Biopolttoaineiden lisäämismahdollisuudet kaukolämmöntuotannossa pienen kokoluokan tuotantolaitoksissa Lahden seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biopolttoaineiden lisäämismahdollisuudet kaukolämmöntuotannossa pienen kokoluokan tuotantolaitoksissa Lahden seudulla"

Transkriptio

1 Aaltoyliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus IMMU Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään Diplomityö Markus Nurmiainen 2010 Biopolttoaineiden lisäämismahdollisuudet kaukolämmöntuotannossa pienen kokoluokan tuotantolaitoksissa Lahden seudulla

2 Tiivistelmä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Markus Nurmiainen Biopolttoaineiden lisäämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa pienen kokoluokan tuotantolaitoksissa Lahden seudulla Diplomityö sivua, 29 kuvaa, 40 taulukkoa ja 8 liitettä Tarkastajat: Professori Risto Soukka DI, Hemmo Takala Hakusanat: ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästö, kaukolämmitys, biopolttoaine, elinkaariarviointi, lämpölaitos Tämä diplomityö on tehty IMMUhankkeeseen, jossa selvitetään konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään Lahden seudulla. Diplomityössä tarkastellaan mahdollisuuksia lisätä biopolttoaineita pienen kokoluokan kaukolämmön tuotantolaitoksissa. Teoria osuuden pohjalta luodaan skenaariot Nastolaan ja Vääksyyn (Asikkala). Skenaarioissa tarkastellaan biopolttoaineiden lisäämisen vaikutuksia kasvihuonekaasu ja hiukkaspäästöihin käyttämällä elinkaariarviointimenetelmää. Taloudellisia seikkoja tarkastellaan laskemalla takaisinmaksuaikoja eri biolaitosratkaisuille nettonykyarvomenetelmällä. Tutkimuksen tuloksena saatiin, että kasvihuonekaasupäästöt tuotannon elinkaaren ajalta vähenevät eniten tuottamalla kaukolämmön perustuotanto Nastolassa ja Vääksyssä bio CHPlaitoksella haketta polttamalla. Kiinteitä biopolttoaineita poltettaessa tulevat kuitenkin suurimmat hiukkaspäästöt, mikä vaikuttaa asuinympäristön viihtyvyyteen tuotantolaitoksen läheisyydessä. BioCHPlaitoksen investointikustannukset ovat suurimmat ja takaisinmaksuaika pisin. Nastolan kulutusperusteisiä päästöjä pystytään vähentämään eniten investoimalla biolämpölaitokseen tai biochplaitokseen. Päästöjä Nastolassa pystyttäisiin kyseisillä investoinneilla vähentämään enimmillään 6,4 %. Lahti energian kokonaispäästöjä pystyttäisiin enimmillään vähentämään noin 1,6 %. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan sanoa, että kasvihuonekaasupäästöjä pystytään vähentämään investointien avulla. Toiset ratkaisut ovat vain kalliimpia kuin toiset. Lisäksi kiinteitä biopolttoaineita käytettäessä jotkut polttoominaisuudet voivat heiketä esim. verrattuna maakaasun polttoon. Biopolttoaineiden lisäämisellä kuitenkin päästään irti riippuvuudesta fossiilisiin polttoaineisiin kuten öljyyn ja maakaasuun. Investointeja tehdessä on vaikea sanoa suoraan, mikä vaihtoehto on paras tapa tuottaa kaukolämpöä. Investointipäätöksiä tehdessä päätökseen vaikuttaa se, mitä tuotannon ominaispiirteitä painotetaan eniten.

3 Abstract Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Degree Programme of Environmental Technology Markus Nurmiainen Opportunities to increase the utilization of biofuels in small scale district heating plants in Lahti region Master s Thesis pages, 29 figures, 40 tables and 8 appendices Examiners: Professor Risto Soukka M. Sc. Hemmo Takala Keywords: climate change, greenhouse gas emission, district heating, biofuel, life cycle assessment, heating plant This research is a part of IMMUproject, which examines concrete methods to restrain climate change in Lahti region. This study examines possibilities to increase the utilization of biofuels in district heating production in small scale plants. Biofuel increasing scenarios in Nastola and Vääksy (Asikkala) are created based on theory of this thesis. The affects on greenhouse gas and dust emissions by increasing biofuels in the scenarios are examined by using life cycle assessment method. Economical points are considered by calculating the repayment periods with present value method for the different bioplant investments. The greenhouse gases in Nastola and Vääksy are decreasing the most by producing district heating basic production in CHPplant by combusting wood chips. However the biggest dust emissions are caused by using solid biofuels, which has an influence on attractive living environment in the vicinity of the plant. The investment cost is the biggest and the repayment period is longest for the biochpplant investment. Consumption based emissions can be reduced the most, 6,4 %, in Nastola by investing in biochpplant or bio heating plant. Lahti Energia Ltd s emissions from the district heating production could be most reduced 1,6 %. This research concludes there is possibility to reduce greenhouse gas emissions by investing district heating plants which are using biofuels. Other technology solutions are more expensive than the others. In addition some characteristics of combustion are degrading by using solid biofuels for example compared to combustion of natural gas. However by utilizing biofuels we can get rid of from dependence on imported fossil fuels e.g. oil or natural gas. It is difficult to say directly which way is the best to produce district heat. The production characteristics, which are weighted most in decisionmaking process, have a critical influence on the final decision of the investment.

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract Alkusanat Merkintäluettelo 1 Johdanto Työn tausta Ilmastonmuutos IMMUhanke Kansalliset ja paikalliset tavoitteet Työn tavoitteet ja rajaukset Työn rakenne Biopolttoaineiden hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa Biopolttoaineet kaukolämmön tuotannossa Biopolttoaineiden nykykäyttö ja ominaisuudet Puuperäiset polttoaineet Biokaasu Peltobiomassat Jätepolttoaineet Biopolttonesteet Biopolttoaineiden kilpailukyky ja lämmöntuotannon kustannusjakauma Biomassakattilat Tekninen suorituskyky ja taloudellisuus Arinapoltto Kaasutuspoltto Leijutuspoltto Pienen kokoluokan CHPlaitos Uudet teknologiat Vanhat teknologiat Hajautetun energiantuotannon rooli kaukolämmön tuotannossa Hajautettu energiantuotanto osana kaukolämpöjärjestelmää Hajautetun energiantuotannon määritelmä Lämmön tarve kaukolämpöjärjestelmässä Tuotantolaitosten mitoitus ja roolit tehoryhmittäin Perustehon tuotanto Huipputehon tuotanto Varatehon tuotanto Hajautetun tuotannon kehitystä hidastavat tekijät ja mahdolliset edistystoimet Hajautettu vs. keskitetty tuotanto Tukitoimet ja verot Tutkimusmenetelmä Kaukolämmöntuotanto Lahdessa ja biopolttoaineiden saatavuus Kaukolämmön tuotanto Lahden seudulla Ominaispiirteet...38

5 5.1.2 Lahti Hollola Nastola Asikkala (Vääksy) Biopolttoaineiden saatavuus Lahden seudulla Puuperäiset polttoaineet Peltobiomassat Skenaariot Yleistä Case Nastola Nykytilanne Biolämpölaitosskenaario BioCHPskenaario Siirtoputkiskenaario Case Asikkala (Vääksy) Nykytilanne Biolämpölaitosskenaario BioCHPskenaario Tulokset Case Nastola Kasvihuonekaasupäästöt Taloudelliset näkökohdat Case Vääksy Kasvihuonekaasupäästöt Taloudelliset näkökohdat Tulosten tarkastelu Herkkyystarkastelu Vaikutukset Nastolan kunnan ja Lahti Energian päästöihin Johtopäätökset ja yhteenveto Lähdeluettelo Liiteluettelo

6 Merkintäluettelo Lyhenteet AFC CHP CO 2 ekv. k KPA LPG MCFC Mk PAFC PEMFC POK POR Pö REF RMW rpm SOFC UNFCCC alkaalipolttokenno sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos hiilidioksidiekvivalentti kiinto kiinteän polttoaine nestekaasu sulakarbonaattipolttokenno maakaasu fosforihappopolttokenno polymeeripolttokenno kevyt polttoöljy raskas polttoöljy polttoöljy kierrätyspolttoaine, recovered fuel, rypsimetyyliesteri pyörimisnopeus, rounds per minute kiinteäoksidipolttokenno YK:n ilmastonmuutosta koskea puitesopimus Yhdisteet CH 4 CO CO 2 N 2 O NO x SO 2 metaani hiilimonoksidi hiilidioksidi typpioksiduuli, ilokaasu typpioksidi rikkidioksidi Alaindeksit e th sähkö terminen

7 1 Johdanto 1.1 Työn tausta Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalista ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutos johtuu siitä, että maapallon säteilytasapaino on muuttunut paljon viime vuosikymmenten aikana. Maan säteilytase tarkoittaa maahan tulevan auringonsäteilyn ja maasta lähtevän heijastuneen ja lämmöstä syntyvän säteilyn välistä tasetta. Osa maan ilmakehään saapuvasta säteilystä heijastuu suoraan pois, osa lämmittää meriä ja maata. Osa tästä maahan absorboituneesta lämmöstä poistuu maapallolta pitkäaaltoisena lämpösäteilynä. Tasapainotilassa maapallolle tulee yhtä paljon säteilyenergiaa kuin lähtee. Säteilyn heijastuminen takaisin avaruuteen on vähentynyt, koska kasvihuonekaasupäästöjen määrä ilmakehässä on lisääntynyt. Kasvihuonekaasut estävät säteilyn heijastumisen takaisin avaruuteen, mutta eivät estä säteilyn tuloa maapallolle. Tämä ilmiö aiheuttaa siten ilmaston lämpenemistä. (Ympäristöministeriö 2003, 7.) Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehty erilaisia sopimuksia ja strategisia linjauksia niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisella tasollakin. Tärkein ilmastonmuutokseen hillintään liittyvä sopimus on YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) eli ns. ilmastosopimus. Vuonna 1994 voimaan astuneen ilmastosopimuksen tärkein tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kaasujen määrä sellaiselle tasolle, joka estää ihmiskunnan vaarallisen vaikutuksen ilmastoon. (Ympäristöministeriö 2003, 13.) IMMUhanke Tämä diplomityö on tehty osana IMMUhanketta, jonka tavoitteena on selvittää Lahden alueella konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään. Hankkeella tuetaan Lahden seudullisen ilmastoohjelman tekemistä ja kehittämistä. Ilmastoohjelmassa keskitytään juuri niihin ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin, jotka ovat kunnan päätäntävallassa. Lisäksi tuotetaan ajankohtaista informaatiota ilmastonmuutokseen vaikuttavista kunnallisista toimista. Hanke toteutetaan yhteistyönä Aalto Yliopisto Lahden keskuksen, Lahden teknisen ympäristötoimialan, Lahti Energia Oy, PäijätHämeen Jätehuolto Oy:n, Lahden kaupunkiseudun hankintatoimen ja PäijätHämeen kuntaorganisaatioiden kanssa. IMMUN keskeisinä tavoitteina on luoda ilmastonmuutoksen paikallista hillintää tukevaa tutkimus ja selvitysaineistoa päijäthämäläisten kuntien, päättäjien ja asukkaiden tarpeisiin. IMMUhankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää, mikä on kaukolämmön merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä Lahden seudulla. Tarkastelussa huomioidaan erityisesti kaukolämmön tuotantoon käytetty polttoaine, polttotekniikka ja tuotantoyksikön koko. (Aalto Yliopisto Lahden Keskus 2009.) Kansalliset ja paikalliset tavoitteet Valtioneuvosto hyväksyi Suomen uuden ilmasto ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Strategian mukaan kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi vähentyä 20 % vuoden 1990 tasosta. Lisäksi strategiassa on asetettu % päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä. Energiatehokkuutta tulisi nostaa 20 % vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian osuus EU:ssa tulisi olla keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomella 38 %. Työ ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan strategia osoittaa selkeästi, että Euroopan komission Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiakäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman mer 6

8 kittäviä uusia ilmasto ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Ilman uusia toimenpiteitä Suomen kasvihuonekaasupäästö olisivat vuonna 2020 noin 20 % vuoden 1990 päästöjä korkeammalla. Kasvu aiheutuisi yksinomaan energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. (Työ ja elinkeinoministeriö 2008a, 37,40.) Paikallisella tasolla Hämeessä on laadittu Hämeen Ympäristöstrategia (tarkistus valmistui ), jonka tavoitteet ja linjaukset on tarkoitettu sisällytettäväksi kaikkiin Kanta ja PäijätHämeen alueella toimivien valtion viranomaisten, kuntien ja muiden yhteisöjen laatimiin strategioihin. Strategian tavoitteena on, että Häme vastaa osaltaan ilmastonmuutoksen hillinnästä niin, että vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöt Hämeessä vähenevät 20 % vuoden 1990 tasosta. Lisäksi uusiutuvan energian osuus tulee nostaa vähintään 20 % tasolle Hämeen energian kulutuksesta ja tuotannosta. (Lahden tekninen ja ympäristötoimiala 2009, 5.) Hollolan, Lahden ja Nastolan yhteisessä ympäristöstrategiassa tavoitteena on, että seudun kasvihuonekaasupäästöt ovat vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuonna Kioton pöytäkirjan mukaista kahdeksan prosentin kasvihuonekaasupäästö vähentämistavoitetta vuoteen 2012 mennessä ei kuitenkaan tällä vähentämistavoitteella saavuteta. (Lahden tekninen ja ympäristötoimiala 2009, 8.) Lahden kaupungin oman ympäristöstrategian luonnoksessa päästövähennystavoitteeksi on esitetty 50 % vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kyseisen tavoitteeseen päästäkseen Lahden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään yhteensä 67 % tämän hetkisestä tasosta. (Lahden tekninen ja ympäristötoimiala 2009, 8.) 1.2 Työn tavoitteet ja rajaukset Työn tavoitteena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia on lisätä biopolttoaineiden käyttöä pienen kokoluokan kaukolämmön tuotantolaitoksissa Lahden seudulla. Työssä tutkitaan, mitä biopolttoaineita kaukolämmöntuotantoon on saatavilla PäijätHämeessä ja mikä on kyseisten polttoaineiden kilpailukyky. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa mahdolliset biopolttoaineiden polttotekniikat sekä tutkia kyseisten tekniikoiden kilpailukykyä ja teknistä käytettävyyttä. Lisäksi pohditaan myös millaisilla keinoilla hajautettua energiantuotantoa voidaan edistää ottaen huomioon hajautetun tuotannon edut, haitat, mahdollisuudet ja haasteet. Lisäksi työssä käsitellään pienen kokoluokan tuotantolaitosten roolia kaukolämpöjärjestelmässä: millaisia erilaisia voimalaitostyyppejä on ja miten kyseisiä voimalaitoksia käytetään. Paikallisella tasolla tämän työn tavoitteena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia on hillitä ilmastonmuutosta Lahden seudun (Lahti, Nastola, Hollola ja Asikkala) lisäämällä biopolttoaineita hajautetussa kaukolämmöntuotannossa teknillistaloudelliset seikat huomioon ottaen. Hajautettuun kaukolämmöntuotantoon tässä työssä määritellään huippu ja varavoimalaitokset sekä pienimuotoiset peruslämmöntuotantolaitokset. Lyhyesti sanottuna hajautettuun kaukolämmöntuotantoon tässä tapauksessa kuuluvat kaikki muut voimalaitokset lukuun ottamatta Kymijärven lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitosta. Työssä kartoitetaan biopolttoaineet, joita on saatavilla Hämeen alueella suhteellisen lyhyeltä etäisyydeltä teknillistaloudellisesti. Mahdollisten biovoimalaitosten paikat kartoitetaan Lahden seudulta ottaen huomioon kaukolämpöverkon ominaispiirteet juuri kyseiseltä alueelta. Eri paikkavaihtoehtoista luodaan biopolttoaineen hyödyntämisskenaariot, joita tarkastellaan elinkaariarvioinnin avulla. Elinkaariarvioinnin avulla eri skenaarioista saadaan tuloksena taloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Elinkaariarvioinnissa käytetään apuna Gabielinkaariarviointiohjelmaa. Työn tarkoituksena on toimia apuna päätöksentekijöille tehtäessä päätöksiä esim. investoinneista, jotka edesauttaisivat ympäristömyönteisemmän energian tuotannon kehitystä. Lisäksi 7

9 tutkimuksen pohjalta voidaan laatia kuntalaisille ja päätöksentekijöille informatiivisia tiedotteita kaukolämmön merkityksestä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. 1.3 Työn rakenne Tämä työ etenee taustoittavan teoriaosuuden kautta casetutkimukseen ja sen tulosten tarkasteluun ja esittelyyn. Luvussa kaksi käydään läpi mahdolliset biopolttoaineet ja biomassakattilatyypit kaukolämmöntuotantoon sekä mahdollisuudet hyödyntää eri teknologioita pienimuotoisessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Teknisen soveltuvuuden lisäksi polttoaineita ja tekniikoita käsitellään myös taloudellisesta näkökulmasta. Luvussa kolme tarkastellaan hajautetun energiantuotannon roolia kaukolämmön tuotannossa. Kappaleessa käydään läpi tuotantolaitosten roolit ja mitoitukset tehoryhmittäin. Lisäksi selvitetään hajautetun energiantuotannon haasteita, mahdollisuuksia ja hidastavia tekijöitä sekä näkymiä tulevaisuudessa. Luvussa neljä käsitellään käytettävää tutkimusmenetelmää. Luvussa kerrotaan yleisesti elinkaarimallinnuksesta ja sen eri osioista. Lisäksi kerrotaan miten elinkaariarviointi toteutetaan ja mitkä ovat arvioinnin tavoitteet ja rajaukset. Luvussa viisi käsitellään Lahden alueen kaukolämmöntuotantoa ja sen erityispiirteitä. Luvussa käsitellään tuotantomääriä, polttoaineita ja päästöjä. Tarkemmin tuotantolaitoksia käsitellään erikseen paikkakunnittain. Lisäksi tutkitaan biopolttoaineiden saatavuutta Lahden seudulla. Luvussa kuusi esitellään eri biopolttoaineiden lisäämisskenaariot Nastolaan ja Vääksyyn. Luvussa seitsemän esitellään elinkaariarvioinnista saadut tulokset. Työn lopuksi esitetään tulosten tarkastelu ja johtopäätökset. Työn tekstiosan jälkeen mainitaan työssä viitatut liitteet. 2 Biopolttoaineiden hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa 2.1 Biopolttoaineet kaukolämmön tuotannossa Suomessa kaukolämpöä tuotetaan yhdistetyissä lämmön ja sähkön tuotantolaitoksissa sekä erillisissä lämpökeskuksissa. Energiateollisuus ry:n mukaan kaukolämmön tuotanto oli vuonna 2008 yhteensä 31,1 TWh. Yhteistuotannon osuus tästä oli noin 75 % ja loppu neljännes tuotettiin erillisissä lämpökeskuksissa. (Energiateollisuus ry 2009b.) Vuonna 2008 kaukolämmön ja siihen liittyvään sähkön tuotantoon käytettiin polttoaineenergiaa kaikkiaan noin 54 TWh. Polttoainejakauma kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa voidaan nähdä tarkemmin kuvasta 1. Polttoaineista eniten käytettiin maakaasua, jonka osuus oli 37,2 %. Biopolttoaineiden osuus käytetyistä polttoaineista oli 13,3 %. Tärkeimpinä puupolttoaineina olivat metsäpolttoaine ja teollisuuden puutähde, joiden osuus yhteensä oli 12,3 %. Loppu bioenergiasta tuotettiin muilla biopolttoaineilla, joihin kuuluu esimerkiksi jätepolttoaineet ja biokaasu. (Energiateollisuus ry 2009a, 4.) 8

10 18,3 12,2 3,4 1 4,2 37,2 Maakaasu Kivihiili Turve Puu Muut biopolttoaineet Öljy Muut 23,7 Kuva 1. Kaukolämpöön ja siihen liittyvään sähkön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden prosentuaaliset osuudet vuonna 2008 (Energiateollisuus ry 2009c) Puuenergia ry:n mukaan paikallisilla biopolttoaineilla voidaan tuottaa huomattava osa tarvitsevastamme lämpö ja sähköenergiasta. Kotimaisen energian saatavuus ja toimintavarmuus on hyvä ja biopolttoaineiden hintakehitys on vakaa verrattuna tuontipolttoaineisiin, joihin kohdistuu useita globaaleja saatavuus ja hintariskejä. Lisäksi biopolttoaineiden käytöllä saadaan alennettua päästökaupan aiheuttamia lisäkustannuksia sen sijaan, että päästöoikeuksia ostettaisiin ulkomailta valtion toimesta. Paikallisista polttoaineista merkittäväin kasvupotentiaali on metsähakkeella, pelleteillä, peltoenergialla ja biotähteillä. Maassamme on nykyisin yli 400 biopolttoaineita pää tai sivupolttoaineena käyttävää keskikokoista tai suurta kattilalaitosta. Lisäinvestointipotentiaalia on kuitenkin runsaasti eri puolilla maatamme. (Puuenergia ry, 3, 4.) VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan biopolttoaineiden käytön lisäämisen suurimpana esteenä aikaisemmin on ollut biopolttoaineiden hinta ja investointikustannukset fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Kuitenkin viime vuosina biopolttoaineiden kilpailukyky on parantunut kiristyneistä päästövaatimuksista ja muiden polttoaineiden hinnan kallistumisesta johtuen. Lisäksi energiantuotantoteknologiat ovat kehittyneet, joten biopolttoaineita pystytään hyödyntämään yhä energiatehokkaammin. (VTT 2008, 32.) Suomen bioenergiaosaaminen ja teknologia ovat maailman huippua samalla kuin bioenergian kansainväliset markkinat kasvavat nopeasti. Markkinoille tarvitaan uusia moderneja kotimaisia referenssejä sekä uusinvestointeja energian ja biopolttoaineiden tuotantoon. Esimerkkinä uusista teknologian kehitysalueista ovat pienen kokoluokan paikalliset sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset. Tuloksekas tuotekehittely kotimaan markkinoilla voi johtaa menestykseen vientimarkkinoilla, joten yhteiskunnan kannattaa tukea kotimaisia investointeja uuteen teknologiaan. (Puuenergia ry, 3.) Vuoteen 2020 mennessä kansainvälisesti ja kansallisesti tähdätään merkittävään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen (Energiateollisuus ry 2008, 1). Energiaalalla tulee olemaan merkittävä rooli näihin tavoitteisiin pääsemisessä. Kaukolämpöalalla biopolttoaineiden lisääminen näyttää olevan paras ratkaisu kiristyviin päästövaatimuksiin ja uusiutuvan energian käytön lisäämisen vaatimuksiin. (VTT 2008, 32.) 9

11 Energiateollisuus ry:n mukaan nykyään kaukolämpöyrityksillä menee hyvin, liittymishalukkuus on korkealla ja kasvu nopeaa. Kuitenkin kaukolämpöalaa on kritisoitu itsetyytyväisyydestä ja kehityksen pysähdyksestä. Kritiikin taustalla on huoli siitä, että kaukolämpöala ei pysy mukana kehityksessä ja kilpailussa. Biopolttoaineiden käytön lisäämisellä ala pystyisi kehittämään toimintaansa ja vastaamaan saamaansa kritiikkiin. Kehityksen avulla kaukolämmityksestä tulisi entistä ympäristöystävällisempi lämmitysmuoto ja sen kilpailukyky muihin, pitkällä tähtäimellä ei yhtä energiatehokkaisiin, lämmitysmuotoihin paranisi. Lisäksi ihmisten asenteet ovat muuttumassa ekologiset seikat tiedostavampaan suuntaan, joten ilmastonmuutoksen torjuminen kasvihuonekaasuja vähentämällä parantaa kaukolämmityksen mainetta asiakkaiden silmissä. (Energiateollisuus ry 2008, 1.) 2.2 Biopolttoaineiden nykykäyttö ja ominaisuudet Puuperäiset polttoaineet Metsäntutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2008 Suomessa käytettiin lämpö ja voimalaitoksissa kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan noin 14,3 miljoonaa kiintokuutiometriä. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 27 TWh, joka on kolmannes kaikesta puuenergiasta ja seitsemän prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. (Metsäntutkimuslaitos 2009, 1.) Taulukosta 1 nähdään kiinteiden puupolttoaineiden käyttömäärien kehitys lämpö ja voimalaitoksissa vuosina Taulukko 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö ja voimalaitoksissa (Metsäntutkimuslaitos 2009, 1) Ener Puupolttoaine [milj. m 3 ] giasi sältö 2008 [TWh] Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 8,04 Metsäteollisuuden 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 17,68 sivutuotepuu Puupelletit ja 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0,29 briketit Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 1,35 Käyttö yhteensä 12,02 12,15 13,01 13,39 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 27,36 Metsäntutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2008 puupolttoaineista metsähakkeen käyttö kasvoi eniten. Yhteensä haketta käytettiin 4,0 milj. m 3, joka on uusi metsähakkeen käytön ennätys. Kasvua vauhdittivat kahden edellisen sadekesän aiheuttama polttoturpeen niukkuus ja metsäteollisuuden supistumisesta johtunut sivutuotepuun tuotannon väheneminen. (Metsäntutkimuslaitos 2009, 1.) Metsähakkeen osuuden arvioidaan kasvavan varsinkin kaukolämmön tuotannossa, koska pellettien valmistus vie merkittävän osan aiemmin kaukolämpösektorille ohjautuneista metsäteollisuuden sivutuotteista (Asplund et. al. 2005, 15). Pitkän aikavälin ilmasto ja energiastrategian tavoitteena on metsähakkeen käytön lisääminen energian tuotannossa ja raakaaineena teollisuudessa runsaaseen 12 miljoonaan kiintom 3 vuoteen 2020 mennessä. Asplund et. al. mukaan metsähakkeen käytön suurin lisäys 10

12 mahdollisuus on teollisuuden ja kaukolämpöä ja sähköä tuottavissa laitoksissa. Pieniä, 310 MW:n lämpökuormille rakennettavia CHPlaitoksia on mahdollista rakentaa sekä teollisuuteen että yhdyskuntiin seuraavan 10 vuoden aikana kappaletta. (Asplund et. al. 2005, 15.) Metsähakkeen käytön lisääntymiselle voi kuitenkin muodostu esteeksi alan heikosta kannattavuudesta johtuva pula metsäkone ja kuljetusyrittäjistä. Valtio tukeekin metsähakkeen käyttöä veroratkaisuilla sekä investointi ja tuotantotuilla, jotta energiapuun korjuulle voidaan taata riittävä kannattavuus yrittäjien näkökulmasta. (Motiva 2009.) (Työ ja elinkeinoministeriö 2008b.) Haketta käytettäessä polttoaineelle oleellisia ominaisuuksia ovat kosteus, tehollinen lämpöarvo, palakoko ja irtokuutiometrin tiheys. Kosteutta voidaan pitää tärkeimpänä, koska se vaikuttaa suoraan hakkeen lämpöarvoon ja siitä saatavaan energiahyötyyn (Motiva 2009). Mitoituskosteuksia korkeampien polttoaineiden käyttö aiheuttaa tehorajoituksia kattilalla varsinkin talvella, jolloin lämpökuorman pitäisi olla suurimmillaan. Toisaalta kesällä polttoaineen alhainen kosteuspitoisuus aiheuttaa ongelmia kattilan lämpötilan hallitsemisessa (VTT 2002b, 30). Lisäksi polttokattilan koko ja ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaista haketta siinä voidaan käyttää. Alle 1 MW:n laitoksissa kosteusprosentti ei saisi ylittää 40 %. Tuoreen puun kosteus on yleensä % (Motiva 2009). Tehollinen lämpöarvo metsähakkeella on 69 MJ/kg (Finbioenergy 2005). Puupellettien ja brikettien käyttö voima ja lämpölaitoksissa on vielä hyvin vähäistä. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan niitä käytettiin vuonna 2008 yhteensä tonnia, joka vastaa energiasisällöltään 0,29 TWh (Metsäntutkimuslaitos 2009, 2). Suomessa puupellettien tuotantoa vaivasi raakaainepula, mikä johti uusien tehdashankkeiden viivästymisiin ja pellettitehtaiden sulkemisiin. Kuitenkin Suomessa tuotetuista puupelleteistä meni vientiin 60 %, ja samalla myös puupellettien tuonti kasvoi merkittävästi. Kaukolämmöntuotannossa pellettien yhtenä käyttökohteena voisi olla huippu ja varavoimakattilat, jotka nykyään käyttävät pääosin fossiilisia polttoaineita. Pelleteillä voitaisiin esimerkiksi korvata tukipolttoaineena käytettävää öljyä, jonka osuus vuonna 2008 kaukolämmön erillistuotannon polttoaineista oli 15,2 %. Pelletit sopivat myös hiilipölykattiloiden seospolttoaineeksi, mistä on paljon kokemusta sekä Tanskasta että Ruotsista. Pellettien toinen merkittävä käyttökohde Suomessa on polttoaineseoksen laadun parantaminen ja tasaus kiinteätä kotimaista polttoainetta käytettäessä. (Energiateollisuus ry 2009a.) (Finbio 2009, 16.) Asplund et. al. mielestä pellettien kotimaisen käytön saaminen tähänastista nopeampaan kasvuun edellyttäisi kilpailukyvyn parantamista kevyen polttoöljyn veron korottamisella (Asplund et. al. 2005, 15). Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa pellettien kilpailukyky on Suomea parempi, koska siellä fossiilisten polttoaineiden verotus on ankarampaa ja uusiutuvaa sähköntuotantoa tuetaan enemmän (Pellettienergia 2009). Tulevaisuudessa pellettien raakaaineena voi olla myös kuori, metsähake, turve tai mahdollisesti myös erilaiset polttoaineseokset. (Asplund et. al. 2005, 14, 15.) Pelletti on polttoaineominaisuuksiltaan hieman erilaista kuin hake. Pelletti on tasalaatuista ja sillä on suuri energiatiheys, joten pienellä pellettiosuudella voidaan parantaa laitoksen suorituskykyä varsinkin silloin kun puu on huonolaatuista tai kosteaa. Lisäksi pelletin käytettävyys polttoaineena on hyvällä tasolla. Lämmöntuottotehoa pystytään helposti säätämään kulutuksen perusteella ja energiantuotossa päästään nopeasti ylös. (Energiateollisuus ry 2009a.) (Finbio 2009, 16.) Biokaasu Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti % metaania ja % hiilidioksidia. Sitä muodostuu eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa. Biokaasulähteestä riippuen biokaasuissa voi olla pieniä pitoisuuksia typpeä ja rikkivetyjä sekä kaatopaikkakaasuissa näitten lisäksi vielä pieniä pitoisuuksia kloori ja fluoriyhdisteitä (VTT 2000, 144.) Biokaasun energiasisältö on noin 57 kwh/m 3. Biokaasun tuottamiseen kontrolloidusti 11

13 on useita teknisiä vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi biokaasureaktorit tai biokaasun keräys kaatopaikoilta pumppaamalla. (Kuittinen et. al. 2009, 7.) (Motiva 2009.) Vuonna 2008 Suomessa tuotettiin biokaasua yhteensä 142,14 milj. m 3. Biokaasun määrä nousi noin 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Hyödynnetyn biokaasun määrässä oli myös pientä nousua edellisvuoteen verrattuna hyödyntämisasteen noustessa 69 %:sta noin 72 %:iin. Biokaasulla tuotettiin vuonna 2008 lämpöä 405,5 GWh ja sähköä 56,6 GWh. Biokaasulla tuotettu energiamäärä on alle 1 % Suomessa tuotetusta uusiutuvan energian tuotannosta. (Kuittinen et. al.2009, 7.) Biokaasua voidaan käyttää energiaksi joko polttamalla lämmöksi kaasupolttimessa tai käyttämällä kaasumoottorissa tai turbiinissa. Biokaasun avulla energiaa voidaan tuottaa joko lämpölaitoksella tai CHPlaitoksessa. Kaasun hyödyntäminen lämmöksi vaatii lähellä sijaitsevan lämmön käyttökohteen, jonka energiankulutus on tarpeeksi suuri. Joissakin tapauksissa on mahdollista hyödyntää vanhaa lämpökattilaa vaihtamalla siihen kaasulle sopiva poltin. Lämmöntuotannon hyötysuhde voi olla jopa yli 90 %. Yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa biokaasua voidaan hyödyntää kaasumoottoreissa tai mikroturbiiniyksiköissä, jotka ovat tyypillisesti kokonaisteholtaan noin 100 kw 2 MW. (Latvala 2005, 11.) Suurin osa Suomen biokaasulaitoksista on pieniä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottajia, eli CHPlaitoksia, joissa tuotetaan energiaa laitoksen omaan tai paikalliseen käyttöön (Motiva 2009). Asplund et. al. mukaan biokaasun teknistaloudelliseksi potentiaaliksi on arvioitu yhteensä TWh vuoteen 2015 mennessä. Suurin biokaasupotentiaali on maatalouspuolella, jossa biokaasua voidaan tuottaa eläinlannasta ja oljista. Biokaasun tuotantolaitosinvestointien lisäksi tarvitaan investointeja kulutuspuolelle. Esimerkiksi biokaasun hyödyntämiseen voimalaitoksilla tarvitaan siirtoputki, jos lämmön kulutus ei ole lähellä tuotantopaikkaa. (Asplund et. al. 2005, 20.) Peltobiomassat Peltobiomassaa voidaan hyödyntää energiamarkkinoilla joko kiinteänä polttoaineena tai siitä voidaan jalostaa kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita kasvilajista riippuen. Elintarviketuotantoon käytettävien kasvien ohella voidaan hyödyntää ns. nonfood (ihmisravintoon kelpaamaton) kasveja, kuten ruokohelpi, sekä nopeakasvuisia puulajeja. (Asplund et. al. 2005, 23.) Suomessa peltobiomassojen hyödyntäminen energiantuotannossa on ollut tähän mennessä hyvin vähäistä, sillä peltoenergiapolttoaineen hinta laitokselle toimitettuna nousee korkeammaksi kuin esim. metsähakkeella. (Motiva 2009.) Olki on perinteisin peltobiomassa, mutta sitä on käytetty kuitenkin varsin vähän energiantuotantoon. Suomen olkisadoksi on arvioitu 2,1 milj. tonnia vuodessa. Tästä kokonaismäärästä noin 20 % voidaan arvioida teknistaloudelliseksi potentiaaliksi, mikä vastaa energiasisällöltään 1,5 TWh. (Finbio 2009, 16.) VTT:n mukaan oljelle sopivia käyttökohteita ovat mm. maatilat ja maaseudun taajamien lämpökeskukset. Oljella ja jyvillä on erilaiset palamisominaisuudet, joten niitä on parempi käyttää erikseen. Oljen hyödyntämisen suurin ongelma on sen vaatima tilavuus, mikä hankaloittaa varastointia ja lisää kuljetuksen kustannuksia. Olki ja puu muistuttavat toisiaan muutamilta ominaisuuksiltaan. Niiden alkuainesisältö ja tehollinen lämpöarvo ovat hyvin samankaltaiset. Olki on kuitenkin puuta ja muita kiinteitä polttoaineita ongelmallisempi polttoaine, koska sillä on pieni energiatiheys ja suuri tuhkapitoisuus. (VTT 2000, 98.) Merkittävämmäksi kiinteää polttoainetta tuottavaksi peltoenergiakasviksi on osoittautumassa ruokohelpi, jonka viljelypintaala on nykyään noin hehtaaria. Vuotuiset käyttömäärät voimaloissa ovat kuitenkin vielä hyvin pieniä, yhteensä alle 100 GWh. Suomen bioenergiayhdistys on asettanut viljelyajan tavoitteeksi ha vuodeksi 2020, mikä vastaa parhaimmillaan 4,5 TWh vuosittaista energiantuotantoa. (VTT 2003, 17.) (Finbio 2009, 16.) 12

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Loppuraportti Jukka Jalovaara / Loppuraportti.doc / Sivu 1(18) Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot