Vapaaehtoinen paluuohjelma Seminaariraportti Yhteistyömahdollisuudet IOM Helsinki ja diasporayhdistykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoinen paluuohjelma Seminaariraportti Yhteistyömahdollisuudet IOM Helsinki ja diasporayhdistykset"

Transkriptio

1 Vapaaehtoinen paluuohjelma Seminaariraportti Yhteistyömahdollisuudet IOM Helsinki ja diasporayhdistykset EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

2 2011 International Organization for Migration Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa -hankkeen raportti on tuotettu Euroopan Paluurahaston ja Maahanmuuttoviraston rahoituksen avulla. Tekijä on yksin vastuussa sisällöstä eivätkä esitetyt näkemykset välttämättä edusta Euroopan Komission kantaa. Euroopan unionin paluurahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Kannen kuva 2004 Rocio Sanz International Organization for Migration. Robeiro, entinen laittoman puolisotilaallisen järjestön taistelija kantaa chilejä. Robeiro on yksi IOM Columbian tulonlähdehankkeen 300 edunsaajasta.

3 Suomi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Seminaariohjelma 3 3. Yhteenveto 4 4. Esitykset Avauspuheenvuoro Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki 4.2 IOM:n Helsingin toimiston ja Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeen esittely Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki 4.3 IOM ja yhteistyö diaspora-yhdistysten kanssa Juan Daniel Reyes, Hankekoordinaattori MIDA FINNSOM Health, IOM Helsinki 4.4 PEPP -hanke ja yhteistyö yhdistysten kanssa Nexhat Beqiri, Hankekoordinaattori PEPP, Sisäasiainministeriö 4.5 Loppusanat ja yhteenveto Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki 5. Yhteenveto ja suositukset 9 Liitteet I Palaute II Esitykset

4 Suomi 2 1. Johdanto Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM Helsingin hanke Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa käynnistyi vuoden 2010 alussa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa pysyvä vapaaehtoisen paluun järjestelmä Suomeen, jonka puitteissa Suomessa oleskeleville siirtolaisille voidaan tarjota tukea vapaaehtoiseen paluuseen myös hankekauden loputtua. Kolmivuotisen hankkeen rahoittajina toimivat Maahanmuuttovirasto sekä Euroopan paluurahasto. Hankkeen aikana IOM toteuttaa useita eri hanketoimintoja, jotka tähtäävät viitekehyksen kehittämiseen vapaaehtoiselle paluulle. Viitekehyksen perustana on sekä kansallisella tasolla määritetyt parhaat käytännöt että IOM:n kansainvälinen kokemus. Vapaaehtoista paluuohjelmaa kehitetään kolmen hankejakson aikana: Ensimmäinen hankejakso: 1. tammikuuta helmikuuta 2011 Toinen hankejakso: 1. maaliskuuta joulukuuta 2011 (nykyinen) Kolmas hankejakso: 1. tammikuuta joulukuuta 2012 Hanke auttaa tukikelpoisia hakijoita tekemällä tarvittavat matkajärjestelyt ja myöntämällä tukea uudelleenintegraatiota varten. Hanke myös tukee ja vahvistaa eri paluutoimijoiden välistä yhteistyötä, joka on vapaaehtoisen paluun kannalta erityisen tärkeässä asemassa. Paluutoimijoiden kuten Suomen viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, Euroopan paluurahaston rahoittamien hankkeiden sekä muiden palaajien kanssa työskentelevien tahojen välinen koordinointi on välttämätöntä, jotta vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta voidaan tarjota sitä toivoville. Onnistuneen paluutoimijoiden välisen koordinoinnin lähtökohtana on puolestaan tietoisuuden kasvattaminen vapaaehtoisen paluun mahdollisuudesta. Seminaarit ovat yksi hanketoiminnoista, jotka ovat tärkeitä tiedon leviämisen kannalta. Samalla ne toimivat myös eri paluutoimijoiden kohtaamispaikkoina. Toisella hankejaksolla IOM toivoo saavansa kansalaisjärjestöjä mukaan toimintaan. Maahanmuuttajia edustavien järjestöjen esittämä palaute ja parannusehdotukset ovat arvokkaita hankkeen kehityksen kannalta. Tämän lisäksi ensimmäisen vuoden aikana tehtyjen kohderyhmäkartoitusten tulosten perusteella maahanmuuttajajärjestöillä on merkittävä rooli tiedotettaessa erityisesti pidempään maassa olleille henkilöille. Mukaanlukien seminaari, jota tämä raportti käsittelee, hankkeen aikana on järjestetty yhteensä kolme seminaaria. Kaksi ensimmäistä järjestettiin Maahanmuuttoviraston tiloissa Helsingin Kalasatamassa ja Kolmas seminaari järjestettiin kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä Hankkeen ensimmäisessä seminaarissa käsiteltiin vapaaehtoista paluuta käytännön näkökulmasta käsin, ja seminaarin kohderyhmänä olivat sosiaalityöntekijät sekä muut paluutoimijat. Hankkeen toinen seminaari oli suunnattu erityisesti suurlähetystöjen edustajille sekä vastaanottokeskusten johtajille, mutta myös IOM:n muille hankekumppaneille ja muutoin vapaaehtoisesta paluusta kiinnostuneille toimijoille. Seminaari käsitteli vapaaehtoista paluuta pääasiallisesti kansainvälisessä kontekstissa. Kolmannessa seminaarissa, joka oli suunnattu maahanmuuttajajärjestöille, vapaaehtoista paluuta käsiteltiin yleisemmin, samalla tuoden esille eri kehitysmahdollisuuksia, joiden luomisessa järjestöt voivat olla mukana. Tässä raportissa esitellään seminaarissa pidetyt puheenvuorot, jotka löytyvät myös raportin liitteistä. Tämän lisäksi raportin lopussa käsitellään seminaarista annettua palautetta. IOM haluaa kiittää kaikkia seminaarin osallistujia, sekä Euroopan paluurahastoa ja Maahanmuuttovirastoa, jotka toimivat hankkeen rahoittajina.

5 Suomi 3 Ohjelma Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa Yhteistyömahdollisuudet IOM Helsinki ja diasporayhdistykset Keskiviikko Saapuminen ja rekisteröinti, kahvi/voileipä Avauspuheenvuoro IOM:n Helsingin toimiston ja Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeen esittely Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki IOM ja yhteistyö diaspora-yhdistysten kanssa Juan Daniel Reyes, Hankekoordinaattori MIDA, IOM Helsinki Englanninkielinen esitys Kello Kulttuurikeskus Caisa Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 / Kaisaniemen metroasema, Helsinki Kysymyksiä ja vastauksia Kahvitauko PEPP -hanke ja yhteistyö yhdistysten kanssa Nexhat Beqiri, Hankekoordinaattori PEPP, Sisäasiainministeriö Kysymyksiä ja vastauksia, keskustelua Loppusanat ja yhteenveto Tiedustelut ja ilmottautumiset voidaan osoittaa myös seuraaville henkilöille: IOM Helsinki Puh: Fax: mrfhelsinkiavr@iom assistedvoluntaryreturn.fi vapaaehtoinenpaluu.fi IOM Helsinki : Pirkko Väänänen sähköposti: pvaananen@iom.int Tuija Rissanen sähköposti: trissanen@iom.int Jacob Jørgensen sähköposti: jjorgensen@iom.int Cayan Fahim sähköposti: cfahim@iom.int Hisham Salim sähköposti: hsalim@iom.int EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

