Pää kirjoitus. Jukka Vakkila puheenjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pää kirjoitus. Jukka Vakkila puheenjohtaja"

Transkriptio

1 Suomen Jalkapallovalmentajat ry Valmentajien jäsenlehti 27. vsk Päätoimittaja Jukka Vakkila Hallitus: Jukka Vakkila, puh.joht Heikki Altonen Kari Hakkarainen Mauri Keinänen Heikki Suhonen Jussi Ristimäki Pekka Utriainen Lehden toimituskunta: J. Vakkila, H. Suhonen ja Sirpa Kaijomaa Kannen kuvat: Vakkila ja Mahlman Lehden taustaa: Suomen jalkapallovalmentajien jäsenlehti on Suomen suurin yhden lajin kattava valmennusjulkaisu. Sen päätehtävänä on tuottaa jalkapallovalmentajien arkikäyttöön sopivia valmennukseen liittyviä vaihtoehtoja ja alan uusinta informaatiota. Toimintaa on viime vuosina päämäärätietoisesti ja tavoitehakuisesti suunnattu siten, että yhdistys pystyy vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin jalkapallovalmentaja nykyisissä muuttuvissa olosuhteissa odottaa vastauksia. Kustantaja: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Toimisto: PL 121, Helsinki Toimistosiht. Sirpa Kaijomaa Lehden ilmoitukset: Yhdistyksen toimisto Lehden tuotanto: Printway Oy Lauhatie 21 A, Vantaa Puh. (09) , Faksi (09) ISSN Pää kirjoitus Jalkapallovalmentajat ry toivottaa kaikille jäsenilleen ahkeraa ja palkitsevaa alkavaa kautta. Uskomme, että maajoukkueen menestyksen myötä tulemme käynnistämään todellisen futisbuumin. Haluamme jo kauden tässä vaiheessa osoittaa lämpimät kiitokset opetusministeriölle, joka on mahdollistanut merkittävällä avustuksellaan syksyllä Suomessa järjestettävän kansainvälisen valmentajasymposiumin. Tämän suurtapahtuman järjestelyt ovat kuumimmillaan käynnissä. Jukka Vakkila puheenjohtaja SJV on ollut mukana Plan-kummilapsitoiminnassa jo muutaman vuoden. Kummilapsemme on nicaragualainen 9-vuotias poika nimeltään Jose Manuel Urbina Oporta. Tässä hänen viimeisin kirjeensä: February 20th 2007 I hope when you receive this letter you are healthy alongside all your family. Later to say hi, I pass to the following. I received the pictures, a shirt and a soccer ball, and I was so happy and lucky because I received a beautiful present, since I have fun with my friend. On other opportunity I ll send a picture. I like the pictures; I study in fourth grade by morning. I love you so much, you are special. I expect you ll write me, and I m very sad because my grandma is very sick, and they amputated her two legs, and she s very sick, she s diabetic. I say goodbye and Lord protects you. Jose Manuel Urbina Oporta

2 Fyysinen valmennus Fyysisen ja lajiharjoittelun yhdistäminen Teksti: Antero Kujala Kuvat: Juha Sorri ja Antero Kujala Sekä lääketieteen että liikuntatieteiden maisteri Harri H. Hakkarainen toimii leipätyönsä ohella myös valmentajana. Peli-iltoina mies nähdään Oulun Kärppien liigajoukkueen sekä jääkiekkomaajoukkueen vaihtoaitiossa lääkärinä samalla, kun jatkaa pelaajien fyysisestä kunnosta huolehtimisesta. Kesällä hän vastaa Kärppien liigajoukkueen fyysisestä harjoittelusta. Ennen Oulun pestiä hän toimi kolme vuotta vastaavissa tehtävissä Kuopion KalPassa. Tämä artikkeli on tiivistelmä Hakkaraisen esityksestä Vierumäen Palloiluseminaarissa Harri Hakkarainen Vierumäellä keväällä 2005 pidetyssä Palloiluseminaarissa Harri H. Hakkarainen puhui fyysisen harjoittelun ja lajiharjoittelun yhdistämisestä mielenkiintoisella ja lennokkaalla tavalla. Esityksensä tueksi Hakkarainen hakee faktaa käytännön valmennustyöstä ja lääketieteestä siten, että lääketiede tai oikeammin urheilufysiologia täydentää valmennuksellista ajattelua. Valmennus on pitkäjänteistä toimintaa Hakkarainen on valmentajana ja lääkärinä pitkäjänteisyyden, nousujohteisuuden ja ympärivuotisen harjoittelun kannattaja. Hänen mielestä kaiken harjoittelun tarkoituksena on aiheuttaa urheilijan elimistössä joko toiminnallisia tai rakenteellisia muutoksia. On hyvä muistaa, että kaikki harjoittelu aiheuttaa aina alkuvaiheessa toiminnallisia muutoksia. Esimerkiksi voimaharjoittelun alussa hermostollinen säätely aina kehittyy sillä tavalla, että opitaan siirtelemään levytankoa paremmin. Ensimmäisten harjoitusviikkojen aikana tapahtuva voiman lisäys johtuu siitä, että elimistössä tapahtuu hermostollisen toiminnan muutosta. Tämä on valitettavan nopeasti häviävä vaikutus. Toiminnallisia muutoksia ovat mm. lihaksen paikallisen säätelyn tehostuminen (= hermostollista ja hormonaalista), toiminnallisten proteiinien aktivoituminen (hermoston välittäjissä) ja entsyymiaktiivisuuden lisääntyminen (energia-aineenvaihdunta tehostuu). Samat asiat tapahtuvat aerobisessa harjoittelussa. Harjoittelulla saadaan aikaan nopeita toiminnallisia muutoksia, jotka näkyvät esimerkiksi Cooperin testissä nopeana kehityksenä, mutta muutokset eivät ole pysyviä. Lyhyellä aikavälillä suorituskyky tehostuu vain oppimisprosessin ja hiukan teknisen kehittymisen myötä. Nämä muutokset johtuvat hermoston yhteistoiminnan kehittymisestä.

3 Kun halutaan saada aikaan pysyviä harjoitusvaikutuksia, tulee harjoittelulla vaikuttaa rakenteisiin. Rakenteisiin vaikuttavalla harjoittelulla Hakkarainen tarkoittaa harjoittelua, jossa urheilijan rakenteellisissa proteiineissa tapahtuu muutoksia esimerkiksi lihaksissa syntyy lisää kapillaareja, lihassolun kasvua, hermolihasliitoksen/hermo-lihasliitoksen vahvistumista tai vaikka lihas-jänne-luuliitoksen vahvistumista. Näiden vaikutusten aikaansaaminen vaatii paljon oikein rytmitettyä kuormitusta ja riittävää toistomäärää. Rakennemuutosten aikaansaaminen vaatii kuukausien, joskus jopa vuosien työn. Kesäharjoittelun illuusio Kesäharjoitteluun liittyvä illuusio esittäytyi ensikerran, kun Hakkaraiselle soitettiin Kuopion KalPasta. Häntä pyydettiin kahden kuukauden työsuhteeseen hoitamaan joukkueen kesäharjoittelua. He kysyivät, voisinko vetää edustusjoukkueen kesäharjoittelun kesä- ja heinäkuun ajan. Tavoitteeksi oli asetettu, että sen rupeaman aikana saisin pojat sellaiseen iskuun, että kunto kestää läpi talven ja joukkue pärjää talven peleissä. Vastasin, että en tule. Samalla ilmoitin, että olen kiinnostunut tehtävästä, mikäli projektin pituus on vähintään kolme vuotta. Parin viikon miettimisen jälkeen he ilmoittivat, että projekti alkaa ensi viikolla. Hakkarainen muistutti kuulijoita, että esimerkiksi jääkiekkoilijoilla kahden kuukauden kesäharjoittelu aiheuttaa pelaajissa vain toiminnallista muutoksia, joilla ei juurikaan vaikuteta rakenteellisiin asioihin. Valmentajina haluamme, että lihaksissa tapahtuu harjoittelun seurauksena rakenteellisia muutoksia koska tällöin tulokset säilyvät elimistössä jo vähäiselläkin ylläpitävällä harjoittelulla pitkiä aikoja. Joukkuelajeissa tyypillinen vuosi menee seuraavasti: urheilijoille tehdään kauden alussa fyysisen kunnon testit, jota seuraa usein varsin hyvä kesäharjoittelujakso, jonka jälkeen tulee lyhyt ja intensiteetiltään raju jääharjoitusvaihe. Kauden aikana pelataan sata peliä ja kevään uusintatestissä todetaan, että pelaajien kunto on samalla tai jopa heikommalla tasolla kuin kauden alussa. Tähän tilanteeseen vain tyydytään vuosi vuoden jälkeen. Kauden jälkeen vain todetaan, että kyse on lajin luonteesta ja näin kuuluukin käydä. Kaikille käy samalla tavalla. Harva valmentaja pysähtyy miettimään, pitääkö sen olla näin. Voisiko asiat olla jotenkin toisin, tai että mietittäisiin toimenpiteitä, joilla kuntotekijöiden kehittyminen tai ylläpito hoidetaan kauden aikana. Tunti päivässä peruskuntoharjoittelua läpi vuoden Hakkaraisen ajatuksissa lajista riippumatta huippuurheilijan ja erityisesti huipulle tähtäävän nuoren tulisi tehdä aerobista perusharjoittelua vähintään tunti päivässä vuoden jokaisena päivänä. Peruskunto on minun ajatusmaailmassani lajista riippumatta sitä, että jokainen urheilija tekee tunnin päivässä aerobista liikuntaa. Ilman hyvää peruskuntoa ei voi harjoitella tuottavasti. Aerobinen harjoittelu sekä kehittää että palauttaa elimistöä ja samalla se pitää elimistön suorituskykyisenä läpi kauden. Peruskunnon ylläpito edellyttää aerobista harjoittelua vähintään 7 tuntia viikossa. Määrä kertyy helposti, kun urheilijan päiväohjelma suunnitellaan siten, että varsinaisen lajiharjoittelun lisäksi päiväohjelmassa on tunti aerobista palauttavaa ja valmistavaa harjoittelua esim. verryttelyä ja jäähdyttelyä. Meillä ei bussi tai lentokone lähde niin kiireesti että pelaajilta jää verryttelyt tai jäähdyttelyt tekemättä. On valmentajan tehtävä vaatia, että aikataulut ovat sellaiset, että urheilija ehtii huoltaa instrumenttinsa pelin ja harjoitusten jälkeen. Siihen tulee olla aikaa ja kuljetukset saavat silloin odottaa. Antakaa urheilijoille aikaa Hakkarainen muistuttaa, että etenkin hermojärjestelmän toiminnan kehittäminen samoin kuin tasapainon, refleksien, ketteryyden ja nopeuden harjoittamiset ovat äärimmäisen hitaita prosesseja. Näitä harjoitettaessa onkin ainoa neuvo, että niitä tehdään päivittäin, toistoja on riittävästi ja ollaan kärsivällisiä kun odotetaan kehitystä näillä osa-alueilla. Pitäkää jokaisessa harjoituksessa yllä ketteryyttä, refleksijärjestelmää sekä taitojen kehittämistä. Ensiksi tulee harjoitella sellaisia ominaisuuksia että itse lajisuorituksessa voidaan mahdollisimman pitkään välttää maitohapoille joutumista. Kerran yksi jalkapallovalmentaja totesi minulle, että jalkapalloilijan on turha harjoitella maksimaalista nopeutta koska hän ei pelitilanteessakaan joudu juoksemaan maksimaalista nopeutta. Ajatukseni on hiukan erilainen tässä asiassa. Jalkapalloilijan ottaman pelinaikaisen spurtin nopeus on noin 6 m/s. On aivan selvä, että mitä nopeampi

4 jalkapalloilija on, sitä vähemmän hän joutuu käyttämään energiaa saavuttaakseen kyseisen liikenopeuden. Esimerkiksi jos meillä on kaksi pelaajaa, joista toisen maksiminopeus on 8 m/s ja toisen 10 m/s. Tämä tarkoittaa, että heillä on aivan eritasoinen nopeusreservi käytössään pelin aikana. Pelaaja, joka juoksee pelitilanteen vaatiman nopeuden noin 60 prosentin teholla omasta maksimistaan ehtii myös katsella pelikavereita ja hän välttää maitohapoille joutumisen aivan pelin loppuminuuteille saakka. Taidon oppimisen esteitä Uuden liikkeen oppiminen perustuu edellisen vaiheen osaamiseen. Onkin siis hyvin tärkeää miettiä, mistä liike saa alkunsa ja sen syntymekanismia tulee vahvistaa. Esimerkiksi juoksun tai luistelun liike lähtee lantiosta, joten sen hallinta on aivan ensimmäinen asia, joka urheilijoille tulee opettaa. Huippupelaajan liikkeen oppimista voi rajoittaa fyysisen voiman puute tai esimerkiksi heikko lihastasapaino, jonka seurauksena lihasten aktivoitumisjärjestys saattaa muuttua epätaloudelliseksi tai se voi toimia jopa vastoin mekaniikan lakeja. Suurimmat ongelmat kohtaamieni urheilijoiden kohdalla ovat liittyneet heikkouksiin alavatsan, lantion pienten lihasten toimimattomuuteen tai heikkouteen. Nämä ovat usein seurausta yksipuolisesta harjoittelusta ja liian aikaisesta erikoistumisesta, jotka saattavat johtaa vartalon vääriin kiertovoimiin. Urheilijoiden terveystarkastuksilla voidaan ajoissa puuttua moniin sairauksiin sekä rakenteellisiin muutoksiin. Hakkarainen kertoi esimerkin löydöksistä, joita hän havaitsi tehtyään KalPan 150 junioriurheilijalle terveystarkastukset. Kävin läpi noin 150 jääkiekkojuniorin sairaskertomukset ja terveystarkastuskortit. Tuossa määrässä oli kymmenkunta urheilijaa, joilla oli iso terveydellinen ongelma. Noin 1/3 junioreista oli lihastasapaino-ongelmia. Heillä oli oikealta alhaalta vahvat lihakset ja oikealta ylhäältä vahvat lihakset. On ihan varma, että tällaisilla urheilijoilla tulee olemaan jossakin vaiheessa nivus- ja alaselkäongelmia. Samoilla kavereilla saattaa olla jalkojen voimissa jopa 40 kilon voimaeroja. Näihin on puututtava ajoissa, sillä tällaiset asiat rajoittavat huippu-urheilun kehittämistä. Kouluterveydenhuolto ei ole urheilijoita varten Hän havaitsi, että kunnallinen terveydenhoito ei hoida urheilijoiden erityistarpeita. Ei myöskään kouluterveydenhoito. Kouluterveyshenkilökunnan tehtävänä on tarkastaa, onko nuori kelvollinen käymään koulua, mutta ei heitä kiinnosta eikä heillä useinkaan ole edes tietoa siitä, onko kyseinen urheilija jo sellaisessa vaiheessa elämässä, että voimaharjoittelun aloittaminen on turvallista. Mikäli halutaan laittaa urheilijoiden terveydenhoito kuntoon, tulee urheilun pariin valjastaa lääkärit, jotka ovat kiinnostuneita urheilijoiden erityiskysymyksistä ja valmennuksesta. Lääkärin peruskoulutukseen kuuluu nolla tuntia liikuntavammoja, urheilufysiologiaa, nolla tuntia valmennusoppia. Tämä on raadollinen totuus, eli kenen kanssa tahansa ei kannata konsultoida, totesi Harri Hakkarainen. Hakkarainen kyseli palloiluseminaarin osallistujilta, kuinka monessa seurassa tehdään seuran kaikille urheilijoille terveystarkastus. Seminaariin osallistuneiden valmentajien taustayhteisöissä yhdessäkään ei ollut johdon mukaista lääkärintarkastusta urheilijoille. Voi olla, että muutaman vuoden kuluessa vakuutusyhtiöt tulevat vaatimaan pakolliset terveystarkastukset. Hehän ovat siinä mielessä heikolla vesillä, että he myöntävät vakuutuksen urheilijoille tietämättä todellisuudessa, minkälaisia sairauksia urheilijoilla saattaa olla päällä jo sillä hetkellä kun heille vakuutus myönnetään. Hakkarainen mainitsi myöskin sen, että valmentajan tulee olla asiasta huolissaan jo oman toimintansa kannalta. Selvityksissä on tutkittu, että osa nuoristakin urheilijoista on sellaisessa kunnossa, että he voivat vaikka kuolla harjoitteluun. Niissä seuroissa, joissa itse olen toiminut lääkärintarkastukset on laitettu kuntoon vain ilmoittamalla, että näin toimitaan. Siitä on tehty käytäntö, jonka myös lasten ja nuorten vanhemmat hyväksyvät mukisematta. Kyse on kuitenkin heidän lastensa terveydestä, muistutti Hakkarainen. Nousujohteisuus menestykseen avain Hakkarainen myöntää, että liigatasolla toimivien valmentajien on vaikea toteuttaa pitkäjänteisyyttä, sillä liian usein heillä ei ole siihen aikaa ja mahdollisuutta. He kyllä ymmärtävät sen merkityksen. Juniorivalmentajilla pitkäjänteisyyden pitäisi olla itsestään selvyys. Kun lähtökohtana on urheilijoiden kehittäminen ja auttaminen, ei ole mitään muuta tietä, kuin edetä porras portaalta. On mietittävä, mitä missäkin uran vaiheessa urheilijalle tulisi opettaa ja minkälainen kuormitus kehittää Nousujohteisuuden esimerkki iän, määrän ja tuntien osalta o 12v: 2-3 lajitapahtumaa + muu = h / vko o 13v: 3-4 lajitapahtumaa + muu = h / vko o 14v: 4-5 lajitapahtumaa + muu = h / vko o 15v: 5-6 lajitapahtumaa + muu = h / vko o 16v: 6-8 lajitapahtumaa = h / vko o 17v: 7-9 lajitapahtumaa = h / vko o 18v: 8-10 lajitapahtumaa = h / vko o 19v: 9-11 lajitapahtumaa = h / vko o 20v: lajitapahtumaa = h / vko o 21 -> : 8-12 lajitapahtumaa = h / vko

