Vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta

Transkriptio

1 Vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta IOM OIM

2 05 International Organization for Migration / Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö Tämä raportti on Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n Helsingin toimiston tuottama. Raportti on julkaistu EU:n paluurahaston sekä Maahanmuuttoviraston rahoittamassa Vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta -hankeessa. Hankkeen toteuttaja on yksin vastuussa raportin sisällöstä, joka ei välttämättä edusta Euroopan Komission tai Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön yleistä kantaa. Euroopan paluurahasto - Toimiva ja turvallinen paluu

3 3 Sisältö Johdanto: VAPPS-hankkeen tausta 5 VAPPS hankekuvaus 7 Hankkeen kohderyhmät 7 Hankkeen kohderyhmälle tarjoama avustus 8 Neuvonta 8 Matkajärjestelyt 8 Paluutuki 0 Palaajien jälkiseuranta 3 Hankkeen tiedotus 3 Neuvonta 4 Palaajien tietopaketti 5 Vapaaehtoinen paluu-video ja DVD 5 Hankesivusto, uutiskirjeet ja sosiaalinen media 5 Paluutarinat -nettikampanja 7 Tiedotus- ja verkostoitumiskokoukset 7 Seminaarit 7 Loppusanat 8

4

5 Vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta Johdanto: VAPPS-hankkeen tausta IOM Helsinki on perustamisestaan vuonna 994 lähtien tarjonnut tilapäisiä vapaaehtoiseen paluuseen liittyviä palveluja yhteistyössä viranomaisten, esimerkiksi vastaanottokeskusten, poliisin, kuntien sekä työ- ja sisäministeriön kanssa. Euroopan paluurahaston perustaminen, paluuseen liittyvän toimintavastuun siirtyminen Maahanmuuttovirastolle (Migri) ja paluudirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä vaikuttivat osaltaan siihen, että IOM Helsinki ehdotti vapaaehtoiseen paluuseen liittyvän järjestelmän kehittämistä Suomessa. Tämän seurauksena käynnistettiin vuonna 00 Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa hanke (Developing Assisted Voluntary Return in Finland, DAVRiF), jonka tavoitteena oli vakiinnuttaa puitteet vapaaehtoiselle paluuohjelmalle Suomessa valtakunnallisella tasolla. Hanke toteutettiin yhteistyössä Migrin ja muiden paluutoimijoiden kanssa, ja sen rahoittivat Euroopan paluurahasto sekä Migri. DAVRiF-hankkeen loputtua vuonna 0 ja perustuen hankkeen onnistuneisiin saavutuksiin, IOM edelleen yhteistyössä Migrin kanssa ja Paluurahaston tuella, käynnisti Vapaaehtoinen paluu- ja paluutuki Suomesta (VAPPS) hankkeen, jonka tarkoitus oli kehittää DAVRiF-hankkeen hyviä paluukäytäntöjä, etenkin liittyen uudelleenkotoutumistukeen ja sen seuraamiseen sekä palaajille suunnattuun tiedottamiseen. Samalla hanke pyrki tukemaan sisäministeriössä käynnissä ollutta lainsäädäntöhanketta vapaaehtoisen paluun järjestelmän vakiinnuttamiseksi. VAPPS-hankkeen toinen jakso loppui kesäkuun lopussa 05, ja. heinäkuuta 05 astuivat voimaan lakimuutokset, joiden perusteella vastaan-

6 6 ottokeskukset tai Maahanmuuttovirasto voivat myöntää tietyille kohderymille vapaahtoisen paluun tukea. Tämän julkaisun tarkoitus on tarjota lukijalle yhteenveto VAPPS-hankkeen tavoitteista ja tuloksista. 400 IOM:n järjestämät paluut (kolmansien maiden kansalaiset) Kohderyhmään kuuluu: henkilö, joka on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, peruuttaa turvapaikkahakemuksensa, on ihmiskaupan uhri, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa, on saanut tilapäistä suojelua, on saanut tilapäisen oleskeluluvan maasta poistamisen estymisen vuoksi, mutta jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, jonka kansainvälisen suojelun asema Suomessa on peruutettu tai lakkautettu ja joka on päätetty karkottaa.

7 VAPPS hankekuvaus 7 Vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta (VAPPS) hanke käynnistyi..03. Hanke toimi jatkona sitä edeltäneelle Vapaaehtoisen paluun kehittäminen -hankkeelle ja se toteutettiin kahdessa vaiheessa ( ja ). Hankkeen toteutti IOM Helsinki, ja sitä rahoittivat Euroopan paluurahasto sekä Maahanmuuttovirasto. Hanketoiminnot toteutettiin läheisessä yhteistyössä hankekumppanin, Maahanmuuttoviraston, ja muiden yhteistyötahojen kanssa (ml. poliisi, Rajavartiolaitos, vastaanottokeskukset, lakimiehet). VAPPS-hankkeen tavoitteena oli vakiinnuttaa edellisen hankkeen aikana kehitetyt toiminnot pysyviksi käytännöiksi ja estää vapaaehtoisen paluun toiminnan keskeytyminen Suomessa. Kahden ja puolen vuoden aikana hankkeen tarkoituksena oli avustaa yhteensä noin 900 kolmansien maiden kansalaista palaamaan vapaaehtoisesti kotimaahansa, muun muassa antamalla neuvontaa vapaaehtoisesta paluusta ja uudelleenintegraatiotuen käytöstä. Hanke pyrki edistämään yhdenvertaisuutta paluukäytännöissä ja edelleenkehittämään yleistä vapaaehtoisen paluun järjestelmää. Erityistä huomiota kiinnitettiin kestävälle pohjalle rakentuvan uudelleenkotoutumisen tukemiseen, jälkiseurantaan ja kattaviin tiedotustoimiin. Hankkeen tavoitteisiin kuului myös tiedotus- ja neuvontamenetelmien kehittämistä laajentamalla tiedotustoimien kautta tavoitettavaa kohderyhmää sekä huomioimalla (mahdollisten) palaajien erityistarpeet, kuten luku- ja kirjoitustaidottomuus. Vapaaehtoisille palaajille VAPPS II hankkeessa tehdyn kyselyn mukaan IOM nähdään turvallisena ja neutraalina paluun järjestäjänä. Hankkeen kohderyhmät Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä määräytyi EU:n paluudirektiivin ja Maahanmuuttoviraston ohjeistuksen mukaisesti ja siihen kuuluivat kolmansien maiden kansalaiset, mukaan lukien: Turvapaikanhakijat: jotka ovat peruttaneet turvapaikkahakemuksensa joka ovat saaneet kielteisen päätöksen Kansainvälistä suojelua saaneet (esim. kiintiöpakolaiset) Ihmiskaupan uhrit

8 8 Muut henkilöt, joilla ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa ( paperittomat /säännösten vastainen maahanmuutto) IOM avusti VAPPS -hankkeessa ( ) yhteensä 853 henkilöä palaamaan vapaaehtoisesti 69 maahan. Hankkeen kohderyhmälle tarjoama avustus Neuvonta IOM:n periaatteiden mukaan vapaaehtoinen paluu perustuu aina palaajan tietoiseen ja vapaaehtoiseen päätökseen käyttää järjestön palveluita. Tämän varmistamiseksi hanke tarjosi paluuta harkitseville ja siihen hakeneille neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisesti IOM:n toimistolla. Hanketyöntekijät neuvoivat palaajia heidän äidinkielellään aina kun mahdollista. Lisäksi hankkeen tuottamilla monikielisillä ja -kanavaisilla tiedotusmateriaaleilla pyrittiin varmistamaan, että palaajilla oli riittävää tietoa paluupäätöksen tekemistä varten. Tärkeässä asemassa neuvonnassa olivat myös muut paluutoimijat, kuten vastaanottokeskukset ja poliisit, joiden neuvontakapasiteetin vahvistamiseksi hanke toteutti lukuisia tiedotus- ja koulutustoimia, ml. nettisivut, tiedotustilaisuuksia, uutiskirjeita ja erilaisia julkaisuja. Myös jälkiseurantatulokset vahvistavat onnistuneen tiedotuksen : 90% palaajista oli oman arvionsa mukaan saanut riittävää tietoa vapaaehtoisesta paluusta ennen lähtöä. Matkajärjestelyt Hanke on tarjonnut kohderyhmään kuuluville henkilöille mahdollisuuden palata vapaaehtoisesti kotimaahansa ja saada paluutukea. Hanke on tarvittaessa avustanut palaajia myös matkustusasiakirjojen hankinnassa sekä näin ollen myös lasten rekisteröinnissä paluumaan kansalaisiksi kohdemaiden suurlähetystöissä. IOM on koordinoinut matkajärjestelyjä ja kauttakulkulupien anomista suomalaisten paluutoimijoiden kanssa sekä ostanut palaajille kotimaan ja ulkomaan matkaliput lähtöpisteestä Suomessa aina kotipaikkakunnalle saakka. Helsinki-Vantaan lentokentällä IOM on avustanut lähtijöitä lähtöselvityksessä sekä turva- ja passintarkastuksessa; myös junalla Venäjälle palaavia hen- Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt olivat kuitenkin tukikelpoisia vain, jos heidät katsottiin olevan humanitäärisen paluuavustuksen tarpeessa, esim. jos heillä ei ollut riittäviä omia resursseja kustantaa matkaa tai haavoittuvuuden perusteella.

9 Paluut maittain VAPPS I & II Paluut maittain VAPPS I ja VAPPS II Irak Venäjä Serbia Kosovo UNSC 44 Ukraina Albania BiH Nigeria Valko Venäjä Georgia Iran Ghana Turkki Sri Lanka Angola Nepal Gambia Azerbaidžan Marokko Makedonia Libya Kuuba Kamerun Yhdysvallat Vietnam Tansania Pakistan Montenegro Kenia Bangladesh Libanon Kolumbia Etiopia Etelä Afrikka Venezuela Sudan Kiina Jordania Honduras Filippiinit Armenia Algeria Kanada Senegal Palestiina Malaysia Kazakhstan Israel Egypti Djibouti Brasilia Afganistan Argentina Uusi Seelanti Uruguay Tadjikistan Somalimaa, Somalia Peru Niger Mauritius Meksiko Mali Kirgistan Kambodzha Intia Guinea Guatemala Burundi Bolivia

10 0 Palaajien laillinen status Palaajien laillinen status 03-5 Muu** 4% Turvapaikkahakemuksen keskeyttäneet 8% Kielteisen päätöksen saaneet 58% **opiskelijat, Suomessa oleskeluluvalla asuneet, paperittomat, pakolaisaseman saaneet jne. kilöitä on avustettu matkalla ja passintarkastuksessa raja-asemalle asti. IOM avusti pääsääntöisesti kaikkia palaajia myös lennonvaihdossa ja maahantulossa kauttakulku- ja paluumaissa. Hanke tarjosi myös käteis- tai hyödyketukea paluun jälkeistä uudelleenkotoutumista varten ja järjesti jälkiseurantahaastatteluja (kts. alla). Paluutuki Paluutuen avulla hanke pyrki edistämään kestävää paluuta ja uudelleenkotoutumista. Paluutukea tarjottiin VAPPS I ja II hankkeissa määritellyn tukitaulukon mukaisesti. Tukitaulukon lähtökohtana oli, että maihin, joissa olosuhteet uudelleenkotoutumiselle ovat haastavampia, myönnetään korkeammat tuet. Näihin maihin kuuluivat esim. Irak, Afganistan, Bangladesh, sekä tietyt, kaikkein köyhimmät Saharan eteläpuolisen Afrikan maat. Palaajat saivat valita paluutukea joko hyödykkeenä (tavallisesti 500 euroa/aikuinen, 750 euro/lapsi) tai käteisenä ( euroa/aikuinen, euroa/lapsi). Paluumaan ja tukitaulukon lisäksi tukipäätöksissä otettiin huomioon myös palaajan laillinen asema Suomessa, palaajien ilmoittamat uudelleenkotoumissuunnitelmat ja mahdolliset yksilölliset haavoittuvuustekijät, joiden perusteella tuen määrä saatettin nostaa poikkeustapauksissa 000 euroon. Osalle palaajista tarjottiin mahdollisuus osallistua jälkiseurantaan, jonka avulla hanke keräsi haastatteluin tietoa paluutuen käytöstä ja hyödyllisyydestä sekä palaajien kokemuksista ja tyytyväisyydestä paluun jälkeisenä aikana. Jälkiseurantaan osallistumisesta maksettiin palaajille 00 euron kannustintuki.

11 Käteistuki Käteistuesta 00 euroa (00 euroa/lapsi) maksettiin Helsinki-Vantaan lentokentällä ennen lähtöä, ja tällä tukiosuudella pyrittiin antamaan palaajille mahdollisuus kattaa välittömät kustannukset matkan aikana ja/tai heti paluun jälkeen. Jos myönnetty tukisumma oli yli 00 euroa, loput tuesta maksettiin paluumaassa, joko lentokentällä tai IOM:n paikallisessa toimistossa. Kaikista palaajista käteistukea myönnettiin n. 79%:lle. Palaajat saivat käyttää käteistuen parhaaksi katsomallaan tavalla paluun jälkeen. Jälkiseurantahaastattelujen perusteella sitä käytettiin pääsääntöisesti välittömien tarpeiden kattamiseen, kuten ruokaan, vaatteisiin, huonekaluihin tai lääkkeisiin. Osa palaajista myös perusti käteistuen avulla oman liikkeen tai käytti tuen (lisä-)koulutukseen. Käteistuella palaajat pystyivät pääsääntöisesti kattamaan alkuvaiheen tai lyhyemmän aikavälin tarpeita: noin puolet jälkiseurantaan osallistuneista kertoi, että käteistuki oli riittävä kattamaan kuluja noin kuukauden ajaksi, 37%:llä oli hyötyä tuesta -6 kuukauden aikana, ja 7%:llä tukisumma riitti pidemmäksikin ajaksi. Erityis- ja hyödyketuki Riippuen paluumaasta palaajat saivat käteistuen sijasta valita tuen myös hyödykkeenä, jonka suuruus oli 500 euroa (750 euroa/lapsi). Hyödyketukea anoneille maksettiin myös 00 euroa (00 euroa/lapsi) lähdön yhteydessä, mutta loput tuesta käytettiin uudelleenkotoutumista tukevien tavaroiden tai palveluiden ostamiseen paikallisen IOM:n Erityis-/hyödyketuki, osuus kaikista palaajista toimiston välityksellä. Hyödyketuen käytöstä palaajan oli tehtävä tarkempi suunnitelma paikallisen IOM toimiston kanssa, ja suunnitelman laatimisessa tarjottiin myös neuvontaa ja muuta avustusta, esim. apua yrityksen rekisteröinnissä. Erityistueksi kutsutaan hankkeen tarjoamaa räätälöityä paluutukea, jota myönnettiin erityisesti haavoituvassa asemassa oleville palaajille, esim. pienten lasten yksinhuoltajille tai henkilöille, joilla oli vakavia terveysongelmia. Tälle kohderyhmälle myönnettiin esimerkiksi suuremman käteisosuuden ja hyödyketuen yhdistelmä tai poikkeuksellisesti myös korotettua käteistukea, riippuen asiakkaan tarpeista ja IOM:n tukikapasiteetista paluumaassa.

12 Suuremman tukisumman arvon sekä tarkan uudelleenkotoutumissuunnitelman ansiosta IOM katsoo, että hyödyketukimuoto on suotavampi ja voi usein tukea palaajien kestävälle pohjalle rakentuvaa paluuta paremmin kuin pelkkä käteistuki. Tämän takia hankkeen tavoitteisiin kuului myös hyödyketuen valitsevien palaajien osuuden kasvattamista, joka saavutettiin kiitettävästi: VAPPS I-hankejaksossa n. 5%:lle palaajista myönnettiin hyödyketukea, kun toisessa hankejaksossa tämä osuus nousi n. 5%:iin. Palaajat käyttivät hyödyketukea erilaisiin tarkoituksiin, ja usein suunnitelmat tarkentuivat vasta paluun ja paikallisen IOM:n toimiston antaman neuvonnan jälkeen. Suosituimmat tukimuodot olivat yrityksen perustaminen (esim. ruokakauppa, putkityöt, rakennusala, ompelimo), maanviljelys/ karjan ostaminen, asuminen (esim. oman talon korjaus, huonekalujen ja tarvikkeiden hankinta) sekä koulutus. Hyödyketukea käytettiin myös terveydenhoitoon ja lääkkeisiin. Hyödyketuella saattoi olla myönteinen vaikutus paluun kestävyyteen: jälkiseurannassa 80% vastanneista ilmoitti olevansa ylipäänsä tyytyväinen päätökseen palata vapaaehtoisesti, kun vastaava luku kaikista palaajista oli 67%. kiseuranta Muita paluutukimuotoja Hankkeen kohderyhmää on tavoitettu myös EU-rahoitteisen MAGNET II ävästi tietoa-hankkeen vapaaehtoisesta (04-6, päävastuussa IOM Ranska) avulla. MAGNET II -hanke nnen paluupäätöstäsi? on työllistämisprojekti Irakin kurdialueelle Suomesta, Belgiasta, Ranskasta, Saksasta ja Iso-Britanniasta vapaaehtoisesti palaaville. Hanketta osarahoittavat osallistujamaiden viranomaiset (Suomessa Maahanmuuttovirasto) 8% % EU:ssa; Irakissa sitä tukevat kurdiviranomaiset ja paikalliset yritykset. IOM Jälkiseuranta Helsinki voi ohjata Irakin kurdialueille VAPPS -hankkeen avulla palaavia henkilöitä MAGNET II -hankkeen piiriin. Vaikka kyseessä on erillinen hanke, se paransi myös IOM Helsingin kapasiteettia tarjota paluuneuvontaa ja uudelleenkotutumisen mahdollisuuksia VAPPS -hankkeen kohderyhmälle. Saitko riittävästi tietoa vapaaehtoisesta paluusta ennen Jälkiseuranta: paluupäätöstäsi? Saitko riittävästi Oliko tietoa vapaaehtoisesta paluusta ennen paluutuen sinulla mielestäsi ongelmia Jälkiseuranta: saamisessa? Oliko sinulla mielestäsi ongelmia paluutuen saamisessa? paluupäätöstäsi? Kyllä Ei n/a 8% 90% % 5% Oliko sinulla mielestäsi ongelmia paluutuen saamisessa? 90% 95% 5% Kyllä Ei n/a Ei Kyllä

13 Palaajien jälkiseuranta IOM:n pyrki jatkuvasti kehittämään palaajille annettavaa avustusta ja erityisesti tapoja, joilla voidaan tukea mahdollisimman kestävää uudelleenkotoutumista. Tämän tueksi järjestettiin palaajien jälkiseurantaa, johon osallistui yli 0 VAPPS-hankkeiden palaajaa. Paikalliset IOM toimistot haastattelivat palaajia aikaisintaan kuukausi kotimaahansa saapumisen jälkeen. Kysymykset koskivat mm. palaajien kokemuksia liittyen paluun jälkeiseen aikaan ja paluutukeen, ja vastaukset analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. 3 Jälkiseurannassa selvisi, että suuri enemmistö vastanneista oli tyytyväinen IOM:n ja yhteistyötahojen antamaan tukeen: 90% vastanneista oli mielestään saanut riittävästi tietoa vapaaehtoisesta paluusta ennen paluupäätöstään ja 95% vastasi, että paluutuen saaminen IOM:ltä oli sujunut ongelmitta. Enemmistö vastanneista (6%) oli myös sitä mieltä, että paluutuki paransi elinolosuhteita pitkällä aikavälillä, ja kertoi olevansa ylipäänsä tyytyväinen päätökseen palata (70%). Jälkiseurantatulokset myös kertoivat, että hyödyketukea saaneet palaajat suhtautuivat tulevaisuuteen myönteisemmin kuin muut, käteistukea saaneet, palaajat. Monet palaajat kuitenkin kertoivat myös haasteista paluun jälkeen: yli puolet koki paluumaan työllisyystilanteen ongelmallisena, ja myös tulotaso, asumis- ja turvallisuustilanne aiheutti noin kolmasosalle vastanneista huolia. Jälkiseurannan keskeisenä tuloksena voidaan pitää, että uudelleenkotoutumistuki näyttää hyödyttävän kestävää paluuta parhaiten silloin, kun sitä pystyy käyttämään joustavasti ja jokaisen palaajan tilanne yksilöllisesti huomioiden. Hankkeen tiedotus Varsinaisen (mahdollisille) palaajille suunnatun paluuavustuksen lisäksi tiedotustoimilla on ollut VAPPS-hankkeissa suuri painoarvo. Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittiin hyvin erilaisten ja laajojen kohderyhmien tiedotusta, joka näin olleen myös edellytti materiaalien ja sanomien kohdentamista jokaisen kohderyhmän tarpeita huomioon ottaen. Tiedotustoimilla oli kaksi päätavoitetta: ensinnäkin pyrittiin IOM:n periaatteiden mukaisesti varmistamaan, että paluuta harkitsevat saivat tarpeeksi tietoa tietoisen ja vapaaehtoisen paluupäätöksen tekemistä varten, ja toiseksi hanke tavoitteli vapaaehtoisen paluun ja paluutuen ymmärtämisen

14 4 lisäämistä niin yhteistyötahojen kuin päättäjien ja laajan yleisön keskuudessa. Keskeisiin tiedotustoimiin kuuluivat seuraavat: Neuvonta Suoralle kohderyhmälle annettiin henkilökohtaista paluuneuvontaa mahdollisuuksien mukaan palaajan omalla kielellä (IOM voi tarjota neuvontaa noin 0 eri kielellä) puhelimitse, sähköpostitse sekä IOM:n toimistolla vierailujen aikana. Tietoisen ja vapaaehtoisen paluupäätöksen tukemisen lisäksi, neuvonnan tarkoitus oli myös varmistaa kun paluupäätös oli tehty palaajien osallisuus kautta paluuprosessin. Kuukausitasolla IOM Helsingin toimistolla oli n. 300 asiakaskontaktia palaajien kanssa. Myös muilla paluutoimijoilla, erityisesti poliisilla ja vastanottokeskuksilla, oli tärkeä rooli palaajien neuvonnassa, minkä takia hanke myös pyrki vahvis- Palaajien tietopaketti

15 tamaan muiden tahojen neuvontakapasiteettia (kts. alla). 5 Palaajien tietopaketti Tietopakettiin, jota levitettiin myös eri paluutoimijoiden välityksellä, kuului muun muuassa: Monikielinen esite (3 kieltä) ja CD-kokoinen visuaalinen yleisesite (englanniksi/suomeksi), joissa kuvaillaan hankkeen tarjoamaa tukea ja hakuprosessia Hankekortit (käyntikortit), joissa IOM:n yhteystiedot eri kielillä Paluutarinat (Return Stories): monikielinen esite, joka kertoo IOM:n avulla Suomesta palanneiden kokemuksista paluun jälkeiseltä ajalta ja siitä, miten he käyttivät paluutukea Yrityksen perustamisopas oman yrityksen perustamista suunnitteleville Vapaaehtoinen paluu-video ja DVD IOM tuotti 0 minuutin pituisen DVD:n nimeltään Your Guide to AVR, joka tarjosi neuvontaa vapaaehtoisesta paluusta visuaalisessa muodossa myös luku- ja kirjoitustaidottomille. DVD:tä voi katsoa kymmenellä eri kielellä, ja videon kaikki kieliversiot olivat katsottavissa myös hankkeen nettisivuilla. Hankesivusto, uutiskirjeet ja sosiaalinen media IOM perusti jo vuonna 00 nettisivuston vapaaehtoisen paluun ja paluutuen hankkeita varten ( jolta sekä palaamista harkitsevat ja paluupäätöksen jo tehneet että eri sidosryhmiin kuuluvat voisivat hakea ajankohtaista tietoa hankkeesta. Sivusto tarjosi mm. monikielistä tietoa paluuprosessista ja hakemisesta, monikielisiä hakulomakkeita, ajankohtaista tietoa hankkeesta sekä kuukausittaisia tilastoja. Hankesivusto osoittautui tärkeäksi työkaluksi palaajien saavuttamiseksi. Sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin muutaman kerran vuodessa hankekumppaneille ja muille hankkeista kiinnostuneille. Näiden lisäksi IOM on käyttänyt sosiaalista mediaa, pääasiassa hankkeen Twitter-tiliä ja Facebook-sivustoa lisätäkseen tietoutta hankkeesta.

