Vapaaehtoinen paluuohjelma Seminaariraportti Yhteistyömahdollisuudet IOM Helsinki ja diasporayhdistykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoinen paluuohjelma Seminaariraportti Yhteistyömahdollisuudet IOM Helsinki ja diasporayhdistykset"

Transkriptio

1 Vapaaehtoinen paluuohjelma Seminaariraportti Yhteistyömahdollisuudet IOM Helsinki ja diasporayhdistykset EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

2 2011 International Organization for Migration Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa -hankkeen raportti on tuotettu Euroopan Paluurahaston ja Maahanmuuttoviraston rahoituksen avulla. Tekijä on yksin vastuussa sisällöstä eivätkä esitetyt näkemykset välttämättä edusta Euroopan Komission kantaa. Euroopan unionin paluurahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Kannen kuva 2004 Rocio Sanz International Organization for Migration. Robeiro, entinen laittoman puolisotilaallisen järjestön taistelija kantaa chilejä. Robeiro on yksi IOM Columbian tulonlähdehankkeen 300 edunsaajasta.

3 Suomi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Seminaariohjelma 3 3. Yhteenveto 4 4. Esitykset Avauspuheenvuoro Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki 4.2 IOM:n Helsingin toimiston ja Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeen esittely Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki 4.3 IOM ja yhteistyö diaspora-yhdistysten kanssa Juan Daniel Reyes, Hankekoordinaattori MIDA FINNSOM Health, IOM Helsinki 4.4 PEPP -hanke ja yhteistyö yhdistysten kanssa Nexhat Beqiri, Hankekoordinaattori PEPP, Sisäasiainministeriö 4.5 Loppusanat ja yhteenveto Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki 5. Yhteenveto ja suositukset 9 Liitteet I Palaute II Esitykset

4 Suomi 2 1. Johdanto Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM Helsingin hanke Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa käynnistyi vuoden 2010 alussa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa pysyvä vapaaehtoisen paluun järjestelmä Suomeen, jonka puitteissa Suomessa oleskeleville siirtolaisille voidaan tarjota tukea vapaaehtoiseen paluuseen myös hankekauden loputtua. Kolmivuotisen hankkeen rahoittajina toimivat Maahanmuuttovirasto sekä Euroopan paluurahasto. Hankkeen aikana IOM toteuttaa useita eri hanketoimintoja, jotka tähtäävät viitekehyksen kehittämiseen vapaaehtoiselle paluulle. Viitekehyksen perustana on sekä kansallisella tasolla määritetyt parhaat käytännöt että IOM:n kansainvälinen kokemus. Vapaaehtoista paluuohjelmaa kehitetään kolmen hankejakson aikana: Ensimmäinen hankejakso: 1. tammikuuta helmikuuta 2011 Toinen hankejakso: 1. maaliskuuta joulukuuta 2011 (nykyinen) Kolmas hankejakso: 1. tammikuuta joulukuuta 2012 Hanke auttaa tukikelpoisia hakijoita tekemällä tarvittavat matkajärjestelyt ja myöntämällä tukea uudelleenintegraatiota varten. Hanke myös tukee ja vahvistaa eri paluutoimijoiden välistä yhteistyötä, joka on vapaaehtoisen paluun kannalta erityisen tärkeässä asemassa. Paluutoimijoiden kuten Suomen viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, Euroopan paluurahaston rahoittamien hankkeiden sekä muiden palaajien kanssa työskentelevien tahojen välinen koordinointi on välttämätöntä, jotta vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta voidaan tarjota sitä toivoville. Onnistuneen paluutoimijoiden välisen koordinoinnin lähtökohtana on puolestaan tietoisuuden kasvattaminen vapaaehtoisen paluun mahdollisuudesta. Seminaarit ovat yksi hanketoiminnoista, jotka ovat tärkeitä tiedon leviämisen kannalta. Samalla ne toimivat myös eri paluutoimijoiden kohtaamispaikkoina. Toisella hankejaksolla IOM toivoo saavansa kansalaisjärjestöjä mukaan toimintaan. Maahanmuuttajia edustavien järjestöjen esittämä palaute ja parannusehdotukset ovat arvokkaita hankkeen kehityksen kannalta. Tämän lisäksi ensimmäisen vuoden aikana tehtyjen kohderyhmäkartoitusten tulosten perusteella maahanmuuttajajärjestöillä on merkittävä rooli tiedotettaessa erityisesti pidempään maassa olleille henkilöille. Mukaanlukien seminaari, jota tämä raportti käsittelee, hankkeen aikana on järjestetty yhteensä kolme seminaaria. Kaksi ensimmäistä järjestettiin Maahanmuuttoviraston tiloissa Helsingin Kalasatamassa ja Kolmas seminaari järjestettiin kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä Hankkeen ensimmäisessä seminaarissa käsiteltiin vapaaehtoista paluuta käytännön näkökulmasta käsin, ja seminaarin kohderyhmänä olivat sosiaalityöntekijät sekä muut paluutoimijat. Hankkeen toinen seminaari oli suunnattu erityisesti suurlähetystöjen edustajille sekä vastaanottokeskusten johtajille, mutta myös IOM:n muille hankekumppaneille ja muutoin vapaaehtoisesta paluusta kiinnostuneille toimijoille. Seminaari käsitteli vapaaehtoista paluuta pääasiallisesti kansainvälisessä kontekstissa. Kolmannessa seminaarissa, joka oli suunnattu maahanmuuttajajärjestöille, vapaaehtoista paluuta käsiteltiin yleisemmin, samalla tuoden esille eri kehitysmahdollisuuksia, joiden luomisessa järjestöt voivat olla mukana. Tässä raportissa esitellään seminaarissa pidetyt puheenvuorot, jotka löytyvät myös raportin liitteistä. Tämän lisäksi raportin lopussa käsitellään seminaarista annettua palautetta. IOM haluaa kiittää kaikkia seminaarin osallistujia, sekä Euroopan paluurahastoa ja Maahanmuuttovirastoa, jotka toimivat hankkeen rahoittajina.

