Yhteenveto turpeen tuotanto ja käyttöteknologioiden tutkimuksesta ja ehdotus turpeen tuotannon ja käytön kehittämishankekokonaisuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto turpeen tuotanto ja käyttöteknologioiden tutkimuksesta ja ehdotus turpeen tuotannon ja käytön kehittämishankekokonaisuudesta"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R { Loppuraportti Yhteenveto turpeen tuotanto ja käyttöteknologioiden tutkimuksesta ja ehdotus turpeen tuotannon ja käytön kehittämishankekokonaisuudesta Toimittanut: Arvo Leinonen Luottamuksellisuus: Julkinen Jyväskylä

2 Raportin nimi: Yhteenveto turpeen tuotanto ja käyttöteknologioiden tutkimuksesta ja ehdotus turpeen tuotannon ja käytön kehittämishankekokonaisuudesta Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Työ- ja elinkeinoministeriö Hanne Siikavirta ja Aimo Aalto Projektin nimi Esiselvitys koskien turpeen tuotanto- ja käyttöteknologioiden tutkimus- ja kehitystyötä sekä taustatyö kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa varten Raportin laatija(t) TEM/4026/ Projektin numero/lyhytnimi TEMTURVE Sivujen/liitesivujen lukumäärä Toim. Arvo Leinonen 34 s. + liitt. 65 s. Avainsanat Raportin numero Turve, tuotanto, käyttö, tutkimus ja kehitys Tiivistelmä Selvitys on tehty VTT:ssä työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta. Tässä raportissa on esitetty yhteenveto turpeen tuotantoon ja käyttöön liittyneestä julkisesta tutkimuksesta ja ehdotus turpeen tuotannon ja käytön kehittämishankekokonaisuudesta. Lisäksi raportissa on esitetty Suomen turvevarat ja niiden käyttö sekä tällä hetkellä käytössä oleva turpeen tuotanto- ja käyttöteknologia. Työ palvelee suo- ja turvemaiden strategiatyöryhmän työtä. Turpeen tuotannon haasteet tällä hetkellä keskittyvät uusien tuotantoalueiden avaamiseen, turvetuotannon ympäristövaikutuksiin sekä tuotantoalueiden koon pienenemiseen. Uutta tuotantoalaa tarvitaan vuoteen 2020 mennessä noin ha. Turvetuotannon ja turpeen käytön ympäristövaikutuksia on mahdollista vähentää edelleen kehitystyön avulla. Turpeella on monia vahvuuksia, joita tulee Suomen energiantuotannossa hyödyntää. Näitä ovat: turvevarat ovat suuret, turpeen käyttö seospoltossa vähentää polton päästöjä, turpeen tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa, sillä se tapahtuu Suomen rajojen sisällä, turve kotimaisena polttoaineen työllistää suomalaisia ja turve kotimaisena raaka-aineena lisää energiantuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Turvetta käytetään paljon myös kasvu- ja ympäristöturpeena. Ehdotetun kehittämishankekokonaisuuden tavoitteet ovat: Turpeen tuotannon ja käytön kasvihuonekaasuvaikutusten vähentäminen (1), Turpeen tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten vähentäminen (2), Turpeen tuotannon kustannustehokkuuden parantaminen ja sääriippuvuuden vähentäminen (3), Turvetuotantoalueiden jälkikäytön kehittäminen (4) ja Innovatiivisten uusien turvepohjaisten tuotteiden kehittäminen (5). Turvetuotannon ja käytön kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää (1) valitsemalla turvetuotantoon runsaspäästöisiä soita ja käyttämällä kuivempaa energiaturvetta sekä hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla biopolttoaineiden tuotannossa. Turpeen ympäristöpäästöjä voidaan vähentää (2) pienentämällä turvesuon vesistöpäästöjä ja kehittämällä turpeen polton tuhkan lannoitekäyttöä vähentämällä arseenipitoisuutta tuhkassa. Turpeen tuotannon kustannustehokkuutta (3) voidaan parantaa kehittämällä tuotantoteknologiaa pienille soille ja sääriippuvuutta voidaan vähentää kehittämällä tehdasmaista turvetuotantoa. Turvetuotannon jälkikäyttöä (4) voidaan kehittää tutkimalla ja kehittämällä turvesuon uudelleen soistamista ja energiapuun kasvatusta suopohjalla. Kehitettävät turvetuotteet (5) ovat teolliset turvetuotteet etanoli, turvepohjaiset kuitutuotteet sekä erilaiset kasvu- ja ympäristöturpeet. Hankekokonaisuuden kesto on viisi vuotta. Kokonaisbudjetti on 12,6 milj.. Hankekokonaisuus toteutetaan yhteistyössä eri suomalaisten tutkimuslaitosten ja turvetuottajien kanssa. Hankekokonaisuudessa tehdään myös yhteistyötä ruotsalaisten, irlantilaisten ja virolaisten tutkimuslaitosten kanssa. Luottamuksellisuus Luottamuksellinen Jyväskylä Laatija Arvo Leinonen Johtava tutkija VTT:n yhteystiedot Jakelu TEM 2 kpl + VTT 5 kpl. Tarkastaja Satu Helynen Teknologiajohtaja Hyväksyjä Jouni Hämäläinen Teknologiapäällikkö VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 Alkusanat Selvitys on tehty VTT:ssä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilauksesta. Tässä raportissa on esitetty yhteenveto turpeen tuotantoon ja käyttöön liittyneestä tutkimuksesta ja ehdotus turpeen tuotannon ja käytön kehittämishankekokonaisuudesta. Lisäksi raportissa on esitetty turvevarat ja niiden käyttö sekä 2000-luvun turpeen tuotanto- ja käyttöteknologia Suomessa, mikä on ollut lähtökohtana kehittämishankekokonaisuuden laadinnalle. Koko työ palvelee meneillään olevaa suo- ja turvemaiden strategiatyöryhmän työtä. Kehittämishankekokonaisuuden sisällön ovat laatineet VTT:n, Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat yhdessä turvetuottajien asiantuntijoiden kanssa. Yhteenvedon turpeen tuotantoon ja käyttöön liittyneestä julkisesta tutkimuksesta sekä luvun turpeen tuotanto- ja käyttöteknologiasta ovat tehneet VTT:n tutkijat Arvo Leinonen, Ari Erkkilä, Kari Hillebrand, Kirsi Immonen, Leena Fagernäs ja Martti Flyktman. Projektin vastuuhenkilönä on toiminut TkT Arvo Leinonen. Ehdotetussa turpeen tuotannon ja käytön kehittämishankekokonaisuudessa esitetyt hankkeet edustavat hankkeen vastuuorganisaationa toimineen VTT:n näkemystä aihealueen tärkeimmistä tutkimustarpeista ja tarvittavasta kehitystyöstä. Työ- ja elinkeinoministeriöstä yhteyshenkilöinä selvityksessä ovat toimineet ylitarkastajat Hanne Siikavirta ja Aimo Aalto. Projektin loppuraporttia sen luonnosvaiheessa ovat heidän lisäksi kommentoineet Kari Mutka ja Pirkko Selin Vapo Oy:stä, Jaakko Silpola Turveteollisuusliitto ry:stä, Jari Kostama ja Matti Nuutila Energiateollisuus Ry:stä, Jatta Jussila Cleen Oy:stä, Kimmo Virtanen, Markku Mäkilä ja Riitta Korhonen GTK:sta sekä Matti Jauhiainen ja Risto Leukkunen Huoltovarmuuskeskuksesta. Jyväskylä Tekijät 1

4 Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Turvetuotannon haasteet ja mahdollisuudet Haasteet Mahdollisuudet Ehdotus turpeen tuotannon ja käytön kehittämishankekokonaisuudeksi Hankekokonaisuuden tavoitteet Hankekokonaisuuden sisältö Turpeen tuotannon ja käytön kasvihuonevaikutusten vähentäminen Turpeen tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten vähentäminen Turpeen tuotannon kustannustehokkuuden parantaminen ja sääriippuvuuden vähentäminen Turvetuotantosuon jälkikäytön kehittäminen Innovatiivisten uusien turvepohjaisten tuotteiden kehittäminen Yhteenveto hankekokonaisuudesta...33 LIIITTEET 2

5 1 Johdanto Valtioneuvoston päätös kotimaisen energian lisäämisestä 1970-luvun energiakriisin seurauksena käynnisti pitkän kehitysketjun, jonka tuloksena turpeen tuotannosta ja käytöstä on syntynyt monialainen teollisuuden ala. Turve työllistää tällä hetkellä merkittävän määrän suomalaisia ja sillä on tärkeä asema Suomen energiajärjestelmässä. Lisäksi turvetta käytetään laaja-alaisesti myös ympäristö- ja kasvuturpeena. Turpeen tuotannon ja käytön teknologiaa lähdettiin kehittämään Suomessa voimakkaasti heti turpeen laajemman hyödyntämisen myötä. Turpeen tuotanto tapahtui aluksi silloisesta Neuvostoliitosta tuodulla teknologialla ja koneilla. Turpeen käyttö energian tuotannossa pohjautui suomalaiseen teknologiaan ja laitteisiin, sillä Suomessa oli tällöin voimakas kattilateollisuus. Vuonna 1980 perustettiin VTT:n Kotimaisten polttoaineiden laboratorio Jyväskylään, mihin keskitettiin kotimaisten polttoaineiden kuten turpeen tuotannon ja polton tutkimus. Tutkimus- ja kehitystyön tuloksena turpeen tuotantoteknologia ja laitteet pohjautuvat tällä hetkellä suomalaiseen osaamiseen ja valmistukseen. Turpeen käyttöön ja tuotantoon on kohdistunut ja kohdistuu monia haasteita. Suurimmat haasteet ovat liittyneet turpeen kilpailukykyyn, tuotannon sääriippuvuuteen ja tuotannon ympäristövaikutuksiin. Kuitenkin kehitys- ja tutkimustyön tuloksena turpeesta on saatu kilpailukykyinen ja toimitusvarma kotimainen polttoaine. Tutkimus- ja kehitystyön tuloksena turpeen tuotannon ja käytön ominaispäästöt ovat vähentyneet. Turpeen tuotannon ja käytön haasteita voidaan pyrkiä ratkaisemaan tutkimus- ja kehitystyöllä. Tässä raportissa esitetään alustava sisältö turpeen tuotannon ja käytön kehittämishankekokonaisuudeksi. Raportissa esitetään alustava hankkeiden sisältö, tavoite, toteutus ja budjetti. Laadinnassa on käytetty hyväksi CLEEN Oy:lle tehtyä Kiinteiden biopolttoaineiden tuotannon ja käytön -ohjelman valmistelua. Tähän SBFC-ohjelmaan kuului yhtenä osana turpeen tuotannon kehittäminen. Ohjelma ei kuitenkaan käynnisty ja näin SBFCohjelman turveosuutta on sisällytetty tähän esitettyyn hankekokonaisuuteen. Raportissa on myös esitetty kehittämishankekokonaisuuden lähtökohdaksi turpeen nykyinen käyttö ja ennuste tulevasta käytöstä. Lisäksi on esitetty turpeen tuotantoon ja käyttöön liittynyt tutkimus, joka on tehty vuosina Lisäksi esitetään tämän hetkinen turpeen tuotanto ja käyttöteknologia. 3

6 2 Turvetuotannon haasteet ja mahdollisuudet 2.1 Haasteet Seuraavassa on esitetty turpeen tuotantoon liittyviä haasteita. 1. Uusien soiden hyödyntämisen aloittaminen turvetuotannossa on vaikeaa. Tuotannon aloittamiseen tarvittavien ympäristölupien saanti on ajoittain hidasta ja haasteellista. Lupien myöntämisessä ollaan tarkkoja ennen kaikkea turvetuotannon vesistövaikutuksista. Lupahakemusten valitusten käsittely vie aikaa. 2. Monien kansalaisten suhtautuminen turpeen käyttöön on kriittistä. Tavalliset kansalaiset kiinnittävät huomiota turpeen tuotannon ympäristövaikutuksiin ja ennen kaikkea vesistövaikutuksiin. 3. Työntekijöitä on vaikea saada turvetuotantoon. Turpeen tuotanto on sesonkiluonteista ja työajat ovat sääriippuvaisia. Maatilojen viljelypinta-alat ovat kasvaneet ja näin viljelijöiden aika sivutoimeen on vähentynyt kesäisin. Lisäksi maaseudulta on muuttanut pois ihmisiä ja työvoima on vähentynyt. 4. Ilmaston muutos vaikuttaa turpeen tuotantoon. Myönteisenä asiana on kesien lämpeneminen ja turpeen tuotannon tehostuminen. Kielteisenä vaikutuksena on talvien tulo leudommiksi ja sateisemmiksi. Suot ovat pitempään sulina ja vesistöpäästöt kasvavat. Lisäksi turpeen toimitukset hankaloituvat roudan vähentymisen vuoksi. 5. Tuotanto- ja kuljetuskustannukset kasvavat. Tähän on vaikuttamassa polttoaineen hinnan kallistuminen. Tuotantosuot ovat entistä pienempiä ja kauempana käyttöpaikoista, mikä lisää tuotanto- ja kuljetuskustannuksia. 6. Turpeen toimituksissa on ollut vaikeuksia viime vuosina. Tämän on johtunut sääoloiltaan huonoista kesistä, erityisesti jos nämä ovat osuneet peräkkäisiksi kesiksi. Tasausvarastoja ei ole ollut riittävästi. Lisäksi mataloituvilta soilta, jotka ovat lisääntyneet viime vuosina turvetuotannossa, tuotanto on haastavampaa kuin uusilla suoalueilla. 7. Turpeen veromuutoksen vaikutus turpeen käyttöön 8. Turpeen tuhkalle on löytynyt huonosti hyötykäyttöä. Tämä johtuu turve-puu - sekatuhkan kemiallisesta koostumuksesta. Ilman käsittelyä se sopii huonosti uusiokäyttöön. 9. Jäteveron vaikutus tuhkan uusiokäyttöön 10. Turpeen polton CO 2 -päästöt ovat merkittävät. 2.2 Mahdollisuudet 1. Suomen turvevarat ovat suuret. 2. Turpeen käyttö lisääntyy kasvu- ja ympäristöturpeen tuotannossa tulevaisuudessa. 3. Turpeen käyttö mahdollistaa huonompien biomassapolttoaineiden käytön ja vähentää poltossa niiden päästöjä. 4. Turve kotimaisena polttoaineena lisää energiantuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta 5. Turve kotimaisena polttoaineen työllistää suomalaisia. 4

7 6. Turpeen tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa, sillä se tapahtuu Suomen rajojen sisällä. 7. Ympäristöturpeen käyttö pienentää useiden toimialojen ympäristövaikutuksia (karjatalous, peltoviljely, jätteiden käsittely ja jätteiden loppusijoittaminen) 8. Turvetta voidaan jalostaa uusiksi innovatiivisiksi tuotteiksi. 5

8 3 Ehdotus turpeen tuotannon ja käytön kehittämishankekokonaisuudeksi 3.1 Hankekokonaisuuden tavoitteet Turpeen tuotannon käytön haasteiden pohjalta turpeen kehittämishankekokonaisuuden tavoitteiksi on määritelty: - Turpeen tuotannon ja käytön kasvihuonekaasuvaikutusten vähentäminen - Turpeen tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten vähentäminen - Turpeen tuotannon kustannustehokkuuden parantaminen ja sääriippuvuuden vähentäminen - Turvetuotantoalueiden jälkikäytön kehittäminen - Innovatiivisten uusien turvepohjaisten tuotteiden kehittäminen Seuraavassa on tavoite- ja tutkimuskohtaisesti uusia tutkimushankkeita. Hankekuvauksessa on esitetty ongelma ja aiheeseen liittyen tähän mennessä tehty tutkimustyö. Tämän pohjalta on luotu hankkeen tavoite, sisältö, toteutus ja budjetti. 6

9 3.2 Kehittämiskokonaisuuden sisältö Turpeen tuotannon ja käytön kasvihuonevaikutusten vähentäminen Metsäojitettujen soiden vaihtoehtoiset käyttömuodot Ehdotuksen laatija Lähtökohta ja tutkimustarpeet Kari Hillebrand VTT Jukka Laine Metla - Suot muodostavat Suomessa maaperän suurimman hiilivaraston. Luonnontilaisina suot ovat hiiltä kerryttäviä ekosysteemejä. Alun perin lähes 10 miljoonasta suohehtaarista on ojitettu metsätalouskäyttöön yli 5 milj. ha ja maatalouteen n. 0,7 milj. hehtaaria. - Suomen kansallisen suostrategian mukaan turvetuotanto ehdotetaan jatkossa suunnattavaksi luontoarvonsa menettäneille soille, eli muille, kuin luonnontilaisille soille, sekä alueille, joilla ilmastovaikutukset minimoituvat. Metsätaloudesta vapautuu merkittävä ala puuntuotannollisesti kannattamattomia turvemaita, joista osaa voitaisiin käyttää turvetuotantoon. - Turvetuotannon ilmastovaikutukset voidaan minimoida suuntaamalla tuotantoa sellaisille soille, jotka nykykäytössä tuottavat runsaasti kasvihuonekaasuja ilmakehään, mutta eivät sovellu muuhun käyttöön. Nykytiedon mukaan näitä ovat typen suhteen runsasravinteiset suot, jotka kärsivät kivennäisravinteiden puutteesta (P, K, Mg). Näillä alueilla puuntuotantoa voitaisiin jatkaa ainoastaan lannoittamalla, mikä tekee puuntuotannon kannattamattomaksi. Erityisesti lehtipuuvaltaiset, alkuperältään avoimet ja hyvin märät suot ovat tällaisia. - Hyvin karut ojitetut suot päästävät yleensä vähemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään. Suomessa on kuitenkin ojitettu ja lannoitettu runsaasti kaikkein karuimpia soita (rahkaiset ja lyhytkortiset rämeet ja nevat). On mahdollista, että erityisesti lannoitus on muuttanut tällaiset alueet kasvihuonekaasujen lähteiksi, ja niitä olisi sen vuoksi järkevää käyttää turvetuotantoon. Karujen soiden käyttöönottoa puoltaa, että ne ovat yleensä paksuturpeisia soita, jolloin niiden energiasisältö on suuri. - Tietoa runsasravinteisten soiden päästöistä on kerätty edellisissä tutkimusohjelmissa (Metla, HY). Valmiita päästökertoimia ei kaikille suotyyppiryhmille (kuten lehtipuuvaltaiset alkuperältään avoimet suot) ole käytettävissä. Päästökertoimet on kuitenkin mahdollista tarvittaessa tuottaa mallituksen ja lisätiedon keruun avulla. - Metsäntutkimuslaitoksella on tilastoja erilaisten suometsien pinta-aloista ja jakaumista eri puolella Suomea. Aineistojen avulla voidaan tuottaa tieto runsasravinteisten lehtipuuvaltaisten alueiden määristä, jotta voitaisiin arvioida niiden riittävyys ja laajuus turvetuotantoon. - Kaikkein karuimpien ojitettujen soiden päästöjä ei ole juurikaan tutkittu edellisissä tutkimusohjelmissa, koska ne ovat olleet metsätaloudellisesti kiinnostamattomia. Vallitseva hypoteesi on ollut, että niiden KHK-taseet eivät merkittävästi poikkea luonnontilaisten soiden KHK-taseista, koska muutokset näiden turvemaiden kasvillisuudessa ja hydrologiassa ovat olleet, ojituksesta huolimatta, vähäisiä. Lannoitus on kuitenkin voinut ojituksen ohella lisätä päästöjä. Päästökertoimien määrittämiseksi tarvitaan uutta tutkimusaineistoa karuilta, lannoitetuilta ojitetuilta soilta. - Osa metsätaloudesta vapautuvista soista tullaan ennallistamaan. Nykytiedon mukaan ennallistaminen lisää hiilidioksidin sidontaa mutta samalla metaanin päästöjä. Ennallistamisen KHK-vaikutuksista on kerätty jonkin verran tietoa edellisissä tut- 7

10 kimusohjelmissa (Metla, HY), mutta esim. metaanin suhteen aineistot ovat vielä käsittelemättä ja kvalitatiivisesti tieto on vielä keskeneräistä. - Vaihtoehtoisten käyttömuotojen ilmastovaikutusta voidaan tarkastella elinkaaritarkastelun avulla, joka ottaa huomioon maankäytön muutosten ajallisen vaikutuksen kasvihuonekaasujen taseisiin. Eri maankäyttöketjut johtavat hyvinkin erilaisiin ilmastovaikutuksiin. Elinkaaritarkastelussa tarvitaan tieto erilaisten turvemaan maankäyttömuotojen päästökertoimista. Tavoite - Tavoitteena on arvioida vaihtoehtoisten maankäyttömuotojen elinkaaren ilmastovaikutukset. Tarkasteltavia suon käyttömuotoja ovat seuraavat kolme vaihtoehtoa: (1) metsäojitettu suo säilytetään ennallaan nykyisessä muodossaan, (2) suo ojitetaan turvetuotantoa varten, tuotannon loputtua alue metsitetään, (3) metsäojitettu suo ennallistetaan. - Turvetuotannon osalta selvitetään: 1) voidaanko ilmastovaikutuksia merkittävästi vähentää suuntaamalla tuotantoa runsaspäästöisille metsäojitusalueille, 2) kuinka suuri hyödyntämispotentiaali tällaisissa alueissa on ja 3) mikä on jälkikäytön vaikutus ilmastovaikutukseen. Sisältö - Tutkimus jakaantuu seuraaviin osatehtäviin: Toteutus Tulos Osatehtävä 1. Päästökertoimien muodostaminen Hankitaan tiedot erilaisten metsäojitettujen soiden päästökertoimista, erityisesti metsätaloudesta poisjäävien ravinteikkaiden lehtipuuvaltaisten sekä karujen, lannoitettujen soiden päästöistä sekä ennallistamisen päästöistä / sidonnoista. Tutkimusmenetelmä: Olemassa olevien aineistojen käsittely, mallitus, uusien aineistojen keruu. Osatehtävä 2. Pinta-alajakaumat ja hyödyntämispotentiaali Määritetään erilaisten turvetuotantoon soveltuvien metsäojitusalueiden pinta-alat ja käytettävissä oleva turvemäärä eri alueilla Suomessa VMI-aineistojen perusteella Osatehtävä 3. Metsäojitettujen soiden eri käyttömuotojen ilmastovaikutuksen laskenta Lasketaan erilaisten runsaspäästöisten metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasuista aiheutuva ilmastovaikutus. Laskennassa sovelletaan elinkaarilähestymistapaa ja ilmastovaikutus lasketaan säteilypakotemallilla suon kolmelle eri käyttömuodolle. Osatehtävä 4: Metsäojitettujen soiden muut vaikutukset Selvitetään myös metsäojitettujen soisen eri käyttömuotojen taloudelliset vaikutukset - Tutkimus tehdään yhteistyössä VTT:n, Metlan ja Helsingin yliopiston kanssa. Metla ja HY laativat päästökertoimet ja pinta-alaestimaatit. VTT laskee suon eri käyttömuotojen elinkaaren mukaisen ilmastovaikutuksen säteilypakotemallilla. Tutkimuksessa hyödynnetään aikaisemmin tehdyt tutkimukset. - Tunnetaan erilaisten metsäojitettujen soiden vaihtoehtoisten käyttömuotojen aiheuttamat ilmastovaikutukset. Tunnetaan metsäojitettujen soiden paras käyttömuoto, joka minimoi kasvihuonekaasuista aiheutuvan ilmastovaikutuksen. Voidaan arvi- 8

11 oida paremmin turvetuotannon suuntaamisen mahdollisuudet ilmastovaikutuksen hillinnässä. Aikataulu ja budjetti - Tutkimus on kolmevuotinen ja kokonaisbudjetti

