METSÄENERGIAN TULEVAISUUS Nykykäyttö ja tavoitteista 2020

Transkriptio

1 METSÄENERGIAN TULEVAISUUS Nykykäyttö ja tavoitteista 2020 Pekka-Juhani Kuitto toiminnanjohtaja FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät Opetushallitus Helsinki

2 FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry on alan yhteinen valtakunnallinen kattojärjestö Edistäminen, edunvalvonta ja tiedonvälitys Euroopan Bioenergiajärjestön (AEBIOM) maajäsen (28 Euroopan maata) Sisarjärjestöjä mm. SVEBIO (Ruotsi), NOBIO (Norja) ja DANBIO (Tanska). Puuperäiset polttoaineet Turve Kierrätyspolttoaineet (REF) Peltoenergia Biokaasut Biopolttonesteet FINBIO edistää alan liiketoiminnan edellytyksiä Suomessa sekä tukee suomalaisen osaamisen ja teknologian vientiä. YLI 100 ORGANISAATIOJÄSENTÄ + LÄHES 300 HENKILÖJÄSENTÄ B I O E N E R G I A S U O M E S S A CONNECTING BIOENERGY PEOPLE

3 n. 400 TWh Lähde: Tilastokeskus Tuontienergiaa 70 %!!! Fossiilisia puolet energiankäytöstämme Kotimaiset: 30 % * Sähköntuotantokapasiteettia uusittava ja lisättävä * Tuontienergian globaalit hintaheilahtelut suurentuneet * Energian toimitus- ja huoltovarmuuden turvaaminen FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys Suomen ryturvetuottajat ry.

4 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys Suomen ryturvetuottajat ry.

5 Bioenergia Suomessa Osuus energiankäytöstä n. 25 %, = 100 TWh (turve mukana, osuus 25 TWh) Osuus sähköstä 20 %. Ruotsi: 20 % (120 TWh) Norja: 6 % Tanska: 10 % Kivihiili ÖljyÖljy Maakaasu Tuontienergia Komissiossa vahva poliittinen tahtotila bioenergian lisäämisestä Kuitenkin tuontienergiaa 70 % ja fossiiliset yhä 50 % KOTIMAISEN ENERGIAN OSUUS ALLE 30 % Uusiutuvat energialähteet: bioenergia sekä vesi-, aurinko- ja tuulienergia ja maalämpö Bioenergian osuus uusiutuvien käytöstä on lähes 90 %

6 Bioenergia Suomessa * Osaaminen sekä teknologia ja logistiikka maailmalla tunnettuja globaaleja vientituotteita. Biosähkössä jo nyt Euroopan ykkönen Sektorin liiketoiminnan volyymi 2,5 miljardia euroa Viennin arvo runsaat puoli miljardia euroa Suorat työllisyysvaikutukset henkilötyövuotta Yli 400 keskikokoista ja suurta käyttökohdetta Kymmeniä tuhansia kiinteistöjä ja maatiloja LISÄPOTENTIAALIA ON PALJON!

7 Biopolttoainevalikkoa Suomessa Puuperäiset polttoaineet mustalipeä, kuori, puru ja puutähteet, metsähakkeet ja murskeet, kantopuu, pilkkeet, pelletit, briketit, puuhiili, puukaasu, energiapajut, kierrätyspuu Turve (hitaasti uusiutuva biopolttoaine, lisäselvityksiä) Peltobiomassat (korsi- ja öljykasvit, olki) Bioperäiset teollisuuden ja yhdyskuntien prosessi- ja kierrätysjätteet Biopolttonesteet (bioetanoli, biodiesel jne.) Biokaasut (kaatopaikkojen, vesilaitosten ja maatilojen biotähdekaasut) Biolietteet FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,

8 Kotimaista paikallista energiaa Suo Jyrsinturpeen karheaminen GPS Metsä Kotitalousjätteestä tehty polttoaine (REF) Hakkuutähteiden paalaus CHP - laitos Turve Pienet CO -päästöt 2 Kuori ja muu puutähde Kaukolämpö Peltobiomassat Prosessilämpö Joustava eri polttoaineiden käyttö Sähkö Niitto Pelto Tehdas Hakkuutähteet Kuljetus Silppuaminen Metsä Metsähake Puuraaka-aine FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry

9 EU:n Ilmasto- ja energiastrategia by 2020 EU:ssa uusiutuvan energian osuus oltava loppuenergiasta vähintään 20 % (nyt 6,5 %). Suomelle: Uusiutuvien osuus 28,5 %:stä 38 %:iin loppuenergiasta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys - 16 % ei-päästökauppasektorilla (asuminen, liikenne, maatalous). Energiansäästön ja tehokkuuden parantaminen + 20 %. Liikennepolttoaineissa vähintään 10 % osuus FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,

10 Suomen toimia Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma: Uusiutuvien käyttöä edistetään ja lisätään! Ministerityöryhmän johdolla ja TEMin koordinoimana valmisteltu Suomen ilmasto- ja energiastrategia Nyt Kansallinen Toimintasuunnitelma teon alla: - mihin uusiutuvien painotukset? - mitä edistämiskeinoja käyttöön? - sähköstrategia: ydinvoima uusiutuvat tuonti? - Viimeistään komissiolle kesäkuussa Syöttötariffit myös työryhmässä - Kansallisen Metsäohjelman päivitys FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry

11 Tuulivoima 0,2 % Vesivoima 12,6 % Puuperäiset polttoaineet 11,3 % Turve 6,9 % Nettotuonti 12,7 % Muut 1,1 % Öljy 2,0 % Hiili 17,9 % Ydinenergia 24,4 % Sähköbusiness Sähkön osuus energiankulutuksesta on 25 % (90 TWh): Maakaasu 10,9 %» Teollisuus käyttää noin puolet, mistä metsäteollisuus valtaosan» Kotitaloudet noin viidenneksen» Loput palveluiden, julkisen kulutuksen ja maatalouden kesken Tuotetaan nyt kotimaisilla 30 % ja muilla 70 %. Ei se volyymi ratkaise vaan hinnoittelu : Osa mankala-sähköä (omakustannuksena osakkaille). Suuri osa pörssisähkönä yrityksille ja muille kuluttajille. Pörssisähkön hinta ei todellisten tuotantokustannusten vaan kaikki sähkö korkeimman markkinahinnan mukaan (= joten uusiutuvissa myös päästöoikeuksien hinnat mukana!) Sähkön hinta + siirtomaksut + verot + muut FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,

12 Nykybusiness (Lämmitys) Puolet erillislämpöä Puolet rakennuksista kaukolämmössä 2,4 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Polttoaineesta vain vajaa kolmannes kotimaista + Lämpölaitosmahtoa CHP:ksi noin 200 MW!

13 TWh Puupolttoaineiden ja turpeen kokonaiskulutus Turve 100 Puun pienkäyttö 80 Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet Metsäteollisuuden jäteliemet Lähde: Tilastokeskus

14 Puupolttoaineet Suurin käyttö mutta myös suurin potentiaali Puuperäisten polttoaineiden osuus: kokonaisenergiantuotannostamme 20 % sähköstä 11 % Teollisuus tuottaa ja käyttää noin 80 % puuperäisestä energiasta Puupolttoaineista bioliemet 50 % ja kiinteät 50 % Metsähaketuotanto: nyt noin 4 miljoonaa k-m 3 vuodessa (tavoite 5 miljoonaa k-m 3 vuonna k-m 3 /2020) Maatila- ja kiinteistökäyttö (pilkkeet, halot, hakkeet, pelletit): 5-6 miljoonaa k-m 3 vuodessa Pellettituotanto: n tonnia vuodessa (vienti yli 70 %), lisättävissä 1 miljoonaan tonniin. Kotimaan markkinat saatava kasvuun, siten saadaan myös ilmastohyödyt tänne FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry

15 15,5 TWh 17 TWh TWh FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,

16 Metsähakkeen käyttö ja tavoitteet 1000 m TWh Pienkäyttö Määrittelemätön Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähteet Kokopuu Karsittu ranka FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry

17 METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI (Metsäntutkimuslaitos) Metsäpolttoaineiden käytön kehitys lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina (Ylitalo ) sekä arvioitu korjuupotentiaali (1 milj. m3 = noin 2 TWh). FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry

18 Metsän kasvu ja poistuma Suomessa FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,

19 Suomen metsäenergiavarat milj. m 3 vuodessa = n. 50 TWh Kuitupuusta n. 1 milj. tonnia biodieseliä/vuosi FINBIO 19 - Suomen Bioenergiayhdistys ry Lähde: Metla

20 Työvoimatarve, htv/a Koneyrittäjä Metsäenergia merkittävä työllistäjä metsähake alle 5% kotimaan puunhankinnasta yli 10% puunkorjuun työsuoritteesta MAX Vuosi FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry Lähde: Metla

21 Uuden työvoiman tarve metsätöissä vuosittain (Lähde: Metsäteho Oy) Työntekijöiden tarve Uusia työntekijöitä keskim./vuosi hidas poistuma nopea poistuma Metsäkoneen kuljettajat Hakkuukone Metsätraktori Energiapuun paalaimet-, nosturit ja murskaimet Muokkaus-, ojitus- ja muut mh-koneet Työntekijät, yhteensä Koulutustarve, yhteensä Koulutustarve: työntekijät yhteensä - kausimetsurit Toimihenkilöt, yhteensä Toimihenkilöiden luvut eivät ole työntekijöiden luvuissa eli ovat vielä päälle. Työvoiman vuosipoistuma-% hidas poistuma nopea poistuma Metsäkoneen kuljettajat 6,0% 10,0% FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry

22 Turve-energia Suomessa Turpeen osuus energian kokonaiskulutuksestamme on 6-7 % (20-30 TWh) 6.5 % sähköstä ja 21 % kaukolämmöstä tuotetaan turpeella. Noin miljoonan suomalaisen lämpöenergia 30 % maa-alastamme on turvemaita (SUO-MI). Turpeen vuosikasvu (34 35 miljoonaa m 3 ) on suurempi kuin vuotuinen käyttö (25-30 miljoonaa m 3 ). Turvetta tuotetaan alle 1 %:lla turvemaista. * Turve on kotimainen ja paikallinen polttoaine. * Soveltuu hyvin yhteiskäyttöön puupolttoaineiden kanssa. * Parantaa energialaitosten seospoltossa mm. märkien puupolttoaineiden laatua ja polttoarvoa. Tuo toimeentuloa ja kannustaa yrittäjyyttä joka puolella Suomea.

23 Turpeen merkitys Suomessa Turpeesta työtä henkilötyövuotta ja rahaa Suomi Oy:n kassaan 370 milj. euroa = suora työllisyysvaikutus on 3800 htv ja välillinen 4800 htv. Lisäksi turveteollisuuden ja siihen liittyvien palveluiden aikaansaama kulutuksen välillinen työllisyysvaikutus on 2800 htv Myydyn turpeen arvosta palkkojen osuus on noin 40 %. Turpeen osuus Suomen energiatuotannosta on 6 7 %, mikä vastaa energiasisällöltään noin kahta miljoonaa tonnia öljyä Turvevaramme ylittävät Norjan öljy- ja kaasuvarat. Jos turve ajetaan nollille, vaihtoehtona on valtaosin tuontikivihiili. * Turve on kotimainen ja paikallinen polttoaine. * Soveltuu hyvin yhteiskäyttöön puupolttoaineiden kanssa. * Parantaa energialaitosten seospoltossa mm. märkien puupolttoaineiden laatua ja polttoarvoa. Tuo toimeentuloa ja kannustaa yrittäjyyttä (yli 200) joka puolella Suomea.

24 Maaseudun bioenergialähteet Energialähde Tuote Käyttökohteita METSÄ -Oksat, latvat,kannot, rangat PELTO - ruokohelpi, olki -rypsi, rapsi hake klapi pelletti biodiesel polttoaine biodiesel, -kaasu/ -etanoli Biodiesel, -polttoöljy lämpö, sähkö lämpö lämpö liikenne sähkö, lämpö lämpö, liikenne sähkö, lämpö/liikenne Liikenne, lämpö KOTIELÄIMET - lanta - teurasjäte TURVE biokaasu biodiesel lämmön talteenotto polttoaine, biodiesel, -etanoli lämpö, sähkö, liikenne liikenne lämpö lämpö, sähkö liikenne

25 Muuramen lämpölaitos 4 MW, kaukolämpöputkisto 6 km, m3 Puuhake, turve ja pelletti Laitosinvestointi noin 1,5 milj. euroa FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry

26 Jyväskylä Rauhalahti CITY CHP-laitos (yhdistettyä sähköä ja lämpöä) 300 MW Kaukolämpöä: Sähköä: Höyryä: 150 MW 87 MW 67 MW Haketta, kantoja, sahanpurua, kuorta, turvetta, ruokohelpeä, REF:iä FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry

27 MIKKELI PURSIALA Puuta (wood 50 % 50%, ja turvetta peat 50%) % Sähköä 400 GWh Kaukolämpöä yli 500 GWh

28 Oy Alholmens Kraft Ab (Pietarsaari) Maailman suurin bioenergialaitos 1300 GWh sähköä ja 560 GWh lämpöä Polttoainekäyttö 3,5 TWh Puuperäisiä polttoaineita, turvetta, peltoenergiaa (ruokohelpeä), kivihiiltä

29 Forest chips harvesting methods integrated into wood raw material harvesting BUNDLING METHOD Bundling of logging residues Forest haulage by tractor equipped for log haulage On-road transportation by log trucks LOGGING RESIDUES Logging residue compacting truck trailer On-road transportation of loose logging residues TERRAIN CHIPPING-METHOD Chipping of residues on road-side terminal LOOSE RESIDUES Crushing of bundles or loose residues in the plant CHIPPING IN ROAD SIDE-METHOD FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ryturvetuottajat ry. Suomen

30 Terminals also integrates different transport modes FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry

31 CHP-LISÄKAPASITEETTI 2015:een (Pöyry) Paikkakunta (polttoaineet) Arvioitu Sähköteho/ Poltto- Polttoainevalmist. lämpöteho aineteho kulutus MW MW GWh/a Kaanaa, Pori (puu, hiili jäte) / Tammisaari (jäte) / Kotka (jäte) / Hämeenlinna (puu / turve) / Savio, Kerava (puu / turve) / Lappeenranta (puu / turve) / Järvenpää / Oulu (jäte) / Kuopio (turve / puu) / Jyväskylä (turve / puu) / Turku (jäte) / Rovaniemi (turve / puu) / Kaukopää, Imatra (puu) / Hämeenkyrö (puu / turve) / Mänttä (turve / puu) / Kauttua, Eura (turve / puu) / Uutta laitoskapasiteettia arvioidaan vuoteen 2015 mennessä yhteensä lähes 2500 MW FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,

32 Uutta voimalaitoskapasiteettia on rakenteilla/suunnitteilla merkittävästi Paikkakunta Polttoaine Arvioitu valmistuminen Polttoainekulutus GWh/a Ekenäs Energi Tammisaari Puu/turve Vattenfall Kaulolämpö Oy Hämeenlinna Puu/turve Kemijärven Kaukolämpö Kemijärvi Puu/turve/pelto PVO, Keravan Lämpövoima Oy Savio, Kerava Puu/turve Kaukaan Voima Oy Lappeenranta Puu/turve Jyväskylän Voima Oy Jyväskylä Puu/turve Nivalan Kaukolämpö Nivala Puu/turve/pelto PVO, Laanilan Voima Oy Oulu Kierrätyspolttoaine Vaskiluodon Voima Oy Vaasa Puu/turve/pelto Kuopion Energia Oy Kuopio Turve/puu Fortum Power and Heat Oy Järvenpää Puu/turve Westenergy Oy Mustasaari Kierrätyspolttoaine Lahti Energia Oy Lahti Kierrätyspolttoaine Vantaan Energia Oy Vantaa Kierr.pa/maakaasu Rovaniemen Energia Oy Rovaniemi Turve/puu Pirkan Voima Oy Hämeenkyrö Puu/turve/kierr.pa Uutta ja korvaavaa kotimaisten polttoaineiden laitoskapasiteettia arvioidaan rakennettavan vuoteen 2015 mennessä mahdollisesti yhteensä lähes MW ja vuoteen 2020 mennessä yli MW Metsäteollisuuden korvausinvestoinnit 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa tehtyjen biokattilainvestointien korvaaminen Uudet biokattilat (kaupunkien energiayhtiöt) FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry Lähteet: Suomen Pöyry Energy turvetuottajat Metsäteho ry.

33 LISÄÄ CHP- JA BIOLAITOSKAPASITETTIA Tampere (bio / turve) Vantaa (jäte) Vaasa (jäte + puu, 100 MW) Turku (puu) Kristiina (puu / turve) Helsinki (lähinnä pelletti hiilen seassa, muitakin lisäratkaisuja löytyy) Lahti (uusi biokaasutinlaitos) Joensuu (puu / turve, lämpölaitos) Lapua (biokaasu) Jämsänkoski (biokaasu) Turku (biokaasu) Lisäksi 3 biodiesel-laitosta (vuoteen tullee kaupallisiksi) Arvio: yhteensä noin 5 miljardin investointimahto. Lisäksi runsaasti alueittaisia lämpölaitoksia ja lähilämpökonseptit FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,

34 Kiinteistöjen lämmitys Sähköllä lämmitetään asuntoa. (Sähkölämmitykseen liitettiin uutta asuntoa v. 2007). Noin öljylämmitteisestä kiinteistöstä kiinteistössä on parhaillaan öljykattilan vaihtotarve. Uudis- ja saneerauskohteissa tulisi edistää investointiavustuksin ja kohdistetuin kotitalousvähennyksin ja pääoman verohelpotuksin tulisijojen, hake- ja pellettikattiloiden, pellettitakkojen, maalämmön, ilmalämpöpumppujen sekä aurinkopaneelien käyttöönottoa. Kotitalousvähennys hyvä, mutta kohdistuu vain osaan TYÖkust:iin, ei ohjaa. Ulkomainen palmuöljypohjainen ns. bioöljy suuri riski. FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry

35 KIINTEISTÖSEKTORI 1. Kun korvataan 5 TWh/vuosi öljyä kiinteistösektorilla 200 milj. euron vuotuinen tuontipolttoaine-öljylasku siirtyy kotimaan markkinoille mahdollistaa 80 milj. euron laiteinvestoinnit eri puolille Suomea nämä tuovat lisähenkilötyövuotta. aktivoivat kotimaan yritystoimintaa ja lisäävät vero-kerrointa verotussaataviin. Lämmitysöljyn ympäristövero uustuotantoon: ainakin 300 milj. euron vuosiverotulo valtiolle. 2. Uudisrakentaminen: rakennusta per vuosi 0,15 TWh/vuosi, 10-vuotiskaudella 1,5 TWh. 3. Pellettikaminat ja muut tulisijat, lämpöpumput (sähkölämmityksen järkeistäminen saneerauksiin): vähintään kpl mahto per vuosi 0,5 TWh. 4. Biokaasusektori: toteutettavissa 2-3 TWh / v, mahto 17 TWh / v. + iso suurkiinteistösektori: n. 20 MW + maatilat (energia- ja ympäristö) FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry

36 Bioenergiaa lisää 50 TWh Vaikutuksia vuoteen 2005 verrattuna Energiaomavaraisuuden merkittävä nousu, 10 %-yksikköä. Vähentää riippuvuutta globaaleista hintaheilahteluista + polttoainepääomat omaan maahan ja kiertoon. Hillitsee ilmastonmuutosta vähentämällä CO 2 -päästöjä 10 miljoonaa tonnia (lähes 200 milj. / vuosi). Laitosinvestointeja 5 miljardin euron edestä + kulj. kalusto Lisää työpaikkoja henkilötyövuotta eri puolille Suomea Tukee ja edistää yritys- ja yrittäjämahdollisuuksia. Lisää sähköntuotannon kapasiteettia eri puolille maata. Metsäpolttoaineiden lisäkäyttö tukee metsien hoitoa ja ainespuun hakkuumahdollisuuksia sekä aktivoi puuraaka-aineen saatavuutta markkinoille. Peltobioenergian tuotanto parantaa maaseudun elinvoimaisuutta eikä vähennä elintarviketeollisuuden kotimaisen raaka-aineen saantia tai vaikeuta elintarvikehuoltoa. Vähentää myös jätehuollon ja maatalouden ympäristökuormituksia. Edistää suomalaista alan osaamisen ja teknologian vientiä. FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,

37 Tuulivoima Suomessa 2020? Vuonna 2007: 106 tuulivoimalaa (kapasiteetti yht. 107 MW) 0,2 % Suomen sähköstä Tuulen voimakkuus välillä 3,5 25 m/s Yksikkökoko 2-3 MW (5 MW) Vuonna 2020: 2000 MW? 400 uutta tuulivoimalaa (á 5 MW) 1 milj. / 1 MW = 2 mrd FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry

38 FOREST BIOENERGY 2010 Sustainable Bioenergy Business 2 4 September 2010 Warmly Welcome! Heidi Kuitto

39 BIOENERGIAJÄRJESTÖJEN ESITYS BIOPOLTTOAINEIDEN nykykäyttö 100 TWh:sta 150 TWh:iin vuonna 2020 Puuperäiset, josta: - metsäpolttoaineet * v v (lisäys) 77 ->103 TWh (30) 6,0 -> TWh Hallitus (lisäys) 8 TWh Turve **-> 35 TWh (10) 0 TWh Muut, josta: - peltoenergia *** - REF, biokaasut 2 -> 12 TWh (10) -> 8 TWh -> 4 TWh 4 TWh 2 TWh 2 TWh YHTEENSÄ 98 -> 150 TWh (50) Biopolttonesteet sisältyvät yllä oleviin + 2 TWh + 6 TWh (mitä?!) * Metsäpolttoaineilla tarkoitetaan jalostukseen määrällisesti tai laadullisesti kelpaamatonta pienpuuta, oksia, latvuksia ja kantopuuta ** Turpeen käyttö 2000-luvulla *** Peltoenergiaan sisältyy myös 1 TWh biokaasua, joka tehty maatalouden biotähteistä Lisäys nykytasosta 50 TWh Osuus energian loppukulutuksesta n. 35 %

40 PELTOENERGIAA 8 TWh VUONNA ,3 0,5 0,7 FINBIOn tavoite on 8 TWh. 10 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,

41 PELTOENERGIA 2020 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,

42 t Arvio 4 TWh polttokelpoista jätettä Lähde: BENET Oy FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,

43 6,7 18 TWh Lähde: BENET Oy FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,

44 Kysymyksiä vuoteen 2020 METLAN TUORE LASKELMA: vuoteen 2020 jää yli 10 milj. m3 runkokuitupuuta hakkuiden ulkopuolelle / nykyinen metsäteollisuuden kapasiteetin lasku HAKKUUTÄHTEET (latvukset ja kantopuu) päätehakkuiden varassa: erityisesti sahateollisuuden kannattavuus ja tulevaisuus? Sahateollisuuden kautta nykyään 70 % kantorahatuloista HARVENNUSPUU (Kemera + Täsmätuet). KEMERA: määrärahojen riittävyys ja jatko? Jääkö lisää harvennuksia tekemättä? Tuleeko alueittaisia 0-rajoja? Ei saada / tarvita ainespuuta teollisuuskäyttöön? ENERGIAPUUN käyttö tuo lisätukea metsätalouteen ja turvaa alueittaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Energiayhtiöt ja biolaitokset lisäävät myös metsänhoitomahtoja. ENERGIAPOLIITTISET KANSANTALOUSHYÖDYT FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry,