Turvetuotannon tarve 2020

Transkriptio

1 Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla

2 Energian kokonaiskulutus Suomessa 2007 Kulutus yhteensä PJ (412 TWh) Energiaomavaraisuus 32 %, siitä turve 22 % Lähde: Tilastokeskus

3 Noin miljoonan suomalaisen koti lämpiää turpeella ja puulla

4 66 % suomalaisista kannattaa turpeen nykykäyttöä tai käytön lisäystä Lähde: Suomalaisten energia-asenteet 2007 Yhdyskuntatutkimus Oy ja ÅF-Consult Oy

5 Turpeella ja puulla lämpiävät kaukolämpö- ja voimalaitokset Ivalo Kittilä Sodankylä yli MWh MWh MWh MWh alle MWh Ylitornio Tornio Salla Kemijärvi Rovaniemi Kemi Kuusamo Oulu Oulainen Kajaani Haapavesi Kokkola Iisalmi Sotkamo Nurmes Pietarsaari Lapinlahti Lieksa Lapua Sorsasalo Kuopio Ilomantsi Koskenkorva Seinäjoki Äänekoski Outokumpu Joensuu Jyväskylä Varkaus Kankaanpää Jämsänkoski Pieksämäki Savonlinna Mänttä Kaipola Mikkeli Pori Tampere Heinola Simpele Rauma Turku Valkeakoski Lahti Kauttua Hämeenlinna Salo Forssa Myllykoski Imatra Kuusankoski Anjalankoski Hamina Porvoo Kotka

6 Merkittävimmät kotimaisten polttoaineiden uusinvestointikohteet Mikkeli, toteutunut Kirkniemi (jäte) Huittinen, toteutunut Haapajärvi Suonenjoki Jyväskylä Kemi, toteutunut Lapua, toteutunut Kärkölä, toteutunut Kuopio, suunnitteilla Hämeenkyrö, suunnitteilla Lappeenranta, rakenteilla Sotkamo Mänttä Oulu Leppävirta Tornio, toteutunut Pori/Kaanaa, rakenteilla Parkano, rak. päätös Loviisa Rauma, toteutunut Imatra Nakkila Valkeakoski Juankoski, toteutunut Siilinjärvi, toteutunut Haapavesi, toteutunut Hankasalmi, rakenteilla Ilomantsi, toteutunut Nurmes Varkaus Kirkkonummi Uusikaupunki Sodankylä Kemijärvi, rak. päätös Suomussalmi Outokumpu, toteutunut Kitee Kerava, rakenteilla

7 Turveteollisuuden tuotannon arvo yli 200 miljoonaa euroa Energiaturpeella tuotetaan 5-8 % Suomen primäärienergiasta Turvetta käytetään vuosittain milj. kuutiometriä Energiaturvetta TWh Turveteollisuuden työllisyysvaikutus 7200 henkilötyövuotta Satoja urakointiyrityksiä ja yrittäjiä turpeen tuotannossa ja kuljetuksessa, kymmeniä suuria ja keskisuuria turveyrityksiä myynnissä, markkinoinnissa ja logistiikassa Turvetuotanto perustuu perheyrittäjyyteen.

8 Bioenergialla 50 TWh lisää energiaa vuoteen 2020 mennessä Lisäys vuodesta 2005 vuoteen 2020 Energiapuu, josta: -metsähake Turve Muut, josta: -peltoenergia -kierrätyspolttoaineet 77 -> 103 TWh 6,0 -> TWh * -> 35 TWh *Turpeen käytön vaihtelu 2000-luvulla 2 -> 12 TWh -> 8 TWh -> 4 TWh YHTEENSÄ 98 -> 150 TWh

9 Kotimaisilla korvataan kivihiiltä, öljyä ja tuontisähköä Kotimaisten polttoaineiden lisäyksellä (50 TWh) korvataan pääasiassa kivihiiltä ja öljyä sekä tuontisähköä. Lisäkäyttö jakaantuu viiteen lähes yhtä suureen osaan: sähkön tuotanto teollisuuden CHP yhdyskuntien CHP lämmön tuotanto, josta suurimpana kiinteistöt liikennepolttoaineiden tuotanto

10 - Turpeen käyttö nyt noin 25 TWh (vaihtelee tasolla TWh/a) - Ilmasto- ja energiastrategiassa turpeen käytöksi vuonna 2020 arvioidaan 20 TWh/a + liikennepolttoaineiden tuotanto - VTT:n selvityksen perusteella turvetta tarvitaan noin TWh/a GWh Turpeen kulutusarvio v Metsähake Sivutuote Turve!" " # "$% &&''&'( Metsähakkeen ja turpeen kysyntä kasvaa CHP-kapasiteetin kasvaessa, metsäteollisuuden sivutuotteiden saatavuus pienenee.

11 Uutta suoalaa turvetuotantoon tarvitaan lähes ha ensi vuosikymmenellä Turvetuotannosta poistuu v mennessä hehtaaria. - Uutta energiaturvealaa tarvitaan ha v mennessä - Liikennepolttoaineiden tuotantoon ha - Ympäristöturvetuotantoon ha =>Yhteensä uuden turvealan tarve on n ha/a vv Kuva: Energiaturvetuotannon alojen kehitys Lähde: VTT, 2007

12 Turveteollisuuden vesistökuormitus on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana tehostuneiden ympäristönsuojeluinvestointien ja menetelmien ansiosta. Turveteollisuuden aiheuttama vesistöjen typpikuormitus on 0,3 % ja fosforikuormitus 0,2 % kokonaiskuormituksesta. Kiintoaine samalla tasolla. Lähde: Pöyry Paikallisesti kuormituseroja, esim. Saarijärven reitillä turveteollisuuden kuormitusosuudeksi KS Ympäristökeskus arvioi 3 %.

13 Jälkikäyttö on suunnitelmallista Toistaiseksi noin hehtaaria on poistunut tuotannosta Vuoden 2004 tilaston mukaan (jolloin hehtaaria vapautunut) soiden uudet käyttömuodot olivat: Energiakasvien (ruokohelpi) viljely ha Muu maatalouskäyttö ha Metsittäminen ha Uudelleensoistaminen ja lintujärvet 250 ha Luontainen kasvittuminen ha Valmisteilla jälkikäyttöön ha Aitoneva & Rastunsuo 5 50 vuotta tuotannon jälkeen

14 Soiden käytön kehitys Viime vuosina soita on - Kunnostusojitettu ha/a; Paljonko samalla uudisojitetaan? - Raivattu pelloiksi ha/a, lähde MMM ( ha, lähde luonnontila.fi) - Otettu turvetuotantoon n ha/a, kun tarve on ha/a - Turvetuotantoon otetuista soista noin puolet ovat luonnontilaisia tai sen kaltaisia - Myös tulevaisuudessa luonnontilainen/ojitettu suhde säilyy samana (tuottajien omistamat suot) luvun EYR (Energia- ja ympäristötyöryhmä) osoitti tuottajille merkittävästi ojittamattomia aloja, joita ollaan ottamassa käyttöön

15 Turpeen saatavuus on turvattava suo- ja turvemaiden strategiassa Turvemaiden käytön ja vaikutusten tilastointi on saatava kuntoon. Soiden eri käyttömuotojen ympäristövaikutukset on tunnistettava ja niitä on tasapuolisesti minimoitava. Energia-, ruoka- ja ympäristöhuollon varmistamiseksi kansallisessa suoja turvemaiden strategiassa on varauduttava tukemaan hehtaarin (0,85 % suoalasta) hankkimista turvetuotantoon vuosina Turvetuotannon ympäristöluvitusta on tehostettava ja nopeutettava. Toimintamuutokset tulee sisällyttää ympäristölupajärjestelmän uudistamisen yhteyteen. Kiitos mielenkiinnosta!