5 parhaiten uuvuttamatta.. Toivoisin, että nuorten valmentajat tekisivät urheilijoilleen vähintään 3-5 vuoden kehittämissuunnitelmia, jossa olisi mietitty tehojen ja määrien lisäksi myös siviilielämän aiheuttamaa kuormitusta. Erityisen huolella tulisi pohtia urheilijan kokonaiskuormitusta. Onko siinä mitään järkeä, että samaan aikaan kun urheilijalla on siviilielämässä kovimmat paineet esim. ylioppilaskirjoitukset tai vaikka urheilulukion aloittamisvuosi, niihin vuosiin sijoitetaan myös fyysisesti kovimmat harjoituskuormat, kysyi Hakkarainen. Urheilijan tilaa on seurattava vuosittain. Kauden alun testeillä seurataan lähtötilan muutoksia, kauden aikaisilla testeillä seurataan urheilijan oppimisprosesseja. On tarkoin huomioitava, että jos harjoittelussa on asetettu tavoitteita, niin niiden tulee täyttyä ennen siirtymistä uudelle tasolle. Myös urheilijoiden biologinen ikä tulee huomioida ja niiden mukana tulevat herkkyyskaudet ovat avain valmennuksellisiin mahdollisuuksiin, muistutti Hakkarainen. Nousujohteisuus on harjoittelumäärän ja yhteisten viikoittaisten pelitapahtumien asteittaista Uusien asioiden mukaan ottamisen periaate Koko vuosi on mahdollisuus joko kehittyä tai taantua Harri Hakkarainen puhui esityksessään erityisesti ympärivuotisen harjoittelun merkitystä korostaen. Hänestä ei ole järkevää, että jääkiekkoilija tekee paljon perusvoimaharjoittelua kesällä, mutta voimaharjoittelu unohdetaan lähes kokonaan kauden aikana. Koko vuosi on aikaa joko kehittyä tai olla kehittymättä. Tavoitteena on, että ominaisuuksissa tapahtuisi mahdollisimman vähän pudotusta kauden aikana. On aina pohdittava, mitä kunkin yksittäisen urheilijan kohdalla seurataan ja mikä on seurannan todellinen tarkoitus. Hakkaraisen mielestä valmennuksessa tulee tähdätä aina siihen, että harjoittelun seurauksena urheilijan kehossa saadaan aikaan rakenteissa tapahtuvia pysyviä muutoksia. Tämän vuoksi myös kilpailukaudella harjoittelun tulee olla fyysisesti kehittävää. Se on kova haaste nykyisessä sarjassa, mutta onnistuu, kun asiaan paneudutaan, väittää Hakkarainen. Ongelma on pelirytmi, joka säätelee kautta. Juniori-iässä ei voi tietenkään vain herkistellä tai palautua vaan siellä täytyy olla kauden läpi kehittävää harjoittelua. Liigatasolla olemme ratkaisseet asian siten että teemme runsaasti yhdistelmäharjoituksia siten, että teemme aerobista harjoittelua verryttelynä ja palauttavana osiona. Jokaiselle harjoituskuukaudelle läpi talven on valittu yksi tai kaksi kehittämiskohtaa, joita painotetaan kyseisellä jaksolla ja muita ominaisuuksia pidetään yllä. Kehittämisjaksojen pituudet ovat 3-4 viikkoa. Valmentajan tulee miettiä kauden aikaista harjoittelua sen kautta, miten harjoittelu aiheuttaa riittävää ärsykettä koko kauden ajan: ennen lajiharjoitusta fyysinen osuus lajiharjoituksen jälkeen fyysinen osuus järkevät yhdistelmät 3-4 viikon painotusjaksot tauoilla ei pyritä kirimään virheitä kiinni YHDISTELYHARJOITUKSET On myös mietittävä lajia. Mitä ominaisuuksia se jo kehittää luonnostaan joko harjoittelun sisällä tai pelin sisällä. Mieti siis kehittääkö laji: aerobista kestävyyttä? Ana kynnystä? Nopeutta? Kimmoisuutta? Lihaskestävyyttä? Maksimivoimaa? Räjähtävyyttä? Nopeuskestävyyttä? Jos ei kehitä SITÄ ON HARJOITELTAVA LAJIN JA PELIEN LOMASSA!!! 8-10 v: aerobia, lihaskunto, nopeuden/taidon edellytykset 11-12v: + voimaharjoittelutekniikat, kimmopohjan luonti 13-14v: + Ala-nopeuskestävyys, maksiminopeus 14-16v: + kestovoima lisäpainoilla, nopeusvoima 17-18v: + maksimivoima, maitohapoton nopeuskestävyys 19-20v: + lajivoimaharjoittelu, kova loikkaharjoittelu 21- : lajiominaisuuksiin keskittyminen Lisää Hakkaraisen ajatuksia asiasta voi lukea yhdistyksen sivuilta fi/materiaalisalkku. Siellä on Hakkarainen Vierumäen esityksen PowerPoint -esitys. Esitys sisältyy kokonaisuudessaan myös Vierumäen Palloiluseminaarista tehtyyn DVD -raporttiin. 7

6 Lihaskuntoa ja kehonhallintaa Lihaskuntoa ja kehonhallintaa kokonaisvaltaisesti BOSU Balance Trainer on Yhdysvalloissa kehitetty harjoitusväline joka yhdistää aerobisen, lihaskunnon ja kehonhallinnan harjoittelun. BOSU on puolipallon muotoinen, ilmatäytteinen harjoitusväline. BOSU on lyhenne sanoista Both Sides Up, mikä viittaa siihen, että välinettä voi käyttää molemmin päin. Pallopuoli ylöspäin, jolloin pinta harjoitteita tehtäessä on epävakaa ja luo oman haasteen eri liikkeille tai sitten pallopuoli alaspäin, jolloin väline muistuttaa enemmän perinteistä tasapainolautaa. BOSU:lla harjoitteleminen on kuitenkin todellista funktionaalista, eli toiminnallista harjoittelua, aktivoiden kokonaisvaltaisesti koko kehon. Pelkkä seisominen BOSU:n joustavalla pinnalla vaatii lihasten jatkuvaa yhteistyötä. Teksti: Erik Piispa Kuvat: Valmentajalehti MITÄ BOSULLA TEHDÄÄN? Lihaskuntoa BOSU:lla saa hyvin lisää haastetta esim. lihaskuntoa ja tasapainoa kehittäviin yleisharjoitteisiin. Yksinkertaiset peruskyykyt kahdella tai yhdellä jalalla, punnerrukset, keskivartalonhallintaliikkeet toimivat erinomaisina yleiskehittävinä harjoitteina, jotka tehtynä epävakaalla alustalla saavat aivan uutta haastetta. Tehokkaan harjoituksen saa myös tekemällä BOSU:n päällä tuttuja liikkeitä kuten; rinnalleveto, tempaus ja tempausvala. Aluksi kepillä ja sen jälkeen vaikka voimatangoilla tai isommallakin tangolla. Lihaskunnon lisäksi kehittyy samanaikaisesti tasapaino- ja kehonhallinta sekä liikkuvuus. Monikäyttöinen BOSU soveltuu erinomaisesti lähes kaikkien urheilumuotojen oheisharjoitteluvälineeksi. 8

7 Hypyt Tasapaino ja kehonhallinta kehittyy hyvin tekemällä erilaisia hyppyjä BOSU:n päällä. Hypyt ja hallitut alastulot sopivat harjoitteiksi esim. palloilulajeihin, taitoluisteluun, freestyle-hiihtoon ihan muutamia lajeja mainitaakseni. 9

