LIITE 8. Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava Mitoitusperusteet. LEPPÄVIRRAN KUNTA Kunnanvaltuusto , 11

Transkriptio

1 LIITE 8 Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava LEPPÄVIRRAN KUNTA Kunnanvaltuusto , 11

2 Henkilöä Henkilöä Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava 1 KOKONAISRAKENNE JA VÄESTÖ Suunnittelualueelle sijoittuu neljä asutustihentymää, Oravikosken taajama (n. 350 as), Paukarlahden kylä (n. 600 as), Kotalahden kylä (n. 350 as) ja Pykärinkylä. Tiiviin taajama-asutuksen painopiste on Oravikoskella. Kyläalueita on syntynyt lisää erityisesti Paukarlahden alueelle. Tiiviimmin rakennettuja kyläalueita on Paalimäessä, Hyvärilänniemellä ja Humalamäessä. Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti alueen väestökehitys 1990-luvulta lähtien on ollut lievästi kasvava, kasvun kohdistuessa vuosituhannen vaihteen jälkeen voimakkaimmin Paukarlahteen (kuva 1). Oravikosken väestökehityksessä tapahtui selkeä lasku vuosituhanteen vaihteessa, mutta sen jälkeen väkiluku on kasvanut maltillisesti. Kotalahden väkiluvun kehitys on ollut vuosituhannen vaihteen jälkeen lievästi laskeva. Vuoden 2009 lopulla suunnittelualueella asui yhteensä asukasta. OrPaKo väkiluvun kehitys v Oravikoski Paukarlahti 300 Kotalahti Kuva 1. Väestön kehitys vuosina Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti yleiskaava-alueella. Väestön ikärakenteesta voidaan todeta, että kaava-alueen kylillä asuu pääasiassa työikäisiä lapsiperheitä. Varsinkin Paukarlahdelle on asettunut paljon nuoria perheitä. Työikäisten (25-64 vuotiaat) osuus suunnittelualueella on noin 60 %. Väestö ikäryhmittäin Oravikoski Paukarlahti Kotalahti Ikäryhmät Kuva 2. Väestön ikärakenne suunnittelualueella vuoden 2009 lopulla. 1

3 Leppävirran kunnan väkiluku on vähentynyt tasaisesti. Vuoden 2012 alkupuolella kunnan väkiluku oli henkilöä. Väestön trendiennusteen mukaan Leppävirran kunnan väestömäärä olisi vuonna 2030 noin asukasta. Trendiennusteessa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden vaikutus väestönkehitykseen (Pohjois-Savon liitto 2008). Kunnan väestömäärän vähentymisestä huolimatta väkimäärän kasvua on tapahtunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana erityisesti Paukarlahdessa. Pohjois-Savon maakuntakaavan valmistelun yhteydessä laaditun tavoiteväestöön ( henkilöä) perustuvan laskennallisen mitoituksen perusteella asuntotuotannon tarve Kuopion seutukunnan ulkopuolella olisi noin asuntoa vuosien aikana, suuruusluokkaa noin 600 uutta asuntoa vuodessa. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan tuotannon mitoitus olisi suuruusluokkana noin 500 asuntoa vuodessa. Leppävirran kunnan osalta laskennallinen asuntojen tuotantotarve on arvioitu olevan noin asuntoa vuosille Maakuntakaavan mitoituksen mukaan tämä olisi 64 asuntoa/vuosi ja tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan 61 asuntoa/vuosi (Pohjois-Savon liitto 2008). Suunnittelualueella, asema- ja ranta-asemakaavat mukaan lukien, on nykyisin noin 380 omakotitaloa ja 224 loma-asuntoa, joista 203 sijaitsee ranta-alueella ja 21 ranta-alueen ulkopuolella (tilanne 11/2010). Vuosina Leppävirralla valmistui kaikkiaan 490 uutta asuntoa (keskim. 49 kpl/vuosi), joista noin 100 asuntoa Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava-alueelle. Tähän lukuun sisältyvät myös Oravikosken Pitkäniemen ja taajaman eteläosan asemakaava-alueille muodostetut rakennuspaikat. Taulukko 1. Rakennuskannan kehitys Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava-alueella. ennen v valmistuneet yhdenasunnon talot (kpl) valmistuneet (kpl) valmistuneet (kpl) valmistuneet (kpl) valmistuneet (kpl) valmistuneet (kpl) Osayleiskaava-alueelle on 2000-luvulla muodostettu noin 50 uutta kuivan maan rakennuspaikkaa. Paukarlahden alue on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana Leppävirran pohjoisten osien kehittyvin kyläalue asuntorakentamisen osalta. Paukarlahden kaunis maalaismaisema ja veden läheisyys ovat houkutelleet uudisrakentajia etenkin Kuopion suunnalta. Esimerkiksi Pykärinkylälle on pääasiassa vuosien aikana rakennettu toistakymmentä uutta omakotitaloa ja Humalamäkeen Humalamäentien varteen reilu puolenkymmentä omakotitaloa. Paalimäkeen on syntynyt kokonaan uusi asuntoalue 2000-luvulla. Vuosien aikana Paalimäen-Ahvenjoen alueelle on rakennettu reilu 15 uutta omakotitaloa. Ympäristöhallinnon kehittämän yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2010 aluetarkastelun perusteella Oravikoski luokittuu taajamaksi, Paukarlahti, Pykärinkylä ja Paalimäki kyläksi. Paalimäki oli vielä vuoden 2005 aluetarkastelun perusteella pienkylä. Laitilanniemi, Hyvärilänniemi ja Humalamäki luokittuvat aluetarkastelun perusteella pienkyläksi. Humalamäki on muuttunut vuoden 2005 aluetarkastelusta maaseutumaisesta haja-asutuksesta pienkyläksi (kuva 3). Osayleiskaavaratkaisulla pyritään tarjoamaan Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti alueelta noin tonttia vuoteen Väkiluku voisi kasvaa näillä reunaehdoilla asukasta vuodessa, mikä turvaisi palvelujen säilymisen alueella. 2

4 Kuva 3. Suunnittelualueen kyläalueet on määritetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) aluetarkastelun mukaisesti. Aluetarkastelu perustuu 250 x250 m ruutuihin, ruuduissa sijaitsevien rakennusten lukumäärään ja asukasmäärään, jonka perusteella erotetaan kylien haja-asutusalueet (asukasmäärä alle 20 henkilöä), pienkylät (asukasmäärä henkilöä), kylät (asukasmäärä henkilöä) ja sekä taajamat (asukasmäärä vähintään 200 henkilöä). Taaja-asutuksen tarkastelussa huomioidaan asukasluvun ja rakennusten lukumäärän lisäksi kerrosala ja keskittyneisyys. Lähde: YKR-aineisto/SYKE MITOITUSPERIAATTEET Mitoituksella osoitetaan kuinka paljon kaavassa voidaan osoittaa teoreettista rakennusoikeutta erilaisiin maankäyttötarkoituksiin. Maankäyttöratkaisujen suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, kuten aluerakenne, rakennettavuus, luonnonympäristö ja maisema-arvot sekä maanomistajien toiveet. Osayleiskaavassa on laadittu mitoitusperusteet erikseen ranta-alueelle ja ranta-alueen ulkopuoliselle kaava-alueelle ns. kuivalle maalle. 2.1 RANTARAKENTAMINEN Mitoitettava alue, mitoitusvyöhykkeet ja rantaviivan pituus Rakentamista ohjaavassa Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavassa on määritelty se rantaan rajoittuva alue (ranta-alue), jolle mitoitus lasketaan. Hallintokäytännössä ranta-alueen leveys on noin 200 metriä, mutta maisemasta ja muista luonnonolosuhteista riippuen se voi olla leveämpikin. Mitoitettavan alueen tulee kuitenkin ulottua sinne asti, missä rakentamisella on vaikutusta ja tarpeita rannan käytössä. Rantarakennuspaikkojen määrä ja sijainti osoitetaan yleiskaavakartalla. Osayleiskaava-alueen ranta-alueet on jaettu mitoitusvyöhykkeisiin (I -VIII) maaperän rakennettavuuden, ekologisen kantokyvyn, luonto- ja maisema-arvojen, palveluiden läheisyyden, 3

5 tiestön sekä vesihuoltoverkoston rakenteen perusteella. Luonteeltaan ja luonnonoloiltaan samankaltaisilla ranta-alueilla eri puolilla kaava-aluetta on sama rakennusoikeus eli käytetään samaa mitoitusnormia. Mitoitusta ei ole tehty kaava-alueella oleville ranta-asemakaavoitetuille alueille. Kuva 4. Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava-alueen ranta-alueiden (noin 200 metrin levyinen vyöhyke) mitoitusvyöhykkeet. Kunkin maanomistusyksikön rantarakennuspaikkojen määrä lasketaan rantaviivan pituuden mukaan. Mitoitusrantaviivana käytetään ns. muunnettua rantaviivaa; rantaviivan pituutta vähentää vastarannan läheisyys ja mm. niemen kapeus sekä rannan huono soveltuvuus rakentamiseen. Rakentamiseen täysin soveltumatonta rantaa ei lasketa mitoitusrantaviivaan mukaan. Pienissä saarissa lähtökohtana on saaren pinta-ala ja pienvesistöissä lähtökohtana vesistön pinta-ala. Muunnettu rantaviiva saadaan seuraavasti: 1. Kun niemen, kannaksen tai saaren leveys on alle 50 metriä, rantaviivaa ei lasketa lainkaan. 2. Kun niemen, kannaksen tai saaren leveys on metriä, rantaviivan pituuden laskennassa käytetään kerrointa 0,5. 3. Kun niemen, kannaksen tai saaren leveys on metriä, rantaviivan pituuden laskennassa käytetään kerrointa 0, Kun vesistön (lahti, salmi) leveys on alle 100 metriä, rantaviivan pituuden laskennassa käytetään kerrointa 0, kun vesistön leveys on metriä, rantaviivan pituuden laskennassa käytetään kerrointa 0,5. 6. Kun vesistön leveys on metriä, rantaviivan pituuden laskennassa käytetään kerrointa 0, Kun niemen, kannaksen tai saaren leveys on yli 150 metriä tai vesistön leveys on yli 300 metriä, rantaviivan pituuden laskennassa käytetään kerrointa 1. 4

6 Emätilaperiaate Maanomistajien tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuden määrittelyssä varmistetaan emätilaperiaatteen mukaan. Emätilaperiaatteen mukaan rakennusoikeus määritetään jonkin tietyn leikkausajankohdan mukaisille tiloille, emätiloille. Tässä osayleiskaavassa emätilan määrittelyn perustana käytetään ajankohtaa , jolloin rakennuslain rantakaava koskevat säädökset tulivat voimaan. Emätilatarkastelussa selvitetään ne tilat, jotka alueella olivat tuona ajankohtana. Joissakin tapauksissa voi olla perusteltua käyttää vuotta 1959 kantatilan määräytymisvuotena, jos kantatila on selkeästi luovuttanut lomarakennuspaikkoja jo 1960-luvun alkupuolella. Emätilan rakennusoikeus Kullekin emätilalle määritetään laskennallinen kokonaisrakennusoikeus rakennusyksiköinä perustuen muunnetun rantaviivan pituuteen ja ranta-alueen mitoitusarvoon. Emätilan rantarakennusoikeus lasketaan siten, että emätilan muunnetun rantaviivan pituus (km) kerrotaan osa-alueen mitoitusluvulla (rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km). Saatu luku kertoo emätilan omarantaisten rakennusyksikköjen enimmäislukumäärän. Emätilan ranta-alueelle poikkileikkausajankohdan jälkeen muodostetut rakennuspaikat, asuinrakennukset, loma-asunnot sekä myönnetyt rakennus- ja poikkeusluvat, luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Emätilan jäljellä olevien rakennuspaikkojen muodostamisoikeus ositetaan niiden nykyisten tilojen kesken, joilla on vielä rakennuspaikkojen muodostamisoikeutta muunnetun rantaviivan pituuden suhteessa. Samalle maanomistajalle kuuluvia eri alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jota rakennusoikeuslaskelma koskee. Rakennusoikeuden määrittämisessä käytettävät reunaehdot perustuvat Leppävirran kunnan rakennusjärjestykseen (2009). Yhdeksi rantarakennuspaikaksi katsotaan lomarakennusyksikön ohella ranta-alueella sijaitseva maatila tai asuinrakennus. Talouskeskukseen liittyvää rantasaunaa ei katsota omaksi rantarakennuspaikakseen, mikäli rakennukset sijaitsevat samassa pihapiirissä. Mitoitettavan alueen ulkopuolella (esimerkiksi yli 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta) sijaitsevat rakennuspaikat eivät vaikuta rakennusoikeuden määrään ranta-alueella. Kuva 5. Emätilaperiaatteen mukainen rakennuspaikkojen laskenta ranta-alueilla (Lähde: Ympäristöministeriö 2005). 5

7 Taulukko 2. Mitoitusvyöhykejako ranta-alueille. Mitoitusvyöhyke I II III Alue Mitoitusluvut Kuvaus Taajaman/kylän lähivaikutusvyöhyke Haja-asutusmaiset mannerrannat Haja-asutusmaiset ympäristöarvoiltaan ympäristöä edustavammat rannat - luonto- ja maisemakohteet - kulttuurimaisema-alueet 6 rak.paikkaa/muunnettu ranta-km 5 rak.paikkaa/muunnettu ranta-km 4 rak.paikkaa/muunnettu ranta-km Taajama-/kylärakennetta tukevaa rakentamista, vapaa-ajan ja ympärivuotista asumista. Alueet ovat maaperän rakennettavuudelta ja ekologiselta sietokyvyltä hyviä. Alueisiin ei kohdistu luonto- tai maisema-arvoja. Alueilla on tiestö ja ne kuuluvat vesijohto- ja viemäriverkon toiminta-alueeseen. Alueet ovat maaperän rakennettavuudelta ja ekologiselta kantokyvyltä pääosin hyvin rakentamiseen soveltuvia ja alueilla on jo rantarakentamista. Alueisiin ei kohdistu ollenkaan tai kohdistuu vain pienialaisia luonto- tai maisemaarvoja. Alueet ovat pääasiassa hyvin rakentamiseen soveltuvia; maaperän rakennettavuus on pääosin hyvä tai kohtalainen. Ekologiselta kantokyvyltään alueet ovat pääasiassa kohtalaisia. Alueisiin kohdistuu luonto- ja maisema-arvoja. Rakennuspaikkojen sijoittelulla voidaan välttää arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Rakentaminen on sovitettava luonnonympäristö- ja maisema-arvot huomioiden. Lammet ja pienet järvet - maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on ympäristö-arvoja IV Haja-asutusmaiset mannerrannat, jotka olosuhteiltaan soveltuvat heikosti rakentamiseen 3 rak.paikkaa/muunnettu ranta-km Luonnonolosuhteiltaan alueet soveltuvat heikosti rakentamiseen. Näitä alueita ovat alavat rannat, soistumat ja pehmeiköt, kallioiset alueet, louhikot, topografialtaan jyrkät/jyrkähköt rannat, rantaan ulottuvat peltoalueet sekä entisen kaivosalueen lähialueet. Rakentaminen voidaan sovittaa olosuhteet huomioiden. V VI Saaret yli 10 ha Saaret 5 10 ha 3 rak.paikkaa/ muunnettu ranta-km 2-3 rak.paikkaa Lomarakentaminen voidaan sovittaa maisematekijät ja luonnonolosuhteet huomioon ottaen. VII VIII Saaret 1 5 ha Saaret alle 1 ha, lammet alle 1 ha 1-2 rak.paikkaa Ei muodosta rakennuspaikkaa Eivät sovellu maisemallisesti rakentamiseen. 2.2 MITOITUS RANTA-ALUEEN ULKOPUOLELLA, NS. KUIVAN MAAN MITOITUS Edullisuusvyöhykkeet Osayleiskaava-alue on jaettu edullisuusvyöhykkeisiin (I-V) rakennuspaikkojen määrän arvioinnin ja sijoittelun vuoksi. Vyöhykejaossa on otettu huomioon koko kaava-alueen sijainti muuhun yhdyskuntarakenteeseen nähden, kuten palvelujen ja tieverkon läheisyys sekä olemassa oleva ja suunniteltu vesihuoltoverkosto, alueen olemassa oleva rakennuskanta, maa- ja metsätalouden edellytykset, maaseutumaiseman sekä kulttuuri- ja rakennusperinnön vaaliminen, luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö. Edullisuusvyöhyke kertoo kuinka tiivistä rakentamista kullekin alueelle on tarkoituksenmukaista osoittaa, minne ohjataan rakentamista ja mitkä alueet tulee säilyttää väljemmin rakennettuina tai rakentamattomina. Edullisuusvyöhykkeisiin ei kuulu asemakaavoitetut alueet. 6

8 Osayleiskaava-alue on jaettu seuraaviin vyöhykkeisiin (vyöhykerajaukset on esitetty liitekartalla): I II III IV V Ydinkylävyöhyke - rakentamisen kannalta edullisimmat alueet; hyvä sijainti päätieverkkoon nähden, sijaitsee kohtuullisella työssäkäynti- ja asioimisetäisyydellä Leppävirran kuntakeskuksesta sekä Kuopion kaupungista, alueilla on toimiva vesihuoltoverkosto - alueella on selkeä kylärakenne - eniten rakentamista mahdollistavaan I-vyöhykkeeseen kuuluu Paukarlahden kylän ydinalue Kylämäinen vyöhyke - muut sijainniltaan edulliset kyläalueet, joille on jo muodostunut kylämäistä asutusta - alueet sijaitsevat vesihuoltoverkon ja/tai vesijohtoverkon toiminta-alueella - alueet tukeutuvat luontevasti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen - vyöhykkeeseen on sisällytetty Pykärinkylä, Paukarlahden ydinkylän reuna-alueet, Paalimäki, Iso Ahvenmäen alue ja Ahvenmäki Kylärakenteeseen tukeutuva alue - vyöhykkeeseen on sisällytetty kylien lievealueita sekä pääteiden kylä- ja tienvarsialueita - alueet sijaitsevat vesijohtoverkon toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä Haja-asutusvyöhyke - harvemmin asuttuja maaseutualueita, joille rakentamisen sijoittaminen ei ole yhdyskuntarakenteen kannalta toivottavaa Asemakaavoitettava alue - Oravikosken koulun ympäristö (pientalovaltainen alue) ja uuden valtatien eritasoliittymän läheiset alueet (työpaikka- ja teollisuusalueet) Alueen edullisuutta parantaa: koulujen / palvelujen läheisyys päätieverkon läheisyys, saavutettavuus taajaman / kylän läheisyys kylärakennetta eheyttävä rakentamisalue vesi- ja viemäriverkon toiminta-alue / toiminta-alueen läheisyys Alueen edullisuutta heikentää: yhtenäiset peltoalueet ja peltomaisema-alueet yhtenäiset metsäalueet maiseman ja luonnonympäristön kannalta merkittävät alueet (luonnontilaiset purot, kosteikot, maisema-alueet, kulttuuriympäristöt, perinnebiotoopit) etäisyys tiestöstä ja yhdyskuntarakenteesta Vyöhyketarkastelulla pyritään nykyisen aluerakenteen eheyttämiseen ja kyläasutuksen tukemiseen olemassa olevaa rakennetta hyödyntäen. Tavoitteena on myös saada rakennettu kunnallistekniikka ja palvelut kustannustehokkaasti käyttöön. Leppävirran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma on päivitetty vuoden 2011 aikana. Suunnitelman mukaan Paukarlahti-Oravikoski siirtoviemärin uusi toiminta-alue laajenee Paalimäen ja Ahvenjoen alueelle sekä valtatien 5 länsipuolelle Iso Ahvenmäen alueelle. Myös vesijohtoverkon toiminta-alue laajenee näillä alueilla. Periaatteena on, että edullisille alueille, pääasiassa kyläalueille sijoitetaan enemmän rakennuspaikkoja kuin syrjäisemmille alueille. Mitoitus Kaava-alueen kuivan maan mitoitusperusteisiin on sovellettu Kuopion kaupungin laatimaa maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteita (Kuopion kaupunki ). Tässä osayleiskaavassa määritellyn ranta-alueen (noin 200 metrin levyinen vyöhyke) ulkopuolisilla sisämaan alueilla, ns. kuivalla maalla rakennusoikeustarkastelu tehdään pinta-alaperusteisesti käyttäen ns. mitoituspinta-alaa 7

9 rakennuspaikkaa kohti erillisen mitoitustaulukon mukaisesti (taulukko 3). Mitoitus kytkeytyy edullisuusvyöhykkeisiin siten, että edullisimmille alueille voi muodostaa enemmän rakennuspaikkoja kuin vähemmän edullisille alueille. Mitoitusperiaatteista voidaan kuitenkin poiketa, mikäli maanomistajien tasapuolinen kohtelu esimerkiksi yhdyskuntarakenteessa tapahtuneiden muutosten perusteella sitä edellyttää. Rakennuspaikkojen lukumäärä lasketaan mitoitusvyöhykekohtaisesta mitoitusluvusta, joka ilmaisee kutakin tilan uutta rakennuspaikkaa varten tarvittavan hehtaarimäärän. Ranta-alueen ulkopuoliselle sisämaa-alueelle vuoden 1959 jälkeen muodostetut rakennuspaikat sekä myönnetyt rakennus- ja poikkeusluvat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Jo muodostettujen rakennuspaikkojen lasketaan kuluttavan tilan rakennusmahdollisuuksiin vaikuttavaa pinta-alaa 1,5 2,5 hehtaaria edullisuusvyöhykkeestä riippuen. Rakennuspaikkaa kohden tarvittavan pinta-alan mitoitusluku on porrastettu siten, että tilan kaksi ensimmäistä uutta rakennuspaikkaa edellyttävät vähemmän maapinta-alaa kuin esimerkiksi neljä seuraavaa rakennuspaikkaa. Porrastuksella turvataan myös pienempien tilojen rakentamismahdollisuuksien joustava toteuttaminen. Porrastuksen avulla ohjataan rakentamista olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Leikkurina käytetään korkeintaan 12 rakennuspaikkaa tilaa kohden. Tällä pyritään turvaamaan kylärakenteen haja-asutusluonteisuus. Edullisuusvyöhykkeisiin perustuvalla mitoituksella Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavassa pyritään sovittamaan yhteen maanomistajien tasapuolinen kohtelu, yhdyskuntarakenteen ja palvelujen kannalta tarkoituksenmukaisen asuinrakentamisen määrän osoittaminen, luonto- ja maisema-arvojen turvaaminen sekä liikenteen toimivuus ja turvallisuus. Vyöhykkeillä I-III rakennuspaikkojen määrä ja sijainti osoitetaan yleiskaavakartalla. Haja-asutusvyöhykkeelle sijoittuva rakennuspaikkojen määrä tapahtuu samojen mitoitusperiaatteiden mukaisesti, mutta rakennuspaikkojen tarkkaa sijoitusta ei osoiteta kaavakartalla. Rakennuspaikan sisäinen rakennusoikeus ei liity tähän mitoitustarkasteluun, vaan se määritellään erikseen kaavan tai rakennusjärjestyksen mukaisesti. 8

10 Taulukko 3. Uusien rakennuspaikkojen mitoitusluvut edullisuusvyöhykkeillä. Vyöhyke I Rakentamisen kannalta edullisimmat alueet Ydinkylävyöhyke II Kylämäinen asutus Kylämäinen vyöhyke III Kylärakenteeseen tukeutuva alue IV Haja-asutusvyöhyke Kuvaus Alueet tukevat nykyistä yhdyskuntarakennetta ja sijaitsevat taajaman ja sen palvelujen läheisyydessä. Alueilla on tiestö ja saavutettavuus on hyvä päätieverkon läheisyyden vuoksi. Alueisiin ei kohdistu luonto- tai maisema-arvoja. Alueet sijaitsevat vesihuoltoverkon toiminta-alueella. *) jos tilan pinta-ala alle 2 ha, niin ensimmäinen rak.paikka edellyttää vähintään 0,5 ha Alueet sijaitsevat kylän/taajaman ja sen palvelujen vaikutuspiirissä päätieverkon läheisyydessä. Rakentaminen voidaan sovittaa maisema- ja luontoarvoihin. Alueet sijaitsevat vesihuoltoverkon toiminta-alueella (korkeampi mitoitus) tai vesijohtoverkon toimintaalueella (alempi mitoitus). Alueet sijaitsevat kylän / taajaman toiminnallisen vaikutuspiirin ja päätieverkon ulkopuolella. Rakentaminen voidaan sovittaa maisema- ja luontoarvoihin. Alueet sijaitsevat vesijohtoverkon toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä kyläalueen lievealueilla. Alueet, jotka eivät sijaitse kylien läheisyydessä ja joille rakentamisen sijoittaminen ei ole yhdyskuntarakenteen kannalta toivottavaa. Rakentaminen tulee sovittaa alueiden maisema- ja luontoarvoihin. tilan seuraavat uudet rakennuspaikat (ha/paikka) rak.paikka rak.paikka 7.- max 12 rak.paikkaa *) 0,5 (1.) 1,5 (2.) 2, Mitoitustaulukkoon perustuen esimerkiksi vyöhykkeellä III olevan 19 ha:n tilan, jolla on jo 2 rakennuspaikkaa, rakentamismahdollisuudeksi tulee 3 uutta paikkaa. Tämä saadaan vähentämällä 19 ha:sta ensin olemassa olevien rakennuspaikkojen vaikutus 2*1,5 ha=3 ha, jää 16 ha. Seuraavat kaksi uutta paikkaa syövät mitoituspinta-alaa 2*4 ha =8 ha, jolloin jää 8 ha, joka oikeuttaa vielä yhteen uuteen paikkaan mitoitusluvun ollessa 7 ha (1*7ha=7 ha). 9