5 Suomi 3 Ohjelma Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa Yhteistyömahdollisuudet IOM Helsinki ja diasporayhdistykset Keskiviikko Saapuminen ja rekisteröinti, kahvi/voileipä Avauspuheenvuoro IOM:n Helsingin toimiston ja Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeen esittely Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki IOM ja yhteistyö diaspora-yhdistysten kanssa Juan Daniel Reyes, Hankekoordinaattori MIDA, IOM Helsinki Englanninkielinen esitys Kello Kulttuurikeskus Caisa Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 / Kaisaniemen metroasema, Helsinki Kysymyksiä ja vastauksia Kahvitauko PEPP -hanke ja yhteistyö yhdistysten kanssa Nexhat Beqiri, Hankekoordinaattori PEPP, Sisäasiainministeriö Kysymyksiä ja vastauksia, keskustelua Loppusanat ja yhteenveto Tiedustelut ja ilmottautumiset voidaan osoittaa myös seuraaville henkilöille: IOM Helsinki Puh: Fax: assistedvoluntaryreturn.fi vapaaehtoinenpaluu.fi IOM Helsinki : Pirkko Väänänen sähköposti: Tuija Rissanen sähköposti: Jacob Jørgensen sähköposti: Cayan Fahim sähköposti: Hisham Salim sähköposti: EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

6 Suomi 4 3. Yhteenveto Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Helsingin toimisto järjesti maahanmuuttajajärjestöille iltaseminaarin Seminaarin tarkoituksena oli tarjota yhdistyksille tietoa IOM:n toiminnasta, esitellä yhteistyömahdollisuuksia, edistää vuoropuhelua sekä keskustella tavoista, joilla IOM voisi huomioida yhdistykset hankkeiden suunnittelussa ja niiden toteutuksessa. Seminaari järjestettiin osana Maahanmuuttoviraston sekä Euroopan paluurahaston rahoittamaa Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa-hanketta. Jotta osallistujat saisivat paremman kuvan muiden paluuhankkeiden välisistä yhteistyömuodoista, seminaarissa esiteltiin Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa-hankkeen lisäksi IOM Helsingin MIDA FINNSOM Health -hanke sekä sisäasiainministeriön PEPP-hanke. Seminaarin paikaksi valittiin Helsingin keskustassa sijaitseva kulttuurikeskus Caisa. Paikalle saapui valitettavasti vain viisi maahanmuuttajajärjestön edustajaa kutsutusta 153:sta. Pienestä lukumäärästä huolimatta kaikki seminaariin osallistuneet järjestöt olivat kiinnostuneita yhteistyöstä ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluun. 4. Esitykset 4.1 Avauspuheenvuoro Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa hankkeen projektikoordinaattori Jacob Jørgensen toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi seminaariin.

7 4.2 IOM:n Helsingin toimiston ja Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeen esittely Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki Suomi 5 Jacob Jørgensen esitteli ensin itsensä ja kertoi tehneensä töitä vapaaehtoisen paluun parissa sekä Tanskassa, Ruotsissa että Suomessa jo kahdeksan vuoden ajan. Koska kaikille osallistujille Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ei ollut entuudestaan tuttu, Jørgensen aloitti esittelemällä lyhyesti järjestön toimintaa. IOM on maailmanlaajuinen, hallitustenvälinen järjestö, joka perustettiin 60 vuotta sitten. IOM:iin kuuluu tällä hetkellä 132 jäsenvaltiota sekä 97 tarkkailijajäsentä, jotka ovat sekä valtioita että järjestöjä. Työntekijöitä järjestössä on IOM:llä on yli 400 konttoria ympäri maailmaa (kesäkuu 2011). IOM:n lähtökohtana on, että inhimillinen ja hallittu siirtolaisuus on sekä siirtolaisten että yhteiskunnan etu. IOM näkeekin siirtolaisuuden positiivisena voimavarana. Järjestö kuitenkin tiedostaa, että hallitsemattomaan siirtolaisuuteen liittyy monia epäkohtia, ja tekeekin tämän vuoksi töitä yhteistyökumppaneiden kanssa auttaakseen käytännön järjestelyissä siirtolaisuuden hallinnassa. IOM tarjoaa muun muassa asiantuntemustaan edistääkseen siirtolaisuuden tuomaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä siirtolaisten ihmisarvon kunnioittamista. IOM:n Helsingin toimisto perustettiin vuonna 1994, jolloin toimiston toimenkuva kattoi Pohjois- ja Baltianmaiden toimintojen hallinnoinnin. Toimisto on kansainvälinen; toimistolla työskentelee noin 25 työntekijää useasta eri maasta. IOM:n toiminta perustuu hankkeisiin, ja se hakee rahoitusta toimintoihinsa samalla tavalla kuin muut järjestöt. IOM:n Helsingin toimisto toteuttaa tällä hetkellä hankkeita sekä Suomessa, Ruotsissa että Tanskassa. Hankkeita on toteutettu monella eri osa-alueella. IOM vastaa kiintiöpakolaisten matkajärjestelyistä Pohjoismaihin suuntaaville pakolaisille. IOM on myös järjestänyt Suomeen saapuville ja jo Suomeen tulleille kiintiöpakolaisille kulttuuriorientaatiota siirtolaisille suunnattuja koulutuspalveluita jonka tarkoituksena on pienentää muutokseen liittyvää kulttuurishokkia. DIRECT-hanke on puolestaan työskennellyt uskonnollisten yhteisöjen kotoutumistyön kartoittamiseksi. Siirtolaisuuteen ja terveyteen liittyen IOM on tuottanut DVD:n, joka kertoo Suomeen tulleille henkilöille paikallisesta terveyspalvelujärjestelmästä. Siirtolaisuus ja kehitys on ollut IOM Helsingille jo pitkään tärkeä toiminnan osa-alue. Osa-alueen alle kuuluu myös seminaarissa esiteltävä MIDA FINNSOM Health hanke. Seminaarin pääaihe, vapaaehtoinen paluu, kuuluu IOM:n perustoimintoihin maailmaanlaajuisesti, ja vain harvalla IOM:n toimistolla ei ole lainkaan vapaaehtoiseen paluuseen liittyvää toimintaa. Vapaaehtoinen paluu perustuu aina tiettyihin perusperiaatteisiin. Paluupäätösten tulee olla vapaaehtoisia ja päätökset tulee tehdä tietoisesti. Vapaaehtoiset paluut tapahtuvat ihmisarvoa kunnioittaen. IOM Helsinki on aiemmin toteuttanut useita paluu- ja uudelleenintegraatio-ohjelmia Pohjoismaissa. Suomesta tehdyt hankkeet ovat suuntautuneet muun muassa entisen Jugoslavian alueelle. Tanskasta ja Ruotsista on toteutettu erityisesti hankkeita Afganistaniin ja Irakiin. Ruotsista on tämän lisäksi toteutettu myös vuonna Somaliaan suuntautunut paluuhanke. Nyt käynnissä olevasta Suomeen kohdistetusta hankkeesta käytetään englanninkielistä lyhennelmää DAVRiF, joka tulee sanoista Developing Assisted Voluntary Return in Finland. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvät viitekehykset vapaaehtoisen paluun toiminnalle Suomessa. Hanketta rahoittavat Maahanmuuttovirasto sekä Euroopan paluurahasto. Ensimmäinen hankejakso alkoi ja jakso loppui vuoden 2011 helmikuussa. Hankkeessa toteutettiin käytännön matkajärjestelyjä vapaaehtoisille palaajille ja maksettiin rahallista tukea uudelleenintegraatiota varten. Tämän jakson aikana hankkeeseen haki 450 henkilöä ja 303 henkilöä palasi kotimaahansa. Paluiden lisäksi vahvistettiin paluutoimijoiden yhteistyöverkostoja, sekä järjestettiin tiedotusta ja kehitettiin tiedotusmateriaalia kohderyhmille. Jakson aikana järjestettiin myös kaksi seminaaria.