6 Suomi 4 3. Yhteenveto Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Helsingin toimisto järjesti maahanmuuttajajärjestöille iltaseminaarin Seminaarin tarkoituksena oli tarjota yhdistyksille tietoa IOM:n toiminnasta, esitellä yhteistyömahdollisuuksia, edistää vuoropuhelua sekä keskustella tavoista, joilla IOM voisi huomioida yhdistykset hankkeiden suunnittelussa ja niiden toteutuksessa. Seminaari järjestettiin osana Maahanmuuttoviraston sekä Euroopan paluurahaston rahoittamaa Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa-hanketta. Jotta osallistujat saisivat paremman kuvan muiden paluuhankkeiden välisistä yhteistyömuodoista, seminaarissa esiteltiin Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa-hankkeen lisäksi IOM Helsingin MIDA FINNSOM Health -hanke sekä sisäasiainministeriön PEPP-hanke. Seminaarin paikaksi valittiin Helsingin keskustassa sijaitseva kulttuurikeskus Caisa. Paikalle saapui valitettavasti vain viisi maahanmuuttajajärjestön edustajaa kutsutusta 153:sta. Pienestä lukumäärästä huolimatta kaikki seminaariin osallistuneet järjestöt olivat kiinnostuneita yhteistyöstä ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluun. 4. Esitykset 4.1 Avauspuheenvuoro Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa hankkeen projektikoordinaattori Jacob Jørgensen toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi seminaariin.

7 4.2 IOM:n Helsingin toimiston ja Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeen esittely Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki Suomi 5 Jacob Jørgensen esitteli ensin itsensä ja kertoi tehneensä töitä vapaaehtoisen paluun parissa sekä Tanskassa, Ruotsissa että Suomessa jo kahdeksan vuoden ajan. Koska kaikille osallistujille Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ei ollut entuudestaan tuttu, Jørgensen aloitti esittelemällä lyhyesti järjestön toimintaa. IOM on maailmanlaajuinen, hallitustenvälinen järjestö, joka perustettiin 60 vuotta sitten. IOM:iin kuuluu tällä hetkellä 132 jäsenvaltiota sekä 97 tarkkailijajäsentä, jotka ovat sekä valtioita että järjestöjä. Työntekijöitä järjestössä on IOM:llä on yli 400 konttoria ympäri maailmaa (kesäkuu 2011). IOM:n lähtökohtana on, että inhimillinen ja hallittu siirtolaisuus on sekä siirtolaisten että yhteiskunnan etu. IOM näkeekin siirtolaisuuden positiivisena voimavarana. Järjestö kuitenkin tiedostaa, että hallitsemattomaan siirtolaisuuteen liittyy monia epäkohtia, ja tekeekin tämän vuoksi töitä yhteistyökumppaneiden kanssa auttaakseen käytännön järjestelyissä siirtolaisuuden hallinnassa. IOM tarjoaa muun muassa asiantuntemustaan edistääkseen siirtolaisuuden tuomaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä siirtolaisten ihmisarvon kunnioittamista. IOM:n Helsingin toimisto perustettiin vuonna 1994, jolloin toimiston toimenkuva kattoi Pohjois- ja Baltianmaiden toimintojen hallinnoinnin. Toimisto on kansainvälinen; toimistolla työskentelee noin 25 työntekijää useasta eri maasta. IOM:n toiminta perustuu hankkeisiin, ja se hakee rahoitusta toimintoihinsa samalla tavalla kuin muut järjestöt. IOM:n Helsingin toimisto toteuttaa tällä hetkellä hankkeita sekä Suomessa, Ruotsissa että Tanskassa. Hankkeita on toteutettu monella eri osa-alueella. IOM vastaa kiintiöpakolaisten matkajärjestelyistä Pohjoismaihin suuntaaville pakolaisille. IOM on myös järjestänyt Suomeen saapuville ja jo Suomeen tulleille kiintiöpakolaisille kulttuuriorientaatiota siirtolaisille suunnattuja koulutuspalveluita jonka tarkoituksena on pienentää muutokseen liittyvää kulttuurishokkia. DIRECT-hanke on puolestaan työskennellyt uskonnollisten yhteisöjen kotoutumistyön kartoittamiseksi. Siirtolaisuuteen ja terveyteen liittyen IOM on tuottanut DVD:n, joka kertoo Suomeen tulleille henkilöille paikallisesta terveyspalvelujärjestelmästä. Siirtolaisuus ja kehitys on ollut IOM Helsingille jo pitkään tärkeä toiminnan osa-alue. Osa-alueen alle kuuluu myös seminaarissa esiteltävä MIDA FINNSOM Health hanke. Seminaarin pääaihe, vapaaehtoinen paluu, kuuluu IOM:n perustoimintoihin maailmaanlaajuisesti, ja vain harvalla IOM:n toimistolla ei ole lainkaan vapaaehtoiseen paluuseen liittyvää toimintaa. Vapaaehtoinen paluu perustuu aina tiettyihin perusperiaatteisiin. Paluupäätösten tulee olla vapaaehtoisia ja päätökset tulee tehdä tietoisesti. Vapaaehtoiset paluut tapahtuvat ihmisarvoa kunnioittaen. IOM Helsinki on aiemmin toteuttanut useita paluu- ja uudelleenintegraatio-ohjelmia Pohjoismaissa. Suomesta tehdyt hankkeet ovat suuntautuneet muun muassa entisen Jugoslavian alueelle. Tanskasta ja Ruotsista on toteutettu erityisesti hankkeita Afganistaniin ja Irakiin. Ruotsista on tämän lisäksi toteutettu myös vuonna Somaliaan suuntautunut paluuhanke. Nyt käynnissä olevasta Suomeen kohdistetusta hankkeesta käytetään englanninkielistä lyhennelmää DAVRiF, joka tulee sanoista Developing Assisted Voluntary Return in Finland. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvät viitekehykset vapaaehtoisen paluun toiminnalle Suomessa. Hanketta rahoittavat Maahanmuuttovirasto sekä Euroopan paluurahasto. Ensimmäinen hankejakso alkoi ja jakso loppui vuoden 2011 helmikuussa. Hankkeessa toteutettiin käytännön matkajärjestelyjä vapaaehtoisille palaajille ja maksettiin rahallista tukea uudelleenintegraatiota varten. Tämän jakson aikana hankkeeseen haki 450 henkilöä ja 303 henkilöä palasi kotimaahansa. Paluiden lisäksi vahvistettiin paluutoimijoiden yhteistyöverkostoja, sekä järjestettiin tiedotusta ja kehitettiin tiedotusmateriaalia kohderyhmille. Jakson aikana järjestettiin myös kaksi seminaaria.