8 Lisää Bosu-harjoitteita: Välineitä mukaan Keppien tankojen lisäksi BOSU-harjoitteluun voi hyvin ottaa mukaan erilaisia palloja, jolloin monet palloilulajit saavat tehtyä yleiskehittävien harjoitteiden lisäksi myös täysin lajinomaisia liikkeitä ja harjoitteita. Esimerkkinä voisi mainita jalkapallon, jossa urheilija seisoo BOSU:n päällä ja valmentaja heittää hänelle pallon ilmaan. Tehtävänä pukata pallo takaisin valmentajalle ja pysyä hypyn ja pukkauksen jälkeen edelleen BOSU:n päällä. Edellinen esimerkkiharjoite vaatii hyvää keskittymistä ja kehittää erinomaisesti kehonhallintaa ja tasapainoa. Kuntopallolla saadaan myös erinomaisesti tehtyä tehokkaita yleiskehittäviä ja haastavia harjoitteita. Tasapaino ja kehonhallinta Yhden jalan seisonnat sekä erilaiset koordinaatiota kehittävät harjoitteet. Samoja tasapainoa kehittäviä liikkeitä voi tehdä myös polviseisonnasta ja vaikeusastetta tulee yksinkertaiseenkin liikkeeseen heti kun silmät suljetaan. 10

9 Tuttu väline amerikkalaisten urheilijoiden parissa BOSU on tuttu harjoitusväline monille urheilijoille ja valmentajille amerikkalaisessa ammattiurheilussa. BOSU:a käyttää oheisharjoitteluvälineenä mm. NHL-jääkiekkojoukkueita, NFL:n amerikkalaisen jalkapallon joukkueita ja NBA:n koripallojoukkueita. Yksittäisistä urheilijoista voidaan mainita alppihiihtäjä Bodie Miller, jonka harjoittelussa BOSU on ollut mukana jo pitkään. Sykettä ylös Sydämen sykettä saadaan hyvin nostettua erilaisilla askelluksilla tai yhdistämällä hyppelyitä ja askelluksia. Mikäli käytettävissä on kaksi tai useampi BOSU, voidaan askellusharjoitteista saada entistä monipuolisempia ja tehokkaampia. Vammojen kuntoutukseen Varsinkin alaraajavammojen kuntoutuksessa BOSU toimii erinomaisena välineenä. Sillä voidaan hyvin tehdä pieniä nilkan alueen liikkuvuutta ja lihasvoimaa kehittäviä liikkeitä esim. nilkan nivelside, akillesjänne tai luunmurtumien kuntoutuksessa. 11

10 Tamperelaiset jääkiekkoilijat edelläkävijöitä Suomessa Suomessa BOSU ei vielä ole laajemmin levinnyt urheilijoiden pariin, mutta tyytyväisiä välineen käyttäjiä löytyy mm. Tampereen Ilveksen liigajoukkueesta, joilla on jäähallilla omat BOSU:t käytössä. Raimo Raipe Helminen on käyttänyt BOSU:a säännöllisesti jo parin vuoden ajan, samoin kun tällä hetkellä San Josessa kiekkoileva maalivahti Vesa Toskala. Raipe kertoi käyttävänsä BOSU:a usein alkulämmittelyssä, tekemällä erilaisia hyppelyitä yhden tai kahden välineen kanssa. Raipen mukaan, hyvä lajinomainen harjoitus saadaan, kun tehdään luisteluhyppyjä BOSU:lta toiselle. Lisäksi tykkään tehdä keskivartalon lihaskuntoharjoitteita BOSU:lla, sillä sen pinta on joustava ja pehmeä ja sen johdosta yksinkertaisistakin liikkeistä tulee haastavia, jatkaa Raipe. Välillä harjoittelen BOSU:lla min, välillä pidempään, vähän fiiliksestä riippuen, kertoo Raipe. Raipe on parhaillaan sairaslomalla jalassa olevan murtuman johdosta. Hän toteaakin, että heti kun kipsi lähtee jalasta, alkaa ankara kuntoutusharjoittelu, jossa BOSU tulee olemaan varmasti mukana. MISTÄ VÄLINEEN VOI HANKKIA? Välineen maahantuonnista vastaa tamperelainen yritys nimeltä Fysioline. BOSU:n hinta on 165 euroa. Fysiolinen yhteystiedot ovat: puh. (03) tai Lisätietoa BOSU-harjoittelusta saat Suomen Valmentajat ry:stä kehityspäällikkö Erik Piispalta tai puh. (09)

11 Kuva: Suomen Palloliitto Apulaispääsihteeri Kimmo J. Lipponen: Suomen jalkapalloilun uusi raskaan sarjan vaikuttaja on Liikuntatieteiden maisteri, MBA Kimmo J. Lipponen, joka aloitti Palloliitossa helmikuun alussa apulaispääsihteerinä ja siirtyy ensi vuoden alusta eläkkeelle lähtevän Teuvo Holopaisen paikalle pääsihteeriksi. Lohjalla 41 vuotta sitten syntynyt Kimmo J. Lipponen on Lohjan Pallon kasvatteja. Tosin hän itse kertoo aloittaneensa Länskäri-liigassa ja siirtyneensä sieltä sitten LoPaan. Laitapuolustajana, -linkkinä ja hyökkääjänä hän pelasi aina A-junioreihin asti, jolloin hän myös aloitti itse myös valmentaa, ollen ennen opiskelujaan LoPa ykkösen kakkosvalmentaja. Valmentaminen kuului kuvioon myös opiskelujen aikana. Lipponen oli tuolloin myös SJV:n jäsen. Opinnäytteensä Lipponen teki urheilun sponsoroinnista ja jatkoi Kanadassa opintojaan kansainvälisen markkinoinnin parissa suorittaen MBA tutkinnon. Opiskelujen jälkeen työt kutsuivat ensin Veikkauksen yhteispäälliköksi ja sieltä Lipponen siirtyi Nokiaan 1999 globaalien yhteiskuntavastuuohjelmien apulaisjohtajaksi USA: han. Takaisin Suomeen Kimmo J. palasi 2006 ja aloitti nyt apulaispääsihteerinä Palloliitossa helmikuun alussa. Työnjako liitossa on selvä. Vuoden loppuun asti Holopainen vastaa operatiivisesta johtamisesta ja Lipponen keskittyy pitkäjänteisiin projekteihin, auttaa markkinoinnissa ja pääpaino keskittyy liiton uuden kehittämisstrategian valmisteluun. Lipponen ei vielä suuremmin kertoile ajatuksiaan, mutta jotain kuitenkin: Järjestöjohtaminen tapahtuu jalkapalloilun ehdoilla. Liike-elämästä oppeja otetaan käyttöön vain niiltä osin kuin ne soveltuvat lajin kehittämiseen. Samat hyökkäyksen ja puolustuksen joukkuepelaamisen säännöt pätevät myös järjestöjohtamisessa. Oppia otetaan motivoituneilta henkilöiltä, joita lajin piiristä löytyy runsaasti. Arvostus ansaitaan töitä tekemällä Kimmo J. Lipponen arvostaa sitä, että hän on saanut pitkän siirtymäajan liitolta ja hän käyttää sen hyödykseen tapaamalla ihmisiä eri piireissä ja omien sanojensa mukaan kulkee korvat auki ja avoimin mielin. Kimmo J. kaipaakin avoimuutta, silloin on helppo tehdä päätöksiä ja pitää niistä kiinni. Lipponen kertoi, että jo tänä lyhyenä aikana hän on aistinut jalkapalloihmisistä positiivisen tekemisen hengen. A-maajoukkueen menestyminen on hänen mukaansa tuonut kaikkiin positiivista asennetta ja lisää motivaatiota. Jalkapalloilun suunta on hyvä Lipposen mukaan. Harrastajamäärät kasvavat, nais- ja tyttöfutis kehittyy, naisjalkapallon EM-kisat Suomessa ja kotimainen Veikkausliiga kehittyy. Tässä on valmis pohja, miltä poistaa tätä suomalaisia vaivaama uskonpuute. Lipposen mukaan töitä tekemällä hankitaan lajille se arvostus mikä sille kuuluu. Lopuksi Lipponen muistuttaa, että vaikka juhlavuosi kuluu pääosin työn merkeissä, niin Valmentajayhdistyksen järjestämä 28. UEFT Symposium tulevana syyskuussa Helsingissä on yksi merkittävimmistä juhlavuoden tapahtumista. Viimeinen kysymys kuului: Milloin Suomen miesten A-maajoukkue pelaa jalkapallon arvoturnauksessa? Kimmo J. Lipposen vastaus: Vuonna 2008 ja sanoin tämän jo ennen kuin karsinnat alkoivat! Pallokopla 13

12 Nehdi Tajini on hankkinut koulutusta Brittein saarilta ja Brasiliasta: Intohimona valmennus Karjaalainen Nehdi Paul Tajini, 46, ei ole tavallinen jalkapallon harrastaja. Hänen intohimonaan on valmennustietouden hankkiminen ja itsensä kehittäminen. - Olen hulluna jalkapallosta. Rakastan sitä. Kaikki ylimääräiset rahat ovat menneet valmennuskursseille, tunnustaa Tajini. Olen oppinut paljon, ''ihan liikaa''. Vain korkein valmennuksen taso, jalkapallovalmentajakoulu JVK sekä valiolisenssi ja UEFA pro -lisenssi ovat saavuttamatta. Tunisialaissyntyinen Tajini on hankkinut Suomessa valmentajakoulutusta aina toiseksi korkeimmalle A-tasolle asti sekä Euroopan jalkapalloliiton UEFAn A-valmentajalisenssin Suomesta ja Englannista. Valmentajakoulutuksessa hän on käynyt myös Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa. Tajini oli hiljattain Brasiliassa maan kärkiseuroihin kuuluvan Cruzeiro Escorte Cluben järjestämällä kansainvälisten valmentajien kurssilla seuran akatemiassa. Mukana oli kymmenen valmentajaa. Muut olivat Japanista USAsta, Malawista, Venezuelasta, Chilestä ja Australiasta. Ohjelmaa meillä oli Cruzeiron akatemiassa kahdeksan päivän ajan kello kahdeksasta iltakymmeneen. Oli luentoja ja keskusteluja. Seurasimme seuran harjoituksia ja otteluita. Tajinista tuli pieni julkkiskin Brasiliassa. Globo-urheilukanava teki hänestä kymmenen minuutin haastattelun televisioon. Nuoria Suomesta Brasilian oppiin? Viime kesänä Tajini oli edellisen kerran Brasiliassa. Maan jalkapalloliiton akatemian järjestämällä 64 tunnin kurssilla kouluttajana oli muun muassa Brasilian silloinen maajoukkuevalmentaja Carlos Perreira. Kurssi käsitteli lähinnä valmennusfilosofiaa, pelitaktiikkaa ja pelaajien kasvattamista. Tajini sai viimeisellä Brasilian keikallaan myös valtuutuksen viedä Cruzeiron akatemiaan valmennuskursseille suomalaisia nuoria pelaajia ikäluokassa vuotta. Neljän viikon jakso täysihoitoa ja valmennusta maksaa noin 1120 euroa. Ohjelmassa on brasilialaisten valmentajien vetämiä harjoituksia. Matseja katsotaan ja opitaan brasilialainen pelitapa, tekniikka sekä itseluottamusta. Siellä on loistavia valmentajia ja mukavia ihmisiä. Jos on kiinnostusta, minun kauttani sinne pääsee. Jalkapallovalmennus on Cruzeiro Esporte Cluben asussa viihtyvälle Nehdi Tajinille elämän ykkösasia. Brasilialainen pelitapa miellyttää Brasiliaan eivät Tajinin reissut ole suuntautuneet sattumalta. Hän on brasilialaisen jalkapallon ystävä 25

13 ja nykyisin myös maan valmentajaliiton jäsen. Seuraavaksi on vuorossa jälleen kurssi Brasiliassa. Pääsen seuraamaan ensi vuonna Cruzeiron ammattilaisjoukkueen kaikkia harjoituksia neljän viikon ajaksi. Pidän brasilialaisesta tavasta pelata. Palloa viedään maata pitkin ja lyhyillä syötöillä. Peluutan itse joukkueita yleensä systeemillä, jossa on piilokärjet. Keskikentän pitää olla vahva ja topparin aina maalin edessä. Miesvartiointi ja nopeat vastahyökkäykset ovat tärkeitä. Mielestäni hyviä suomalaisia valmentajia ovat Miksu Paatelainen ja Pasi Rautiainen. FC Hongan valmentajalla Mika Lehkosuolla on hyvä tulevaisuus. Pelifilosofia on hyvä, ja hän osaa kouluttaa pelaajia. Suomalaiset kaipaavat itseluottamusta. Suomessa on lahjakkaita nuoria, mutta erona brasilialaisiin on itseluottamus. Sitä olisi lisättävä. Brasilialaiset uskaltavat haastaa montakin pelaajaa yhtä aikaa. Ei saa arkailla. Suomalaisilta puuttuu myös usein todellinen halu satsata harjoitteluun ja pyrkiä huipulle. Suomessa ollaan amatöörejä. Pelaajien ja valmentajien palkkiot ovat liian pieniä. Valtion pitäisi tukea enemmän. Brasiliassa seurat huolehtivat lahjakkuuksista ja jopa heidän perheistään. Brittein saarilta Tajini on hakenut myös runsaasti oppia, vaikka ei englantilaisesta pelitavasta niin välitäkään. Englannin ja Walesin A-lisenssin lisäksi hänellä on Skotlannin B-lisenssi. Englannissa kävin hyödyllisen kurssin, jonka aiheena oli ''speed, agility, quickness'', ja Pohjois- Irlannissa opiskelin nuorisovalmennusta. Valmentajan paikka haussa Tällä hetkellä Tajinilla ei ole valmennettavaa joukkuetta, mutta haaveena on päästä hyvätasoisen ryhmän luotsiksi. A-lisenssi oikeuttaa valmentamaan miesten I divisioonassa ja nuorten sekä naisten SM-sarjassa. A-poikien SM-sarja on minimitaso, tuumii Tajini, joka haluaa hyödyntää käytännössä hankkimaansa tietoutta. Viime kesänä hän oli vielä Karjaan BK-46:n valmentajana III divisioonassa, mutta joutui keskeyttämään sen lähdettyään Brasiliaan valmennuskursseille. Edelliskaudella hän oli nostamassa Karjaata IV divisioonasta III:een. Ennen Karjaan pestiä hän valmensi Forssan Jalkapalloseuraa II divisioonassa. Jalkapalloa Tajini on pelannut pikkupojasta saakka. Hän nousi Tunisian nuorten maajoukkueeseen 1976, mutta ura tyssäsi säären murtumaan. Itse hän on pelannut jalkapalloa LoPassa ja Karjaan BK:ssa. Tajini tuli Suomeen vuonna 1992 ja hän on Suomen kansalainen. Nykyisin hän pitää ravintolaa Lohjalla. Yhteystiedot: Nehdi Tajini, p , Kari Sallinen Koulutuksessa seurattiin Cruzeiron 17-vuotiaiden joukkueen harjoittelua. 26