8 Suomi 6 Toinen hankejakso alkoi Vuoden loppuun asti kestävän hankejakson aikana paluujärjestelyjä jatketaan, joita suunnataan myös haavoittuvassa asemassa oleville palaajille. Ihmiskaupan uhrien paluut toteutetaan yhteistyössä Joutsenon vastaanottokeskuksen kanssa. Tiedotustoimia kehitetään, ja tiedotusta suunnataan erityisesti palaajille ja maahanmuuttajayhdistyksille. Jakson aikana järjestetään myös kaksi seminaaria, joista tämä on ensimmäinen. Hanke on jo alusta lähtien tehnyt yhteistyötä muun muassa vastaanottokeskusten ja Suomen viranomaisten kanssa. Mahdollisimman laaja yhteistyöverkosto on tärkeä hankkeen jatkuvaa kehittämistä ja toteuttamista ajatellen, koska kehitteillä ei ole pelkästään IOM:n oma, vaan ihanteellisesti koko Suomen kattava, kansallinen paluuohjelma. Muun muassa järjestöjä pyritään aktivoimaan, jotta eri näkökulmia voitaisiin ottaa huomioon hanketta kehitettäessä. Järjestöt ovat yhteistyökumppaneina tärkeitä, koska he omaavat hyvät kontaktit mahdollisiin palaajiin, he pystyvät neuvomaan oman maansa kansalaisia ja he ovat viranomaisista riippumattomia. Järjestöillä on myös kattavaa paluumaan asiantuntemusta, ja ne voivat avustaa palaajia paluumaan verkostojensa avulla. Järjestöt voisivat puolestaan hyötyä hankkeesta saamalla näkyvyyttä IOM:n kautta ja osallistua esimerkiksi muiden hankkeiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Jørgensen esitteli lopuksi hankkeen tuloksia tilastojen muodossa. IOM:n EU:n ulkopuolisiin maihin toteuttamat paluut ovat kasvaneet reilusti hankkeen myötä. Irak on ollut yksi suurimmista paluualueista, jossa suurin osa paluista on suuntautunut Pohjois-Irakiin. Venäjä on ollut toiseksi suurin paluualue. Myös Länsi-Afrikan maat ovat nousseet uusina paluualueina (paluutilastot esiteltynä raportin liitteessä II). Esitys herätti yleisön keskuudessa joitakin kysymyksiä. Haluttiin tietää, mikäli vapaaehtoiseen paluuseen hakevat henkilöt voivat pysyvä nimettöminä. Tähän Jørgensen vastasi, että vapaaehtoisia paluita ei voida toteuttaa ilman viranomaisten suostumusta, joten IOM:n avustamana ei ole mahdollista palata nimettömänä. IOM pyrkii kuitenkin aina kertomaan tästä avoimesti hakijoille, joten hakija voi tehdä tietoisen päätöksen paluusta. Myös palaajien taustoista esitettiin kysymyksiä. Hankkeeseen hakeneita pakolaisaseman omaavien henkilöiden osuus on suhteellisen pieni. Vaikka pakolasaseman omaavien osuus hakijoista on viime aikoina ollut nousussa, muodostavat he yhteensä vain noin 1-2 % kaikista palaajista. Pakolaisaseman omaavia henkilöitä neuvotaan aina puhumaan lakimiehensä kanssa ennen kuin he tekevät paluupäätöksen, koska oleskelulupa saatetaan peruuttaa ennen paluuta kotimaahan. Uudelleenintegraatiotuen suuruudet olivat myös kysymysten aiheena. Korvattavien matkojen lisäksi yleinen uudelleenintegraatiotuen suuruus vaihtelee 200 ja 1500 euron välillä, joista pakolaisaseman omaavat ovat oikeutettuja saamaan suurimman tukisumman. Muille kuin pakolaisaseman omaaville myönnettävän tukisumman suuruus määräytyy muun muassa paluumaan mukaisesti. Esimerkiksi Irak ja Afganistan on katsottu olevan haastavimpien joukkoon kuuluvia paluualueita, jonka vuoksi tukisumman suuruus on muita alueita korkeampi. Somaliaan sen sijaan ei voida tällä hetkellä toteuttaa paluita lainkaan. Myös paluuprosessin pituudesta esitettiin kysymyksiä. Paluiden järjestämiseen kuluva aika vaihtelee suuresti paluumaan ja hakijan tilanteen mukaan. Poikkeustapauksessa paluu on onnistuttu järjestämään kolmessa päivässä, mutta paluiden järjestämiseen kuluu keskimäärin noin kaksi viikkoa. Kysymykseen, joka koski avustamista paluumaan lentokentällä, Jørgensen vastasi, että pääsääntöisesti IOM:n henkilökunta on vastassa kohdemaiden lentokentillä. Vain harvoissa maissa ei ole IOM:n toimistoa, jolloin IOM ei pysty järjestämään avustusta maiden lentokentillä.

