Pää kirjoitus. Jukka Vakkila puheenjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pää kirjoitus. Jukka Vakkila puheenjohtaja"

Transkriptio

1 Suomen Jalkapallovalmentajat ry Valmentajien jäsenlehti 27. vsk Päätoimittaja Jukka Vakkila Hallitus: Jukka Vakkila, puh.joht Heikki Altonen Kari Hakkarainen Mauri Keinänen Heikki Suhonen Jussi Ristimäki Pekka Utriainen Lehden toimituskunta: J. Vakkila, H. Suhonen ja Sirpa Kaijomaa Kannen kuvat: Vakkila ja Mahlman Lehden taustaa: Suomen jalkapallovalmentajien jäsenlehti on Suomen suurin yhden lajin kattava valmennusjulkaisu. Sen päätehtävänä on tuottaa jalkapallovalmentajien arkikäyttöön sopivia valmennukseen liittyviä vaihtoehtoja ja alan uusinta informaatiota. Toimintaa on viime vuosina päämäärätietoisesti ja tavoitehakuisesti suunnattu siten, että yhdistys pystyy vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin jalkapallovalmentaja nykyisissä muuttuvissa olosuhteissa odottaa vastauksia. Kustantaja: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Toimisto: PL 121, Helsinki Toimistosiht. Sirpa Kaijomaa Lehden ilmoitukset: Yhdistyksen toimisto Lehden tuotanto: Printway Oy Lauhatie 21 A, Vantaa Puh. (09) , Faksi (09) ISSN Pää kirjoitus Jalkapallovalmentajat ry toivottaa kaikille jäsenilleen ahkeraa ja palkitsevaa alkavaa kautta. Uskomme, että maajoukkueen menestyksen myötä tulemme käynnistämään todellisen futisbuumin. Haluamme jo kauden tässä vaiheessa osoittaa lämpimät kiitokset opetusministeriölle, joka on mahdollistanut merkittävällä avustuksellaan syksyllä Suomessa järjestettävän kansainvälisen valmentajasymposiumin. Tämän suurtapahtuman järjestelyt ovat kuumimmillaan käynnissä. Jukka Vakkila puheenjohtaja SJV on ollut mukana Plan-kummilapsitoiminnassa jo muutaman vuoden. Kummilapsemme on nicaragualainen 9-vuotias poika nimeltään Jose Manuel Urbina Oporta. Tässä hänen viimeisin kirjeensä: February 20th 2007 I hope when you receive this letter you are healthy alongside all your family. Later to say hi, I pass to the following. I received the pictures, a shirt and a soccer ball, and I was so happy and lucky because I received a beautiful present, since I have fun with my friend. On other opportunity I ll send a picture. I like the pictures; I study in fourth grade by morning. I love you so much, you are special. I expect you ll write me, and I m very sad because my grandma is very sick, and they amputated her two legs, and she s very sick, she s diabetic. I say goodbye and Lord protects you. Jose Manuel Urbina Oporta

2 Fyysinen valmennus Fyysisen ja lajiharjoittelun yhdistäminen Teksti: Antero Kujala Kuvat: Juha Sorri ja Antero Kujala Sekä lääketieteen että liikuntatieteiden maisteri Harri H. Hakkarainen toimii leipätyönsä ohella myös valmentajana. Peli-iltoina mies nähdään Oulun Kärppien liigajoukkueen sekä jääkiekkomaajoukkueen vaihtoaitiossa lääkärinä samalla, kun jatkaa pelaajien fyysisestä kunnosta huolehtimisesta. Kesällä hän vastaa Kärppien liigajoukkueen fyysisestä harjoittelusta. Ennen Oulun pestiä hän toimi kolme vuotta vastaavissa tehtävissä Kuopion KalPassa. Tämä artikkeli on tiivistelmä Hakkaraisen esityksestä Vierumäen Palloiluseminaarissa Harri Hakkarainen Vierumäellä keväällä 2005 pidetyssä Palloiluseminaarissa Harri H. Hakkarainen puhui fyysisen harjoittelun ja lajiharjoittelun yhdistämisestä mielenkiintoisella ja lennokkaalla tavalla. Esityksensä tueksi Hakkarainen hakee faktaa käytännön valmennustyöstä ja lääketieteestä siten, että lääketiede tai oikeammin urheilufysiologia täydentää valmennuksellista ajattelua. Valmennus on pitkäjänteistä toimintaa Hakkarainen on valmentajana ja lääkärinä pitkäjänteisyyden, nousujohteisuuden ja ympärivuotisen harjoittelun kannattaja. Hänen mielestä kaiken harjoittelun tarkoituksena on aiheuttaa urheilijan elimistössä joko toiminnallisia tai rakenteellisia muutoksia. On hyvä muistaa, että kaikki harjoittelu aiheuttaa aina alkuvaiheessa toiminnallisia muutoksia. Esimerkiksi voimaharjoittelun alussa hermostollinen säätely aina kehittyy sillä tavalla, että opitaan siirtelemään levytankoa paremmin. Ensimmäisten harjoitusviikkojen aikana tapahtuva voiman lisäys johtuu siitä, että elimistössä tapahtuu hermostollisen toiminnan muutosta. Tämä on valitettavan nopeasti häviävä vaikutus. Toiminnallisia muutoksia ovat mm. lihaksen paikallisen säätelyn tehostuminen (= hermostollista ja hormonaalista), toiminnallisten proteiinien aktivoituminen (hermoston välittäjissä) ja entsyymiaktiivisuuden lisääntyminen (energia-aineenvaihdunta tehostuu). Samat asiat tapahtuvat aerobisessa harjoittelussa. Harjoittelulla saadaan aikaan nopeita toiminnallisia muutoksia, jotka näkyvät esimerkiksi Cooperin testissä nopeana kehityksenä, mutta muutokset eivät ole pysyviä. Lyhyellä aikavälillä suorituskyky tehostuu vain oppimisprosessin ja hiukan teknisen kehittymisen myötä. Nämä muutokset johtuvat hermoston yhteistoiminnan kehittymisestä.