8 Suomi 6 Toinen hankejakso alkoi Vuoden loppuun asti kestävän hankejakson aikana paluujärjestelyjä jatketaan, joita suunnataan myös haavoittuvassa asemassa oleville palaajille. Ihmiskaupan uhrien paluut toteutetaan yhteistyössä Joutsenon vastaanottokeskuksen kanssa. Tiedotustoimia kehitetään, ja tiedotusta suunnataan erityisesti palaajille ja maahanmuuttajayhdistyksille. Jakson aikana järjestetään myös kaksi seminaaria, joista tämä on ensimmäinen. Hanke on jo alusta lähtien tehnyt yhteistyötä muun muassa vastaanottokeskusten ja Suomen viranomaisten kanssa. Mahdollisimman laaja yhteistyöverkosto on tärkeä hankkeen jatkuvaa kehittämistä ja toteuttamista ajatellen, koska kehitteillä ei ole pelkästään IOM:n oma, vaan ihanteellisesti koko Suomen kattava, kansallinen paluuohjelma. Muun muassa järjestöjä pyritään aktivoimaan, jotta eri näkökulmia voitaisiin ottaa huomioon hanketta kehitettäessä. Järjestöt ovat yhteistyökumppaneina tärkeitä, koska he omaavat hyvät kontaktit mahdollisiin palaajiin, he pystyvät neuvomaan oman maansa kansalaisia ja he ovat viranomaisista riippumattomia. Järjestöillä on myös kattavaa paluumaan asiantuntemusta, ja ne voivat avustaa palaajia paluumaan verkostojensa avulla. Järjestöt voisivat puolestaan hyötyä hankkeesta saamalla näkyvyyttä IOM:n kautta ja osallistua esimerkiksi muiden hankkeiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Jørgensen esitteli lopuksi hankkeen tuloksia tilastojen muodossa. IOM:n EU:n ulkopuolisiin maihin toteuttamat paluut ovat kasvaneet reilusti hankkeen myötä. Irak on ollut yksi suurimmista paluualueista, jossa suurin osa paluista on suuntautunut Pohjois-Irakiin. Venäjä on ollut toiseksi suurin paluualue. Myös Länsi-Afrikan maat ovat nousseet uusina paluualueina (paluutilastot esiteltynä raportin liitteessä II). Esitys herätti yleisön keskuudessa joitakin kysymyksiä. Haluttiin tietää, mikäli vapaaehtoiseen paluuseen hakevat henkilöt voivat pysyvä nimettöminä. Tähän Jørgensen vastasi, että vapaaehtoisia paluita ei voida toteuttaa ilman viranomaisten suostumusta, joten IOM:n avustamana ei ole mahdollista palata nimettömänä. IOM pyrkii kuitenkin aina kertomaan tästä avoimesti hakijoille, joten hakija voi tehdä tietoisen päätöksen paluusta. Myös palaajien taustoista esitettiin kysymyksiä. Hankkeeseen hakeneita pakolaisaseman omaavien henkilöiden osuus on suhteellisen pieni. Vaikka pakolasaseman omaavien osuus hakijoista on viime aikoina ollut nousussa, muodostavat he yhteensä vain noin 1-2 % kaikista palaajista. Pakolaisaseman omaavia henkilöitä neuvotaan aina puhumaan lakimiehensä kanssa ennen kuin he tekevät paluupäätöksen, koska oleskelulupa saatetaan peruuttaa ennen paluuta kotimaahan. Uudelleenintegraatiotuen suuruudet olivat myös kysymysten aiheena. Korvattavien matkojen lisäksi yleinen uudelleenintegraatiotuen suuruus vaihtelee 200 ja 1500 euron välillä, joista pakolaisaseman omaavat ovat oikeutettuja saamaan suurimman tukisumman. Muille kuin pakolaisaseman omaaville myönnettävän tukisumman suuruus määräytyy muun muassa paluumaan mukaisesti. Esimerkiksi Irak ja Afganistan on katsottu olevan haastavimpien joukkoon kuuluvia paluualueita, jonka vuoksi tukisumman suuruus on muita alueita korkeampi. Somaliaan sen sijaan ei voida tällä hetkellä toteuttaa paluita lainkaan. Myös paluuprosessin pituudesta esitettiin kysymyksiä. Paluiden järjestämiseen kuluva aika vaihtelee suuresti paluumaan ja hakijan tilanteen mukaan. Poikkeustapauksessa paluu on onnistuttu järjestämään kolmessa päivässä, mutta paluiden järjestämiseen kuluu keskimäärin noin kaksi viikkoa. Kysymykseen, joka koski avustamista paluumaan lentokentällä, Jørgensen vastasi, että pääsääntöisesti IOM:n henkilökunta on vastassa kohdemaiden lentokentillä. Vain harvoissa maissa ei ole IOM:n toimistoa, jolloin IOM ei pysty järjestämään avustusta maiden lentokentillä.

9 Suomi IOM ja yhteistyö diaspora-yhdistysten kanssa Juan Daniel Reyes, Hankekoordinaattori MIDA, IOM Helsinki Juan Daniel Reyes kertoi englanninkielisen esityksensä aluksi olevansa kiitollinen annetusta mahdollisuudesta esitellä MIDA FINNSOM Health-hanketta seminaarissa, ja mainitsi aiemmin työskennelleensä Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa-hankkeessa, ennen kuin siirtyi MIDA hankkeen koordinaattoriksi. IOM:n lähestymistavan mukaisesti siirtolaisuuden ja kehityksen välisiä siteitä tulisi oppia ymmärtämään, jotta näiden välisten positiivisten suhteiden määrä voitaisiin maksimoida. Sekä lähtö- että kohdemaat voivat hyötyä siirtolaisuudesta. IOM lähestyy aihetta periaatteella, jonka mukaan hyvin hallittuna siirtolaisuus voi hyödyttää siirtolaisia itseään ja samalla edistää maiden kehitystä sekä vaurastumista. IOM:n kehityshankkeita toteutetaan yhteistyössä siirtolais- ja diasporajärjestöjen kanssa, joiden tarkoituksena on mobilisoida siirtolaisten keskuudessa olevia henkilöstöresursseja, kuten tietotaitoa ja ammattikokemusta. Pätevien ja ammattitaitoisten, ulkomailla asuvien henkilöiden väliaikainen tai pysyvä paluu kotimaahan voi hyödyttää maan kansallista kehitystä. Myös ammattitaitoisen hankehenkilökunnan paluu kotimaahan voi olla tärkeää toipumis- tai uudelleenrakentamisprosessien kannalta kehitysmaissa, joiden talous on ylimenovaiheessa tai jotka toipuvat erinäisistä konflikteista. Return of Qualified Nationals (RQN) hankkeita, joiden tavoitteena on auttaa muokkaamaan taloudellisia ja sosiaalisia puitteita lähtömaassa, alettiin toteuttaa jo 1970-luvulla Latinalaisessa Amerikassa. MIDA (Migration for development in Africa) on yhteisnimitys Afrikkaan suuntautuville eri RQNtyyppisille kehitysprojekteille, ja toiminta-alue käynnistettiin vuonna MIDA -hankkeiden tarkoituksena on kasvattaa Afrikan maiden valmiuksia mobilisoimalla diasporan resursseja. Ohjelma kehitettiin IOM:n vuosikymmenten RQN-kokemuksten pohjalta. Ohjelmaa toteutetaan yli 30 maassa, ja se on saanut Afrikan unionin hyväksynnän. Suomessa ensimmäinen MIDA-hanke toteutettiin vuosina , joka oli MIDA FINNSOM Health-hankketta edeltävä vaihe. MIDA -hankkeen ensimmäisestä vaiheesta saatu palaute on ollut positiivista, samalla kun kävi ilmi, että Somalimaassa ja Puntmaassa oli suuri tarve tämän tyyppiselle hankkeelle. Alueet ovat kärsineet sodasta, jonka johdosta moni terveydenhuollon ammattilainen on lähtenyt maasta. MIDA FINNSOM Health-hanke alkoi toukokuussa 2011, ja sen tarkoituksena on kasvattaa Somalimaan ja Puntmaan terveydenhuollon valmiuksia väliaikaisten somalitaustaisten terveydenhuoltohenkilökunnan ja suomalaisten asiantuntijoiden paluiden kautta. Hanke pyrkii myös edistämään Suomen ja Somalian välistä yhteistyökumppanuutta. Hankkeeseen voivat hakea esimerkiksi lääkärit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt, laborantit, röntgenteknikot ja -insinöörit, fysioterapeutit ja ortopedian erikoisosaajat. Edellä mainittujen lisäksi myös henkilöstöhallinnon osaajat, IT-asiantuntijat, kehitys- ja yhteistyöasiantuntijat sekä opetusohjelmien kehittäjät voivat hakea hankkeeseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen lääkäriliiton, Suomen sairaanhoitajaliiton, SOMHELP:in, Lääkäreiden sosiaalinen vastuu-järjestön sekä Suomen Somaliaverkoston kanssa. Juan Daniel Reyes kehotti lopuksi kiinnostuneita kuuntelijoita vierailemaan hankkeen kotisivuilla, jossa voi myös jättää hakemuksen hankkeeseen:

10 Suomi Positiivinen Erityiskohtelu Paluumuutto Prosessissa -hanke ja yhteistyö yhdistysten kanssa (PEPP) Nexhat Beqiri, Hankekoordinaattori PEPP, Sisäasiainministeriö Nexhat Beqiri aloitti puheenvuoronsa kiittämällä paikalle saapuneita järjestöjen edustajia. Hän kertoi, että ennen vuotta 2009 Suomesta oli toteutettu vapaaehtoisia paluita vain vähän, vaikka Paluurahasto huomioi vapaaehtoisen paluun vuonna Vieläkään varsinaista järjestelmää ei ole olemassa, vaan sitä ollaan kehittämässä IOM:n toimesta. Nexhat Beqiri toi ilmi, että julkisessa keskustelussa posiitiivinen erityiskohtelu on virheellisesti ymmärretty yhdenvertaisuuden vastakohtana, vaikka sillä nimenomaan pyritään aikaansaamaan tasavertaista kohtelua ja tavoittamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat henkilöt. Koska myös haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden paluita tapahtuu kotimaihin, on tärkeää luoda positiivisen erityiskohtelun paluumalli. PEPP-hanke kaavailtiin kolmevuotiseksi, ja se päättyy Hankkeen tulokset on tarkoitus liittää osaksi vapaaehtoista paluujärjestelmää. Hankkeen tavoitteina on ollut edistää tiedotusta ja vahvistaa järjestöjen roolia paluuprosesseissa. Paluiden määrä ei ole ollut tärkeässä asemassa, sen sijaan hanke on kiinnittänyt huomiota laadullisiin seikkoihin. Ensimmäisen hankejakson aikana PEPP-hankkeessa tuettiin myös haavoittuviin ryhmiin kuulumattomia henkilöitä. Jakson aikana selvitettiin, mitä paluuhankkeita on toteutettu, sekä määriteltiin hyviä käytäntöjä. Jakson aikana järjestettiin myös kaksi työpajaa, joista yksi pidettiin Turussa ja toinen Tampereella. Kohderyhminä olivat pakolaisjärjestöt sekä viranomaiset. Jakson aikana tuotettiin myös kirja, joka kuvaa Suomessa olleita hyviä paluukäytäntöjä. Ensimmäisen ja toisen hankekauden aikana PEPP hankkeen avulla palasi 39 henkilöä, joista 4 saapui kunnista ja loput vastaanottokeskuksista. Uudelleenintegraatiotukea myönnettiin hyödykkeinä. Tuen suuruus vaihteli euron välillä henkilöä kohden. Hankkeessa arvioitiin, että haavoittuviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tulee saada lisää tukea heidän erityisen asemansa vuoksi. Hankkeessa koulutettiin pakolaisjärjestön edustajia, jotta he pystyivät antamaan totuudenmukaista tietoa paluumaan tilanteesta sekä kertomaan paluuprosessista. Vastaanottokeskuksissa järjestettiin kuusi tilaisuutta, joissa vastaanottokeskuksissa asuvat henkilöt pystyivät tuomaan esille paluuseen liittyviä kysymyksiä. Hanke edisti myös kansalaisjärjestöjen yhteistyötä paluumaissa, jolla katsottiin olevan demokratian edistämisen kannalta positiivinen vaikutus. Vuonna 2009 hanke suoritti opintomatkan Pohjois-Irakiin, jossa hanketyöntekijät tapasivat alueella toimivia järjestöjä. Ajatuksena oli myös löytää järjestöjä, jotka pystyisivät tekemään jälkiseurantaa palanneiden henkilöiden osalta. Viimeisen hankejakson aikana on järjestetty kaksi työpajaa, joiden tähtäimenä oli kouluttaa järjestöjä tekemään hankehakemuksia uudelleenintegraation tukemiseksi paluumaassa. Kolmannessa vaiheessa on myös luotu haavoittuvuuden tunnusmerkistö haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamisen helpottamiseksi. Beqiri toi puheenvuorossaan myös esille, että uudelleenintegraatiotuen tasoja määriteltäessä pyrittiin välttämään vaikutelmaa, jossa ihmisiä ostettaisiin ulos maasta, eikä tämän vuoksi suurempaa integraatiotuen määrää suositeltu PEPP-hankkeessa. Kumppanuus järjestöjen kanssa koettiin tärkeäksi, sillä he edustivat hankkeen kohderyhmää ja voivat tuoda esille omaa asiantuntijuuttaan. Edellytyksenä toimivalle yhteistyökumppanuudelle on, että kumppanuus on huomioitu hankkeen tavoitteissa, ja että järjestöjä pystytään tavoittamaan esimerkiksi eri kattojärjestöjen ja sähköpostilistojen välityksellä. Järjestöt tulee myös pystyä vakuuttamaan, budjetissa tulee huomioida matka ym. kulut sekä pääkaupunkikeskeisestä ajattelutavasta on irtauduttava. Myös järjestöille järjestettävien tilaisuuksien ajankohdan valitseminen on yksi huomoitava seikka. Tilaisuuksista tulee tiedottaa ajoissa, ja niitä voidaan järjestää esimerkiksi viikonloppuisin.