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät

Lisätiedot

Fyysisen ja lajiharjoittelun yhdistämisestä

Fyysisen ja lajiharjoittelun yhdistämisestä Fyysisen ja lajiharjoittelun yhdistämisestä Harri M. Hakkarainen Lääkäri Liikuntatieteen maisteri Valmentaja Oulun Kärpät, SJL, OYS Sisältöä Pitkäjänteisyys Nousujohteisuus Ympärivuotisuus Yhdistäminen

Lisätiedot

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Ikä Lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun suhteen kehittyminen 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 19-> Laji% 10 10 20 30 40 50 60 70 Fysiikka%

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi

Lisätiedot

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena

Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena Harri M. Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen maisteri Valmentaja Omaa taustaa Omat lajit: Yleisurheilu, jääkiekko, jalkapallo,

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

Pika- ja aitajuoksu USA:n yliopistosysteemissä

Pika- ja aitajuoksu USA:n yliopistosysteemissä Pika- ja aitajuoksu USA:n yliopistosysteemissä USA:n yliopistojärjestelmä NCAA (National Collegiate Athletic Associotion) Motto: Oppiminen, tasapaino, henki, yhteisöllisyys, fair play ja asenne 3 tasolla

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 NUORTEN HARRASTAMISEN KULMAKIVET! Harrastamisen on oltava HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Hauskuuden ja haasteisiin tarttumisen

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,

Lisätiedot

You can't climb the ladder of success with your hands in your pocket. - Arnold Schwarzenegger DISKOS B OT-OHJELMA VKO 26-30

You can't climb the ladder of success with your hands in your pocket. - Arnold Schwarzenegger DISKOS B OT-OHJELMA VKO 26-30 You can't climb the ladder of success with your hands in your pocket - Arnold Schwarzenegger DISKOS B OT-OHJELMA VKO 26-30 Yleisiä ohjeita harjoitteluun Tee kaikki ohjelmaan merkityt harjoitteet huolella.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

Voimaharjoittelu. Muista harjoittelussa:

Voimaharjoittelu. Muista harjoittelussa: Voimaharjoittelu Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen voimaharjoittelu luo perustan myöhemmälle lisäpainojen kanssa tehtävälle voimaharjoittelulle. Voimaharjoitteita voidaan myös sulavasti sekoittaa lajiharjoittelun

Lisätiedot

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus

Lisätiedot

Nuorten voimaharjoittelu

Nuorten voimaharjoittelu Nuorten voimaharjoittelu Harri Hakkarainen Urheilubiomekaanikko, - fysiologi - ja valmentaja Urheilulääkäri Useiden huippu-urheilijoiden fysiikkavalmennus- ja ravintokonsultti Suomen Jääkiekon A-maajoukkueen

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

Vuosi haasteellinen Miten vaikuttaa urheiluun? Kuinka säilyttää mielekkyys ja motivaatio (vrt. resurssit) Lisärahoitus vs. Urheilijoiden omavastuu?

Vuosi haasteellinen Miten vaikuttaa urheiluun? Kuinka säilyttää mielekkyys ja motivaatio (vrt. resurssit) Lisärahoitus vs. Urheilijoiden omavastuu? 24.4.2015 Jyväskylä Vuosi haasteellinen Miten vaikuttaa urheiluun? Kuinka säilyttää mielekkyys ja motivaatio (vrt. resurssit) Lisärahoitus vs. Urheilijoiden omavastuu? Leiritys + MC / COC -kilpailutus

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura 400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

JYVÄSLENTIKSEN VALMENNUKSEN LINJAUKSET

JYVÄSLENTIKSEN VALMENNUKSEN LINJAUKSET JYVÄSLENTIKSEN VALMENNUKSEN LINJAUKSET Valmennuksen linjaukset laatii valmennuspäällikkö ja niitä päivitetään tarvittaessa. Linjaukset tukevat lasten ja nuorten kehittymistä monipuolisesti ja mahdollistavat

Lisätiedot

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Suomen Palloliitto. Miehet / pojat. Mika Laurikainen

Suomen Palloliitto. Miehet / pojat. Mika Laurikainen Suomen Palloliitto Pelaajakehitys 23.9.2011 2011 Miehet / pojat Mika Laurikainen Rakenne. Resurssit. Pelaajakehityksen rakenne Pelaajan urapolku SPL Valmennuslinja 1. Vaihe 2. Vaihe 3. Vaihe a. U15 U17

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015 FC REIPAS Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015 P09 vanhempainilta Asialista Seuraesittely Kauden toimintasuunnitelma Maksut Toimihenkilöt Viestinnän käytännöt FC REIPAS Iloa, Innostumista,

Lisätiedot

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Alppikoulujen terveiset Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Rukan Alppikoulu lyhyesti Toiminta aloitettu 1995 Tavoite on kilpaurheilun ja koulun yhdistäminen Joka vuosi noin 20-25

Lisätiedot

TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner 3.10.2009

TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner 3.10.2009 TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija Mikko Manner 3.10.2009 Urheilija ei tervettä päivää näe KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto HEI VALKKU MIKS ME NÄIN TEHDÄÄN? Omat kokemukset

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Future Olympic Lions

Future Olympic Lions Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Kysymys ka. 1 2 3 4 5

Kysymys ka. 1 2 3 4 5 Kausikyselyn tarkoituksena oli selvittää pelaajien kehitystarpeita ja tavoitteita. Lisäksi kysyttiin osallistumisinnkuutta turnauksiin ja Eerikkilän leirille. Vastausten pohjalta kehitetään joukkueen toimintaa

Lisätiedot

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä Hakeminen n sporttikursseille Yleistä n perustehtävänä on toimia yleislukiona. Syksyllä 2003 aloitettiin "liikuntapainotteinen" opinpolku ja se tarkoittaa, että kevään yhteisvalinnan yhteydessä valitaan

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas Toni Korkeakunnas Yo-merkonomi, kasvatustieteen maisteri ja UEFA pro - valmentaja Luokanopettaja 1996-2002 SPL Uusimaan Valmennuspäällikkö 2004-2010 Valmentajana (14.v.) 1999-2004 ja 2007- Gnistan, FC

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KEHITTÄMISKOHTEET JA LUISTELUN VAATIMUKSET 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 2 KEHITTÄMISKOHTEET Liikkuvuus Lonkan liikkuvuus

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

TPV:n pelaajan polku. Click to add text

TPV:n pelaajan polku. Click to add text TPV:n pelaajan polku Click to add text Pelaajan polku Pelaajan polku TPV:ssä käsittää kolme osakokonaisuutta. Suuri osa pelaajista aloittaa TPV-uransa kaupunginosatoiminnasta, josta kilpailullisempaan

Lisätiedot

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat ValmennuksenLinjaus Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat Hauska tapa tutustua luisteluun/lajiin kevät-syyskaudella. Erillaisten ratojen, leikkien, pelien muodossa. Mahdollisuus siirtyä jo olemassa olevaan

Lisätiedot

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme Kesäkausi, täältätullaan Joukkuejako, alkuehdot Poikia 50 kpl Pelaajamäärä kasvanut talvikauden lopussa huomattavasti Röllin suositus pelaajamääräksi otteluun: 10 poikaa Talvikauden kokemus: ilmoittautuneet

Lisätiedot

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -

Lisätiedot

MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET

MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET 1 2 JOHDONMUKAISUUS Kurinalainen ajatus ja toteus harjoittelussa B-I-G = get your Butt In to the Gym 3 YMMÄRTÄMINEN JOHDONMUKAISUUS Jos ei ymmärrä

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

MAALIVAHDIN URAKEHITYS

MAALIVAHDIN URAKEHITYS MAALIVAHDIN URAKEHITYS Käytännössä kaikkien nuorten maalivahdinalkujen vakiovastaus tavoitteita kysyttäessä on SM-liigaan tai NHL:ään pääseminen. Olen työni puolesta joutunut työstämään ajatusta siitä,

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU D1 - C2

PELAAJAPOLKU D1 - C2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu. HGK:n valmennus 2012

Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu. HGK:n valmennus 2012 Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu HGK:n valmennus 2012 Mitä pelitaktiikalla tarkoitetaan? Omien vahvuuksien hyödyntämistä maksimaalisesti. Omien heikkouksien välttämistä pelissä. Pelin, kentän

Lisätiedot

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Miksi kokonaisvaltaisen kehittymisen seuranta konsepti I? Yksilön kehittämisnäkökulma Faktaa Oman osaamisen tasosta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv. VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET

ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET URHEILULLISUUS YHTEISTYÖ TAVOITTEELLISUUS OLOSUHTEET HYVÄ JATKUMO VALMENNUS HALLINTO,kiekkoilun tuki / kaupunki PELAAJAMASSAT Blues seura Aaro Kivilinna

Lisätiedot

Nuorten maajoukkuetoiminta. www.basket.fi

Nuorten maajoukkuetoiminta. www.basket.fi Nuorten maajoukkuetoiminta Tavoitteet Nuorten maajoukkueiden tavoitteena on: Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään yksi/ikäluokka viisi kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö.

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö. Palaudu ja kehity iltaseminaari 4.5.2010, UKK-instituutti Jaskan voimakoulu: Huoltava voimaharjoittelu Kouluttajat: Jaakko Kailajärvi, painonnosto- ja voimavalmentaja Eira Taulaniemi, fysioterapeutti,

Lisätiedot

LAATUA EROTUOMARIN NOPEUSHARJOITTELUUN

LAATUA EROTUOMARIN NOPEUSHARJOITTELUUN SUOMEN PALLOLIITTO - FINLANDS BOLLFÖRBUND - FOOTBALL ASSOCIATION OF FINLAND LAATUA EROTUOMARIN NOPEUSHARJOITTELUUN PL 191, Urheilukatu 5 00251 HELSINKI PUH./TEL 09 742 151 FAX 09 7421 5201 www.palloliitto.fi

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

koska kilpaurheilun kehittyessä urheilijalta vaaditaan aiempaa parempaa fyysistä suorituskykyä

koska kilpaurheilun kehittyessä urheilijalta vaaditaan aiempaa parempaa fyysistä suorituskykyä Naprapaatti Petteri Koski; D.N Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo Selkäklinikka Figure 1 - SPORTS INJURIES (Hamil 1993) koska kilpaurheilun kehittyessä urheilijalta vaaditaan aiempaa parempaa fyysistä

Lisätiedot

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus 2009-2010 Kaarinan Kiekko-Pojat Kaarinan Kiekko-Pojat on Kaarinalainen jääkiekon kasvattajaseura, joka tarjoaa alueen lapsille

Lisätiedot

- 8 viikon ohjelma puolimaratonille - (kolme erilaista ohjelmaa) www.fitlandia.fi

- 8 viikon ohjelma puolimaratonille - (kolme erilaista ohjelmaa) www.fitlandia.fi - 8 viikon ohjelma puolimaratonille - (kolme erilaista ohjelmaa) ENNEN OHJELMIEN ALOITTAMISTA Haluamme, että harjoittelusi ja ohjelmasi etenee mahdollisimman sujuvasti alusta lähtien. Jotta saat parhaan

Lisätiedot

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

KASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI

KASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI 2015 KASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI Joka kolmas urheiluseurassa urheileva lapsi ei liiku edes terveytensä kannalta riittävästi. Harjoittelu ei ole monipuolista. Suurin muutostarve 12-15 -vuotiaiden

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

EeNet harjoituspäiväkirja ohje

EeNet harjoituspäiväkirja ohje EeNet harjoituspäiväkirja ohje Harjoituspäiväkirjassa pelaaja voi lisätä harjoitus-, peli ja loukkaantumistietoja. Valmentaja voi seurata pelaajan harjoittelua yhteenvetojen ja kalenterinäkymän kautta

Lisätiedot