9 Suomi IOM ja yhteistyö diaspora-yhdistysten kanssa Juan Daniel Reyes, Hankekoordinaattori MIDA, IOM Helsinki Juan Daniel Reyes kertoi englanninkielisen esityksensä aluksi olevansa kiitollinen annetusta mahdollisuudesta esitellä MIDA FINNSOM Health-hanketta seminaarissa, ja mainitsi aiemmin työskennelleensä Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa-hankkeessa, ennen kuin siirtyi MIDA hankkeen koordinaattoriksi. IOM:n lähestymistavan mukaisesti siirtolaisuuden ja kehityksen välisiä siteitä tulisi oppia ymmärtämään, jotta näiden välisten positiivisten suhteiden määrä voitaisiin maksimoida. Sekä lähtö- että kohdemaat voivat hyötyä siirtolaisuudesta. IOM lähestyy aihetta periaatteella, jonka mukaan hyvin hallittuna siirtolaisuus voi hyödyttää siirtolaisia itseään ja samalla edistää maiden kehitystä sekä vaurastumista. IOM:n kehityshankkeita toteutetaan yhteistyössä siirtolais- ja diasporajärjestöjen kanssa, joiden tarkoituksena on mobilisoida siirtolaisten keskuudessa olevia henkilöstöresursseja, kuten tietotaitoa ja ammattikokemusta. Pätevien ja ammattitaitoisten, ulkomailla asuvien henkilöiden väliaikainen tai pysyvä paluu kotimaahan voi hyödyttää maan kansallista kehitystä. Myös ammattitaitoisen hankehenkilökunnan paluu kotimaahan voi olla tärkeää toipumis- tai uudelleenrakentamisprosessien kannalta kehitysmaissa, joiden talous on ylimenovaiheessa tai jotka toipuvat erinäisistä konflikteista. Return of Qualified Nationals (RQN) hankkeita, joiden tavoitteena on auttaa muokkaamaan taloudellisia ja sosiaalisia puitteita lähtömaassa, alettiin toteuttaa jo 1970-luvulla Latinalaisessa Amerikassa. MIDA (Migration for development in Africa) on yhteisnimitys Afrikkaan suuntautuville eri RQNtyyppisille kehitysprojekteille, ja toiminta-alue käynnistettiin vuonna MIDA -hankkeiden tarkoituksena on kasvattaa Afrikan maiden valmiuksia mobilisoimalla diasporan resursseja. Ohjelma kehitettiin IOM:n vuosikymmenten RQN-kokemuksten pohjalta. Ohjelmaa toteutetaan yli 30 maassa, ja se on saanut Afrikan unionin hyväksynnän. Suomessa ensimmäinen MIDA-hanke toteutettiin vuosina , joka oli MIDA FINNSOM Health-hankketta edeltävä vaihe. MIDA -hankkeen ensimmäisestä vaiheesta saatu palaute on ollut positiivista, samalla kun kävi ilmi, että Somalimaassa ja Puntmaassa oli suuri tarve tämän tyyppiselle hankkeelle. Alueet ovat kärsineet sodasta, jonka johdosta moni terveydenhuollon ammattilainen on lähtenyt maasta. MIDA FINNSOM Health-hanke alkoi toukokuussa 2011, ja sen tarkoituksena on kasvattaa Somalimaan ja Puntmaan terveydenhuollon valmiuksia väliaikaisten somalitaustaisten terveydenhuoltohenkilökunnan ja suomalaisten asiantuntijoiden paluiden kautta. Hanke pyrkii myös edistämään Suomen ja Somalian välistä yhteistyökumppanuutta. Hankkeeseen voivat hakea esimerkiksi lääkärit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt, laborantit, röntgenteknikot ja -insinöörit, fysioterapeutit ja ortopedian erikoisosaajat. Edellä mainittujen lisäksi myös henkilöstöhallinnon osaajat, IT-asiantuntijat, kehitys- ja yhteistyöasiantuntijat sekä opetusohjelmien kehittäjät voivat hakea hankkeeseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen lääkäriliiton, Suomen sairaanhoitajaliiton, SOMHELP:in, Lääkäreiden sosiaalinen vastuu-järjestön sekä Suomen Somaliaverkoston kanssa. Juan Daniel Reyes kehotti lopuksi kiinnostuneita kuuntelijoita vierailemaan hankkeen kotisivuilla, jossa voi myös jättää hakemuksen hankkeeseen:

