Biopolttoaineiden lisäämismahdollisuudet kaukolämmöntuotannossa pienen kokoluokan tuotantolaitoksissa Lahden seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biopolttoaineiden lisäämismahdollisuudet kaukolämmöntuotannossa pienen kokoluokan tuotantolaitoksissa Lahden seudulla"

Transkriptio

1 Aaltoyliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus IMMU Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään Diplomityö Markus Nurmiainen 2010 Biopolttoaineiden lisäämismahdollisuudet kaukolämmöntuotannossa pienen kokoluokan tuotantolaitoksissa Lahden seudulla

2 Tiivistelmä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Markus Nurmiainen Biopolttoaineiden lisäämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa pienen kokoluokan tuotantolaitoksissa Lahden seudulla Diplomityö sivua, 29 kuvaa, 40 taulukkoa ja 8 liitettä Tarkastajat: Professori Risto Soukka DI, Hemmo Takala Hakusanat: ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästö, kaukolämmitys, biopolttoaine, elinkaariarviointi, lämpölaitos Tämä diplomityö on tehty IMMUhankkeeseen, jossa selvitetään konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään Lahden seudulla. Diplomityössä tarkastellaan mahdollisuuksia lisätä biopolttoaineita pienen kokoluokan kaukolämmön tuotantolaitoksissa. Teoria osuuden pohjalta luodaan skenaariot Nastolaan ja Vääksyyn (Asikkala). Skenaarioissa tarkastellaan biopolttoaineiden lisäämisen vaikutuksia kasvihuonekaasu ja hiukkaspäästöihin käyttämällä elinkaariarviointimenetelmää. Taloudellisia seikkoja tarkastellaan laskemalla takaisinmaksuaikoja eri biolaitosratkaisuille nettonykyarvomenetelmällä. Tutkimuksen tuloksena saatiin, että kasvihuonekaasupäästöt tuotannon elinkaaren ajalta vähenevät eniten tuottamalla kaukolämmön perustuotanto Nastolassa ja Vääksyssä bio CHPlaitoksella haketta polttamalla. Kiinteitä biopolttoaineita poltettaessa tulevat kuitenkin suurimmat hiukkaspäästöt, mikä vaikuttaa asuinympäristön viihtyvyyteen tuotantolaitoksen läheisyydessä. BioCHPlaitoksen investointikustannukset ovat suurimmat ja takaisinmaksuaika pisin. Nastolan kulutusperusteisiä päästöjä pystytään vähentämään eniten investoimalla biolämpölaitokseen tai biochplaitokseen. Päästöjä Nastolassa pystyttäisiin kyseisillä investoinneilla vähentämään enimmillään 6,4 %. Lahti energian kokonaispäästöjä pystyttäisiin enimmillään vähentämään noin 1,6 %. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan sanoa, että kasvihuonekaasupäästöjä pystytään vähentämään investointien avulla. Toiset ratkaisut ovat vain kalliimpia kuin toiset. Lisäksi kiinteitä biopolttoaineita käytettäessä jotkut polttoominaisuudet voivat heiketä esim. verrattuna maakaasun polttoon. Biopolttoaineiden lisäämisellä kuitenkin päästään irti riippuvuudesta fossiilisiin polttoaineisiin kuten öljyyn ja maakaasuun. Investointeja tehdessä on vaikea sanoa suoraan, mikä vaihtoehto on paras tapa tuottaa kaukolämpöä. Investointipäätöksiä tehdessä päätökseen vaikuttaa se, mitä tuotannon ominaispiirteitä painotetaan eniten.

3 Abstract Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Degree Programme of Environmental Technology Markus Nurmiainen Opportunities to increase the utilization of biofuels in small scale district heating plants in Lahti region Master s Thesis pages, 29 figures, 40 tables and 8 appendices Examiners: Professor Risto Soukka M. Sc. Hemmo Takala Keywords: climate change, greenhouse gas emission, district heating, biofuel, life cycle assessment, heating plant This research is a part of IMMUproject, which examines concrete methods to restrain climate change in Lahti region. This study examines possibilities to increase the utilization of biofuels in district heating production in small scale plants. Biofuel increasing scenarios in Nastola and Vääksy (Asikkala) are created based on theory of this thesis. The affects on greenhouse gas and dust emissions by increasing biofuels in the scenarios are examined by using life cycle assessment method. Economical points are considered by calculating the repayment periods with present value method for the different bioplant investments. The greenhouse gases in Nastola and Vääksy are decreasing the most by producing district heating basic production in CHPplant by combusting wood chips. However the biggest dust emissions are caused by using solid biofuels, which has an influence on attractive living environment in the vicinity of the plant. The investment cost is the biggest and the repayment period is longest for the biochpplant investment. Consumption based emissions can be reduced the most, 6,4 %, in Nastola by investing in biochpplant or bio heating plant. Lahti Energia Ltd s emissions from the district heating production could be most reduced 1,6 %. This research concludes there is possibility to reduce greenhouse gas emissions by investing district heating plants which are using biofuels. Other technology solutions are more expensive than the others. In addition some characteristics of combustion are degrading by using solid biofuels for example compared to combustion of natural gas. However by utilizing biofuels we can get rid of from dependence on imported fossil fuels e.g. oil or natural gas. It is difficult to say directly which way is the best to produce district heat. The production characteristics, which are weighted most in decisionmaking process, have a critical influence on the final decision of the investment.

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract Alkusanat Merkintäluettelo 1 Johdanto Työn tausta Ilmastonmuutos IMMUhanke Kansalliset ja paikalliset tavoitteet Työn tavoitteet ja rajaukset Työn rakenne Biopolttoaineiden hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa Biopolttoaineet kaukolämmön tuotannossa Biopolttoaineiden nykykäyttö ja ominaisuudet Puuperäiset polttoaineet Biokaasu Peltobiomassat Jätepolttoaineet Biopolttonesteet Biopolttoaineiden kilpailukyky ja lämmöntuotannon kustannusjakauma Biomassakattilat Tekninen suorituskyky ja taloudellisuus Arinapoltto Kaasutuspoltto Leijutuspoltto Pienen kokoluokan CHPlaitos Uudet teknologiat Vanhat teknologiat Hajautetun energiantuotannon rooli kaukolämmön tuotannossa Hajautettu energiantuotanto osana kaukolämpöjärjestelmää Hajautetun energiantuotannon määritelmä Lämmön tarve kaukolämpöjärjestelmässä Tuotantolaitosten mitoitus ja roolit tehoryhmittäin Perustehon tuotanto Huipputehon tuotanto Varatehon tuotanto Hajautetun tuotannon kehitystä hidastavat tekijät ja mahdolliset edistystoimet Hajautettu vs. keskitetty tuotanto Tukitoimet ja verot Tutkimusmenetelmä Kaukolämmöntuotanto Lahdessa ja biopolttoaineiden saatavuus Kaukolämmön tuotanto Lahden seudulla Ominaispiirteet...38

5 5.1.2 Lahti Hollola Nastola Asikkala (Vääksy) Biopolttoaineiden saatavuus Lahden seudulla Puuperäiset polttoaineet Peltobiomassat Skenaariot Yleistä Case Nastola Nykytilanne Biolämpölaitosskenaario BioCHPskenaario Siirtoputkiskenaario Case Asikkala (Vääksy) Nykytilanne Biolämpölaitosskenaario BioCHPskenaario Tulokset Case Nastola Kasvihuonekaasupäästöt Taloudelliset näkökohdat Case Vääksy Kasvihuonekaasupäästöt Taloudelliset näkökohdat Tulosten tarkastelu Herkkyystarkastelu Vaikutukset Nastolan kunnan ja Lahti Energian päästöihin Johtopäätökset ja yhteenveto Lähdeluettelo Liiteluettelo

6 Merkintäluettelo Lyhenteet AFC CHP CO 2 ekv. k KPA LPG MCFC Mk PAFC PEMFC POK POR Pö REF RMW rpm SOFC UNFCCC alkaalipolttokenno sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos hiilidioksidiekvivalentti kiinto kiinteän polttoaine nestekaasu sulakarbonaattipolttokenno maakaasu fosforihappopolttokenno polymeeripolttokenno kevyt polttoöljy raskas polttoöljy polttoöljy kierrätyspolttoaine, recovered fuel, rypsimetyyliesteri pyörimisnopeus, rounds per minute kiinteäoksidipolttokenno YK:n ilmastonmuutosta koskea puitesopimus Yhdisteet CH 4 CO CO 2 N 2 O NO x SO 2 metaani hiilimonoksidi hiilidioksidi typpioksiduuli, ilokaasu typpioksidi rikkidioksidi Alaindeksit e th sähkö terminen

7 1 Johdanto 1.1 Työn tausta Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalista ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutos johtuu siitä, että maapallon säteilytasapaino on muuttunut paljon viime vuosikymmenten aikana. Maan säteilytase tarkoittaa maahan tulevan auringonsäteilyn ja maasta lähtevän heijastuneen ja lämmöstä syntyvän säteilyn välistä tasetta. Osa maan ilmakehään saapuvasta säteilystä heijastuu suoraan pois, osa lämmittää meriä ja maata. Osa tästä maahan absorboituneesta lämmöstä poistuu maapallolta pitkäaaltoisena lämpösäteilynä. Tasapainotilassa maapallolle tulee yhtä paljon säteilyenergiaa kuin lähtee. Säteilyn heijastuminen takaisin avaruuteen on vähentynyt, koska kasvihuonekaasupäästöjen määrä ilmakehässä on lisääntynyt. Kasvihuonekaasut estävät säteilyn heijastumisen takaisin avaruuteen, mutta eivät estä säteilyn tuloa maapallolle. Tämä ilmiö aiheuttaa siten ilmaston lämpenemistä. (Ympäristöministeriö 2003, 7.) Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehty erilaisia sopimuksia ja strategisia linjauksia niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisella tasollakin. Tärkein ilmastonmuutokseen hillintään liittyvä sopimus on YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) eli ns. ilmastosopimus. Vuonna 1994 voimaan astuneen ilmastosopimuksen tärkein tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kaasujen määrä sellaiselle tasolle, joka estää ihmiskunnan vaarallisen vaikutuksen ilmastoon. (Ympäristöministeriö 2003, 13.) IMMUhanke Tämä diplomityö on tehty osana IMMUhanketta, jonka tavoitteena on selvittää Lahden alueella konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään. Hankkeella tuetaan Lahden seudullisen ilmastoohjelman tekemistä ja kehittämistä. Ilmastoohjelmassa keskitytään juuri niihin ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin, jotka ovat kunnan päätäntävallassa. Lisäksi tuotetaan ajankohtaista informaatiota ilmastonmuutokseen vaikuttavista kunnallisista toimista. Hanke toteutetaan yhteistyönä Aalto Yliopisto Lahden keskuksen, Lahden teknisen ympäristötoimialan, Lahti Energia Oy, PäijätHämeen Jätehuolto Oy:n, Lahden kaupunkiseudun hankintatoimen ja PäijätHämeen kuntaorganisaatioiden kanssa. IMMUN keskeisinä tavoitteina on luoda ilmastonmuutoksen paikallista hillintää tukevaa tutkimus ja selvitysaineistoa päijäthämäläisten kuntien, päättäjien ja asukkaiden tarpeisiin. IMMUhankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää, mikä on kaukolämmön merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä Lahden seudulla. Tarkastelussa huomioidaan erityisesti kaukolämmön tuotantoon käytetty polttoaine, polttotekniikka ja tuotantoyksikön koko. (Aalto Yliopisto Lahden Keskus 2009.) Kansalliset ja paikalliset tavoitteet Valtioneuvosto hyväksyi Suomen uuden ilmasto ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Strategian mukaan kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi vähentyä 20 % vuoden 1990 tasosta. Lisäksi strategiassa on asetettu % päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä. Energiatehokkuutta tulisi nostaa 20 % vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian osuus EU:ssa tulisi olla keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomella 38 %. Työ ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan strategia osoittaa selkeästi, että Euroopan komission Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiakäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman mer 6

8 kittäviä uusia ilmasto ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Ilman uusia toimenpiteitä Suomen kasvihuonekaasupäästö olisivat vuonna 2020 noin 20 % vuoden 1990 päästöjä korkeammalla. Kasvu aiheutuisi yksinomaan energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. (Työ ja elinkeinoministeriö 2008a, 37,40.) Paikallisella tasolla Hämeessä on laadittu Hämeen Ympäristöstrategia (tarkistus valmistui ), jonka tavoitteet ja linjaukset on tarkoitettu sisällytettäväksi kaikkiin Kanta ja PäijätHämeen alueella toimivien valtion viranomaisten, kuntien ja muiden yhteisöjen laatimiin strategioihin. Strategian tavoitteena on, että Häme vastaa osaltaan ilmastonmuutoksen hillinnästä niin, että vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöt Hämeessä vähenevät 20 % vuoden 1990 tasosta. Lisäksi uusiutuvan energian osuus tulee nostaa vähintään 20 % tasolle Hämeen energian kulutuksesta ja tuotannosta. (Lahden tekninen ja ympäristötoimiala 2009, 5.) Hollolan, Lahden ja Nastolan yhteisessä ympäristöstrategiassa tavoitteena on, että seudun kasvihuonekaasupäästöt ovat vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuonna Kioton pöytäkirjan mukaista kahdeksan prosentin kasvihuonekaasupäästö vähentämistavoitetta vuoteen 2012 mennessä ei kuitenkaan tällä vähentämistavoitteella saavuteta. (Lahden tekninen ja ympäristötoimiala 2009, 8.) Lahden kaupungin oman ympäristöstrategian luonnoksessa päästövähennystavoitteeksi on esitetty 50 % vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kyseisen tavoitteeseen päästäkseen Lahden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään yhteensä 67 % tämän hetkisestä tasosta. (Lahden tekninen ja ympäristötoimiala 2009, 8.) 1.2 Työn tavoitteet ja rajaukset Työn tavoitteena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia on lisätä biopolttoaineiden käyttöä pienen kokoluokan kaukolämmön tuotantolaitoksissa Lahden seudulla. Työssä tutkitaan, mitä biopolttoaineita kaukolämmöntuotantoon on saatavilla PäijätHämeessä ja mikä on kyseisten polttoaineiden kilpailukyky. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa mahdolliset biopolttoaineiden polttotekniikat sekä tutkia kyseisten tekniikoiden kilpailukykyä ja teknistä käytettävyyttä. Lisäksi pohditaan myös millaisilla keinoilla hajautettua energiantuotantoa voidaan edistää ottaen huomioon hajautetun tuotannon edut, haitat, mahdollisuudet ja haasteet. Lisäksi työssä käsitellään pienen kokoluokan tuotantolaitosten roolia kaukolämpöjärjestelmässä: millaisia erilaisia voimalaitostyyppejä on ja miten kyseisiä voimalaitoksia käytetään. Paikallisella tasolla tämän työn tavoitteena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia on hillitä ilmastonmuutosta Lahden seudun (Lahti, Nastola, Hollola ja Asikkala) lisäämällä biopolttoaineita hajautetussa kaukolämmöntuotannossa teknillistaloudelliset seikat huomioon ottaen. Hajautettuun kaukolämmöntuotantoon tässä työssä määritellään huippu ja varavoimalaitokset sekä pienimuotoiset peruslämmöntuotantolaitokset. Lyhyesti sanottuna hajautettuun kaukolämmöntuotantoon tässä tapauksessa kuuluvat kaikki muut voimalaitokset lukuun ottamatta Kymijärven lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitosta. Työssä kartoitetaan biopolttoaineet, joita on saatavilla Hämeen alueella suhteellisen lyhyeltä etäisyydeltä teknillistaloudellisesti. Mahdollisten biovoimalaitosten paikat kartoitetaan Lahden seudulta ottaen huomioon kaukolämpöverkon ominaispiirteet juuri kyseiseltä alueelta. Eri paikkavaihtoehtoista luodaan biopolttoaineen hyödyntämisskenaariot, joita tarkastellaan elinkaariarvioinnin avulla. Elinkaariarvioinnin avulla eri skenaarioista saadaan tuloksena taloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Elinkaariarvioinnissa käytetään apuna Gabielinkaariarviointiohjelmaa. Työn tarkoituksena on toimia apuna päätöksentekijöille tehtäessä päätöksiä esim. investoinneista, jotka edesauttaisivat ympäristömyönteisemmän energian tuotannon kehitystä. Lisäksi 7

9 tutkimuksen pohjalta voidaan laatia kuntalaisille ja päätöksentekijöille informatiivisia tiedotteita kaukolämmön merkityksestä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. 1.3 Työn rakenne Tämä työ etenee taustoittavan teoriaosuuden kautta casetutkimukseen ja sen tulosten tarkasteluun ja esittelyyn. Luvussa kaksi käydään läpi mahdolliset biopolttoaineet ja biomassakattilatyypit kaukolämmöntuotantoon sekä mahdollisuudet hyödyntää eri teknologioita pienimuotoisessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Teknisen soveltuvuuden lisäksi polttoaineita ja tekniikoita käsitellään myös taloudellisesta näkökulmasta. Luvussa kolme tarkastellaan hajautetun energiantuotannon roolia kaukolämmön tuotannossa. Kappaleessa käydään läpi tuotantolaitosten roolit ja mitoitukset tehoryhmittäin. Lisäksi selvitetään hajautetun energiantuotannon haasteita, mahdollisuuksia ja hidastavia tekijöitä sekä näkymiä tulevaisuudessa. Luvussa neljä käsitellään käytettävää tutkimusmenetelmää. Luvussa kerrotaan yleisesti elinkaarimallinnuksesta ja sen eri osioista. Lisäksi kerrotaan miten elinkaariarviointi toteutetaan ja mitkä ovat arvioinnin tavoitteet ja rajaukset. Luvussa viisi käsitellään Lahden alueen kaukolämmöntuotantoa ja sen erityispiirteitä. Luvussa käsitellään tuotantomääriä, polttoaineita ja päästöjä. Tarkemmin tuotantolaitoksia käsitellään erikseen paikkakunnittain. Lisäksi tutkitaan biopolttoaineiden saatavuutta Lahden seudulla. Luvussa kuusi esitellään eri biopolttoaineiden lisäämisskenaariot Nastolaan ja Vääksyyn. Luvussa seitsemän esitellään elinkaariarvioinnista saadut tulokset. Työn lopuksi esitetään tulosten tarkastelu ja johtopäätökset. Työn tekstiosan jälkeen mainitaan työssä viitatut liitteet. 2 Biopolttoaineiden hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa 2.1 Biopolttoaineet kaukolämmön tuotannossa Suomessa kaukolämpöä tuotetaan yhdistetyissä lämmön ja sähkön tuotantolaitoksissa sekä erillisissä lämpökeskuksissa. Energiateollisuus ry:n mukaan kaukolämmön tuotanto oli vuonna 2008 yhteensä 31,1 TWh. Yhteistuotannon osuus tästä oli noin 75 % ja loppu neljännes tuotettiin erillisissä lämpökeskuksissa. (Energiateollisuus ry 2009b.) Vuonna 2008 kaukolämmön ja siihen liittyvään sähkön tuotantoon käytettiin polttoaineenergiaa kaikkiaan noin 54 TWh. Polttoainejakauma kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa voidaan nähdä tarkemmin kuvasta 1. Polttoaineista eniten käytettiin maakaasua, jonka osuus oli 37,2 %. Biopolttoaineiden osuus käytetyistä polttoaineista oli 13,3 %. Tärkeimpinä puupolttoaineina olivat metsäpolttoaine ja teollisuuden puutähde, joiden osuus yhteensä oli 12,3 %. Loppu bioenergiasta tuotettiin muilla biopolttoaineilla, joihin kuuluu esimerkiksi jätepolttoaineet ja biokaasu. (Energiateollisuus ry 2009a, 4.) 8

