Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010"

Riitta Haavisto
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Helsingin kaupunki 1/6 Opetusvirasto, Luonnos: Musiikinluokan varustamisohje: Musiikkiluokkien äänentoistojärjestelmät: Äänentoistojärjestelmän suunnittelu liittyy kiinteästi akustiikkasuunnitteluun ja audiokaapeloinnin suunnitteluun. Nämä suunnitelmat yhdessä muodostavat musiikin oppimisympäristön teknologisen perustan. Niiden lähtökohtana on tilojen toiminnan suunnittelu ja monipuoliset muuntelun mahdollisuudet. Musiikin opetustilojen äänentoistoa suunniteltaessa on lähtökohdaksi asetettava musiikinopetuksen toiminnalliset ja akustiset ratkaisut. Musisoinnin suunta, opetuksen suunta ja videoprojisoinnin suunta määrittelevät sen millaisia järjestelmäratkaisuja tehdään. Lisäksi opetustilan toiminnallinen ja akustinen muunneltavuus tai useamman erillisen opetustilan mahdollisuudet lisäävät muuttujien määrää suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi yksi varsinainen musiikkiluokka, kaksi erillistä opetustilaa, bändiharjoitustilat, äänistudiotoiminta, muutamia erilaisia mahdollisuuksia mainitakseni. Tulevan ohjeistuksen linjanvetona on tässä vaiheessa se, että varsinaisten musiikkiluokkien äänentoistojärjestelmät rakennetaan kiinteiksi. Tärkein syy tähän on äänentoiston merkitys osana musiikkiluokan akustiikkaa, tilan sointia. Kiinteä järjestelmä voidaan rakentaa ja virittää siten, että se sopii optimaalisesti tilan akustiikkaan. Nykyaikainen musiikkikasvatusteknologia edellyttää monimutkaisia kytkentöjä ja laitteistojen yhteensovittamista. Musiikkiluokan äänijärjestelmän purkaminen ja kokoaminen koulun muissa tiloissa tapahtuvaa esitystoimintaa varten on opetuksen näkökulmasta kohtuuton vaatimus. Varsinaiset musiikinopetustilat, musiikkiluokat: Varsinaisessa musiikkiluokassa on suunniteltava audiosähkö ja audiokaapelointi kaiutinpaikoille. Kattoon tai seinille ripustettavat kaiuttimet voidaan sijoittaa ja suunnata siten, että parhaalla mahdollisella tavalla vastaavat tilasuunnittelun vaatimuksia. Huomioitavia asioita ovat mm. Soittajien sijoittuminen, tilan akustiikka, kuulijat ja äänitarkkailija, eli miksaaja (opettajan työpöytä), äänen suunta tilassa, jne Tällainen järjestely mahdollistaa myös pienimuotoiset musiikkiesitykset luokassa. Sähköisesti vahvistetun musisoinnin lisäksi äänentoistojärjestelmä vastaa myös äänitallenteiden toistamisesta ja videoprojisointia tarvitsevien opetusmateriaalin ja tallenteiden äänentoistosta. Tällöin äänen suunta on projisointipinnasta luokkaan päin. Mikäli opetuksen suunta on eri kuin musisoinnin suunta, kuten Hakunilan koulun ehdotuksessa (luonnos 1) ja A. Kiven koulun luokassa 001 (luonnos 2a) on, on tästä suunnata oltava omat kaiuttimet. Nykyteknologialla nämä kaiutinparit voidaan prosessoida käyttämään samaa ääniläh-

Nämä suunnitelmat yhdessä muodostavat musiikin oppimisympäristön teknologisen perustan. Niiden lähtökohtana on tilojen toiminnan suunnittelu ja monipuoliset muuntelun mahdollisuudet.