11 Suomi Loppusanat ja yhteenveto Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki Koska aika oli käynyt vähiin, Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeen koordinaattori Jacob Jørgensen tiivisti lopuksi yhteen päivän puheenvuorot. Jørgensen kertoi, että seminaarin tarkoitus oli esitellä ja keskustella eri yhteistyömahdollisuuksista järjestöjen kanssa. Kaikki seminaarin viralliset puheenvuorot toivat tämän asian esille vähän eri tavalla. Jørgensen toivoi, että seminaarissa aloitettu keskustelu voisi jatkua myös tämän päivän jälkeen, esimerkiksi IOM:n ja järjestöjen kahdenkeskeisissa kokouksissa. Lopussa Jørgensen kiitti järjestöjen edustajia osallistumisesta seminaariin ja vilkkaasta keskustelusta. 5. Yhteenveto ja suositukset Seminaarissa käsiteltiin yhteistyötä eri näkökulmista ja korostettiin maahanmuuttajayhdistysten roolia tiedonlevittämisen kannalta. Vaikka seminaariosallistujien lukumäärä jäi tavoitteiden alle, oli kaikki seminaariin osallistuneet tahot innokkaita tekemään yhteistyötä ja vaikuttamaan paluuprosessien kehittämiseen. Seminaari antoi osallistujille tilaisuuden esittää kysymyksiä ja ehdotuksia paikan päällä, sekä IOM:lle puolestaan vastata näihin. Kerätyn palautteen perusteella seminaariin osallistuneet toivoivat, että seminaareja järjestettäisiin lisää, ja että maahanmuuttajia aktivoitaisiin tiedotettaessa IOM:n toiminnasta. Seminaarin päivämäärää suunnitellessa pyrittiin ottamaan huomioon, että järjestöjen edustajat saattavat olla päivätöissä, eivätkä sen vuoksi pääse osallistumaan päiväsaikaan järjestettäviin seminaareihin. Näytti kuitenkin siltä, että seminaarin ajoittuminen kesäkuulle rajoitti osallistujien määrää.

12 Suomi 10 Liite I Palaute Osallistuneista viidestä järjestöstä neljä täytti palautelomakkeen. Vapaaehtoisen paluun käsite oli jo entuudestaan tuttu kaikille vastanneille. Kolme vastannutta oli tuntenut termin kauemmin, kun taas yhdelle vastanneista käsite oli tullut tunnetuksi vasta puolen vuoden sisällä. Tietolähteinä olivat toimineet palaajille suunnatut esitteet, sähköpostitiedotteet, henkilökohtaiset kontaktit sekä IOM:n henkilökunnan että Suomen viranomaisten kanssa, järjestön sisäinen tiedotus sekä tiedotus Euroopan komission kautta. Seminaari vastasi kaikkien vastanneiden odotuksia. Saatujen perustelujen mukaan yksityiskohtaisempi tieto sekä vapaaehtoisesta paluusta että IOM:n toiminnasta olivat toivottuja. Myös kontaktien luominen järjestön ja IOM:n välille oli yksi toteutuneista odotuksista. Kaikkien vastanneiden mukaan heidän edustamansa organisaatiot saivat hyödyllistä ja uutta tietoa IOM:n toiminnasta. Saatua tietoa pidettiin hyödyllisenä, koska järjestöjen asiakaskunnan katsottiin hyötyvän hankkeesta, ja järjestöt voivat levittää tietoa vapaaehtoisesta paluusta tietoa tarvitseville. Mahdollisina uusina yhteistyömuotoina pidettiin siirtolaisten aktivoimista tiedotustoimissa sekä uusien seminaarien järjestämisessä. Muina ehdotuksina esitettiin seminaarin järjestämistä päiväsaikaan.

13 Palautelomake Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa Järjestöseminaari Kiitos, että osallistuit seminaariin. Seminaari on osa Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessahanketta, jota rahoittavat Maahanmuuttovirasto sekä Euroopan paluurahasto. Olisimme kiitollisia, mikäli täytätte oheisen palautelomakkeen. Saamamme palaute on tärkeää ohjelman kehittämistä ajatellen. Lomakkeen voi palauttaa IOM:n henkilökunnalle seminaarin päätyttyä. Lomakkeen voi myös toimittaa postitse tai sähköpostitse jälkikäteen. Palautteen voi antaa nimettömänä, mutta mikäli toivot meidän olevan yhteydessä teihin jälkikäteen palautteenne / ehdotustenne pohjalta, pyydämme teitä jättämään yhteystietonne lomakkeen kohtaan Edustamasi organisaatio Kansalaisjärjestö Viranomainen Muu: 2. Oliko termi Vapaaehtoinen paluu teille tuttu ennen seminaaria? Kyllä Jossain määrin Ei Jos vastasit kysymykseen ei, voit siirtyä kohtaan Kuinka kauan termi on ollut teille tuttu: 0-1 kuukautta 1-6 kuukautta 6-12 kuukautta 1-3 vuotta Kauemmin Kello Kulttuurikeskus Caisa Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 / Kaisaniemen metroasema, Helsinki 4. Mitä kautta termi on teille tuttu (voit valita monta vaihtoehtoa)? IOM:n palaajille suunnattu, monikielinen esite Hankkeen yleinen esite (taitettu A4) Hankkeessa tuotettu muu materiaali (kynät, lehtiöt, julisteet ym.) Hankkeen www-sivut (vapaaehtoinenpaluu.fi) Sähköpostitiedotteet muut www-sivut (vapaaehtoinenpaluu.fi) Artikkelit / uutiset medioissa Henkilökohtaisien kontaktien kautta (IOM työntekijä) Henkilökohtaisien kontaktien kautta (Viranomaiset, sosiaalityöntekijä) Edustamani järjestön / organisaation kautta Muu: IOM Helsinki Puh: Fax: mrfhelsinkiavr@iom.int assistedvoluntaryreturn.fi vapaaehtoinenpaluu.fi lomake jatkuu seuraavalla sivulla EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

14 5. Vastasiko seminaari odotuksia? Kyllä Jossain määrin Ei Millä tavoin? 6. Saitko järjestösi / organisaatiosi kannalta hyödyllistä uutta tietoa IOM:n toiminnasta? Kyllä Jossain määrin Ei Mitä ja miten järjestösi voi hyödyntää tietoja? 7. Haluaisin ehdottaa seuraavia yhteistyömuotoja IOM:lle (mikäli toivot IOM:n ottavan yhteyttä pyydämme teitä jättämään yhteystiedot) 8. Parannusehdotuksia ja muuta palautetta hankkeen vetäjille/seminaarin järjestäjille Kiitos! Palautelomakkeen voi toimittaa seminaarin henkilökunnalle tai postittamaan osoitteella IOM Helsinki Sähköposti: mrfhelsinkiavr@iom.int PL 851 Fax: Helsinki Tel Finland vapaaehtoinenpaluu.fi / assistedvoluntaryreturn.fi EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

15 Liite II Sisältö TULOKSET / PALUUTILASTOT KANSAINVÄLINEN SIIRTOLAISUUSJÄRJESTÖ - IOM 11. Paluut Hankkeen paluut maittain IOM:n ja hankkeen esittely IOM maailmaassa ja Suomessa IOM:n toiminnat AVR hankkeita DAVRiF HANKE IOM Helsingin yhteistyöseminaari järjestöille Hankkeen jaksot ja toiminnat Yhteistyökumppanit Järjestöjen rooli? 15. kesäkuuta 2011 Jacob T. Jørgensen Hankekoordinaatori Esittäjä on yksin vastuussa tämän esityksen sisällöstä, joka ei välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. 1 Euroopan Paluurahasto osallistuu hankkeen rahoitukseen. 2 Euroopan paluurahasto (RF) Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö - IOM Maailmanlaajuinen järjestö Hallitusten välinen järjestö (Intergovernmental) Perustettu vuotisjuhla jäsenvaltiota 97 tarkkailijaa Yli 400 konttoria ympäri maailmaa Yli 7000 työntekijää 4 Suomi / English

16 IOM:n toimistot Yli 400 konttoria ympäri maailmaa IOM Helsinki Perustettu aluetoimistona 1994 Pohjoismaat, Baltian maat Noin 25 työntekijää Hankkeita Suomessa, Ruotsissa, (Tanskassa) Yritysmuoto: Ulkomainen yhteisö Kaikki IOM:n toiminnat hankekohtaisia / toteutetaan hankkeissa Suomi / English IOM:n periaatteet Inhimillinen ja hallittu siirtolaisuus on sekä siirtolaisten että yhteiskunnan etu IOM työskentelee yhteistyökumppaneidensa kanssa: Auttakseen käytännön järjestelyissä siirtolaisuuden hallinnassa Tarjotakseen asiantuntemustaan siirtolaisuudesta Kannustakseen siirtolaisuuden tuomaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä Edistäkseen siirtolaisten ihmisarvoa sekä hyvinvoinnin ylläpitoa 5 6 IOM Helsingin toiminnat Kulttuuriorientaatio Kotoutuminen (DIRECT) Siirtolaisuus ja terveys: Terve tulevaisuus Siirtolaisuus ja kehitys: MIDA Health (Somalia), Quests Mida Myös vastaavat ohjelmat muihin maihin, muun muassa Afganistaniin (RQA) Ihmiskaupan vastainen työ Kiintiöpakolaisten matkajärjestelyt ja tuki Vapaaehtoinen paluu 7 8

17 Vapaaehtoinen paluu (AVR) AVR-hankkeet AVR AVRR (Assisted Voluntary Return and Reintegration) IOM Helsingillä ollut monta paluu- ja uudelleenintegraatio-ohjelmaa Pohjoismaissa: Perussäännöt Palaajan vapaaehtoisuus Palaajan tietoinen päätös Tasavertaisuus/järjestelmällisyys Ihmisarvon kunnioitus Kustannustehokkuus Suomessa Erilaiset ohjelmat mm. entiseen Jugoslaviaan Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen ( ) Tanskassa Irak, Afganistan, ihmiskaupan uhrit, yksintulleet alaikäiset Ruotsissa Irak, Afganistan, Somalia, rahallista tukea palaajille eri maihin 9 10 DAVRiF -hanke DAVRiF -hanke Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa Developing Assisted Voluntary Return in Finland (DAVRiF) Hankkeen rahoittajina toimii Euroopan paluurahasto sekä Maahanmuuttovirasto (Migri) Migri myös hankkeen pääkumppani Photo: Diego Samora Robeiro IOM 2009 Robeiro, an ex-combatant from an illegal paramilitary group in Colombia, carries the harvested chili peppers. Robeiro is one of 300 beneficiaries of an income generation project implemented by IOM Colombia. Päätavoite: Luoda pysyvät viitekehykset vapaaehtoisen paluun toiminalle Suomessa Suomi / English 12

18 Ensimmäinen hankejakso 1. tammikuuta helmikuuta 2011 Käytännön matkajärjestelyt vapaaehtoisille palaajille ja rahakannustimet uudelleenintegraatiota varten 450 hakemusta, 303 paluuta Yhteistyöverkostojen vahvistaminen Tiedotusta ja materiaaleja palaajille ja paluutoimijoille Kaksi seminaaria: toukokuuta helmikuuta 2011 Yhteistyökumppanit Tämänhetkiset yhteistyökumppanit muun muassa vastaanottokeskukset ja viranomaiset Mahdollisimman laaja yhteistyöverkosto tärkeä hankkeen jatkuvaa kehittämistä ja toteuttamista varten Kumpanuutta kehitetään ja laajennetaan kaikissa hankejaksoissa Suomi / English Toinen hankejakso 1. maaliskuuta joulukuuta 2011 (nykyinen) Paluujärjestelyt jatkuvat, myös haavoittuvassa asemassa oleville palaajille Ihmiskaupan uhrien paluut yhteistyössä uuden hankekumppanin Joutsenon VOK:n kanssa Tiedotusta jatketaan ja kehitetään, erityisesti palaajille ja maahanmuuttajayhdistyksille Kaksi seminaaria josta tämä ensimmänen Järjestökumppanit? Hyvät yhteydet mahdollisille palaajille Viranomaisista riippumattomia Paluumaiden asiantuntemus Omat verkostot Suomessa ja paluumaassa Voivat tarvittaessa neuvoa oman maan kansalaisia / mahdollisia palaajia Voivat osallistua esimerkiksi paluumaahankkeiden kehittämiseen ja toteuttamiseen Voivat avustaa palaajia Suomesta omien paluumaaverkostojen avulla Saada näkyvyyttä IOM:n kautta Jne

19 Suomi / English Verkostojen tärkeys Saapuneet hakemukset hakijan paikkakunnan mukaan 450 hakemusta ensimmäisen hankejakson aikana Osoittaa tiedon hankkeesta levinneen hyvin (kartta kesäkuulta 2011) Paluut Tulokset / paluutilastot Paluut / Irak Venäjän federaatio Serbia Kosovo UNSC 1244 Afganistan Nigeria Ghana Turkki Intia Sri Lanka Valko-Venäjä Palestiinan alue Makedonia Kroatia BiH Iran Armenia Kamerun Tansania Syyria Moldova Gambia Egypti Ukraina Sierra Leone Pakistan Kirgisia Etiopia Kuuba DR Kongo Georgia Bangladesh

20 Kysymyksiä? Photo: Nick Danziger IOM 2009 One of Sierra Leone's many war widows. She's no longer just a statistic. Registered for reparations assistance, she has now received a grant which has allowed her to buy basic cooking utensils. Kiitos Jacob Jörgensen, Hankekoordinaattori jjorgensen@iom.int / / Pirkko Väänänen, Tiedottaja pvaananen@iom.int / / Essi Syrjäkari, Avustava koordinaattori esyrjakari@iom.int / / Hisham Salim, Hankeassistentti hsalim@iom.int / Tuija Rissanen, Harjoittelija trissanen@iom.int / Suomi / English 22

IOM vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta (VAPPS)

IOM vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta (VAPPS) IOM vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta (VAPPS) Vapaaehtoinen paluu ja uudelleenkotouttaminen - case Kosovo 5. maaliskuuta 2015 Julia Evans Junior Coordinator IOM Helsinki IOM Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö

Lisätiedot

Statistics 07.02.2011

Statistics 07.02.2011 Statistics.. Tilastot Statistics.... Application status.. Status of the applications.. 6.... Application status.. Status of the applications.. 6.... Total Applications and by Month - Total January Feruary

Lisätiedot

Vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta

Vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta Vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta 03-05 IOM OIM 05 International Organization for Migration / Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö Tämä raportti on Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n Helsingin

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta

Lisätiedot

Paluurahaston vuosiohjelmasta 2013 rahoitetut hankkeet

Paluurahaston vuosiohjelmasta 2013 rahoitetut hankkeet Paluurahaston vuosiohjelmasta 2013 rahoitetut hankkeet Hanke: RF0113D6 Parhaat paluukäytännöt (PAMA) 31 946,00 42 594,67 Hankkeessa jaetaan eri viranomaisille tietoa ja kokemuksia maastapoistettavien palautuskäytännöistä

Lisätiedot

Return Experts' Group (REG): Ensimmäisen vuoden kokemuksia. Mari Helenius Janne Kinnunen. Euroopan unionin osarahoittama

Return Experts' Group (REG): Ensimmäisen vuoden kokemuksia. Mari Helenius Janne Kinnunen. Euroopan unionin osarahoittama Return Experts' Group (REG): Ensimmäisen vuoden kokemuksia Mari Helenius Janne Kinnunen Euroopan unionin osarahoittama Esityksen sisältö Mikä on EMN REG? Mitä REG tekee? Työn tähänastiset tulokset Esimerkki