10 18,3 12,2 3,4 1 4,2 37,2 Maakaasu Kivihiili Turve Puu Muut biopolttoaineet Öljy Muut 23,7 Kuva 1. Kaukolämpöön ja siihen liittyvään sähkön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden prosentuaaliset osuudet vuonna 2008 (Energiateollisuus ry 2009c) Puuenergia ry:n mukaan paikallisilla biopolttoaineilla voidaan tuottaa huomattava osa tarvitsevastamme lämpö ja sähköenergiasta. Kotimaisen energian saatavuus ja toimintavarmuus on hyvä ja biopolttoaineiden hintakehitys on vakaa verrattuna tuontipolttoaineisiin, joihin kohdistuu useita globaaleja saatavuus ja hintariskejä. Lisäksi biopolttoaineiden käytöllä saadaan alennettua päästökaupan aiheuttamia lisäkustannuksia sen sijaan, että päästöoikeuksia ostettaisiin ulkomailta valtion toimesta. Paikallisista polttoaineista merkittäväin kasvupotentiaali on metsähakkeella, pelleteillä, peltoenergialla ja biotähteillä. Maassamme on nykyisin yli 400 biopolttoaineita pää tai sivupolttoaineena käyttävää keskikokoista tai suurta kattilalaitosta. Lisäinvestointipotentiaalia on kuitenkin runsaasti eri puolilla maatamme. (Puuenergia ry, 3, 4.) VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan biopolttoaineiden käytön lisäämisen suurimpana esteenä aikaisemmin on ollut biopolttoaineiden hinta ja investointikustannukset fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Kuitenkin viime vuosina biopolttoaineiden kilpailukyky on parantunut kiristyneistä päästövaatimuksista ja muiden polttoaineiden hinnan kallistumisesta johtuen. Lisäksi energiantuotantoteknologiat ovat kehittyneet, joten biopolttoaineita pystytään hyödyntämään yhä energiatehokkaammin. (VTT 2008, 32.) Suomen bioenergiaosaaminen ja teknologia ovat maailman huippua samalla kuin bioenergian kansainväliset markkinat kasvavat nopeasti. Markkinoille tarvitaan uusia moderneja kotimaisia referenssejä sekä uusinvestointeja energian ja biopolttoaineiden tuotantoon. Esimerkkinä uusista teknologian kehitysalueista ovat pienen kokoluokan paikalliset sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset. Tuloksekas tuotekehittely kotimaan markkinoilla voi johtaa menestykseen vientimarkkinoilla, joten yhteiskunnan kannattaa tukea kotimaisia investointeja uuteen teknologiaan. (Puuenergia ry, 3.) Vuoteen 2020 mennessä kansainvälisesti ja kansallisesti tähdätään merkittävään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen (Energiateollisuus ry 2008, 1). Energiaalalla tulee olemaan merkittävä rooli näihin tavoitteisiin pääsemisessä. Kaukolämpöalalla biopolttoaineiden lisääminen näyttää olevan paras ratkaisu kiristyviin päästövaatimuksiin ja uusiutuvan energian käytön lisäämisen vaatimuksiin. (VTT 2008, 32.) 9

11 Energiateollisuus ry:n mukaan nykyään kaukolämpöyrityksillä menee hyvin, liittymishalukkuus on korkealla ja kasvu nopeaa. Kuitenkin kaukolämpöalaa on kritisoitu itsetyytyväisyydestä ja kehityksen pysähdyksestä. Kritiikin taustalla on huoli siitä, että kaukolämpöala ei pysy mukana kehityksessä ja kilpailussa. Biopolttoaineiden käytön lisäämisellä ala pystyisi kehittämään toimintaansa ja vastaamaan saamaansa kritiikkiin. Kehityksen avulla kaukolämmityksestä tulisi entistä ympäristöystävällisempi lämmitysmuoto ja sen kilpailukyky muihin, pitkällä tähtäimellä ei yhtä energiatehokkaisiin, lämmitysmuotoihin paranisi. Lisäksi ihmisten asenteet ovat muuttumassa ekologiset seikat tiedostavampaan suuntaan, joten ilmastonmuutoksen torjuminen kasvihuonekaasuja vähentämällä parantaa kaukolämmityksen mainetta asiakkaiden silmissä. (Energiateollisuus ry 2008, 1.) 2.2 Biopolttoaineiden nykykäyttö ja ominaisuudet Puuperäiset polttoaineet Metsäntutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2008 Suomessa käytettiin lämpö ja voimalaitoksissa kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan noin 14,3 miljoonaa kiintokuutiometriä. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 27 TWh, joka on kolmannes kaikesta puuenergiasta ja seitsemän prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. (Metsäntutkimuslaitos 2009, 1.) Taulukosta 1 nähdään kiinteiden puupolttoaineiden käyttömäärien kehitys lämpö ja voimalaitoksissa vuosina Taulukko 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö ja voimalaitoksissa (Metsäntutkimuslaitos 2009, 1) Ener Puupolttoaine [milj. m 3 ] giasi sältö 2008 [TWh] Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 8,04 Metsäteollisuuden 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 17,68 sivutuotepuu Puupelletit ja 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0,29 briketit Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 1,35 Käyttö yhteensä 12,02 12,15 13,01 13,39 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 27,36 Metsäntutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2008 puupolttoaineista metsähakkeen käyttö kasvoi eniten. Yhteensä haketta käytettiin 4,0 milj. m 3, joka on uusi metsähakkeen käytön ennätys. Kasvua vauhdittivat kahden edellisen sadekesän aiheuttama polttoturpeen niukkuus ja metsäteollisuuden supistumisesta johtunut sivutuotepuun tuotannon väheneminen. (Metsäntutkimuslaitos 2009, 1.) Metsähakkeen osuuden arvioidaan kasvavan varsinkin kaukolämmön tuotannossa, koska pellettien valmistus vie merkittävän osan aiemmin kaukolämpösektorille ohjautuneista metsäteollisuuden sivutuotteista (Asplund et. al. 2005, 15). Pitkän aikavälin ilmasto ja energiastrategian tavoitteena on metsähakkeen käytön lisääminen energian tuotannossa ja raakaaineena teollisuudessa runsaaseen 12 miljoonaan kiintom 3 vuoteen 2020 mennessä. Asplund et. al. mukaan metsähakkeen käytön suurin lisäys 10

12 mahdollisuus on teollisuuden ja kaukolämpöä ja sähköä tuottavissa laitoksissa. Pieniä, 310 MW:n lämpökuormille rakennettavia CHPlaitoksia on mahdollista rakentaa sekä teollisuuteen että yhdyskuntiin seuraavan 10 vuoden aikana kappaletta. (Asplund et. al. 2005, 15.) Metsähakkeen käytön lisääntymiselle voi kuitenkin muodostu esteeksi alan heikosta kannattavuudesta johtuva pula metsäkone ja kuljetusyrittäjistä. Valtio tukeekin metsähakkeen käyttöä veroratkaisuilla sekä investointi ja tuotantotuilla, jotta energiapuun korjuulle voidaan taata riittävä kannattavuus yrittäjien näkökulmasta. (Motiva 2009.) (Työ ja elinkeinoministeriö 2008b.) Haketta käytettäessä polttoaineelle oleellisia ominaisuuksia ovat kosteus, tehollinen lämpöarvo, palakoko ja irtokuutiometrin tiheys. Kosteutta voidaan pitää tärkeimpänä, koska se vaikuttaa suoraan hakkeen lämpöarvoon ja siitä saatavaan energiahyötyyn (Motiva 2009). Mitoituskosteuksia korkeampien polttoaineiden käyttö aiheuttaa tehorajoituksia kattilalla varsinkin talvella, jolloin lämpökuorman pitäisi olla suurimmillaan. Toisaalta kesällä polttoaineen alhainen kosteuspitoisuus aiheuttaa ongelmia kattilan lämpötilan hallitsemisessa (VTT 2002b, 30). Lisäksi polttokattilan koko ja ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaista haketta siinä voidaan käyttää. Alle 1 MW:n laitoksissa kosteusprosentti ei saisi ylittää 40 %. Tuoreen puun kosteus on yleensä % (Motiva 2009). Tehollinen lämpöarvo metsähakkeella on 69 MJ/kg (Finbioenergy 2005). Puupellettien ja brikettien käyttö voima ja lämpölaitoksissa on vielä hyvin vähäistä. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan niitä käytettiin vuonna 2008 yhteensä tonnia, joka vastaa energiasisällöltään 0,29 TWh (Metsäntutkimuslaitos 2009, 2). Suomessa puupellettien tuotantoa vaivasi raakaainepula, mikä johti uusien tehdashankkeiden viivästymisiin ja pellettitehtaiden sulkemisiin. Kuitenkin Suomessa tuotetuista puupelleteistä meni vientiin 60 %, ja samalla myös puupellettien tuonti kasvoi merkittävästi. Kaukolämmöntuotannossa pellettien yhtenä käyttökohteena voisi olla huippu ja varavoimakattilat, jotka nykyään käyttävät pääosin fossiilisia polttoaineita. Pelleteillä voitaisiin esimerkiksi korvata tukipolttoaineena käytettävää öljyä, jonka osuus vuonna 2008 kaukolämmön erillistuotannon polttoaineista oli 15,2 %. Pelletit sopivat myös hiilipölykattiloiden seospolttoaineeksi, mistä on paljon kokemusta sekä Tanskasta että Ruotsista. Pellettien toinen merkittävä käyttökohde Suomessa on polttoaineseoksen laadun parantaminen ja tasaus kiinteätä kotimaista polttoainetta käytettäessä. (Energiateollisuus ry 2009a.) (Finbio 2009, 16.) Asplund et. al. mielestä pellettien kotimaisen käytön saaminen tähänastista nopeampaan kasvuun edellyttäisi kilpailukyvyn parantamista kevyen polttoöljyn veron korottamisella (Asplund et. al. 2005, 15). Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa pellettien kilpailukyky on Suomea parempi, koska siellä fossiilisten polttoaineiden verotus on ankarampaa ja uusiutuvaa sähköntuotantoa tuetaan enemmän (Pellettienergia 2009). Tulevaisuudessa pellettien raakaaineena voi olla myös kuori, metsähake, turve tai mahdollisesti myös erilaiset polttoaineseokset. (Asplund et. al. 2005, 14, 15.) Pelletti on polttoaineominaisuuksiltaan hieman erilaista kuin hake. Pelletti on tasalaatuista ja sillä on suuri energiatiheys, joten pienellä pellettiosuudella voidaan parantaa laitoksen suorituskykyä varsinkin silloin kun puu on huonolaatuista tai kosteaa. Lisäksi pelletin käytettävyys polttoaineena on hyvällä tasolla. Lämmöntuottotehoa pystytään helposti säätämään kulutuksen perusteella ja energiantuotossa päästään nopeasti ylös. (Energiateollisuus ry 2009a.) (Finbio 2009, 16.) Biokaasu Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti % metaania ja % hiilidioksidia. Sitä muodostuu eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa. Biokaasulähteestä riippuen biokaasuissa voi olla pieniä pitoisuuksia typpeä ja rikkivetyjä sekä kaatopaikkakaasuissa näitten lisäksi vielä pieniä pitoisuuksia kloori ja fluoriyhdisteitä (VTT 2000, 144.) Biokaasun energiasisältö on noin 57 kwh/m 3. Biokaasun tuottamiseen kontrolloidusti 11

13 on useita teknisiä vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi biokaasureaktorit tai biokaasun keräys kaatopaikoilta pumppaamalla. (Kuittinen et. al. 2009, 7.) (Motiva 2009.) Vuonna 2008 Suomessa tuotettiin biokaasua yhteensä 142,14 milj. m 3. Biokaasun määrä nousi noin 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Hyödynnetyn biokaasun määrässä oli myös pientä nousua edellisvuoteen verrattuna hyödyntämisasteen noustessa 69 %:sta noin 72 %:iin. Biokaasulla tuotettiin vuonna 2008 lämpöä 405,5 GWh ja sähköä 56,6 GWh. Biokaasulla tuotettu energiamäärä on alle 1 % Suomessa tuotetusta uusiutuvan energian tuotannosta. (Kuittinen et. al.2009, 7.) Biokaasua voidaan käyttää energiaksi joko polttamalla lämmöksi kaasupolttimessa tai käyttämällä kaasumoottorissa tai turbiinissa. Biokaasun avulla energiaa voidaan tuottaa joko lämpölaitoksella tai CHPlaitoksessa. Kaasun hyödyntäminen lämmöksi vaatii lähellä sijaitsevan lämmön käyttökohteen, jonka energiankulutus on tarpeeksi suuri. Joissakin tapauksissa on mahdollista hyödyntää vanhaa lämpökattilaa vaihtamalla siihen kaasulle sopiva poltin. Lämmöntuotannon hyötysuhde voi olla jopa yli 90 %. Yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa biokaasua voidaan hyödyntää kaasumoottoreissa tai mikroturbiiniyksiköissä, jotka ovat tyypillisesti kokonaisteholtaan noin 100 kw 2 MW. (Latvala 2005, 11.) Suurin osa Suomen biokaasulaitoksista on pieniä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottajia, eli CHPlaitoksia, joissa tuotetaan energiaa laitoksen omaan tai paikalliseen käyttöön (Motiva 2009). Asplund et. al. mukaan biokaasun teknistaloudelliseksi potentiaaliksi on arvioitu yhteensä TWh vuoteen 2015 mennessä. Suurin biokaasupotentiaali on maatalouspuolella, jossa biokaasua voidaan tuottaa eläinlannasta ja oljista. Biokaasun tuotantolaitosinvestointien lisäksi tarvitaan investointeja kulutuspuolelle. Esimerkiksi biokaasun hyödyntämiseen voimalaitoksilla tarvitaan siirtoputki, jos lämmön kulutus ei ole lähellä tuotantopaikkaa. (Asplund et. al. 2005, 20.) Peltobiomassat Peltobiomassaa voidaan hyödyntää energiamarkkinoilla joko kiinteänä polttoaineena tai siitä voidaan jalostaa kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita kasvilajista riippuen. Elintarviketuotantoon käytettävien kasvien ohella voidaan hyödyntää ns. nonfood (ihmisravintoon kelpaamaton) kasveja, kuten ruokohelpi, sekä nopeakasvuisia puulajeja. (Asplund et. al. 2005, 23.) Suomessa peltobiomassojen hyödyntäminen energiantuotannossa on ollut tähän mennessä hyvin vähäistä, sillä peltoenergiapolttoaineen hinta laitokselle toimitettuna nousee korkeammaksi kuin esim. metsähakkeella. (Motiva 2009.) Olki on perinteisin peltobiomassa, mutta sitä on käytetty kuitenkin varsin vähän energiantuotantoon. Suomen olkisadoksi on arvioitu 2,1 milj. tonnia vuodessa. Tästä kokonaismäärästä noin 20 % voidaan arvioida teknistaloudelliseksi potentiaaliksi, mikä vastaa energiasisällöltään 1,5 TWh. (Finbio 2009, 16.) VTT:n mukaan oljelle sopivia käyttökohteita ovat mm. maatilat ja maaseudun taajamien lämpökeskukset. Oljella ja jyvillä on erilaiset palamisominaisuudet, joten niitä on parempi käyttää erikseen. Oljen hyödyntämisen suurin ongelma on sen vaatima tilavuus, mikä hankaloittaa varastointia ja lisää kuljetuksen kustannuksia. Olki ja puu muistuttavat toisiaan muutamilta ominaisuuksiltaan. Niiden alkuainesisältö ja tehollinen lämpöarvo ovat hyvin samankaltaiset. Olki on kuitenkin puuta ja muita kiinteitä polttoaineita ongelmallisempi polttoaine, koska sillä on pieni energiatiheys ja suuri tuhkapitoisuus. (VTT 2000, 98.) Merkittävämmäksi kiinteää polttoainetta tuottavaksi peltoenergiakasviksi on osoittautumassa ruokohelpi, jonka viljelypintaala on nykyään noin hehtaaria. Vuotuiset käyttömäärät voimaloissa ovat kuitenkin vielä hyvin pieniä, yhteensä alle 100 GWh. Suomen bioenergiayhdistys on asettanut viljelyajan tavoitteeksi ha vuodeksi 2020, mikä vastaa parhaimmillaan 4,5 TWh vuosittaista energiantuotantoa. (VTT 2003, 17.) (Finbio 2009, 16.) 12

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

BIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit

BIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit BIOENERGIA SUOMESSA ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki 1 Kotimaisten polttoaineiden energiakäyttö 2000 ja 2001* Mtoe TWh Milj. k-m 3 PJ Osuus Suomen energiankulutuksesta, % Mustalipeä 3,4 3.3 40 39

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian potentiaalit

Uusiutuvan energian potentiaalit Uusiutuvan energian potentiaalit ASIANTUNTIJASEMINAARI 1.2.2008: UUSIUTUVA ENERGIA PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Teknologiapäällikkö Satu Helynen Sisältö Aurinkoenergia

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus BIOHIILIPELLETTI Liiketoiminnan kannattavuus Heikki Sonninen heikki.sonninen@torrec.fi Torrec Oy Perustettu noin vuosi sitten Liikeidea: biohiili- / torrefiointiteknologian kehittäminen ja kaupallistaminen

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009 Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot