NO 5 LOKA-MARRASKUU 2010

Transkriptio

1 Hoivapalvelut Terveyspalvelut nro 8 NO 5 LOKA-MARRASKUU 2010 Vesa Ekroos: Kuolema tärkeä osa elämää s. 6 Veli Puttonen: Ikäihmisen toimintakyvyn mittaaminen ja palvelujen hinnoittelu s. 16 Susan Kuusisto ja Satu Pajanne-Alanko: Senioripysäkillä ulos yksinäisyydestä s. 18 Ilkka Laaksi: D-vitamiinivajauksen yhteys hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen s. 40 Suunnittelijan näkökulma: Palvelutalo Metsolan Kartano s. 43 Yhteistoiminta-alue: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Etelä-Pohjanmaalta s. 47 dementiakoti Punainen tupa ja perunamaa s. 8 APTEEKISTA Vaivaako ummetus? Pegorion auttaa sinua vapautumaan tehokkaasti ja vaivattomasti ummetuksen vaivoista. Jauhe sekoitetaan esim. mehuun tai kahviin. Pegorion, jauhe oraaliliuosta varten on ummetuksen hoitoon tarkoitettu lääke. Vaikuttava aine: makrogoli. Annostus: Aikuiset ja yli 8-vuotiaat lapset: 1 annospussi (12 g) 1 2 kertaa päivässä. 4 7-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) 1 2 kertaa päivässä. 2 3-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) kerran päivässä. Pakkauskoot 20 x 6 g, 20 x 12 g ja 50 x 12 g. Jos olet raskaana tai imetät, neuvottele käytöstä lääkärin kanssa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Apteekista. Lisätiedot: puh (ark. 8 16).

2 Valtakunnallista vanhustenpäivää ja -viikkoa vietettiin teemalla Meitä on moneksi Teeman avulla Vanhustyön keskusliitto halusi tuoda esiin vanhuuden moninaisuuden, jossa itse kullakin on tasavertaiset mahdollisuudet erilaisista sairauksista, vammoista tai muista elämän rajoitteista tai taustoista huolimatta viettää mahdollisimman täysipainoista ja turvallista elämää. Ikäihmisten joukko tulee olemaan yhä monenlaisempaa. Ikävuodet eivät enää kerro elämäntavoista, terveydentilasta tai toiveista kovin paljon. Tämä haastaa myös ikäihmisten parissa työtään tekevät ammattilaiset aivan uudella tavalla. Samoin se haastaa koko yhteiskunnan suvaitsemaan, ymmärtämään ja oppimaan, sanoo toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen. Vanhustyön keskusliitto tuotti virikeaineiston, julisteen ja lehden innoittaakseen kuntia, seurakuntia ja erilaisia yhteisöjä viettämään vanhustenviikkoa. Julisteen kuva on monivärinen kukkakimppu, joka symboloi monenlaisuuden rikkautta. Sen on suunnitellut valokuvaaja Toni Kitti. Vanhustenviikon lehdestä saattoi lukea muun muassa oikeusministeri Tuija Braxin, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen ja arkkiatri Risto Pelkosen ajatuksia ihmisarvoisesta vanhuudesta. Materiaali on esillä myös liiton nettisivuilla Materiaalia voi tilata sähköpostitse 2

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Vanhustenhoito ei parane lisänormeilla, vaan osaavan henkilöstön avulla Vuosi sitten lääninhallitusten selvitykset ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten valvonnasta paljastivat kiistatta pahoja puutteita vanhustenhoidossa. Jatkuvasti saamme lukea jopa pöyristyttävistä tilanteista, joihin julkisen vallan vastuulla hoidettavat vanhukset saattavat joutua. Esille tulleet tapaukset ovat kuitenkin ääripäitä, eivätkä kuvaa vanhustenhoidon tilannetta kokonaisuudessaan. Kyse on yksittäistapauksista, vaikka tietenkin erittäin huolestuttavista sellaisista. Yksittäisiäkään tapauksia ei voi hyväksyä ja puutteet tulee korjata. Yksittäistapausten perusteella ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöksiä koko palvelujärjestelmän tilasta, eikä niiden tule ohjata koko järjestelmän uudistamista. Vuoden takaiset selvitykset ja niiden saama vastaanotto enteilivät tiukan ja normittavan vanhuspalvelulain valmistelua. Tällä hetkellä vanhustenhoitoa säännellään yleisellä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllä ja sitä täydentävillä suosituksilla. Uudet tiukat normit ja lait eivät välttämättä palvele vanhustenhoidon kehittämistä eivätkä sinällään tuo lisää voimavaroja. Lainsäädännön kiristämisen ja normiviidakon tihentämisen sijasta olisi tärkeä panostaa johdon ja hoitohenkilöstön työn tukemiseen. On myös tärkeää varmistaa, että toimiviksi koetut palvelukäytännöt leviävät muihin kuntiin. 3

4 S H O P R I D E R OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN! Tyylikäs SHOPRIDER mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen Aatoksia Pekka Vuoria Anteeksianto Surutyö rajataan usein koskemaan vain läheisen ihmisen kuoleman jälkeistä prosessia. Itse asiassa ihmisen koko elämä on täynnä erilaisia prosesseja, joita voi pitää myös surutyönä. Ne ovat elämämme elämyskokonaisuuden osa jokseenkin päivittäin. x x x TE-889SL 2450,- Turvallinen ja vakaa ajettava vaihtelevassakin maastossa. Ajomatka yhdellä akun latauksella 35 km. Matkanopeus 12 km/h SOITA ja kysy tarjouksistamme! TE-778S 2450,- Jokapäiväiseen asiointiin suunniteltu tyylikäs apukulkuneuvo. Ajomatka yhdellä akun latauksella 29 km. Matkanopeus 10 km/h Hinnat sis. alv 23%. Toimitusmaksu 80,- TE-UL8W ,- Upea sähköpyörätuoli, joka on suunniteltu vaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella 20 km. Matkanopeus 5 km/h Kattava mallivalikoimamme osoitteessa: Maahantuonti, myynti ja vuokraus: Kuusiluoto Oy Vähänummentie TUUSULA harri@puro.net Yksityisten ja työpaikan ja kaikkien muidenkin ihmissuhteiden verkossa voimme kokea menestystä, saavutuksen makeaa makua ja hyvää mieltä. Niiden vastapainona on pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Nämä elämykset aiheuttavat tarpeen menetyksen tai harmin henkiseen käsittelyyn, eräänlaiseen surutyöhön. Ihmisen tapana on helposti personifioida pettymyksensä erityisesti johonkin henkilöön, jonka katsomme vaikuttaneen kokemaamme vastoinkäymiseen. Silloin syntyy kiukku ja viha. Viha on mieltämme rasittava prosessi ja se voi kiusata mieltämme taustatekijänä tai tärkeimpänäkin pohdinnan kohteena vapaina hetkinä. Näin mielemme joutuu ahdistuksen kierteeseen. Voimme kuitenkin omalla ymmärryksellämme ja tahdollamme vapautua tästä tilanteesta. Voimme ajatella, että ehkä asianomainen ei ole tehnyt meille pettymystä tuottanutta tekoa tahallaan. Ehkä hänellä on sellaista tietoa, jota meillä ei ole, tai sitten hän vain ei ole ymmärtänyt tapahtuman merkitystä. Näin voimme asettua asian ulkopuolelle ja nöyrtyä hyväksymään sen. x x x Isä meidän -rukous antaa meille tähän ajatusmallin, kun siinä sanotaan anna meille anteeksi meidän syntimme niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Tällä ajatusmallilla oman mielen prosessilla ilman ulkopuolista anteeksipyyntöä saamme syntymään anteeksiantamisen prosessin. Jonakin aamuna sitten heräämme ja huomaamme, että nyt olen vapautunut. Anteeksiantohan on aina kaikkein tärkein sille, joka pystyy antamaan anteeksi. Tietenkin asia voi vielä aaltoina heilahdella mielessämme, mutta tärkein kynnys on ohitettu ja vähitellen jää kokonaan mielestämme syrjään. Silloin mielemme on taas vapaana uusiin saavutuksiin ja tekoihin, joista on iloa ja hyötyä toisille. Voimme jälleen saada tästä uusien saavutusten ja toisten auttamisen ilon, joka ihmisenä elämisessä pitää mielemme kirkkaana ja valoisana. Kirjoittaja on professori, LKT, FT ja toiminut radiologian ylilääkärinä OYS:ssa 4

5 Tässä numerossa: Pääkirjoitus Heikki Lantto: Vanhustenhoito ei parane lisänormeilla, vaan osaavan henkilöstön avulla...3 Aatoksia Pekka Vuoria: Anteeksianto....4 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Kuolema - tärkeä osa elämää...6 Lääkkeet Uusi tietokanta tukee iäkkäiden turvallisempaa lääkehoitoa kirkon ikkuna Riitta Kuusi: Anteeksi, en kuullut!...24 kirjat Maarit Huovinen: Sarjakuvia ja sarja mieleenpainuvia henkilöitä Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Kuntoutusmääräraha vähenee kuntoutuksen tarve kasvaa...27 eettisyys Annu Haho: Itsetunteminen - eettisyyden kulmakivi...28 dementiakoti Punainen tupa ja perunamaa...8 Kolumni Jorma Back: Se tästä maailmasta sairaudet Uusi käypä hoito -suositus muistisairauksista...12 talous Aino Närkki: Sosiaalitaloustiede laajemmin mukaan päätöksentekoon Veli Puttonen: Ikäihmisen toimintakyvyn ja tuen tarpeen mittaaminen ja palvelujen hinnoittelu...16 Senioripysäkillä ulos yksinäisyydestä kansainvälisyys Työssäoppimassa Tartossa turvajärjestelmät Loimaan Marttakoti uusi sisätilat ja tietotekniikan Lattian tasolta Kari Häkkinen: Elämä kielletty yli 75-vuotiailta...31 sertifiointi Sertti tuli!...32 turvajärjestelmät Ristijärvi Hyvän iän kunta...34 ravinto ja aivotoiminnot Marja Ruuti: Aivot ja neurolipidit...36 hoivapalvelut Mikä on Home Instead Seniorihoiva?...38 d-vitamiini Ilkka Laaksi: D-vitamiinivajauksen yhteys hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen arkkitehdin näkökulma Palvelutalo Metsolan Kartano...43 Yhteistoiminta-alue Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Hoivapalvelut 2. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p heikki.lantto@pp.inet.fi Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: heikki.lantto@pp.inet.fi p Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro 6/10: ilmestyy Ilmoitusaineisto viim osoitteella: jarmotapioturunen@gmail.com Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari 5

6 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos Kuolema - tärkeä osa elämää Saattohoitovaiheessa olevien potilaiden hoidosta ja hoidon tasosta on viime aikoina vihdoin herätetty laaja julkinen keskustelu. Saattohoito voi olla edessä kenellä tahansa meistä ja missä elämän vaiheessa tahansa. Todennäköisin saattohoitotilanne toteutuu ikääntyneen väestön viimeisinä elinkuukausina, viikkoina tai päivinä. Se on aina potilaalle ja hänen läheisilleen ainutkertainen tapahtuma, jonka tulisi toteutua vaikeasta tilanteesta huolimatta ihmisarvoa kunnioittaen, inhimillisesti sekä kivuttomasti. STM:n saattohoitosuositus Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut saattohoitoon liittyvän suosituksen Hyvä saattohoito Suomessa (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6). Julkaisu on erinomainen ohjeistus kaikille saattohoidon piirissä työtään tekeville. Täytyy vain toivoa ja toisaalta ministeriön tulee myös valvoa, että suosituksesta tulee osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöä. Julkaisun mukaan Suomessa kuolee vuosittain hieman alle ihmistä. Heistä sairaaloissa kuolee kolme neljännestä. Vuosittain saattohoitokodeissa kuolee noin potilasta. Suosituksen edellyttämän riittävän saattohoitotason saavuttamiseksi saattohoitopaikkojen lisäystarve on useampi sata paikkaa. Suositus velvoittaisi sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset vastaamaan alueellisten saattohoitosuunnitelmien ja suositusten toteutumisesta. Näin ollen myös tarvittavat resursoinnit kuuluisivat kyseisille palveluntuottajille ja järjestämisvastuussa oleville tahoille. Tämä edellyttäisi siis lisäpaikkojen toteuttamista (tai käyttötarkoituksen muuttamista) kaikissa sairaanhoitopiireissä ja mahdollisesti myös terveyskeskuksissa, panostamista lääkäreiden ja hoitohenkilöstön lisä- ja täydennyskoulutukseen, lisähenkilöstön ja moniammatillisten erikoisosaajien rekrytointia, laite- ja muuta kalustohankintaa jne. Nähtäväksi jää, pystytäänkö tähän sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeään tehtävään irrottamaan fyysisiä ja henkisiä resursseja alati vallitsevassa julkisen talouden niukkuudessa. Toisaalta saattohoito ei suinkaan aina edellytä erityistä uusien fyysisten tilojen rakentamista, vaan nykyistä varsin puutteellista saattohoidon tilaa voitaisiin parantaa kehittämällä olemassa olevia hoitopalveluja saattohoidon tarpeita vastaaviksi ja viemällä saattohoitoa myös entistä enemmän kotihoidon piiriin. Kirjoittaja on KTM, terveydenhuollon asiantuntija ekroos@kolumbus.fi Eräs hoitotestamentti Helsingin Sanomien Kaupunki-sivuilla Arja Mellanen toi julki oman hoitotestamenttinsa, joka perustui hänen pitkäaikaisiin omakohtaisiin kokemuksiinsa suomalaisessa terveydenhuollossa. Tämä hoitotestamentti käsittää 43 eri kohtaa niistä toivomuksista, joita hänellä on hänen mahdollisesti joutuessaan kuolemansa edellä pitkäaikaisosastolle tai saattohoitoon. Tässä omasta mielestäni eräitä tärkeitä toivomuksia tuosta pitkästä listasta poimittuna: - Minua kuunnellaan ja mielipiteitäni arvostetaan. Hoitolinjasta ja tulevasta saattohoitopäätöksestä keskustellaan ja sovitaan yhdessä minun, omaisteni, hoitajan ja lääkärin kanssa. - Tärkeää on, että kipujani hoidetaan ajoissa, armeliaasti ja riittävän tehokkailla valmisteilla. - Minut sijoitetaan mieluiten yhden hengen huoneeseen tai isompaan huoneeseen kanssani samanhenkisen potilaskaverin kanssa. - Pääsen ulos halutessani. - Tukenani elämäni lopussa on minun ja läheisteni kanssa keskusteleva, kuolemaa nähnyt ja sen kanssa sinut oleva lääkäri ja hoitohenkilökunta. - Kuollessani en ole yksin. Saattohoito on monen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan toimesta jo nykyäänkin hyvin toteutettu. Esimerkiksi Kaunialan Sairaala Oy:ssä sotainvalidien ja sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä kuntoutuksella ja myös pitkäaikaishoidolla on jo pitkät ja kunniakkaat perinteet. Sairaalassa on olemassa kattava saattohoitosuunnitelma ja -ohjelma, jonka mukaisesti saattohoitovaiheessa olevien potilaiden lääketieteellinen, inhimillinen ja kokonaisvaltainen hoito toteutetaan. Saattohoito-ohjelma on laadittu yhdessä lääketieteellisen johdon, hoitotyön ja muiden asiantuntijoiden sekä potilaiden ja heidän omaistensa toivomusten mukaisesti. Erityispiirteenä on varsin ainutlaatuinen hyvästijättöseremonia kuolleelle potilaalle. Kun potilas viimeisen kerran poistuu sairaalasta, häntä saattamassa ja hiljaista hetkeä viettämässä sairaalan aulassa ovat omaiset ja muut läheiset, potilastoverit, omahoitaja ja muuta henkilöstöä. Taustamusiikkina soi Sibeliuksen Kuva: MarinaAurora.com Finlandia. Musiikin soidessa vainaja saatetaan autoon sairaalan pihamaalla saattojoukon ympäröimänä. Kunnioittavaa ja arvokasta. 6

7 lääkkeet Uusi tietokanta tukee iäkkäiden turvallisempaa lääkehoitoa Iäkkäiden turvallisemman lääkehoidon tueksi on kehitetty kansallinen iäkkäiden lääkehoidon tietokanta. Perusterveydenhuollon lääkäreiden ja muiden ammattihenkilöiden apuvälineeksi tarkoitetussa tietokannassa on luokiteltu iäkkäiden yleisimmin käyttämät lääkeaineet tai lääkeaineyhdistelmät niiden iäkkäille sopivuuden perusteella. Valtaosa iäkkäiden lääkehoidon ongelmista voidaan estää hyvällä asiantuntemuksella. Iäkkäistä eli 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista lähes joka kolmannella on käytössään vähintään kymmenen eri lääkettä. Suuret lääkemäärät johtavat haitta- ja yhteisvaikutusten sekä iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käytön yleistymiseen. Myös ikääntymisen aiheuttamat muutokset ja sairaudet herkistävät iäkkäitä lääkkeiden haittavaikutuksille. Iäkkäillä vältettävien lääkeaineiden luetteloita on laadittu muun muassa Pohjois-Amerikassa, mutta niiden lääkeaineista merkittävä osa ei ole käytössä Suomessa. Siksi kansallisten tietokantojen laatiminen on tärkeää ja niitä onkin laadittu jo useissa Euroopan maissa, muun muassa Irlannissa ja Ranskassa. Vaikka iäkkäillä vältettävien lääkeaineiden käyttöön liittyy ikääntymismuutosten vuoksi suuri riski haitta- ja yhteisvaikutuksiin sekä sairastavuuden, kuolleisuuden ja terveydenhuollon kustannusten lisääntymiseen, aiheuttavat ne kuitenkin vain osan iäkkäiden lääkehoitoon liittyvistä ongelmista. Tästä syystä suomalaiseen iäkkäiden lääkityksen tietokantaan arvioitiin vältettävien lääkeaineiden lisäksi myös muut iäkkäiden Suomessa yleisesti käyttämät lääkeaineet. Suomalainen iäkkäiden lääkehoidon tietokanta Iäkkäiden lääkehoidon tietokanta kattaa luokittelun 350:stä iäkkäiden yleisimmin käyttämästä lääkeaineesta tai niiden yhdistelmästä. Ne on luokiteltu tutkimustiedon ja kliinisen asiantuntemuksen perusteella konsensusperiaatteella muista terveydenhuollon tietokannoista tuttuihin ryhmiin A, B, C ja D. Lääkekohtaisissa tiedoissa viitataan myös muihin sähköisiin lääkehoidon tietokantoihin. A-luokkaan (iäkkäille sopivat lääkeaineet) kuuluu 102, B-luokkaan (tutkimusnäyttö, käyttökokemus tai teho on vähäistä 75 vuotta täyttäneillä) 15, C-luokkaan (soveltuu varauksin iäkkäille) 142 ja D-luokkaan (vältettävä käyttöä iäkkäillä) 91 lääkeainetta. Perusterveydenhuollon apuvälineeksi tarkoitettu tietokanta kehitettiin Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDON asettamassa asiantuntijatyöryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta. Työryhmään kuuluivat lisäksi professorit Risto Huupponen, Ismo Räihä, Timo Strandberg, ylilääkärit Maaria Seppälä, Jouko Laurila ja LT Jukkapekka Jousimaa. Työryhmän apuna toimivat LT Tiina Varis sekä proviisorit Jouni Ahonen ja Carita Linden-Lahti. Hanketta ovat rahoittaneet Sosiaali- ja terveysministeriö, Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Iäkkäiden lääkityksen tietokanta on saatavilla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen verkkosivuilta Elämänlaatua Arkeen 7

8 Dementiakoti Punainen tupa ja perunamaa Syyskuinen aamuaurinko piirtää puunvarjoja takapihalle valaisten samalla säteillään puutarhan kasvimaalla keltaisena kukkivat kehäkukat. Kehäkukat ovat jäljellä ainoana muistona yhteisen aherruksen kohteesta, kasvimaasta. Keväällä dementiakoti Mariassa suunniteltiin innolla asukkaiden ja henkilökunnan yhteiseksi huviksi kasvimaata. Yhdessä valittiin kasveja, yhdessä kunnostettiin kasvimaa ja valmisteltiin istutuskuntoon. Aurinkoisena toukokuun päivänä sitten todella iskettiin kädet multaan ja sinne päätyivät sekä asukkaiden että henkilökunnan käsien kautta niin perunat, herneet, salaatit, sipulit, porkkanat kuin kehäkukatkin. Päivän aherrus palkittiin iloisina ilmeinä, multaisina käsinä ja multapaakkuina pitkin kotimme lattioita. Kaunis kesä avusti kasvattamaan valmista satoa nautittavaksi. Perunannostotalkoot vietettiin ja kaikki nauttivat tuloksista sillin ja voin kera. Elämän pieniä mutta tunnelmallisesti niin suuria hetkiä. Kasvimaanhoito on kesäaikana jokaisen sitä haluavan toteutettavissa dementiakoti Mariassa, Rengossa. Kodin arki koostuu pitkälti yhdessä tekemisestä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Tehdään yhdessä meille kaikille, toisiamme kunnioittaen ja arvostaen. Jokapäiväiseen arkeen nivotaan mukaan myös viriketoimintaa, jota järjestetään asukkaiden ja henkilökunnan omia voimavaroja hyödyntäen. Käytössä on paljon musiikkia, kirjallisuutta sekä Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen Valu-projektin kautta käyttöön saatu Sävelsirkku. Sävelsirkusta hyötyvät kaikki asukkaat, riippumatta fyysisestä jaksamisesta tai dementoivasta sairaudesta. Valuprojekti on lisännyt rohkeutta käyttää avarakatseisesti arjen askareissa ja viriketoiminnassa kaikkia asukkaan jäljellä olevia voimavaroja ja hyödyntämään ihmisten kaikkia aisteja. Asukkaiden omat päätökset muovaavat heidän päivistään uniikkeja Toimintaa ja sisältöä jokapäiväiseen arkeen antavat arvot: tasa-arvoisuus, itsemääräämisoikeus, kunnioitus, inhimillisyys. Jokainen ihminen on tärkeä omana itsenään, toisena aikuisena, tuntevana ja ajattelevana olentona. Jokainen saa kodissaan itse tehdä pieniä ja suuria elämäänsä vaikuttavia päätöksiä, esim. päätöksiä heräämisestään, peseytymisestään ja syömisestään. Asukkaiden omat päätökset muovaavat heidän päivistään uniikkeja, heidän näköisiään. Halutessaan asukas voi haravoida, laulaa, tanssia, kattaa ruokapöytää, leipoa, osallistua pyykinpesuun tai mihin vaan muuhun kodinaskareeseen. Vuodenajat ja juhlapyhät nousevat arjessa esiin jo ennen varsinaista juhlapäivää. Kodissa on henkilökunnasta muodostettu ns. juhlapyhä-työryhmä, joka suunnittelee aktiivisesti kunkin tilaisuuden, vuodenajan tai juhlapyhän näkymistä ja toteutusta pitkin tilaisuutta edeltävää aikaa. Dementiakoti Mariassa on 13 asukaspaikkaa ja se on osa Kuntoutumisja dementiakoti Rengon Rosamariaa. Yritykseen kuuluu myös 8-paikkainen mielenterveyskuntoutujien yksikkö, Rosaliina. Yhdessä nämä yksiköt muodostavat kokonaisuuden, jossa panostetaan sekä asukkaiden että henkilökuntien väliseen yhteistyöhön ja arjen sisällön laatuun. Kaikkien Rosaliinan asukkaiden kuntoutussuunnitelmissa huomioidaan yhtenä osana yksilölliset käynnit osana 8

9 Jokainen ihminen on tärkeä omana itsenään, toisena aikuisena, tuntevana ja ajattelevana olentona. Yrittäjä Kaarina Koskiniemi. Vastaava sairaanhoitaja Riikka Vilkki. Marian toimintaa. Yksi kuntoutujista tekee oman kuntoutussuunnitelmansa mukaisesti kolmena päivänä viikossa 7 tunnin mittaisen työpäivän dementiakodissa. Tällöin hän järjestää erilaisia viriketuokioita, seurustelee ja ulkoilee asukkaiden kanssa. Yhteisiä retkiä ja tilaisuuksia esim. juhlapyhinä järjestetään paljon. Yhteistyötä tehdään myös henkilökunnan työpanoksen suhteen eli osa hoitajista työskentelee sekä Rosaliinassa että Mariassa. Työntekijät kokevat tämän mielekkäänä ja ammattitaitoa kartuttavana työmuotona. Kodin seinät eivät ole rajoite, vaan ne muodostavat ennemminkin turvasataman, paikan, josta voidaan liikkua yhdessä palaten sitten rauhoittumaan yhteiseen kotiin, punaiseen tupaan, jossa vallitsee seesteisyys ja suvaitsevaisuus. Täysipainoiseen elämään kuuluvat myös suhteet omaisiin ja ystäviin kodin ulkopuolella. Näitä suhteita ylläpidetään kutsumalla omaisia ja ystäviä yhteisiin illanviettoihin, kannustamalla omaisia olemaan arjessa mukana omien voimavarojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Erilaiset perhejuhlat ja tapahtumat, joihin asukkaat osallistuvat, suunnitellaan yhdessä omaisten ja ystävien kanssa, yhdessä iloiten tai surren. Elämä on mielekästä silloin, kun sen voi elää täysipainoisesti, rajoitteista huolimatta, loppuun saakka. Kuntoutumis- ja dementiakoti Rengon Rosamarian toiminta perustuu motivoituneiden ammattilaisten yhteistyöhön. Työssä uskalletaan käyttää omaa persoonaa työvälineenä sekä luovaa hulluutta käyttäen heittäytyä erilaisiin tilanteisiin. Eläen tässä ja nyt, rinnalla kulkien, tukien ja auttaen, mutta ei puolesta tehden ja passivoiden. Rengon Rosamarian toimintaan ja arvomaailmaan voi tutustua osoitteessa Kaarina Koskiniemi, sh AMK yrittäjä Riikka Vilkki vastaava sh audioriders Järvihaantie 4, Klaukkala,

10 Suojaa vatsasi! WHO määritteli lokakuussa 2009 alkoholijuomien sisältämän sekä alkoholista elimistössä muodostuvan asetaldehydin ensimmäisen luokan karsinogeeniksi ihmiselle. Vaarassa ovat erityisesti ne, joilla on joko helikobakteeri-infektion tai autoimmuunitaudin aiheuttama mahalaukun limakalvovaurio (atrofinen gastriitti) ja siitä johtuva hapoton maha. Hapottomassa mahassa suun mikrobit pystyvät elämään ja tuottamaan juomien tai ravinnon alkoholista ja myös ravinnon sokereista asetaldehydiä. Lääkkeilläkin aikaansaatu hapoton maha aiheuttaa asetaldehydialtistuksen. Myös helikobakteerit pystyvät tuottamaan asetaldehydiä paikallisesti. Hapottoman mahan aiheuttava atrofinen gastriitti ja helikobakteeri-infektio voidaan luotettavasti todeta verinäytteestä GastroPanel-tutkimuksella ( Hapoton maha ja helikobakteeri-infektio ovat mahasyövän tärkeimmät riskitekijät. Hapoton maha lisää myös ruokatorvisyövän riskiä ( / Diagnostiikka). Riskiryhmiin kuuluu yli viisi prosenttia suomalaisista. Kuulutko Sinä? Testaa asetaldehydialtistuksesi osoitteessa: saatavana vain apteekista Biohit Oyj Laippatie 1, Helsinki Puh Faksi acetium@biohit.com Professori Timo Strandberg: Kolesterolilääkkeet tuskin lisäävät muistiongelmia Oulun yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg torjuu julkisuudessa esitetyt väitteet kolesterolilääkkeiden ja muistihäiriöiden yhteydestä. - Näyttöä siitä, että statiinit aiheuttaisivat muistihäiriöitä, ei ole, Strandberg sanoo. Muistiongelmien ja kolesterolilääkkeiden väitetty yhteys perustuu yksittäisiin potilastapauksiin. Jotkut statiinien käyttäjät ovat saaneet muistihäiriöitä lääkityksen aloittamisen jälkeen. Strandbergin mukaan tämä ei todista, että ne johtuisivat statiineista. - He ovat sen ikäisiä, että muistihäiriöitä voi esiintyä muutenkin. Epidemiologisissa tutkimuksissa on Strandbergin mukaan saatu viitteitä pikemminkin siihen suuntaan, että statiinien käyttäjillä on vähemmän muistihäiriöitä kuin muilla, mutta tämäkään ei välttämättä johdu statiineista. Kontrolloiduissa tutkimuksissa on testattu, heikkeneekö potilaan muisti kolesterolilääkkeiden käytön aloituksen jälkeen. Tulos on ollut, ettei lääkitys vaikuta asiaan. Muisti ei huonone eikä parane. Näyttöä ei ole saatu siitäkään, että statiineista olisi hyötyä Alzheimerin taudin ehkäisyssä. - Minusta olisi kuitenkin todennäköistä, että statiinit ennemminkin ehkäisisivät kuin aiheuttaisivat muistihäiriöitä. Statiinien käyttö vähentää aivoverenkiertohäiriöitä, jotka altistavat muistiongelmille, professori Timo Strandberg toteaa. (Lähde: Kaleva) 10

11 Kolumni Jorma Back Se tästä maailmasta Loppukesän elämyksiin kesämökillä jos nyt ei lueta mukaan hyytävää tuulta järveltä ja vesisadetta kuuluu myöhäisillan kirkkaan tähtitaivaan katselu laiturin nokassa. Vastarannalla puolen kilometrin päässä näkyy vain pari himmeää valoa, mutta tähtitaivas näyttäytyy huikeana korkeudessaan. Kun on tyyntä, se heijastuu kuvajaisena järven pinnasta ja tuntuu kuin leijailisi avaruudessa yhtenä tähtenä, pienenä hiukkasena suurta luomakuntaa. Sellaista ei kaupungissa koskaan koe. Se on minusta parempaa kuin saunanjälkeinen euforia. Alkusyksystä vietetään kirkoissakin luomakunnan sunnuntaita. Asiaan kuulunee luomiskertomus saarnan aiheena. Tuttua tutumpaa tekstiähän se on ainakin meille vanhemmille. Samalla se on eri oppisuuntien kinailun kohde, uskoako luomiseen vai evoluutioon. Toisenlainen luomiskertomus Itse olin kuulemassa hiukan toisenlaisen luomakunnan sunnuntain saarnan. Luomiskertomuksen lukemisen jälkeen aloittivat lukijat oman osuutensa: Ensimmäisenä päivänä ihminen päätti olla vapaa ja hyvä, pyrkiä kauneuteen ja onneen. Ja koska hän halusi johonkin uskoa, hän uskoi vapauteen ja onneen, rahaan ja edistykseen sekä omaan turvaansa. Turvaa hän halusi ja oli siksi varustanut maan jalkojensa alla asein, ohjuksin ja ydinkärjin. Toisena päivänä kuolivat kalat öljyyn ja pohjan saasteisiin meressä, linnut hyönteismyrkkyihin ja jänikset kadun lyijypilviin. Kolmantena päivänä kuihtui ruoho maassa ja lehdet puissa, sammal katolla ja kukat puutarhassa. Ihminen näet sääti itse säät ja sateet. Tuli vain pieni virhe laskelmiin joilla sade jaettiin. Kun virhe huomattiin, makasivat laivalastit ennen niin kauniin Reinin kuivassa uomassa. Kirjoittaja on OTK, Espoon Diakoniasäätiön hallituksen pj Näin jatkui tekstin luenta päivä päivältä kohden seitsemättä päivää. Viidentenä päivänä painoivat eloonjääneet vihdoin punaista nappia, sillä tunsivat itsensä uhatuiksi. Tuli tuhosi maapallon, vuoret paloivat, meret haihtuivat ja betonirauniot seisoivat kaupungeissa mustina. Kuudentena päivänä tuli pimeys. Pöly ja tuhka peittivät auringon, kuun ja tähdet ja viimeinen keittiötorakka kuoli kuumuuteen, mikä ei tuntunut siitä lainkaan hyvältä. Seitsemäntenä päivänä oli rauha. Maa oli autio ja tyhjä, rotkojen yllä oli pimeää ja ihmisen henki harhaili haamuna kaaoksen yllä. Tällaisia tulevaisuuden kuvia kirjoitti Jörg Zink melkein 40 vuotta sitten. Hän kirjoitti Nurjan luomiskertomuksen, josta keskeiset ajatukset ovat tuossa edellä. Tämä saarna sai ihmiset miettimään, mikä varmaan oli tarkoituskin. Mikä on ihmisen osa tässä luomakunnassa? Se kuin ahvenlippa veneen perässä Mitä tekemistä tällä sitten on alun tähtitaivasihanuuden kanssa? Sen verran kuitenkin, että aina kun laiturilla sitä katselen, ennemmin tai myöhemmin Se tulee näkyviin. Se, joka Veikko Huovisen vanhan tekstin mukaan vilkuttaa kuin ahvenlippa veneen perässä. Se on satelliitti, joka kaukaisessa pimeässä viilettää omaa reittiään. Siellä Ne ovat, aina. Kirkkaalla säällä ne näkyvät. Osa välittää tavallisia viestejä ja televisiokuvaa. Osa lähettää vakoilukuvia ja on valmiina ohjaamaan ohjuksia ja ydinkärkiä. Ihminen on kuin onkin omine toiveineen ja pelkoineen pieni hiukkanen suurta luomakuntaa, mökkilaiturilla ja avaruudessa. 11

12 sairaudet Uusi käypä hoito -suositus muistisairauksista Ehkäisy, varhainen taudinmääritys, kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus sekä ehyt hoitopolku avainasemassa Muistin- ja tiedonkäsittelytaidot ovat edellytys pitkälle työuralle ja itsenäiselle aktiiviselle arjelle. Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa, ja ongelmien ilmaantuessa jokaisella tulisi olla oikeus varhaiseen taudinmääritykseen. Muistipotilas tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta. Muistisairaudet koskettavat aina myös läheisiä. Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireista. Jopa henkilöllä muisti ja muu tiedonkäsittelytoiminto on lievästi heikentynyt. Maassamme on lievästä ja vähintään keskivaikeasta muistisairauden oireesta kärsivää. Uusia vaikeampia muistisairaustapauksia ilmaantuu vähintään vuosittain. Etenevä muistisairaus on työikäisellä suomalaisella. Itsenäistä arkea ankeuttavat yleisimmät etenevät muistisairaudet, joita ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairaus ja nämä yhdessä (= yhteensä 90 prosenttia muistisairauksia sairastavista). Lisäksi muistisairauksiin kuuluvat Parkinsonin taudin muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti sekä näiden ja Alzheimerin taudin yhdistelmä. Seitsemän kymmenestä muistisairauksista kärsivistä sairastaa Alzheimerin tautia. Ehkäisyyn kiinnitettävä enemmän huomiota Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa jo nuoruudesta alkaen ehkäisemällä tunnettuja vaaratekijöitä. Muistisairauksien vaaratekijöitä ovat ylipaino, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes, joita kaikkia voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti, mikäli ne todetaan varhain. Erityisesti verenpaineen hallinta on tärkeää. Liikunta, henkinen aktiivisuus, terveelliset ravintovalinnat ja päihteiden välttäminen suojaavat muistisairauksilta. Hoitamalla muistisairauksien vaaratekijöitä hoidamme samalla sydän- ja aivoverisuonitautien vaaratekijöitä. Oikeus varhaiseen taudinmääritykseen Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää, ja jokaisella muistisairauksia epäilevällä tulisi olla oikeus päästä tutkimuksiin. Jos potilaalla todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta, mutta diagnoosia ei heti voida tehdä, tulee tilannetta seurata säännöllisesti. Kaikille etenevistä muistisairauksista kärsiville tehdään aivojen kuvantamistutkimus. Magneettikuvaus muistiohjelmalla on ensisijainen kuvantamismenetelmä. Selvityksen kulmakiviä ovat oirearvio, muistitestit ja tarvittaessa uudet biologiset merkkitekijät, kuten selkäydinnestetutkimus ja aivojen muut kuvantamistutkimukset. Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Siksi tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin. Perusterveydenhuollossa muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle. Tehoavaa hoitoa ja kuntoutusta ehyellä hoitopolulla Etenevän muistisairauden diagnoosin jälkeen tulee aloittaa viiveettä lääkehoito sairauden kaikissa vaiheissa. Oireenmukaista, tehokkaaksi ja turvalliseksi todettua korvattavaa muistisairauslääkitystä on tarjolla Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin taudin muistisairauteen. Lääkitys on ensiarvoinen Alzheimerpotilailla, joilla on aivoverenkiertosairauden tai Lewyn kappale -taudin lisäpiirteitä. 12

13 Lievässä vaiheessa lääkityksellä voidaan vakiinnuttaa potilaan tilanne tai hidastaa oireiden etenemistä. Keskivaikeassa vaiheessa lääkitys auttaa säilyttämään ja parhaimmillaan myös kohentamaan toimintakykyä. Vaikeassa vaiheessa lääkityksellä voidaan helpottaa käytösoireita. Muistisairauksiin liittyy lähes aina käytösoireita jossain sairauden vaiheessa. Omaiset ja potilas itsekin saattavat ihmetellä ilman järkevää syytä ilmaantuvaa masennusta, apatiaa tai persoonallisuuden muutosta. Vaikeimmillaan oireet voivat näyttäytyä näkö- tai kuuloharhoina, harhaluuloina tai liiallisena ja outona seksuaalisena aktiivisuutena. Käytösoireet liittyvät psyykkisiä toimintoja säätelevien hermoverkkojen rappeutumiseen. Vaikeimmillaan käytösoireilu estää potilaiden kotihoidon ja uuvuttaa omaisia. Masennus on tärkein käytösoire, jonka erottaminen muistisairauden muista oireista on vaikeaa, mutta siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lääkehoito on tärkeä osa käytösoireidenkin hoitoa, sen toteutus vaatii kuitenkin erityisosaamista, jotta säästytään haittavaikutuksilta ja tilanteen huononemiselta. Muisti- ja käytösoireiden lääkitys on vain osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, johon kuuluvat vaaratekijöiden ja oheissairauksien hoito, mielialan ja käytöshäiriöiden hoito sekä kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. Muistipotilaalle laaditaan yksilöllinen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti sairauden edetessä. Potilas- ja omaisjärjestöllä (Muistiliitto) on tärkeä rooli kuntoutuksen järjestämisessä myös sairastuneen läheisten tukena. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen muistisairauksien diagnostiikasta ja lääkehoidosta. Pohjana on vuonna 2006 ilmestynyt Alzheimerin taudin diagnostiikkaa ja hoitoa käsitellyt suositus, jota on merkittävästi laajennettu koskemaan myös muita muistisairauksia. Suositus potilasversioineen on luettavissa Internetissä osoitteessa koulutusta, konsultointia ja tutkimusta eettisyyden puolesta Vuoden 2011 Koulutusteemat Vanhushoivan eettiset kysymykset: Vanhuksen kohtaaminen, Itsemäärääminen, Lääkehoidon etiikkaa, Hyvä saattohoito Ammattieettiset kysymykset: Itsetuntemisesta ammatilliseen osaamiseen, Eettinen päätöksentekoprosessi, Ihmisyys ja inhimillisyys hoivan perustana käytännön läheisesti Työhyvinvointi: Työn ilo, Itsetunteminen ja eettinen tietoisuus hyvinvoinnin perustana Mielenterveystyö: Mielenterveystyöntekijän itsetunteminen ja arvot ammattitaidon perustana, Asiakkaan itsemäärääminen eettinen ja oikeudellinen näkökulma TILAA räätälöity koulutus henkilökunnan toiveiden ja tarpeiden mukaan tai ILMOITTAUDU valmiisiin koulutustilaisuuksiin: ProEt Oy,

14 FASTROI TYYNE - TEHOKKUUTTA HOIVA-ALAN TYÖRESURSSIEN SUUNNITTELUUN Tehokas apuväline työresurssien jakamiseen ja suunnitteluun: FastROI TYYNE - työvuorosuunnittelu. TYYNE - työvuorosuunnittelu on suunniteltu erikoisesti hoiva-alan toimijoille. Pohjana Yksityisen Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. TYYNE - työvuorosuunnittelun avulla pidät työvuorot, sairaslomat, vuosilomat yms. ajan tasalla. TYYNE työvuorosuunnittelulla suunnittelet vuorot usealle yksikölle ja näet, ketkä työntekijät ovat työssä missäkin yksikössä. TYYNE työvuorosuunnittelulla: laadit peruslistat 1 6 viikolle voit suunnitella listat tiimeittäin tulostat työvuorolistat koko yksikölle tai yhdelle työntekijälle tulostat toteumasta listan palkanlaskentaan näet vuosilomat ym. yhdellä näytöllä Tulossa: työaikapankki ylityötuntien kertymälaskuri työntekijän oma TYYNE - näkymä, jossa työntekijä voi katsoa omaa vuorolistaansa, seurata omia tuntikertymiään, työaikapankin saldoa sekä esittää työvuoro ja lomatoiveitaan TYYNE työvuorosuunnittelu kirjaa toteumaan leimauslaitteella tai kännykällä tehdyt työvuorojen kuittaukset. Ohjelmisto toimitetaan sovellusvuokrapalveluna, jolloin asiakas käyttää järjestelmää omalta koneeltaan varmenteella suojatun Internet - yhteyden kautta. KIINNOSTUITKO? OTA YHTEYS! FastROI Oy Länsikatu JOENSUU P info@fastroi.fi 14

15 talous Sosiaalitaloustiede laajemmin mukaan päätöksentekoon Vanhenevan väestön krooniset sairaudet ja heikentynyt toimintakyky asettavat suuria taloudellisia haasteita tulevina vuosikymmeninä sekä sosiaalihuollolle että terveydenhuollolle. Jo nyt tiedetään, että sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman yhteistyön kautta voidaan säästää kustannuksissa, mutta taloudellisten seikkojen huomioiminen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvässä päätöksenteossa ei ole selvää. Vaihtoehtojen pohtiminen voi olla vaikeaa talouteen liittyvien tietojen, kuten esimerkiksi palveluiden todellisten tuotantokustannusten, puuttuessa. Sosiaalitaloustieteellisissä tarkasteluissa tulee lisäksi pystyä ottamaan huomioon tulosiirtojärjestelmän vaikutukset. Helsingissä järjestettiin heinäkuun alussa Euroopan Terveystaloustieteen päivät kahdeksatta kertaa. Sosiaalitaloustiede oli tällä kertaa ensimmäistä kertaa esillä. Tämäkin kuvastaa sitä, että terveydenhuoltoon liittyvistä asioista ollaan pitkään oltu kiinnostuneita myös taloustieteen näkökulmasta, mutta sosiaalipalvelut ovat tässä mielessä uusi kiinnostuksen kohde. Taloustieteellisen tutkimuksen tarve lisääntyy kuitenkin kaiken aikaa jo yksistään siksi, että esimerkiksi vanhuspalvelujen tarve lisääntyy väestön ikääntyessä. Helsingissä pidetyssä kokouksessa oli laajasti edustettuna eri Euroopan maita ja tilanne on suurin piirtein sama joka puolella. Palveluiden rahoituksen haasteet ovat keskeinen keskustelun aihe harmaantuvassa Euroopassa. Arkisessa työssä talouden ja sosiaalisen yhteys näkyy talousarvioiden suunnittelussa ja sen kaltaisissa asioissa, mutta varsinainen talouden ja sosiaalipalveluiden kautta aikaansaatujen asioiden yhteys on heikko. Sosiaalista mietittäessä korostetaan eettisiä arvoja, yksilön tarpeita, hoivaa ja hyvinvointia. Talous taas tuo mieleen suoritteet, faktat, hyötyjä koskevat laskelmat ja taloudellisten resurssien niukkuuden. Elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki. Palveluiden järjestäminen edellyttää kuitenkin resursseja, joita meillä on nyt ja tulevaisuudessa vähemmän kuin tarpeita, ja jatkuvasti joudutaan pohtimaan miten aikaansaadaan tehokkaimmalla tavalla parhaita saavutettavissa olevia lopputuloksia. Sosiaalipalvelut tarvitsevat taloustiedettä ja yhteiskunnan hyvinvointi edellyttää toimivia sosiaalipalveluita. Keskipisteessä tulisivat olla palvelut, joita todellisuudessa tarvitaan, eivätkä ne, mitä kulloinkin pystytään tarjoamaan Euroopan terveystaloustieteen päivillä kiinnitettiin huomiota vanhuspalveluiden rahoitukseen ja organisointiin kustannusten näkökulmasta. Olisi tärkeää, että asiakaskohtaiset menot saataisiin laskuun, sillä kokonaismenot Sosiaalipalvelut tarvitsevat taloustiedettä ja yhteiskunnan hyvinvointi edellyttää toimivia sosiaalipalveluita. tulevat joka tapauksessa kasvamaan vanhusten määrän nopeasti lisääntyessä. Tämä on ajankohtainen asia myös Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan työskentelevissä Ikähoiva -työryhmissä mietitään mahdollisia uudenlaisia toimintamalleja palvelurakenteen uudistamiseksi nykyistä tehokkaammaksi ja pyritään selkiyttämään asiakasmaksujärjestelmiä siten, että ne osaltaan ohjaisivat parhaisiin palvelukäytäntöihin. Keskipisteessä tulisivat olla ne palvelut, joita asiakas todellisuudessa tarvitsee, eivätkä ne palvelut, mitä kukin yksikkö kulloinkin pystyy tarjoamaan. Myös ennaltaehkäisy on noussut aikaisempaa konkreettisemmin keskusteluun. Omaishoidon asema ja välttämätön merkitys tiedostetaan, mutta uskon, että emme vielä tiedä sen todellista taloudellista merkitystä. Kyse on joka tapauksessa hyvin suuresta resurssista, joka tulee saada parhaalla mahdollisella tavalla osaksi asiakkaiden kokonaisvaltaista palvelua. Sosiaalitaloustieteellistä näkökulmaa tarvitaan varmuudella lähivuosina lisääntyvästi. Tämän alan tietämyksen ja kokemuksen kasvattaminen tulee ottaa huomioon myös esimerkiksi seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa ja resurssointia mietittäessä. Tällä hetkellä käytettävissä on vain kourallinen asiantuntijoita tutkimus- ja kehittämispuolella. Hallinnon valmistelukoneistossa alan asiantuntijoita on hyvin vähän ja päätösten vaikutusarviointia kustannustehokkuuden, laadun ja vaikuttavuuden osalta ei pystytä tältä osin säännönmukaisesti riittävästi toteuttamaan. Aino Närkki elinkeinopoliittinen asiantuntija, MBA Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto 15

16 Ikäihmisen toimintakyvyn ja tuen tarpeen mittaaminen ja palvelujen hinnoittelu tarpeeseen perustuen Palvelun hinnoittelu Resurssitarpeen määrittely Asiakkaan hoitoisuuden arviointi Asiakkaan toimintakyky Asiakkaan kehittymisen seuranta Kunnilla ja hoitopalveluja tuottavilla yrityksillä on jo vuosia ollut käytössä useita välineitä asiakkaan toimintakyvyn ja tuen tarpeen mittaamiseen. Löytyy Ravaa, Ravatarta, MMSEa, Raita, Basdecia, Bergin testiä jne. Mittareiden hyödyntäminen on kuitenkin jäänyt varsin vähäiseksi monesta eri syystä; mittareiden käyttö on työlästä ja aikaa vievää, mittareiden tuloksiin ei voi luottaa jne. Kuntien tarjouspyyntöjä tarkastellessa voi havaita, että hoivapalvelut niputetaan isoihin kokonaisuuksiin, kuten palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, dementiahoito ja vaativa tehostettu palveluasuminen. Olemme tehneet yrityksessämme hoivapalveluja tuottaville yrityksille ja yhteisöille lukuisia ns. tuotteistamisselvityksiä, joissa määritellään palvelujen sisältöjä (hoidon työkaluja), mitataan asiakkaiden toimintakykyä eri mittareilla, arvioidaan työntutkimuksilla eri asiakkaille annettavan työpanoksen määrää ja lasketaan eri Asiakkaan palvelusisällön määritys Hoito- ja palvelusuunnitelma toimintakykyisille asiakkaille hintalappuja. Tuentarpeen / toimintakyvyn mittaaminen on osoittautunut hyväksi ja varsin luotettavaksi välineeksi monessa eri asiassa. Kattavien mittareiden avulla pystytään tilastollisesti ja visuaalisesti havainnollistamaan, mitkä ovat asiakkaan vahvuudet, heikkoudet ja ylläpidettävät / kehitettävät osa-alueet. Näin saadaan looginen yhteys hoito- ja palvelusuunnitelmiin ja voidaan seurata, kuinka asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Palveluja tuottavan yksikön sekä hoitopalvelujen maksajan (useimmiten kunta) kannalta on tärkeää, että hoivapalvelujen hinta on oikeassa suhteessa asiakkaalle annettavan tuen määrään. Toimintakyky Palvelukodin asukkaan toimintakyky vs hoitoaika Indeksi Hoitoaika Maija Aino Iida Ursula Antti Eila Usko Seija Hilkka Esteri Tilda Kyösti Sanni Petteri Sinikka Airi Hoitoaika 16

17 Asiakkaan tuen tarve saattaa vaihdella kuukausitasolla mitattuna 50 tunnista 140 tuntiin. Mikäli hoivapalveluissa on yrityksellä käytössään ainoastaan yksi hintalappu, on se epäedullista sekä yritykselle että palvelujen maksajalle. Luotettava toimintakykymittaristo muodostaa siis hyvän välineen palvelujen hintalapun määrittämiseksi. Kuvasta (nimet muutettu) havaitaan, että asukkaalle annettu tuki ja toimintakyky korreloivat hyvin keskenään. 100% Eri palvelukotien 90% kustannusten %-jakautuminen 80% Rahoituskulut 70% Liiketoiminnan muut kulut 60% Henkilöstökulut yhteensä 50% Ulkopuoliset palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 40% 30% 20% 10% 72,9 67,9 83,2 68,0 65,0 72,6 75,0 0% Yritys 1 Yritys 2 Yritys 3 Yritys 4 Yritys 5 Yritys 6 Yritys 7 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 25,3 29 3,7 Tarve Hstöä nyt Erotus 8,8 9,5 0,7 Palkkakustannukset muodostavat hoivapalveluissa kustannuksista jopa 80 %. Oikealla hintalapulla pystytään optimoimaan henkilöstökustannuksia. Oikein mitoitetut henkilöresurssit mahdollistavat myös asiakkaalle parhaan mahdollisen tuen. Toimintakykymittaristosta on mah- Hoivahenkilöstö Palvelukoti 1 Palvelukoti 2 Palvelukoti 3 8,5 9,0 0,5 8,0 10,5 2,5 dollista rakentaa väline / yhteys myös palveluja tuottavan yksikön henkilöresurssitarpeen laskentaan. Oikein mitoitetulla henkilöstömäärällä pystytään osaltaan takaamaan henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia. Hyvinvoiva henkilöstö takaa osaltaan hyvän hoidon laadun. Kokemuksella voin suositella toimintakykymittaristojen laajaalaisempaa ja rohkeaa käyttöönottoa. Täytyy kuitenkin muistaa, että mittarin käyttäminen ei saa olla itsetarkoitus eikä sen ylläpito saa työllistää liikaa. Veli Puttonen, YTM Promana Oy DomaCare ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄ Olimme käyttäneet toisen tarjoajan tuotetta päivittäisessä hoitotyön dokumentoinnissa jo usean vuoden ajan. Sitten tutustuimme DomaCareen. Se oli erittäin helppokäyttöinen ja monipuolinen, mutta ennen kaikkea meidän näköisemme ja olen iloinen voidessani suositella sitä muillekin alan toimijoille. Lisäksi Invianin asiakaspalvelu on nopeaa ja mutkatonta, joten silläkin tavalla meillä on tyytyväinen olo täällä Lappeenrannassa. - Seija Marttila, toimitusjohtaja Lappeenrannan Palvelukoti Kenelle? - Vanhustyö - Vammaistyö - Mielenterveystyö - Lasten- ja nuortensuojelu - Päihde- ja huumekuntoutus - Ympärivuorokautinen palveluasuminen - Tilapäisasuminen - Kotihoito Mitä? - Asiakastietojen dokumentointi ja sähköinen kirjaaminen - Laskutus - Tilastointi ja yhteenvetoraportit - Tiedonkulun tehostaminen - Tehokas tietoturva - Helppokäyttöinen - Verkkokäyttöinen DomaCarella on jo tuhansia käyttäjiä! 17

18 Senioripysäkillä ulos yksinäi Senioripysäkki on HelsinkiMission, entisen Helsingin kaupunkilähetys Ry:n, seniorityöohjelma. Toiminta on RAY:n rahoittamaa. Senioripysäkki on toiminut Helsingin Sörnäisissä jo vuodesta Sörnäisten Senioripysäkillä työskentelee kaksi psykoterapeuttia, jotka ovat ryhmäterapian ammattilaisia. Toiminnan keskiössä ovat terapeuttiset keskusteluryhmät yli 60-vuotiaille. Senioripysäkki-ryhmä on 5 10 hengen suljettu keskusteluryhmä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa puolitoista tuntia kerrallaan. Ryhmän kesto voi olla 15 viikosta aina 1,5 vuoteen. Senioripysäkki-ryhmä on maksuton. Vuonna 2006 sai alkunsa Senioripysäkin valtakunnallistamisprojekti, jonka avulla Senioripysäkit ovat levinneet jo yli 20 paikkakunnalle. Senioripysäkin valtakunnallistamisprojekti kouluttaa Senioripysäkki-ryhmäohjaajaksi henkilöitä, joilla on sosiaali- tai terveydenhuoltoalan perustutkinto tai muu soveltuva tutkinto. Koulutettuja Senioripysäkki-ohjaajia on tällä hetkellä lähes sata henkilöä. Senioripysäkillä on selkeää vaikuttavuutta ikääntyneen ihmisen elämään. Vanhustyön keskusliiton tekemän psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimuksessa 1 (2005) selvisi mm. se, että 72 % Senioripysäkin asiakkaista on tavannut uusia ystäviään myös ryhmätoiminnan jälkeen. Ja jopa 40 % jatkoi kokoontumisia oma-aloitteisesti vielä 9 kuukauden kuluttua järjestetystä ryhmätoiminnasta. Erityisesti tarpeellisuuden tunne kasvoi ja terveyspalvelujen käyttö väheni. Mikä Senioripysäkkiryhmässä auttaa ja parantaa? Syyt hakeutua Senioripysäkki-ryhmään ovat moninaisia. Yleisimpiä syitä ovat yksinäisyyden, syrjäytyneisyyden ja alakuloisuuden tunteet. Apua haetaan myös erilaisiin elämänkriiseihin. Jokainen ryhmään tuleva haastatellaan ensin kahden kesken, jotta voidaan arvioida juuri ko. ihmisen mahdollisuudet saada alkavasta ryhmästä apua vaikeuksiinsa. Vuorovaikutuksellisessa ryhmässä on useita terapeuttisia tekijöitä. Ikääntyneiden ryhmissä keskinäinen jakaminen on erityisen tärkeää. On vapauttavaa huomata, että ei ole ainoa, joka on yksin yksinäisyyden tunteensa kanssa. Erityisen parantavaa voi joillekin olla se, että voi ehkä ensimmäistä kertaa elämässään puhua ongelmistaan avoimesti ja tuntea olonsa helpottuneeksi. Kuulluksi tulemisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Monet ikääntyneet kokevat nopeasti muuttuvan yhteiskunnan pelottavaksi ja vieraaksi. Teknisyys, elämän arvot, eläkkeelle jääminen ja nuoruuden palvonta herättävät helposti ikääntyvällä ulkopuolisuuden tunteen. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa tämä tuntemus niiden kanssa, jotka kokevat samoin. Yhdessä koetusta tulee yhdistävä tekijä. Huumorilla on tärkeä osa ikääntyneiden ryhmissä. Huumori tarjoaa mahdollisuuden käsitellä vanhenemiseen kuuluvia kipeitä asioita kuten esim. muistin heikkenemistä tai sen heikkenemisen pelkoa. Nuorempien kanssa on mahdotonta jakaa pelkoa siitä, ettei joku päivä hallitse arjen päivittäisiä toimintoja. Vaikka pelko olisi joskus voimakaskin, sen purkautuminen ääneen tuo tietynlaista vapautta, joka parhaimmillaan ilmenee huumorina. Kommelluksille saatetaan nauraa yhdessä, jolloin niihin liittyvä häpeäkin helpottaa. Ryhmässä elävät samat lainalaisuudet kuin ryhmän ulkopuolellakin olevissa vuorovaikutussuhteissa. Ihminen saattaa esim. ryhmässä ollessaan ns. heijastaa (= projisoida) sellaisia tunteita / ominaisuuksia toiseen ihmiseen, joita ei itsessään pysty hyväksymään. Ikääntynyt saattaa olla äärettömän masentunut siitä, että hänen sukulaisensa ovat niin hankalia ja ilkeitä ihmisiä, jotka ovat jättäneet hänet oman onnensa nojaan. Tultuaan ryhmään hän kokee kaikki ryhmäläisetkin ilkeinä ja hankalina ihmisinä, jotka eivät kuuntele häntä. Jos riittävä luottamus kuitenkin syntyy, saattaa ihminen alkaa havaita myös itsessään hiukan vihamielisiä piirteitä. Ryhmän kuluessa hän ehkä ymmärtää, että myös hän itse on varsin vihamielinen ja jopa ilkeä. Omalle vihamielisyydelle löytyy usein omat elämänhistorialliset syynsä, eikä ihmisen tarvitse tuntea syyllisyyttä 18

19 syydestä omasta käyttäytymisestään, vaan hän voi oivaltaa, että oma vihamielinen käytös oli aikoinaan ainoa selviytymiskeino vaikeassa ympäristössä. Yksinäisyyden ilmentymiä Senioripysäkki-ryhmässä Yksinäisyys ja ahdistuneisuus voi purkautua itkunsekaisena puheenvuorona jo ensimmäisellä tapaamiskerralla, kaikki vuosien mittaan padotut tunteet saavat ikään kuin luvan tulla näkyväksi. Monen ikääntyneen kokema yksinäisyys voi ilmetä myös erilaisina fyysisinä kipuina ja somaattisena oireiluna. Senioripysäkki-ryhmissä keskusteluaiheet liikkuvatkin toisinaan elämän ja kuoleman ristitulessa, arvottomuuden ja tarpeettomuuden tunteessa tai epätoivoisena haluna päättää elämänsä oman käden kautta. Yksinäisyyden myöntäminen voi olla vaikeaa ja häpeän tunteita aiheuttavaa. Monella ikääntyneellä päivä on pitkä vailla kontakteja muihin: Kuuntelen radiota. En juuri puhu kenellekään. Ryhmä ja ohjaajan tuki auttaa ikääntynyttä työskentelemään näiden vaikeiden tunteiden kanssa. Kipeän asian sanoittaminen ja näkyväksi tekeminen hälventää asiaan liittyvää häpeää ja pelkoa. Yhteinen kipupiste tuo toisen ihmisen lähemmäksi. Lähemmäksi tuleminen aikaansaa luottamusta ja luo hyvän olon tunnetta. Parhaimmillaan tämä johtaa uuden ystävyyssuhteen syntymiseen, jossa kumpainenkin osapuoli tulee kuulluksi ja voi kokea itsensä tarpeelliseksi. Vain vuorovaikutuksessa toiseen ikääntynyt voi eheyttää elämäänsä ja nähdä eletyn elämänsä tarkoituksenmukaisena ja itselleen hyvänä. Senioripysäkkejä Karjaalta Kuusamoon Senioripysäkin valtakunnallistamisprojekti päättyy vuoden 2010 lopussa. Projekti on mahdollistanut reilusti yli sadan Senioripysäkki-ryhmän ohjauksen (á 15 viikkoa) vuosina eri puolilla Suomea. Jo olemassa olevat Senioripysäkki-ryhmät jatkavat itsenäi- Linctus Oy, Kaurialassa, Turuntie 4-6, Hämeenlinna sesti omaa toimintaa jatkossakin, sillä jokaisella koulutetulla ohjaajalla on taustaorganisaatio takanaan, joka mahdollistaa jatkossa toiminnan toteuttamisen ilman ylimääräisiä työntekijä- ym. kustannuksia. Ryhmän ohjaaja joutuu kuitenkin monien vaikeidenkin vastatunteiden kohteeksi ryhmää ohjatessaan. Säännöllinen tuki ja ohjaus ryhmien ohjaajille ovat välttämättömiä ja ne ovat voineet tähän saakka toteutua projektin kouluttajien toimesta. Nykyisen Senioripysäkki-toiminnan turvaamiseen ja uusien Senioripysäkki-paikkakuntien lisäämiseen liittyvä hankeanomus odottaa Raha-automaattiyhdistyksen päätöstä toiminnan jatkuvuuden mahdollistamiseksi vuodesta 2011 eteenpäin. Lisätietoa Senioripysäkistä ja tietoa ohjaajakoulutuksesta saa osoitteesta tai Virtsankarkailuun kaikenlaiset suojat ja housut sekä pestäviä vuodesuojia ja housuja LIIKKUmISEEn APUVäLInEITä mm. kävelykepit, kyynärsauvat ja rollaattorit Haavanhoitotuotteista kappalemyynnissä Polymem, Sorbact, medical Honey ja Drymax TERVEYSTARVIKKEIDEN ERIKOISMYYMÄLÄ TERVETULOA PALVELTAVAKSI! MYYMÄLÄ AVOINNA MA-PE KLO 9 17 Puh. (03) info@linctus.fi Susan Kuusisto psykoterapeutti, ryhmäanalyytikko projektipäällikkö Senioripysäkin valtakunnallistamisprojekti susan.kuusisto@helsinkimissio.fi Satu Pajanne-Alanko psykoterapeutti. ryhmäanalyytikko Senioripysäkki, Helsinki satu.pajanne-alanko@helsinkimissio.fi Kirjallisuus: ¹ Pitkälä K, Routasalo P, Kautiainen H, Savikko N, Tilvis R. Ikääntyneiden yksinäisyys. Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Tutkimusraportti 11. Vanhustyön keskusliitto, 2005, s Kolmen kuukauden psykososiaalinen ryhmäkuntoutus vaikutti monella tavalla myönteisesti interventioryhmäläisiin verrattuna kontrolliryhmäläisiin. Psyykkinen hyvinvointi parani, ahdistuneisuus ja masennus lievenivät ja toimintarajoitukset vähenivät. Kognitio lisääntyi ja tarpeellisuuden tunne kasvoi merkittävästi. 72 % interventioryhmäläisistä oli tavannut uusia ystäviään ryhmätoiminnan jälkeen. 40 % interventioryhmäläisistä jatkoi itsenäisesti kokoontumisia vielä 9 kuukautta järjestetyn ryhmätoiminnan loputtua. Terveyspalveluiden käytössä oli tilastollisesti merkitsevä ero interventioryhmän hyväksi, kun hinta lasketaan seurantavuotta kohti. 19

20 Kansainvälisyys Työssäoppimassa Tartossa Olemme kaksi lähihoitajaopiskelijaa Oulaisten ammattiopistosta sosiaali- ja terveysalan yksiköstä. Suoritamme opintomme kaksoistutkintona eli opinnot koostuvat sekä ammatillisista lähihoitajaopinnoista että lukio-opinnoista. Kaksoistutkinnon vuoksi teemme työssäoppimista myös kesällä. Keväällä meille tarjottiin mahdollisuus tehdä kuntoutumisen tukemisen työssäoppimisen jakso Tarton Hooldekodulla. Tartuimme tähän mahdollisuuteen heti innokkaina. Työssäoppiminen ajoittui heinä-elokuulle. Jakso kesti yhteensä 4 viikkoa ja työskentelimme koko ajan hoitokodin miestenosastolla. Tarton Hooldekodussa asuu 176 asukasta, jotka ovat iältään vuotiaita. Hoitokoti koostuu kahdesta rakennuksesta, joista toinen on syksyllä 2009 valmistunut uudisrakennus ja toinen on niin sanottu vanha puoli, joka on täysin remontoitu ja uudistettu. Fyysiset tilat ovat todella kauniit, tyylikkäät, hyvät, viihtyisät ja toimivat. Osastolla, jolla työskentelimme, on 34 miestä ja ikähaitari on suuri. Asukkaat ovat toimintakyvyltään hyvin erilaisia. Asukkaista itsenäisesti liikkuu neljä, kaksi liikkuu rollaattorin avulla ja 27 käyttää liikkumisessa pyörätuolia. Yksi asukas hoidetaan täysin vuoteeseen. Asukkaiden toimintakykyä heikentävät mm. aivoverenkierron häiriöt, aivoinfarktit, muistihäiriöt ja amputaatiot. Lisäksi kahdella asukkaalla on tapaturmapohjainen neliraajahalvaus. Seitsemällä miehellä on molemmat jalat amputoitu ja yhdellä yksi jalka amputoitu. Ainoastaan yhdellä miehellä on proteesit, joita hän ei ole halukas käyttämään, koska on ollut niitä ilman pitkään ja oppinut tulemaan toimeen mahdollisimman itsenäisesti ilman proteeseja. Kuule helpommin, elä helpommin. LADATTAVA HANSATON AQ AQ on paitsi helppo, myös ympäristöystävällinen valinta. Jokaista AQ järjestelmää kohden istutetaan puuntaimi plant for the planet projektin kautta. Lisäksi AQ kojeen ladattavien akkujen ansiosta ei synny paristojätettä. Voitte valita AQ kojeen joko korvantaus-mallisena tai yksilöllisesti valmistettuna korvakäytäväkojeena. AQ kojeet Hansaton -jällenmyyjiltä sekä maahantuojalta jonottamatta. Kun haluat investoida elämäsi laatuun, valitse palveleva kuulokojetoimittaja. Maahantuonti ja myynti Soidintie HELSINKI (Malmi) (09) Asukkaiden omatoimisuus yllätti Asukkaiden omatoimisuus yllätti meidät. He suoriutuvat pääsääntöisesti itsenäisesti päivittäisistä toiminnoistaan. Suurin avuntarve heillä oli pesutilanteissa. Oli hämmästyttävää, miten nokkelasti ja luovasti he selviytyvät erilaisissa arkielämän tilanteissa. Eräänä päivänä olimme käyneet hautausmaalla yhden asukkaan kanssa, jonka molemmat jalat ovat amputoitu. Asukas tahtoi paluumatkalla poiketa kukkakauppaan, johon ei kuitenkaan päässyt pyörätuolilla portaiden takia. Kauppaan ei ollut luiskaa. Asukas halusi kuitenkin välttämättä päästä kauppaan sisälle etsimään tiettyä kukkaa. Ennätimme jo ajatella, että kauppaan meno olisi mahdotonta, mutta päättäväinen herra oli toista mieltä. Hänellä oli oma toimiva liikkumisen menetelmä, jolla hän onnistui aikomuksessaan. Meidän piti työntää pyörätuoli portaisiin kiinni ja näin hän ylettyi tarttumaan käsillään oven karmeihin ja pystyi sitten ponkaisemaan itsensä yläportaalle. Siitä hän konttasi sisälle kauppaan. Kaikki tapahtui todella nopeasti ja me vain katsoimme vierestä hämmästyneinä silmät suurina. Ikävä kyllä kaupasta ei löytynyt hänen haluamaansa kukkaa, mutta tärkeintä lienee se, että hän itse pääsi sitä etsimään. Asukas konttasi takaisin oven suuhun ja pyörätuolin luokse ja veti itsensä takaisin pyörätuoliin. Emme ole ikinä nähneet mitään vastaavaa. Hoitokodin ympäristö tarjoaa monenlaisia ulkoilumahdollisuuksia. Lähellä on hautausmaa ja kaunis kasvitieteellinen puutarha. Kaupungin keskustaankaan ei ole pitkä matka. Kävimme päivittäin ulkoilemassa asukkaiden kanssa näissä paikoissa. Myös hoitokodin pihalla on viihtyisiä oleskelupaikkoja. Istuimme siellä usein seurustellen ja nauttien ulkoilmasta yhdessä asukkaiden kanssa. Eräs mukava muisto jäi, kun kävimme eräänä sunnuntaina asukkaiden 20