Suunnittelijan ja asentajan opas edition 4.0

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suunnittelijan ja asentajan opas. 01.03.2006 edition 4.0"

Transkriptio

1 Suunnittelijan ja asentajan opas edition.0

2 Muistiinpanoja varten

3 Sisällysluettelo edition.0 Korvaa aikaisemman oppaan. Päivitettyjä asioita tässä oppaassa: -valonsäätimet -kauko-ohjaus -komponenttiluettelo Johdanto Johdanto Järjestelmän periaate Suunnitteluohjeita Kokonaisuuden suunnittelu Useamman kontrollerin järjestelmä 9 -yksiköiden sijoittelu 0 Painikkeiden määrä ja sijoittelu Liiketunnistimien käyttö Yksiköt Lähtöyksiköt Tuloyksiköt Valonsäätimet Lämmityksen ohjaus Suora sähkölämmitys Varaava sähkölämmitys Muut ohjaukset Muut ohjaukset Kauko-ohjaus ja -valvonta IR-kauko-ohjaus, Artic 9 IR-kauko-ohjaus, Senso 9 Kauko-ohjaus tietoverkon kautta 0 Puhelintuki: Support Center 00 Keskukset Keskuksen laatutekijät Keskuksen testaus Johdotus Ryhmäjohdot valopisteille Painikkeiden kaapelointi Ohjelmointi Firmware Olio-ohjelmointi ja kirjastot Käyttöönotto toimintolohkojen avulla Ohjelman testaus Muutama käytännön vinkki Dokumentointi Tarvittavat piirustukset Komponenttiluettelo Komponenttiluettelo

4 Johdanto Johdanto Tässä oppaassa tutustutaan älykkääseen sähkönohjausjärjestelmään Strömfors josta oppaassa käytetään myös lyhyesti nimeä. Viimeisimmän päivityksen oppaasta voi hakea internetistä osoitteesta Opas antaa yleiskuvan aiheesta. Se on tarkoitettu yhtä hyvin asentajalle kuin suunnittelijallekin, mutta myös sähköalan opiskelijalle tästä on varmasti paljon hyötyä. Tämän oppaan lisäksi jokaisesta -komponentista on saatavissa data-lehti ja erilaisia tilanteita varten on olemassa muutamia esimerkkikytkentöjä. Lisäksi kannattaa tutustua myös mallisuunnitelmaan. Se on pienen omakotitalon koko sähkösuunnitelma tekniikalla varustettuna. -tekniikan kursseilla saa kätevästi yleiskuvan järjestelmästä sekä käytännön neuvoja. Vakiokeskukset -tekniikkaa on saatavana myös valmiina testattuina vakiokeskuksina, jotka soveltuvat erinomaisen hyvin pientaloihin. Vakiokeskusten soveltamisesta järjestetään kursseja. Keskusten mukana toimitetaan pitkälle kehitetty ohjelmisto, joka kattaa keskeiset pientalon tarpeet. Ohjelmiston tapauskohtainen linkitys on mahdollista joko tehdä itse tai ostaa pakettihintaisena palveluna. (Intelliget House Control) on sähkönohjausjärjestelmä, jonka avulla on mahdollista toteuttaa nykyaikainen älykäs kiinteistö ja vastata näin asiakkaiden antamiin vaatimuksiin paremmista sähköistysratkaisuista. kytkee yhteen talon toimintoja, tuo joustavuutta, käytön helppoutta, lisää turvallisuutta, nostaa kiinteistön arvoa ja statusta sekä antaa lähes rajattomat muuntelumahdollisuudet aina käyttäjien tarpeiden muuttuessa. -järjestelmä on avoin ulospäin eli se voi ohjata on/off -toimintoja relekärkien avulla ja vastaavasti se ottaa vastaan on/off -ohjauksia. Ohjelmointia varten järjestelmässä on runsaasti yksinkertaisia perustoimintoja, joita yhdistelemällä voi tehdä hyvinkin monimutkaisia ohjausrakenteita. Ohjelmointi ei kuitenkaan vaadi minkään ohjelmointikielen osaamista eikä ohjelmalisenssien hankintaa.

5 Järjestelmän periaate -järjestelmä on periaatteeltaan keskukyksikön (kontrollerin) ympärille rakentuva tähtiverkko. Tulosignaaleja varten on olemassa erilaisia tuloyksiköitä. Vastaavasti lähtöjä varten on useita eri tyyppisiä lähtöyksiköitä. Tulo- ja lähtöyksiköt kytketään tähtimäisesti kontrolleriin tulo- ja lähtöportteihin Kontrolleri 9 0 Tuloportin numero Lähtöportin numero Lähtöyksikön numero Johdanto. Tulo-osoitteen numero Tuloyksikön numero Lähtö-osoitteen numero Tulo- ja lähtöosoitteet määräytyvät sen mukaan, mihin porttiin kyseinen yksikkö on kytketty. Tuloyksiköitä on sekä V:n että 0V:n sensoreita varten. Ensinmainitussa on aina tulo-osoitetta. Osoitteiden muoto on p.nn, jossa p on portin numero ja nn on liittimen numero. Liitinnumerot menevät 0... muuten juoksevasti, mutta numerot 09 ja 0 puuttuvat välistä. 0 V tuloyksikössä on vain tulo-osoitetta, mutta näitä yksiköitä voi kytkeä kaksi samaan porttiin ketjuttamalla. Tarkempi kytkentäohje on esitetty datalehdellä. Lähtöjen osoitteet muodostuvat vastaavalla tavalla kuin tulo-osoitteetkin. Lähtöyksiköissä on aina lähtöä. Lähtöportteja on kontrollerissa kpl. Kuten yllä olevasta periaatekaaviosta voi havaita, on -järjestelmän kapasiteetti tulo-osoitetta ja saman verran lähtöosoitteita.

6 Suunnitteluohjeita Kokonaisuuden suunnittelu Omakotitaloissa ja vastaavan kokoisissa muissa kohteissa usein riittää hyvin yhden kontrollerin järjestelmä. Sähköistystä suunnitellessa kannattaa pyrkiä sovittamaan tulojen ja lähtöjen määrä yhdelle kontrollerille sopivaksi. Näin koko projekti on helpommin hallittavissa. Jos kohde on kuitenkin niin suuri, että yhdellä kontrollerilla ei selvitä, niin silloin kontrollereita pitää kytkeä yhteen ja jokainen kontrolleri ohjelmoidaan erikseen. Tällaisesta yhteenkytkennästä on ohjeita jäljempänä. Osoiteresurssien jakaminen Yksi hyvä tapa on laatia kokonaisuudesta ensin ns. järjestelmäkaavio. Sen avulla on helpompi hahmottaa, mihin kaikkiin asioihin tuloja ja lähtöjä tullaan käyttämään. Piirustustekniikalla ei niinkään ole merkitystä. Eri suunnitteluohjelmistot antavat erilaisia mahdollisuuksia. Pääasia on, että suunnittelijalla on selkeä käsitys järjestelmän osoitekapasiteetin riittävyydestä. Osoitteita tarvitaan seuraaviin asioihin. Tulopuolella -ohjauspainikkeet -erilaiset sensorit (ovikytkimet, liikekytkimet, hämäräkytkimet jne) -IR kauko-ohjaus -vastaanotin ( eri tekniikkaa, katso kohdasta IR kauko-ohjaus) Lähtöpuolella -valopisteet -ohjattavat pistorasiat -mahdolliset välireleet tai muut laiteohjaukset -merkkivalot -valonsäätimien ohjaukset Kun osoitteet jaetaan sopivasti eri tarkoituksiin, niin niiden määrä riittää hyvin. Merkkivalojen käyttö Merkkivaloja voi suositella ja ne tulisikin laittaa aina sellaisiin painikkeisiin, joilla ohjataan esimerkiksi laitteita ja pistorasioita, varsinkin kauempana olevia kuten auton lämmitys yms. Tällöin merkkivalot ovat erittäin hyödyllisiä ja niiden avulla voi antaa paljonkin informaatiota. Esimerkiksi vilkkuva merkkivalo voi ilmaista, että autonlämmitys on käynnissä ja automatiikka ohjaa sitä. Tai kotona/poissa -painikkeesta on painettu talo poissa -tilaan ja poistumisviive on menossa eli kohta sammuvat talon kaikki valot. Toisaalta ison tilan valaistusohjauksessa merkkivaloilla on selkeä tarve, jos tilassa on useita erikseen ohjattavia valopisteitä tai ryhmiä. Valaistusohjauksessa voi käyttää kahta periaatetta, joissa kummassakin on merkkivalojen käyttö perusteltua. a) Erillisohjaus, jolloin kullakin painikkeella on oma valopiste tai syttymisryhmä. Merkkivaloista näkee, mikä valo tai ryhmä on päällä. b) Tilanneohjaus, jolloin kunkin painikkeen taakse on ohjelmoitu tilanteeseen sopiva valaistusyhdistelmä ja merkkivaloista näkee, mikä tilanne on viimeksi valittuna. Merkkivaloa voi käyttää yhtä hyvin säädettävien kuin myös on/off -valojen kanssa. Merkkivaloilla voi antaa käyttäjälle lisäinformaatiota myös huonetilojen valaistuksessa. Esimerkiksi liiketunnistimen ohjaama automaattinen valaistus ei sytytä merkkivaloa ennenkuin käyttäjä painaa valopainikkeesta valot kiinteästi päälle.

7 Talon yleiset ohjaukset Suunnitteluohjeita Kiinteistössä on muutamia koko kiinteistöä koskevia toimintoja, joiden ohjaamisen voi koota kätevästi yhteen keskeiseen paikkaan. Omakotitalossa tällainen paikka voi olla esimerkiksi pääeteisessä. Siihen voi suunnitella yhden tai jopa kaksi -osaista painikekojetta, joilla ohjataan ulkopistorasiat ja pihavalaistus. Yleensä nämä ohjataan myös kellon ja sensorien avulla, mutta painikkeilla voi sitten ohittaa automatiikan. Tällaista Talon ohjauspanelia varten järjestelmään kannattaa varata muutama tuloja lähtöosoite, esim. + kpl. Laiteohjaukset Yhden lähtöyksikön voi varata vaikka kokonaan erilaisia laiteohjauksia varten. Tällaisia ohjauksia voivat olla esimerkiksi: -sähkölukot -vesiliittymän mg-kytkin -ilmanvaihtokoneen kauko-ohjaus -keskuspölynimurin käynnistys jne Näitä varten kätevin on potentiaalivapailla kosketinkärjillä varustettu 00V:n lähtöyksikkö. Se voi ohjata niin heikkovirtapiirejä kuin vahvavirtaakin. Lisäksi erilaisia isompia kuormia tai pistorasioita voi ohjata myös välireleiden kautta. Yksi lähtöosoite voi olla sellainen, joka ohjataan pois päältä aina talon ollessa tyhjillään tai turvatilassa. Siihen lähtöön voi kytkeä sitten kaikkien mahdollisten koneiden kontaktorit. Valopisteet On/off -tyyppiset syttymisryhmät vaativat kukin oman lähtöosoitteen. Varmuudella samanaikaisesti käytettäviä valopisteitä voi toki kytkeä samaan lähtöosoitteeseen. Huomioitava seikka on, että yleensä kannattaa kytkeä kaikki talon tilat mukaan ohjaukseen. Jos lähtöosoitteet alkavat loppua kesken, niin esim vaatehuoneissa voi -ohjauksen korvata myös kojerasiaan asennettavalla itsenäisellä 0V:n PIRliiketunnistimella. Ota kiinteistön kaikki valopisteet -järjestelmän piiriin! Tekniseen tilaan kannattaa kuitenkin suunnitella manuaalisesti ohjattava eli kiinteä valo, jos tila on vain talon konehuone. Jos teknisessä tilassa on myös varastotilaa, niin sen valo voi olla vaihtokytkimellä valittavissa joko manuaaliseksi tai automaattiseksi Manuaalinen valo on tarpeen talon rakennusvaiheessa, käyttöönottotilanteessa ja mahdollisissa muutos- / pävitystilanteissa myöhemmin.

8 Suunnitteluohjeita Järjestelmän numerointi Käytä systemaattisesti kaikissa dokumenteissa ja merkinnöissä -järjestelmän omaa numerointia! Kaikissa dokumenteissa ja keskuksen merkinnöissä yms kannattaa käyttää järjestelmän valmistajan käyttämää numerointia. Sen periaate näkyy aiemmin esitetyssä kaaviossa. Huomaa, että osoitteissa ei ole 9 ja 0 käytössä, vaan numerointi jatkuu :n jälkeen,,... Yksikön numero määräytyy sen mukaan, mihin porttiin se kytketään. Käytä tätä numeroa systemaattisesti kaikissa paikoissa. Myös keskukseen asennetuissa yksiköissä tulee olla tarra, joka kertoo yksikön järjestelmänumeron. Riviliittimien käyttö Käytä kenttäkaapeleiden kytkentään keskuksessa riviliittimiä! Asentamista helpottaa todella paljon se, jos kaikki kenttäkaapelit kytketään keskuksessa riviliittimille ja kojeistovalmistaja kytkee johdot etukäteen riviliittimien ja yksiköiden välille. Painikkeiden ym sensorien kaapelit kytketään näin myös riviliittimille. Jos joku painike halutaan kytkeä toisen kanssa samaan tulo-osoitteeseen, on yhteenkytkentä viisainta tehdä riviliittimellä. Panikekojeita ei saa koskaan ketjuttaa kojerasialta kojerasialle vaan kaapelointi on tehtävä tähtimäisesti. Älä ketjuta painikekojeita! Ratkaisujen vakiointi Suunnittelua voi hieman helpottaa siten, että käyttää aina samantyyppisiä ratkaisuja eli vakioi omaa suunnitteluaan. Käytännössä tämä tarkoittaa :n kohdalla sitä, että esimerkiksi omakotitaloja varten voi olla laadittuna muutama valmis järjestelmäkaavio, josta sitten voi lähteä muokaamaan aina tapauskohtaisia ratkaisuja. Tutustu vakiokeskuksiin Suurin osa pientaloista on kätevintä ja kustannustehokkainta toteuttaa vakiokeskuksilla, jonka soveltaminen perustuu edellä esitettyihin periaateisiin. Aiheesta järjestetään erillisiä kursseja.

9 Suunnitteluohjeita Useamman kontrollerin järjestelmä Jos kohtuullisella optimoinnilla ei onnistuta rajoittamaan tulojen tai lähtöjen määrää niin, että yksi kontrolleri riittäisi, niin silloin on siirryttävä kahden tai jopa useamman kontrollerin järjestelmään. Tässä tapauksessa on syytä muistaa se, että tällöin koko projekti muuttuu kaikilta osin selvästi isommaksi ja vaativammaksi. Jaa kokonaisuus selkeisiin osiin ja hoida kukin osa omalla kontrollerilla Cntr-link Cntr-link Kontrollerit voi kytkeä yhteen suoraan niiden tulo- ja lähtöporteista, kuten yllä oleva kuva esittää. Pariton lähtöportti antaa ulos myös seuraavan parillisen portin ositteet, joten näin on mahdollista välittää yhdestä lähtöportista on/off -tietoa yhteen tuloporttiin. Kaikki tuloportit ja kaikki parittomat lähtöportit ovat tässä mielessä samanarvoisia. Linkkejä voi olla myös useita samanaikaisesti, mutta käytännössä se syö varsinaisilta tulo- ja lähtöyksiköiltä osoitteita. Kun kontrollerit on suunniteltu hoitamaan kumpikin omaa selkeää tehtäväänsä, ei yhteenkytkennän kautta silloin tarvitse välittää muuta kuin joitakin yksittäisiä yhteisiä ohjauksia esim. kaikkien valojen sammutus koko talosta tai perusvalaistuksen sytyttäminen. osoitetta riittää hyvin tähän tarkoitukseen. Jos kontrollereita tarvitaan enemmän, niin ne voi ketjuttaa edellä kuvatulla tavalla. Viimeisestä kontrollerista kytketään Cntr-linkki takaisin ensimmäiseen. Useista kontrollereista voi muodostaa myös tähtiverkon, jossa yksi kontrolleri toimii keskipisteenä. 9

10 Suunnitteluohjeita -yksiköiden sijoittelu Omakotitaloissa -yksiköt sijoitetaan tavallisesti yhteen ja samaan keskukseen eli pääkeskukseen, joka puolestaan sijaitsee teknisessä tilassa, varastossa tai tuulikaapissa. Win -järjestelmän ohjelmointia ajatellen moduulien sijoituksella ei ole merkitystä, edes kontrollerin sijainti ei ole tässä mielessä kriittinen. Ohjelma laaditaan ns offline -työnä eli etukäteen ilman kontrolleria. Jos kontrollerille halutaan ohjelmointiyhteys jostain talon huoneesta käsin, niin sen voi kätevimmin hoitaa normaalin avoimen paikallisverkon (esim LexCom tai LexComHome) kautta. Moniin pientaloihin tällainen verkko rakennetaan joka tapauksessa. Mikäli -järjestelmä varustetaan lähiverkkoyksiköllä eli järjestelmää halutaan käyttää tietokoneelta käsin selainohjelmalla, niin paikallisverkko on silloin oltava. Isommissa rakennuksissa on varsin tavallista, että -yksiköitä hajasijoitetaan eri puolille rakennusta ryhmäkeskuksiin. Tämä on ihan oikea periaate, kunhan dokumentointi on selkeä ja merkinnät keskuksissa kunnossa. :n sisäinen väylä sallii 00 m pitkän yhteyden kontrollerin ja tulo- tai lähtöyksikön välille. RK Pienessäkin kohteessa voi joissakin tapauksissa säästää kaapelointyössä, jos jonkun rakennuksen osan kaikki heikkovirtaohjaukset kootaan yhteen pieneen alakeskukseen. Vastaavasti voidaan lähtöpuolella yksi ryhmäjohto jakaa alakeskuksella useille valopisteille. PK RK Hyvä esimerkki hajauttamisesta on puutarhan sähköistys, jota varten talon ulkopuolelle voi esim piharakennukseen asentaa oman pienen alakeskuksen. Toimistorakennuksissa voi olla kätevää jakaa toimintoja siten, että eri kerroksilla on omat alakeskuksensa. Isoissa rakennuksisa voi tulla kyseeseen myös useiden kontrollerien järjestelmä, jolloin on järkevää rajata kukin kontrolleri hoitamaan jotain selkeää kokonaisuutta, esim. kerrosta tai osastoa. PK RK RK RK RK RK 0

11 Suunnitteluohjeita Painikkeiden määrä ja sijoittelu Älykkäässä talossa ei tarvitse olla mitenkään erityisen paljon painikkeita. Toteutus on oikeastaan sen parempi, mitä vähemmillä painikkeilla selvitään. Yleispätevää ohjetta on mahdoton antaa, koska kohteet ovat niin kovin yksilöllisiä. Jonkinlainen perussääntö voisi olla yksi painike aina jokaista ohjattavaa valopistettä kohti, kun syttymisryhmiä on vähän. Muutamalla painikkeella on kuitenkin ihan kätevää ohjata suurtakin syttymisryhmien määrää ns tilanneohjausperiaatteella.ir-kaukosäädin antaa mahdollisuuksia lisää. Säätimien muisteja voi mainiosti ohjata kauko-ohjaimen vähemmän käytetyillä painikkeilla. Yleensä ei kannata ohjelmoida samalle painikkeelle useita toimintoja erikseen lyhyille ja erikseen pitemmille painalluksille, koska niitä voi olla vaikea oppia. Käytännössä on kuitenkin käteväksi osoittautunut esimerkiksi varastotilojen ohjaus yhdellä painikkeella. Tilassa voi olla - syttymisryhmää ja painikkeen peräkkäiset painallukset sytyttävät ryhmät peräjälkeen päälle. Viimeinen painallus sammuttaa valot, samoin pitkä painallus missä välissä tahansa. Käyttö on kuin entisaikojen kiertokytkimellä, mutta kehittyneempi versio siitä. Tässäkin kohdassa pätee ohje, että valmiiksi etukäteen mietityistä vaihtoehdoista on helpompi lähteä tekemään toimivaa kokonaisuutta. Eli erilaisiin tilanteisiin ja erilaisiin huoneisiin voi tehdä muutamia valmiita ratkaisuja, joissa on jo mietittynä valopisteiden ja painikkeiden määrät ja käyttöperiaatteet. Tutustu vakiokeskusten ratkaisuihin. Jokainen painikekoje on syytä kaapeloida keskukselle -parisella UTP-kaapelilla. Jos halutaan jättää pelivaraa tulevaisuuteen, on kaapeli hyvä olla siamilainen eli x P. A A A B B Pinta-asennuspainikkeessa ja Sensossa on tangentin molemmissa päissä oma mikrokytkin. Nämä voi mainiosti kytkeä yhteen ja tarvittaessa jakaa myöhemmin kahdelle eri osoitteelle. Liiketunnistimien käyttö Läpikulkutiloissa on miellyttävää, jos valot syttyvät automaattisesti ja sammuvat ajan myötä itse. Näissä tiloissa painikkeita ei silloin juuri tarvita. Myös vaatehuone, kellari ja WC ovat tyypillsesti tällaisia tiloja. Kätevää on wc- /kylpyhuoneissa myös liiketunnistimen ja painikkeen yhteiskäyttö, jolloin automaattisesti syttyy himmeämpi yleisvalo ja painikkeella saa tarvittaessa lisävaloa. Näyttävimmän toiminnon saa aikaan käyttämällä valonsäätimen ja liiketunnistimen yhdistelmää, jolloin yöllä tähän tilaan mennessä valo syttyy himmeälle tasolle. Aamulla valo voi alkaa vähitellen kirkastua automaattisesti. Päivällä valo syttyy jo suoraan kirkkaammalle tasolle. B Ulkotiloissa liikekytkin on suorastaan välttämätön turvallisuustekijä. Ulos voi laittaa myös 0 V jännitteellä toimivia kytkimiä, joiden sektori, ulottuvuus ja suunnattavuus on suunniteltu juuri ulkokäyttöön sopiviksi.

12 Yksiköt Lähtöyksiköt -järjestelmän lähtöyksiköitä on muutamaa eri tyyppiä. Niiden valinta tehdään tarvittavan jännitteen ja virran mukaan. x V 00mA Tämä lähtöyksikkö on merkkivaloja ja muita heikkovirtalaitteita varten. Tyypillisin käyttö on juuri merkkivaloina toimivat LED:t painikkeissa. On erittäin suositeltavaa käyttää -talossa merkkivaloilla varustettuja painikkeita, koska ne mahdollistavat selvän nähtävissä olevan viestin toiminnoista ja tuovat näin esiin älykkään sähköistyksen. Yksiköt -V OUT xv Vaikka taloon ei tulisikaan merkkivaloja tai niitä ei oteta käyttöön, on keskukseen hyvä varata hieman tilaa myöhemmin asennettavia V:n lähtöyksiköitä varten. Toinen käyttö tälle lähtöyksikölle on valonsäätimien ohjaus. Tästä on esimerkki jäljempänä. x 0V 0A tai A Valaistuskuormat ohjataan näillä 0V:n lähtöyksiköillä. Yleisimmin käytetään 0A:n yksiköitä. Jos kohteessa tarvitaan vain yksi tai kasi A:n ohjattavaa -vaihe lähtöä, voi ne toteuttaa erillisillä välireleillä, joita 0A:n lähtöyksikkö ohjaa. Samoin voi toteuttaa muutaman -vaihekuorman ohjauksen. - OUT x0a 0V - Yksikössä on kaksi toisistaan eristettyä releryhmää. Kummallekin ryhmälle on lupa kytkeä jännite omalta vaiheelta. Myös heikkovirtaohjaukset on mahdollista hoitaa toisella ryhmällä käyttäen samanaikaisesti toista ryhmää vahvavirtaohjauksiin.

13 Yksiköt x 00V 0A tai A Tämä lähtöyksikkö on tarkoitettu erityisesti -vaihekuormien ohjaukseen. Se soveltuu myös yksittäisten eri vaiheilta otettavien -vaihekuormien ohjaukseen tai esim. tilanteeseen, jossa käytetään muuntajaa moottorin kierrosluvun säätöön. Potentiaalivapaiden kärkien avulla voi muuntajalta kytkeä eri jännitteitä moottorille :n ohjaamana. Tällä yksiköllä on helppo myös ohjata muiden järjestelmien toimintoja, jos niille käy potentiaalivapaa relekärki. A:n versiossa on lisäksi bistabiili ominaisuus eli sitä voi käyttää itsenäisenä sysäysreleenä. Tästä on erillisiä ohjeita datalehdissä ja mallikytkennöissä. Tuloyksiköt OUT x0a 00V Yleisin tuloyksikkö on V:n tyyppiä ja sen avulla kytketään kaikki heikkovirtapainikkeet tai muut heikkovirtasensorit järjestelmään. Ohjaavaksi komponentiksi kelpaa mikä tahansa potentiaalivapaa kosketin, joka kytkee toimiessaan tuloliittimen 0V -tasoon. Sensori tai panike voi olla jopa 00 m:n päässä tuloyksiköstä. Pitkillä etäisyyksillä on hyvä käyttää paksumpaa johdinta. Turvasensoreita varten on V/ ma:n tyyppinen tuloyksikkö, joka kuluttaa vähemmän virtaa. Siihen kytketään kaikki turvasensorit ja koodinäppäimistö. IN xv IN x0v N 0 V:n tuloyksikköön kytketään esimerkiksi talon ulkopuolella olevat liikekytkimet ja vaikkapa LVIhälytys, jos se on 0 V:n tasoa. Näitä tuloyksiköitä voi kytkeä kaksi kappaletta samaan tuloporttiin. Ohjeet löytyvät datalehdiltä tai asennusohjeesta. L 0 V:n tuloyksikkö toimii toisin päin kuin V:n yksikkö eli tähän on tuotava 0 V:n jännite N-liitintä vastaan, ei siis kytketä tuloliitintä nollaan.

14 Yksiköt Valonsäätimet -valonsäätimet ovat keskukseen din-kiskolle asennettavaa tyyppiä. Säätimet ovat ns universaaleja tyyppejä (UNI) eli ne on suunniteltu käytettäväksi kaikenlaisten kuormatyyppien kanssa. Säädin osaa itse tunnistaa kuormatyypin ja se alkaa automaattisesti toimia kuorman vaatimalla tavalla. On huomattava, että säädin tarvitsee nollajohdon (N). Valinta kuorman tehon mukaan UNI-säätimiä on 00, 00 ja 000 W tehoille. Pienin säädin on kahden moduulin levyinen ja isommat kuuden moduulin levyisiä. Säädin valitaan niin, että kuorman teho ei ylitä säätimen nimellistehoa. On viisasta jättää myös jonkin verran pelivaraa. Jos valaisinkuormana on V:n halogeenilamppujen muuntajia, on muuntajien nimellisteho oltava säätimen nimellistehoa pienempi lampputehosta riippumatta. Toimintamoodin valinta UNI-säädin voi toimia joko -nappiohjauksessa tai -nappiohjauksessa. Eli säätö ylös ja alas on joko samassa tai eri painikkeissa. Valinta näiden kahden toimintamoodin välillä tehdään siten, että muistiohjausliittimiin kytketään jännite samanaikaisesti noin 0 sekunin ajaksi. Säädin vilkuttaa kuormana olevaa valoa, kun moodin vaihto on tehty. Muistitasojen käyttö Säätimen muisteihin ( kpl) voi tallettaa säätimen senhetkisen valotason antamalla muistin ohjausliittimeen pitkä pulssi (yli sekuntia). Vastaavasti lyhyellä pulssilla (alle 00ms) haetaan muistista valotaso säätimeen. Muisteissa olevat valotasot säilyvät niissä myös ilman käyttöjännitettä eli sähkökatkojen yli. Loistevalot Loistevalon säätö on mahdollista, jos valaisin varustettu elektronisella liitäntälaitteella, jota voi ohjata -0 V säätöjännitteellä. Tällaisia liitäntälaitteita varten -tuotteissa on lähtöyksikkö -0 V. Tämä lähtöyksikkö kytketään suoraan -kontrollerin lähtöporttiin samalla tavalla kuin muutkin lähtöyksiköt. Toisin sanoen se käyttää osoitetta yhden syttymisryhmän ohjaukseen, joka on huomioitava kontrollerin lähtökapasiteettia mitoitettaessa. -0V lähtöyksikkö ei ota kantaa kuorman tehoon eikä tyyppiin, koska se ohjaa erillistä säädintä tai elektronista liitäntälaitetta. Näitä liitäntälaitteita puolestaan voi yhden lähtöyksikön ohjauksessa olla noin 0 kpl.

15 Yksiköt UNI -säätimen kytkentä Tätä säädintä voi käyttää sekä -painike- että -painikeohjauksessa. Se siis tarvitsee joko yhden tai kaksi ohjauspainiketta. Muistitoimintoja voi käyttää ohjelmallisesti hyväksi tai niillekin voi järjestää painikkeet. UNI-säädin on tarkoitettu kytkettäväksi suoraan johdonsuojan perään eli se ei tarvitse eturelettä. Ohjausjännitteeksi käy 0-0 Vac/dc tai 0Vac. Tyypillisesti säätimiä ohjataan alla ollevan kaavion mukaisesti V lähtöyksiköllä. L UNI säädin N -V OUT xv ylös/alas alas/samm. Muisti Muisti N Tasomuistia käytetään niin, että säädin ensin säädetään halutulle tasolle. Sen jälkeen annetaan muistin ohjausnastaan pitkä pulssi, jolloin säätimessä sillä hetkellä oleva taso asettuu muistiin. Tämän jälkeen muistissa oleva taso voidaan hakea koska tahansa antamalla lyhyt pulssi samaan muistin ohjausnastaan. Automaattinen yövalo UNI-säätimen tasomuistien avulla on mahdollista tehdä PIR-liikekytkimen kanssa automaattinen yövalo esimerkiksi kylpyhuoneeseen. Ohjelma pitää suunnitella niin, että liikekytkin reagoidessaan liikkeeseen, antaa tasomuistille lyhyen pulssin. Silloin säädin menee päälle tasoon, joka muistiin on tallennettu. Valotaso voi myös alkaa hitaasti säätyä kirkkaammaksi. Ohjelman tulee antaa sopivan mittaisia säätöpulsseja riittävän harvakseltaan. Kylpyhuoneessa tarvitaan toki myös painike, jolla käyttäjä voi säätää valoa tarpeen mukaan. Sen vuoksi ohjelmassa tarvitaan osoitin, joka asettuu päälle heti, kun käyttäjä on koskenut säätöpainikkeeseen. Osoitin puolestaan estää enemmät ohjauspulssit eli liikekytkin ei pääse säätämisen jälkeen muuttamaan valotasoa. Sitten on makuasia, annetaanko ajastimen tehdä valojen automaattinen sammutus vai pitääkö käyttäjän itse sammuttaa valot ko tilasta. Tilannevalot UNI-säädin soveltuu myös tilannevalaistusratkaisuihin. Huonetilassa voi olla useita säätimiä ja painikkeilla ohjataan esiohjelmoidut valotasot kaikkiin säätimiin samanaikaisesti. Käyttäjiä varten voi olla painikkeita, joista on mahdollista ainoastaan hakea valotasoja muistista. Erikseen voivat olla sitten painikkeet, joilla tallennetaan valotasoja muistiin. Valotasot voi myös tallettaa käyttöönoton yhteydessä ja niihin ei tarvitse käyttäjien vaikuttaa millään tavalla. Nämä ratkaisut riippuvat tilan käyttötarkoituksesta ja toiminnot on helppo ohjelmallisesti asettaa halutuiksi.

16 -0 V lähtöyksikkö Yksiköt -0 V:n lähtöyksikkö kytketään kontrollerin lähtöporttiin kuten muutkin lähtöyksiköt ja se käyttää siten kaikki ko portin osoitetta. Säätö tapahtuu nyt näihin kahdeksaan osoitteeseen lähetettyjen pulssien mukaan. Lyhyillä ja pitkillä pulsseilla on lisäksi erilainen toiminta. Painikkeita käytetään sen mukaan, mitä toimintoja halutaan ottaa mukaan. Jäljempänä on taulukko, josta käy ilmi erilaiset toiminnot lyhyillä ja pitkillä pulsseilla. Yksi esimerkki painikkeiden käytöstä voisi olla: Sytytys / säätö ylös Sammutus / säätö alas Muistiin / muistista Muistiin / muistista L El.liitäntä -laite N ylös/alas -0V Os. LYHYT PAIN. Sytytä vakiovaloohjaimen tasolle, sulje relekärki PITKÄ PAIN. Säädä vakiovaloohjaimen tasolle ilman relekärkeä Kontrolleri Sytytä vakiovaloohjaimen tasolle min. (porrasvalo) Sytytä / sammuta vakiovalo-ohjaimen tasolle (:n ohjaamana) Sytytä 00% :iin min. (porrasvalo) Sytytä / sammuta (:n ohjaamana) Sytytä edelliselle tasolle / sammuta Säädä ylös / alas Sytytä tasoon Sytytä tasoon Tallenna taso Tallenna taso Sammuta 0%:iin Säädä alaspäin Sytytä 00%:iin Säädä ylöspäin Lähtöyksikkö asettaa sähkökatkon jälkeen muisteihin oletustasot % muistiin ja % muistiin. -0 V:n lähtöyksikköön on mahdollista kytkeä myös vakiovaloanturi. Lähempiä tietoja on saatavissa asennusohjeesta tai datalehdiltä.

17 Lämmityksen ohjaus Suora sähkölämmitys Lämmityksen ohjaus on tarkoitettu ensisijaisesti ON/OFF -tyyppisiin ohjauksiin ja valonsäätöön eli se ei pysty säätämään esimerkiksi lämmitystä analogisen anturin mukaan. Rakennusten lämmittämisessä onkin kätevintä käyttää sitä varten suunniteltuja termostaatteja ja muita säätimiä. voi kuitenkin olla hyödyksi siten, että käytetään sen kello- ja kalenteriominaisuuksia hyväksi, kun halutaan pudottaa lämpötilaa esimerkiksi poissa ollessa tai yöaikana. Tällöin -lähtö yksinkertaisesti kytketään termostaatin pudotusohjaukseen ja ohjelmoidaan halutulla tavalla. :n avulla pudotusohjaus on helposti yhdistettävissä myös kotona/poissa -toimintoihin muutenkin. L - OUT x0a 0V - pudotusohjaus L T N Jos lämmityskuormia on tarpeen esimerkiksi suuren huippukuorman takia vuorotella jonkun muun kuorman kanssa, niin myös tähän on mahdollista :n avulla tehdä melko yksinkertaisia ratkaisuja. Tällöin lämmityskuorma kytketään :n lähtöosoitteisiin joko suoraan tai välireleiden avulla. L L OUT x0a 00V T pudotusohjaus N Varaava sähkölämmitys Varaava sähkölämmitys on selkeintä toteuttaa täysin Sähkölaitosyhdistyksen suosituskytkennän mukaan. -järjestelmää voi käyttää hyväksi joihinkin vuorottelukytkentöihin, mikäli tehon rajoittaminen on tarpeen. Rajoitus voi olla laadittu niin, että tuloihin viedään tieto yökuormien päälläolosta ja niiden perusteella estää joidenkin muiden isojen kuormien käytön. Jos vuorotteluista halutaan tehdä monipuolinen, on silloin yökuormienkin ohjaus tultava :n kautta, jolloin käyttäjällä on mahdollisuus painikkeilla vaihtaa kuormia.

18 Muut ohjaukset Laitteet ja pistorasiat :n avulla on mahdollista ohjata mitä tahansa laitetta, jonka voi kytkeä päälle tai pois. Asuinkiinteistöissä tällaisia ohjattavia ovat valopisteiden ja lämmittimien lisäksi osa pistorasioista. Kaikkia pistorasioita ei ole järkevää ohjata, koska on paljon laitteita, joiden pitää saada sähköä koko ajan. Esimerkiksi kylmälaitteet on jätettävä toimimaan pidemmänkin poissaolon ajaksi. Samoin monet viihde-elektroniikan laitteet pitää jättää päälle erilaisten kellotoimintojen vuoksi. Ohjattavia pistorasioita voi olla esimerkiksi yksi jokaisessa huoneessa. Niiden on syytä olla jokaisen erikseen ohjattavissa, jolloin niitä voi käyttää vaikkapa irtovalaisimen ohjaukseen. Samoin kaikki pihan ja ulkoseinän pistorasiat voivat kuulua ohjauksen piiriin yksittäisinä tai yhtenä ryhmänä. Kiukaan ohjaaminen onnistuu :n välityksellä, jos kiukaassa on kauko-ohjausta varten valmius. Ilmanvaihtojärjestelmissä saattaa myös olla tehonvalinta kaukoohjatusti, jolloin on mahdollista yhdistää esim. kiukaan ja ilmanvaihdon toiminnat :n kautta. Turvallisuuteen liittyviä asuinkiinteistön ohjauksia ovat vesiliittymän pääventtiili, jonka sulkeminen poissaolon ajaksi ennaltaehkäisee vesivahinkoja. Liesi ja muut vastaavat laitteet voidaan varustaa kontaktoreilla. Kauko-ohjaus ja valvonta Voice Modem / robottipuhelin Kun -kontrolleriin kytketään modeemi/robottipuhelin, voi sen kautta ohjata minkä tahansa järjestelmään kytketyn laitteen päälle ja pois puhelinta käyttäen. Modeemi sisältää puheviestejä ja sen käyttö puhelimen välityksellä perustuu puhevalikoihin. -modeemi/robottipuhelin on nimensä mukaisesti kaksisuuntainen eli se voidaan ohjelmoida myös tekemään hälytyssoitto koohteesta ulos halutuilla ehdoilla. Modeemi/robottipuhelin kytketään -kontrollerin RS- -väylään, jolle on ruuviliittimet. On hyvä muistaa, että tämä väylä ei voi toimia samanaikaisesti RS- -liittännän kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että modeemin toimintaa kokeillessa on PC oltava irrotettuna kontrollerista. Win -järjestelmässä on käytössä tuloille ja lähdöille osoitteet ja kun puhelimen kautta halutaan ohjata laitteita päälle ja pois, näppäillään komennot puhelimen näppäimillä. Modeemin käyttöohjeessa on tähän tarkat ohjeet ja muuntotaulukko, jonka avulla järjestelmäosoite muunnetaan näppäimistölle sopivaan muotoon. Modeemin ohjaus edellyttää salasanan käyttöä, joten ulkopuolinen ei voi päästä ohjaamaan talon toimintoja. Yleensä ohjattavia asioita ei ole kovin monia, joten ohjauskomennot on kohtuullisen helppo oppia. Hyvin usein kaivattu saunan kiukaan kauko-ohjaus ei kuitenkaan todellisuudessa ole läheskään niin tarpeellinen ja se on jopa iso turvallisuusriski, joten sitä ei voi suositella. Ennemminkin voisi käyttää vapaa-ajan asunnon lämmityksen ohjausta ja ehkä joitakin valaistukseen liittyviä ohjauksia. Valvonta ja hälytys puolestaan tulee ääniviestinä ja viestejä voi tallettaa itse robottipuhelimen äänimuistiin. Hälytyssoitto kuitataan näppäinkomennoilla ja sen jälkeen voi soittaa takaisin päin ja ohjata haluttuja toimintoja. Muut ohjaukset

19 IR kauko-ohjaus Kauko-ohjaus voi olla myös paikallista eli langattomalla kaukosäätimellä voi ohjata kaikkia -järjestelmään kytkettyjä talon sähköpisteitä. Kauko-ohjaimella voi siten ohjata esimerkiksi kaikki olohuoneen valot ja sen lisäksi puutarhan valaistuksen. Artic ja Renova -sarjan IR kauko-ohjaimella IR-lähettimessä on painiketta ja shift-painike, jolla saadaan käyttöön toiset painiketta. IR-vastaanotin kytketään suoraan kontrollerin tuloporttiin, eli se korvaa siten tavallisen V:n tuloyksikön. Kauko-ohjaimen painikkeet ovatkin käyttäjän ja ohjelmoijan kannalta aivan tavallisten painikkeiden kaltaisia. Ainoa ero on se, että IR-painikkeilta ei voi antaa kahden tai useamman painikkeen tilaa kontrollerille samanaikaisesti. Ei siis ole mahdollista painaa kahta kauko-ohjaimen paniketta yhtaikaa ja saada siten joku erittyinen toiminto aikaan. Lähetin kantaa jopa m ja riippuu hieman tilan seinien heijastuskyvystä, miten kaukaa ja miten monen mutkan takaa vastaanotin vielä reagoi. Toiminnan varmistamiseksi isossa tilassa IR-vastaanottimia voi kytkeä ketjuun enintään kpl. Vastaanottimien ketjuttamista voi käyttää myös asuntokäytössä esimerkiksi niin, että alakerran ja yläkerran vastaanottimet ketjutetaan samaan tuloporttiin. Jos kuitenkin tuloportteja on vapaana, niin vastaanottimet tulee kytkeä omiin portteihinsa. Vain sillä tavalla saadaan kaukosäätimistä yksilöllisiä. Muut ohjaukset Vdc virtalähteeltä IR Data/0V 0V V 0V V Vastaanottimien ketjuttaminen /9 /0 9 0 / / / / / / shift 9

20 Senso -sarjan IR kauko-ohjaimella Senso -sarjan IR-ohjausperiaate poikkeaa edellä esitetystä Artic-sarjasta oleellisesti. Suurin ero on siinä, että Senson IR-vastaanotin on kuin -osainen painikekoje. Se siis kytketään -tuloyksikön tuloliittimiin. Se voidaan kytkeä vapaisiin tuloosoitteisiin tai jo kytkettyjen painikkeiden rinnalle. Senson IR-lähettimessä puolestaan on painiketta mutta ei shift-painiketta. Myöskään Senso IR-painikkeilta ei voi antaa kahden tai useamman painikkeen tilaa kontrollerille samanaikaisesti. Ei siis ole mahdollista painaa kahta kauko-ohjaimen paniketta yhtaikaa ja saada siten joku erittyinen toiminto aikaan. Lähetin kantaa jopa m ja riippuu hieman tilan seinien heijastuskyvystä, miten kaukaa ja miten monen mutkan takaa vastaanotin vielä reagoi. Lähetinyksikkö on sama laite, jota käytetään LON-järjestelmässä. Senson lähetinyksikkö voidaan opettaa tietylle vastaanottimelle eli estetään ristiinohjaus. Esimerkiksi makuuhuoneen IR vastaanotin ei reagoi heijastumien kautta olohuoneessa tapahtuviin ohjauksiin. Muut ohjaukset Kauko-ohjaus tietoverkon kautta Lähiverkkoyksikkö -kontrolleriin voi kytkeä lähiverkkoyksikön (Sstl 0 0) samaan tapaan kuin modeeminkin eli RS -väylään. Lähiverkkoyksikkö liitetään talon lähiverkkoon liitäntäjohdolla. Lähiverkon kautta voi tietokoneella ottaa yhteyden -järjestelmään tavallisella selainohjelmalla. Samalla tavalla yhteyden voi ottaa myös internetistä käsin, kunhan talon laajakaistaliittymässä on kiinteä IP-osoite käytössä. Käyttöliittymän laatiminen Lähiverkkoyksikön mukana toimitetaan ohjelmisto, jolla käyttöliittymä selainta varten laaditaan. Talosta tarvitaan ensin joku sopiva pohjakuva tai useita pohjakuvia. Nämä talletetaan esim jpg-muodossa tiedostoksi ja haetaan käyttöliitymän pohjaksi. Pohjakuvan päälle aletaan sitten rakentaa varsinaista käyttöliittymää. Sitä varten työkaluohjelmassa on runsaasti erialaisia symboleita, joita voi hiirellä raahata haluttuihin paikkohin. Sen jälkeen haetaan kontrollerista projektitiedosto ja linkitetään sen muuttujia em symboleihin. Lopuksi työ talletetaan lähiverkkoyksikköön. 0

21 Keskukset -järjestelmä koostuu komponenteista, jotka suurimmaksi osaksi asennetaan keskukseen DIN-kiskolle. Jokaisessa kiinteistössä tarvitaan hyvin erilaisia määriä näitä komponentteja, joten keskus suunnitellaan usein tapauskohtaisesti. Asuintokäyttöön eli kuluttajille tarkoitetut keskukset on määräysten mukaan aina oltava tyyppitestattuja. Tämän takia tulee kiinnittää huomiota siihen, että keskuksen valmistajalla on tarvittava osaaminen ja kokemus tyyppitestauksesta. Juuri asuntokäyttöä varten on nykyisin saatavilla eri kokoisia valmiiksi koottuja ja testattuja vakiokeskuksia Strömfors ELIT-keskustuotteissa. Vakiokeskuksia kannattaa käyttää niiden kustannustehokkuuden ja turvallisuuden vuoksi aina kun se vain on mahdollista. -yksiköiden sijoittelussa on sellainen pääperiaate, että lämpöä tuottavat osat tulee asentaa ylimmäs ja muut alapuolelle. Käytännössä virtalähde, releyksiköt ja valonsäätimet ovat eniten lämpöä tuottavia. Muutenkin asentamisen kannalta on parempi, jos vahvavirtakytkennät ovat keskuksen yläosassa ja kaikki heikkovirtakytkennät alaosassa. Suurin osa -yksiköistä voi olla kokonaan keskuksen kannen alla. Näkyviin on jätettävä vain kontrolleri, virtalähde, modeemi, lämmönsäätimet ja lähiverkkoyksikkö. Näille on siis DIN-kisko oltava lähempänä kantta kuin tulo- ja lähtöyksiköillä. Mikään ei toki estä asentamasta kaikkia moduuleita kannen läpi. Keskuksen laatutekijät Keskus tulee aina varustaa riviliittimillä niin tulo- kuin lähtöpuolenkin kaapeleille. Toinen keskuksen hyvän laadun tae on oikein ja selkeästi tehdyt merkinnät. yksiköiden merkinnät pitää olla niin piirustuksissa kuin itse komponenteissakin järjestelmän mukaisia. Riviliittimien merkinnöissä voi olla pakko käyttää jotain muuta numerointia kuin -osoitteita, mutta siinäkin tapauksessa ainakin piirustuksissa tulee olla järjestelmäosoite yhdistettävissä liittimen tunnukseen ilman etsimistä. Aina parempi, jos myös itse liittimen yhteydessä on myös osoite näkyvissä. -virtalähteelle pitää olla oma johdonsuoja tai jos siitä syötetään myös muita laitteita, on keskukseen asennettava kytkimet eri kuormille. Käyttöönottovaiheessa on nimittäin syytä saada -järjestelmä myös yksinään jännitteiseksi. Keskuksen lähelle on hyvä asentaa pistorasia, josta saa esimerkiksi käyttöönottotilanteessa sähköä tietokoneelle. Järjestelmän testaus Keskus tyyppitestataan valmistusvaiheessa ja siihen liittyy myös toimintatestaus. Toimintatestaus tulee vaatia jo keskusta tilattaessa keskusvalmistajalta. Asennuspaikalla testataan kenttäkaapelointi joko erityistä testiohjelmaa ( service) tai yksinkertaisesti Win -ohjelmaa simulointitilassa käyttäen. Näin varmistetaan, että jokainen painike, merkkivalo ja kuorma on halutussa osoitteessa. Mahdolliset korjaukset voi tehdä joko kytkentöihin tai piirustuksiin, kunhan ne lopulta vastaavat täysin toisiaan. Keskukset

22 Johdotus -järjestelmän kaapelointi on periaatteeltaan yksinkertaisempaa kuin perinteisen sähköistyksen. Aluksi saattaa kuitenkin hämätä kaapelien suurempi määrä. Ensiksikin valinta putkettoman asennuksen ja putkellisen välillä ei ole kiinni ratkaisusta. Kumpikin käy mainiosti. On enemmän makuasia, kumpaa tapaa haluaa noudattaa. Asennetaanpa sitten -järjestelmää tai perinteistä, niin putkittamalla saadaan tietyllä tavalla laadukkaampi lopputulos. Toisaalta esim. hirsirakenteissa putketon ratkaisu voi olla ainoa tapa, jolla vältetään pinta-asennus. Paras lopputulos saattaa löytyä näiden asennustapojen yhdistelmästä kohteesta riippuen. Muut painikkeet asennetaan kojerasioihin paitsi pinta-asennettavat painikkeet, jotka on tarkoitettu suoraan rakennuslevyyn tms kiinnitettäviksi. Hirsirakenteissa pintaasennettavat painikkeet saattavat olla siistein ratkaisu. Myös uppoasennukseen tarkoitetut painikkeet on mahdollista asentaa pintaan erillisten asennuskoteloiden avulla. Kaapelointi on hyvä tehdä aina samoja periaatteita noudattaen, niin siitä tulee silloin helpompi ja nopeampi työvaihe. Tässä on eräitä esimerkkejä. Ryhmäjohdot valopisteille Yhdeltä lähtöyksiköltä lähtee aina kahdeksalle ohjattavalle kulutuspisteelle johdin. Varsinkin valopisteille riittä usein yksi 0A:n varoke syöttämään kaikkia näitä kahdeksaa pistettä. Näin ollen keskukselta voi lähteä joko yksi 0-johtiminen tai kaksi -johtimista kaapelia ensimmäiselle jakorasialle. Koska valoryhmässä tarvitaan usein myös kiinteä vaihe, on lankoja syytä olla yksi enemmän. Käytännössä putkettomalla asennustavalla on kätevintä käyttää MMO x. -kaapelia tai jossain tilanteessa myös MMO x. -kaapeli voi tulla kyseeseen. Putkellisessa asennuksessa on viisainta jakaa johtimet kahteen M0 -putkeen. Nykyisin on mahdollista tilata myös valmista langoitettua putkea myös x. S -tyyppisenä. Johdotus L - OUT x0a 0V - N PE 9 0 MMO x.

23 L - OUT x0a 0V - Painikkeiden kaapelointi PE N N PE MMO x. MMO x. Painikkeiden kaapeloinnissa käyttökelpoinen kaapelityyppi on siamilainen UTP x-parinen dataverkkojen rakentamisessa yleisesti käytetty kaapeli. Tällaisessa kaapelissa on johdinta eli juuri riittävästi /-osaista Senso painikekojetta ja samassa kojeryhmässä olevaa liikekytkintä varten. Alla on yksi esimerkki UTP-kaapelin käytöstä. Muitakin kaapelityyppejä voi käyttää. Poikkipinta tulee olla vähintään 0. mm jännitehäviön vuoksi. Parikierrolle ei ole erityisiä vaatimuksia. Johdotus kaapeli B oranssi-valk oranssi oranssi-valk oranssi H H H H H H H H S S S S S S S S ruskea-valk ruskea vihreä-valk vihreä kaapeli A 0 sininen oranssi-valk oranssi H H H H S S S S vihreä-valk vihreä 0 sininen oranssi H H S S vihreä 0 sininen

24 Ohjelmointi ( Win) Win-järjestelmän ohjelmointi tapahtuu aina Win -ohjelmiston avulla. Tämä ohjelmisto toimitetaan CD:llä kontrollerin mukana. Ohjelma on myös vapaasti jakelussa ilman kontrolleria. Ohjelman asennus tietokoneelle on varsin helppoa CD:llä olevalla asennusohjelmalla, joka neuvoo käyttäjää. Vapaata muistia kiintolevyllä tarvitaan 00 Mb. Alustaksi käy Windows 9, Windows 9 SE, Windows ME, Windows NT with Service Pack tai uudempi, Windows 000, Windows XP, MacOS0. +VirtualPC. Asennuksen jälkeen kannattaa tutustua ohjelman mukana olevaan monipuoliseen ohjeistukseen, joka opastaa pienten esimerkkien avulla alkuun. Firmware -kontrollerissa on sisäänrakennettuna sen käyttöjärjestelmä eli firmware, joka määrittelee kontrollerin ominaisuudet. Eli käyttöjärjestelmää vaihtamalla vaihtuvat myös ominaisuudet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistaja kehittää kontrolleriin uusia ominaisuuksia ja asiakas saa ne käyttöönsä päivittämällä käyttöjärjestelmän. Toisaalta kontrollerista on mahdollista tehdä jo vuosia käytössä ollu Term-versio yksinkertaisesti vaihtamalla Win -käyttöjärjestelmän tilalle Term -käyttöjärjestelmä. Sen jälkeen kontrollerin ohjelmointi on tehtävä pääteohjelmalla. Tästä aiheesta on saatavissa tietoa vanhoista -dokumenteista. On syytä huomata, että vanhaa Term-kontrolleria ei voi muuttaa Win-kontrolleriksi. Olio-ohjelmointi ja kirjastot Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista Win -järjestelmässä ovat ohjelmakirjastot, joihin on tallennettu lukuisa määrä valmiita ohjelmaolioita, joita kutsutaan nimellä toimintolinkki tai toimintolohko. Aloittelevan -ohjelmoijan ei siten tarvitse opetella varsinaisesti ohjelmointia, vaan hän voi käyttää hyväksi näitä kirjastoista löytyviä valmiita ohjelmia. Ohjelmointi Tulomuuttuja Lähtömuuttuja Toimintolinkin ja -lohkon sisäinen ohjelmakoodi määrittelee sen, miten olio toimii eli mitä tapahtuu lähtömuuttujille missäkin tilanteessa. Toimintolinkki Tulomuuttuja Lähtömuuttuja Tulomuuttuja Toimintolohko Lähtömuuttuja Lähtömuuttuja Lähtömuuttuja Toimintolinkki on ohjelma, jolla on yksi tulo- ja yksi lähtömuuttuja. Se soveltuu siten esimerkiksi suoraan jonkun tulo-osoitteen ja lähtöosoitteen väliin.tyypillisesti sitä kuitenkin käytetään tulo-/lähtöosoitteen ja toimintolohkon välissä. Toimintolohkossa puolestaan voi olla useita tulomuuttujia ja useita lähtömuuttujia ja siksi toimintolohkon avulla on mahdollista hoitaa kerralla vaikka kokonaisen huonetilan kaikki toiminnot.

25 Käyttöönotto toimintolohkojen avulla Vaihe : Yksiköiden asennus Win -ohjelma antaa kuvaruudulle kaksi ikkunaa. Vasemmassa eli asennusikkunassa ohjelmalle kerrotaan, mitkä kaikki tulo- ja lähtöyksiköt keskukseen asennetaan. Myös tulo-ja lähtöosoitteiden tekstitykset tehdään tähän asennusikkunaan. Vaihe : Toimintolohkojen haku ja ryhmittely Toiseen ikkunaan (toimintoikkunaan) haetaan ohjelmakirjastosta sopivia toimintolohkoja. Tähän ikkunaa voi laatia myös tapauskohtaisen ryhmittelyn näille lohkoille. Tyypillinen tapa ryhmittelyyn on varata kutakin huonetilaa varten oma ryhmä. Muunkinlainen ryhmittely on mahdollista. Ohjelmointi Vaihe : Fyysisten osoitteiden linkittäminen virtuaalisiin muuttujiin Sen jälkeen asennusikkunassa näkyvät tulo- ja lähtöyksiköiden todelliset eli fyysiset osoitteet linkitetään toimintoikkunassa olevien toimintolohkojen tulo- ja lähtömuuttujiin. Tätä voisi havainnollistaa seuraavalla kuvalla: Tulomuuttuja Tulomuuttuja Lähtömuuttuja Lähtömuuttuja Lähtömuuttuja Lähtömuuttuja Toimintolinkki Vaihe : Ohjelman lähettäminen kontrolleriin Lopuksi valmis ohjelma lähetetään PC:ltä kontrolleriin. Tässä vaiheessa PC on kytkettävä RS -kaapelilla kontrollerin etupanelissa olevaan liittimeen. Kun ohjelma on siirretty, niin järjestelmä on valmis käyttöön. Ohjelma säilyy kontrollerissa myös sähkökatkon aikana eli erillistä akkuvarmennusta ei ohjelmaa varten tarvita.

26 Ohjelman testaus Edellä esitetty nelivaiheinen käyttöönottoprosessi ei aina suju aivan teorian mukaisesti. Monesti on ensin testattava kytkentöjä ja korjattava mahdolliset kytkentävirheet. Sen jälkeen joudutaan vielä etsimään ohjelmointivirheitä. Simulointi off-line -tilassa Win -ohjelmalla on mahdollista simuloida ohjelman toimintaa ennen sen lähettämistä kontrolleriin eli kun kontrolleria ei ole edes vielä kytketty PC:n sarjaliikenneporttiin. Tällöin toimitaan ns. off-line -tilassa eri irrallaan kontrollerista. Ohjelmassa yksinkertaisesti käynnistetään simulointi ja sen jälkeen kuvaruudulla eri värit kertovat tulojen ja lähtöjen tiloja. Välilyöntinäppäin toimii aina yhtenä painikkeena kerrallaan. Simulointi on-line -tilassa Kun sovellus on saatu toimimaan PC:ssa halutulla tavalla, on kokonaan toinen asia testata käytännön fyysinen kytkentä. Kytkentävirheitä on voinut tapahtua kenttäkojeita kytkettäessä. Kaikkien painikkeiden, liikekytkimien ja muiden sensorien toiminta on hyvä tarkistaa ennen varsinaisen ohjelman lataamista. Tätä tarkoitusta varten on olemassa erityinen huolto-ohjelma, jolla näkee yksittäiset tulot ja lähdöt yhdellä silmäyksellä kuvaruudulta. Lisäksi sillä on mahdollista ohjata suoraan lähtöjä ja näin voi todeta esimerkiksi valaisimien ja merkkivalojen toiminta. Toinen mahdollisuus on käyttää Win ohjelman simulointiominaisuutta silloin, kun PC on kytettynä RS -kaapelilla kontrolleriin. Heti, kun asennussimulointi käynnistetään, alkaa kontrolleri suorittaa PC:ssä olevaa ohjelmaa ja kuvaruudulla näkyvät fyysisten tulojen ja lähtöjen tilat. Siksi pelkästään kytkentöjä tarkistettaessa olisi hyvä keino simuloida tyhjällä projektilla. Se tarkoittaa ohjelmaa, johon on tehty vasta vaihe eli asennettu yksiköt paikalleen asennusikkunaan. Jos simulointi tehdään valmiilla projektilla, niin painikkeita ja sensoreita testattaessa alkaa ohjelma ohjata myös lähtöjä. Muutama käytännön vinkki Simulointi ei ole aivan tarkka kopio kontrollerista, koska se perustuu PC:n suorituskykyyn. Kontrolleri taas on ns. sulautettu tietokone, jonka nopeus riittää helposti tekemään kaikki sille asetetut toiminnot. Niinpä simuloitaessa voi esiintyä toimintavirheitä lyhyiden ajastimien (satoja millisekunteja) kanssa. Myös joitain muita virheilmoituksia saattaa tulla aikakriittisistä toiminnoista mm jos on useita kymmeniä linkkejä samasta pisteestä. Näissä tilanteissa kannattaa lopettaa simulointi ja lähettää projekti kontrolleriin. Jos ongelma johtui pelkästään tästä, niin ohjelma toimii moitteettomasti kontrollerissa. Kontrollerin voi tyhjentää aivan aluksi kun sitä otetaan ensikertaa käyttöön. Myöhemmin tyhjentäminen ei ole tarpeen ennen uuden ohjelmaversion sisäänajoa, ellei kontrollerin muistiin ole tullut jonkun häiriön takia virheitä tms, joka on aiheuttanut ohjelman pysähtymisen ja virheilmoituksen. Kontrollerin sisäinen kello ja kalenteri laitetaan aikaan PC:sta käsin valikosta Kontrollerin asetukset. Tämä toimenpide on tehtävä käsin eli kontrolleri ei ota automaattisesti PC:n järjestelmäaikaa itselleen. Ohjelmointi

27 Dokumentointi -talon dokumentointi on hieman laajempi tehtävä kuin perinteisen sähköistyksen aikana on totuttu. Sähköpiirustuksista on oltava ainakin asemakuva, tasokuvat ja pääkaavio. Keskustoimitukseen sisältyy aina standardien mukaiset keskusdokumentit. Win -ohjelmassa on raporttigeneraattori,joka käynnistää selainohjelman. Siitä käsin voi tulostaa erilaisia listauksia paperille. Eniten raporttigeneraattorista on hyötyä ohjelmalohkojen ammattimaisille kehittäjille. Käytännön asiakasprojekteissa sitä ei juuri käytetä. Talon käyttäjää varten on hyvä olla käyttöopasteita. Painikkeiden toiminnat on hyvä laittaa ainakin soveltuvin osin painikkeiden etiketti-ikkunaan ja monimutkaisempia toimintoja on selostettava laajemmin erillisellä ohjeella. Joskin kovin monimutkaisia toimintoja on syytä välttää ainakin tavallisissa asuinkiinteistöissä. Varsinkin Senso -kalusteet antavat nyt erinomaisia mahdollisuuksia luoda selkeitä käyttöperiaatteita ja lisäksi painikkeet voidaan varustaa kuvaavilla symboleilla. Älytalo -ammattitaitoa on ottaa järjestelmän antamista mahdollisuuksista mahdollisimman paljon hyötyä irti, mutta toisaalta tehdä se käyttäjälle mahdollisimman helpoksi ja ymmärrettäväksi. Ja hyvää palvelua on se, että annetaan käyttäjälle opastusta myös käytännössä. Dokumentointi Tarvittavat piirustukset -talon sähködokumentit: Tasopiirustus (eri tasoille); -sensorit -ohjattavat sähköpisteet -muut sähköryhmät -tele- ja turvatekniikka (-sähkölämmitys) Asemapiirustus Pääkaaviot Keskus lay-out (sisältyy keskustoimitukseen) Johdotuskaaviot (tarvittaessa) Käyttöohjeita (tarvittaessa) Ohjelman varmuuskopio levykkeellä Dokumentointi ELIT -vakiokeskusta käytettäessä Strömfors ELIT vakiokeskusta käytettäessä dokumentoinnissa pääsee paljon vähemmällä. Pääkaavio on jo esivalmisteltu. Tasokuva tulee piirtää ja täydentää pääkaavioon huonetilojen numerot ja valopisteiden nimet. Vakiokeskuksen asennusohjeet ovat täysin valmiit, joten johdotus- tai piirikaavioita ei tarvitse laatia. Ohjelman osalta projektitiedosto on pitkälle valmiiksi tekstitetty. Vain valopisteiden nimet tulee kirjoittaa relelähtöjen kohdalle näkyviin helpottamaan linkittämistä. Myöskään erillistä käyttöohjetta loppukäyttäjille ei tarvitse laatia.

28 Tuote Sähkönumero YKSIKÖT KESKUKSEEN: Win kontrolleri 0 0 RS ohjelmointikaapeli 0 USB/RS-sovitin 0 9 Robottipuhelin (Voice modem) 0 0 Lähiverkkoyksikkö 0 0 Virtalähde V / W 0 Virtalähde V / W 0 Akkuvarmennin V / V 0 Tuloyksikkö V / ma 0 Tuloyksikkö V / 0 ma 0 Tuloyksikkö 0 V 0 Lähtöyksikkö V 0 Lähtöreleyksikkö 0V / 0A 0 0 Lähtöreleyksikkö 0V / A 0 Lähtöreleyksikkö 00V / 0A 0 Lähtöreleyksikkö 00V / A 0 Valonsäädin UNI 00W 0 9 Valonsäädin UNI 00W 0 Valonsäädin UNI 000W 0 Lähtöyksikkö -0V 0 Lämmönsäädin A huoneanturilla 0 Lämmönsäädin A lattia-anturilla 0 ANTURIT JA HÄLYTINLAITTEET Vakiovaloanturi 0 9 Hämäräkytkin 0 Hämäräkytkin aurinkoanturilla 0 Vesivuotoanturi 0 Liiketunnistin ulkokäyttöön IP 0 Artic PIR-liiketunnistin 0 Senso PIR-liiketunnistin, valkoinen 90 Senso PIR-liiketunnistin, vaaleanharmaa 9 Senso PIR-liiketunnistin, antrasiitti 9 Senso PIR-liiketunnistin, alumiininharmaa 9 Liiketunnistin murtohälytinkäyttöön 0 0 Palovaroitin, ei sis. sireeniä 0 9 Magneettikytkin 0 Koodinäppäimistö 0 9 Sireeni IP 0 Komponenttiluettelo IR-KAUKO-OHJAIMET Artic / Renova IR-kaukosäädin lähetin 0 9 Artic IR-vastaanotin 0 Artic IR-vastaanotin B&O 0 Renova IR-vastaanotin, valkoinen 0 0 Renova IR-vastaanotin, musta 0 0 Senso IR-kaukosäädin lähetin 9 09 Senso IR-vastaanotin, valkoinen 9 0 Senso IR-vastaanotin, vaaleanharmaa 9 Senso IR-vastaanotin, antrasiitti 9 Senso IR-vastaanotin, alumiininharmaa 9

29 Tuote Sähkönumero PAINIKKEET: Artic -osainen; painike, merkkivalo, valkoinen 0 0 -osainen; painike, merkkivalo, harmaa 0 -osainen; painike, merkkivalo, musta 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, harmaa 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, musta 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, harmaa 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, musta 0 Artic Decor -osainen; painike, merkkivalo, valkoinen 0 -osainen; painike, merkkivalo, antrasiitti 0 -osainen; painike, merkkivalo, metalli 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, antrasiitti 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, metalli 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, antrasiitti 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, metalli 0 Senso -osainen; painike, merkkivalo, valkoinen 0 0 -osainen; painike, merkkivalo, vaaleanharmaa 0 -osainen; painike, merkkivalo, antrasiitti 0 -osainen; painike, merkkivalo, alum.harmaa 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen osainen; painiketta, merkkivaloa, vaaleanharmaa 0 9 -osainen; painiketta, merkkivaloa, antrasiitti 0 9 -osainen; painiketta, merkkivaloa, alum.harmaa 0 9 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen osainen; painiketta, merkkivaloa, vaaleanharmaa 9 9 -osainen; painiketta, merkkivaloa, antrasiitti 9 9 -osainen; painiketta, merkkivaloa, alum.harmaa 9 9 Renova -osainen; painike, merkkivalo, valkoinen 0 -osainen; painike, merkkivalo, musta 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, musta 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, musta 0 Pintapainikkeet -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 Komponenttiluettelo 9

30 Schneider Electric Finland Oy PL 0 (Kalkkipellontie ) 00 ESPOO Puh Fax 00 sähköposti;

IHC Sovellusesimerkkejä

IHC Sovellusesimerkkejä IHC Sovellusesimerkkejä Tässä dokumentissa on esitelty esimerkinomaisesti IHC-yksiköiden kytkentöjä valaistuksen ohjaukseen. Esimerkit ovat yhtä lukuunottamatta ns stand alone -kytkentöjä eli yksiköt toimivat

Lisätiedot

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91 TALOMAT Easy asennus- ja käyttöohje T91 Talomat Easy -järjestelmä sisältää seuraavat komponentit: ohjausyksikkö 4-os talomat-painike x 2 2-os kytkinten asennuskehys kytkinten yhdyskaapeli kosteusteippianturi

Lisätiedot

DIMLITE Single. Sähkönumero Käyttöohje

DIMLITE Single. Sähkönumero Käyttöohje DIMLITE Single Sähkönumero 2604220 Käyttöohje T1 sisääntulo T1 sisääntulo Yksittäispainikeohjaus Nopea painallus T1 painikkeesta sytyttää valaistuksen viimeisimmäksi aseteltuun tilannearvoon. Toinen lyhyt

Lisätiedot

MODULIPOHJAINEN OHJAUSKOTELO HUONETILOIHIN

MODULIPOHJAINEN OHJAUSKOTELO HUONETILOIHIN MODULIPOHJAINEN OHJAUSKOTELO HUONETILOIHIN Busch-Installationsbus EIB Ensto Busch-Jaeger Oy 2 Modernia taloautomaatiota Busch-Installationsbus EIB-väylätekniikalla EIB European Installation Bus on väyläpohjainen

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Käyttöohje. Järjestelmä on helppo ohjelmoida ilman työkaluja. Sen tyypillisimmät käyttökohteet ovat asunnot ja muut pienet asennukset.

Käyttöohje. Järjestelmä on helppo ohjelmoida ilman työkaluja. Sen tyypillisimmät käyttökohteet ovat asunnot ja muut pienet asennukset. N94, Rev..0, 5..07, K.H. Käyttöohje ELKO Wireless on johdoton valaistuksen ohjausjärjestelmä. Sen tuotteet kommunikoivat radiosignaaleilla, myös seinien läpi, joten näköyhteyttä tuotteiden välillä ei vaadita.

Lisätiedot

Artic Monipuolinen kalustesarja kaikkeen rakentamiseen

Artic Monipuolinen kalustesarja kaikkeen rakentamiseen Artic Monipuolinen kalustesarja kaikkeen rakentamiseen Artic on arjessa mukana. Strömfors Artic on luotettava ja kattava sähkökalustesarja, joka sisältää kaikki kodin sähköistämisessä tarvittavat tuotteet.

Lisätiedot

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1 Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten

Lisätiedot

Teollisuuslaatua olevat SMD radio-ohjauslaitteet SMD järjestelmät. 40MHz ja 433MHz sarjat. Typ: LW Taajuus 40,685MHz Frekv. 433.

Teollisuuslaatua olevat SMD radio-ohjauslaitteet SMD järjestelmät. 40MHz ja 433MHz sarjat. Typ: LW Taajuus 40,685MHz Frekv. 433. s. 1 (5) Teollisuuslaatua olevat SMD radio-ohjauslaitteet SMD järjestelmät. 40MHz ja 433MHz sarjat Käsilähettimet Vastaanottimet Teollisuus-käsilähettimet Ajoneuvolähettimet SMD radiolähetin / -sändare

Lisätiedot

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello PEM1123/ 410993A Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello ABB i-bus KNX SW/S2.5 Viikkokello Sisällysluettelo 1.0 Kuvaus 1.1 Laitteen käyttö...3 1.2 Ominaisuudet...3 1.3 Näppäimet ja osat...4 1.4 Tekniset

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015

ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015 ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015 KÄYTTÖKOHTEET Lattialämmityksen ohjaus Uppoasennettava termostaatti lattialämmityksen ohjaamiseen. Termostaatti pitää huolen, että huoneessa pysyy koko ajan

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Talomat järjestelmän ASENNUSOHJE

Talomat järjestelmän ASENNUSOHJE Talomat järjestelmän ASENNUSOHJE TALOMAT TM 3 KAAPELOINTI 9 12V valaistus 10 230V valaistus 12 Kytkimet 12 Laitteet 13 Havainnekuvat 14 KYTKENTÄ 16 Kytkentäkaaviot 16 Kytkentäkartta 24 Versio 28.12.2016

Lisätiedot

GSMRELE PG-30 v 12.9.2010

GSMRELE PG-30 v 12.9.2010 GSMRELE PG-30 v 12.9.2010 GSMRELE PG-30 on ohjaus ka hälytyslaite, joka toimii Nokia 3310 GSM-puhelimen avulla 1 Ominaisuudet Neljän releen etäohjaus, esim. termostaatin valinta mökillä. 13.9.2010 Probyte

Lisätiedot

Jokin ulkopuolisen valmistajan 24V tai 230V jännitetasolla toimiva säädin

Jokin ulkopuolisen valmistajan 24V tai 230V jännitetasolla toimiva säädin Sivu 1/6 PEMCO PMFC- puhallinpattereiden ohjaus Pemcon puhallinpattereiden ohjaus on toteutettu sekä suunnittelija, että käyttäjän kannalta mahdollisimman helpoilla ja tehokkailla ratkaisuilla. Pemco tarjoaa

Lisätiedot

DNA Prepaid WLAN Mokkula

DNA Prepaid WLAN Mokkula DNA Prepaid WLAN Mokkula Mokkula käyttää normaalikokoista / suurempaa SIM-korttia. Irrota SIM-kortti kokonaisena ja laita se Mokkulaan alla olevan kuvan mukaisesti. Jos irrotat vahingossa pienemmän SIM-kortin,

Lisätiedot

ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET

ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET VO80281/ S / H - 1 - ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET Tuotekuvaus Yleistä huomioitavaa Tekniset tiedot Valaisin on tarkoitettu jatkuvatoimiseksi turvavalaisimeksi,

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo Sivu 1 / 11 Kuvien siirto kamerasta Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit: - käyttää tietokoneen omaa automaattista kopiointiin tai siirtoon tarkoitettua toimintaa kuvien siirtoon kamerasta tai muistikortista

Lisätiedot

Kauko-ohjattua kytkimellä varustettua CONNECT-välipistoketta nimitetään seuraavassa välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan ulkoisia

Kauko-ohjattua kytkimellä varustettua CONNECT-välipistoketta nimitetään seuraavassa välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan ulkoisia Kauko-ohjattua kytkimellä varustettua CONNECT-välipistoketta nimitetään seuraavassa välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan ulkoisia sähkölaitteita (katso Tekniset tiedot) kytkeä kauko-ohjauksella

Lisätiedot

ASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE

ASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE ASENNUSOHJE SAFERA Siro IN-line -liesivahti Virranhallintayksiköt PCU PCU.-U 080 V..0 FIN SIRO IN-LINE SISÄLLYSLUETTELO VAROITUKSET. VALMISTELUT. Valmistelut. Asennus. Asennuksen vianmääritys. Lisävaruste:

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250 -E1 Asennusohje -E1 / PUHZ Ulkoyksiköt Tämä asennusohje on täydennys ulkoyksiköiden PUHZ ja lämpöpumppukonvektoreiden -yhdistelmille. Järjestelmän kuvaus Ulkoyksikkö: PUHZ-ZRP125 PUHZ-SHW112 PUHZ-RP200

Lisätiedot

TIDOMAT smartone - etälukija MIFARE

TIDOMAT smartone - etälukija MIFARE TIDOMAT smartone - etälukija MIFARE SO-3393 (Mifare ) Tyylikkäästi muotoiltu etälukija taustavalaistulla kosketusnäppäimistöllä. MIFARE tyyppisille etälukutunnistimille. Vihreä, keltainen tai punainen

Lisätiedot

Quha Zono. Käyttöohje

Quha Zono. Käyttöohje Quha Zono Käyttöohje 2 Virtakytkin/ merkkivalo USB-portti Kiinnitysura Tervetuloa käyttämään Quha Zono -hiiriohjainta! Tämä käyttöohje kertoo tuotteen ominaisuuksista ja opastaa laitteen käyttöön. Lue

Lisätiedot

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Huonesäädin STRA-04. Sovellusesimerkki

Huonesäädin STRA-04. Sovellusesimerkki Huonesäädin STRA-04 STRA-04 on valmiiksi ohjelmoitu kommunikoiva huonesäädin lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaukseen jälkikäsittelyjärjestelmissä. Se soveltuu toimistoihin, kouluihin, sairaaloihin, hotelleihin,

Lisätiedot

Hätäkutsujärjestelmä on kaapeloitu kutsujärjestelmä joka koostuu seuraavista laitteista: Merkkivalo (LS)

Hätäkutsujärjestelmä on kaapeloitu kutsujärjestelmä joka koostuu seuraavista laitteista: Merkkivalo (LS) Hätäkutsupakkaus Tyyppi: 5200 xx Pakkaus koostuu: erkkivalo Tyyppi: 5203 xx Vetonarupainike Tyyppi: 5202 xx Sammutuspainike Tyyppi: 5201 xx Teholähde Tyyppi: 5204 xx Täydentävät tuotteet (eivät kuulu toimitukseen):

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Versio 2008.1 15.10.2008 ohje 15.10.2008 Asennus, käyttöönotto ja päätoiminnot Ohjelmiston tarkoitus Ohjelmiston tarkoitus on yhdistää Peltotuki

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

PALOVAROITINKESKUS ICAS. Käyttö- ja asennusohje ICAS. Zone 1. Zone 2. Relay/Siren. Mains. BL-Palontorjunta Oy. Snro: 71 231 40.

PALOVAROITINKESKUS ICAS. Käyttö- ja asennusohje ICAS. Zone 1. Zone 2. Relay/Siren. Mains. BL-Palontorjunta Oy. Snro: 71 231 40. ver.1/9.11.2001/ms PALOVAROITINKESKUS IMC-M Käyttö- ja asennusohje Snro: 71 231 40 BL-Palontorjunta Oy PALOVAROITINKESKUS IMC-M ovi ovi YLEISTÄ IMC-M palovaroitinkeskus on kaksisilmukkainen palovaroitinkeskus

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Sivu 2/7 JOHDANTO Hyvä asiakas! Kiitos, että olette valinneet laadukkaan suomalaisen FinnProp pientuulivoimalasäätimen. Tästä käyttö- ja

Lisätiedot

Luxomat PD4-M-TRIO-2DALI-1C-AP tai FP asennus ja säätöohje

Luxomat PD4-M-TRIO-2DALI-1C-AP tai FP asennus ja säätöohje Luxomat PD4-M-TRIO-2DALI-1C-AP tai FP asennus ja säätöohje Niclas Nylund 13.4.2016 PD4-M-TRIO-2DALI/DSI-1C tunnistin Tunnistin on erityisesti koululuokkiin suunniteltu läsnäolotunnistin tunnistin. Tunnistin

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 406 Skill Sähköasennus Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E F Työ- ja sähkötyöturvallisuus Käyttöönotto, testaus ja toiminta Mitat ja

Lisätiedot

T80_a_BA.book Seite 1 Donnerstag, 22. April :01 16 Telestart T80

T80_a_BA.book Seite 1 Donnerstag, 22. April :01 16 Telestart T80 Telestart T80 D Deutsch 1 Dansk 61 DK GB English 11 Svenska 71 S F Français 21 Norsk 81 N I Italiano 31 Suomi 91 FIN ES Español 41 Polski 101 PL NL Nederlands 51 Русский 111 RU Käyttö- ja huolto-ohje

Lisätiedot

KAUKO-OHJATTAVA OHJAUSKESKUS

KAUKO-OHJATTAVA OHJAUSKESKUS KAUKO-OHJATTAVA OHJAUSKESKUS 1101--119 PINTA-ASENNUS 1 SYLA 6 SYLA PU RAKENNE 1 1) Ryhmävarokkeet kiukaan kahdelle tehoryhmälle (molemmilla on oma kontaktori). ) Merkkivalo, keltainen. Palaa kiukaan ollessa

Lisätiedot

PROBYTE GSM ALARM #6d

PROBYTE GSM ALARM #6d PROBYTE GSM ALARM #6d PROBYTE GSM ALARM #6 toimii GSM-hälyttimenä ja kaukoohjaimena. Soitto- tai SMS-hälytysviestien vastaanottajia voidaan hallita etäohjatusti. Ohjusrelettä voidaan ohjata SMS-viestillä.

Lisätiedot

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002 TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa

Lisätiedot

Versio 5 FIN 06-2015 ROHS. Sähkönumero 71 660 10. teknisen tukkukaupan asiantuntija

Versio 5 FIN 06-2015 ROHS. Sähkönumero 71 660 10. teknisen tukkukaupan asiantuntija Asennus- ja käyttöohje vuoto- ja kosteushälytin Vahinkovakuutusyhtiöiden hyväksymä 2 ROHS Vakuutusyhtiöt suosittavat sekä voivat antaa maksu- tai muita etuja. Sähkönumero 71 660 10 teknisen tukkukaupan

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella työskentelyä.

Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella työskentelyä. TYÖSELOSTUS Kohde Taitaja 2015 sähköasennus, semifinaali. Laajuus ja työskentelytavat Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella

Lisätiedot

G Kytkentäohje. 1.1 Yleistä. 1.4 Pellin toimilaite. 1.5 Savunilmaisin/Palotermostaatti. 1.2 Tulot. 1.3 Lähdöt

G Kytkentäohje. 1.1 Yleistä. 1.4 Pellin toimilaite. 1.5 Savunilmaisin/Palotermostaatti. 1.2 Tulot. 1.3 Lähdöt G5996.3 Fi Asennusohjeet Valvonta- ja liikuttelujärjestelmä 1 Kytkentäohje 1.1 Yleistä Ohjausyksikkö sisältää elektronisia komponentteja, jotka voivat vahingoittua, jos niitä käsitellään väärin. Kaikkien

Lisätiedot

y Polttonestetoiminen lämmitin 87

y Polttonestetoiminen lämmitin 87 Klimat 5 1 y Polttonestetoiminen lämmitin 87 912-B, 912-D Op. no. 87516 01- Bensiini 30618 095-1 Diesel 3730 340-1 20000 paitsi AT Bensiini 30618 095-1 912-B edustaa lämmittimien uuttaa sukupolvea. Tämä

Lisätiedot

Nokeval. Pikaohje. Malli 2072 Sarjaviestille RS232 / RS485. No 090417 v1.0

Nokeval. Pikaohje. Malli 2072 Sarjaviestille RS232 / RS485. No 090417 v1.0 No 0907 v.0 Nokeval Pikaohje Malli 07 Sarjaviestille RS / RS8 Johdanto 07 on SCL sarjaliikenneprotokollalla toimiva näyttö, joka hakee mittaustuloksia toisilta sarjaliikennelaitteilta. Laitteessa on 9

Lisätiedot

Telemerkki Oy. TM-EIAC Ohjauskoje. Käyttöohje. Versio 1.00 [2009-09-15

Telemerkki Oy. TM-EIAC Ohjauskoje. Käyttöohje. Versio 1.00 [2009-09-15 Telemerkki Oy TM-EIAC Ohjauskoje Versio 1.00 [ ii Copyright Notice Tavaramerkit Vastuurajoitus Yhteystiedot TM-EIAC käyttöohje Copyright 2007 Telemerkki Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi ilman

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Magnum & Hydro Ver. 13-01. FI Käyttöohje

Magnum & Hydro Ver. 13-01. FI Käyttöohje Magnum & Hydro Ver. 13-01 FI Käyttöohje Magnum Hydro Toimintakuvaus Magnum & Hydro Ver. 13-01 P-LIGHT on suunniteltu ohjaamaan erillisiä valasinpiirejä, toisin sanoen perävaunun/trailerin 2 valaisinpiiriä

Lisätiedot

Kameran laiteohjelman päivittäminen

Kameran laiteohjelman päivittäminen Kameran laiteohjelman päivittäminen Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen. Tämä opaskirja kuvaa, miten laiteohjelma päivitetään. Jos et ole varma, että voit tehdä päivityksen, päivitys voidaan tehdä Nikonin

Lisätiedot

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA

PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA ESIPUHE Opastus, hyvin suunniteltuna ja suoritettuna, lyhentää työn oppimiseen käytettävää aikaa. Kun opastus suoritetaan hyvin, sitoudutaan

Lisätiedot

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 ASENNUSOHJE GOLD LP Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 1. ASENNUS 1.4 Koneen asennus 1.1 Yleistä Henkilöstön on tutustuttava näihin ohjeisiin ennen koneelle

Lisätiedot

Digitaalisen SLR-kameran laiteohjelmiston päivittäminen

Digitaalisen SLR-kameran laiteohjelmiston päivittäminen Digitaalisen SLR-kameran laiteohjelmiston päivittäminen Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen. Tämä opaskirja kuvaa, miten laiteohjelma päivitetään. Jos et ole varma, että voit tehdä päivityksen, päivitys

Lisätiedot

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet Lahden Teho-Opetus Oy Opetusohjelmien Palvelinohjelma Käyttö- ja asennusohjeet YLEISTÄ Lahden Teho-Opetus Oy:n opetusohjelmia voidaan nyt käyttää verkon välityksellä siten, että itse opetusohjelma asennetaan

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Malli Työpituus Kokonaispituus Standardi mm mm

Lisätiedot

C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin

C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin Tuotetiedot Vastaanotin Hiiri Näppäimistö A: Ilmaisin B: Yhteyspainike Asennus C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin H: Paristotila I:

Lisätiedot

GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE

GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE ZEUS4-VD GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE V 1.2 ASENNUS, TOIMINTA JA OHJELMOINTI MAAHANTUOJA: FIN- ALERT ELECTRONICS OY WWW.FINALERT.FI PERUSTIEDOT ZEUS4 - VD on GSM hälytyksensiirtolaite joka

Lisätiedot

Asennusopas. BasicPlus 2 WT-DR & WT-PR huonetermostaatit

Asennusopas. BasicPlus 2 WT-DR & WT-PR huonetermostaatit huonetermostaatit Asennusopas 1. Asennusvaiheet Käyttöopas voidaan ladata osoitteesta: heating.danfoss.com. 1. Asennus on annettava valtuutetun sähköasentajan tehtäväksi. 2. Huonetermostaatti pitää asentaa

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS Viitteet 000071 - Fi ASENNUS ohje Altus RTS Elektronisesti ohjattu putkimoottori, jossa RTSradiovastaanotin, aurinko- & tuuliautomatiikka SOMFY Altus RTS on putkimoottori, jonka rakenteeseen kuuluvat RTS-radiovastaanotin,

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa

IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa 500-2000 W Sähkölämmitys 12 mallia IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa Käyttökohteet CIR tuo mukavuutta terasseille, parvekkeille ja ulkoilmaravintoloihin

Lisätiedot

Strömfors Artic. Uppoasennettavat sähköasennuskalusteet

Strömfors Artic. Uppoasennettavat sähköasennuskalusteet Strömfors Artic Uppoasennettavat sähköasennuskalusteet 1 Artic tekee toimivan kodin Artic on tasokas ja kattava sähkökalustesarja, joka tunnetaan laadukkuudestaan, yksilöllisyydestään sekä käytännöllisyydestään.

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET MDS BT-80 ASENNUSOHJE. Erinlaisia liitäntätapoja ja vinkkejä siistiin asennukseen

KÄYTTÖOHJEET MDS BT-80 ASENNUSOHJE. Erinlaisia liitäntätapoja ja vinkkejä siistiin asennukseen KÄYTTÖOHJEET MDS BT-80 ASENNUSOHJE Erinlaisia liitäntätapoja ja vinkkejä siistiin asennukseen 1 2 1. MDS BT-80. Digitaalinen vahvistin Bluetooth yhteydellä. Voidaan liittää kaikkiin kaiuttimiin ja systeemeihin.

Lisätiedot

ASENTAJAN KÄSIKIRJA. Jäspi Basic jäähdytyspaketti. Kaukora Oy. MCU 40 ohjausautomatiikalla varustettuihin järjestelmiin.

ASENTAJAN KÄSIKIRJA. Jäspi Basic jäähdytyspaketti. Kaukora Oy. MCU 40 ohjausautomatiikalla varustettuihin järjestelmiin. ASENTAJAN KÄSIKIRJA Jäspi Basic jäähdytyspaketti MCU 40 ohjausautomatiikalla varustettuihin järjestelmiin. Kaukora Oy 1 Sisällys Turvallisuustiedot... 3 1. Toimitus... 4 Toimitussisältö... 4 2. Muut asennuksessa

Lisätiedot

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 KYTKENTÄOHJE MEV-7 on tarkoitettu suojaerotusmuuntajan jälkeisen ns. Kelluvan verkon eristystilan- ja muuntajan ylikuormituksen-valvontaan MITTAUSJOHTIMET: Liitin nro 12

Lisätiedot

ASENNUS GOLDen GATE Lonworks FTT-10,

ASENNUS GOLDen GATE Lonworks FTT-10, ASENNUS GOLDen GATE Lonworks FTT-10, TBLZ-3-1-1-41 ja TBLZ-1-2-1-41 1. Yleistä Tiedonsiirtoyksiköstä GOLDen GATE Lonworks on saatavana sarjoja eri GOLD ja COMPACT-koneversioiden liittämistä varten. Sarjoihin

Lisätiedot

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja. Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.

Lisätiedot

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Laitteisto ja ohjelmat Sovelton Online-kurssit käyttävät alustanaan Adobe Connect -ympäristöä. Asiakasohjelmaksi riittää pelkkä www-selain

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET. Kauko-ohjain BRC1D528

KÄYTTÖOHJEET. Kauko-ohjain BRC1D528 KÄYTTÖOHJEET 1 3 6 23 7 8 9 2 1 4 12 14 17 10 11 22 25 16 13 15 18 19 20 21 5 24 29 33 26 35 27 36 37 28 30 31 32 34 1 2 Start 5s 5s 5s 5s + 5s End 2 VAROITUS - Älä koskaan anna kauko-ohjaimen kastua,

Lisätiedot

TRUST WIRELESS KEYBOARD & MOUSE

TRUST WIRELESS KEYBOARD & MOUSE TRUST WIRELESS KEYBOARD & MOUSE Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Wireless Keyboard & Mouse -tuotteiden käyttäjille. Jos kaipaat lisäapua, voit ottaa yhteyttä

Lisätiedot

bulldog -tuoteperhe Ryhmäkeskukset IP30 pinta- ja uppo-asennukseen

bulldog -tuoteperhe Ryhmäkeskukset IP30 pinta- ja uppo-asennukseen bulldog -tuoteperhe Ryhmäkeskukset IP30 pinta- ja uppo-asennukseen Ominaisuuksia Uppoasennuksessa keskus kiinnitetään suoraan seinärakenteisiin jolloin upotussyvyys on 100 mm. Pinta-asennuksessa keskus

Lisätiedot

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä Järjestelmä jota on helppo laajentaa ja modifioida BEST IQ on intensiivinen järjestelmä, jossa riittää potentiaalia pieniin, keskisuuriin ja suurin

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0 Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 2.0 Sivu 1 / 10 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.1 Tietojen

Lisätiedot

ClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys

ClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys ClassPad fx-cp400 päivitys + Manager for ClassPad II Subscription päivitys Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin

Lisätiedot

Teholähteet ja muuntajat Phaseo Poweria automaatioon!

Teholähteet ja muuntajat Phaseo Poweria automaatioon! Teholähteet ja muuntajat Phaseo Poweria automaatioon! Simply Smart! Nerokkuutta ja älyä, joka tekee käytöstä helppoa Tämän päivän vaatimuksiin... Verkkokatkot Sähkökatkokset aiheuttavat koneisiin ja laitteisiin

Lisätiedot

GIGABYTE tietokoneen käyttö ensimmäistä kertaa

GIGABYTE tietokoneen käyttö ensimmäistä kertaa Onnittelut GIGABYTE tietokoneen ostosta. Tämä käyttöohje auttaa sinua tietokoneesi käyttöönotossa. Lopullisen tuotteen asetukset riippuvat ostohetken mallista. GIGABYTE varaa itselleen oikeuden muutoksiin

Lisätiedot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. A.VAROITUS Lue turvavaroitukset ennen kuin muutat

Lisätiedot

Omahallinta.fi itsepalvelusivusto

Omahallinta.fi itsepalvelusivusto Turvapaketti Asennusohje 04/2016 Omahallinta.fi itsepalvelusivusto Kirjautuminen Palveluun kirjaudutaan osoitteessa https://oma.ipp.fi/ Palvelun käyttökielien valintapainikkeet (suomi/ruotsi) Käyttäjätunnus

Lisätiedot

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje Vexve Controls - Vexve AM CTS vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje VEXVE AM CTS Vexve AM CTS on kompakti elektroninen vakiolämpötilasäätäjä joka säätää sekoitusventtiiliä niin, että menoveden lämpötila

Lisätiedot

ELKO Wireless. Ennennäkemätön asentamisen vapaus!

ELKO Wireless. Ennennäkemätön asentamisen vapaus! ELKO Wireless Ennennäkemätön asentamisen vapaus! ELKO Wireless Nyt voit ohjata valoja mistä vain. Valokytkimen voi kiinnittää esimerkiksi lasiin kivi- tai hirsiseinään, ilman sähköjohtoja. Johdoton ELKO

Lisätiedot

Siemens Webserver OZW672

Siemens Webserver OZW672 Siemens Webserver OZW67 Climatix IC pilvipalvelu Kytke laite lämpöpumpun ohjaimeen Kytke laite verkkopiuhalla internetiin Mene nettiselaimella Climatix IC palveluun Luo käyttäjätili ja rekisteröi laite

Lisätiedot

Liitäntä AutoFuturista Koivunen Web Shopiin

Liitäntä AutoFuturista Koivunen Web Shopiin Liitäntä AutoFuturista Koivunen Web Shopiin Päivitetty 16.3.2012 KÄYTTÖÖNOTTO 1. Päivitetään ohjelmaversio 2010.1.1 (tai uudempi) ohjelman tukisivuilta. Ohjeen julkaisuhetkellä versio löytyy tukisivujen

Lisätiedot

TEHOYKSIKKÖ. Innova Ohjauskeskusten Esittely. Onnittelut uudesta Innova-ohjauskeskuksestasi

TEHOYKSIKKÖ. Innova Ohjauskeskusten Esittely. Onnittelut uudesta Innova-ohjauskeskuksestasi TEHOYKSIKKÖ Innova Ohjauskeskusten Esittely Onnittelut uudesta Innova-ohjauskeskuksestasi Innova-ohjauskeskus on kehitetty tekemään saunomisesta mahdollisimman nautinnollista. Voit säätää saunasi lämpötilaa,

Lisätiedot

BNP sähkölämmitin ohje 01/2015 sivu 1/6

BNP sähkölämmitin ohje 01/2015 sivu 1/6 BNP sähkölämmitin ohje 01/2015 sivu 1/6 BNP-sähkölämmitin Takuutodistus Arvoisa asiakkaamme, Ostamasi tuote täyttää korkeat esteettiset ja käytännön vaatimukset. Olemme ottaneet tuotteen suunnittelussa

Lisätiedot

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Laundry Center Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Johdanto Monissa maissa käytettävissä oleva kokonaissähköteho on rajoitettu käytettäessä kahta kodinkonetta yhtä aikaa: -Kokonaisteho

Lisätiedot

Motorola Phone Tools. Pikaopas

Motorola Phone Tools. Pikaopas Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...

Lisätiedot

Elco elektroninen termostaatti ELTH

Elco elektroninen termostaatti ELTH Keskus Lämpötilasäätimet ja -anturit Elco elektroninen termostaatti ELTH Elektroninen termostaatti DIN-kiskoon On-off säätö digitaalinäytöllä NTC-anturi, säätöalue -35 C...+99 C Yksi tai kaksi relelähtöä

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Huonekoje handsfree-toiminnolla 1280..

Asennus- ja käyttöohjeet. Huonekoje handsfree-toiminnolla 1280.. Asennus- ja käyttöohjeet Huonekoje handsfree-toiminnolla 1280.. Laitekuvaus Huonekoje handsfree-toiminnolla kuuluu Gira-ovipuhelinjärjestelmään ja koostuu seuraavista osista: 3 4 5 2 1 6 1 Ovipuhelinjärjestelmän

Lisätiedot

Turvallinen veneily -näyttö. VesselView-ohjelmiston päivittäminen. Automaattinen WiFi-haku. Micro SD -kortin käyttäminen. Osa 1 - Alkuvalmistelut

Turvallinen veneily -näyttö. VesselView-ohjelmiston päivittäminen. Automaattinen WiFi-haku. Micro SD -kortin käyttäminen. Osa 1 - Alkuvalmistelut Turvallinen veneily -näyttö Kun VesselView käynnistetään sen oltua sammutettuna vähintään 30 sekuntia, näyttöön tulee turvalliseen veneilyyn liittyviä ohjeita sisältävä ikkuna. Jatka painamalla Accept

Lisätiedot

Radioohjauslaitteet. innovaatioita, taitoa ja perinteitä. Älykkäitä ratkaisuja kaikkiin asuintiloihin. Radio-ohjattu säätö

Radioohjauslaitteet. innovaatioita, taitoa ja perinteitä. Älykkäitä ratkaisuja kaikkiin asuintiloihin. Radio-ohjattu säätö Radio-ohjattu säätö Kodin lämmitysjärjestelmän radio-ohjattu säätö sopii ihanteellisesti uusiin rakennuksiin ja korjauskohteisiin. Se lisää myös suunnittelun vapautta ja auttaa säästämään kustannuksia.

Lisätiedot

LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle. Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi

LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle. Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi Valaistus: Valaistus yleiskuvaus toiminnasta Luokkatilojen valaisimet verkkokaton päällä,

Lisätiedot

Windows. Valmistelut. Windows

Windows. Valmistelut. Windows Laiteohjelman päivittäminen vaihdettavalla objektiivilla varustetuille edistyksellisille Nikon 1 -kameroille, 1 NIKKOR -objektiiveille ja Nikon 1 -lisävarusteille Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen.

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

IPC3 1.3 Mega-Pixel / Moniprofiili IP -kamera

IPC3 1.3 Mega-Pixel / Moniprofiili IP -kamera IPC3 1.3 Mega-Pixel / Moniprofiili IP -kamera Ver. 1.0 Pika-asennusohje Sisältö 1. Laitevaatimukset...3 2. Laitteen Asennus...4 2.1 IP kameran Liitännät...4 2.2 IP kameran asennus...4 3. IP -Kameran hallinta...6

Lisätiedot