3 Kun halutaan saada aikaan pysyviä harjoitusvaikutuksia, tulee harjoittelulla vaikuttaa rakenteisiin. Rakenteisiin vaikuttavalla harjoittelulla Hakkarainen tarkoittaa harjoittelua, jossa urheilijan rakenteellisissa proteiineissa tapahtuu muutoksia esimerkiksi lihaksissa syntyy lisää kapillaareja, lihassolun kasvua, hermolihasliitoksen/hermo-lihasliitoksen vahvistumista tai vaikka lihas-jänne-luuliitoksen vahvistumista. Näiden vaikutusten aikaansaaminen vaatii paljon oikein rytmitettyä kuormitusta ja riittävää toistomäärää. Rakennemuutosten aikaansaaminen vaatii kuukausien, joskus jopa vuosien työn. Kesäharjoittelun illuusio Kesäharjoitteluun liittyvä illuusio esittäytyi ensikerran, kun Hakkaraiselle soitettiin Kuopion KalPasta. Häntä pyydettiin kahden kuukauden työsuhteeseen hoitamaan joukkueen kesäharjoittelua. He kysyivät, voisinko vetää edustusjoukkueen kesäharjoittelun kesä- ja heinäkuun ajan. Tavoitteeksi oli asetettu, että sen rupeaman aikana saisin pojat sellaiseen iskuun, että kunto kestää läpi talven ja joukkue pärjää talven peleissä. Vastasin, että en tule. Samalla ilmoitin, että olen kiinnostunut tehtävästä, mikäli projektin pituus on vähintään kolme vuotta. Parin viikon miettimisen jälkeen he ilmoittivat, että projekti alkaa ensi viikolla. Hakkarainen muistutti kuulijoita, että esimerkiksi jääkiekkoilijoilla kahden kuukauden kesäharjoittelu aiheuttaa pelaajissa vain toiminnallista muutoksia, joilla ei juurikaan vaikuteta rakenteellisiin asioihin. Valmentajina haluamme, että lihaksissa tapahtuu harjoittelun seurauksena rakenteellisia muutoksia koska tällöin tulokset säilyvät elimistössä jo vähäiselläkin ylläpitävällä harjoittelulla pitkiä aikoja. Joukkuelajeissa tyypillinen vuosi menee seuraavasti: urheilijoille tehdään kauden alussa fyysisen kunnon testit, jota seuraa usein varsin hyvä kesäharjoittelujakso, jonka jälkeen tulee lyhyt ja intensiteetiltään raju jääharjoitusvaihe. Kauden aikana pelataan sata peliä ja kevään uusintatestissä todetaan, että pelaajien kunto on samalla tai jopa heikommalla tasolla kuin kauden alussa. Tähän tilanteeseen vain tyydytään vuosi vuoden jälkeen. Kauden jälkeen vain todetaan, että kyse on lajin luonteesta ja näin kuuluukin käydä. Kaikille käy samalla tavalla. Harva valmentaja pysähtyy miettimään, pitääkö sen olla näin. Voisiko asiat olla jotenkin toisin, tai että mietittäisiin toimenpiteitä, joilla kuntotekijöiden kehittyminen tai ylläpito hoidetaan kauden aikana. Tunti päivässä peruskuntoharjoittelua läpi vuoden Hakkaraisen ajatuksissa lajista riippumatta huippuurheilijan ja erityisesti huipulle tähtäävän nuoren tulisi tehdä aerobista perusharjoittelua vähintään tunti päivässä vuoden jokaisena päivänä. Peruskunto on minun ajatusmaailmassani lajista riippumatta sitä, että jokainen urheilija tekee tunnin päivässä aerobista liikuntaa. Ilman hyvää peruskuntoa ei voi harjoitella tuottavasti. Aerobinen harjoittelu sekä kehittää että palauttaa elimistöä ja samalla se pitää elimistön suorituskykyisenä läpi kauden. Peruskunnon ylläpito edellyttää aerobista harjoittelua vähintään 7 tuntia viikossa. Määrä kertyy helposti, kun urheilijan päiväohjelma suunnitellaan siten, että varsinaisen lajiharjoittelun lisäksi päiväohjelmassa on tunti aerobista palauttavaa ja valmistavaa harjoittelua esim. verryttelyä ja jäähdyttelyä. Meillä ei bussi tai lentokone lähde niin kiireesti että pelaajilta jää verryttelyt tai jäähdyttelyt tekemättä. On valmentajan tehtävä vaatia, että aikataulut ovat sellaiset, että urheilija ehtii huoltaa instrumenttinsa pelin ja harjoitusten jälkeen. Siihen tulee olla aikaa ja kuljetukset saavat silloin odottaa. Antakaa urheilijoille aikaa Hakkarainen muistuttaa, että etenkin hermojärjestelmän toiminnan kehittäminen samoin kuin tasapainon, refleksien, ketteryyden ja nopeuden harjoittamiset ovat äärimmäisen hitaita prosesseja. Näitä harjoitettaessa onkin ainoa neuvo, että niitä tehdään päivittäin, toistoja on riittävästi ja ollaan kärsivällisiä kun odotetaan kehitystä näillä osa-alueilla. Pitäkää jokaisessa harjoituksessa yllä ketteryyttä, refleksijärjestelmää sekä taitojen kehittämistä. Ensiksi tulee harjoitella sellaisia ominaisuuksia että itse lajisuorituksessa voidaan mahdollisimman pitkään välttää maitohapoille joutumista. Kerran yksi jalkapallovalmentaja totesi minulle, että jalkapalloilijan on turha harjoitella maksimaalista nopeutta koska hän ei pelitilanteessakaan joudu juoksemaan maksimaalista nopeutta. Ajatukseni on hiukan erilainen tässä asiassa. Jalkapalloilijan ottaman pelinaikaisen spurtin nopeus on noin 6 m/s. On aivan selvä, että mitä nopeampi

4 jalkapalloilija on, sitä vähemmän hän joutuu käyttämään energiaa saavuttaakseen kyseisen liikenopeuden. Esimerkiksi jos meillä on kaksi pelaajaa, joista toisen maksiminopeus on 8 m/s ja toisen 10 m/s. Tämä tarkoittaa, että heillä on aivan eritasoinen nopeusreservi käytössään pelin aikana. Pelaaja, joka juoksee pelitilanteen vaatiman nopeuden noin 60 prosentin teholla omasta maksimistaan ehtii myös katsella pelikavereita ja hän välttää maitohapoille joutumisen aivan pelin loppuminuuteille saakka. Taidon oppimisen esteitä Uuden liikkeen oppiminen perustuu edellisen vaiheen osaamiseen. Onkin siis hyvin tärkeää miettiä, mistä liike saa alkunsa ja sen syntymekanismia tulee vahvistaa. Esimerkiksi juoksun tai luistelun liike lähtee lantiosta, joten sen hallinta on aivan ensimmäinen asia, joka urheilijoille tulee opettaa. Huippupelaajan liikkeen oppimista voi rajoittaa fyysisen voiman puute tai esimerkiksi heikko lihastasapaino, jonka seurauksena lihasten aktivoitumisjärjestys saattaa muuttua epätaloudelliseksi tai se voi toimia jopa vastoin mekaniikan lakeja. Suurimmat ongelmat kohtaamieni urheilijoiden kohdalla ovat liittyneet heikkouksiin alavatsan, lantion pienten lihasten toimimattomuuteen tai heikkouteen. Nämä ovat usein seurausta yksipuolisesta harjoittelusta ja liian aikaisesta erikoistumisesta, jotka saattavat johtaa vartalon vääriin kiertovoimiin. Urheilijoiden terveystarkastuksilla voidaan ajoissa puuttua moniin sairauksiin sekä rakenteellisiin muutoksiin. Hakkarainen kertoi esimerkin löydöksistä, joita hän havaitsi tehtyään KalPan 150 junioriurheilijalle terveystarkastukset. Kävin läpi noin 150 jääkiekkojuniorin sairaskertomukset ja terveystarkastuskortit. Tuossa määrässä oli kymmenkunta urheilijaa, joilla oli iso terveydellinen ongelma. Noin 1/3 junioreista oli lihastasapaino-ongelmia. Heillä oli oikealta alhaalta vahvat lihakset ja oikealta ylhäältä vahvat lihakset. On ihan varma, että tällaisilla urheilijoilla tulee olemaan jossakin vaiheessa nivus- ja alaselkäongelmia. Samoilla kavereilla saattaa olla jalkojen voimissa jopa 40 kilon voimaeroja. Näihin on puututtava ajoissa, sillä tällaiset asiat rajoittavat huippu-urheilun kehittämistä. Kouluterveydenhuolto ei ole urheilijoita varten Hän havaitsi, että kunnallinen terveydenhoito ei hoida urheilijoiden erityistarpeita. Ei myöskään kouluterveydenhoito. Kouluterveyshenkilökunnan tehtävänä on tarkastaa, onko nuori kelvollinen käymään koulua, mutta ei heitä kiinnosta eikä heillä useinkaan ole edes tietoa siitä, onko kyseinen urheilija jo sellaisessa vaiheessa elämässä, että voimaharjoittelun aloittaminen on turvallista. Mikäli halutaan laittaa urheilijoiden terveydenhoito kuntoon, tulee urheilun pariin valjastaa lääkärit, jotka ovat kiinnostuneita urheilijoiden erityiskysymyksistä ja valmennuksesta. Lääkärin peruskoulutukseen kuuluu nolla tuntia liikuntavammoja, urheilufysiologiaa, nolla tuntia valmennusoppia. Tämä on raadollinen totuus, eli kenen kanssa tahansa ei kannata konsultoida, totesi Harri Hakkarainen. Hakkarainen kyseli palloiluseminaarin osallistujilta, kuinka monessa seurassa tehdään seuran kaikille urheilijoille terveystarkastus. Seminaariin osallistuneiden valmentajien taustayhteisöissä yhdessäkään ei ollut johdon mukaista lääkärintarkastusta urheilijoille. Voi olla, että muutaman vuoden kuluessa vakuutusyhtiöt tulevat vaatimaan pakolliset terveystarkastukset. Hehän ovat siinä mielessä heikolla vesillä, että he myöntävät vakuutuksen urheilijoille tietämättä todellisuudessa, minkälaisia sairauksia urheilijoilla saattaa olla päällä jo sillä hetkellä kun heille vakuutus myönnetään. Hakkarainen mainitsi myöskin sen, että valmentajan tulee olla asiasta huolissaan jo oman toimintansa kannalta. Selvityksissä on tutkittu, että osa nuoristakin urheilijoista on sellaisessa kunnossa, että he voivat vaikka kuolla harjoitteluun. Niissä seuroissa, joissa itse olen toiminut lääkärintarkastukset on laitettu kuntoon vain ilmoittamalla, että näin toimitaan. Siitä on tehty käytäntö, jonka myös lasten ja nuorten vanhemmat hyväksyvät mukisematta. Kyse on kuitenkin heidän lastensa terveydestä, muistutti Hakkarainen. Nousujohteisuus menestykseen avain Hakkarainen myöntää, että liigatasolla toimivien valmentajien on vaikea toteuttaa pitkäjänteisyyttä, sillä liian usein heillä ei ole siihen aikaa ja mahdollisuutta. He kyllä ymmärtävät sen merkityksen. Juniorivalmentajilla pitkäjänteisyyden pitäisi olla itsestään selvyys. Kun lähtökohtana on urheilijoiden kehittäminen ja auttaminen, ei ole mitään muuta tietä, kuin edetä porras portaalta. On mietittävä, mitä missäkin uran vaiheessa urheilijalle tulisi opettaa ja minkälainen kuormitus kehittää Nousujohteisuuden esimerkki iän, määrän ja tuntien osalta o 12v: 2-3 lajitapahtumaa + muu = h / vko o 13v: 3-4 lajitapahtumaa + muu = h / vko o 14v: 4-5 lajitapahtumaa + muu = h / vko o 15v: 5-6 lajitapahtumaa + muu = h / vko o 16v: 6-8 lajitapahtumaa = h / vko o 17v: 7-9 lajitapahtumaa = h / vko o 18v: 8-10 lajitapahtumaa = h / vko o 19v: 9-11 lajitapahtumaa = h / vko o 20v: lajitapahtumaa = h / vko o 21 -> : 8-12 lajitapahtumaa = h / vko