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Vapaaehtoisen paluuohjelman Paluuseminaarin raportti Assisted Voluntary Return Return Seminar Report

Vapaaehtoisen paluuohjelman Paluuseminaarin raportti Assisted Voluntary Return Return Seminar Report Vapaaehtoisen paluuohjelman Paluuseminaarin raportti Assisted Voluntary Return Return Seminar Report EU Return Fund Euroopan Paluurahasto 2011 International Organization for Migration Vapaaehtoisen paluuohjelman

Lisätiedot

Vapaaehtoisen paluuohjelman Seminaariraportti Assisted Voluntary Return Seminar Report

Vapaaehtoisen paluuohjelman Seminaariraportti Assisted Voluntary Return Seminar Report Vapaaehtoisen paluuohjelman Seminaariraportti Assisted Voluntary Return Seminar Report EU Return Fund Euroopan Paluurahasto Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa -hankkeen raportti on tuotettu

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Ohje turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston indikaattoreista

Ohje turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston indikaattoreista Ohje turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston indikaattoreista Hankkeen toteutuksen aikana sen tuloksista kerätään indikaattoritietoja. Indikaattorit on määritelty rahaston perustamisasetuksessa

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

MAGNET II. Suomesta, Belgiasta, Ranskasta, Saksasta, Alankomaista ja Iso-Britanniasta Irakin Kurdistanin alueelle vapaaehtoisesti palaaville.

MAGNET II. Suomesta, Belgiasta, Ranskasta, Saksasta, Alankomaista ja Iso-Britanniasta Irakin Kurdistanin alueelle vapaaehtoisesti palaaville. MAGNET II TYÖLLISTYMISTUKI Suomesta, Belgiasta, Ranskasta, Saksasta, Alankomaista ja Iso-Britanniasta Irakin Kurdistanin alueelle vapaaehtoisesti palaaville. IOM Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mikä vastaanottotoiminta? Lakisääteisten palvelujen järjestämistä turvapaikanhakijalle. 17.6.2011/746: Laki kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Vapaaehtoisen paluun vakiinnuttaminen ruohonjuuritason terveiset

Vapaaehtoisen paluun vakiinnuttaminen ruohonjuuritason terveiset Vapaaehtoisen paluun vakiinnuttaminen ruohonjuuritason terveiset Hanketyöntekijä Hannele Hansén-Haug OULUN VASTAANOTTOKESKUS Puh. 029 54 63104 Maahanmuuton haasteet ja AMIFrahoitusmahdollisuudet 15.6.2016

Lisätiedot

Vapaaehtoisen paluun kehittäminen 2010-2012. Arviointiraportti

Vapaaehtoisen paluun kehittäminen 2010-2012. Arviointiraportti Vapaaehtoisen paluun kehittäminen 2010-2012 Arviointiraportti 2012 International Organization for Migration Tämä raportti on Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n Helsingin toimiston tuottama. Raportti

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN 1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN 1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

JÄSENVALTIO: Suomi RAHASTO: Paluurahasto VASTUUVIRANOMAINEN: Sisäasiainministeriö, kansainvälisten asioiden yksikkö AJANJAKSO: 2012

JÄSENVALTIO: Suomi RAHASTO: Paluurahasto VASTUUVIRANOMAINEN: Sisäasiainministeriö, kansainvälisten asioiden yksikkö AJANJAKSO: 2012 PALUURAHASTON VUOSIOHJELMA 2012 JÄSENVALTIO: Suomi RAHASTO: Paluurahasto VASTUUVIRANOMAINEN: Sisäasiainministeriö, kansainvälisten asioiden yksikkö AJANJAKSO: 2012 3. OHJELMASTA TUETTAVAT VALITTUIHIN PAINOPISTEISIIN

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Turvattomat hanke

Turvattomat hanke Turvattomat hanke 1.7.2017-30.6.2018 Helsingin Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiö, rohkea ja vahva vaikuttaja. Olemme yhteiskunnallisten ongelmien ja erityisryhmien asiantuntija. Luomme uusia

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja Viimeinen vuosi/kk: 2015/01 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisin

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Irak -lähtömaatietojärjestelmähanke Solid -rahastoseminaari. 12.11.2012 Martin Airisto, Maahanmuuttovirasto Oikeus- ja maatietoyksikkö

Irak -lähtömaatietojärjestelmähanke Solid -rahastoseminaari. 12.11.2012 Martin Airisto, Maahanmuuttovirasto Oikeus- ja maatietoyksikkö Irak -lähtömaatietojärjestelmähanke Solid -rahastoseminaari 12.11.2012 Martin Airisto, Maahanmuuttovirasto Oikeus- ja maatietoyksikkö 2 Irak-hanke: perusta ja rahoitus Irak-hanke toteutettiin v. 2011 aikana

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. 1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä.

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola SISÄMINISTERIÖN ASETUS VAPAAEHTOISEN PALUUN AVUSTUKSEN KOROTTA- MISESTA

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola SISÄMINISTERIÖN ASETUS VAPAAEHTOISEN PALUUN AVUSTUKSEN KOROTTA- MISESTA SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos 20.9.2017 Jorma Kantola SISÄMINISTERIÖN ASETUS VAPAAEHTOISEN PALUUN AVUSTUKSEN KOROTTA- MISESTA Vapaaehtoisen paluun järjestelmä Kansainvälistä suojelua

Lisätiedot

Turvapaikanhakijamäärät ja vastaanottokeskustilanne Maahanmuuttoasian toimikunta

Turvapaikanhakijamäärät ja vastaanottokeskustilanne Maahanmuuttoasian toimikunta Turvapaikanhakijamäärät ja vastaanottokeskustilanne Maahanmuuttoasian toimikunta Kaisu Haataja, toiminnanjohtaja, SPR Savo-Karjalan piiri Turvapaikanhakijamäärät ja vastaanottokeskusten asiakastilanne

Lisätiedot

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut - muuttajat ja muutoksen haasteet 4.12.2015 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisinlupahallinnon toimintaakuvaavia tilastoja Viimeinenvuosi/kk:2015/07 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisinkäsittelemätlupa-asiatluparyhmittäin

Lisätiedot

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Komission monitorointikäynnin tulokset Artsi Alanne SOLID-hankkeiden loppuraportointi Johanna Malmelin ja Artsi

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot

Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY 23.3.2018 Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset vuonna 2016

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 14 ja 31 :n ja ulkomaalaislain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 14 ja 31 :n ja ulkomaalaislain muuttamisesta SISÄASIAINMINISTERIÖ Maahanmuutto osasto LUONNOS 16.12.2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 14 ja 31 :n ja ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään. Turvapaikanhakijat vuosina 2011 2013 ja 1.1.-30.6.2014

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään. Turvapaikanhakijat vuosina 2011 2013 ja 1.1.-30.6.2014 TILASTOKATSAUS 2014/1 Vastaanottoyksikkö 15.7.2014 VASTAANOTTOASIAT 1.1. 30.6.2014 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän vuoden 2014 ensimmäisen puolivuotiskauden

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 24.11.2016 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Käsitteet Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Kiintiöpakolainen

Lisätiedot

Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi

Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö Ylä-Savossa Vastaanottava Pohjois-Savo-hanke 2008-2011 (ESR), 10 kuntaa:

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Aamun ohjelma EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelman esittely Ideasta hankkeeksi Kysymykset ja jatkokeskustelut Kansalaisten

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön energiainfrastruktuurihankkeiden luettelon hyväksymiseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön energiainfrastruktuurihankkeiden luettelon hyväksymiseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 3 Lisäys asiakirjaan COM(2016) 456 final Täydennys alkuperäisen menettelyn liitteeeseen 3 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. 1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä.

Lisätiedot

TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö

TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö 16.3.2009 OLESKELULUVAT VUONNA 2008 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2008 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920

Lisätiedot

***Maahanmuuttoviraston päätöksenteon jälkeen syntyneitä lapsia ei ole tilastossa. Mies Nainen Total 0-6

***Maahanmuuttoviraston päätöksenteon jälkeen syntyneitä lapsia ei ole tilastossa. Mies Nainen Total 0-6 Kiintiöpakolaiset 2017 Suomeen valitut Turkki 290 Syyria Turkki 240 Syyria Zimbabwe 120 Kongon demokraattinen tasavalta Hätätapaukset 100 Eri kansalaisuuksia Yhteensä 750*** ***Maahanmuuttoviraston päätöksenteon

Lisätiedot

MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT

MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT 2013 Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan unionin osarahoittama Julkaisusta vastaa: Euroopan muuttoliikeverkosto Maahanmuuttovirasto Panimokatu 2a 00580 Helsinki Tel. 0295 430

Lisätiedot

EHDOTUSPYYNTÖ EAC/S23/2019. Vaihto ja liikkuvuus urheilussa

EHDOTUSPYYNTÖ EAC/S23/2019. Vaihto ja liikkuvuus urheilussa EHDOTUSPYYNTÖ EAC/S23/2019 Vaihto ja liikkuvuus urheilussa Tämän ehdotuspyynnön avulla toteutetaan valmistelutoimi Vaihto ja liikkuvuus urheilussa 12 päivänä maaliskuuta 2019 annetun komission päätöksen

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%) 3/2010

Lisätiedot

Hankkeen tausta ja valmistelu

Hankkeen tausta ja valmistelu Hankkeen tausta ja valmistelu Orimattilan kaupungilla ELY:n kanssa sopimus 20 pakolaisen kuntasijoituksesta vuosittain; sopimus sisältää kiintiöpakolaiset ja oleskeluvan saaneet Kotouttamislain mukaisia

Lisätiedot

PALUURAHASTO MONIVUOTINEN OHJELMA 2008 2013

PALUURAHASTO MONIVUOTINEN OHJELMA 2008 2013 PALUURAHASTO MONIVUOTINEN OHJELMA 2008 2013 JÄSENVALTIO: Suomi RAHASTO: Paluurahasto VASTUUVIRANOMAINEN: Sisäasiainministeriö, Kansainvälisten asioiden yksikkö AJANJAKSO: 2008 2013 OHJELMAN OPERATIIVISET

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

EHDOTUSPYYNTÖ EACEA/13/2019 EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite: Tekninen tuki lähettäville organisaatioille

EHDOTUSPYYNTÖ EACEA/13/2019 EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite: Tekninen tuki lähettäville organisaatioille Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto EHDOTUSPYYNTÖ EACEA/13/2019 EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite: Tekninen tuki lähettäville organisaatioille Vastaanottavien organisaatioiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

EHDOTUS: VASTAANOTON JA KOTOUTUMISEN RINNAKKAISMALLI

EHDOTUS: VASTAANOTON JA KOTOUTUMISEN RINNAKKAISMALLI valpasratkaisut.fi www.lkro.fi - Ota askel eteenpäin EHDOTUS: VASTAANOTON JA KOTOUTUMISEN RINNAKKAISMALLI ESITTELIJÄN YHTEYSTIEDOT Petri Pehkonen, FT Toiminnanjohtaja Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys

Lisätiedot

TRUST hankeen OHRY II

TRUST hankeen OHRY II TRUST hankeen OHRY II 26.9.2016 1. Esityslista: 1. Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen 2. TRUST -hankkeen kevätkauden tulokset 3. Koulutuspakettien esittely 4. Monik ry:n puheenvuoro 5. TRUST

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa 9.11.2015 Suomeen saapunut 27 070 turvapaikanhakijaa viime vuonna 3651 tulijaa Alaikäisenä yksin tulleita 2028

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään. Turvapaikanhakijat ja majoituspaikat vuosina 2008 2011

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään. Turvapaikanhakijat ja majoituspaikat vuosina 2008 2011 TILASTOKATSAUS 2011 Vastaanottoyksikkö 29.2.2012 VASTAANOTTOYKSIKÖN TILASTOKATSAUS 2011 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän vuoden 2011 tunnuslukuja.

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Tanskan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.6.2016 COM(2016) 385 final ANNEX 3 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE Euroopan

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

University Admissions Finland. Hakukierroksen 2012-2013 hakutilastot

University Admissions Finland. Hakukierroksen 2012-2013 hakutilastot University Admissions Finland Hakukierroksen 2012-2013 hakutilastot University Admissions Finland UAF- konsortioon kuuluvat Helsingin, Itä- Suomen, Jyväkylän, Lapin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistot,

Lisätiedot

Vetovoimainen työpaikka Kaunialan Sairaala Oy

Vetovoimainen työpaikka Kaunialan Sairaala Oy Vetovoimainen työpaikka Kaunialan Sairaala Oy Monikulttuurinen työyhteisö Kaunialan Sairaala Oy Perustettu sotavammasairaalaksi vuonna 1946. Sotainvalidien veljesliitto ry:n ja Vantaan kaupungin yhteisenä

Lisätiedot

AEO Workshop Senec, Slovakia Sari Lempiäinen

AEO Workshop Senec, Slovakia Sari Lempiäinen AEO Workshop Senec, Slovakia 29.11.-1.12.2016 Sari Lempiäinen Osallistujat 155 osallistujaa Unionin tullihallinnoista Unionin AO-toimijoita Komissiosta Joitakin unionissa toimivia järjestöjä WCO Edustajat

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Vastaanottokeskukset Auttamisjärjestelmän koordinointi, ylläpito ja kehittäminen on annettu

Lisätiedot

PUBLIC. Bryssel, 11. marraskuuta 1999 (20.12) (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 11662/99 LIMITE PV/CONS 52 JAI 84

PUBLIC. Bryssel, 11. marraskuuta 1999 (20.12) (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 11662/99 LIMITE PV/CONS 52 JAI 84 Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. marraskuuta 1999 (20.12) (OR. en) 11662/99 LIMITE PUBLIC PV/CONS 52 JAI 84 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Neuvoston 2203. istunto (oikeus- ja sisäasiat),

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Lionien palvelut lapsille Symposiumohjelma Hakemus toimintavuodelle 2014-2015

Lionien palvelut lapsille Symposiumohjelma Hakemus toimintavuodelle 2014-2015 Lionien palvelut lapsille Symposiumohjelma Hakemus toimintavuodelle 2014-2015 Yleiskatsaus symposiumohjelmasta Lionien palvelut lapsille symposiumohjelman puitteissa voidaan myöntää: yksi (1) symposiumi

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 2.2.2017 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu Punaisen

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088

Lisätiedot