Suomen Bioenergiayhdistys ry
|
|
- Heidi Nurminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (4) Suomen Bioenergiayhdistys ry VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MAATALOUSJAOSTO EDUSKUNTA Asiantuntijakuuleminen jaoston kokouksessa (HE 1/2009 vp). Käsiteltävä aihe: Bioenergia-tilannekatsaus LÄHIAJAN TALOUDEN ELVYTTÄMISTOIMISTA / BIOENERGIA-ALA FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry esittää toimialan kannanottona, että uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävien valtion investointitukia tulee oleellisesti nopeuttaa kiihdytetyssä aikataulussa ja nostaa nykytasosta vähintään 350 miljoonan euron vuositasolle ja samalla korottaa investointiosuutta EU:n sallimaan 40 %:iin. Tämä voidaan tehdä määräajaksi miljoonan euron valtiontuella on saatavissa pikaisesti 1,3 miljardin alan investoinnit (yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotantolaitoksia, aluelämpölaitoksia ja lähilämpökonsepteja). 2. Kiinteistösektorilla esim. pääoman verovähennysratkaisulla edistettäisiin aktiivisesti päätöksiä uusiutuvan energian käyttöönottoon uustuotannossa ja saneerauskohteissa (pellettitakat ja kattilat, hake- ja pilkekattilat, lämpöpumput ja aurinkokennot, bioaluelämpöön liittymiset ja näiden yhdistelmät). Laajennettu kotitalousvähennys sinänsä hyvä, mutta ei aktivoi koska kohdistuu vain ulkopuolisen työn osaan, ei pääomavaltaiseen laiteinvestointiin. 3. Sähkön pientuotannon vauhdittamiseksi myös Suomeen tulee saada pikaisesti syöttötariffijärjestelmä. Sillä on huomattavan edistävät ja myönteiset paikalliset vaikutukset energia- ja maaseutuyrittäjyyteen, biopolttoaineiden tuotantoon sekä kotimaiseen laitevalmistukseen. Se tulee ohjata tuulivoiman lisäksi biokaasulle, ei-jalostuskelpoiselle metsähakkeelle, peltobiomassoille ja tietyssä laajuudessa myös turpeelle. 4. Työvoiman koulutus alalle sekä neuvonnan ja viestinnän resurssoinnit akuutteja. Energiainvestoinneilla on merkittävän suuret ja pitkäjänteiset yrittäjyyden edistämis- ja työllistämisvaikutukset. Rakentamisvaiheiden lisäksi saadaan vähintään pysyvää työpaikkaa bioenergia-alalle eri puolille maatamme. Elvyttävä tukipolitiikka mahdollistaa myös valtioneuvoston eduskunnalle antaman ilmasto- ja energiastrategian 2020 tavoitteiden täyttymistä: velvoite uusiutuvan energian lisäämiseksi vähintään 38 %:iin energian loppukulutuksesta, ei-päästökauppasektorilla kuten asumisessa, maataloudessa ja liikenteessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 16 % verrattuna vuoteen 2005 ja liikenteessä uusiutuvan energian osuus vähintään 10 %. Esimerkkejä keskikokoisista ja suurista kotimaisten polttoaineiden uusinvestointikohteista: Kirkniemi (jäte) Oulu Turku (biokaasu) Haapajärvi Leppävirta Hankasalmi, rakenteilla Suonenjoki Pori/Kaanaa, Nurmes Jyväskylä, rakenteilla rakenteilla Varkaus Kuopio, rakenteilla Parkano, rak. päätös Kirkkonummi Hämeenkyrö, Loviisa Uusikaupunki suunnitteilla Imatra Sodankylä Lappeenranta, Nakkila Kemijärvi, rak. päätös rakenteilla Valkeakoski Suomussalmi Sotkamo Lapua (biokaasu) Kitee Mänttä Jämsänkoski (biok.)
2 2 (7) Kohdentamisrahoitusta ja investointiavustusten prosenttiosuutta nykyisestä lisäämällä suunnitteilla olevien laitosten rakentaminen nopeutuisi usealla vuodella ja mahdollistaa toteuttaa erityisesti seuraavantyyppisiä bioenergiainvestointeja: Uusia paikallisia polttoaineita käyttäviä yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotantolaitoksia. Biopolttoaineita käyttäviä aluelämpölaitoksia ja lähilämpökonsepteja. Nykyisiin laitoksiin rakennettavat modernisoidut polttoaineiden käsittelylinjat. Savukaasujen lämmöntalteenotto hyötysuhteen nostamiseksi. Kosteiden polttoaineiden käytön tehokkuuden parantaminen kuivureilla. Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön lisääminen nykyisissä laitoksissa rinnakkaispolttona tai uusia korkeahyötysuhteisia laitoksia rakentamalla. Nykyisten vanhentumassa olevien kattilalaitosten muutostyöt jatkumisen turvaamiseksi Polttoaineterminaalit. Bioenergiainvestointeja olisi erityisen hyvä toteuttaa juuri nyt, koska: Edistää konkreettisesti yrittäjyyttä ja työllisyyttä eri puolilla maata. Päästövähennyksille ja uusiutuvien lisäämiseksi tarvittavien investointien tekeminen olisi nyt edullisempaa kustannustason laskettua ja toimitusaikojen lyhennyttyä. Tehdyt investoinnit vähentävät välittömästi tuontienergian määrää ja lisäävät energiahuollon omavaraisuutta. Työllistämisvaikutus koskee sekä rakentamisaikaa että lisäksi laitoksen käyttöä ja polttoaineen hankintaa, tyypillisesti vuotta. Osa investointeja voidaan tehdä paikkakunnille, joissa metsäteollisuuden tuotanto vähenee. Laitoksia on jo valmiiksi luvitettuina ja valmistumassa on paljon suunnitelmia, joten rakentamisohjelma voidaan käynnistää nopeasti. BIOENERGIAN NYKYKÄYTTÖ JA TAVOITE 2020 FINBIO ry on toimialan kanssa teettänyt laskelmat bioenergian lisäkäyttömahdollisuuksista vuoteen Bioenergian käyttö oli 98 TWh vuonna 2005, turve mukaan lukien. Biopolttoaineilla tuotetaan neljännes maamme energiasta ja sähköstä 20 %. Bioenergia edustaa lähes 90 prosenttia uusiutuvan energian käytöstä. Bioenergian vuosikäyttö on täysin mahdollista nostaa nykyisestä 100 TWh:sta 150 TWh:iin vuoteen Kotimaiset biopolttoainevarat ovat vasta osakäytössä. EU:n tavoitteen (38 %) saavuttaminen edellyttää uusiutuvan energian käytön lisäämistä noin 40 TWh:lla vuoteen 2005 verrattuna, esim. turve siitäkin syystä tärkeä saada mukaan. Lisäys vuodesta 2005 vuoteen 2020 Energiapuu, josta: 77 -> 103 TWh -metsäpolttoaineet * 6,0 -> TWh Turve ** -> 35 TWh Muut, josta: 2 -> 12 TWh -peltoenergia *** -> 8 TWh -kierrätyspolttoaineet -> 4 TWh YHTEENSÄ 98 -> 150 TWh * Metsäpolttoaineilla tarkoitetaan jalostukseen määrällisesti tai laadullisesti kelpaamatonta pienpuuta, oksia, latvuksia ja kantopuuta ** Turpeen käytön vaihtelu 2000-luvulla *** Peltoenergiaan sisältyy myös 1 TWh biokaasua, joka tehty maatalouden biotähteistä Biopolttoaineiden lisäyksellä korvataan pääasiassa kivihiiltä ja öljyä sekä tuontisähköä. 150 TWh:n biopolttoaineiden vuosikäyttö vuonna 2020 edustaa % energian loppukulutuksesta. Merkitys vuoteen 2005 verrattuna: Nostaa energiaomavaraisuutta merkittävästi, luokkaa 10 %-yksikköä, ja vähentää polttoaineiden ja energian tuontia sekä riippuvuutta niiden globaaleista hintaheilahteluista. Lisää uusiutuvaa energiaa. 9 %-yksikköä, jos loppukulutus säilyisi nykytasolla. Lisää sähköntuotannon kapasiteettia hajautetusti ympäri maata. Hillitsee ilmastonmuutosta vähentämällä CO 2 -päästöjä 10 milj. tonnia. Tästä CO 2 - päästövähenemä on lähes 3 miljoonaa tonnia ei-päästökauppasektorilla. Lisää työpaikkoja vähintään 7000 henkilötyövuotta eri puolille Suomea (investointiaikana, polttoainehuollossa, konepajateollisuudessa jne). Tukee ja lisää yritys- ja yrittäjämahdollisuuksia huomattavasti koko Suomessa.
3 NYKYKÄYTÖSTÄ JA POTENTIAALISTA 3 (7) Bioenergian nykyinen käyttö on noin 100 TWh, ja sen osuus maamme koko energiantuotannosta on noin 25 % ja sähköntuotannosta 20 % (turve mukana). Puupolttoaineiden ja turpeen kokonaiskulutus Turve Puun pienkäyttö Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet Metsäteollisuuden jäteliemet 60 TWh
4 Sähköntuotanto: Sähkön osuus energiankulutuksesta on 25 % (90 TWh) Teollisuus käyttää noin puolet, mistä metsäteollisuus valtaosan. Kotitaloudet noin viidenneksen. Loput palveluiden, julkisen kulutuksen ja maatalouden kesken Uusiutuvilla tuotetaan 28 % ja muilla yli 70 % (kotimainen sähkö 40 %, tuontisähkö 60 %). Osa mankala-sähköä (omakustannuksena) osakkaille. Suuri osa sähköstä kuitenkin pörssisähkönä yrityksille ja muille kuluttajille. Pörssisähkön hinta ei todellisten tuotantokustannusten vaan kaikki sähkö korkeimman markkinahinnan mukaan (= uusiutuviin laitettu myös päästöoikeuksien hinnat mukaan). Lämmöntuotanto: Puolet rakennuksista kaukolämmössä (2,4 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa, kaukolämmön polttoaineista vasta vain vajaa kolmannes on kotimaista). Puolet rakennuksista erillislämmitettyjä: Sähköllä lämmitetään asuntoa. (Sähkölämmitykseen liitettiin uutta asuntoa vuonna 2007). Noin öljylämmitteisestä kiinteistöstä kiinteistössä on parhaillaan öljykattilan vaihtotarve. Uudis- ja saneerauskohteissa tulisi investointiavustuksin ja kohdistetuin verovähennyksin edistää aktiivisesti tulisijojen, hake- ja pellettikattiloiden, pellettitakkojen, maalämmön, ilmalämpöpumppujen sekä aurinkopaneelien käyttöönottoa. Edistää öljy- ja sähkölämmitteisten kiinteistöjen siirtymismahdollisuuksia biokaukolämpöön tai lähilämpökontti-järjestelmiin. 4 (7) Liikennesektori: Voimassa polttoaineen tuottajia ja jakelijoita koskeva biokomponenttien sekoitusvelvoite (vuonna 2008 vähintään %, vuonna 2010 vähintään 5,75 % ja vuonna 2020 vähintään 10 %). Syksystä 2007 uudet bensiinin ja dieselin verokannat ja alkaen 2008 uusautokannan käyttöveroperusteet. Biokomponenttien käytön ja yritystoiminnan edistämiseksi pitäisi: Suosia kotimaisia kestävän kehityksen raaka-aineita ja niistä tehdyille biopolttoaineille helpotuksia valmisteveroista. Liikenteen verotuksen tulee ohjata myös muiden kuin CO 2 -päästöjen vähentämiseen Kansallisen omavaraisuuden lisäämiseksi ja öljyriippuvuuden vähentämiseksi tärkeä kehittää puu- ja turveperäisten nestemäisten polttoaineiden valmistusta ja biokaasujen hyödyntämistä liikennekäyttöön. Toisen sukupolven biopolttonesteiden kaupallistaminen tulee turvata. BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖSTÄ JA KÄYTTÖPOTENTIAALEISTA: Puuperäisten polttoaineiden nykykäyttö on vajaat 80 TWh, puolet ovat nestemäisiä ja puolet kiinteitä. Metsäteollisuuden jäteliemien vuosikäyttö on vaihdellut 2000-luvulla TWh. Kuorta syntyy vuosittain noin 9 milj. m 3 vastaten energiana 15,5 TWh, kuoren, purun ja teollisuushakkeen energiamäärä on yhteensä 17 TWh. Em. määrät eivät ainakaan kasvane. Metsäpolttoaineden nykykäyttö on runsaat 6 TWh (oksat, latvukset, kannot) ja käyttöpotentiaali on yli 30 TWh. Kotitarvepuun (pilkkeet, halot) käyttö on ollut noin 5 milj. m 3 vastaten energiana 10 TWh:ia. Pellettituotanto oli viime vuonna noin tonnia, mutta kotimaassa käytettiin vain tonnia eli 0,5 TWh. Pellettituotanto voitaisiin nostaa 5 TWh:iin. Lisäksi Metsäntutkimuslaitos on laskenut, että metsäteollisuuden nykyisen puunkäyttötason vaikutuksesta vuoteen 2020 mennessä metsiimme jää käyttämättä 10 milj. kiintokuutiometriä kuitupuuta vuodessa + niiden hakkuutähteet ja kannot (kuitupuuositteen energiamäärä on 20 TWh/vuosi). Turve: Nykyvuosikäyttö on vaihdellut TWh, taso voidaan kestävästi nostaa 35 TWh:iin.
5 5 (7) Peltobiomassat: Suomen peltoala on noin 2,3 milj. ha. Tästä energiatarkoituksiin voitaisiin käyttää 0,5 0,7 milj. hehtaaria ilman, että Suomen elintarviketuotanto vaarantuisi.(pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 2006). Tämä viljelyala ha, viljeltynä esim. ruokohelpillä ja olettaen satotasoksi 20 MWh/ha, vastaa potentiaalina 10 TWh. Suomen olkisadoksi on arvioitu noin 2,1 milj. tonnia vuodessa. Määrästä noin 20 % voidaan arvioida teknisesti taloudelliseksi potentiaaliksi, eli noin tonnia, joka vastaa energiasisällöltään 1,5 TWh. FINBIOn asettama peltoenergiatavoite vuoteen 2020 on yhteensä 8 TWh, johon sisältyy myös 1 TWh biokaasua, joka tehty maatalouden biotähteistä. Biokaasut: Suomessa kerättiin vuoden 2006 lopussa biokaasua 33 kaatopaikalta, 16 kaupunkien jätevedenpuhdistamolta ja 6 maatilalta. Teollisuuden jätevesiä käsiteltiin anaerobisesti 4 laitoksella ja lisäksi toiminnassa oli 4 muuta biokaasulaitosta. Biokaasun raaka-ainepohjaan perustuva biokaasupotentiaali on arvioitu olevan 6,7 18 TWh. Erityisesti biokaasun hyödyntämismahdollisuudet maataloussektorilla ovat lukumääräisestikin suuret ja tarvitsee julkista tukea. Jäte- ja kierrätyspolttoaineet: Yhdyskuntajätteestä, jota vuonna 2004 syntyi lähes 2,4 Mt, kaatopaikalle sijoitettiin noin 60 %, materiaalina hyödynnettiin 29 % ja energiana noin 10 %. EU - lainsäädäntö edellyttää biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen merkittävää vähentämistä vuoteen 2016 mennessä. Kaatopaikalle on viety noin 2 milj. tonnia polttokelpoista jätettä. Suomessa on pitkään ollut vain yksi jätteenpolttolaitos (Turku). Viime vuonna otettiin käyttöön Kotkan ja Riihimäen syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä energiantuotannossa hyödyntävät laitokset. Vuonna 2016 Suomessa jätteenpolttokapasiteettia /Valtakunnallinen jätesuunnitelma / tarvittaisiin tonnia sisältäen jätteen polton sekä rinnakkais- että varsinaisissa jätteen polttolaitoksissa. Olettaen uusiutuvan energian osuudeksi polttoaineessa 60 %, se on t. Tämä vastaa noin 1,2 TWh, jos jätteen energiasisällöksi oletetaan 10 GJ/t. Arvio potentiaalisiksi 4-6 TWh. UUSIUTUVIEN KÄYTTÖTAVOITTEESTA 2020: Jotta EU:n Suomelle kohdistamaan uusiutuvien energialähteiden 38 %:in käyttötavoitteeseen päästäisiin, pitää seuraavien ehtojen täyttyä (Lähde: Arvio mahdollisuuksista saavuttaa uusiutuvien energialähteiden käytön tavoitteet vuonna 2020 Suomessa / Benet Oy, 2009): Metsäpolttoaineiden käytön pitää lisääntyä merkittävästi (vuonna 2020 käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa yli 20 TWh), joten käyttömäärän on nelinkertaistuttava nykyisestä. Edellisen lisäksi metsätähteitä käytetään raaka-aineena liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa sekä muissa kohteissa korvaamaan fossiilista polttoainetta lähes 3,5 TWh. Lisäksi käytettäisiin liikenteessä jätteistä tehtyä etanolia 2 TWh ja biokaasua 0,5 TWh. Biomassalla tuotettu sähkö lisääntyy noin 6 TWh:lla vuoteen 2005 verrattuna. Lisäyksessä käytetään lähinnä metsäpolttoaineita mutta myös jätteitä ja peltoenergiaa. Kaukolämmön tuotanto CHP-voimaloissa ja lämpökeskuksissa lisääntyy 4,4 TWh vuoteen 2005 verrattuna. Suomi täyttää liikennepolttoaineiden osalta EU-direktiivin vaatimuksen. Tuulivoiman tuotanto nousee 0,2 TWh:sta 6 TWh:iin (30-kertainen). Aurinkosähköä käytetään 0,1 TWh ja lämpöä 0,25 TWh. Vesivoimalla tuotetun energian määrä kasvaa hieman. Asuntojen lämmityssektorilla uusiutuvan energian käyttö kasvaa huomattavasti, eli noin 11,6 TWh. Lisäystä on odotettavissa ja tapahtuu lähinnä pellettilämmityksessä ja lämpöpumpuissa. Teollisuuden energiankäyttö pysyy nykytasolla ja biomassan osuus siinä nousee jonkin verran.
6 Kotimaista paikallista energiaa 6 (7) Suo Jyrsinturpeen karheaminen GPS Metsä Kotitalousjätteestä tehty polttoaine (REF) Hakkuutähteiden paalaus CHP - laitos Turve Pienet CO -päästöt 2 Kuori ja muu puutähde Kaukolämpö Peltobiomassat Prosessilämpö Joustava eri polttoaineiden käyttö Sähkö Niitto Pelto Tehdas Hakkuutähteet Kuljetus Silppuaminen Metsä Metsähake Puuraaka-aine Näkökohtiamme bioenergian käytön edistämiseksi vuoteen 2020 Bioenergian käytön lisäystavoite nykyisestä 100 TWh:stä 150 TWh:iin vuonna 2020 ei vaaranna teollisuuden ainespuuhuoltoa eikä vaikeuta elintarvikehuoltoa ja säilyttää ruoan tuotannon tarvitseman peltopinta-alan. Biopolttoainevaramme ovat vasta osakäytössä. Lisäkäyttö tukee puuhuoltoa ja parantaa myös metsien ainespuuhakkuumahdollisuuksia. Se vähentää oleellisesti jätehuollon ja maatalouden ympäristökuormituksia. Yritystoiminta ja työmahdollisuudet lisääntyvät ympäri Suomea. Laitteiden ja osaamisen vientimahdollisuudet ovat merkittävät. Yhdistetyn biosähkön ja lämmön lisätuotannon (CHP) edistämistoimia on terävöitettävä. Se on ykkösasioita, jos aidosti halutaan nostaa uusiutuvien osuutta maassamme, kotimaisia polttoainevaroja samalla hyödyntäen. Päästökauppa ei ohjaa tai kannusta riittävästi investoimaan uusiutuviin. Sähkön pientuotannon vauhdittamiseksi myös Suomeen tulee saada pikaisesti syöttötariffijärjestelmä. Se tulee ohjata tuulivoiman lisäksi biokaasulle, ei-jalostuskelpoiselle metsähakkeelle, peltobiomassoille ja tietyssä laajuudessa myös turpeelle. Erityisesti metsäpolttoaineiden markkinoille saantia tulisi vauhdittaa. Nuorten metsien korjuu- ja haketustuki (Kemera) on keskeinen edistämisinstrumentti. Sillä edistetään nuorten metsien hoitoa ja puuston tulevaa laatua sekä aines- ja energiapuun hankintamahdollisuuksia. Uusi Kemera-laki tulee saattaa pikaisesti voimaan ja poistaa de minimis -ongelma (määräaikainen verohuojennuslaki kytkee verohuojennuksen ja Kemeran tuet yhteen). Pellettien ja biokaasun käyttömahdollisuudet ovat kansallisessa strategiassa aliarvioitu. Samoin on peltoenergian kohdalla. Ne pitää asettaa oikeille lähtö- ja tavoitetasoilleen. Strategian edistämispäätökset tulee asettaa määrätietoisesti siten, että fossiilisia korvaavat teknologiat ja kotimaiset polttoaineet tulisivat maassamme täysimääräisesti hyödynnettyä. Alan viestintä ja työvoimakoulutus tarvitsevat valtion edistämistoimia ja tukea. Pekka-Juhani Kuitto toiminnanjohtaja FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry
Keski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari
Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotTurvetuotannon tarve 2020
Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotPuuperäiset polttoaineet Turve Kierrätyspolttoaineet (REF) Peltoenergia Biokaasut Biopolttonesteet
FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry on alan yhteinen valtakunnallinen kattojärjestö: Edistäminen, edunvalvonta ja tiedonvälitys Euroopan Bioenergiajärjestön (AEBIOM) maajäsen (28 Euroopan maata) Sisarjärjestöjä
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotFINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA
FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka
LisätiedotUusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet
Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan
LisätiedotToimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy
Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Keski-Suomen Energiapäivä Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Ilmastonmuutos Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta EUmaissa 2008
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotBiokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö
Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta 2010-2015 Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotPohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015
Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotKohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?
Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotMETSÄENERGIAN TULEVAISUUS Nykykäyttö ja tavoitteista 2020
METSÄENERGIAN TULEVAISUUS Nykykäyttö ja tavoitteista 2020 Pekka-Juhani Kuitto toiminnanjohtaja FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi www.finbio.fi Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotLämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotMaatalouden energiapotentiaali
Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotSuomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen
Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotUusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo
Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1
UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotBIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit
BIOENERGIA SUOMESSA ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki 1 Kotimaisten polttoaineiden energiakäyttö 2000 ja 2001* Mtoe TWh Milj. k-m 3 PJ Osuus Suomen energiankulutuksesta, % Mustalipeä 3,4 3.3 40 39
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä
Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
LisätiedotLiite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotSuomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry
Suomen Keskusta 08.03.2017 Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry 9.3.2017 2 Uusiutuvan energian tukipolitiikka syrjii kuorta ja purua Valtioneuvoston selonteko kansallisesta
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotBionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi
Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
Lisätiedot