5 parhaiten uuvuttamatta.. Toivoisin, että nuorten valmentajat tekisivät urheilijoilleen vähintään 3-5 vuoden kehittämissuunnitelmia, jossa olisi mietitty tehojen ja määrien lisäksi myös siviilielämän aiheuttamaa kuormitusta. Erityisen huolella tulisi pohtia urheilijan kokonaiskuormitusta. Onko siinä mitään järkeä, että samaan aikaan kun urheilijalla on siviilielämässä kovimmat paineet esim. ylioppilaskirjoitukset tai vaikka urheilulukion aloittamisvuosi, niihin vuosiin sijoitetaan myös fyysisesti kovimmat harjoituskuormat, kysyi Hakkarainen. Urheilijan tilaa on seurattava vuosittain. Kauden alun testeillä seurataan lähtötilan muutoksia, kauden aikaisilla testeillä seurataan urheilijan oppimisprosesseja. On tarkoin huomioitava, että jos harjoittelussa on asetettu tavoitteita, niin niiden tulee täyttyä ennen siirtymistä uudelle tasolle. Myös urheilijoiden biologinen ikä tulee huomioida ja niiden mukana tulevat herkkyyskaudet ovat avain valmennuksellisiin mahdollisuuksiin, muistutti Hakkarainen. Nousujohteisuus on harjoittelumäärän ja yhteisten viikoittaisten pelitapahtumien asteittaista Uusien asioiden mukaan ottamisen periaate Koko vuosi on mahdollisuus joko kehittyä tai taantua Harri Hakkarainen puhui esityksessään erityisesti ympärivuotisen harjoittelun merkitystä korostaen. Hänestä ei ole järkevää, että jääkiekkoilija tekee paljon perusvoimaharjoittelua kesällä, mutta voimaharjoittelu unohdetaan lähes kokonaan kauden aikana. Koko vuosi on aikaa joko kehittyä tai olla kehittymättä. Tavoitteena on, että ominaisuuksissa tapahtuisi mahdollisimman vähän pudotusta kauden aikana. On aina pohdittava, mitä kunkin yksittäisen urheilijan kohdalla seurataan ja mikä on seurannan todellinen tarkoitus. Hakkaraisen mielestä valmennuksessa tulee tähdätä aina siihen, että harjoittelun seurauksena urheilijan kehossa saadaan aikaan rakenteissa tapahtuvia pysyviä muutoksia. Tämän vuoksi myös kilpailukaudella harjoittelun tulee olla fyysisesti kehittävää. Se on kova haaste nykyisessä sarjassa, mutta onnistuu, kun asiaan paneudutaan, väittää Hakkarainen. Ongelma on pelirytmi, joka säätelee kautta. Juniori-iässä ei voi tietenkään vain herkistellä tai palautua vaan siellä täytyy olla kauden läpi kehittävää harjoittelua. Liigatasolla olemme ratkaisseet asian siten että teemme runsaasti yhdistelmäharjoituksia siten, että teemme aerobista harjoittelua verryttelynä ja palauttavana osiona. Jokaiselle harjoituskuukaudelle läpi talven on valittu yksi tai kaksi kehittämiskohtaa, joita painotetaan kyseisellä jaksolla ja muita ominaisuuksia pidetään yllä. Kehittämisjaksojen pituudet ovat 3-4 viikkoa. Valmentajan tulee miettiä kauden aikaista harjoittelua sen kautta, miten harjoittelu aiheuttaa riittävää ärsykettä koko kauden ajan: ennen lajiharjoitusta fyysinen osuus lajiharjoituksen jälkeen fyysinen osuus järkevät yhdistelmät 3-4 viikon painotusjaksot tauoilla ei pyritä kirimään virheitä kiinni YHDISTELYHARJOITUKSET On myös mietittävä lajia. Mitä ominaisuuksia se jo kehittää luonnostaan joko harjoittelun sisällä tai pelin sisällä. Mieti siis kehittääkö laji: aerobista kestävyyttä? Ana kynnystä? Nopeutta? Kimmoisuutta? Lihaskestävyyttä? Maksimivoimaa? Räjähtävyyttä? Nopeuskestävyyttä? Jos ei kehitä SITÄ ON HARJOITELTAVA LAJIN JA PELIEN LOMASSA!!! 8-10 v: aerobia, lihaskunto, nopeuden/taidon edellytykset 11-12v: + voimaharjoittelutekniikat, kimmopohjan luonti 13-14v: + Ala-nopeuskestävyys, maksiminopeus 14-16v: + kestovoima lisäpainoilla, nopeusvoima 17-18v: + maksimivoima, maitohapoton nopeuskestävyys 19-20v: + lajivoimaharjoittelu, kova loikkaharjoittelu 21- : lajiominaisuuksiin keskittyminen Lisää Hakkaraisen ajatuksia asiasta voi lukea yhdistyksen sivuilta fi/materiaalisalkku. Siellä on Hakkarainen Vierumäen esityksen PowerPoint -esitys. Esitys sisältyy kokonaisuudessaan myös Vierumäen Palloiluseminaarista tehtyyn DVD -raporttiin. 7

6 Lihaskuntoa ja kehonhallintaa Lihaskuntoa ja kehonhallintaa kokonaisvaltaisesti BOSU Balance Trainer on Yhdysvalloissa kehitetty harjoitusväline joka yhdistää aerobisen, lihaskunnon ja kehonhallinnan harjoittelun. BOSU on puolipallon muotoinen, ilmatäytteinen harjoitusväline. BOSU on lyhenne sanoista Both Sides Up, mikä viittaa siihen, että välinettä voi käyttää molemmin päin. Pallopuoli ylöspäin, jolloin pinta harjoitteita tehtäessä on epävakaa ja luo oman haasteen eri liikkeille tai sitten pallopuoli alaspäin, jolloin väline muistuttaa enemmän perinteistä tasapainolautaa. BOSU:lla harjoitteleminen on kuitenkin todellista funktionaalista, eli toiminnallista harjoittelua, aktivoiden kokonaisvaltaisesti koko kehon. Pelkkä seisominen BOSU:n joustavalla pinnalla vaatii lihasten jatkuvaa yhteistyötä. Teksti: Erik Piispa Kuvat: Valmentajalehti MITÄ BOSULLA TEHDÄÄN? Lihaskuntoa BOSU:lla saa hyvin lisää haastetta esim. lihaskuntoa ja tasapainoa kehittäviin yleisharjoitteisiin. Yksinkertaiset peruskyykyt kahdella tai yhdellä jalalla, punnerrukset, keskivartalonhallintaliikkeet toimivat erinomaisina yleiskehittävinä harjoitteina, jotka tehtynä epävakaalla alustalla saavat aivan uutta haastetta. Tehokkaan harjoituksen saa myös tekemällä BOSU:n päällä tuttuja liikkeitä kuten; rinnalleveto, tempaus ja tempausvala. Aluksi kepillä ja sen jälkeen vaikka voimatangoilla tai isommallakin tangolla. Lihaskunnon lisäksi kehittyy samanaikaisesti tasapaino- ja kehonhallinta sekä liikkuvuus. Monikäyttöinen BOSU soveltuu erinomaisesti lähes kaikkien urheilumuotojen oheisharjoitteluvälineeksi. 8

7 Hypyt Tasapaino ja kehonhallinta kehittyy hyvin tekemällä erilaisia hyppyjä BOSU:n päällä. Hypyt ja hallitut alastulot sopivat harjoitteiksi esim. palloilulajeihin, taitoluisteluun, freestyle-hiihtoon ihan muutamia lajeja mainitaakseni. 9

8 Lisää Bosu-harjoitteita: Välineitä mukaan Keppien tankojen lisäksi BOSU-harjoitteluun voi hyvin ottaa mukaan erilaisia palloja, jolloin monet palloilulajit saavat tehtyä yleiskehittävien harjoitteiden lisäksi myös täysin lajinomaisia liikkeitä ja harjoitteita. Esimerkkinä voisi mainita jalkapallon, jossa urheilija seisoo BOSU:n päällä ja valmentaja heittää hänelle pallon ilmaan. Tehtävänä pukata pallo takaisin valmentajalle ja pysyä hypyn ja pukkauksen jälkeen edelleen BOSU:n päällä. Edellinen esimerkkiharjoite vaatii hyvää keskittymistä ja kehittää erinomaisesti kehonhallintaa ja tasapainoa. Kuntopallolla saadaan myös erinomaisesti tehtyä tehokkaita yleiskehittäviä ja haastavia harjoitteita. Tasapaino ja kehonhallinta Yhden jalan seisonnat sekä erilaiset koordinaatiota kehittävät harjoitteet. Samoja tasapainoa kehittäviä liikkeitä voi tehdä myös polviseisonnasta ja vaikeusastetta tulee yksinkertaiseenkin liikkeeseen heti kun silmät suljetaan. 10

9 Tuttu väline amerikkalaisten urheilijoiden parissa BOSU on tuttu harjoitusväline monille urheilijoille ja valmentajille amerikkalaisessa ammattiurheilussa. BOSU:a käyttää oheisharjoitteluvälineenä mm. NHL-jääkiekkojoukkueita, NFL:n amerikkalaisen jalkapallon joukkueita ja NBA:n koripallojoukkueita. Yksittäisistä urheilijoista voidaan mainita alppihiihtäjä Bodie Miller, jonka harjoittelussa BOSU on ollut mukana jo pitkään. Sykettä ylös Sydämen sykettä saadaan hyvin nostettua erilaisilla askelluksilla tai yhdistämällä hyppelyitä ja askelluksia. Mikäli käytettävissä on kaksi tai useampi BOSU, voidaan askellusharjoitteista saada entistä monipuolisempia ja tehokkaampia. Vammojen kuntoutukseen Varsinkin alaraajavammojen kuntoutuksessa BOSU toimii erinomaisena välineenä. Sillä voidaan hyvin tehdä pieniä nilkan alueen liikkuvuutta ja lihasvoimaa kehittäviä liikkeitä esim. nilkan nivelside, akillesjänne tai luunmurtumien kuntoutuksessa. 11

10 Tamperelaiset jääkiekkoilijat edelläkävijöitä Suomessa Suomessa BOSU ei vielä ole laajemmin levinnyt urheilijoiden pariin, mutta tyytyväisiä välineen käyttäjiä löytyy mm. Tampereen Ilveksen liigajoukkueesta, joilla on jäähallilla omat BOSU:t käytössä. Raimo Raipe Helminen on käyttänyt BOSU:a säännöllisesti jo parin vuoden ajan, samoin kun tällä hetkellä San Josessa kiekkoileva maalivahti Vesa Toskala. Raipe kertoi käyttävänsä BOSU:a usein alkulämmittelyssä, tekemällä erilaisia hyppelyitä yhden tai kahden välineen kanssa. Raipen mukaan, hyvä lajinomainen harjoitus saadaan, kun tehdään luisteluhyppyjä BOSU:lta toiselle. Lisäksi tykkään tehdä keskivartalon lihaskuntoharjoitteita BOSU:lla, sillä sen pinta on joustava ja pehmeä ja sen johdosta yksinkertaisistakin liikkeistä tulee haastavia, jatkaa Raipe. Välillä harjoittelen BOSU:lla min, välillä pidempään, vähän fiiliksestä riippuen, kertoo Raipe. Raipe on parhaillaan sairaslomalla jalassa olevan murtuman johdosta. Hän toteaakin, että heti kun kipsi lähtee jalasta, alkaa ankara kuntoutusharjoittelu, jossa BOSU tulee olemaan varmasti mukana. MISTÄ VÄLINEEN VOI HANKKIA? Välineen maahantuonnista vastaa tamperelainen yritys nimeltä Fysioline. BOSU:n hinta on 165 euroa. Fysiolinen yhteystiedot ovat: puh. (03) tai Lisätietoa BOSU-harjoittelusta saat Suomen Valmentajat ry:stä kehityspäällikkö Erik Piispalta tai puh. (09)

11 Kuva: Suomen Palloliitto Apulaispääsihteeri Kimmo J. Lipponen: Suomen jalkapalloilun uusi raskaan sarjan vaikuttaja on Liikuntatieteiden maisteri, MBA Kimmo J. Lipponen, joka aloitti Palloliitossa helmikuun alussa apulaispääsihteerinä ja siirtyy ensi vuoden alusta eläkkeelle lähtevän Teuvo Holopaisen paikalle pääsihteeriksi. Lohjalla 41 vuotta sitten syntynyt Kimmo J. Lipponen on Lohjan Pallon kasvatteja. Tosin hän itse kertoo aloittaneensa Länskäri-liigassa ja siirtyneensä sieltä sitten LoPaan. Laitapuolustajana, -linkkinä ja hyökkääjänä hän pelasi aina A-junioreihin asti, jolloin hän myös aloitti itse myös valmentaa, ollen ennen opiskelujaan LoPa ykkösen kakkosvalmentaja. Valmentaminen kuului kuvioon myös opiskelujen aikana. Lipponen oli tuolloin myös SJV:n jäsen. Opinnäytteensä Lipponen teki urheilun sponsoroinnista ja jatkoi Kanadassa opintojaan kansainvälisen markkinoinnin parissa suorittaen MBA tutkinnon. Opiskelujen jälkeen työt kutsuivat ensin Veikkauksen yhteispäälliköksi ja sieltä Lipponen siirtyi Nokiaan 1999 globaalien yhteiskuntavastuuohjelmien apulaisjohtajaksi USA: han. Takaisin Suomeen Kimmo J. palasi 2006 ja aloitti nyt apulaispääsihteerinä Palloliitossa helmikuun alussa. Työnjako liitossa on selvä. Vuoden loppuun asti Holopainen vastaa operatiivisesta johtamisesta ja Lipponen keskittyy pitkäjänteisiin projekteihin, auttaa markkinoinnissa ja pääpaino keskittyy liiton uuden kehittämisstrategian valmisteluun. Lipponen ei vielä suuremmin kertoile ajatuksiaan, mutta jotain kuitenkin: Järjestöjohtaminen tapahtuu jalkapalloilun ehdoilla. Liike-elämästä oppeja otetaan käyttöön vain niiltä osin kuin ne soveltuvat lajin kehittämiseen. Samat hyökkäyksen ja puolustuksen joukkuepelaamisen säännöt pätevät myös järjestöjohtamisessa. Oppia otetaan motivoituneilta henkilöiltä, joita lajin piiristä löytyy runsaasti. Arvostus ansaitaan töitä tekemällä Kimmo J. Lipponen arvostaa sitä, että hän on saanut pitkän siirtymäajan liitolta ja hän käyttää sen hyödykseen tapaamalla ihmisiä eri piireissä ja omien sanojensa mukaan kulkee korvat auki ja avoimin mielin. Kimmo J. kaipaakin avoimuutta, silloin on helppo tehdä päätöksiä ja pitää niistä kiinni. Lipponen kertoi, että jo tänä lyhyenä aikana hän on aistinut jalkapalloihmisistä positiivisen tekemisen hengen. A-maajoukkueen menestyminen on hänen mukaansa tuonut kaikkiin positiivista asennetta ja lisää motivaatiota. Jalkapalloilun suunta on hyvä Lipposen mukaan. Harrastajamäärät kasvavat, nais- ja tyttöfutis kehittyy, naisjalkapallon EM-kisat Suomessa ja kotimainen Veikkausliiga kehittyy. Tässä on valmis pohja, miltä poistaa tätä suomalaisia vaivaama uskonpuute. Lipposen mukaan töitä tekemällä hankitaan lajille se arvostus mikä sille kuuluu. Lopuksi Lipponen muistuttaa, että vaikka juhlavuosi kuluu pääosin työn merkeissä, niin Valmentajayhdistyksen järjestämä 28. UEFT Symposium tulevana syyskuussa Helsingissä on yksi merkittävimmistä juhlavuoden tapahtumista. Viimeinen kysymys kuului: Milloin Suomen miesten A-maajoukkue pelaa jalkapallon arvoturnauksessa? Kimmo J. Lipposen vastaus: Vuonna 2008 ja sanoin tämän jo ennen kuin karsinnat alkoivat! Pallokopla 13