16 6

17 Paluutarinat -nettikampanja Paluutarinat -esitteen pohjalta luotiin tiedotuskampanja helmi-maaliskuussa 05, jonka tavoitteena oli lisätä tietoutta hankkeesta mahdollisten palaajien sekä suuren yleisön keskuudessa. Kampanjalle luotiin kirjaseen perustuva oma kotisivu, jolla kaikki tarinat esiteltiin yhdeksällä eri kielellä; kampanjaa, sivustoa sekä vapaaehtoissta paluuta mainostettiin kampanjaa varten luoduilla kuvamateriaaleilla sosiaalisessa mediassa sekä Twitterissä että Facebookissa. Kampanjan levittämisessä hyödynnettiin myös vapaaehtoisen paluun sidosryhmiä ja viranomaisten sosiaalisen median kanavia sekä IOM:n kansainvälistä sosiaalisen median verkostoa. Kampanja saavutti seitsemän viikon aikana kaikilla sosiaalisen median kanavilla ja sivustolla yhteensä yli katselukertaa. 7 Tiedotus- ja verkostoitumiskokoukset Yhteistyötahoille järjestettiin tiedotus- ja verkostoitumiskokouksia ympäri maata koko hankkeen aikana. Samojen alueiden/kuntien paluutoimijoiden edustajia (esimerkiksi vastaanottokeskukset, poliisi, Maahanmuuttovirasto, kuntien sosiaalityöntekijät) kutsuttiin osallistumaan näihin kokouksiin yhdessä sen sijaan, että kokoukset olisi suunnattu ainoastaan yhdelle toimijalle kerrallaan. Hanke edisti tällä tavalla verkostoitumista paikallisten paluutoimijoiden välillä, lisäsi tietoutta hankkeesta, ja näin olleen vahvisti eri toimijoiden neuvontakapasiteettiä. Samalla kokousten osallistujilta kerättiin palautetta ja ehdotuksia hanketoimintojen kehittämiseksi. Seminaarit Myös hankkeiden n. kerran vuodessa järjestämät työpajat ja seminaarit edistivät eri kohderymien tietoutta ja keskustelua vapaaehtoisen paluun ja paluutuen järjestelmän nykytilasta ja kehittämistarpeista. Seminaareihin osallistui laaja kirjo niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia paluutoimijoita. Paluumaiden Suomeen akkreditoituneille edustustoille järjestettiin erilliset lähetystöseminaarit, joissa esitettiin vapaaehtoisen paluun ja paluutuen periatteita ja toimintatapoja sekä tarkasteltiin heidän rooliaan vapaaehtoisten palaajien tukemisessa. Lähetystöt ovat monen palaajan matkajärjestelyissä avainasemassa, varsinkin jos matkaa varten tarvitaan hukkuneiden tai umpeutuneiden passien sijaan uusia matkustusasiakirjoja. Seminaareissa esiintyi myös ulkomaalaisia puhujia, jotka tarjosivat uusia näkökulmia, esim. liittyen paluumaiden näkemyksiin vapaaehtoisesta paluussta tai haavoituvassa asemassa olevien siirtolaisten ja ihmiskaupan uhrien tukemisesta.

18 8 Loppusanat VAPPS hanke on saavuttanut keskeisimmät sille asetetut tavaoitteet onnistuneesti: hanke avusti yhteensä 853 kolmansien maiden kansalaista palaamaan vapaaehtoisesti kotimaahansa turvallisella ja heidän ihmisoikeuksiaan kunniottavalla tavalla, ja samalla tuki palaajien uudelleenkotoutumista ja paluun kestävyyttä. Tämän lisäksi hanke on edesauttanut pysyvämmän vapaaehtoisen paluun ja paluutuen järjestelmän luomista Suomeen. Hankkeen loputtua vapaaehtoisen paluun ja paluutuen kenttä ja käytännöt tulevat muuttumaan huomattavasti, muun muuassa liittyen haku- ja päätöksentekoprosessiin, tukikelpoisiin kohderyhmiin, paluutoimijoiden työnjakoon. IOM on vahvasti sitä mieltä, että alla olevat EU-rahoitteisissa hankkeissa kerättyihin kokemuksiin perustuvat suositukset tulisi ottaa huomioon kaikissa vapaaehtoisen paluun ja paluutuen toiminnoissa: Palaajien yhteenvertaisuus ja ihmisoikeuksien toteuttuminen on varmistettava kaikissa toiminnoissa. Tähän kuuluu muun muuassa, että: Paluuta harkitsevilla kautta maan on samat mahdollisuudet saada kattavaa tietoa vapaaehtoisesta paluusta tietoisen ja vapaaehtoisen paluupäätöksen tekemistä varten, esimerkiksi monikielisillä ja asiakkaiden tarpeita huomioivilla materiaaleilla (ml. lukutaidottomille), paluutoimijoiden riittäävään tietoisuuteen perustuvalla (monikielisellä) neuvonnalla Tukikelpoisuus- ja avustuspäätökset ovat yhteenmukaisia Varsinkin haavoittuviin ryhmiin kuuluvien palaajien erityistarpeet otetaan huomioon kautta paluuprosessin. IOM:n katsoo, että palaajien yhteenvertaisuuden varmistaminen voi vaikuttaa koko järjestelmän uskottavuuteen ja näin ollen mahdollisten palaajien motivaatioon hakeutua vapaaehtoisen paluuseen. EU:n paluudirektiivin mukaan vapaaehtoisen paluun tulisi olla ensisijainen paluumuoto EU-maissa. Paluudirektiivi kattaa monenlaisia paluuavustuksen tarpeessa olevia kohderyhmiä. Hankkeissa huomattiin, että paluuavustusta tarvitsevien henkilöiden joukko on moninainen. Turvapaikanhakijoiden lisäksi hankkeen piiriin hakeutui ns paperittomia, sekä työn, opiskelun tai perhesuhteen perusteella Suomessa oleskelleita. Monilla oli taustallaan

19 haavoittuvuustekijöitä ja uudelleenkotoutuminen kotimaahan paluun jälkeen näytti heistä haastavalta. 9 IOM katsoo, että kaikilla paluudirektiivin kohderyhmillä tulee olla mahdollisuus tuettuun vapaaehtoiseen paluuseen. Tämän raportin julkaisuhetkellä (elokuu 05) kaikille kohderyhmille (esim ns. paperittomat) ei ole tarjolla tällaista vaihtoehtoa. Paluutuen kehittäminen ja kestävän paluun tukeminen: IOM:n näkemysten mukaan vapaaehtoisen paluun kestävyyden kannalta niin taloudellinen kuin (psyko-)sosiaalinen paluutuki ovat keskeisessä asemassa, ja niitä tulisi räätälöidä jokaisen palaajan omien tarpeiden mukaisesti parhaiden tulosten saavuttamiseksi. IOM:n hankkeissa kehitettiin kiitettävästi erilaisia tukimuotoja ja käytäntöjä, joiden avulla pyrittiin tukemaan palaajien uudelleenkotoumista. Siitä huolimatta paluutuen muotoja on tarvetta kehittää edelleen ja luoda mahdollisesti uusia menetelmiä vastaten jatkuvasti vaihtuviin tilanteisiin paluumaissa. Paluutoimijoiden verkostoituminen ja tiedonvaihto kansallisesti ja kansainvälisesti: Vapaaehtoisen paluun järjestelyissä on mukana monta eri toimijaa, kuten vastaanottokeskukset, poliisit, muut viranomaiset (Migri, kunnat, maistraatit jne.), kansainvälisten järjestöjen (kuten IOM) toimipisteet lähtö-, läpikulku- ja paluumaissa, paluumaiden edustajat niin lähetystöissä kuin itse paluumaissa. Sujuvien ja palaajien tarpeita ja oikeuksia huomioivien järjestelyjen lähtökohtana on eri toimijoiden tietämys järjestelmän tavoitteistä ja käytännöistä sekä muiden mukana olevien tahojen rooleista. Neuvonta-antavilla tahoilla, kuten vastaanottokeskusten työntekijöillä, tulisi esimerkiksi olla riittävää tietoa koko paluuprosessista, paluumaan tilanteesta ja (pääpiirteittäin) uudelleenkotoutumismahdollisuuksista. Samalla myös paluumaiden edustustojen hyvä ymmärrys vapaaehtoisesta paluusta on edellytys sujuvalle matkustusasiakirjojen myöntämiselle. IOM katsoo, että tarvittavaa verkostoitumista ja yhteistyötä on edistettävä aktiivisesti, esimerkiksi tiedotuksen avulla.

20 Contact information IOM Helsinki Mailing address: P.O. Box 85 FI-000 Helsinki FINLAND Assisted Voluntary Return Enquiries: Tel: IOM OIM