Kytkeytymismuodot: erillismuotoinen, yhteismuotoinen ja antennimuoto - säteilevän kentän sekä emissiossa että siedossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kytkeytymismuodot: erillismuotoinen, yhteismuotoinen ja antennimuoto - säteilevän kentän sekä emissiossa että siedossa"

Transkriptio

1 SUUNNITTELUPERIAATTEITA 8.3 Kytkeytymismuodot 8.4 Säteilevän kentän kytkeytymismuodot 8.5 Säteilevät emissiot 8.6 Johtuvat emissiot SUSKEPTIBILITEETTI: 9.1 RF-kentät 9.2 Johtuvat transientit 9.3 Sähköstaattinen purkaus (ESD), EPA-alue 9.4 Magneettikentät 9.5 Käyttöjännitehäiriöt SUUNNITTELUPERIAATTEITA SÄTEILEVÄN KENTÄN KYTKEYTYMISMUODOT Kytkeytymismuodot: erillismuotoinen, yhteismuotoinen ja antennimuoto - säteilevän kentän sekä emissiossa että siedossa Erillismuotoinen (differential mode) - johtimien virrat vastakkaissuuntaiset (go-return) - differentiaaalinen kytkeytyminen johtimista tai johtimiin - maatasolla ei ole merkitystä kytkeytymiseen Yhteismuotoinen (common mode) - johtimien virrat samansuuntaisia - eivät yleensä ole signaalinjoja, vaan ovat syntyneet ulkopuolisita kentistä, maatasosta ja impedansseista - kohinajännite aiheuttaa cm-emissioita - RF yhteismuotoiset virrat saattavat kytkeytyä kaikkiin kaapeleihin - hajakapasitanssien ja induktanssien vaikutus suuri cm-virtoihin * hajasuureet vaikeasti hallittavia - esim. RF-kentässä oleva laite - virrat -> impedanssierot -> DM tai CM virrat

2 SUUNNITTELUPERIAATTEITA SÄTEILEVÄN KENTÄN KYTKEYTYMISMUODOT Antennimuoto - virrat ja maavirrat samansuuntaisia * esim. RF-kentässä oleva laite - ei sinällään ongelma, mutta indusoitunut virta voi olla * virrat -> impedanssierot -> DM tai CM virrat Differentiaali - yhteismuotoinen konversio - common mode virran suuruus riippuu yl. kapasitiivisesta kytkeytymisestä * hajakapasitanssit: piirilevyalueet, kytkeytymiset metalliosiin (kotelot, suojat) - vaikutuksen pienentäminen * hajasuureet mahdollisimman samanlaisiksi (balansointi) * yhteismuotokuristin * komponenttivalinnat ja lay out -suunnittelu! Kytkeytymistavat eivät ainoastaan laitteiden/modulien välillä vaan myös piirilevyjen ja piirilevyn osien välillä SUUNNITTELUPERIAATTEITA SÄTEILEVÄN KENTÄN KYTKEYTYMISMUODOT

3 SUUNNITTELUPERIAATTEITA SÄTEILEVÄN KENTÄN KYTKEYTYMISMUODOT SUUNNITTELUPERIAATTEITA EMISSIOT Emissiot - säteilevät: koko systeemi - johtuvat: kaapelointi - standardit määrittelevät rajat: CISPR, IEC, EN, ETSI, FCC - myös asiakasvaatimukset määrittelevät rajat: esim. NEBS (USA) Säteilevät emissiot (Radiated emissions) - tyypillinen taajuusalue 30 MHz...1GHz... * tietoliikennelaitteille yläraja 12,75 GHz * FCC ylärajana 5xsuurin (kello)taajuus * EN55022:n kasvaa samantyyppiseksi - koko systeemin säteilemät emissiot * laitekotelo(t), piirilevyt, sisäiset johdotukset * laitteen kaapelointi - yhteismuotoiset virrat (I cm ) saatava pieniksi (jopa dekadeja < I dm )

4 SUUNNITTELUPERIAATTEITA EMISSIOT Säteily piirilevyltä (pcb, pwb) - aiheuttajina piirien virrat virtasilmukoiden välityksellä * kellot, prosessorit, ohjainkortit, oskillaattorit -> tietty toimintataajuus, sen harmoniset ja sekoitustulokset - pieni silmukka: dimensiot<lamda/4, yleinen tilanne kun f > 200 MHz - piirilevyn säteily kytkeytyy sisäiseen kaapelointiin -> kytkeytymistie kotelon ulkopuolelle - CM-virtojen hallinta vaikeaa hajakapasitanssien vuoksi - helpoin ja halvin EMC-ongelmien ratkaisu tapahtuu piirilevysuunnitelussa ja komponenttivalinnoissa SUUNNITTELUPERIAATTEITA Säteilevät emissiot piirilevyltä

5 SUUNNITTELUPERIAATTEITA Säteily kaapelista - dominoi yleensä kun f = MHz - häiriövirta kaapelissa tai suojavaipassa - suojatulla kaapelilla oltava suojatut liittimet, jotka kytkettävä oikein ("360 astetta") - kaapelit toimivat monopoliantenneina maatason päällä - kaapelin asento ja kulkureitti vaikuttavat emissiotasoihin merkittävästi - yhteismuotoinen virta saatava pieneksi (jopa < 5uA) kaapelin säteilyn pienentämiseksi SUUNNITTELUPERIAATTEITA Säteilevät emissiot kaapeleista

6 SUUNNITTELUPERIAATTEITA Johtuvat emissiot Johtuvat emissiot (conducted emissions) - yleensä standardit määrittelevät rajat tehonsyöttökaapeleille (AC, DC), mutta mahdollisesti myös muille kaapeleille (tele-, kontrolli-,...) * tehonsyöttökaapelien mittaus LISN:in avulla (keinoverkko) * muille kaapeleille eri tavoilla: klamppi, kapasitiivinen... - tyypillinen taajuusalue (9kHz)...150kHz...30MHz - tyypilliset häiriön aiheuttajat * hakkuriteholähteet (switching power supply) * jokin muu komponentti, jonka häiriö "läpäisee" virtalähteen - I dm, I cm tai yhdistelmä - torjunta suodattamalla SUUNNITTELUPERIAATTEITA Johtuvien emissioiden kytkeytyminen ( out )

7 SUUNNITTELUPERIAATTEITA SUSKEPTIBILITEETTI Suskeptibiliteetti, immuniteetti - laite alttiina muiden laitteiden, ympäristön ja luonnonilmiöiden aiheuttamille häiriöille - kytkeytyminen suoraan tai kaapeloinnin kautta Ilmiöt: - RF-kentät - johtuvat transientit - sähköstaattinen purkaus (ESD) - magneettikentät - käyttöjännitehäiriöt SUUNNITTELUPERIAATTEITA SUSKEPTIBILITEETTI RF-kentät - kytkeytyminen suoraan laitteelle tai piirilevylle (I dm tai kaapeleiden kautta (I cm ) - vaikutukset * analogisille laitteille: epälineaarisuus, ylikuormitus, DC-bias * digitaalisille laitteille: bittivirheet ja mahd. virhetoiminnot - moduloitu RF vaikuttaa pahemmin kuin moduloimaton (cw) - tyypilliset aiheuttajat: matkapuhelimet, langaton tiedonsiirto, tutkat - tyypilliset testien kenttävoimakkuudet V/m, taajuudet MHz... 4GHz

8 SUUNNITTELUPERIAATTEITA, SUSKEPTIBILITEETTI Säteilevien emissioiden kytkeytyminen SUUNNITTELUPERIAATTEITA SUSKEPTIBILITEETTI Virran injektointi - RF:n siedon testaus syöttämällä I cm tai U cm suoraan tuloporttiin - kuvaa todellista tilannetta, kun EUT:n dimensiot < lamda/2 - kytkeytymistie laitteessa riippuu impedansseista - kytkettävä jännite 1 V tai 3-10 ma, vastaavat 1 V/m säteilevää RFkenttää - ei kuitenkaan vastaa säteilevän RF-kentän sietotestiä, jossa kaikki kaapelit ja kotelo altistettuna Onteloresonanssit - suojatusta rakenteesta voi syntyä onteloresonanssi - seisovat aallot, lamda/2 monikerrat - sähkökenttä suurimmillaan ontelon keskellä, magneettikenttä reunoilla Resiprookkisuus: suskeptibiliteetti <-> emissio, resonanssitaajuus

9 SUUNNITTELUPERIAATTEITA SUSKEPTIBILITEETTI Transientit - jännitepiikit" aiheutuvat: ukkonen, vikatilanteet, jännitteiden katkeamiset - yleisyys riippuu käyttöympäristöstä: yli 1kV:n transientteja 0,1% kaikista - korkeaenergiset voivat tuhota teholähteen aktiivikomponentteja ( ukkostesti ) - nopeat nousunopeudet tuottavat suuria jännitteitä - U ~ nousunopeuden neliöön * esim: 3 V/ns -> 200 V:n pulssi 10 V/ns -> 2 kv:n pulssi SUUNNITTELUPERIAATTEITA SUSKEPTIBILITEETTI Bursti: - useita transientteja peräkkäin, syntyvät kytkinilmiöistä - lyhytkestoiset vaikutukset * analogialaitteet: yleensä ei vaikutusta * digitaalilaitteet: bittivirheet, rikkoutuminen - tasot: yleensä 1-2 kv, 4-6 kv - kytkeytymismuoto *differentiaalinen: vaiheen ja paluujohdon väliin *common mode: vaiheen/paluujohdon ja maan väliin - vaikeampi vaimentaa, koska vaiheen ja maan väliin kondensaattorit -> hajakapasitanssit kasvavat

10 SUUNNITTELUPERIAATTEITA SUSKEPTIBILITEETTI Transientit signaalijohdossa - yleensä kapasitiivinen kytkeytyminen, I cm - matalammilla tasoilla kuin käyttöjännitteeseen kytkeytyvät - hankalia, koska kytkeytyminen signaalijohtimiin * suojaus voi olla hankalaa, väylän/signaalin vaatimukset * bittivirheet - torjunta: suojaus, päättäminen, suodattaminen Autolaitteistoissa - rajuja transienttitestejä * load dump: kuorman irrotus latausvaiheessa * induktiivisten kuormien kytkemiset (sähkömoottorit, releet) * latauksen sammuttaminen SUSKEPTIBILITEETTI Autolaitteiden transienttimuotoja

11 SUSKEPTIBILITEETTI ESD (electrostatic discharge) "ESD-purkaus" - varaus syntyy, kun kahta ei johtavaa materiaalia "hangataan" toisiinsa ja erotetaan toisistaan -> elektronien siirtyminen materiaalista toiseen - varauksen suuruus: * materiaalien sijoittuminen tribolektronisessa sarjassa * hankauksen kontakti ja erottamisnopeus * ilman suhteellinen kosteus - ihminen varautuu useiden kilovolttien jännitteeseen - myös ilma varautuu virtauksessa (koneiden jäähdytys) ESD-aaltomuoto - lähestyttäessä maadoitettua kohdetta jännitteen purkautuminen - nopea piikki (<ns), sitten hitaampi purkaus * lähestymisnopeus, varausjännite, "geometria", ilmankosteus SUSKEPTIBILITEETTI, ESD Kytkeytymistie - nopean pulssin kytkeytymistie vaikea hallita * hajakapasitanssit, johdininduktanssit, kotelo - lisäksi magneettinen kytkeytyminen lähellä oleviin johtimiin - epäsuora purkaus metallipintojen kautta säteilevänä kenttänä eristekuorisenkin laitteen sisään - kriittiset kohdat: aukot, liittimet, "etupaneelikomponentit" - purkaus myös eristävän pinnan "läpi" - läpilyönti ilmassa 30 kv/cm; lika ym. -> 10 kv/cm ESD-suojaukset - metallikotelot, metallipinnat kytkettävä yhteen pieniohmisesti (<2,5 mohm), muodostettava virtatie maahan * varottava pitkiä kaapelivetoja -> säteilevä kenttä - kaapeleissa matalaimpedanssinen virtatie maahan (kuten I cm :lle) - liittimien oikea kytkentä ( 360 astetta ) - muovikoteloiden käytössä ESD-suojaus hankala * pieni-impedanssinen maataso, *epäsuoran purkauksen sieto

12 SUSKEPTIBILITEETTI, ESD SUSKEPTIBILITEETTI EPA-alue EPA-alue: ESD-suojattu alue - merkitty kyltein, tarroin (myös alueen loppuminen) - elektroniikkateollisuus, -huollot, -laboratoriot, tuote- ja komponenttivarastot jne... - puolijohtava lattia, EPA-kalusteet & vaatetus - keinokuituvaatteiden välttäminen, muovien välttäminen - oikeat pakkausmateriaalit! (suojaavat, antistaattiset) - oikeanlaiset työkalut, kolvit! - maadotusrannekkeiden käyttö, mittalaitekäsittely - vierailut: jalkinetesteri -> kenkien maadoitusliuskat, takit

13 SUSKEPTIBILITEETTI Magneettikentät - matalilla taajuuksilla kytkeytyminen silmukoihin - aiheuttajina: muuntajat ja hakkurit, suurivirtaiset laitteet, lääkintälaitteita, sähköjunat, raitiovaunut - suojautuminen vaikeaa * matala lähdeimpedanssi -> heijastushäviö pieni * silmukan suunnan vaihtaminen * käytetään materiaaleja, joilla suuri absorptiohäviö, my-metalli, permalloy, teräslaatuja * kun taajuus kasvaa (>100kHz) kupari ja alumiini SUSKEPTIBILITEETTI Verkkojänniteilmiöt: sähkönjakeluverkon häiriöt - harmoniset ja väliharmoniset * TV ja toimistotekniikka suurin aiheuttaja * max. sallittu särö 8%, kasvava ongelma - jännitevaihtelut, vajoamat ja katkokset 230V +10%/-15% - epätasapaino kolmivaiheverkossa - signalointi - taajuusvaihtelut

14 MAADOITUS JA LAYOUT 10.1 Pääperiaatteita 10.2 Systeemin ositus 10.3 Maadoitus 10.4 Siirtoimpedanssi 10.5 Maadoitusjärjestelmät 10.6 Suuret järjestelmät 10.7 Maadoitusjohdin MAADOITUS JA LAYOUT Perusajatuksena kontrolloida (häiriö)virtoja laitteen sisällä, sinne meneviä ja ulos tulevia -> osasijoittelu, reititykset, suojaukset Suojauksen toteutus - primary: piiri- ja layout-suunnittelu * kytkeytyminen, balansointi, kaistaleveys- ja nousunopeusrajoitukset, sijoittelu, maadoitukset - secondary: suodatus * ulkoiset kaapeloinnit, liittimet (suojaus) - tertiary: suojaus, kotelointi ("shielding ) * kallein toteutustapa * saattaa kuitenkin olla välttämätön Suunnittelu - layout ja maadoitusratkaisut tärkeimmät, usein myös halvimmat keinot

15 MAADOITUS JA LAYOUT Pääperiaatteita - laitteen jako osiin, osien sijoittelu - maadotus: pieniohminen * referenssimaa * virran paluutie * suojamaa - virtasilmukoiden välttäminen * varsinkin suurivirtaisten, nopeiden di/dt MAADOITUS JA LAYOUT Laitteen jako osiin EMC-mielessä - eri alueiden pitäminen erillään - yhteismuotoisten virtojen hallinta - jako kriittisiin ja ei-kriittisiin osiin * molemmat voivat häiritä tai häiriintyä * kriittisiä: mikroprosessorit, videopiirit (nopeita signaaleja) ja heikot analogiasignaalit * ei-kriittisiä: hitaat signaalit, lineaariteholähteet, tehovahvistimet Suojaus: tarvittava koko? - koko kotelo, huomattava aukot, liittimet - lohko (esim. piirikortti tai osa siitä) - yksittäisen komponentin Suojaus toimii säteilevien emissioiden pienentäjänä ja referenssimaana Yhtenäinen maataso on hyvä suojaustapa

16 MAADOITUS JA LAYOUT Systeemin ositus toiminnallisiin osiin MAADOITUS JA LAYOUT Maadoitus (grounding / earthing) Maadoitus (amer: grounding / engl: earthing ) 1. Suojamaa - sähköturvallisuuden vuoksi kaikki kosketeltavissa olevat metalliosat kytketty suojamaahan (ellei ole kaksoiseristetty laite) ("Williams: earthing ) - ei sovellu signaalitieksi, eikä referenssimaaksi * mahdolliset vikavirrat * verkkosuodattimen kondensaattorien läpi häiriövirtoja * ylijännitesuojien kytkentä - laitteet kytkeytyvät toisiinsa suojamaan kautta * joskus voidaan häiriöitä vähentää lisäämällä impedanssia signaalitaajuuksilla * tällä ei saa huonontaa suojamaadoitusta eikä transienttisuojien toimintaa - erotus isoloinneilla

17 MAADOITUS JA LAYOUT Maadoitus (grounding / earthing) 2. Referenssimaa - vertailupiste laitteen ja piirien jännitteille - ideaalinen olisi äärettömän jäykkä * jännitetaso vakiona virroista riippumatta -> ideaalinen johdin, ei impedanssia - johtimella aina impedanssi (taajuusriippuva) 3. Paluuvirtamaa - paluutie sähkönsyötölle ja signaaleille - koska aina impedanssia -> jännite-erot EMC:n kannalta maadoituksen tärkein tehtävä on minimoida häiriöjännitteet kriittisissä paikoissa toteuttamalla niille matalaimpedanssinen siirtotie. MAADOITUS JA LAYOUT Esimerkkipiirin maavirrat

18 MAADOITUS JA LAYOUT Siirtoimpedanssi - maadoitus muodostuu virtateistä, joille pyritään toteuttamaan matala siirtoimpedanssi (Z T ) - Z T riippuu maadoituksen rakenteesta, muodosta * putkirakenteella pienin Z T ( koaksiaalimalli ) * suurin rinnakkaisella johtimella * maatasorakenne hyvä - hajakapasitansien merkitys kytkeytymisessä MAADOITUS JA LAYOUT Siirtoimpedanssi

19 MAADOITUS JA LAYOUT Maadoitusjärjestelmät Maadoitusjärjestelmät - yksipistemaadoitus (tähtimaadoitus) - monipistemaadoitus (sarja-, puumainen maadoitus) - yhdistelmämaadoitus (hybridi) Yksipistemaadoitus - yksinkertaisin - sopii matalataajuisille laitteille * matalataajuinen: järjestelmän koko < lamda/10 * laitekaapit f < 1 MHz - jos osat "kaukana" toisistaan, taajuuden kasvaessa CM-potentiaalierot kasvavat * hajakapasitanssit alkavat muodostaa virtateitä (maasilmukoita) -RF:llä: jos etäisyys sama kuin lamda/2 parittomat monikerrat -> osat näkyvät eristettynä MAADOITUS JA LAYOUT Maadoitusjärjestelmät Modifioitu yksipistemaadoitus - yhdistetään samanlaiset yksiköt ensin toisiinsa ja ne yhteiseen maahan - häiriöisimmät lähimmäksi maapistettä - jos yksiköllä useampi maareitti, suojadiodien käyttö Monipistemaadoitus - useita maadoituspisteitä - suurille järjestelmillä tai kun osat ovat kaukana toisistaan tai korkeille taajuuksille (>100 khz)

20 MAADOITUS JA LAYOUT Maadoitusjärjestelmät Hybridimaadoitus - jos dimensiot ~ lamda/10 yksipiste- ja monipistemaadoitus käyvät - laajemmissa ja mutkikkaammissa laitteissa sekä matalia että korkeita taajuuksia -> hybridimaadoitus - laitteisto ja maadoitus jaotellaan osiin - korkeat taajuudet maadoitetaan kondensaattorien kautta * maadoituksen toiminta eri matalilla ja korkeilla taajuuksilla * vältettävä RF:n seisovia aaltoja * varottava resonansseja, kun lisätään kondensaattoreita ("LC") Maajärjestelmässä syntyvät silmukat - suojamaadoitusjohtimien kautta - kapasitiivisina kytkeytymisinä (esim. laiterunko, jopa betoniraudoitus) - signaalin suojavaippojen kautta (jos maadoitettu molemmista päistä) MAADOITUS JA LAYOUT Maadoitusjärjestelmät

21 MAADOITUS JA LAYOUT Maajärjestelmät Maajärjestelmä - sunnittelu osana johdotusta - samat säännöt kuin muussakin layout-suunnittelussa ja lisäksi erityispiirteitä - matala impedanssi -> leveät johtimet, liuskat, tasot * induktiivinen osa merkittävämpi kuin resistiivinen, kun d > lamda/20 Maajärjestelmien pito erillään - erilaiset toiminnat erillään (osittaminen, partitioning) - suojamaa "sähköturvallisuuskäyttöön" - referenssi ja paluuvirtamaa erillään (signaali & käyttöjännite) - suojauskomponenttien maa erillään signaali- ja referenssimaasta - tehopiirien ja signaalien maat erillään, jottei virran aiheuttamaa jännite-eroa - analogia- ja digitaalipiirien maat erilleen, kytkentä yhdestä pisteestä lähellä tehonsyöttöä * ei ole aina paras mahdollinen ratkaisu * suuri, yhtenäinen maataso voi olla parempi * ratkaisua pohdittava esim. A/D- ja D/A muuntimien yhteydessä * jos yhteiset käyttöjännitteet, erottaminen kuristimin tai suodattamalla MAADOITUS JA LAYOUT Maajärjestelmät Suuret järjestelmät - yleensä (vähintään) 2 erillistä maata ja suojamaa * paluuvirtamaa elektroniikalle * runkomaa: kotelot, laitetelineet - yhdistys yhdessä pisteessä - varottava pinnoitteita, maaleja, korroosiota, ruostetta Laitekaapit - rungot ja metalliosat yleensä yhdistetty suojamaahan - yksiköt yleensä yhdistetty runkoon - virransyöttö ja (osa) signaloinneista äitilevyn kautta ->pistoyksikkörakenne, varmistuttava maadoituksista - yksikön sisällä oma maadoitusratkaisu, liityntä yleensä yhdestä pisteestä runkoon

22 MAADOITUS JA LAYOUT Laitekehikon maadoitusrakenne MAADOITUS JA LAYOUT Maadoitusjohdin Maadoitusjohtimien impedanssi - matalilla taajuuksilla resistiivinen ja pieni - suurilla taajuuksilla induktanssit ja hajakapasitanssit määräävät impedanssin - johdon paksuuden merkitys pieni (skin-efekti) * ominaisinduktanssi (6-8 nh/cm), riippuu taajuudesta * litteä pyöreää parempi - johtimen pituus * sijaiskytkentä resistanssi + induktanssi + hajakapasitanssi * rinnakkaisresonanssivaara, jolloin impedanssi kasvaa suureksi * pituus alle lamda min /4 (suurinta taajuutta vastaava lamda) * jos lamda min /20 ei resonanssivaaraa

23 MAADOITUS JA LAYOUT Maadoitusjohdin - suurilla taajuuksilla eivät keskitetyt komponenttimallit käy, vaan tarvitaan siirtojohtotarkastelu -> oikosulku muuttuu taajuusriippuvaksi impedanssiksi Jos signaali käyttää maadoitusta paluutienä - impedanssin oltava paljon vaihtoehtoisia reittejä pienempi - jos impedanssi suuri, suuritaajuiset signaalit palaavat hallitsemattomasti -> häiriöitä MAADOITUS JA LAYOUT Pitkän johtimen impedanssi

24 MAADOITUS JA LAYOUT 10.8 Maarakenteet pcb:llä 10.9 Ylikuuluminen I/O maa-alue Suunnittelussa huomioon otettavaa MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout Piirilevysuunnittelulla suuri merkitys EMC-ominaisuuksiin - ositus, johdotus- ja maadoitus - suunnitteluohjelmien rajoitukset huomattava * herkkien signaalien maavedot ensin, niiden signaalit lähelle Ohjeita piirilevysuunnittelijalle - ositus toiminnallisuuden mukaan - herkkien komponenttien ja I/O-linjojen paikkavaatimukset - kriittiset maadoitukset - missä maadoituspisteet saavat olla yhdessä, missä eivät - mitkä signaalilinjat pidettävä maavetojensa lähellä - muita signaalien reititysohjeita

25 MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout Maadotus piirilevyllä, toteutustavat. - johtovedot (erilliset vedot, ilman maatasoa) - verkkomainen - maataso(t) Johdottamalla toteutettu maa (track) - mahdollisimman pieni impedanssi: leveät, lyhyet vedot - reititys rinnakkain, lähellä signaalia - PCB:llä vedon pituus dominoi, induktanssin suuruus (~f) ratkaisee MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout Verkkomainen maa (grid) - yleensä digit. piireille, joille vaikea toteuttaa johtimin - leveät vedot, joiden yhdistyksessä käy kapeatkin siltaukset ( parempi kuin ei ollenkaan ) - nopeat (di/dt) signaalit lähellä maata - maaverkon suunnittelu ensin - läpivientien impedanssien vaikutus (via, vias) - matalataajuisilla, herkillä analogiasignaaleilla oltava eri maa kuin digitaalisignaaleilla - älä käytä "kamparakenteista" maadoitusta, siinä pitkät maavedot -> lisää tai muuta verkkomaaratkaisuksi

26 MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout, verkkomaarakenne MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout, kampamainen rakenne

27 MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout Maataso - suuri, yhtenäinen (virran kulkusuunnassa) - ei tarpeettomia katkaisuja tai aukaisuja - siltaukset kriittisten signaalien kohdalla, jos taso katkaistu - voi olla ositettu erilaisille piireille (anal./digit.), ei aina * monikerroslevyllä erilaiset maatasot eivät saa mennä päällekkäin eri kerroksilla - maataso pienentää silmukoiden aloja -> pienemmät emissiot kortilta -> pienempi häiriintyminen - ellei erillistä maatasoa, signaali ja sen paluu vierekkäin - digit. piirien virransyötön decoupling-kondensaattori mahdollisimman lähelle piiriä MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout Kaksipuolinen piirilevy - maatason (tai maalinjojen) oltava kriittisten vetojen alapuolella (näille matalaimpedanssinen paluutie) - ylimääräiset" kuparialueet: ei jätetä kellumaan, vaan kytketään maahan (tai käyttöjännitteeseen) - muistettava, että RF:n paluuvirta ei tule levyllä lyhintä tietä takaisin, vaan kytkeytyy ympäristöönsä (tasot, johtimet) siellä missä pienin impedanssi ko. taajuudella -> pieni silmukka: signaali - paluu - maavedot johtimien alla tai vieressä * virrat eri suuntiin L tot = L1+L2-2M M = keskinäisinduktanssi, riippuu johtimien etäisyydestä hyvin suunniteltuna M ~ L, jolloin L tot -> 0 * virrat samansuuntaiset: L tot = (L+M)/2

28 MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout, paluuvirtatiet MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout Maatasot (PCB:llä useita) - toteutettavissa monikerroslevyillä - helpoin tapa toteuttaa pieni impedanssi -> matalaimpedanssinen paluutie (ensisijainen tarkoitus) - myös suojausvaikutus (-toiminta) toteutettavissa (toissijainen) - esim. nelikerroslevy: signaalitaso1 / maa / tehotasot / signaalitaso 2 - maatasoja voi olla useitakin - monikerroslevyjen haittoja: * hinta korkeampi * testaus ja korjaus hankaloituvat - rakenne voi olla tehokas vaimentamaan häiriöitä * pienentävätkö komponenttien jalat/johdot suojausvaikutusta - suuri pakkaustiheys -> lyhyet vedot - soveltuu hyvin digitaalielektroniikalle ja RF:lle - myös maatasolla impedanssin kasvu taajuuden kasvaessa * rajataajuudesta ("skin") lähtien 10 db/dek, kun johtimella 20dB/dek - levyn reunojen lähellä induktanssi kasvaa ja impedanssi näkyy suurempana -> reunoille ei kriittisiä vetoja tai komponentteja

29 MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout, katkottu maataso MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout Ylikuuluminen (cross talk) - tahaton/ei toivottu sähkömagneettinen kytkeytyminen lähellä olevien johtojen (tai osien) välillä - kytkeytyminen induktiivisesti, kapasitiivisesti tai yhteisen maadoituksen kautta tai yhdistelmänä näistä - maatasolla pienennetään signaalin maaimpedanssia merkittävästi * teoriassa db, käytännössä vähemmän - samaa ilmiötä kuvaa myös isolaatio * crosstalk: [%] ,1 * isolaatio: [db] crosstalk yleensä aika-alueessa - isolaatio yleensä taajuusaluessa, käsitellään jännitteitä - yleensä alle 20 db:n isolaatiota ei kannata tehdä

30 MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout: crosstalk, ylikuuluminen MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout Silmukan ala - mahdollisimman pieniä, helpoin toteuttaa maatason avulla - (signaali)johto ja sen paluu vierekkäin/alekkain, varsinkin jos suuri di/dt - ala ratkaisee diff.mode-emissiot ja immuniteetin - pienikokoiset komponentit helpottavat tilannetta * ei turhan pitkiä jalkoja, eikä varsinkaan "jumpperitoteutuksia" * pintaliitoskomponentit hyviä

31 MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout: silmukan ala, esimerkkejä MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout Input/output (I/O) maa-alue - I/O:lle tarvitaan "puhdas", häiriötön, matalaimpedanssinen maa-alue * kytkennät, kaapeloinnit, suodatus, suojaukset * RF-suodatuksen kannalta välttämätön - piirikortin erillinen alue, jonne I/O-liitännät ryhmitellään tai metallilevy, jossa liittimet asennettuna - tällä alueella myös muiden maa-alueiden ja -johtimien yhdistäminen matalaimpedanssisesti yhdessä pisteessä (external ground, kuori- ja runkomaa, suojamaa) - jos I/O-linjoja tuotava laitteeseen muusta suunnasta, nekin kytkettävä tälle alueelle - vaikutus sekä emissioihin, että immuniteettiin -> transientti- ja ESD-suojien kytkentä - jos DC-isolaatiovaatimus, RF:lle kytkentä kondensaattoreilla (keraami/polyesteri) - tehonsyötön kytkentään suodatin

32 MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout Kaapelointi - kaapelien suojavaipat kytkettävä häiriöttömään I/O - maahan - suodatus, isolointi, bufferointi - suojavaipan, suojauskomponenttien, suodatuksen jne. oikein suoritettu kytkentä MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout: puhdas maa-alue pcb:llä

33 MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout: I/O maa-alue MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout: suojavaippojen kytkentä

34 MAADOITUS JA LAYOUT PCB layout Maadoituksen suunnittelussa huomioon otettavaa: - älä laajenna digitaalimaata analogiapiirien alle - analogia- digitaalimaiden yhdistäminen A/D-muuntimen luona - digit. piireille tulevien linjojen (I/O) bufferointi * optinen isolaattori tai rele: parhaat, kalleimmat * erillinen bufferointipiiri I/O-maahan * sarjavastuksella, kuristimella tai rinnakkaiskondensaattorilla puhtaaseen maahan - aloitetaan herkimmistä tai pahimmista * suuri di/dt: kellot, prosessorit, dataväylät, oskillaattorit, hakkuriteholähteet * häiriintyviä: herkät liipaistavat tulot, kellosignaalit, tarkat herkät analogiasignaalit - silmukka- ja maaimpedanssien pitäminen pienenä ->silmukoiden ja maavirtojen säteilyn pienentäminen myös kytkeytymisen pienentyminen -> suskeptibiliteetti kasvaa - puhdas I/O maa - eri tyyppisten maiden pitäminen erillään, yhdistäminen yhdessä pisteessä DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU 11.1 Emissioiden hallinta, Fourier-sarjat 11.2 Aaltomuotojen spektrit 11.3 Logiikkapiirien valinta 11.4 Logiikkapiirien säteily (DM, CM) 11.5 Kellosignaali 11.6 Emolevyt 11.7 Siirtolinjojen soiminen 11.8 Decoupling-kondensaattorit

35 DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU Emissioiden kontrollointi - digitaalipiirit yleensä häiriöisiä * korkeataajuiset kanttiaallot -> harmoniset leviävät kauas taajuusalueessa * mahdolliset kaapeliresonanssit - analogiapiirit yleensä hiljaisempia, poikkeuksia: * laajakaistaiset videopiiri (>1MHz) * korkeataajuiset oskillaattorit * nopeat di/dt * hakkurit Fourier sarjat - aikataso <-> taajuustaso -muunnos - oskilliskooppi <-> spektrianalysaattori DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU Fourier sarjat - siniaalto: vain perustaajuus - kanttiaalto: parittomat harmoniset (kellot) - saha-aalto: molemmat harmoniset (parilliset ja parittomat) - trapetsi: parittomat harmoniset (kytkentäilmiöt) * harmonisten amplitudi pienenee 1/(π*t r ) asti 20 db/dek, sitten 40 db/dek - differentiaalinen trapetsi: impulssi * korkeilla taajuuksilla kuten trapetsi, perustaajuudella ja matalilla harmonisilla pienempi amplitudi - asymmetrinen trapetsi * sekä parilliset että parittomat harmoniset * yleensä piirillä eri nousu- ja laskuajat

36 DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU Aaltomuotojen spektrit Y(f) Frequency (Hz) Y(f) Frequency (Hz) Y(f) Frequency (Hz) Figure 6.1. Frequency spectra for various waveforms DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU Logiikkapiirien valinta Logiikkapiirien valinta - nopeat nousu- ja laskuajat -> emissiot * datasivuilla yleensä nopeimmat arvot, vaihtelu suurta - käytä mahdollisimman hitaita nousu-/laskuaikoja * osita nopeat sinne missä tarvitaan * useita "paikallisia" kelloja - osassa piirejä otettu emissiot huomioon * nousu- ja laskuaikoja optimoitu

37 DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU Logiikkapiirien säteily Logiikkapiirien säteily Differential mode (DM) - aiheuttajana pieni kehäantenni * säteilytehokkuus kasvaa 40 db/dek lamda/2 asti, sitten resonanssi ja pieneneminen - trapetsin verhokäyrä puolestaan pienenee 1/(π*t r ) asti 20dB/dek sitten 40 db/dek -> emissio vakio tietyllä taajuusalueella - DM-emissiot aiheutuvat virtasilmukoista * sallittu silmukan koko laskettavissa tai silmukassa kulkevan virran aiheuttama kenttä laskettavissa - maatason layout olennainen DM:n hallintaan * usein suojaus ja suodatus välttämättömiä -> kustannusvertailu: yksi nopea, vai useampi hidas prosessori DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU Logiikkapiirien säteily - yleensä muutamat vedot dominoivat, * summautuminen verrannollinen sqrt(n) * jos eri taajuudet kyseessä, ei summautumista - ellei differential mode -säteilyä saada kyllin pieneksi ei päästä alle standardi-rajojen * vaikka päästäisiin, ei takaa rajojen alitusta, sillä common mode -emissiot dominoivat

38 DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU Logiikkapiirien säteily Yhteismuotoinen (CM) -häiriö - yleensä dominoiva (vrt. DM) - lähteenä kaapelointi ja metallirakenteet - kasvaa taajuuden kasvaessa - kaapelien säteily paljon tehokkaampaa kuin pienen silmukan (DMlähde) -> pienet CM-virrat aiheuttavat suuret emissiot - kaapeliresonanssien vaikutus (yl MHz) - "arviolaskenta" tehtävissä kuten DM:lle * kaapelipituus * kaapelin impedanssina käytetään yleensä 150 ohm -piirilevyllä olevan induktanssin merkitys suuri DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU Logiikkapiirien säteily CM-virtojen välttäminen - ei virtoja referenssimaan ja kaapelivaippojen kytkentäpisteiden välille - I/O- piirien suodatus puhtaaseen maahan - kaapelivaippojen kytkentä puhtaaseen maahan - maan kohinajännitteiden minimointi matalilla impedanssitasoilla * maa / maataso - common mode dominoi f < 200 MHz

39 -20 db/dec DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU Trapetsin verhokäyrä db Harmonic amplitude envelope -40 db/dec Amplitude db 8 MHz, t r = 32 ns 8 MHz, t r = 5 ns 1/T 1/πt r F t r 10 MHz 100 MHz log F T Figure 6.2. Harmonic envelope of a trapezoid DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU Trapetsin emissiot db emission spectrum envelope +40 db/dec radiating efficiency loop resonance db emission spectrum envelope +20 db/dec radiating efficiency -20 db/dec -40 db/dec total emissions total emissions F1 1/πt r log F F1 1/πt r log F Differential mode radiation Common mode radiation Figure 6.4. Emissions from digital trapezoid waves via different paths

40 DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU CM-emissiot radiated emission 0.5 mm separation L l I CM = V N /150Ω V N developed across allowable length -20 db Figure 6.5. Common mode emission model DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU CM- ja DM- emissiot dbµv / m 60 common mode EN55022 Class A differential mode f / MHz Figure 6.6. Comparison of common mode and differential mode emissions

41 DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU Kellosignaali Kellosignaali - prosessorin kello usein emissioiden lähteenä * kapeakaistainen, aiheuttaa voimakkaat harmoniset * yleensä db korkeampi kuin muut digitaalipiirit - torjunta: ensin kapeakaitaisten * kellolinjojen layout, maadotus, bufferointi - seuraavaksi emissioiden vähentäminen muilta nopeilta linjoilta * data/osoitelinjat, emolevyt, videosignaalit - kellot usein "liian nopeita" (nousu-/laskuajat) - hidastamalla harmoniset pienenevät * sarjaimpedanssi * rinnakkaiskapasitanssi (saattaa kasvattaa kapasitiivista kuormitusta) -> di/dt kasvaa ja aiheuttaakin huononnusta * bufferointi - usein linjaan pieni resistanssin ja/tai pienihäviöinen kela tai ferriitti DIGITAALIPIIRIKORTTIEN SUUNNITTELU Kelloharmoniset Figure 6.7. Typical emissions plot showing clock harmonics

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

EMC Mittajohtimien maadoitus

EMC Mittajohtimien maadoitus EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä EMC:n perusteet EMC:n määritelmä Järjestelmän tai laitteen kyky toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään tuottamatta muille laitteille tai järjestelmille niille sietämätöntä häiriötä tässä

Lisätiedot

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

BY-PASS kondensaattorit

BY-PASS kondensaattorit BY-PA kondensaattorit H. Honkanen Lähes kaikki piirikortille rakennetut elektroniikkalaitteet vaativat BY PA -kondensaattorin käyttöä. BY-pass kondensaattorilla on viisi merkittävää tarkoitusta: Estää

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Johtuvat häiriöt. eli galvaanisesti kytkeytyvät häiriöt

Johtuvat häiriöt. eli galvaanisesti kytkeytyvät häiriöt Johtuvat häiriöt eli galvaanisesti kytkeytyvät häiriöt Tavoitteet Osaa selittää johtuvan häiriön synnyn ja kytkeytymismekanismin Tuntee maadoitukseen liittyviä keskeisiä käytäntöjä Tunnistaa yhteis-ja

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

Maadoitus. Maadoitusta tarvitaan kaikissa elektronisissa laitteissa. Maadoitus voi olla muuhun elektroniikkaan nähden yhdistetty eristetty kelluva

Maadoitus. Maadoitusta tarvitaan kaikissa elektronisissa laitteissa. Maadoitus voi olla muuhun elektroniikkaan nähden yhdistetty eristetty kelluva Laitesuunnittelu 2007: Maadoitus 1/47 Käsitteitä Maadoitus Maadoitusta tarvitaan kaikissa elektronisissa laitteissa. Maadoitus voi olla muuhun elektroniikkaan nähden yhdistetty eristetty kelluva Maadoitus

Lisätiedot

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Sähkömagneettiset häiriöt Signaali-kohinasuhteen parantaminen Sähkömagneettiset häiriöt Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali, joka voidaan poistaa mittauksista

Lisätiedot

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Sähkömagneettiset häiriöt Signaali-kohinasuhteen parantaminen Sähkömagneettiset häiriöt Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali, joka voidaan poistaa mittauksista

Lisätiedot

MD-1 ASENNUSOHJE. 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin

MD-1 ASENNUSOHJE. 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 11.02.2010 Sähköposti: info@labkotec.fi Internet: www.labkotec.fi 1/5 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin ASENNUSOHJE Copyright

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

ESD-mittauksia 1. Työn tarkoitus

ESD-mittauksia 1. Työn tarkoitus OAMK / Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖOHJE Tietoliikennelaboratoriotyö Versio 1.0 21.12.2005 ESD-mittauksia 1. Työn tarkoitus Työn tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija ESD-suojaukseen, ESD-häiriöihin

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling EMC Sähkömagneettinen kytkeytyminen EMC - Kytkeytymistavat ElectroMagnetic environment (Noise sources) Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) Conductors Capacitive Inductive Wave propagation

Lisätiedot

EMC Suojan epäjatkuvuudet

EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC - Aukot suojassa Edelliset laskelmat olettivat että suoja on ääretön ehyt tasopinta Todellisuudessa koteloissa on saumoja, liitoksia aukkoja: tuuletus, painonapit luukkuja,

Lisätiedot

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 7.5.2015 Internet: www.labkotec.fi 1/9 SET-100 Rajakytkinyksikkö Copyright 2015 Labkotec Oy Varaamme oikeuden muutoksiin

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Jännitelähteet ja regulaattorit

Jännitelähteet ja regulaattorit Jännitelähteet ja regulaattorit Timo Dönsberg ELEC-C5070 Elektroniikkapaja 5.10.2015 Teholähteen valinta Akku vs. verkkosähkö Vaadittu jännite Lähes aina tasasähköä, esim. mikrokontrolleri +5V, OP-vahvistin

Lisätiedot

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin Vahvistimet ja lineaaripiirit Kotitentti 3 (2007) Petri Kärhä 20/01/2008 Vahvistimet ja lineaaripiirit 1 Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa

Lisätiedot

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin TkT Mikko Kuisma LUT EMC Sähkömagneettinen yhteensopivuus (electromagnetic compatibility) tarkoittaa laitteen tai järjestelmän kykyä toimia sähkömagneettisessa ympäristössä

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Analogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

Analogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 2. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. Analysoi kuvan 1 operaatiotranskonduktanssivahvistimen

Lisätiedot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,

Lisätiedot

SET/TSSH2 ja SET/TSSHS2

SET/TSSH2 ja SET/TSSHS2 Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 20.9.2012 Internet: www.labkotec.fi 1/7 SET/TSSH2 ja SET/TSSHS2 Kapasitiiviset anturit Copyright 2012 Labkotec Oy Varaamme

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA LUENTO 10 TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA KYTKENTÄKAAVIO OSASIJOITTELU OSA- LUETTELO JOHDOTUSKAAVIO TIETOISKU PIIRILEVYN SUUNNITTELUSTA OSASIJOTTELUSTA MIKÄ ON TAVOITE : PIENI KOKO VAI

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

EMC periaatteet ja käytäntö

EMC periaatteet ja käytäntö 1 EMC periaatteet ja käytäntö, prof. Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja Tietoliikennetekniikan osasto Sovelletun elektroniikan laboratorio Kurssin ohjelma 2 EMC-seikkojen huomioonotto suunnittelutyössä

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Elhah listavalaisin. Made in Finland. Pidätämme oikeuden tuotemuutoksiin. www.candeoeffect.com

Elhah listavalaisin. Made in Finland. Pidätämme oikeuden tuotemuutoksiin. www.candeoeffect.com Elhah listavalaisin 1 Listavalaistus 25 mm 46,5 mm Elhah 46,5 mm 25 mm Rakenne Runko harmaa alumiiniprofi ili, prismapleksi Tehonsyöttö 24 VDC Käyttölämpötila 0 C - + 60 C Käyttöikä yli 50.000 h valonalenemalla

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

A/D-muuntimia. Flash ADC

A/D-muuntimia. Flash ADC A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (

Lisätiedot

Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 8

Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 8 Mittaustekniikan perusteet / luento 8 Signaali-kohinasuhteen parantaminen Häiriökysymyksistä myös oma kurssi: S-108.180 Elektroniikan mittaukset ja häiriökysymykset Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali,

Lisätiedot

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä S-18.18 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä

Lisätiedot

MSnS-extra PCB v1.0. Kevyt käyttöohje

MSnS-extra PCB v1.0. Kevyt käyttöohje MSnS-extra PCB v1.0 Kevyt käyttöohje Liittimet 9-napainen pyöreä liitin Tällä liittimellä kytketään kaikki isompaa virrankestoa vaativat signaalit. Liitin on AMP:in valmistama CPC-sarjan vesitiivis versio.

Lisätiedot

6.YLIJÄNNITE- JA HÄIRIÖSUOJAUS

6.YLIJÄNNITE- JA HÄIRIÖSUOJAUS 6.YLIJÄNNITE- JA HÄIRIÖSUOJAUS 6.1. Eristyskoordinaatio Yleistä Eristyskoordinaatiolla tarkoitetaan laitteiden jännitelujuuden valintaa ja soveltamista suhteessa verkossa esiintyviin ylijännitteisiin ja

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

EMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät

EMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät EMC Johdanto EMC Mitä tarkoittaa EMC? ElectroMagnetic Compatibility Sähköisen laitteen kyky toimia laboratorion ulkopuolella laite ei aiheuta häiriöitä muille lähietäisyydellä oleville laitteille laitteen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY)

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriöt ja mittaaminen 2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset puutteelliset suodatukset kapasitiivisesti

Lisätiedot

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla Esimerkkejä Smithin kartan soveltamisesta Materiaali liittyy OH3AB:llä keväällä 2007 käytyihin tekniikkamietintöihin. 1.5.2007 oh3htu Esimerkit on tehty käyttäen Smith v 1.91 demo-ohjelmaa. http://www.janson-soft.de/seminare/dh7uaf/smith_v191.zip

Lisätiedot

Standardointijärjestelmä EMC-standardointi. Eero Sorri 1

Standardointijärjestelmä EMC-standardointi. Eero Sorri 1 Standardointijärjestelmä EMC-standardointi Eero Sorri 1 Sähkömagneettinen ympäristö Sähkökäyttöisten laitteiden ja järjestelmien aiheuttamat ilmiöt Luonnonilmiöt Jne. ukkonen staattinen purkaus Eero Sorri

Lisätiedot

Pakkausteknologia. Pakkausteknologia

Pakkausteknologia. Pakkausteknologia Pakkauksen avulla IC-piiri suojataan ja liitetään piirilevylle Pakkaus suojaa piiriä Kosteus Epäpuhtaudet Mekaaninen rasitus Pakkaus liittää piirin sähköisesti muihin komponentteihin Impedanssisovitus

Lisätiedot

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät 2006. Erityisesti huomioitava

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät 2006. Erityisesti huomioitava S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Esiselostustehtävät 2006 Ryhmän tulee merkitä vastauspaperiin työn numero, ryhmän numero, työn päivämäärä ja ryhmän jäsenten nimet. Vastaukset on kirjoitettava siististi

Lisätiedot

Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta. 2015 Timo Dönsberg 1

Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta. 2015 Timo Dönsberg 1 Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta 2015 Timo Dönsberg 1 Yleistä Yksikään komponentti ei ole ideaalinen Toleranssi Stabiilisuus Lämpötilariippuvuus Taajuusvaste Lineaarisuus Hajakapasitanssi

Lisätiedot

HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI

HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI SUOMI KÄYTTÖOPAS HQ-PURE300/12 (F) HQ-PURE300/24 (F) 300 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI LUE OHJEET ENNEN KÄYTTÖÄ! Hyödylliset sovellukset Kannettavat, radiot, pienet televisiot, VCR-nauhurit, DVD-soittimet,

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 10.11.2015 Otto, OH2EMQ 1 / 44 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 44 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-Ohjelmistoradio Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-vastaanotin Ohjelmistoradiolla tarkoitetaan yleensä ohjelmistolla määritettyä radiota,

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus

Lisätiedot

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT) Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT) Mikä se on? Transvertteri on yksikkö, joka voidaan kytkeä transceiveriin jotta sen taajuusalue laajenee. Koska transceiveri sisältää sekä vastaanotinosan

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Osoitin eli kompleksiluku: Trigonometrinen muoto

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori: Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

LIITTIMET SMA/SMB. 0880030G puristettava pistoke, taipuisa kaapeli, kullattu. 7023174 jatko puristettava RG174 SMA6111AU-3GT50G-316

LIITTIMET SMA/SMB. 0880030G puristettava pistoke, taipuisa kaapeli, kullattu. 7023174 jatko puristettava RG174 SMA6111AU-3GT50G-316 SMA/SMB Amphenol-Kai Jack SMA liittimet ovat pienikokoisia liittimiä, jotka toimivat luotettavasti suurilla taajuuksilla (0-18 GHz asti) pienellä heijastushäviöllä, 50 ohmin impedansilla. 0880030G puristettava

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) "Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

-Motorracing Electronics WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE. WB-näyttö Käyttöohje v1.0 12/2011 1/7

-Motorracing Electronics WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE. WB-näyttö Käyttöohje v1.0 12/2011 1/7 WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SPESIFIKAATIO...3 2. ASENNUS... 4 2.1. MEKAANINEN ASENNUS...4 2.2. SÄHKÖINEN ASENNUS...4 3. KÄYTTÖOHJE... 6 3.1. INNOVATE LC-1 OHJELMOINTI...6

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen Radioamatöörikurssi PRK OH2TI Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen 2.11.2011 Teemu, OH2FXN 1 / 44 Häiriöt Radioamatööri on vastuussa aiheuttamistaan häiriöistä. Kaikissa häiriötapauksissa amatööri

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

FTR960 RADIODATATOISTIN

FTR960 RADIODATATOISTIN Käyttöohje 26.9.2007 V 1.1 RADIODATATOISTIN Nokeval YLEISKUVAUS on toistin Nokevalin MTR- FTR- ja KMR-sarjan radiolähettimille. Se lähettää edelleen vastaanottamansa paketit, joten käyttämällä toistimia

Lisätiedot

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS 9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä

Lisätiedot

ESMART202 Teholähde ja akkulaturi

ESMART202 Teholähde ja akkulaturi 7.5 ALARMS SYSTEM CERTIFICATIO SYSTEM CERTIFICATIO KÄYTTÖOHJE BRUKSAVISIG OPERATIG ISTRUCTIO BEDIEUGSALEITUG RAK 48 27.12.2004 L IPUT ESMART 202 AC O OUTPUT COMMO BAT LOW AC FAIL TEMP COMP BAT OK O CUTOFF

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

TeleWell ISDN NT 300. NT1-verkkopäätteen ohjekirja

TeleWell ISDN NT 300. NT1-verkkopäätteen ohjekirja TeleWell ISDN NT 300 NT1-verkkopäätteen ohjekirja 1 TeleWell NT 300 ISDN NT1-verkkopääte Telehallintokeskuksen määräys 01.09.1998 mahdollistaa sen, että ISDN-verkkopääte voi olla myös asiakkaan oma laite.

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

ESD-suojaus led-ulkovalaistuksessa Osram Oy / Jukka Tuovinen

ESD-suojaus led-ulkovalaistuksessa Osram Oy / Jukka Tuovinen www.osram.com ESD-suojaus led-ulkovalaistuksessa Osram Oy / Jukka Tuovinen ESD, mitä se tarkoittaa? Sähköstaattinen purkaus (engl. Electrostatic discharge, ESD) eli staattisen sähkön purkaus on staattisen

Lisätiedot

Spot-valaisimet. Made in Finland. Pidätämme oikeuden tuotemuutoksiin. www.candeoeffect.com

Spot-valaisimet. Made in Finland. Pidätämme oikeuden tuotemuutoksiin. www.candeoeffect.com Spot-valaisimet 1 25 mm Ø 53 mm valkoinen kromi nikkeli kulta LedSpot55 Rakenne Metallirunko, valaisinosa käännettävä kalansilmä Tehonsyöttö Led-driverilla virtaohjauksen kautta 350 ma Kytkentä Sarjaan

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2011

Radioamatöörikurssi 2011 Radioamatöörikurssi 2011 Perusmittalaitteet / mittaaminen Peruskomponentit Vahvistinluokat Sähköturvallisuus NAC VHF kilpailudemo kello 2000-> Tiistai 1.11.2011 Paavo Leinonen, OH2GYT Perusmittalaitteet

Lisätiedot