12 Nehdi Tajini on hankkinut koulutusta Brittein saarilta ja Brasiliasta: Intohimona valmennus Karjaalainen Nehdi Paul Tajini, 46, ei ole tavallinen jalkapallon harrastaja. Hänen intohimonaan on valmennustietouden hankkiminen ja itsensä kehittäminen. - Olen hulluna jalkapallosta. Rakastan sitä. Kaikki ylimääräiset rahat ovat menneet valmennuskursseille, tunnustaa Tajini. Olen oppinut paljon, ''ihan liikaa''. Vain korkein valmennuksen taso, jalkapallovalmentajakoulu JVK sekä valiolisenssi ja UEFA pro -lisenssi ovat saavuttamatta. Tunisialaissyntyinen Tajini on hankkinut Suomessa valmentajakoulutusta aina toiseksi korkeimmalle A-tasolle asti sekä Euroopan jalkapalloliiton UEFAn A-valmentajalisenssin Suomesta ja Englannista. Valmentajakoulutuksessa hän on käynyt myös Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa. Tajini oli hiljattain Brasiliassa maan kärkiseuroihin kuuluvan Cruzeiro Escorte Cluben järjestämällä kansainvälisten valmentajien kurssilla seuran akatemiassa. Mukana oli kymmenen valmentajaa. Muut olivat Japanista USAsta, Malawista, Venezuelasta, Chilestä ja Australiasta. Ohjelmaa meillä oli Cruzeiron akatemiassa kahdeksan päivän ajan kello kahdeksasta iltakymmeneen. Oli luentoja ja keskusteluja. Seurasimme seuran harjoituksia ja otteluita. Tajinista tuli pieni julkkiskin Brasiliassa. Globo-urheilukanava teki hänestä kymmenen minuutin haastattelun televisioon. Nuoria Suomesta Brasilian oppiin? Viime kesänä Tajini oli edellisen kerran Brasiliassa. Maan jalkapalloliiton akatemian järjestämällä 64 tunnin kurssilla kouluttajana oli muun muassa Brasilian silloinen maajoukkuevalmentaja Carlos Perreira. Kurssi käsitteli lähinnä valmennusfilosofiaa, pelitaktiikkaa ja pelaajien kasvattamista. Tajini sai viimeisellä Brasilian keikallaan myös valtuutuksen viedä Cruzeiron akatemiaan valmennuskursseille suomalaisia nuoria pelaajia ikäluokassa vuotta. Neljän viikon jakso täysihoitoa ja valmennusta maksaa noin 1120 euroa. Ohjelmassa on brasilialaisten valmentajien vetämiä harjoituksia. Matseja katsotaan ja opitaan brasilialainen pelitapa, tekniikka sekä itseluottamusta. Siellä on loistavia valmentajia ja mukavia ihmisiä. Jos on kiinnostusta, minun kauttani sinne pääsee. Jalkapallovalmennus on Cruzeiro Esporte Cluben asussa viihtyvälle Nehdi Tajinille elämän ykkösasia. Brasilialainen pelitapa miellyttää Brasiliaan eivät Tajinin reissut ole suuntautuneet sattumalta. Hän on brasilialaisen jalkapallon ystävä 25

13 ja nykyisin myös maan valmentajaliiton jäsen. Seuraavaksi on vuorossa jälleen kurssi Brasiliassa. Pääsen seuraamaan ensi vuonna Cruzeiron ammattilaisjoukkueen kaikkia harjoituksia neljän viikon ajaksi. Pidän brasilialaisesta tavasta pelata. Palloa viedään maata pitkin ja lyhyillä syötöillä. Peluutan itse joukkueita yleensä systeemillä, jossa on piilokärjet. Keskikentän pitää olla vahva ja topparin aina maalin edessä. Miesvartiointi ja nopeat vastahyökkäykset ovat tärkeitä. Mielestäni hyviä suomalaisia valmentajia ovat Miksu Paatelainen ja Pasi Rautiainen. FC Hongan valmentajalla Mika Lehkosuolla on hyvä tulevaisuus. Pelifilosofia on hyvä, ja hän osaa kouluttaa pelaajia. Suomalaiset kaipaavat itseluottamusta. Suomessa on lahjakkaita nuoria, mutta erona brasilialaisiin on itseluottamus. Sitä olisi lisättävä. Brasilialaiset uskaltavat haastaa montakin pelaajaa yhtä aikaa. Ei saa arkailla. Suomalaisilta puuttuu myös usein todellinen halu satsata harjoitteluun ja pyrkiä huipulle. Suomessa ollaan amatöörejä. Pelaajien ja valmentajien palkkiot ovat liian pieniä. Valtion pitäisi tukea enemmän. Brasiliassa seurat huolehtivat lahjakkuuksista ja jopa heidän perheistään. Brittein saarilta Tajini on hakenut myös runsaasti oppia, vaikka ei englantilaisesta pelitavasta niin välitäkään. Englannin ja Walesin A-lisenssin lisäksi hänellä on Skotlannin B-lisenssi. Englannissa kävin hyödyllisen kurssin, jonka aiheena oli ''speed, agility, quickness'', ja Pohjois- Irlannissa opiskelin nuorisovalmennusta. Valmentajan paikka haussa Tällä hetkellä Tajinilla ei ole valmennettavaa joukkuetta, mutta haaveena on päästä hyvätasoisen ryhmän luotsiksi. A-lisenssi oikeuttaa valmentamaan miesten I divisioonassa ja nuorten sekä naisten SM-sarjassa. A-poikien SM-sarja on minimitaso, tuumii Tajini, joka haluaa hyödyntää käytännössä hankkimaansa tietoutta. Viime kesänä hän oli vielä Karjaan BK-46:n valmentajana III divisioonassa, mutta joutui keskeyttämään sen lähdettyään Brasiliaan valmennuskursseille. Edelliskaudella hän oli nostamassa Karjaata IV divisioonasta III:een. Ennen Karjaan pestiä hän valmensi Forssan Jalkapalloseuraa II divisioonassa. Jalkapalloa Tajini on pelannut pikkupojasta saakka. Hän nousi Tunisian nuorten maajoukkueeseen 1976, mutta ura tyssäsi säären murtumaan. Itse hän on pelannut jalkapalloa LoPassa ja Karjaan BK:ssa. Tajini tuli Suomeen vuonna 1992 ja hän on Suomen kansalainen. Nykyisin hän pitää ravintolaa Lohjalla. Yhteystiedot: Nehdi Tajini, p , Kari Sallinen Koulutuksessa seurattiin Cruzeiron 17-vuotiaiden joukkueen harjoittelua. 26

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin

Lisätiedot

Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena

Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena Harri M. Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen maisteri Valmentaja Omaa taustaa Omat lajit: Yleisurheilu, jääkiekko, jalkapallo,

Lisätiedot

Lasten valmennuskoulutus uudistuu

Lasten valmennuskoulutus uudistuu Lasten valmennuskoulutus uudistuu E taso päivittyi 2013 selviytymispaketti Luo innostava ja turvallinen ilmapiiri Kannusta omaehtoiseen harjoitteluun Pelaa paljon harjoituksissa (pelin kautta oppiminen

Lisätiedot

Fyysisen ja lajiharjoittelun yhdistämisestä

Fyysisen ja lajiharjoittelun yhdistämisestä Fyysisen ja lajiharjoittelun yhdistämisestä Harri M. Hakkarainen Lääkäri Liikuntatieteen maisteri Valmentaja Oulun Kärpät, SJL, OYS Sisältöä Pitkäjänteisyys Nousujohteisuus Ympärivuotisuus Yhdistäminen

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Rangers Ahmat pojat -04

Rangers Ahmat pojat -04 Rangers Ahmat pojat -04 Vanhempainkokous 17.5.2016 Agenda Joukkueen nopea tilanne katsaus ja suunnitelma kaudelle 2016-2017 Ensi kauden valmennuskuviot Kesävuorot ja harjoittelu Miten edetään? Ahmat kaudella

Lisätiedot

Future Olympic Lions

Future Olympic Lions Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi LEHMO BALLS -96 RY Hirviseläntie 12 80780 KONTIONIEMI Puh: 0440-559 696 E-mail: markus.holopainen@leba96.fi www.leba96.fi PROJEKTI 2011-2014 Polku pelikenttien parhaiksi Projektin taustat Johtokunta on

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Menneentalvenlumia. Me kehitämme - Me menestymme

Menneentalvenlumia. Me kehitämme - Me menestymme Menneentalvenlumia Harjoittelumäärättalvikaudella Kuukausi Halli Sali Juoksu Taitokoulu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu 5 kpl 8,0 h 5,0 h 6 kpl 8,5 h 2 kpl 3,0h 5 kpl 8,5 h 21 kpl 33,0 h

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

NUORTEN SUUNNISTAJIEN HARJOITTELU

NUORTEN SUUNNISTAJIEN HARJOITTELU NUORTEN SUUNNISTAJIEN HARJOITTELU - VAUHTIA & MIELIKUVITUSTA! - Imatra/Lappeenranta 18.-19.5.2007 Janne Salmi SUUNNISTUS ON (pitkähkö ja fyysisesti vaihteleva) KESTÄVYYSLAJI Harjoitusmäärien on oltava

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KEHITTÄMISKOHTEET JA LUISTELUN VAATIMUKSET 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 2 KEHITTÄMISKOHTEET Liikkuvuus Lonkan liikkuvuus

Lisätiedot

Nuorten voimaharjoittelu

Nuorten voimaharjoittelu Nuorten voimaharjoittelu Harri Hakkarainen Urheilubiomekaanikko, - fysiologi - ja valmentaja Urheilulääkäri Useiden huippu-urheilijoiden fysiikkavalmennus- ja ravintokonsultti Suomen Jääkiekon A-maajoukkueen

Lisätiedot

Varala Esa Utriainen

Varala Esa Utriainen Varala 24.4.2014 Esa Utriainen Voimaa /lihaskuntoa tarvitaan kaikessa toiminnassa urheillessa se vain korostuu! Lihaskuntoharjoittelulla luodaan perustaa voimaharjoittelulle ja nostotekniikoiden opettelu

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015 FC REIPAS Iloa Innostumista Intohimoa P09 vanhempainilta 25.11.2015 P09 vanhempainilta Asialista Seuraesittely Kauden toimintasuunnitelma Maksut Toimihenkilöt Viestinnän käytännöt FC REIPAS Iloa, Innostumista,

Lisätiedot

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi

Lisätiedot

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas Toni Korkeakunnas Yo-merkonomi, kasvatustieteen maisteri ja UEFA pro - valmentaja Luokanopettaja 1996-2002 SPL Uusimaan Valmennuspäällikkö 2004-2010 Valmentajana (14.v.) 1999-2004 ja 2007- Gnistan, FC

Lisätiedot

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme Kesäkausi, täältätullaan Joukkuejako, alkuehdot Poikia 50 kpl Pelaajamäärä kasvanut talvikauden lopussa huomattavasti Röllin suositus pelaajamääräksi otteluun: 10 poikaa Talvikauden kokemus: ilmoittautuneet

Lisätiedot

Ilves esitteestä 2012 voit lukea junioriedustusjoukkuetoiminnasta:

Ilves esitteestä 2012 voit lukea junioriedustusjoukkuetoiminnasta: ILVEKSEN HUIPPUPELAAJAN POLKU ILVEKSEN TAITOKOULUJEN JA JUNIORIEDUSTUSJOUKKUEIDEN MUODOSTAMINEN 2012 (2006 2004 syntyneet) HALUATKO SINÄ MUKAAN? Ilves käynnistää jälleen syksyllä 2012 F7 ikäluokassa (vuonna

Lisätiedot

KASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI

KASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI 2015 KASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI Joka kolmas urheiluseurassa urheileva lapsi ei liiku edes terveytensä kannalta riittävästi. Harjoittelu ei ole monipuolista. Suurin muutostarve 12-15 -vuotiaiden

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv. VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

LISÄÄ VAUHTIA SUOMALAISEEN SUUNNISTUKSEEN. Pajulahti Janne Salmi

LISÄÄ VAUHTIA SUOMALAISEEN SUUNNISTUKSEEN. Pajulahti Janne Salmi LISÄÄ VAUHTIA SUOMALAISEEN SUUNNISTUKSEEN Pajulahti 24.11.2006 Janne Salmi HUIPUILLAMME VAUHTI ON KOHDALLAAN , mutta NUORET OVAT HIDASTUmaan päin JS: 1986-1989 17v: TJ 10.6km 36:45, 18v: TJ 14.3km 52:15,

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita

Lisätiedot

Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa

Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa Yleistä Valmennuksen kokonaissuunnitelma on tarkoitettu ohjeeksi seuraan tulevalle valmentajalle ja nykyisille valmentajille. Tämä suunnitelma on hyväksytetty

Lisätiedot

KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1

KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1 KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU 14.4.2011 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1 SUUNNITELMALLISUUS TEHTÄVÄ: Mitä asioita tulee huomioida joukkueen kausisuunnitelmaa tehtäessä? VALMENTAMALLA VAI VAHINGOSSA?

Lisätiedot

TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner 3.10.2009

TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner 3.10.2009 TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija Mikko Manner 3.10.2009 Urheilija ei tervettä päivää näe KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto HEI VALKKU MIKS ME NÄIN TEHDÄÄN? Omat kokemukset

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Miksi kokonaisvaltaisen kehittymisen seuranta konsepti I? Yksilön kehittämisnäkökulma Faktaa Oman osaamisen tasosta

Lisätiedot

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä Tampere 18.09.2016 Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä kaudessa (2 vuotta.) Kilpauintikoulu tuottaa

Lisätiedot

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA PERUSAJATUS JA TAVOITE LASTEN KIEKKOILU ALUEVALMENTAJAT SJL TUTOR- VALMENTAJAT valmennuspäälliköt. seuravalmentajat.

