Suunnitteluohje ELIT IHC. 1. Johdanto. 2. Järjestelmän suunnittelu. 3. Sähkösuunnittelu. 4. Turvasuunnittelu. 5. Laiteohjauksien suunnittelu

Transkriptio

1 Ver 2.. Johdanto Erikoisuudesta tulee tavallista. Sähkösuunnittelijan tehtävät.2 Järjestelmän kapasiteetti. Järjestelmäkaaviot.6 Vakiokeskukset ja niiden lisävarusteet. EIT 2. Järjestelmän suunnittelu Tilajaottelu ja tilojen numerointi 2. Syttymisryhmien määrittely 2.3 Ohjauskomponenttien (sensorien) valinta 2.5 Eri kalustesarjat (Artic, Senso, Renova ja pintapainike) 2.6 Kytkentätyypin valinta eri tiloihin 2.9 Suositustaulukko Sähkösuunnittelu Valoryhmien johdottaminen 3. Sensorien johdottaminen 3.2 Rasiointiohje 3.3 Talo-ohjaus- (TOP) ja Kotona/Poissa -painikkeet (K/P) 3. Muut sensorit 3.6. Turvasuunnittelu Turvavalvonnan valmius. Murtoliiketunnistimet.2 Magneettikytkimet (ovikytkimet).3 Vuotoilmaisimet. Kosteusvalvonta. Palovaroittimet.5 Käyttölaitteet / koodinäppäimistö.6 5. aiteohjauksien suunnittelu aiteohjauksien suunnittelu 5. Ilmanvaihto 5. Sähkölämmitys 5.2 GSM tekstiviestiohjaus / hälytys 5.

2 Johdanto Erikoisuudesta tulee tavallista Ihmiset arvostavat mukavuutta, helppoutta ja turvallisuutta omassa elämässään ja lisäksi uuden tekniikan hyödyntäminen on enemmänkin sääntö kuin poikkeus kaikilla elämän alueilla. Sähkösuunnittelijoille tämä kehitys merkitsee jatkossa toistuvia asiakaskohteita, joissa tarvitaan (Intelligent House Control)-tekniikkaa. Näihin asti monet suunnittelijat ovat laatineet ainutkertaisia vaativia -suunnitelmia, urakoitsijat ovat sitten toteuttaneet näitä harvinaisuuksia ja kojeistovalmistajat ovat koonneet mitä erilaisempia keskussovelluksia. Tällainen ei ole kuitenkaan riittävän kustannustehokasta toimintaa. Kasvavilla markkinoilla tarvitaan vakioituja ratkaisumalleja, joilla pystytään tekemään lähes sarjatuotantona jokaiselle asiakkaalle kuitenkin yksilöllinen toteutus. Tämän takia on kehitetty EIT -vakiokeskusjärjestelmä. Tutustu huolella näihin suunnitteluohjeisiin ja aloita uusi aikakausi mielenkiintoisen sähkösuunnittelun parissa. Kaikenlaisiin pientaloihin sekä muihin asuntokohteisiin EIT -vakiokeskuksia on sovellettu erilaisiin asuntoihin. Tyypillisesti sitä käytetään omakotitaloissa, mutta ihan yhtä hyvin se sopii myös rivi- ja kerrostalohuoneistoihin. Vakiokeskuksia on tarjolla mallia, jotka eroavat toisistaan tulo- ja lähtökapasiteetin puolesta. Mitoiltaan keskukset ovat kaikki samanlaisia eli leveys on 88 mm ja korkeus 35 mm. Pienin malli 32/2 sopii vapaa-ajan asuntoihin ja pieniin osakehuoneistoihin. Suurin malli 56/2 taas on ajateltu isohkoon omakotitaloon, jossa koko rakennusmassa on yhdessä rakennuksessa. Välmallit ovat sitten tältä väliltä. Esimerkiksi 8/2 sopii normaaliin omakotitaloon, jonka vieressä on erillinen piharakennus. Mallimerkinnän numerot tarkoittavat relelähtöjen ja valonsäätimien lukumääriä. Relelähtöihin lasketaan mukaan tässä tapauksessa myös laitteiden ohjaamiseen varatut 8 lähtöä, joten valaistukselle jää vastaavasti pienimmässä mallissa 2 ja suurimmassa 8 relelähtöä. Valonsäätimiä on kaikissa malleissa vakiona 2 kpl ja ne ovat teholtaan 3 VA. Keskusta tilatessa on mahdollista tilata myös lisäsäätimiä valmiiksi keskukseen asennettuna, testattuna ja konfikuroituna asennuspakettina. isäsäätimiä on saatavana erilaisina yhdistelminä ja tehot ovat 3, 6 tai VA. Myös loistevaloja varten on saatavissa - säädinpaketteja. Todella suuriin omakotitaloihin voi suunnitella -järjestelmän useammasta vakiokeskuksesta. Kahta pienintä mallia voi mainiosti linkittää toisiinsa ketjuksi ja teoriassa tällaisen ketjun pituudelle ei ole rajaa. Käytännössä kahdella keskuksella hoidetaan jo melkoinen rakennus. Yksi -järjestelmä on tarkoitettu aina yhtä asuntoa varten, joten kerros- ja rivitalokohteissa eri asuntojen keskuksia ei linkitetä edellä kerrotulla tavalla keskenään yhteen..

3 Johdanto Sähkösuunnittelijan tehtävät Järjestelmän suunnittelu Aluksi tässä oppaassa käsitellään suunnittelun vaihe, jota voidaan sanoa järjestelmäsuunnitteluksi. Siinä sovitetaan toisaalta asiakkaan antamat vaatimukset ja toisaalta EIT -järjestelmän antamat mahdollisuudet. Järjestelmäsuunnitelman tuloksena valitaan sopiva vakiokeskus tai useampia vakiokeskuksia. Suurimpaan osaan suomalaisista omakotitaloista löytyy sopiva EIT -ratkaisu vakiokeskuksia käyttämällä. Järjestelmäsuunnittelun tulos saattaa joissakin erikoisemmissa kohteissa olla myös se, että vakiokeskus ei sovellukaan sellaisenaan. Näissä tapauksissa tarvitaan osittaista räätälöintiä ja tällöin kannattaa ottaa yhteyttä Schneider Electric Oy:n tekniseen tukeen (Support Center), joka antaa lisäohjeita. Jos tavalliseen omakotitaloon ei vakiokeskus tunnu käyvän, on silloin syytä tarkistaa toisaalta, että on varmasti ymmärtänyt suunnitteluohjeet oikein ja käyttänyt kaikki niiden antamat vinkit hyväksi. Toisaalta voi myös keskustella tilaajan kanssa, onko kaikki hänen antamat vaatimukset ehdottomia. Suurin osa asiakkaista arvostaa kohtuullisia kustannuksia ja on siksi valmis sovittamaan vaatimuksensa tarjolla oleviin teknisiin ratkaisuihin. Sähkösuunnittelu Seuraava suunnittelun vaihe on lähempänä tuttua sähköpiirtämistä. Tasokuvan ja pääkaavion laatimisessa on kuitenkin muutama asia, jotka on opeteltava tekemään uudella tavalla. Pääkaavion osalta työmäärä on saatu minimiin, koska kaavio on hyvin pitkälle valmis. Kaaviopohjasta puuttuvat vain huoneiden ja valopisteiden nimet. Pääkaavion laatiminen on siten hyvin pitkälle tekstien laittamista paikoilleen. Tasokuvasta tulee tavallaan perinteistä tasokuvaa yksinkertaisempi, koska johdotus on varsin tähtimäinen. Johtojen tunnukset ovat sensorien (painikkeiden ja antureiden) kohdalla tavallista enemmän informaatiota sisältäviä ja siksi niiden muodostumiseen pitää kiinnittää huomiota. Tärkein asia tässä vaiheessa on pääkaavion ja tasokuvan yhtäpitävyyden varmistaminen. Turvasuunnittelu tarjoaa integroidun turvajärjestelmän mahdollisuuden, joka kannattaa hyödyntää. Näin saadaan muutamia hyödyllisiä yhteistoimintoja turvavalvonnan ja sähkötoimintojen välille. Turvasuunnittelu ei sinänsä juuri poikkea erillisten turvajärjestelmien suunnittelusta, mutta suunnittelijan on hyvä tuntea turvakomponentit, jotta niitä koskevat kaapelointiohjeet tulevat piirustuksiin oikein..2

4 Johdanto aiteohjauksien suunnittelu Älykkääseen toimintaan sisällytetään mahdollisuuksien mukaan eri laitteiden kanssa tapahtuvia yhteisiä toimintoja, jotka muuten pitäisi muistaa ohjata erikseen. Näin saadaan todellista lisäarvoa asukkaille eli helpompaa laitteiden käyttöä. Yksinkertaisimmillaan joitakin laitteita voi kytkeä kokonaan pois käytöstä poissa ollessa. Vähän monimutkaisempi asia on ilmanvaihdon ohjaus eri tilanteissa eri tehoille. Tässä asiassa vaikeinta on yhteistyön aikaansaaminen iv-suunnittelun ja laitetoimittajien kanssa. Teknisesti asia on kohtuullisen yksinkertainen. Sähkölämmityksen ohjaus on puolestaan luonnollinen osa sähkösuunnittelua. osaa ohjata tavallisen sähkölämmityksen suositustoiminnot (SY) helposti. Tekninen tila Nykyaikainen talo tarvitsee konehuoneen eli teknisen tilan. Tämä vain vieläkin yllättävän usein puuttuu. Sähkösuunnittelijoiden tulisi tästä asiasta huomauttaa aina mahdollisuuksien mukaan rakennussuunnittelijoita. Joka tapauksessa EIT -keskusta käytettäessä on varmistettava, että se mahtuu sähkökeskukselle varattuun paikkaan. Usein keskuksen viereen halutaan laittaa myös teleristikytkentä, joten yhteensä nämä kaksi keskusta vaativat tilaa vaakasuunnassa noin m. Suotavaa on, että pystysuunnassa koko seinä on käytettävissä lattiasta kattoon sähkö- ja teletekniikkaa varten. EIT -keskus voidaan upottaa seinään, mutta asennus on helpompaa, jos se voidaan tehdä pintatyönä. Teknisessä tilassa asennus voi jäädä yleensä kokonaan näkyviin ja muissa tiloissa sen voi peittää kalustekaapilla. Keskukseen voi myös tilata teräsovet lisävarusteena, jos kalustekaappia ei jostain syystä voi käyttää. EIT sähkösuunnitelmassa Vakiokeskusta ja siihen tarkoitettuja lisävarusteita käyttämällä suunnittelija saa aikaan laadukkaan sähkösuunnitelman murto-osalla siitä työmäärästä, jonka joutuisi käyttämään räätälöidyn -suunnitelman tekemiseen. Vastaavasti asennusurakoitsija säästää valtavasti työaikaa tilaamalla asennusvalmiin ja testatun keskuksen, johon on valmiiksi tehtaalla asennettu kohteessa tarvittavat laajennukset. Kolmas suuri työajan säästö tulee käyttöönotossa, kun keskuksen toiminnot on valittavissa ohjelmakirjastosta. Tähän ns valmisohjelmien linkittämiseen on tarjolla myös pakettihintainen palvelu, jos järjestelmä on suunniteltu ja rakennettu tämän ohjeen mukaan. Mutta vaikka järjestelmään olisi tehty joitakin omia sovelluksia ja siten poikettu kohtuullisessa määrin vakioratkaisuista, on ohjelmointi joka tapauksessa EIT-toimintolohkoilla mahdollista tehdä todella kustannustehokkaasti..3

5 Johdanto Järjestelmän kapasiteetti Sopivan EIT -keskuksen valinta lähtee liikkeelle kohteessa tarvittavien syttymisryhmien lukumäärästä. Keskusten tyyppimerkintä kertoo lähtöjen määrän; esim EIT 56/2 tarkoittaa päälle/pois -tyyppisiä lähtöjä 56 kpl ja valonsäädinlähtöjä vakiona 2 kpl. (2 kpl 3 VA universaalisäätimiä) ähtöjen lukumäärään sisältyy 8 erilaisiin laiteohjeuksiin varattua lähtöä. Seuraavilla sivuilla on esitetty EIT -keskusten kapasiteetti havainnollisilla järjestelmäkaavioilla. Kuvasta näkyy yhdellä sivulla koko järjestelmä ja siihen saatavissa olevat lisävarusteet. Järjestelmäkaavioiden tulkinta Tulolohkot Ylinnä vasemmalla on tulolohko, johon liitetään talo-ohjauspainikkeet (TOP) ja kotona / poissa -painike (K/P) sekä turvatekniikka. Kun keskus tilataan integroidulla turvatekniikalla varustettuna, tulee turvasensoreita varten erillinen liitinpaketti ja akkuvarmennin. Tulolohkoihin 2-6 kytketään painikekojeet. Niiden yksityiskohtainen kytkentä selviää asennusohjeesta. Painikekojeiden lukumäärä on esitetty kaavioissa esimerkinomaisesti. Kaksi /2-kytkentää voi korvata yhdellä 6/-kytkennällä tai yhden /2:n tilalle voi kytkeä kaksi /-kytkentää jne. Tulolohkossa 2 on käytetty kaksi tulo-osoitetta hämäräkytkimille ja ulkotermostaatille, jotka voi tarvittaessa siirtää muualle vapaisiin 2V:n tuloosoitteisiin. Tulolohko 7A on varattu 23:n sensoreille (ulkotilojen liiketunnistimet, ulkotermostaatti, kiuastieto, VIS-vika ym), yht 8 kpl. Jos käytetään Senso-sarjan IR-vastaanottimia, on keskukseen silloin lisättävä tulolohko 8. Siihen on mahdollista liittää kaksi erillistä Senso IR -vastaanotinta. Jos taas käytetään Artic-sarjan IR-vastaanotinta, ei tulolohkoa tarvita, koska IRvastaanotin liitetään suoraan kontrollerin tuloporttiin. Jos keskus tilataan GSM-modeemilla varustettuna, siihen asennetaan jo tehtaalla tulolohko 8, koska GSM-modeemi käyttää sen neljää osoitetta. Siinä tapauksessa tulolohkossa on tilaa yhdelle Senso IR-vastaanottimelle. Painikekojeiden vieressä on numero, joka on kaapelin tunnus. Tämä tunnus on laitettava näkyviin myös tasokuvaan. On huomattava, että tunnus ei ole juokseva numero, vaan se tulee järjestelmäosoitteista. Jos siis painikekoje kytketään eri paikkaan tulolohkoissa, niin myös tunnus muuttuu. Tunnus on aina painikekojeen pääpainikkeen järjestelmäosoite (ilman pistettä). Tutustu tunnuksen muodostumiseen pääkaavion avulla..

6 Johdanto Päälle / pois -tyyppiset lähdöt Yksi lähtöreleyksikkö ohjaa aina kahta neljän osoitteen ryhmää. ähtöreleyksikön viereen on merkitty ryhmän tunnus (F., F.2 jne). amppujen kantaan on merkitty syttymisryhmien järjestelmäosoitteet. Nämä osoitteet on hyvä laittaa myös tasokuvaan näkyviin. Valonsäädinlähdöt Valonsäätimiä voi olla EIT -vakiokeskuksessa enintään kpl. Tämä määrä saavutetaan, jos keskus varustetaan kahdella x 3 VA asennuspaketilla. Valmiiksi keskukseen asennetut säätimet on kytketty oman varokkeen perään ja näin niistä lähtee myös omat ryhmäjohdot säädettäville valopisteille. Jos keskukseen lisätään säätimiä heti keskuksen asennuksen yhteydessä, tehdään lisäys samalla periaatteella ohjeen mukaan. Jälkeenpäin tapahtuva säätimien lisääminen tarkoittaa tyypillisesti sitä, että joku päälle/pois -tyyppinen syttymisryhmä muutetaan säädettäväksi. Tässä tapauksessa säädin kytketään ko relelähdön perään ja relelähtö pakko-ohjataan kiinni. Säädettävien syttymisryhmien järjestelmäosoitetta kuvaavat tunnukset voi merkitä tasokuvalle näkyviin esim VS 8. Järjestelmän laajentaminen; alakeskus ja / tai monikontrolleri Monissa tapauksissa on järkevää vähentää kaapelointityötä hajauttamalla järjestelmää alakeskuksiin. Esimerkiksi piharakennukseen voi sijoittaa yhden tuloja yhden lähtöyksikön. Suurissa kohteissa voi olla tarpeen kaksi tai jopa useampia -järjestelmiä eli tarvitaan monikontrollerijärjestelmä. Monikontrollerijärjestelmässä kontrollerien portteja kytketään suoraan toisiinsa ja yhden tällaisen väylän siirtokapasiteetti on 6 kanavaa. Järjestelmien virtalähteiden on kytkettävä yhteen. aajennusvara eri malleihin 56/2: Tulo 23 (7B) 8/2: Tulo 23 (7B) ja ähtö 23 (ähtö 6) /2: Tulo 23 (7B) ja ähtö 23 (ähtö 6) tai Tulo 23 (7B) ja Kontrollerilinkki (In 5 + Out 5) 32/2: Tulo 23 (7B) ja ähtö 23 (ähtö ) sekä Kontrollerilinkki (In 5 + Out 5) Järjestelmän muuntelu tapauskohtaisesti -järjestelmää on mahdollista rakentaa, laajentaa ja muuttaa eli räätälöidä lukemattomilla eri tavoilla. Tähän ryhtyvän on silloin hallittava järjestelmän komponentit ja ohjelmointi. Valmistajan tarjoama edullinen linkityspalvelu on tarkoitettu vain vakioratkaisuille. Räätälöidyissä ratkaisuissa on varauduttava myös ohjelmoinnista aiheutuviin lisäkustannuksiin..5

7 2 2 Alarm Backup 2V OK 2V OK Vdc Telemecanique I I2 I3 I I5 I6 Menu/OK Q Q2 Q3 Q SR3B2B Vdc Telemecanique STATUS COM-M SR2 COM Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B N Input 23/ 8 Input,<mA@23 23/ V B52 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 8 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source Input,<V@3mA= B A OK Mode Select N Max,7 A Max 3, A 2 2 V Power 72 W Input: -2 5/6 Hz Output: 3 A/2 V = Power OK 2 Vdc OK Win Controller B RS B522 Voice Modem OK RS RS Input/Output 2B Phone 8 2BA Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B52 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac Viewer B 5 AN OK AUX COM RS EIT 56/2 isävarusteet EIT Johdanto TOP ja K/P Integroitu turvatekniikka Tulolohko Virtalähde 2V Kontrolleri ähtö F. F Tulolohko 2 ähtö 2 F.3 F Tulolohko 3 ähtö 3 F 2.2 F Tulolohko ähtö F 3. F Tulolohko ähtö 5 F 3.3 F IR-kauko-ohjaus Tulolohko 6 Tulolohko 7A aajennusvara alakeskukseen; Tulolohko 7B Tulolohko 8 Valonsäädin VS 8 VS 85 Valonsäädin VS 9x.. Valonsäädin VS x... ähtö 6 aiteohjaus ähtö 7 F.2 F x laiteohjaus YHT 56 kpl on/off -lähtöjä + 6 kpl valonsäätöjä M M 8.7 M2 8. M2 8.8 M M2 8 kpl on/off -syttymisryhmiä M M M.3.6 M.7 M2. M2.8 GSM-ohjaus FASTRACK wavecom wismo Robottipuhelin ähiverkkoyksikkö.6

8 2 2 Alarm Backup 2V OK 2V OK Vdc Telemecanique I I2 I3 I I5 I6 Menu/OK Q Q2 Q3 Q SR3B2B Vdc Telemecanique STATUS COM-M SR2 COM Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B N Input 23/ 8 Input,<mA@23 23/ V B52 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 8 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source Input,<V@3mA= B A OK Mode Select N Max,7 A Max 3, A 2 2 V Power 72 W Input: -2 5/6 Hz Output: 3 A/2 V = Power OK 2 Vdc OK Win Controller B RS B522 Voice Modem OK RS RS Input/Output 2B Phone 8 2BA Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B52 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac Viewer B 5 AN OK AUX COM RS EIT 8/2 isävarusteet EIT Johdanto TOP ja K/P Integroitu turvatekniikka Tulolohko Virtalähde 2V Kontrolleri ähtö F. F Tulolohko 2 ähtö 2 F.3 F Tulolohko 3 ähtö 3 F 2.2 F Tulolohko ähtö F 3. F Tulolohko ähtö 5 F 3.3 F Tulolohko 6 aiteohjaus ähtö 7 kpl on/off -syttymisryhmiä aajennusvara alakeskukseen; ähtöyksikkö IR-kauko-ohjaus Tulolohko 7A aajennusvara alakeskukseen; Tulolohko 7B Tulolohko 8 Valonsäädin VS 8 VS 85 Valonsäädin VS 9x.. Valonsäädin VS x... M M2 M M2 8 x laiteohjaus YHT 8 kpl on/off -lähtöjä + 2 kpl valonsäätöjä M M M M M.3.6 M.7 M2. M2.8 GSM-ohjaus FASTRACK wavecom wismo Robottipuhelin ähiverkkoyksikkö.7

9 2 2 Alarm Backup 2V OK 2V OK Vdc Telemecanique I I2 I3 I I5 I6 Menu/OK Q Q2 Q3 Q SR3B2B Vdc Telemecanique STATUS COM-M SR2 COM Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B N Input 23/ 8 Input,<mA@23 23/ V B52 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 8 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source Input,<V@3mA= B A OK Mode Select N Max,7 A Max 3, A 2 2 V Power 72 W Input: -2 5/6 Hz Output: 3 A/2 V = Power OK 2 Vdc OK Win Controller B RS B522 Voice Modem OK RS RS Input/Output 2B Phone 8 2BA Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B52 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac Viewer B 5 AN OK AUX COM RS EIT /2 isävarusteet EIT Johdanto TOP ja K/P Integroitu turvatekniikka Tulolohko Virtalähde 2V Kontrolleri ähtö F. F Tulolohko 2 ähtö 2 F.3 F Tulolohko 3 ähtö 3 F 2.2 F Tulolohko ähtö F 3. F aajennusvara toiseen kontrolleriin; Cntrlink 6 kanavaa kpl on/off -syttymisryhmiä aajennusvara toiseen kontrolleriin; Cntrlink 6 kanavaa Tulolohko 6 tai aajennusvara alakeskukseen; ähtöyksikkö aiteohjaus ähtö IR-kauko-ohjaus Tulolohko 7A aajennusvara alakeskukseen; Tulolohko 7B Tulolohko 8 Valonsäädin VS 8 VS 85 Valonsäädin VS 9x.. Valonsäädin VS x... M M2 M M2 8 x laiteohjaus YHT kpl on/off -lähtöjä + 2 kpl valonsäätöjä M M M M M.3.6 M.7 M2. M2.8 GSM-ohjaus FASTRACK wavecom wismo Robottipuhelin ähiverkkoyksikkö.8

10 2 2 Alarm Backup 2V OK 2V OK Vdc Telemecanique I I2 I3 I I5 I6 Menu/OK Q Q2 Q3 Q SR3B2B Vdc Telemecanique STATUS COM-M SR2 COM Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B Input,<V@3mA= B N Input 23/ 8 Input,<mA@23 23/ V B52 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 8 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source Input,<V@3mA= B A OK Mode Select N Max,7 A Max 3, A 2 2 V Power 72 W Input: -2 5/6 Hz Output: 3 A/2 V = Power OK 2 Vdc OK Win Controller B RS B522 Voice Modem OK RS RS Input/Output 2B Phone 8 2BA Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B52 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source 5mA/2-8,source Output 23/ A 23/ V B Output 23/ A 23/ V B = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac -3 = immer UNI 25- VA 23 V 5Hz ac Viewer B 5 AN OK AUX COM RS EIT 32/2 isävarusteet EIT Johdanto TOP ja K/P Integroitu turvatekniikka Tulolohko Virtalähde 2V Kontrolleri ähtö F. F Tulolohko 2 ähtö 2 F.3 F Tulolohko 3 ähtö 3 F 2.2 F kpl on/off -syttymisryhmiä aajennusvara alakeskukseen; ähtöyksikkö aajennusvara toiseen kontrolleriin; Cntrlink 6 kanavaa 6 68 aajennusvara toiseen kontrolleriin; Cntrlink 6 kanavaa Tulolohko aiteohjaus ähtö IR-kauko-ohjaus Tulolohko 7A aajennusvara alakeskukseen; Tulolohko 7B Tulolohko 8 Valonsäädin VS 8 VS 85 Valonsäädin VS 9x.. Valonsäädin VS x... M M2 M M2 8 x laiteohjaus YHT 32 kpl on/off -lähtöjä + 2 kpl valonsäätöjä M M M M M.3.6 M.7 M2. M2.8 GSM-ohjaus FASTRACK wavecom wismo Robottipuhelin ähiverkkoyksikkö.9

11 Johdanto Vakiokeskukset ja niiden lisävarusteet Sstl-nro Nimi VAKIOKESKUKSET ähtöreleet Valonsäätimet Johdonsuojat EIT 32/ x 3 VA UNI 27 x BA, 5 x B6A EIT /2+8 2 x 3 VA UNI 27 x BA, 5 x B6A EIT 8/ x 3 VA UNI 27 x BA, 5 x B6A EIT 56/ x 3 VA UNI 27 x BA, 5 x B6A ISÄVARUSTEET (asennetaan tehtaalla keskukseen valmiiksi) Integroitu turvatekniikka (sisältää akkuvarmentimen, akun ja riviliittimet) Sähkölämmityksen ohjaus SY (sisältää releet, vikavirtakytkimen ja 2 x BA js.automaattia) GSM-tekstiviestiohjaus / hälytys (sisältää myös tuloyksikön porttiin 8) Ovisarja 2-kenttäiseen EIT -keskukseen (sisältää teräspariovet, kehykset ja salpalaitteet) Ovisarja -kenttäiseen MINI -keskukseen (sisältää teräsoven, kehykset ja salpalaitteen) Valonsäätimet (asennetaan tehtaalla keskukseen valmiiksi vakiona olevien lisäksi) Valonsäädin Valonsäätimet 2 x 3 VA UNI Valonsäätimet 2 x 6 VA UNI Valonsäätimet 2 x VA UNI Valonsäätimet VA UNI Valonsäätimet 3 + VA UNI Valonsäätimet 6 + VA UNI Valonsäätimet x 3 VA UNI (ei tilanneohjaukseen) ISÄVARUSTEET (irtokomponentit) Viewer lähiverkkoyksikkö Robottipuhelin puhemoduulilla Tuloyksikkö 2V (tuloporttiin 8 Senso IR -vastaanotinta varten) Tuloyksikkö 23ac (tuloporttiin 7) Huomaa valonsäätimistä Universaali valonsäätimien paketteja voi tilata yhteen vakiokeskukseen enintään 2 kpl. Ne voivat olla keskenään samanlaisia, esim. 2 kpl , jolloin keskus varustetaan neljällä VA:n säätimellä. x 3 VA säädinpaketti ( ) on tarkoitettu huonetiloihin, joissa on vain yksi säädettävä syttymisryhmä ja johon ei tarvita automaattisesti hämäryystason mukaan syttyvää perusvalaistusta. Esimerkiksi lastenhuoneet, makuuhuone yms ovat sopivia tiloja. - säätimiä voi tilata yhteen keskukseen niin monta, kuin siinä on kontrollerin lähtöportteja vapaana. Pienimmän mallin portteja ja 5 voi tarvittaessa käyttää. Samat valonsäädinpaketit käyvät myös MINI -vakiokeskuksiin..

12 Järjestelmän suunnittelu Tilajaottelu ja tilojen numerointi Aivan ensimmäinen tehtävä on jakaa kohde tiloihin ja numeroida tilat. Näin saadaan kokonaisuus pilkottua sellaisiin osiin, joiden käsittely jatkossa on mielekästä. Tilajaon tarkoitus selviää viimeistään ohjelmoitaessa kohdetta. Tilajaon peruste Yksinkertaisimmillaan tila on yksi huone ja suurin osa tiloista näin onkin. Poikkeuksena tyypillisesti on saunatilat tai saunaosasto, johon voi kuulua löylyhuoneen lisäksi pesuhuone ja joskus muitakin tiloja (allashuone, poreallastila, höyrysauna tms). Toinen poikkeus voi liittyä keittiön, ruokailutilan ja olohuoneen muodostamaan kokonaisuuteen. Maalaistalon tupakeittiö voi olla yksi tila, mutta se harvoin soveltuu malliksi modernimman tyylin pientaloon. Jos edellä mainitut kolme tilaa ovat hyvin yhtenäinen avara kokonaisuus, on osoittautunut sopivaksi jakaa tila kahteen osaan; olohuoneeseen ja keittiö/ruokailutilaan. Tarkaa sääntöä ei voi kuitenkaan antaa. Joskus nämä kaikki kolme tilaa on selkeintä käsitellä kukin omanaan. Ratkaisun hakemisessa helpottanee se, että jos tilan valaistusta voi kuvitella ohjaavansa yhdestä pisteestä, niin se voi silloin olla yksi tila. Tämä on helppo mieltää juuri saunaosaston kohdalla. Suurempikin saunaosasto on ehkä kätevintä hallita pukuhuoneen painikekojeesta. Sensijaan saunaosastoon liittyvä erillinen wc-tila ei saa kuulua yhteen saunaosaston kanssa, vaan sille on järjestettävä oma valaistuksen hallinta wc:n sisäpuolelle. Edelleen tiloiksi määritellään kukin terassi tai kuisti, jonka kautta on kulkuyhteys sisä- ja ulkotilojen välillä. Kaikesta tästä tila-ajattelusta sitten lopulta seuraa se, että kukin tila varustetaan aikanaan omalla toiminto-ohjelmalla, joka linkitetään talon keskitettyihin toimintoihin. Tästä on kerrottu enemmän EIT -ohjelmointioppaassa. Tilojen numerointi Jokaiselle tilalle annetaan numerotunnus. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että tiloista puhuttaessa puhutaan aina yksiselitteisesti oikeasta tilasta. Varsinkin lastenhuoneet ja wc:t, joita voi olla useita, menevät helposti keskenään sekaisin. Numerointia varten on seuraavalla sivulla taulukko, josta numerot eri tiloihin kannattaa poimia. Tämä sama numerointi löytyy myös ohjelmistosta, joten taulukkoa käyttämällä ohjelmoijan ei tarvitse muuttaa omassa työssään numerointia. Julkisrakennuksissa käytetään huoneiden numerointia, joka perustuu kerrosnumeroon, mutta koska pientaloja ei ole missään ohjeistettu numeroimaan, voi mainiosti ottaa tämän oppaan numerotaulukon käyttöön. Numerot menevät tässä tilatyypeittäin ja sen vuoksi niitä on kohtalaisen helppo oppia muistamaan jopa ulkoa. 2.

13 Järjestelmän suunnittelu Tilojen numerointi Terassit; Kulkuväylät; Taloustilat; Oleskelu; Työtilat; Huoneet; Varastot; Pesutilat; Aputilat; Ei erityistä tilaa eli koskee koko kiinteistöä Pääsisäänkäynti n Kuistit, terassit, parvekkeet, talon ulkoseinusta 2 Pääsisäänkäynnin tuulikaappi 22 Pääeteinen, muut eteiset, käytävät, portaikot 3 Keittiö 32 Kodinhoitohuone, muut kodinhoitotilat, vaatehuoneet Olohuone n muut oleskelutilat, aulat, parvet, takkahuoneet 5n Työhuone, kuntohuone, harrastustilat 6 Päämakuuhuone (vanhempien mh) 6n Asuinhuoneet, lastenhuoneet 7n ämpimät varastotilat, kylmät varastotilat (vajat) 8 Saunatilat (sauna, pesuhuone, pukuhuone) 8n kylpyhuoneet, WC:t, allashuoneet 9 Tekninen tila 9n Autotalli, autokatos, ullakko, kellari, jätekatokset 99 puutarha ja puutarharakenteet Samantyyppiset huoneet numeroidaan juoksevasti. Esim. lastenhuoneet alkavat numerosta 62 ja jatkuvat siitä 63, 6, 65 jne. 2.2

14 Järjestelmän suunnittelu Syttymisryhmien määrittely Seuraavaksi käydään taloa läpi tila tilalta ja valitaan kuhunkin tilaan tarvittava määrä syttymisryhmiä. Esimerkiksi keittiöön tyypillisesti valitaan: ) yleisvalo 2) työvalot (välitilaan) 3) ruokapöydän valo ) koristevalaistus (esim ns lippahalogeeneja tms) Aluksi kaikki syttymisryhmät voi merkitään on-off-tyyppiseksi. Näin jatketaan ja kaikkien tilojen syttymisryhmien määrät lasketaan yhteen. Saatua summaa verrataan eri keskusmallien tarjoamaan kapasiteettiin. Ennen lopullista keskuksen valintaa valitaan ne syttymisryhmät, jotka halutaan säädettäviksi. Ne vastaavasti vähentävät relelähtöjen määrää. opuksi valitaan summien perusteella sopiva keskus. askentaa kannattaa helpottaa taulukkolaskenta -sovelluksella. Kun kapasiteetti ei riitä Toisinaan käy niin, että yhteenlasku antaa suuremman luvun kuin minkään vakiokeskuksen kapsiteetti sallii. Tällöin täytyy ottaa käyttöön muutamia keinoja, joilla syttymisryhmien määrä alennetaan kapasiteettiin sopivaksi. Kriittinen uudelleentarkastelu Ihan yksinkertaisesti mietitään vielä uudelleen jokaisen tilan kohdalla, onko kaikki syttymisryhmät oikeasti tarpeen eli löytyykö niille perusteltu käyttöidea. Yleensä huoneissa tulisi syttymisryhmien kokonaismäärä rajoittaa kahteen ja säädettäviä vain yksi / tila. Suuremmat määrät tulisi säästää olohuoneeseen tai vastaaviin näyttävyyttä tai toimivuutta vaativiin tiloihin kuten keittiöön. Suora liikekytkinohjaus Valitaan pieniin tiloihin (vaatehuoneet, tuulikaappi, pieni wc) ratkaisu, jossa keskukselta tuodaan kiinteä jännite ja viedään se valaisimelle 23 liikekytkimen kautta. Näin saadaan yksi osoite/tila hyödyllisempään käyttöön ja tila on kuitenkin talon tyylin mukaisesti automatisoitu. -valonsäätimien hyödyntäminen Jos ensimmäisellä kierroksella käytettiin vain kaksi -valonsäädintä, on silloin mahdollista lisätä säätimiä vielä jopa 8 kpl. Jokainen näin lisätty säädin vapauttaa yhden releosoitteen. Huomaa kuitenkin, että enintään kpl lisäsäätimiä on mahdollista hyödyntää tilanneohjauksissa ja liikekytkinkäytössä. Eli kaikki kahden säätimen lisäpaketit on kytketty niin, että niiden muistitasot saadaan käyttöön. Makuuhuoneisiin, joissa on vain yksi säädettävä ryhmä, voi sijoittaa x 3 VA paketista säätimiä. Niiden ohjaus tapahtuu vain ylös/alas -periaatteella eikä niitä voi siten käyttää ns tilanneohjauksessa mukana. Optimaalinen ratkaisu saattaa löytyä niin, että vakiona olevien säätimien lisäksi valitaan 2 kpl lisäsäätimiä tilanneohjaukseen ja kpl ylös/alas -ohjaukseen. 2.3

15 Järjestelmän suunnittelu Jos kapasiteetti ei vieläkään riitä Kyseessä saattaa olla niin iso kohde, että sen ohjaamiseen tarvitaan kaksi kontrolleria eli kaksi EIT -keskusta. Mikäli näin on, niin silloin suunnittelu jatkuu samalla tavalla, mutta talo on ensin jaettava kahteen osaan ja kumpaankin suunnitellaan erikseen oma järjestelmä. Talon jako kontrollerialueisiin on tehtävä mielellään niin, että alueet on kohtalaisen selkeästi toisistaan eroavat. Tarkkaa ohjetta on mahdoton antaa, mutta esimerkkeinä jaosta voi olla kerrosjako. Sekään ei kuitenkaan aina ole paras mahdollinen. Jako voi mennä myös niin, että toiseen alueeseen sisältyvät yleiset tilat ja piha-alueet, toiseen taas makuuhuoneet ja niihin liittyvät tilat. Yksittäinen tila ei saa jakaantua eri kontrollereille. Aluejaon tavoitteena on se, että alueiden välillä olisi mahdollisimman vähän tarvetta siirtää yksittäisiä ohjauksia. Tämä tulee huomioida esimerkiksi silloin, kun talo jaetaan kerroksittain alueisiin. Portaikon valoa pitää kuitenkin voida ohjata kaikista kerroksista. Siksi portaikko pitää olla kokonaan samalla alueella. Toinen periaatteellinen taustavaikuttaja on mahdollinen graafinen käyttöliittymä, jolla taloa halutaan ohjata selaimen kautta tietokoneen kuvaruudulta. Tässä tapauksessa on mielekkäintä yhdistää lähiverkkoyksikkö siihen kontrolleriin, joka ohjaa yleisiä alueita ja pihavalaistusta. Ja makuuhuoneiden nettiohjaus voi jäädä tarpeettomana poiskin. ähiverkkoyksikkö on tosin mahdollista liittää kaikkiin kontrollereihin ja selainohjaus saadaan silloin kaiken kattavaksi, mutta aina ei asiakas halua siihen niin paljon panostaa. Jos kapasiteetti ei riitä valonsäätimien osalta Voi olla, että edellä esitetyt valonsäätimien käyttöideat eivät tyydytä tai riitä ja -säätimiä tarvitaan enemmän kuin kpl. Ja jos talo kuitenkin on sen verran kohtuullisen kokoinen, että kahden kontrollerin järjestelmää ei ole mielekästä rakentaa, niin silloin voi eteen tulla vakioratkaisun osittainen räätälöinti. Tässä tilanteessa suositellaan lisäohjeiden kysymistä Schneiderin tuotetuesta tai kääntymään suoraan järjestelmäpalvelun puoleen ( jossa relelähtöjen ja valonsäätimien suhdetta voidaan muuttaa jonkin verran. Jos loistevaloja pitää säätää EIT -keskukseen on saatavissa - säädinpaketteja ja niitä voi asentaa niin monta, kuin keskuksessa on vapaana lähtöportteja. Pienimmässä mallissa voi hyödyntää myös lähtöportit ja 5. On syytä huomata, että tämä säädintyyppi käyttää lähtöosoitteita runsaasti eli kaikki portin 8 osoitetta tarvitaan yhden syttymisryhmän ohjaukseen. Huomautus sähkölämmityskohteita varten EIT -keskuksen sähkölämmitys -lisävaruste käyttää neljä ensimmäistä valoohjausosoitetta sähkölämmityksen ohjaamiseen, joka on siten huomioitava syttymisryhmiä laskettaessa. 2.

16 Järjestelmän suunnittelu Ohjauskomponenttien (sensorien) valinta Jokaiseen tilaan määritellään joku sensori, jolla valaistusta ja tilan toimintoja ohjataan. Enimmäkseen sensorit ovat painikkeita. Myös liiketunnistimia kannattaa suosia mahdollisimman kattavasti eri tiloissa. Niillä saavutetaan lisäarvoa, jota käyttäjät yleensä arvostavat. Valaistuksen ohjaaminen helpottuu oleellisesti ja toisaalta liiketunnistimien käyttö vähentää painikkeiden tarvetta ja sitä kautta alentaa asennustyötä ja -kustannuksia. -talossa voi huoletta valita tilaan liiketunnistimen, koska sen hyödyntäminen lopulta riippuu kuitenkin ohjelmasta. Joissakin tapauksissa liiketunnistin on käytössä vain tietyissä tilanteissa tai tiettyinä aikoina. Ohjauskomponenttien valinnassa voi käyttää samaa suunnittelulomaketta, jota käytettiin syttymisryhmien laskennassa. omakkella lasketaan sensorien lukumäärät yhteen ja verrataan keskusten suosituslukumääriin. iiketunnistimet Komponenttien valinnan voi aloittaa liiketunnistimien sijoittamisesta sopiviin paikkoihin. Keskusten pääkaavioon on varattu valmiiksi paikka neljälle 23:n ulkotilojen ja kahdeksalle 2V:n sisätilojen liiketunnistimelle. Ulkona liiketunnistimet ovat tarpeen kaikilla ulko-ovilla. Parvekkeilta ne voi jättää pois. Neljä liiketunnistinta voi olla monesti aika vähän, mutta asiaa voi auttaa lisäämällä toisen 23:n tulolohkon alakeskukseen esim. piharakennukseen. Siihen voi kytkeä 8 kpl 23:n sensoreita, joista osa voi olla painikkeita ja osa liiketunnistimia. Sisätilojen liiketunnistimet kannattaa sijoittaa kulkureiteille (tuulikaapit, käytävät, aulat) ja yleensä myös erilaisiin oleskelu- ja työtiloihin. Makuuhuoneista ne voi jättää pois, mutta pitkälle tulevaisuuteen antaa toki muuntelumahdollisuuksia, jos niihinkin on varattu kojerasioita ja kaapeli valmiiksi. Painikkeet Seuraava tehtävä onkin sitten valita sopiva painikekoje kuhunkin tilaan. Pääsääntöisesti kaikkiin huonetiloihin laitetaan joku painikekoje. Jos huoneessa on myös liikekytkin, niin painikekojeita ei välttämättä tarvita jokaiselle ovelle. Pienistä vaatehuoneista tai wc-tiloista voi jättää painikkeen pois kokonaan, kunhan sinne on laitettu liiketunnistin. Painikkeella saadaan tässä tapauksessa vain se lisämahdollisuus, että valot voi kytkeä palamaan pysyvästi kyseiseen tilaan, vaikka siellä ei ketään olisi. Tällaiselle käytölle on vaikea keksiä syytä. Myöskään kaikki terassit eivät välttämättä tarvitse painiketta. Terassin valoja voi ohjata keskitetysti TOP-kojeella ja sen lisäksi ulkovalaistuksen voi määritellä toimimaan automaattisesti hämäräkytkin/kello-ohjauksella. Ja vielä näiden lisäksi liiketunnistin terassilla kytkee sinne valaistuksen aina pimeällä liikuttaessa. Painikekoje terassin ovella terassia varten on perusteltu silloin, kun syttymisryhmiä on useampia, kun samasta paikasta halutaan vaikuttaa puutarhavalaistukseen tai kun ovessa on sähkölukitus. 2.5

17 Järjestelmän suunnittelu Eri kalustesarjat (Artic, Senso, Renova ja pintapainike) Strömfors -tuotteissa on useita erilaisia kalustesarjoja. Erot näiden välillä eivät ole pelkästään ulkonäköön liittyviä vaan myös tekniset erot on huomioitava. Seuraavalla sivulla on esitetty taulukon muodossa kaikki kalustevaihtoehdot rinnakkain niin, että samalla rivillä olevat painikeyhdistelmät vastaavat toisiaan. Eri kalustesarjoilla on erilainen määrä painikkeita ja merkkivaloja. Tämän vuoksi EIT -järjestelmää suunniteltaessa on hyvä käyttää yhtenäistä kytkentätyyppiä kuvaavaa merkintää, joka kertoo suoraan montako painiketta ja montako merkkivaloa kuhunkin ohjauspisteeseen on tulossa. Kytkentätyyppi on muotoa PAINIKKEITA / MERKKIVAOJA Esim /2 tarkoittaa painiketta ja 2 merkkivaloa. Näin meneteltäessä voi järjestelmätason suunnittelun toteuttaa ilman kalustesarjan valintaa. Kalustesarja on kuitenkin hyvä valita ennen asennustöiden aloittamista, koska kojerasioita tarvitaan eri sarjoilla erilaisia määriä. Vakioidut kytkentätyypit -järjestelmän I/O-osoitteiston takia on edullista käyttää merkkivaloja sopivassa suhteessa painikkeiden määrään nähden. Näin saadaan riviliittimien ja johtojen määrät optimoitua mahdollisimman hyvin ja ratkaisut sopivat hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. EIT -järjestelmään valitut ratkaisut on esitetty seuraavan sivun taulukossa. Huonetiloja varten on valittu /, /2 ja 6/ -kytkentätyypit. Kytkentätyypit 2/2 ja / ovat vain keskitettyjä ohjauksia (kotona/poissa ja taloohjaus-painikkeet) varten. Näistä toiminnoista on kerrottu enemmän ohjelmointioppaassa. Kun näin on vakioitu kytkennät ja niihin sopivat ohjelmat, seuraa siitä valtava työajan säästö suunnittelussa, asennuksissa ja ohjelmoinnissa. Toisaalta tästä seuraa, että kaikissa tapauksissa ei ole mahdollista käyttää painikekojeen kaikkia ominaisuuksia hyväksi ja tulos näyttää joskus osoitteiden tuhlaukselta. Työn säästö on kuitenkin paljon merkittävämpi tekijä. Osa painikekalusteista on mahdollista kaapeloida yhdellä ja samalla kaapelityypillä eli -parisella tietoverkon UTP-kaapelilla. Osa painikekojeista vaatii enemmän johtimia ja silloin käytetään saman kaapelityypin siamilaista versiota. On hyvä käyttää juuri siamilaista kaapelia eikä kahta erillistä kaapelia, koska valmiiksi merkitty kaapeli on helppo tunnistaa molemmissa päissä ja kytkentä tulee kerralla oikein. Myös painikkeiden nimet on vakioitu. Pääpainike on aina merkkivalolla varustettu ja sen tarkoitus on ohjata tilan yleisvalaistusta (syttymisryhmää A tai a, joka on selostettu jäljempänä). Apupainikkeet ovat myös merkkivalollisia painikkeita ja näiden lisäksi on lisäpainikkeita, joissa ei tarvita merkkivaloja. 2.6 Huomaa, että tuote-esitteissä kunkin kalustesarjan kohdalla on erilaisia tapoja esittää painikekojeen tyyppi. Vain EIT -oppaissa käytetään kaikille yhtenäistä kytkentätyyppi -käsitettä. Tutustu sivun 2.8 taulukkoon, jossa vastaavuudet on esitetty. Edellä esitelty vakioratkaisujen periaate ei tarkoita sitä, että muita ratkaisuja ei voisi käyttää, mutta niiden räätälöimiseen on varattava riittävästi aikaa. On myös huomioitava, että vakiohinnoiteltu linkityspalvelu koskee vakioituja ratkaisuja.

18 Järjestelmän suunnittelu Kytkentätyyppi FUGA ARTIC SENSO (Pinta-asennuspainike) RENOVA UTP P -kaapeleita / kpl 2/2 K/P kpl KOTONA / POISSA -painike 3/3 kpl /2 isä isä 2 isä isä2 isä isä2 isä isä2 kpl /3 isä isä isä isä kpl / TOP Apu3 + mv Apu3 + mv Apu3 + mv 2 kpl! Apu3 + mv TAO-OHJAUSPAINIKE keskitettyjä ohjauksia varten 5/3 isä isä2 isä isä2 isä isä2 isä isä2 2 kpl 6/ Apu3 + mv isä isä 2 isä Apu3 + mv isä 2 Apu3 + mv isä isä2 Apu3 + mv isä isä 2 2 kpl! 8/ Apu3 + mv isä isä 3 isä isä 2 Apu3 + mv isä isä3 isä isä2 2 kpl kojerasioita! Apu3 + mv isä isä3 isä isä2 Apu3 + mv isä isä3 isä isä2 2 kpl 2.7

19 Järjestelmän suunnittelu / 2/2 K/P /2 / TOP 6/ Kalustesarja ARTIC SENSO RENOVA FUGA (Pinta-asennuspainike) -painike valkoinen 7 62 harmaa 7 62 musta painike valkoinen vaaleanharmaa antrasiitti alumiininharmaa painike valkoinen musta /2-painike valkoinen painike valkoinen harmaa musta /5-painike valkoinen vaaleanharmaa antrasiitti alumiininharmaa painike valkoinen musta /-painike valkoinen painike valkoinen 7 62 harmaa 7 62 musta /5-painike valkoinen vaaleanharmaa antrasiitti alumiininharmaa painike valkoinen musta /-painike valkoinen painike valkoinen 7 62 harmaa 7 62 musta /8-painike valkoinen vaaleanharmaa antrasiitti alumiininharmaa painike valkoinen musta valkoinen valkoinen x 2/-painike -painike 2-painike valkoinen 7 62 harmaa 7 62 musta valkoinen harmaa musta /8-painike valkoinen vaaleanharmaa antrasiitti alumiininharmaa painike 2-painike valkoinen musta valkoinen musta x 2/-painike valkoinen valkoinen Kytkentätyyppiä vastaavat kojeet niiden omilla tyyppimerkinnöillä ja sähkönumeroilla esitettynä. Kytkentätyyppi 2.8

20 Järjestelmän suunnittelu Kytkentätyypin valinta eri tiloihin Sähkösuunnittelijan tehtäväksi jää tässä järjestelmäsuunnittelun vaiheessa valita sopiva kytkentätyyppi kuhunkin tilaan. Vaihtoehtoja on edellä esitetyn mukaan kolme: /,/2 ja 6/. Pääsääntö on, että kuhunkin tilaan valitaan vain yksi näistä kytkentätyypeistä. Poikkeuksena päämakuuhuoneeseen on vaihtoehtona tarjolla vakiotu ratkaisumalli, jossa käytetään yhtä /2- ja kahta /-tyyppiä. Näin saadaan aikaan parisängyn molemmille puolille oma painike, jolla voi hallita yövaloa ja kaikki valot pois -toimintoa. Vakioiduilla ratkaisuilla päästään siihen, että kussakin tilassa tarvitaan vain yksi toimintolohko ohjelmointivaiheessa. Mitään teknistä estettä ei kuitenkaan ole sille, että tilaan asennetaan useampi kytkentätyyppi ja niille sitten laaditaan ohjelma yksilöllisesti. Tätä voi suositella vain hyvin kokeneille suunnittelijoille, jotka pystyvät ottamaan vastuun myös ohjelmoinnista ja käyttöönotosta. Karkea valinta Ihan ilman syvällisempää miettimistä voi kytkentätyypit jakaa talossa siten, että toisarvoisiin tiloihin laitetaan /, kaikkiin asuinhuoneisiin /2 ja keskeisiin oleskelu- ja keittiötiloihin 6/. Ilman perusteita tehty valinta on kuitenkin hieman arveluttava. Suunnittelijan tulisi perehtyä myös ohjelmointiin ainakin sen verran, että tuntisi erilaiset toimintolohkot pääpiirteiltään ja käyttöperiaatteiltaan. Tämä helpottaa paljon kytkentätyypin valinnassa. Valintaan vaikuttavat perusteet Syttymisryhmien lukumäärä Kukin toimintolohko on suunniteltu aivan tietylle määrälle syttymisryhmiä. Tämä ilmenee toimintolohkon nimestä: Nimen lopussa olevat kirjaimet ovat syttymisryhmiä. esim /2 (xxx.xx) AB tarkoittaa, että tämä toimintolohko voi ohjata kahta syttymisryhmää (A ja B). Joissakin toimintolohkoissa voi asetuksista valita syttymisryhmien lukumäärän. Yleensä on käyttäjälle helpompi, jos jokaista syttymisryhmää varten on oma painike ja merkkivalo. Siksi /2 sopii parhaiten kahden syttymisryhmän ohjaamiseen ja 6/ vastaavasti neljän syttymisryhmän ohjaamiseeen. Joissakin tiloissa voi kuitenkin mainiosti käyttää / -painiketta useiden ryhmien ohjaamiseen. Painikkeen peräkkäiset painallukset sytyttävät lisää ryhmiä. Terassien ovilla riittää / -painike, jos sillä ohjataan vain terassin valoja, vaikka niitä olisi neljäkin syttymisryhmää. /2-painike valitaan silloin kun halutaan ohjata erikseen puutarhan valoja ja/tai kun halutaan ohjata sähkölukkoa. 2.9

21 Järjestelmän suunnittelu Valonsäätöjen lukumäärä Toimintolohkon nimestä käy selville myös säädettävien syttymisryhmien ohjaus. esim /2 (xxx.xx) Ab tarkoittaa, että tämä toimintolohko voi ohjata kahta syttymisryhmää (A ja b), joista toinen, tässä tapauksessa b, on säädettävä. Pieni kirjain kertoo aina sen, että kyseessä on -valonsäätimen ohjaus. Säätäminen tapahtuu yhtä poikkeusta lukuunottamatta aina merkkivalottomilla lisäpainikkeilla, joten tyypillisesti näissä tiloissa käytetään /2 tai 6/ -kytkentätyyppiä. Poikkeus on yhden syttymisryhmän tila, jota voi ohjata myös / -kytkennällä ns -nappiperiaatteella (vuorotellen eri suuntiin). Käyttöperiaate Kolmantena valintaperusteena on käyttöperiaate. Kun syttymisryhmiä on, 2, 3 tai, on ohjaus mahdollista järjestää niin, että jokaiselle syttymisryhmälle on oma painike. Viidennen syttymisryhmän kohdalla joudutaan luopumaan tästä. /2 -kytkennällä voi tehdä ohjauksen niin, että lisäpainikkeet toimivat + / - painikkeina samaan tapaan kuin säädettävillä valoilla. Vasen kytkee joka painalluksella yhden ryhmän lisää päälle ja oikea vastaavasti pois päältä. Kokonaan toisenlainen käyttöperiaate on ns TIANNEOHJAUS, jossa huonetilaan sovitaan nimetyt tilanteet (2... kpl). Käyttäjä valitsee painikkeella yhden tilanteen kerrallaan käyttöön ja merkkivalo ilmaisee, mikä tilanne on valittuna. Merkkivalottomilla lisäpainikkeilla voi sitten säätää kaikkia tilanteessa mukana olevia valonsäätimiä samanaikaisesti. Tästä seuraa se, että kytkentätyyppiä valitessa valitaankin se, montako tilannetta tilaan otetaan. /2-kytkennällä voi valita kaksi eri tilannetta ja 6/-kytkennällä neljä tilannetta. Näiden lisäksi on vielä on ns PIR-tilanne, jonka ohjelma kytkee liiketunnistimella pimeään tilaan, mikäli liiketunnistin on käytössä. Kahden tilanteen ohjausta voi mainiosti harkita esim keittiöön, jossa tilanteet voi olla työ ja ruokailu. Neljän tilanteen ohjaus taas sopii olohuoneeseen, jossa käyttötilanteita voi olla useampia. Suositustaulukko Seuraavalla sivulla on taulukko, johon on koottu erilaisia tyypillisiä omakotitalon tiloja. Jokaiseen tilaan on laitettu ehdolle suositusjärjestyksessä siihen sopivia kytkentätyyppejä ja joitakin perusteluja. Käytä taulukon antamia vihjeitä, tutustu ohjelmointioppaan avulla toimintolohkoihin ja käytä luovuutta. Aina kun keskuksen kapasiteetti antaa myöten, niin isompaa kytkentätyyppiä kannattaa harkita. Yksiselitteisesti se ei kuitenkaan aina ole parempi valinta, sillä myös turhat painikkeet ovat käyttäjälle kiusallisia. 2.

22 Järjestelmän suunnittelu Suositustaulukko Terassit; /2 +PIR Terassin valoja - syttymisryhmää Puutarhan valoja - syttymisryhmää lisäksi sähkölukon ohjausmahdollisuus / +PIR Terassin valoja - syttymisryhmää Kulkuväylät; / +PIR Tilan valoja -2 syttymisryhmää, joista A liiketunnistimella. Käyttäjälle helpoin. /2 +PIR Tilan valoja -5 syttymisryhmää, joista A myös liiketunnistimella. Taloustilat; Keittiö /2 +PIR Tilan valoja 2 tai enemmän, vaihtoehtona 2-tilanneohjaus 6/ +PIR Tilan valoja 3 tai enemmän, vaihtoehtona -tilanneohjaus Kodinhoitohuone /2 +PIR Tilan valoja 2 tai enemmän, vaihtoehtona 2-tilanneohjaus Vaatehuone PIR Tilan valoja syttymisryhmä Oleskelu; /2 +PIR Tilan valoja 2 tai enemmän, vaihtoehtona 2-tilanneohjaus 6/ +PIR Tilan valoja 3 tai enemmän, vaihtoehtona -tilanneohjaus Työtilat; / +PIR Tilan valoja syttymisryhmä /2 +PIR Tilan valoja 2 tai enemmän, vaihtoehtona 2-tilanneohjaus Huoneet; / Tilan valoja syttymisryhmä /2 Tilan valoja 2 tai enemmän, vaihtoehtona 2-tilanneohjaus Varastot; / +PIR Tilan valoja syttymisryhmä tai enemmän Pesutilat; Saunaosasto /2 +PIR Tilan valoja 2 tai enemmän, vaihtoehtona 2-tilanneohjaus 6/ +PIR Tilan valoja 3 tai enemmän, vaihtoehtona -tilanneohjaus WC:t ja kph PIR Tilan valoja syttymisryhmä / +PIR Tilan valoja 2 syttymisryhmää, joista A vain liiketunnistimella Aputilat; Autotalli / +PIR Tilan valoja -2 syttymisryhmää, joista A liiketunnistimella. Käyttäjälle helpoin. /2 +PIR Tilan valoja -5 syttymisryhmää, joista A myös liiketunnistimella. Tekninen tila kannattaa yleensä varustaa perinteisellä vipukytkimellä. 2.

23 Sähkösuunnittelu Sähkösuunnittelu Sähkösuunnittelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä vaihetta, joka eniten muistuttaa tavanomaista sähköpiirustusten laatimista. Myös EIT -talossa tarvitaan tasopiirustus ja pääkaavio. Ensin mainittu on piirrettävä jokseenkin perinteisin menetelmin ja jälkimmäinen taas on varsin valmiiksi laadittu excel-kaavio. Keskeinen tavoite on saada nämä kaksi dokumenttia laadittua niin, että ne ovat keskenään yhteensopivat ja niissä on tarvittavat tiedot kaapelointityöhön ja ohjelmointiin. Piirikaavioita ei sähkösuunnittelijan tarvitse laatia lainkaan, koska keskuksen mukana toimitetaan asennusohje. Siinä on kaapeleiden kytkentätyöhön tarvittavat piirrokset. Valoryhmien johdottaminen Ensin tasokuvaan sijoitellaan kaikki valopisteet eli valaisimien symbolit. Tässä pitää nyt noudattaa järjestelmäsuunnittelussa lukkoon lyötyjä syttymisryhmien lukumääriä ainakin periaatteessa. Riippuu tietysti jätetystä pelivarasta, paljonko laskelmista voi poiketa nimenomaan ylöspäin. Syttymisryhmien lukumäärä ja valaisimien lukumäärä ovat tietysti kaksi eri asiaa. Tyypillistä elävää suunnittelijan elämää toki on se, että tässä vaiheessa tulee uusia ideoita. Myös muut hankkeen osapuolet, kuten arkkitehti tai rakennuttaja itse, voivat myös projektin edetessä tuoda esiin uusia ajatuksia valaistukseen. Joka tapauksessa tavoite on se, että keskuksen lähtöjen määrä saadaan riittämään tasokuvalle laitettuihin syttymisryhmiin. Joskus tavoitteen saavuttaminen edellyttää sähkösuunnittelijalta määrätietoista ja tiukkaa linjaa takarajojen asettamisessa. Todellista ammattitaitoa on sitten tehdä se niin, että muut asianosaiset kokevat sähkösuunnittelijan palvelut kuitenkin rakentaviksi. Ryhmittäminen Relelähtöjen perään tulevat syttymisryhmät on kätevintä niputtaa neljän ryhmiksi, koska yksi lähtöyksikkö syöttää aina kahta neljän syttymisryhmän ryhmäjohtoa. Ryhmäjohtona käytetään joko MMO 7x.5 -kaapelia tai 7-lankaista putkijohtoa. Tarvittaessa tästä niputtamisesta voi myös poiketa niin, että ryhmäjohto jakaantuu kahdeksi, kolmeksi tai jopa neljäksi erilliseksi johdoksi / kaapeliksi, joiden tunnus vastaavasti esitetään esim..,..2,..3 jne tai.a,.b,.c jne. Ryhmäjohto saa tunnuksen pääkaaviosta, jossa johdonsuojien numerot on valmiiksi annettu. 3.

24 Sähkösuunnittelu Valonsäätimien perään tulevat syttymisryhmät on puolestaan kätevintä niputtaa aina kahden syttymisryhmän nippuihin, jolloin sopiva ryhmäjohto on x.5 tai 5 x.5 -kaapeli tai vastaava putkilanka. Kahta valonsäädintä syöttää aina yksi johdonsuoja ja ohjaa aina yksi lähtöyksikkö, joten valonsäätimien kohdalla on kaikin puolin kätevää ajatella niitä pareina, vaikka ne olisikin aivan eri tiloja varten. Esimerkiksi valonsäätimien lisääminen tapahtuu tehokkaimmin pareittain. Poikkeuksena säädinpaketti sisältää kpl 3 VA:n säätimiä ja ne kaikki on silloin kytketty samalle johdonsuojalle. Kun säädettävä syttymisryhmä on lyöty lukkoon jo suunnitteluvaiheessa, niin sille vedetään silloin oma ryhmäjohto. Jälkeenpäin voi jonkun relelähdön perään lisätä valonsäätimen (jos se kokonsa puolesta keskukseen mahtuu), mutta silloin ei tietenkään kyseinen relelähtö ole kovinkaan helposti käytettävissä muuhun tarkoitukseen. Se on silloin ohjattava ohjelmalla oletusarvoisesti kiinni. Ryhmäjohtojen tunnukset ja valopisteiden merkintä Ryhmäjohdolle saadaan tunnus pääkaaviosta, kuten edellä jo todettiin. Pääkaaviota lähdetään täyttämään yleensä ylhäältä alkaen, jolloin ensimmäinen ryhmä on tunnukseltaan.. Sen kohdalla on relelähtöyksikkö, jonka neljä ensimmäistä osoitetta ovat.-. ja näiden osoitteiden kohdalle kirjataan muistiin syttymisryhmien nimet ja tilanumerot. (Huomaa, että sähkölämmitysohjaus käyttää juuri osoitteet.-.). Vastaavasti tasokuvaan merkitään ryhmäjohdon tunnus ja valopisteiden viereen niiden osoitteet pääkaaviosta. Tasokuva kannattaa laatia niin, että samalla piirustustasolla ei esitetä sensoreita. Näin tasokuvasta tulee selkeämpi. Sensoreiden kaapelointi on oma työvaiheensa, joten senkään vuoksi niitä ei tarvita samassa kuvassa. Jos valopisteiden vieressä halutaan käyttää erillisiä positionumeroita, on ne syytä olla vinoneliössä ja osoitteet normaalineliössä sekaannusten välttämiseksi. Omakotitaloissa saattaa hyvinkin olla mahdollista laatia kohtuullisen selkeä valaisinluettelo osoitteita ja mahdollisesti tilanumeroita käyttäen. Sensorien johdottaminen Sensoreiden johdottaminen on yksinkertaisempi asia. Niiltä jokaiselta vedetään johto keskukselle. Tämä koskee myös samassa kojeryhmässä oven pielessä olevia yhdistelmiä. Ainoa poikkeus tästä on / painike ja 2V liiketunnistin samassa kojeryhmässä, jolloin ne voi kytkeä samaan kaapeliin. Tärkeää on laittaa piirustuksiin selvästi näkyville kaapelityyppi (UTP -parinen) ja se, onko kyseessä -kertainen vai 2-kertainen eli siamilainen kaapeli. Talotehtaille on varminta tehdä selvä ohje rasioiden asentamisesta. Seuraavien sivujen kuvia voi myös käyttää ohjeena. Ulkotilojen 23:n liiketunnistimien kaapeli on merkittävä erityisen huolellisesti ja selvästi, koska se poikkeaa sisätilojen kaapelista oleellisesti. Ulko PIR:lle tarvitaan MMJ x

25 Sähkösuunnittelu Rasiointiohje /-6-P /2-2-P 6/-2-2xP PIR-6-P PIR-6 /-6-P /2-2-P PIR-6-P 6/-2-2xP PIR-6-P Symboli tasokuvassa Rasiat seinässä Sensokaluste / -painike /2 -painike 6/ -painike Valo-ohjaus liiketunnistin Valo-ohjaus liiketunnistin ja / -painike Valo-ohjaus liiketunnistin ja /2 -painike Valo-ohjaus liiketunnistin ja 6/ -painike Kaapelin reitti Seinä tasokuvalla Yläkautta Alakautta (kaapeli upotetaan lattiaan) /2-2-P /2-2-P Kaapelin tunnus Kaapelityyppi = UTP -parinen /2-2-P Paikka riviliittimellä (katso pääkaaviosta) Kytkentätyyppi (katso asennusohjeesta) 3.3

26 Sähkösuunnittelu Sensorijohtojen tunnukset Pääkaaviota täytetään samalla kun tasokuvalle sijoitetaan sensoreiden symboleja. Sijoittelussa noudatetaan jälleen suunnittelulomakkeen lukumääriä ja tyyppejä. Näin vältytään siltä ongelmalta, että pääkaaviosta ei löydy paikkaa sensorille. Jos jossain tilassa tarvitaan painikekoje kahteen tai useampaan paikkaan, voi sensoreita monistaa tasokuvalla ja niiden kaapelit kytketään keskuksessa samoihin liittimiin eli kojeet kytketään rinnakkain. Niiden toiminnot ovat silloin luonnollisesti keskenään identtiset. Tasokuvalla tällaisen rinnankytkennän voi myös havainnollistaa laittamalla johdon tunnukset lähelle toisiaan. Pääkaavioon kannattaa merkitä kyseisen kojeen kohdalle, että siihen on tulossa 2 kojetta yhden asemesta. K/P-5-P K/P-5-P Kytketään väri väriltä samoihin liittimiin. Kaapelien yhteenkytkentä keskuksen riviliittimellä Sensorijohdon tunnus tulee suoraan pääkaaviosta vasemmanpuoleisesta sarakkeesta. Tunnus tarkoittaa pääpainikkeen osoitetta. Tämä on tarpeen ymmärtää, koska pääkaaviota voi muokata tarpeen mukaan ja vaihtaa eri kytkentätyyppien lukumääriä. Kun tällainen vaihto tehdään, on tunnukset muutettava vastaavasti. Talo-ohjaus- (TOP) ja Kotona/Poissa -painikkeet (K/P) Ns. talo-ohjaukset, joita ovat esim puutarha- ja ulkovalaistus, autonlämmitys, ulkopistorasiat yms, hoidetaan ensisijaisesti sitä varten varatulla panikekojeella, joka sijoitetaan esimerkiksi pääeteiseen. Samaan paikkaan voi myös laittaa kotona/poissa -ohjauspainikkeet sekä vielä koodinäppäimistön turvajärjestelmän käyttöä varten. Näitä molempia voi olla myös monistettuna jollain toisella sisäänkäynnillä. Em kojeiden kaapelitunnukset ovat valmiina ja ne löytyvät pääkaaviosta. TOP on, K/P on 5 ja Koodinäppäimistö. Rasiointiohjeessa on hyvä esittää -koodinäppäimistön rasiointi mahdollisimman selkeästi, koska sen asentaminen kojerasiaan ei ole suositeltavaa. Seuraavalla sivulla on malliohje tästä. Koodinäppäimistössä on kiinteä noin 2 m liitosjohto, joka pitää jatkaa erillisessä kytkentärasiassa. Tulevaisuutta silmällä pitäen talon keskitetty käyttöpaikka voi hyvinkin olla selainohjelmalla toteutettu. Yhä useampiin kohteisiin se rakennetaan jo nyt. Tämän mahdollistamiseksi sopivaan keskeiseen paikkaan on hyvä suunnitella excom Home -mediarasia ja sähköpistorasia. 3.

27 Sähkösuunnittelu Ohje TOP- ja K/P-painikkeiden sekä koodinäppäimistön rasiointiin K/P-5-P K-5-2xP TOP--2xP K/P-5-P Tasokuvan symbolit K/P TOP K/P Asennuskorkeus h> min 5 mm alaspäin maks. 2 m M2 pelkkä putki M2 jakorasia esim. seinän toisella puolella Sähkökalusteet esim Senso Kotona - Poissa -ohjauspainike -koodinäppäimistö Talo-ohjauspainike ja kotona-poissa -ohjauspainkike Talon keskitettyjen ohjausten painikkeet TOP- ja K/P-painikkeet voi sijoittaa ylemmäksi kuin valo-ohjauspainikkeet. Kuvassa vasemmalla on yksittäinen K/P-painike esim sivuovella. Oikeanpuoleinen tapaus on esimerkki pääeteisestä, jossa kaikki ohjauslaitteet ovat samassa paikassa. Koodinäppäimistö on kytkettävä siamilaisella UTP-P -kaapelilla. Se mahdollistaa silloin myös useamman koodinäppäimistön kytkemisen samaan keskukseen. 3.5

28 EIT Sähkösuunnittelu Muut sensorit Hämäräkytkin EIT -keskukseen kytketään myös hämäräkytkin tai mieluummin kaksi hämäräkytkintä. Kahdella saadaan paremmin erotettua illan hämärtymisestä se tilanne, jossa tulee jo pimeää. Sisävalaistus nimittäin tarvitaan selvästi aikaisemmin kuin ulkovalaistus. Hämäräkytkimet ovat -tuotesarjaa ja niiden käyttöjännite on 2V. Kytkentä tehdään UTP-P -kaapelilla. ankojen puolesta yksinkertainen kaapeli riittäisi, mutta käytännössä on helpompi kytkeä kaksi erillistä kaapelia hämäräkytkimen päässä. Siksi siamilaisella kaapelilla on tämäkin kätevintä tehdä. HKH-23-P HKP-23-P Hämäräkytkin (hämärätaso) Hämäräkytkin (pimeätaso) Kaksi hämäräkytkintä, asennus mielummin ilta-auringon puolelle. IR-kauko-ohjaus EIT -keskukseen voi kytkeä suoraan Artic-sarjan IR-vastaanottimen, joka kytketään kontrollerin tuloporttiin numero 8. Senso-sarjan IR-vastaanotin edellyttää tulolohkon 8 asentamista keskukseen. Siihen voi liittää kaksi vastaanotinta. Jos keskus varustetaan GSM-tekstiviestiohjauksella, niin IR-vastaanottimia voi kytkeä yhden. Senso vaatii siamilaisen UTP-P-kaapelin ja Artic:lle riittä kaapeli yksinkertaisena. IR-8-P IR-8-2xP Tasokuvan symbolit 6 x 8 x IR-kauko-ohjaus 6 kanavaa, Artic IR-kauko-ohjaus 8 kanavaa, Senso Asennuskorkeus 2 h= 2 h=