2 Helsingin kaupunki 2/6 Opetusvirasto, dettä, eli opetuksen päämikseriä. Samalla luodaan mahdollisuus musiikillisen monikanavaisen äänentoiston opiskeluun. Mikäli on mahdollista rakentaa kaksi musiikkiluokkaa, suositeltavaa on tehdä tiloista akustisesti ja teknisesti erilaiset. Edellä kuvatun Teknologisesti vaativamman ja sähköisesti vahvistettuun musisointiin painottuvan ratkaisun rinnalle voidaan rakentaa akustisempi musiikkiluokka (luonnos 2b). Tällaisen luokan äänentoistojärjestelmä voi olla yksinkertaisempi. Ehdotus: 1. Yksi varsinainen musiikkiluokka 100m²/24 oppilasta. Varsinaiseen musiikkiluokkaan tulee neljä pääkaiutinta, kaksi L/R paria. Luokkaan tulee selkeästi suunnitella tila, jossa livemusisointi tapahtuu. Vastakkaisessa suunnassa on opettajan työpöytä, valkotaulu ja valkokangas / Smartboard(tai vastaava). Pääkaiuttimet A vasen (L) ja A oikea (R) Subwoofer A. Ensimmäinen pääkaiutinpari tulee riittävän kauas seinästä, jotta kiinteästi sijoitettavat soittimet ja yhtye, eli bändi voidaan sijoittaa kaiutinlinjan taakse. Tällöin tulee rakentaa soittajille oma monitorointi musisointialueelle. Pääkaiuttimet B vasen (L) ja B oikea (R) Subwoofer B tulee luokan toiseen päähän. Näitä kaiuttimia käytetään, kun kuunnellaan tallenteita, musiikkia tietokoneelta tai ääntä projisoinnin yhteydessä. Toista kaiutinparia tulee voida myös käyttää monikanava-äänen toistamiseen. Jos valitaan aktiivikaiutinjärjestelmä on huolehdittava myös audiosähkön viemisestä kaiutinpisteiden läheisyyteen. Passiivi-järjestelmässä päätevahvistimet ja kaiutinohjaus tulee sijoittaa opettaja työpisteen läheisyyteen. Äänijärjestelmän hallinta ja ohjaus tapahtuu opettajan työpöydän mikserin ja tietokoneen kautta. Kaikki signaalit reititetään siten, että kytkentöjen muuttamiselle ei ole käytännön tarvetta. Reititysten muuntelu täytyy olla kuitenkin mahdollista laitekannan uusimisen, huollon ja pedagogisten tekijöiden takia. Tätä 4+2 kaiuttimen järjestelmää ohjaamaan tarvitaan erillinen ohjelmoitava kaiutinprosessori, jossa on vähintään 4 sisään menevää linjaa ja vähintään kuusi kaiuttimille ulostulevaa linjaa.

Edellä kuvatun Teknologisesti vaativamman ja sähköisesti vahvistettuun musisointiin painottuvan ratkaisun rinnalle voidaan rakentaa akustisempi musiikkiluokka (luonnos 2b).

3 Helsingin kaupunki 3/6 Opetusvirasto, Luonnos 1 Kaksi pääkaiutin suuntaa 2. Kaksi musiikkiluokkaa á 70m²/ 20 oppilasta / luokka Luokka 1. Tässä vaihtoehdossa on kaksi erilaista musiikkiluokkaa. Ensimmäinen luokka on periaatteiltaan samanlainen kuin edellä kuvattu. Luokan perälle suunniteltu musisointitila on jopa korotettu noin 100mm muusta lattiatasosta, jolloin syntyy ikään kuin esiintymislava. Luokka on vaimennettu sähköisen äänentoiston vaatimuksia noudattaen.

Ensimmäinen luokka on periaatteiltaan samanlainen kuin edellä kuvattu.

4 Helsingin kaupunki 4/6 Opetusvirasto, Luonnos 2a, kaksi musiikkiluokkaa, sähköisesti vahvistettu musisointi. Kaksi pääkaiutinsuuntaa Luokka 2. Tässä luokassa lähtökohtana on akustinen ääni: laulu, piano, kitara, kantele, laattasoittimet, jne. Silloin äänen suunta on aina yksittäisestä soittajasta ja laulajasta soiton suuntaan. Sähköinen äänentoisto täytyy silloin rakentaa tilan soivempi akustiikka huomioiden. Tässäkin luokassa tulee olla perussoittimet yhtyemusisointiin, vahvistettuun lauluun ja tallenteiden kuuntelemiseen. Äänijärjestelmä voidaan rakentaa suoraan videoprojisoinnin suunnan mukaiseksi. Pääkaiuttimet vasen (L) ja oikea (R) sekä Subwoofer tulee luokan opettajapöydän ja projisoinnin puoleiseen päähän. Näitä kaiuttimia käytetään sekä musisoinnissa että silloin kun kuunnellaan tallenteita, musiikkia tietokoneelta tai ääntä projisoinnin yhteydessä. Kaiutinjärjestelmää ohjataan opettajapöydän mikserillä, ja ne viritetään master- EQ-limiitterillä tilan akustiikkaan sopivaksi.

Sähköinen äänentoisto täytyy silloin rakentaa tilan soivempi akustiikka huomioiden. Tässäkin luokassa tulee olla perussoittimet yhtyemusisointiin, vahvistettuun lauluun ja tallenteiden kuuntelemiseen.

5 Helsingin kaupunki 5/6 Opetusvirasto, Luonnos 2b, kaksi musiikkiluokkaa, akustinen ratkaisu. Kaapelointi Musiikin opetustilojen audiokaapelointi tulee rakentaa kiinteäksi opettajan työpisteen ja luokan eri pisteiden välille. Näitä pisteitä ovat: - Kiinteän äänijärjestelmän kaiutinpisteet - Musisointipisteet o Musisointipisteisiin voidaan esim. kiinteistä seinärasioista tuoda ja viedä signaalia erillisten sopivan mittaisten kaukokaapelien avulla - Oppilaiden työasemapisteet o Näissä pisteissä tulee olla sekä audio-, sähkö- että ATK verkkopisteet - Opettajan työpisteen liitännät o Tähän pisteeseen tulee kaikki liitännät. Luokasta tulevat ja sinne lähtevät signaalit, äänentoistojärjestelmän liitännät, sekä mahdolliset studiotarkkaamoon lähtevät ja palaavat signaalit

Näitä pisteitä ovat: - Kiinteän äänijärjestelmän kaiutinpisteet - Musisointipisteet o Musisointipisteisiin voidaan esim.

6 Helsingin kaupunki 6/6 Opetusvirasto, - Erilliset harjoitustilat, bänditilat 35m² - 40m² Erillisissä harjoitustiloissa äänentoisto voidaan toteuttaa kannettavilla kaiutinjärjestelmillä, jolloin niiden siirtäminen muihin tiloihin on yksinkertaisempaa ja mahdollistaa siten tilapäisen äänentoiston saamisen mihin tahansa tarpeelliseen esitystilaan. Näihin tiloihin voidaan äänentoisto rakentaa liikuteltavien järjestelmien avulla. Kummassakin tilassa on oltava erillinen äänentoistojärjestelmä. Usein erilliset bändiharjoitustilat on sijoitettu väestönsuojatiloihin. Jotta tällaista tilaa voidaan käyttää musiikinopetukseen tulee niiden akustiikka suunnitella toimintaa vastaavaksi. Suunnittelussa on tarkoituksenmukaista käyttää irrallisia akustoivia elementtejä. Katon heijastuspintojen vaimentaminen on kuitenkin tarkoituksenmukaista tehdä kiinteillä levyillä. Muunneltava akustiikka on suositeltavaa senkin puolesta, että silloin tiloja voidaan monipuolisemmin käyttää myös studioäänitysten soittotilana. Näiden tilojen audiokaapelointi voidaan rakentaa siten, että pienimuotoinen studiotoiminta on mahdollista. Kiinteä kaapelointi esimerkiksi varaston ja bänditilojen välillä luo mahdollisuuden studiotyyppisen taltiointijärjestelmän rakentamiseen. Studiotilat Nykyisin uusiin kouluihin pyritään suunnittelemaan tilat studioäänitysten toteuttamiseksi. Tällaisten tilojen suunnitteluun on paljon hyvää ohjemateriaalia. Edellä kuvatut tilaratkaisut luovat mahdollisuuden monipuoliseen studiotoimintaan koulujen musiikinopetuksen yhteydessä. Studiotoiminnan liittämisessä koulun musiikinopetukseen on huolehdittava erityisen tarkasti fyysisen infrastruktuurin suunnitteluun. sähköjärjestelmien tulee sopia yhteen, tarkkaamotilojen akustiikka- ja arkkitehtisuunnittelu on tehtävä huolella alan ohjeiden mukaan. Kaapeloinnin rakentamisessa on varmistettava signaaliteiden häiriöttömyys ja kaapeloinnin sekä liitäntöjen laatu ja huolellinen asennus. Tarkkaamot Äänitysstudion tarkkaamoa kouluun rakennettaessa on otettava huomioon monia asioita. Tässä pitäydytään kaapelointiin ja äänentoistojärjestelmän toimivuuteen. Ensin on tietysti sanottava, että tarkkaamon toimivuuden ratkaisee tilan mittasuhteet ja akustiikka. Seuraavaksi tulee yhteys soittotiloihin ja lopulta tekniikka. Tarkkaamon äänijärjestelmästä on hyvin selkeitä ohjeita. Niistä täytyy valita kulloiseenkin tilaan sopiva ratkaisu. Oleellista on, että kaikista musiikinopetuksen tiloista on kaapelointi äänitarkkaamoon. Hyvin tärkeää on myös kunnollisen kuunteluyhteyden rakentaminen tarkkaamon ja soittotilojen välille.

Näihin tiloihin voidaan äänentoisto rakentaa liikuteltavien järjestelmien avulla. Kummassakin tilassa on oltava erillinen äänentoistojärjestelmä.

Samankaltaiset tiedostot

Musiikkiluokan suunnittelussa huomioitavia asioita:

Helsingin kaupunki 1/5 Opetusvirasto, Musiikkiluokan suunnittelussa huomioitavia asioita: Luonnos 6.4.2009 Musiikkiluokan suunnittelun lähtökohta on siinä mitä luokassa tehdään, mitä siellä tapahtuu. Opetussuunnitelmassa