12 Turpeen tuotanto- ja käyttötekniikan kehittäminen polton päästöjen vähentämiseksi Ehdotuksen laatija Jouni Hämäläinen ja Ari Erkkilä VTT Lähtökohta ja tutkimustarpeet - Polttoturpeen kosteus vaikuttaa CO 2 -päästöihin ja samalla päästökertoimeen. Tällä hetkellä turpeen polton CO 2 -päästökerroin on 105,9 g/mj ja kivihiilen 94,6 g/mj. Turpeen kosteus käytössä tulisi pienetä noin 45 p-%;sta noin 25 p-%:iin, jotta turpeen polton CO 2 -päästö laskisi arvoon 100 g/mj. - Jyrsinpolttoturpeen toimituskosteus on nykyisin noin 45 % ja palaturpeen vähän alle 40 %. Jyrsinturpeen ja palaturpeen kosteudelle on laitoskohtaiset alarajat käsittelyturvallisuuden vuoksi. Toimituserän keskikosteus saa olla jyrsinturpeella alle 40 % ja palaturpeella alle 30 % vain, jos vastaanottava laitos on suunniteltu arvojen alittavan turpeen turvalliseen käyttöön. Tavoite Sisältö - Tutkimuksen tavoitteena on tutkia perusteet ja kehittää energiaturpeen tuotanto- ja käyttöteknologia, jolla voidaan tuottaa ja käyttää nykyistä selvästi kuivempaa turvetuotetta (25 p-%). - Tutkimus koostuu seuraavista osatehtävistä: - Osatehtävä 1: Kuivan turvetuotteen käyttöominaisuudet ja tuotantomenetelmät sekä käsittelymenetelmät erilaisissa käyttökohteissa Määritetään nykyistä selvästi kuivemmalta turvetuotteelta vaadittavat turvetuotteen ominaisuudet käsittelyn ja polton kannalta. Käyttöturvallisuuden kannalta suurin ongelma on jyrsinturpeen pölyäminen ja sen kerääntyminen kuljetuslaitteisiin laitoksella. Tässä ensisijaisesti tarkastellaan kuivan palaturpeen kaltaisen tuotteen tuottamista aurinkoenergiaan perustuvalla kuivausteknologialla. Palaturpeella pölyäminen on vähäisempää. - Osatehtävä 2. Kostean turpeen kuivaaminen laitoksella Tarkastellaan tekniset ja taloudelliset mahdolliset nykyisen jyrsinturpeen (kosteus 45 p-%) kuivaamiseen voimalaitoksella. Lisäksi tarkastellaan mahdolliset muutostarpeet käsittelylaitteille sekä tarkastellaan tuotteen poltto-ominaisuudet. - Osatehtävä 3: Kuivan turvetuotteen tuotantomenetelmän kehittäminen Tutkitaan ja kehitetään osatehtävässä 1 määritettyjen vaatimusten mukaisen turvetuotteen tuotantoa. Laboratoriossa kuivauskoelaitteen avulla aluksi optimoidaan tuotteen kuivumisominaisuuksia ja sen jälkeen tehdään tuotantokokeet turvekentällä. Kenttäkokeissa tutkitaan tuotteen kuivuminen, tuottavuus ja kausisaanto. - Osatehtävä 4: Käsittelytekniikan kehittäminen kuivalle turpeelle Kehitetään laitos- ja käsittelytekniikkaa, mikä mahdollistaa kuivan turpeen käytön laitoksella turvallisesti. Tässä käydään läpi koko polttoaineen käsittelyketju vastaanotosta polttoaineen syöttöön kattilaan asti. 10

13 - Osatehtävä 5: Turve-puuseoksen valmistaminen Mikäli kuivan turpeen käyttöä ei sada kehitettyä riittävän turvalliseksi, niin tutkitaan kuivan turpeen ja kostea hakkeen sekoittamista toisiinsa. Myös tällä tavoin turpeen käytön kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista saada pienemmiksi. - Osatehtävä 6: Polttokokeet Toteutus Tulos Tehdään polttokokeet niin kuivalla kuin myös kuivan turpeen ja kostean hakkeen seoksella. Kokeet tehdään käytännössä. Kokeissa tutkitaan polttoaineen paloturvallisuutta, polttoa ja polton päästöjä. - Tutkimus tehdään VTT:n, turvetuottajien, laitevalmistajien ja voimalaitosten yhteistyönä. Projektissa määritetään optimaaliset turvetuotteen ja turve-puu-seoksen ominaisuudet, kehitetään tuote laboratoriomitan ja käytännön kokein ja tutkitaan käytännön mittakaavan tuotanto- ja käyttökokein. - Tutkimustuloksena syntyy uusi kuivan turpeen tuotanto- ja käyttöteknologia, jossa turpeen polton päästöt ja erityisesti CO2-päästöt ovat nykyistä pienemmät. Aikataulu ja budjetti - Tutkimus on 3-vuotinen ja kokonaisbudjetti

14 Hiilidioksidin talteenotto turvetta raaka-aineena käyttävän Fischer-Tropschsynteesilaitoksen yhteydessä Ehdotuksen laatija Matti Nieminen VTT Tausta - Suomeen on suunniteltu rakennettavaksi useampia ns. toisen sukupolven biodiesellaitoksia. Näissä laitoksissa biomassa kaasutetaan, kaasu puhdistetaan erittäin puhtaaksi synteesikaasuksi, joka käytetään ns. Fisher-Tropsch-synteesin (F-T-synteesi) raaka-aineena. Lopputuloksena saadaan ns. F-T-vahaa, josta voidaan edelleen valmistaa mm. synteettistä dieselpolttoainetta. Synteesikaasun puhdistuksen yhteydessä kaasusta poistetaan mm. hiilidioksidi, joka saadaan talteen käytännössä puhtaana CO 2 :na. Biodiesellaitosten suunnittelupolttoaineet ovat ensisijaisesti puuperäisiä sivujakeita, kuten metsätähde, metsähake ja kuori, mutta teknisesti raaka-aineeksi sopii myös turve. - Fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten CO 2 -päästöjen vähentämistekniikaksi on kehitetty ja osin jo demonstroitukin ns. CCS-teknologiaa (Carbon Capture and Storage eli hiilidioksidin talteenotto ja varastointi), jossa CO 2 erotetaan savukaasusta tai polttoainetta kaasutettaessa saatavasta synteesikaasusta ja erotettu ja puhdistettu CO 2 kuljetetaan varastoitavaksi ensisijaisesti geologisiin varastoihin. CCS-teknologian kallein vaihe on CO 2 :n erottaminen. Synteettistä dieseliä F-Ttekniikalla valmistavan laitoksen yhteydessä CO 2 saadaan talteen prosessin sivutuotteena eli sen talteen ottamiseksi ei tarvitse tehdä CCS:n kannalta lisäinvestointeja. Koko CCS-ketjun toteuttamiseksi F-T-prosessin yhteydessä erotetun CO 2 :n puhtauden on kuitenkin täytettävä geologisen varastoinnin asettamat vaatimukset, CO 2 -logistiikka on järjestettävä ja CO 2 :lle on löydettävä sopiva loppusijoituspaikka. Tavoite - Hankkeen tavoitteena on arvioida tekniset edellytykset F-T-laitoksen yhteydessä talteen otettavan CO 2 :n saattamiseksi pysyvästi eristykseen ilmakehästä. Samalla arvioidaan alustavasti toiminnan avulla saatavat hyödyt sekä toiminnan kustannusvaikutukset. Hankkeeseen sisällytetään myös puuperäisiä tai muita biomassoja raaka-aineena käyttävien F-T-laitosten sivuvirtana saatavan CO 2 :n, sillä erotetun CO 2 :n kannalta nämä ovat samanlaisia tapauksia. Tehtävät - Osatehtävä 1. Tekniset toimenpiteet Arvioidaan F-T-laitoksen yhteydessä erotettavan CO 2 :n prosessoinnin vaatimat tekniset toimenpiteet, logistiset vaihtoehdot (välivarastointi ja kuljetus) sekä loppusijoitusvaihtoehdot. Arviointi toteutetaan siten, että se kattaa myös puuperäisiä tai muita biomassoja raaka-aineena käyttävien F-T-laitosten tarpeet. - Osatehtävä 2. Kustannukset Toteutus Arvioidaan osatehtävä 1:stä saatavien eri vaihtoehtojen kustannukset ja vaikutukset ilmastonmuutoksen torjuntaan. - Tutkimuksen toteuttaa VTT. 12

15 Tulos - Hankkeen tuloksena saadaan teknis-taloudellinen arvio F-T-prosessin yhteydessä erotettavan CO 2 :n puhdistamisen, logistiikan ja varastoinnin teknisistä edellytyksistä, vaadittavista teknisistä ratkaisuista sekä arvio kustannuksista ja vaikutuksista hiilidioksidipäästöihin. Aikataulu ja budjetti - Hankkeen kokonaisbudjetti kahdelle vuodelle on noin

16 3.2.2 Turpeen tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten vähentäminen Eri maankäyttömuotojen vesistövaikutukset ja niiden vähentäminen Ehdotuksen laatija Kaisa Heikkinen SYKE Tausta - Suomessa on juuri käynnistynyt EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) toteuttamisen ensimmäinen kuusivuotiskausi, jonka tavoitteena on parantaa vesien tilaa. Vesienhoidon toimenpiteitä suunniteltaessa valuma-alueita tarkastellaan kokonaisuuksina. Tämä merkitsee sitä, että suunniteltaessa toimenpiteitä vesistökuormituksen vähentämiseksi otetaan huomioon kaikki vesistöön kohdistuva kuormitus ja sen vesistövaikutukset. Kokemuksia valuma-alueiden kokonaisvaltaisesta vesiensuojelun suunnittelusta on kuitenkin vielä vähän. Tässä hankkeessa näitä kokemuksia pyritään hankkimaan kolmelta turvevaltaiselta jokialueelta eri puolelta Suomea. Lisäksi hankitaan vesiensuojelussa tarvittavaa tietoa maankäytön vesistökuormituksesta. Seurannan kohteeksi pyritään löytämään erityisesti sellaista toimintaa, jonka aiheuttamasta vesistökuormituksesta tietoja on vielä vähän. Tavoite - Hankkeen tavoitteena on arvioida eri maankäyttömuodoista (maatalous, metsätalous ja turvetuotanto) aiheutuva vesistökuormitus ja vesistövaikutukset sekä vesiensuojelun tarpeet ja kustannustehokkuus pienehkön jokivaluma-alueen eri osissa. Lisäksi tavoitteena on hankkia vesiensuojelussa tarvittavaa tietoa maankäytön vesistökuormituksesta. Tehtävät - Osatehtävä 1. Koealueiden valinta Osatehtävässä valitaan tutkimukseen kolme valuma-aluetta, jotka edustavat maastollisesti erityyppisiä (savimaavaltainen, vaaramaavaltainen) sekä elinkeinorakenteellisesti /sijainnillisesti erilaisia kohteita. Kohdealueiksi valitaan tyypillinen pienehkö jokivesistö (esimerkiksi Kärsämänjoki tai Neittävänjoki Pohjois-Pohjanmaan alueelta). - Osatehtävä 2. Arvio vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta valuma-alueen eri osissa Kuormitusarviossa huomioidaan kaikki SYKE:n tilastoimat elinkeinot: metsätalous (kivennäismaat ja suot), maatalous, turvetuotanto, turkistarhaus, vakituinen ja loma-asutus. Lisäksi huomioidaan typen osalta myös laskeuma. Kuormitusarviot tehdään ympäristöhallinnossa käytössä olevalla VEPS-työkalulla ja RiverLifeGIS-työkalulla sekä tarpeen mukaan myös SYKE:n vesistömallijärjestelmää hyödyntämällä. Tarkastelussa hyödynnetään mahdolliset aiemmin suoritetut mittaukset. - Osatehtävä 2. Lisätiedon hankinta maankäytön vesistökuormituksesta Vesiensuojelussa tarvittavan maankäytön vesistökuormitusta koskevan lisätiedon hankkimiseksi jokaiselle kohdevaluma-alueelle tai sen läheisyyteen perustetaan 3 mittausasemaa. Näistä yhdessä seurataan metsätalouden puitteissa tehtävästä energiapuun korjuusta (esim. kannonnostosta) aiheutuvaa vesistökuormitusta. Muilla mittausasemilla seurataan vesiensuojelukosteikkojen puhdistustehokkuutta ylä- ja alapuolisin vesimäärien sekä kiintoaineen, ravinteiden, raudan ja orgaanisten aineiden pitoisuuksien mittauksin. Seurannan kohteeksi otetaan 1 turvetuotannon ja 1 14

17 metsätalouden vesiensuojelukosteikko. Projektin puitteissa tehtävistä seurannoista saatavia tuloksia käytetään vesistölle tehtyjen kuormitusarvioiden tarkentamiseen. - Osatehtävä 3. Selvitys vesistöjen tilasta ja kuormituksen vähentämistarpeesta valuma-alueen eri osissa Tarvetta vesistökuormituksen vähentämiseen kohdealueilla arvioidaan pääasiassa vesistön tilan ja vesistössä esiintyvien eliöiden asettamien tarpeiden pohjalta, tavoitteena VPD:n vesienhoidolle asettama vesistön hyvä tila. Vesistön tila selvitetään alueelta olemassa olevan tiedon (vedenlaatu ja ekologista tilaa kuvaava eliöstö) perusteella. Tätä tietoa tarkennetaan ottamalla näytteitä erityisesti tutkimuskohteena olevan joen sivuhaaroista ja latvapuroista, joiden tilaan maan käytöstä aiheutuvalla kiintoaine- ja ravinnekuormituksella on suurin vaikutus. Kuormituksen vähentämistarpeen arviointityökaluina käytetään Osatehtävässä 1 mainittuja kuormituksen arviointityökaluja. - Osatehtävä 4. Arvio mahdollisuuksista saavuttaa vesistön hyvä tila käytettävissä olevalla vesiensuojelutekniikalla (vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisilla nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä ja lisätoimenpiteillä) Toteutus Tulos Mahdollisuudet saavuttaa vesistön hyvä tila käytettävissä olevalla vesiensuojelutekniikalla (VPD:n tavoitteiden toteuttamiseen liittyvillä nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä ja lisätoimenpiteillä) arvioidaan näistä menetelmistä olemassa olevan tiedon (puhdistustehokkuus ja kustannukset) perusteella. Arviointityökaluina käytetään Osatehtävässä 1 mainittuja kuormituksen arviointityökaluja. - Tutkimus tehdään SYKE:n, Oulun yliopiston, turvetuottajien, maanviljelijöiden sekä metsänomistajien yhteistyönä. Tutkimuksessa hyödynnetään aikaisempien tutkimusten tulokset. - Hanke antaa tietoa maankäytön vesiensuojelun tarpeista ja mahdollisuuksista pohjoissuomalaisessa jokivesistössä, jonka valuma-alueella on maataloutta, metsätaloutta ja turvetuotantoa. Turvetuotanto on Suomessa keskittynyt suurelta osin juuri tällaisten jokivesien valuma-alueille. Aikataulu ja budjetti - Hankkeen kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on noin

18 Polton puu/turve-seostuhkaan prosessointi metsälannoitteeksi arseenin vähentäminen ja ravinteiden lisäys Ehdotuksen laatija Kirsi Korpijärvi VTT Lähtökohta ja tutkimustarpeet - Turpeessa on tuhkaa noin 5 %. Monipolttoainekattiloiden käytön yleistymisen myötä poltossa syntyvät tuhkat ovat seostuhkia - yleisimmin turpeen ja puun seostuhkia. Yhteensä energian tuotannossa syntyy noin tonnia puutuhkaa ja tonnia turve/puutuhkaa. Turpeen ja puun polton tuhkia käytetään kaatopaikkarakenteissa, tierakentamisessa ja muussa maarakentamisessa sekä lannoitevalmisteena. Hyötykäyttöaste vaihtelee voimalaitoksittain ja on koko maassa arviolta 50 %. - Lannoitevalmisteena voidaan käyttää puhtaan puun, turpeen tai peltobiomassojen tuhkaa, joka täyttää lannoiteasetuksen MMMa 12/07 vaatimukset. Tuhkien ja tuhkatuotteiden, joita valmistetaan markkinoille on kuuluttava kansalliseen lannoitevalmisteiden tyyppinimiluetteloon (LL 539/2006). Epäorgaanisina lannoitevalmisteina sellaisenaan käytettävien sivutuotteiden ryhmässä on määritelty tyyppinimet Peltotuhka ja Metsätuhka. Metsätuhkaa saa käyttää ainoastaan metsälannoitukseen. Lannoitevalmisteen haitallisten metallien pitoisuudet eivät saa ylittää annettuja enimmäispitoisuuksia ja ravinteiden osalta on määritelty vähimmäispitoisuudet. - Turpeen ja puun polton tuhkien hyötykäyttöä on tutkittu erilaisissa hankkeissa. Tutkimusten mukaan tuhkien laatu voi vaihdella paljon eri voimalaitosten välillä kuten myös yksittäisellä voimalaitoksella polttoaineiden ja niiden seossuhteiden muuttuessa. Tuhkan fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin vaikuttavat etenkin polttoaineen koostumus ja laatu, mutta myös kattilatyyppi, polttotekniikka ja parametrit sekä tuhkan talteenottojärjestelmä. Turvetuhkien käyttöä lannoitteena rajoittavat yleensä alhainen ravinnepitoisuus sekä lannoiteasetuksessa määriteltyä enimmäispitoisuutta korkeampi arseenipitoisuus. Metsälannoitteiksi soveltuvat parhaiten turve-puuseostuhkat, jotka muodostuvat poltettaessa puuta yli 50 % osuudella. - Hallituksen esityksessä eduskunnalle on ehdotettu 40 /t jäteveroa voimalaitosten tuhkille vuoden 2011 alusta ja 50 /t vuoden 2013 alusta. Veron johdosta tuhkien kierrätys tulee nousemaan entistä tärkeämpään rooliin jatkossa. Tuhkien kierrätyksen mahdollistamiseksi niistä pitäisi pystyä luomaan tasalaatuisia ja ympäristöystävällisiä tuotteita eri sovelluskohteisiin. Tällä saralla on vielä paljon tutkittavaa. - Tuhkat ovat tulevaisuuden raaka-aineita. Turve-puutuhkien sisältämät ravinteet olisi hyvä hyödyntää lannoitteina, eikä läjittää niitä kaatopaikoille. Esimerkiksi metsälannoitekäytössä on suuri potentiaali ja se on luontevin uusiokäyttömuoto turvepuutuhkalle. Turve-puutuhkasta valmistetulle lannoitteelle löytyisi varmasti käyttöä metsien tai esimerkiksi ruokohelpi- ja pajuviljelmien lannoituksessa. Tavoite - Tutkimuksen tavoitteena on kehittää turpeen- ja puunpolton seostuhkasta ravinteikas ja puhdas lannoite. Ravinnepitoisuuden lisäämistä tutkitaan tuhkan käsittelyllä ja ravinteiden lisäämisellä tuhkaan. Puhtaan lannoitteen osalta keskitytään arseenin vähentämiseen tuhkassa. 16