Lisätiedot

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto IRONMAN-TESTI Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto Johdanto Ironman-testipatteristo perustuu Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen (Ironman Testbatteriene,

Lisätiedot

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-)

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-) LUENTORUNKO, KUOPIO LIITE SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-) - HARJOITTELUN RAKENTEESTA - TOTEUTTAMISESTA - OHEISHARJOITTELU

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

Mika Riutto Valmennuspäällikkö SPL Helsingin piiri

Mika Riutto Valmennuspäällikkö SPL Helsingin piiri VALMENTAJATUTKIMUS KARTOITTAMAAN Suomalaisen SEUROJEN jalkapallon VALMENTAJIEN KOULUTUSTASOJA, toimintastrategia TARVETTA JA HALUKKUUTTA 2010-2013 KOULUTUKSEEN HELSINGIN PIIRISSÄ Mika Riutto Valmennuspäällikkö

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

Vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun

Vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun Vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun PPJ 02 Kausi 2014-2015 Harjoitteet Alkulämmittely Juokse pallon kanssa vähintään 3 min. Tee erilaisia aktivoivia liikkeitä, joita teemme myös joukkueen alkulämmittelyssä.

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Voimaharjoittelun rytmitys nuorella kiekonheittäjällä

Voimaharjoittelun rytmitys nuorella kiekonheittäjällä Voimaharjoittelun rytmitys nuorella kiekonheittäjällä Nuorten voimaharjoittelu seminaari 20.10.2009 Tanja Komulainen kiekonheittäjä liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Nuoren kiekonheittäjän voimaharjoittelun

Lisätiedot

B-Joukkue - Pelaajapalaveri

B-Joukkue - Pelaajapalaveri B-Joukkue - Pelaajapalaveri 12.5.2016 B-joukkueen pelaajat + toimihenkilöt Jääkiekkoliiton Arvot B-joukkueen Arvot B-joukkueen Tavoite Pelaajien toiveet Harjoittelu Pelaaminen Harjoittelu ja säännöt Pelaaminen

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö.

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö. Palaudu ja kehity iltaseminaari 4.5.2010, UKK-instituutti Jaskan voimakoulu: Huoltava voimaharjoittelu Kouluttajat: Jaakko Kailajärvi, painonnosto- ja voimavalmentaja Eira Taulaniemi, fysioterapeutti,

Lisätiedot

Polvikontrolli Vammojen ennaltaehkäisyyn

Polvikontrolli Vammojen ennaltaehkäisyyn Polvikontrolli Vammojen ennaltaehkäisyyn POLVIKONTROLLIOHJELMA Polvikontrollin tarkoitus on opettaa pelaajalle oikea liikemalli, jolla pyritään välttämään loukkaantumisia sekä valmistetaan pelaajaa kovempaan

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU D1 - C2

PELAAJAPOLKU D1 - C2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain Haukiputaan Pallo Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain 1.1.2013 Seuran tavoitteet Mahdollistaa kilpa- ja harrastepelaaminen * Kilpatoiminnassa pelaaja sitoutuu osallistumaan joukkueen

Lisätiedot

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia PELAAJAPROFIILI Yksilökeskeinen valmennusfilosofia Suomen Palloliitto on määritellyt: "Yksilökeskeisellä valmennusfilosofialla tarkoitetaan valmentajan ja pelaajan välistä vuorovaikutusta ja toimintaa,

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Opas omatoimiseen harjoitteluun

Opas omatoimiseen harjoitteluun Opas omatoimiseen harjoitteluun Muista myös taitopassi ja kuperkeikkapassi Tämä on opas omatoimiseen jalkapallotaitojen harjoitteluun. Oppaasta saat vinkkejä eri tekniikoiden opetteluun. Katso ja opi videolta

Lisätiedot

FC Honka. 2007 Ikäluokkamalli

FC Honka. 2007 Ikäluokkamalli FC Honka 2007 Ikäluokkamalli Innopoli 29.10.2014 Organisaatiokaavio (2014-2015) Urheilullinen ja valmennuksellinen vastuu. Mukana säännöllisesti kaikkien ryhmien tapahtumissa. 07 ikäluokan johtoryhmä Ikäluokkavastaava

Lisätiedot

TASORYHMÄHARJOITTELU LEPASSA (valmennuslinjan päivitys lokakuussa 2011) työkalu tasoryhmien muodostamiseen

TASORYHMÄHARJOITTELU LEPASSA (valmennuslinjan päivitys lokakuussa 2011) työkalu tasoryhmien muodostamiseen TASORYHMÄHARJOITTELU LEPASSA (valmennuslinjan päivitys lokakuussa 2011) työkalu tasoryhmien muodostamiseen 1 Kenelle: LePan ikäluokille E11-F7 (01-05 syntyneet), tytöissä ja pojissa. Miksi: Harjoittelun

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 MISSÄ NYT MENNÄÄN KOTIMAASSA / ULKOMAILLA MAAJOUKKUEISSA 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 2 MISSÄ NYT

Lisätiedot

UHSK Umeå. Tom Pietilä Idrottsmedicin Umeå Universitet

UHSK Umeå. Tom Pietilä Idrottsmedicin Umeå Universitet UHSK Umeå Tom Pietilä Idrottsmedicin Umeå Universitet Kunto Fysikka vaatimukset - Korkea aerobinen kapaciteetti - Että jaksaa harjoitella. - Parempi palautus - Hyvä anaerobinen kapaciteetti - Että jaksaa

Lisätiedot

KUOPION UIMASEURA RY

KUOPION UIMASEURA RY Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2007-31.8.2008 Hyväksytty vuosikokouksessa 28.11.2007 Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 2 TOIMINNAN TAVOITTEET Seuran

Lisätiedot

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Tämä on saatekirje SUL Seurapalveluiden nuorisovalmennusryhmäkyselyyn. Jos sinä olet nuorisovalmennusryhmän vastuuvalmentaja, toivomme sinun vastaavan kyselyyn. Kyselystä

Lisätiedot

KEVÄÄN HARJOITUSAJAT

KEVÄÄN HARJOITUSAJAT KEVÄÄN HARJOITUSAJAT 1.1-31.5.2017 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 18:00-19:00

Lisätiedot

Liverpool jalkapallokoulu Valkeakoskella

Liverpool jalkapallokoulu Valkeakoskella Liverpool jalkapallokoulu Valkeakoskella 5.-7.6. Liverpool Jalkapallokoulu Valkeakoski 5.6.-7.6.2015 Liverpool Football Club järjestää lukuisia jalkapallokouluja ympäri mailman koulujen loma aikoina. Valmentajina

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja

Lisätiedot