10 Suomi Positiivinen Erityiskohtelu Paluumuutto Prosessissa -hanke ja yhteistyö yhdistysten kanssa (PEPP) Nexhat Beqiri, Hankekoordinaattori PEPP, Sisäasiainministeriö Nexhat Beqiri aloitti puheenvuoronsa kiittämällä paikalle saapuneita järjestöjen edustajia. Hän kertoi, että ennen vuotta 2009 Suomesta oli toteutettu vapaaehtoisia paluita vain vähän, vaikka Paluurahasto huomioi vapaaehtoisen paluun vuonna Vieläkään varsinaista järjestelmää ei ole olemassa, vaan sitä ollaan kehittämässä IOM:n toimesta. Nexhat Beqiri toi ilmi, että julkisessa keskustelussa posiitiivinen erityiskohtelu on virheellisesti ymmärretty yhdenvertaisuuden vastakohtana, vaikka sillä nimenomaan pyritään aikaansaamaan tasavertaista kohtelua ja tavoittamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat henkilöt. Koska myös haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden paluita tapahtuu kotimaihin, on tärkeää luoda positiivisen erityiskohtelun paluumalli. PEPP-hanke kaavailtiin kolmevuotiseksi, ja se päättyy Hankkeen tulokset on tarkoitus liittää osaksi vapaaehtoista paluujärjestelmää. Hankkeen tavoitteina on ollut edistää tiedotusta ja vahvistaa järjestöjen roolia paluuprosesseissa. Paluiden määrä ei ole ollut tärkeässä asemassa, sen sijaan hanke on kiinnittänyt huomiota laadullisiin seikkoihin. Ensimmäisen hankejakson aikana PEPP-hankkeessa tuettiin myös haavoittuviin ryhmiin kuulumattomia henkilöitä. Jakson aikana selvitettiin, mitä paluuhankkeita on toteutettu, sekä määriteltiin hyviä käytäntöjä. Jakson aikana järjestettiin myös kaksi työpajaa, joista yksi pidettiin Turussa ja toinen Tampereella. Kohderyhminä olivat pakolaisjärjestöt sekä viranomaiset. Jakson aikana tuotettiin myös kirja, joka kuvaa Suomessa olleita hyviä paluukäytäntöjä. Ensimmäisen ja toisen hankekauden aikana PEPP hankkeen avulla palasi 39 henkilöä, joista 4 saapui kunnista ja loput vastaanottokeskuksista. Uudelleenintegraatiotukea myönnettiin hyödykkeinä. Tuen suuruus vaihteli euron välillä henkilöä kohden. Hankkeessa arvioitiin, että haavoittuviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tulee saada lisää tukea heidän erityisen asemansa vuoksi. Hankkeessa koulutettiin pakolaisjärjestön edustajia, jotta he pystyivät antamaan totuudenmukaista tietoa paluumaan tilanteesta sekä kertomaan paluuprosessista. Vastaanottokeskuksissa järjestettiin kuusi tilaisuutta, joissa vastaanottokeskuksissa asuvat henkilöt pystyivät tuomaan esille paluuseen liittyviä kysymyksiä. Hanke edisti myös kansalaisjärjestöjen yhteistyötä paluumaissa, jolla katsottiin olevan demokratian edistämisen kannalta positiivinen vaikutus. Vuonna 2009 hanke suoritti opintomatkan Pohjois-Irakiin, jossa hanketyöntekijät tapasivat alueella toimivia järjestöjä. Ajatuksena oli myös löytää järjestöjä, jotka pystyisivät tekemään jälkiseurantaa palanneiden henkilöiden osalta. Viimeisen hankejakson aikana on järjestetty kaksi työpajaa, joiden tähtäimenä oli kouluttaa järjestöjä tekemään hankehakemuksia uudelleenintegraation tukemiseksi paluumaassa. Kolmannessa vaiheessa on myös luotu haavoittuvuuden tunnusmerkistö haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamisen helpottamiseksi. Beqiri toi puheenvuorossaan myös esille, että uudelleenintegraatiotuen tasoja määriteltäessä pyrittiin välttämään vaikutelmaa, jossa ihmisiä ostettaisiin ulos maasta, eikä tämän vuoksi suurempaa integraatiotuen määrää suositeltu PEPP-hankkeessa. Kumppanuus järjestöjen kanssa koettiin tärkeäksi, sillä he edustivat hankkeen kohderyhmää ja voivat tuoda esille omaa asiantuntijuuttaan. Edellytyksenä toimivalle yhteistyökumppanuudelle on, että kumppanuus on huomioitu hankkeen tavoitteissa, ja että järjestöjä pystytään tavoittamaan esimerkiksi eri kattojärjestöjen ja sähköpostilistojen välityksellä. Järjestöt tulee myös pystyä vakuuttamaan, budjetissa tulee huomioida matka ym. kulut sekä pääkaupunkikeskeisestä ajattelutavasta on irtauduttava. Myös järjestöille järjestettävien tilaisuuksien ajankohdan valitseminen on yksi huomoitava seikka. Tilaisuuksista tulee tiedottaa ajoissa, ja niitä voidaan järjestää esimerkiksi viikonloppuisin.

11 Suomi Loppusanat ja yhteenveto Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki Koska aika oli käynyt vähiin, Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeen koordinaattori Jacob Jørgensen tiivisti lopuksi yhteen päivän puheenvuorot. Jørgensen kertoi, että seminaarin tarkoitus oli esitellä ja keskustella eri yhteistyömahdollisuuksista järjestöjen kanssa. Kaikki seminaarin viralliset puheenvuorot toivat tämän asian esille vähän eri tavalla. Jørgensen toivoi, että seminaarissa aloitettu keskustelu voisi jatkua myös tämän päivän jälkeen, esimerkiksi IOM:n ja järjestöjen kahdenkeskeisissa kokouksissa. Lopussa Jørgensen kiitti järjestöjen edustajia osallistumisesta seminaariin ja vilkkaasta keskustelusta. 5. Yhteenveto ja suositukset Seminaarissa käsiteltiin yhteistyötä eri näkökulmista ja korostettiin maahanmuuttajayhdistysten roolia tiedonlevittämisen kannalta. Vaikka seminaariosallistujien lukumäärä jäi tavoitteiden alle, oli kaikki seminaariin osallistuneet tahot innokkaita tekemään yhteistyötä ja vaikuttamaan paluuprosessien kehittämiseen. Seminaari antoi osallistujille tilaisuuden esittää kysymyksiä ja ehdotuksia paikan päällä, sekä IOM:lle puolestaan vastata näihin. Kerätyn palautteen perusteella seminaariin osallistuneet toivoivat, että seminaareja järjestettäisiin lisää, ja että maahanmuuttajia aktivoitaisiin tiedotettaessa IOM:n toiminnasta. Seminaarin päivämäärää suunnitellessa pyrittiin ottamaan huomioon, että järjestöjen edustajat saattavat olla päivätöissä, eivätkä sen vuoksi pääse osallistumaan päiväsaikaan järjestettäviin seminaareihin. Näytti kuitenkin siltä, että seminaarin ajoittuminen kesäkuulle rajoitti osallistujien määrää.

12 Suomi 10 Liite I Palaute Osallistuneista viidestä järjestöstä neljä täytti palautelomakkeen. Vapaaehtoisen paluun käsite oli jo entuudestaan tuttu kaikille vastanneille. Kolme vastannutta oli tuntenut termin kauemmin, kun taas yhdelle vastanneista käsite oli tullut tunnetuksi vasta puolen vuoden sisällä. Tietolähteinä olivat toimineet palaajille suunnatut esitteet, sähköpostitiedotteet, henkilökohtaiset kontaktit sekä IOM:n henkilökunnan että Suomen viranomaisten kanssa, järjestön sisäinen tiedotus sekä tiedotus Euroopan komission kautta. Seminaari vastasi kaikkien vastanneiden odotuksia. Saatujen perustelujen mukaan yksityiskohtaisempi tieto sekä vapaaehtoisesta paluusta että IOM:n toiminnasta olivat toivottuja. Myös kontaktien luominen järjestön ja IOM:n välille oli yksi toteutuneista odotuksista. Kaikkien vastanneiden mukaan heidän edustamansa organisaatiot saivat hyödyllistä ja uutta tietoa IOM:n toiminnasta. Saatua tietoa pidettiin hyödyllisenä, koska järjestöjen asiakaskunnan katsottiin hyötyvän hankkeesta, ja järjestöt voivat levittää tietoa vapaaehtoisesta paluusta tietoa tarvitseville. Mahdollisina uusina yhteistyömuotoina pidettiin siirtolaisten aktivoimista tiedotustoimissa sekä uusien seminaarien järjestämisessä. Muina ehdotuksina esitettiin seminaarin järjestämistä päiväsaikaan.

13 Palautelomake Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa Järjestöseminaari Kiitos, että osallistuit seminaariin. Seminaari on osa Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessahanketta, jota rahoittavat Maahanmuuttovirasto sekä Euroopan paluurahasto. Olisimme kiitollisia, mikäli täytätte oheisen palautelomakkeen. Saamamme palaute on tärkeää ohjelman kehittämistä ajatellen. Lomakkeen voi palauttaa IOM:n henkilökunnalle seminaarin päätyttyä. Lomakkeen voi myös toimittaa postitse tai sähköpostitse jälkikäteen. Palautteen voi antaa nimettömänä, mutta mikäli toivot meidän olevan yhteydessä teihin jälkikäteen palautteenne / ehdotustenne pohjalta, pyydämme teitä jättämään yhteystietonne lomakkeen kohtaan Edustamasi organisaatio Kansalaisjärjestö Viranomainen Muu: 2. Oliko termi Vapaaehtoinen paluu teille tuttu ennen seminaaria? Kyllä Jossain määrin Ei Jos vastasit kysymykseen ei, voit siirtyä kohtaan Kuinka kauan termi on ollut teille tuttu: 0-1 kuukautta 1-6 kuukautta 6-12 kuukautta 1-3 vuotta Kauemmin Kello Kulttuurikeskus Caisa Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 / Kaisaniemen metroasema, Helsinki 4. Mitä kautta termi on teille tuttu (voit valita monta vaihtoehtoa)? IOM:n palaajille suunnattu, monikielinen esite Hankkeen yleinen esite (taitettu A4) Hankkeessa tuotettu muu materiaali (kynät, lehtiöt, julisteet ym.) Hankkeen www-sivut (vapaaehtoinenpaluu.fi) Sähköpostitiedotteet muut www-sivut (vapaaehtoinenpaluu.fi) Artikkelit / uutiset medioissa Henkilökohtaisien kontaktien kautta (IOM työntekijä) Henkilökohtaisien kontaktien kautta (Viranomaiset, sosiaalityöntekijä) Edustamani järjestön / organisaation kautta Muu: IOM Helsinki Puh: Fax: assistedvoluntaryreturn.fi vapaaehtoinenpaluu.fi lomake jatkuu seuraavalla sivulla EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

14 5. Vastasiko seminaari odotuksia? Kyllä Jossain määrin Ei Millä tavoin? 6. Saitko järjestösi / organisaatiosi kannalta hyödyllistä uutta tietoa IOM:n toiminnasta? Kyllä Jossain määrin Ei Mitä ja miten järjestösi voi hyödyntää tietoja? 7. Haluaisin ehdottaa seuraavia yhteistyömuotoja IOM:lle (mikäli toivot IOM:n ottavan yhteyttä pyydämme teitä jättämään yhteystiedot) 8. Parannusehdotuksia ja muuta palautetta hankkeen vetäjille/seminaarin järjestäjille Kiitos! Palautelomakkeen voi toimittaa seminaarin henkilökunnalle tai postittamaan osoitteella IOM Helsinki Sähköposti: PL 851 Fax: Helsinki Tel Finland vapaaehtoinenpaluu.fi / assistedvoluntaryreturn.fi EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

15 Liite II Sisältö TULOKSET / PALUUTILASTOT KANSAINVÄLINEN SIIRTOLAISUUSJÄRJESTÖ - IOM 11. Paluut Hankkeen paluut maittain IOM:n ja hankkeen esittely IOM maailmaassa ja Suomessa IOM:n toiminnat AVR hankkeita DAVRiF HANKE IOM Helsingin yhteistyöseminaari järjestöille Hankkeen jaksot ja toiminnat Yhteistyökumppanit Järjestöjen rooli? 15. kesäkuuta 2011 Jacob T. Jørgensen Hankekoordinaatori Esittäjä on yksin vastuussa tämän esityksen sisällöstä, joka ei välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. 1 Euroopan Paluurahasto osallistuu hankkeen rahoitukseen. 2 Euroopan paluurahasto (RF) Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö - IOM Maailmanlaajuinen järjestö Hallitusten välinen järjestö (Intergovernmental) Perustettu vuotisjuhla jäsenvaltiota 97 tarkkailijaa Yli 400 konttoria ympäri maailmaa Yli 7000 työntekijää 4 Suomi / English

16 IOM:n toimistot Yli 400 konttoria ympäri maailmaa IOM Helsinki Perustettu aluetoimistona 1994 Pohjoismaat, Baltian maat Noin 25 työntekijää Hankkeita Suomessa, Ruotsissa, (Tanskassa) Yritysmuoto: Ulkomainen yhteisö Kaikki IOM:n toiminnat hankekohtaisia / toteutetaan hankkeissa Suomi / English IOM:n periaatteet Inhimillinen ja hallittu siirtolaisuus on sekä siirtolaisten että yhteiskunnan etu IOM työskentelee yhteistyökumppaneidensa kanssa: Auttakseen käytännön järjestelyissä siirtolaisuuden hallinnassa Tarjotakseen asiantuntemustaan siirtolaisuudesta Kannustakseen siirtolaisuuden tuomaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä Edistäkseen siirtolaisten ihmisarvoa sekä hyvinvoinnin ylläpitoa 5 6 IOM Helsingin toiminnat Kulttuuriorientaatio Kotoutuminen (DIRECT) Siirtolaisuus ja terveys: Terve tulevaisuus Siirtolaisuus ja kehitys: MIDA Health (Somalia), Quests Mida Myös vastaavat ohjelmat muihin maihin, muun muassa Afganistaniin (RQA) Ihmiskaupan vastainen työ Kiintiöpakolaisten matkajärjestelyt ja tuki Vapaaehtoinen paluu 7 8

17 Vapaaehtoinen paluu (AVR) AVR-hankkeet AVR AVRR (Assisted Voluntary Return and Reintegration) IOM Helsingillä ollut monta paluu- ja uudelleenintegraatio-ohjelmaa Pohjoismaissa: Perussäännöt Palaajan vapaaehtoisuus Palaajan tietoinen päätös Tasavertaisuus/järjestelmällisyys Ihmisarvon kunnioitus Kustannustehokkuus Suomessa Erilaiset ohjelmat mm. entiseen Jugoslaviaan Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen ( ) Tanskassa Irak, Afganistan, ihmiskaupan uhrit, yksintulleet alaikäiset Ruotsissa Irak, Afganistan, Somalia, rahallista tukea palaajille eri maihin 9 10 DAVRiF -hanke DAVRiF -hanke Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa Developing Assisted Voluntary Return in Finland (DAVRiF) Hankkeen rahoittajina toimii Euroopan paluurahasto sekä Maahanmuuttovirasto (Migri) Migri myös hankkeen pääkumppani Photo: Diego Samora Robeiro IOM 2009 Robeiro, an ex-combatant from an illegal paramilitary group in Colombia, carries the harvested chili peppers. Robeiro is one of 300 beneficiaries of an income generation project implemented by IOM Colombia. Päätavoite: Luoda pysyvät viitekehykset vapaaehtoisen paluun toiminalle Suomessa Suomi / English 12

18 Ensimmäinen hankejakso 1. tammikuuta helmikuuta 2011 Käytännön matkajärjestelyt vapaaehtoisille palaajille ja rahakannustimet uudelleenintegraatiota varten 450 hakemusta, 303 paluuta Yhteistyöverkostojen vahvistaminen Tiedotusta ja materiaaleja palaajille ja paluutoimijoille Kaksi seminaaria: toukokuuta helmikuuta 2011 Yhteistyökumppanit Tämänhetkiset yhteistyökumppanit muun muassa vastaanottokeskukset ja viranomaiset Mahdollisimman laaja yhteistyöverkosto tärkeä hankkeen jatkuvaa kehittämistä ja toteuttamista varten Kumpanuutta kehitetään ja laajennetaan kaikissa hankejaksoissa Suomi / English Toinen hankejakso 1. maaliskuuta joulukuuta 2011 (nykyinen) Paluujärjestelyt jatkuvat, myös haavoittuvassa asemassa oleville palaajille Ihmiskaupan uhrien paluut yhteistyössä uuden hankekumppanin Joutsenon VOK:n kanssa Tiedotusta jatketaan ja kehitetään, erityisesti palaajille ja maahanmuuttajayhdistyksille Kaksi seminaaria josta tämä ensimmänen Järjestökumppanit? Hyvät yhteydet mahdollisille palaajille Viranomaisista riippumattomia Paluumaiden asiantuntemus Omat verkostot Suomessa ja paluumaassa Voivat tarvittaessa neuvoa oman maan kansalaisia / mahdollisia palaajia Voivat osallistua esimerkiksi paluumaahankkeiden kehittämiseen ja toteuttamiseen Voivat avustaa palaajia Suomesta omien paluumaaverkostojen avulla Saada näkyvyyttä IOM:n kautta Jne

19 Suomi / English Verkostojen tärkeys Saapuneet hakemukset hakijan paikkakunnan mukaan 450 hakemusta ensimmäisen hankejakson aikana Osoittaa tiedon hankkeesta levinneen hyvin (kartta kesäkuulta 2011) Paluut Tulokset / paluutilastot Paluut / Irak Venäjän federaatio Serbia Kosovo UNSC 1244 Afganistan Nigeria Ghana Turkki Intia Sri Lanka Valko-Venäjä Palestiinan alue Makedonia Kroatia BiH Iran Armenia Kamerun Tansania Syyria Moldova Gambia Egypti Ukraina Sierra Leone Pakistan Kirgisia Etiopia Kuuba DR Kongo Georgia Bangladesh

20 Kysymyksiä? Photo: Nick Danziger IOM 2009 One of Sierra Leone's many war widows. She's no longer just a statistic. Registered for reparations assistance, she has now received a grant which has allowed her to buy basic cooking utensils. Kiitos Jacob Jörgensen, Hankekoordinaattori / / Pirkko Väänänen, Tiedottaja / / Essi Syrjäkari, Avustava koordinaattori / / Hisham Salim, Hankeassistentti / Tuija Rissanen, Harjoittelija / Suomi / English 22

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Return Experts' Group (REG): Ensimmäisen vuoden kokemuksia. Mari Helenius Janne Kinnunen. Euroopan unionin osarahoittama

Return Experts' Group (REG): Ensimmäisen vuoden kokemuksia. Mari Helenius Janne Kinnunen. Euroopan unionin osarahoittama Return Experts' Group (REG): Ensimmäisen vuoden kokemuksia Mari Helenius Janne Kinnunen Euroopan unionin osarahoittama Esityksen sisältö Mikä on EMN REG? Mitä REG tekee? Työn tähänastiset tulokset Esimerkki

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Vapaaehtoisen paluun vakiinnuttaminen ruohonjuuritason terveiset

Vapaaehtoisen paluun vakiinnuttaminen ruohonjuuritason terveiset Vapaaehtoisen paluun vakiinnuttaminen ruohonjuuritason terveiset Hanketyöntekijä Hannele Hansén-Haug OULUN VASTAANOTTOKESKUS Puh. 029 54 63104 Maahanmuuton haasteet ja AMIFrahoitusmahdollisuudet 15.6.2016

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 24.11.2016 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut - muuttajat ja muutoksen haasteet 4.12.2015 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Aamun ohjelma EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelman esittely Ideasta hankkeeksi Kysymykset ja jatkokeskustelut Kansalaisten

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ 18.9.2013 Tampereen kaupungin valtuustosali Katri Lyijynen Joutsenon vastaanottokeskus Auttamisjärjestelmän koordinointi, ylläpito ja kehittäminen on annettu tehtäväksi

Lisätiedot

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO Opintovierailun järjestäminen Suomessa 2012-2013 Tiedotustilaisuus Helsinki 1.9.2011 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Vierailu mahdollistaa verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 2.2.2017 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu Punaisen

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

University Admissions Finland. Hakukierroksen 2012-2013 hakutilastot

University Admissions Finland. Hakukierroksen 2012-2013 hakutilastot University Admissions Finland Hakukierroksen 2012-2013 hakutilastot University Admissions Finland UAF- konsortioon kuuluvat Helsingin, Itä- Suomen, Jyväkylän, Lapin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistot,

Lisätiedot

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa 9.11.2015 Suomeen saapunut 27 070 turvapaikanhakijaa viime vuonna 3651 tulijaa Alaikäisenä yksin tulleita 2028

Lisätiedot

Nero-rahoitus. Maarit Niva

Nero-rahoitus. Maarit Niva Nero-rahoitus Maarit Niva rahoittaja Oulun kaupunki valtuuston kullekin vuodelle myöntämä määräraha ennaltaehkäisevään työhön hyvinvoinnin palvelualueelle Huom! ta-päätös tulee joulukuussa v 2012 hyvinvointilautakunta

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

AMIF-rahoituksen hyödyntäminen Maahanmuuttovirastossa

AMIF-rahoituksen hyödyntäminen Maahanmuuttovirastossa AMIF-rahoituksen hyödyntäminen Maahanmuuttovirastossa Visio 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja Toiminta-ajatus Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä) Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument - HEI ICI Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma - Korkeakoulu-IKI Uusi kanava yliopistoille ja ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

University Admissions Finland. KV-kevätpäivät, Levi 21.5.2013 Outi Tasala UAF

University Admissions Finland. KV-kevätpäivät, Levi 21.5.2013 Outi Tasala UAF University Admissions Finland KV-kevätpäivät, Levi 21.5.2013 Outi Tasala UAF University Admissions Finland Liitekäsittelyn palvelukeskus, jota ohjaa kymmenen yliopiston konsortio Palvelukeskus syntynyt

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.2016 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 6.10.2015 TEM/1859/09.10.02/2015 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 3. haku (30.9. 30.11.2015) Suomi on

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto Katsaus North South South ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009 Loppuraportin tiivistelmä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO 2011 Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 26.10.2016 PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 1 PALOMAN päämäärä Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Lukuja Tampereen asukasluku n. 225 000 (2016) Hervannan (1973) Tampereen tytärkaupungin asukasluku

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla.

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. PUNAISEN RISTIN HAASTEET Kristiina Kumpula pääsihteeri Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. SUOMEN PUNAINEN RISTI Julkisoikeudellinen yhdistys: Laki Suomen

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994:

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOANALYYSI 2/08 Kansalaisuusyksikkö 2.3.2009 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2008 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista 20. elokuuta 2007 Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma.

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Suomalaisten kuntien II työpaja 4.5.2010, Tampere Kirsi-Marja Lonkila Itämeren kaupunkien liitto Sidosryhmäanalyysista Auttaa keräämään ja analysoimaan tietoa siitä, kenen

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2011/3 Maahanmuuttoyksikkö 29.2.2012 OLESKELULUVAT VUONNA 2011 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2011 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman 5. ja 6.

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman 5. ja 6. 29.1.2010 TEM/12/09.01.01/2010 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman 5. ja 6. hakukierroksen hankkeille vuonna 2010 Suomi on ohjelmakaudella

Lisätiedot

Grundtvig-workshopit Hakuneuvonta järjestäjille Katariina Vinblad, CIMO

Grundtvig-workshopit Hakuneuvonta järjestäjille Katariina Vinblad, CIMO Grundtvig-workshopit 2012 Hakuneuvonta järjestäjille 25.1.2012 Katariina Vinblad, CIMO Grundtvig-ohjelmassa erityistavoitteena vastata Euroopan väestön ikääntymisestä aiheutuvaan koulutushaasteeseen kehittää

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET Experttien toiminta 2012-2013 Kokkola 22.11.2013 Tuula Hautasaari, CIMO Kansallinen ECVET Expert -toiminto EU:n komissio käynnisti vuonna 2012 ECVET Expert - toiminnon

Lisätiedot