19 Sisältö - Tutkimus jakaantuu seuraaviin eri osatehtäviin: - Osatehtävä 1. Turve-puutuhkan ravinnepitoisuuden nosto Osatehtävässä tutkitaan kuinka turve-puutuhkan ravinnepitoisuus voidaan nostaa tasolle, joka vaaditaan hyvältä lannoitteelta. Ravinnepitoisuuteen voidaan vaikuttaa tuhkan käsittelyllä tai lisäämällä tuhkaan ravinteita. - Osatehtävä 2. Haitallisten aineiden määrän vähentäminen turve-puutuhkissa Osatehtävässä tutkitaan, kuinka raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuuksia turve-puutuhkissa voidaan pienentää lannoitevalmisteille asetettuja vaatimuksia vastaavaksi. - Osatehtävä 3. Tuhkan laadun seuranta ja mahdollisuudet laadun parantamiseen voimalaitoksilla Osatehtävässä tutkitaan, kuinka tuhkan hyötykäyttökelpoisuutta voidaan ennakoida ja mitata voimalaitoksella. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet vaikuttaa muodostuvan tuhkan laatuun voimalaitoksilla. - Osatehtävä 4. Turve-puutuhkalannoitteen valmistusprosessi Tutkitaan osatehtävien 1, 2 ja 3 perusteella lupaaviksi osoittautuneiden menetelmien käytännön toteuttamiskelpoisuutta. - Osatehtävä 5. Taloudellisuustarkastelu Toteutus Tulos Selvitetään tutkitun turve-puutuhkalannoitteen valmistusprosessin ja kierrätysketjun taloudellinen kannattavuus. - Tutkimus tehdään VTT:n, Metlan, turpeen käyttäjien ja tuottajien kanssa yhteistyönä. - Tutkimustyön tulosten perusteella tiedetään mahdollisuudet valmistaa turvepuutuhkasta lannoite ravinteita lisäämällä ja haitta-aineita poistamalla. Lisäksi projektissa saadaan tieto tutkitun tuhkan kierrätysketjun toteuttamiskelpoisuudesta ja kannattavuudesta Aikataulu ja budjetti - Hankkeen kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on noin

20 3.2.3 Turpeen tuotannon kustannustehokkuuden parantaminen ja sääriippuvuuden vähentäminen Kustannustehokkaan ja vähäpäästöisen tuotantoteknologian kehittäminen pienille turvetuotantoalueille Ehdotuksen laatija Arvo Leinonen VTT Tausta ja kehittämistarpeet - Turvetuotantoalueiden koko pienenee tulevaisuudessa, sillä isoimmat ja käyttölaitoksia lähellä olevat suoalueet on hyödynnetty. Lisäksi nykyisin käytössä olevat suoalueet pienenevät ja tuotanto suon loppuvaiheessa tapahtuu pienellä alueella. Turvetuotantoalueen koko tulevaisuudessa voi olla muutama kymmenen hehtaaria. Nykyisistä menetelmistä kokoojavaunumenetelmät soveltuvat pienille suoalueille. Tuotantoteknologiaa on kehitettävä pienille alueille, jotta tuotannon tehokkuus lisääntyy ja tuotantokustannukset eivät kasva. Turpeen tuotanto pienillä alueilla tuo myös mahdollisuuksia turvetuotantoon, sillä pienen tuotantoalueen suo- ja sadevesien hallinta on helpompaa ja työkoneiden ja kuljettajien määrä pienenee. Tavoite Sisältö - Tutkimuksen tavoitteena on kehittää tehokas ja ympäristöystävällinen turpeen tuotantomenetelmä pienille turpeen tuotantoalueille. - Menetelmän erityispiirteenä on vähäinen konemäärä, pienet veto- ja tuotantokoneet, tuotantoalueella kapea sarkaväli tehokas kuivaus ja turvetuotantovesien käsittely tehokasta - Projekti koostuu seuraavista osatehtävistä - Osatehtävä 1: Menetelmätarkastelu Menetelmä-tarkastelussa käydään läpi erilasia vaihtoehtoja toteuttaa tuotanto pienillä tuotantoalueilla. Lähtökohtana ovat mahdollisimman vähäinen työvaiheiden määrä, pienet tuotanto- ja vetokoneet, tehokas kenttäkuivaus ja tehokas vesien käsittely. Tuotantomenetelmä voi perustua jyrsin- tai palaturvetuotantoon. - Osatehtävä 2: Kuivauskentän suunnittelu Osatehtävässä suunnitellaan aivan uudenlainen kuivauskenttä. Suunnittelussa tarkastellaan täysin salaojitettua kenttää. Tämä mahdollistaa täysin automaattisten koneiden käytön alueella. Toisena vaihtoehto tarkastellaan suon ojitusta 5 tai 10 metrin sarkaojavälillä. Tässä vaihtoehdossa turpeen kuivaus on mahdollisimman nopeaa pohjavesitason ollessa alhaalla. Yhdessä tehtävän 3 kanssa valitaan suon kuivausmenetelmä. - Osatehtävä 3: Menetelmän ja koneiden kehittäminen Tässä tehtävässä kehitetään koneet, jotka määritellään osatehtävässä 1. Osatehtävässä tehdään kehitystyötä laboratoriossa ja kentällä. - Osatehtävä 4: Vesien käsittely pienellä suolla Osatehtävässä suunnitellaan mahdollisimman tehokas suovesien käsittely. Kehitystyö tapahtuu yhdessä osatehtävän 1 kanssa. Osatehtävä 5: Menetelmän demonstrointi 18

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Turvetuotannon tarve 2020

Turvetuotannon tarve 2020 Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Energiateollisuuden ympäristöntutkimusseminaari Veikko Marttila 20.1.2011 1 Työryhmän tehtävät Laatia ehdotus soiden ja

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa 1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS

Lisätiedot

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA JAANA HAKOLA 18.6.2012 TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat

Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN KANNANOTTO 18.6.2010 Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat Tämä kannanotto kokoaa ja arvioi turpeen energiakäytön hyötyjä ja haittoja käytettävissä olevan tieteellisen tiedon

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat

Lisätiedot

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilestä lisätienestiä seminaari 6.6.2013 Olli Venelampi Rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Lannoitevalmiste Lannoitevalmisteita ovat lannoitteet,

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot