KUOPION KAUPUNKI MAASEUDUN RAKENNUSPAIKKAMÄÄRÄN MITOITUSPERIAATTEET YK 2007:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION KAUPUNKI MAASEUDUN RAKENNUSPAIKKAMÄÄRÄN MITOITUSPERIAATTEET YK 2007:8 5.11.2007"

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI MAASEUDUN RAKENNUSPAIKKAMÄÄRÄN MITOITUSPERIAATTEET YK 2007:8

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO NYKYTILANNE Maaseuturakentamisen kehityspiirteet Nykyiset mitoituskäytännöt TAVOITTEET VUOROVAIKUTUS MITOITUSPERIAATTEITA LAADITTAESSA SISÄMAAN RAKENTAMISEN MITOITUSPERIAATTEET Edullisuusvyöhykkeet Mitoitus Seuranta VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonoloihin ja maisemaan Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset maanomistajien asemaan... 8 LTE Mitoitusvyöhykekartta

3

4 1. JOHDANTO Maaseuturakentamisen suosion kasvu on aiheuttanut paineita rakentamisen ohjausjärjestelmän kehittämiselle. Vaarana on, että uudisasutus levittäytyy epätarkoituksenmukaisen hajalleen, mikä lisää kaupungin palvelujen ylläpidon kustannuksia ja ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. Tavoiteltavaa olisi, että mahdollisimman suuri osa asutuksesta sijoittuisi kylien yhteyteen tai muutoin palvelujen ylläpidon kannalta tarkoituksenmukaisiksi keskittymiksi tai käytäviksi. Tällöin on perusteltua, että sijainti vaikuttaa entistä selvemmin siihen kuinka paljon tiloille voi muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Edullisimmille alueille on perusteltua sallia rakentamista selvästi enemmän kuin syrjäisemmille alueille. Nämä mitoitusperiaatteet koskevat vain sisämaan rakentamista. Rantarakentamisen mitoitusperusteet on hyväksytty aikanaan maaseudun yleiskaavoja laadittaessa, eikä niitä tässä yhteydessä muuteta. Mitoitusperiaatteet on tarkoitettu valmisteluohjeeksi, jota käytetään apuna ratkaistaessa yksittäisiä lupa-asioita ja tilakohtaisia rakennuspaikkaselvityksiä. Uudet mitoitusperiaatteet on valmisteltu kaavoitusosaston yleiskaavatoimistossa. Työstä ovat vastanneet yleiskaava-arkkitehti Juha Romppanen, toimistoinsinööri Heikki Hatakka ja suunnitteluavustaja Pirjo Jokiniemi. Se pohjautuu syksyllä 2006 yhteistyönä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja kaupungin rakennusvalvonnan kanssa tehtyyn selvityksen maaseuturakentamisen periaatteista. Mitoitusperiaatteet ovat olleet kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti nähtävillä ja lausunnoilla ( ). Kuopiossa

5 2. NYKYTILANNE 2.1 Maaseuturakentamisen kehityspiirteet Kuopion kaupunkiin kuuluu maaseutualueita vajaa tuhat neliökilometriä, joka on lähes 90% kaupungin maapinta-alasta. Tällä alueella asuu noin asukasta eli yli 10 % kaupungin väestöstä. Asuntoja on hieman yli 3000 ja loma-asuntoja yli Alueelle on rakennettu viime vuosina keskimäärin noin 50 omakotitaloa vuodessa. Tämä on ollut noin kolmannes omakotitaloista ja kymmenesosa kaikista uusista asunnoista. Vuoden 2007 rakennuslupamäärien perusteella maaseuturakentaminen näyttäisi edelleen merkittävästi lisääntyvän. Maaseudun suhteellinen osuus asuntotuotannosta on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Kuopion maaseutualueet ovat varsin erilaisia. Maaseutu voidaan jakaa kolmeen tyyppiin. Länsirannalla on vanhaa selkeää kylärakennetta, jota uudisrakentaminen on vahvistanut. Kylät rajautuvat selvästi ja väliin jää harvemmin asuttuja alueita. Itärannalla asutus levittäytyy varsin tasaisesti huomattavan suurelle osalle aluetta. Kyläkeskusten rajaus on heikko, eivätkä ne kovinkaan paljoa erotu muusta asutuksesta. Kolmannen tyypin muodostavat viime vuosikymmenien omakotirakentamisen synnyttämät uudiskylät. Ne eivät perustu vanhaan kylärakenteeseen, vaan levittäytyvät teihin tukeutuen laajoille alueille. Eniten tämän tyyppistä rakennetta on Etelä-Kuopiossa Kallaveden ja 5- tien välisillä alueilla. Maaseuturakentamisesta yli puolet sijoittuu eteläisille alueille Kallavedestä Kurkimäkeen. Länsirannalla Rytkystä pohjoiseen rakentamispaine on jo oleellisesti pienempi ja muilla alueilla vielä pienempi. Luvuista puuttuu Vehmersalmi. Siellä rakentaminen on viime vuosina ollut varsin vähäistä, eikä sillä ole oleellista vaikutusta maaseudun rakentamisen merkitystä arvioitaessa. Maaseudun palvelujen kannalta suurin merkitys on kouluverkolla. Tällä hetkellä on toiminnassa 8 kyläkoulua. Lisäksi noin puolet Melalahden ja Vehmersalmen koulujen oppilaista tulee maaseutualueilta. Oppilaita maaseutualueilla on 800, joista noin 60 % kuuluu kuljetuksen piiriin ja 40 % taksilla kuljetettaviin. Noin 40 % asuu siten kävelyetäisyydellä koulusta. Päivittäistavaramyymälöitä alueella on joitakin pieniä yksiköitä. Lisäksi on pienempiä palveluyrityksiä. Pääosin asukkaiden tarvitsemat palvelut haetaan taajamista. Valtaosalla maaseudun uusista asukkaista työpaikka on taajamassa. Kulkuvälineenä on enimmäkseen yksityisauto. Taajamasuuntautuneen maaseutuasukkaan aiheuttama liikennesuorite ja ympäristökuormitus ovat siten varsin suuria. 2.2 Nykyiset mitoituskäytännöt Maaseudun sisämaa-alueilla tilakohtaisesti ilman asemakaavoitusta mahdollisten rakennuspaikkojen lukumäärä on ratkaistu pinta-alapohjaisen mitoitustarkastelun avulla. Rakennuspaikkaa kohti on tarvinnut pinta-alaa yleiskaavan rakentamiseen suositeltavilla kyläalueilla (MA-1) 2,5 3 ha rakennuspaikkaa kohden. Muilla alueilla pinta-alan tarve on ollut 4 ha/rakennuspaikka. Emätilatarkastelu on yleensä ulotettu rakennuslain voimaan tuloon saakka. 2

6 Nykykäytäntökin perustuu siten alueen edullisuuden arviointiin, mutta sijainnin edullisuuden vaikutus rakentamismahdollisuuksiin on varsin pieni. Kaikkein edullisimmille alueille saa rakentaa 60 % enemmän kuin kaikkein epäedullisimmille. 3. TAVOITTEET Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan taajamien eheyttämistä, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuutta, liikennetarpeen vähentämistä ja joukkoliikenteen edellytysten turvaamista. Kaupungin lievealueille yksityisautoilun varaan levittäytyvä omakotiasutus on haaste näille pyrkimyksille. Tiivis yhdyskuntarakenne säästää niin yhdyskuntataloudellisia kustannuksia kuin luonnonvarojakin ja vähentää ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Merkittävän osan hajautumisen lisäkustannuksista maksavat asukkaat itse. Mutta osa lankeaa myös kaupungin maksettavaksi. Mm. koulujen, vanhusten huollon, liikennejärjestelyjen ja -turvallisuuden kustannuksia asutuksen hajautuminen lisää. Kuopiolle on ollut vahvuus mahdollisuus tarjota asumiselle vaihtoehto maaseudulta kaupungin tuntumasta. Kaupunki on edistänyt monin tavoin lähikylien rakentamista. Kylien tarjoama asumisvaihtoehto mahdollistaa monelle omien asumishaaveiden toteuttamisen ja lisää kaupungin vetovoimaisuutta asuinkuntana. Haja-asutus vaikeuttaa taajaman leviämistä monella tavalla. Hajarakentamisen mahdollistaminen pyrkii nostamaan raakamaan hintaa, jos kaupungille myymisen vaihtoehto on tontteina myyminen. Lievealueille muuttaneet ovat hakeneet väljyyttä ja taajaman levitessä ja vapaa-alueiden vähetessä he saattavat ryhtyä kaavoitusta hidastavaan muutosvastarintaan. Lisäksi rakennetut tontit rajoittavat kaavaratkaisuja. Taajaman tulevilla laajentumisalueilla hajarakentamiseen on siten perusteltua suhtautua kriittisemmin kuin kauempana maaseutualueilla. Rakentamisen ohjausjärjestelmän tulee perustua maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Mikä on sallittua yhdelle, sen tulee olla sallittua myös toiselle vertailukelpoisessa asemassa olevalle. Tasapuolisuus ei merkitse sitä, että kaikkialle saisi rakentaa yhtä paljon. Se merkitsee sitä, että ratkaisujen tulee perustua selkeisiin poliittisessa prosessissa hyväksyttyihin ja johdonmukaisesti perusteltuihin periaatteisiin. Maaseuturakentamisen ohjausjärjestelmän tavoitteiksi voidaan määritellä: Monipuolisten asumisvaihtoehtojen mahdollistaminen. Kylien elinvoiman ja palvelujen tukeminen. Yhdyskuntarakenteen pitäminen toimivana ja kustannuksiltaan edullisena ohjaamalla rakentamista mahdollisuuksien mukaan edullisimmille kyläalueille. Varautuminen asemakaavoitetun alueen laajentumiseen. Maanomistajien kohtelun tasapuolisuus. Lupajärjestelmän selkeys. 3

7 4. VUOROVAIKUTUS MITOITUSPERIAATTEITA LAADITTAESSA Mitoitusperiaatteet ovat olleet nähtävillä ja lausuntokierroksella rakennusjärjestyksen uudistamisen luonnoksen rinnalla kesällä Asiasta on järjestetty yksi esittely- ja keskustelutilaisuus yleisölle. Uusista mitoitusperiaatteista varsin myönteiset lausunnon ovat antaneet Pohjois-Savon ympäristökeskus, Pohjois-Savon liitto ja Tiehallinto. Maaningan kunnalla ei ole huomauttamista. Lausunnoissa on pariin kohtaan esitetty harkittavaksi pieniä muutoksia edullisuusvyöhykkeiden karttarajauksiin. Muut tahot eivät ole antaneet lausuntoa. Mitoitusperiaatteista on jätetty vain yksi mielipide. Sen on jättänyt Hiltulanlahden Kyläyhdistys ry. Siinä otetaan kantaa Hiltulanlahden kaavoitukseen, jota mitoitusperiaatteet eivät koske. 5. SISÄMAAN RAKENTAMISEN MITOITUSPERIAATTEET 5.1 Edullisuusvyöhykkeet Kuopion maaseutualueet jaetaan edullisuusvyöhykkeiksi, joiden avulla rakentamista pyritään ohjaamaan edullisimmille alueille. Tilakohtainen rakennuspaikkojen määrän mitoitus sidotaan edullisuusvyöhykkeisiin siten, että kylille hyväksytään enemmän rakentamista kuin syrjäisille alueille. Maaseutualueet jaetaan viiteen vyöhykkeeseen (I-V). Vyöhykejako perustuu: sijaintiin yhdyskuntarakenteessa (etäisyydet, palvelut, oleva asutus, tiestö, verkostot jne), yleiskaavamerkintään, vakinaisen asutuksen määrään alueella, taajaman kasvusuuntiin. Vyöhykkeet ovat (rajaukset liitekartalla): I V Vahvat kyläkeskukset, joissa ei ole tarpeen varautua asemakaavoitukseen. (Koulujen lähiseudut n. 3 km). Muut sijainniltaan ja liikenneyhteyksiltään edulliset kyläalueet sekä ne kyläkeskukset, joissa on syytä varautua asemakaavoitukseen. Loput yleiskaavassa MA-alueiksi rajatut alueet sekä alueet, joilla on ennestään melko runsaasti ympärivuotista asutusta ja mahdollisesti vesiosuuskuntia sekä julkisen liikenteen kannalta potentiaaliset käytävät. Syrjäisemmät alueet sekä alueet, jotka ovat mahdollisia taajaman laajenemissuuntia. Tulevien taajamavarausten alueet. Eniten rakentamista mahdollistavaan I-vyöhykkeeseen sisällytetään Länsirannan kylien Hirvilahden, Kaislastenlahden ja Rytkyn ydinalueet. Kaikilla kolmella kylällä on toimivat koulut. Niillä on selkeä kylärakenne ja ne sijaitsevat kohtuullisella työssäkäyntietäisyydellä kaupungin keskustasta. 4

8 Sijainti yhdyskuntarakenteessa on kuitenkin sen verran syrjäinen, ettei ole tarpeen varautua tiiviimmän asemakaavoitetun pientaloasutuksen levittäytymiseen sinne asti. Toiseksi eniten rakentamista sallivaan -vyöhykkeeseen on rajattu Kurkimäen ja Vehmasmäen kylien ydinalueet, Hirvimäen ja Puutossalmen teiden varret sekä muita edullisimpia alueita länsirannalla sekä Melalahden ja Vehmersalmen kirkonkylien tuntumassa. Etelässä moottoritien tuntumassa saattaa lähivuosikymmeninä tulla kysymykseen yhtenäisemmän asemakaavoitetun pientaloasutuksen leviäminen, johon varautumisen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista mitoittaa rakentamista yhtä tiiviiksi kuin I-vyöhykkeellä. Lisäksi ao. suunnan rakentamispaine on niin suuri, että palvelurakenteet eivät nykyisellään puolla rakentamisen erityistä suosimista. -vyöhykkeeseen on rajattu länsirannan ja Etelä-Kuopion kylien lievealueita sekä Riistaveden ja Vehmersalmen suunnan kylä- ja tienvarsialueita. -vyöhykkeeseen on rajattu harvemmin asuttuja tai syrjäisempiä maaseutualueita, joille runsaan rakentamisen sijoittuminen ei olisi yhdyskuntarakenteen kannalta toivottavaa. Lisäksi vyöhykkeeseen on sisällytetty Ranta-Toivala ja Vaajasalo alueina, joille asemakaavoitetun pientaloasutuksen leviäminen on mahdollista muutaman vuosikymmenen sisällä. V-alueeksi on rajattu asemakaavoituksen lähivuosikymmenen laajenemisalueet Vanuvuoren taustalla, Hiltulanlahdessa ja Heinjoella. Tälle alueelle saa emätilaa kohden vain 2 uutta rakennuspaikkaa. Kysymykseen tulee myös varsinaisen rakennuskiellon asettaminen, mikäli vyöhykejako ei riitä rakennuspaineiden hillitsemiseen. 5.2 Mitoitus Sisämaa-alueilla rakennuspaikkojen lukumäärän määrittelevä mitoitus sidotaan edullisuusvyöhykkeisiin siten, että edullisimmille alueille voi muodostaa enemmän rakennuspaikkoja kuin vähemmän edullisille alueille. Rakennuspaikkojen lukumäärä lasketaan mitoitusvyöhykekohtaisesta mitoitusluvusta, joka ilmaisee kutakin rakennuspaikkaa varten tarvittavan tilan pinta-alan hehtaarimäärän. Mitoitusluku on porrastettu siten, että tilan 2 ensimmäistä uutta paikkaa edellyttävät vähemmän maapinta-alaa paikkaa kohden kuin 4 seuraavaa. Seitsemännestä paikasta alkaen edellytetään vielä suurempaa pinta-alaa. Tämän kaltainen porrastus on sisämaan mitoituksessa yleinen käytäntö Suomessa. Sen tarkoituksena on turvata pienehköjen tilojen rakennusmahdollisuuksien joustava toteuttaminen ja jarruttaa kyläalueiden ulkopuolella suurempien tilakohtaisten tonttimäärien tuottamista ilman tarkempaa kaavoitusta. Edullisimmille alueilla mitoitusluku esitetään liukumana. Liukuman keskiarvoa käytetään silloin, kun yleiskaavamerkintä on kyläalue (MA) ja alueella ei ole viemäverkkoa. Alinta arvoa (=korkein mitoitus) voidaan käyttää, kun lisäksi alueella on viemäriverkko. Ylintä arvoa (pienin mitoitus) käytetään, kun yleiskaavassa aluetta ei ole osoitettu rakentamiseen suositeltavaksi alueeksi (muut kuin MA-alueet). Yleisesti määriteltyjen mitoitusperusteiden lisäksi tulee ottaa huomioon myös yksittäistapauksessa vaikuttavia tekijöitä, kuten maaston rakentamiskelpoisuus ja rakentamiseen sopimattomien peltojen laajuus. 5

9 Vyöhykekohtaiset uusien rakennuspaikkojen mitoitusluvut ovat: Emätilan järjestyksessä seuraavat uudet rakennuspaikat Vyöhyke (ha/paikka) I 1,5 (1-2) 2,5 (2-3) 3,5 (3-4) 2,5 (2-3) 3,5 (3-4) 5 3,5 (3-4) V Mitoitus tarkastellaan ns. emätilaperiaatteella. Sen mukaan kullakin mitoitusperusteiltaan samanlaisella tilalla on pinta-alaan nähden samoin perustein laskettava määrä oikeuksia muodostaa rakennuspaikkoja. Emätilatarkastelussa poikkileikkausvuodeksi määritellään vuosi 1959 rakennuslain voimaan tulon mukaisesti. Jos sitä ennen on tilasta palstoitettu merkittävä määrä tontteja, voidaan tämä tapauskohtaisessa harkinnassa ottaa huomioon. Pääsääntöisesti kuitenkin vain vuodesta 1959 lähtien muodostetut rakennuspaikat vähentävät emätilan rakennusmahdollisuuksia. Emätilan jakautuessa pienempiin osiin jaetaan jäljellä olevien rakennuspaikkojen määrä pinta-alan suhteessa. Korkeintaan kaksi paikkaa on vähäistä rakentamista. Usein on kysymys tilan omistajien omaan tarpeeseen tapahtuvasta rakentamisesta. Näin määriteltynä uudet mitoitusperiaatteet eivät millään vyöhykkeellä vähennä vanhaan laskentatapaan verrattuna mahdollisuuksia näiden kahden ensimmäisen rakennuspaikan muodostamiseen. Edullisimmilla I - vyöhykkeillä saisi rakentaa entistä enemmän. Kun tontteja tulee 3-6, mahdollistuu jo useamman tontin myynti, jolloin kyläalueiden ulkopuolella on syytä edellyttää suurempaa mitoituspinta-alaa. Yli seitsemän tontin muodostaminen on jo melko ammattimaista tonttien myymistä, jonka sijoittuminen edullisimpien vyöhykkeiden ulkopuolelle ei ole toivottavaa. Vyöhykkeelle V ei saa muodostaa kahta enempää uusia paikkoja. Sitä suuremman tonttimäärän muodostaminen alkaisi jo merkittävästi vaikeuttaa tulevaa kaavoitusta. Alueet ovat enimmäkseen määritelty suunnittelutarvealueiksi. Seuraavan vuoden aikana asemakaavoitettavilla alueilla tulee kysymykseen myös rakennuskiellon asettaminen. Ennen näiden mitoitusperusteiden hyväksymistä muodostettujen rakennuspaikkojen lasketaan kuluttavan emätilan rakennusmahdollisuuksiin vaikuttavaa pinta-alaa 2,5-4 hehtaaria riippuen siitä, mitä mitoituslukua alueella on aikaisemmin käytetty. Tällä turvataan se, ettei jälkikäteen muuteta rakennuspaikan vaikutusta muodostamishetken tilanteesta. Esimerkkilaskelmalla voidaan havainnollistaa taulukkoa: Vyöhykkeellä olevan 42 ha:n emätilan, jolla on jo 3 rakennuspaikkaa, rakentamismahdollisuudeksi tulee 5 uutta paikkaa. Tämä saadaan vähentämällä 42 ha:sta ensin vanhojen vaikutus 3*4=12ha, jää 30 ha. Seuraavat 2 uutta paikkaa syövät mitoituspinta-alaa 2*3,5 ha (MA-aluetta)=7 ha, jolloin jää 23 ha, joka oikeuttaa vielä kolmeen uuteen paikkaan mitoitusluvun ollessa 7 ha (3*7=21 ha). Joissakin tapauksissa voi tila- ja omistushistoria olla sellainen, että emätilatarkastelu johtaa kansalaisten tasavertaisen kohtelun kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Tällöin on laskentaperusteista oltava mahdollisuus poiketa. Poikkeaminen on aina perusteltava. 6

10 Yleisin esimerkki on emätilasta toisen omistukseen myyty rakennuspaikan ehdot täyttävä, mutta rakentamattomana pysynyt lohkotila, jolle pääsääntöisesti tulee kuulua rakentamismahdollisuus, jos emätila tai siitä myöhemmin myyty lohkotila ovat em. tilan myynnin jälkeen saaneet uusia rakennuspaikkoja. Rakennuspaikan sisäinen rakennusoikeus määritellään erikseen rakennusjärjestyksen tai kaavan mukaisesti, eikä se liity tähän mitoitustarkasteluun. Mitoitustarkastelussa ei sisämaassa oteta myöskään kantaa siihen, onko kysymyksessä ympärivuotinen paikka vai lomarakennuspaikka Seuranta Sisämaan emätilakohtaista mitoitusta on syytä seurata tekemällä mitoituslaskelma jokaisen haja-asutusalueen luparatkaisun tai rakennusoikeustiedustelun yhteydessä. Laskelmista kootaan taulukko, josta jatkossa suoraan näkee ajan tasalla pidetyn tilanteen. Mikäli yleiskaavoja uudistettaessa rakentaminen mitoitetaan yleiskaavassa, tehdään yleiskaavaselostukseen liittyen koko mitoitetun alueen kattava mitoitustaulukko. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Uudet mitoitusperiaatteet keskittävät rakentamista edullisimmille kyläalueille ja vähentävät syrjäisemmiltä alueilta. Maaseuturakentamisen ja taajamarakentamisen väliseen suhteeseen mitoitusperiaatteet eivät vaikuta. Uudella mitoituksella on siten lievä yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaisuutta parantava vaikutus. Maaseuturakentamisen yhdyskuntarakennetta hajoittavaa vaikutusta mitoitusperiaatteilla ei sinällään voida merkittävästi jarruttaa. Ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaampi yhdyskuntarakenne edellyttäisi asemakaava-alueiden vetovoimaisuuden oleellista parantamista. Mitoitusperiaatteilla ei ole merkityksellistä vaikutusta rakennetun ympäristön arvoihin Vaikutukset luonnonoloihin ja maisemaan Mitoitusperiaatteet ohjaavat rakentamista ennestään rakennetuille alueille. Luonnontilaisemmille alueille voi siten sijoittua hieman vähemmän rakentamista. Oleellista vaikutusta luonnonoloihin tai maisemaan mitoitusperiaatteilla ei suoraan ole. 6.3 Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Rakentamisen keskittäminen enemmän kylille parantaa yhteisön sosiaalista toimivuutta. Autottomien, kuten vanhusten ja lasten eristäytyminen voi vähentyä verrattuna enemmän hajalleen sijoittuvaan rakentamiseen. Terveydellisiä vaikutuksia ei merkittävässä määrin ole. 7

11 6.4. Taloudelliset vaikutukset Asukkaiden omia kustannuksia rakentamisen keskittäminen voi hieman alentaa. Kimppakyytien ja julkisen liikenteen käytön mahdollisuudet paranevat. Teknisen huollon, kuten tieverkon ja vesihuollon kustannukset voivat olla pienemmät. Vaikutus lienee varsin pieni. Keskittämisen edut voivat tulevaisuudessa lisääntyä, mikäli esim. henkilöautoilun kustannukset selvästi kohoavat (mm. ilmastopolitiikka). Kaupungin palvelutuotannon kustannuksia hajalleen rakentaminen lisää. Merkittävimmin kustannuksia muodostuu koulukuljetuksista ja vanhusten huollosta. Yksittäinen syrjässä sijaitseva kuljetettava lapsi tai päivittäistä kotiapua tarvitseva vanhus saattavat aiheuttaa varsin huomattavat sijainnista johtuvat lisäkustannukset. Sijainnin edullisuuteen perustuva rakentamismäärän mitoitus vähentää siten palvelutuotannon kustannuksia Vaikutukset maanomistajien asemaan Mitoitusperiaatteiden muuttaminen enemmän sijainnista riippuviksi parantaa maanomistajien taloudellista asemaa edullisilla alueilla ja heikentää syrjäisemmillä alueilla. Mitoitusperusteiden varsin tarkan määrittelyn taustalla on pyrkimys huolehtia maanomistajien kohtelun tasapuolisuudesta. Ratkaisut tehdään alueiden ominaisuuksiin perustuen ja kaikille maanomistajille samoilla perusteilla. 8

12 I I I V U:\maankayt\yktsto\maaseutualue rak. periaatteet\kartat\mitoitusvyöhykkeet dwg MITOITUSVYÖHYKKEET

82122815-31 25.6.2012. Rääkkylän kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet

82122815-31 25.6.2012. Rääkkylän kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet 82122815-31 25.6.2012 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 82122815-31 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 25.6.2012 Viite 82122815 Kirjoittanut Markus

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Suunnittelutarveratkaisu / Koskimäki / Ohkolan kylä, Eerola-Kortistotie / 505-410-57-5 / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 /

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

LIITE 8. Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava Mitoitusperusteet. LEPPÄVIRRAN KUNTA Kunnanvaltuusto 11.4.2012, 11

LIITE 8. Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava Mitoitusperusteet. LEPPÄVIRRAN KUNTA Kunnanvaltuusto 11.4.2012, 11 LIITE 8 Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava LEPPÄVIRRAN KUNTA Kunnanvaltuusto 11.4.2012, 11 15 28 34 27 23 36 33 35 49 49 64 91 78 Henkilöä 121 127 144 181 192 303 Henkilöä 323 346 375 371 357

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI 1 (9) Kaupunkisuunnittelu Onaksen saariston osayleiskaava, mitoitusperiaatteet 28.2.2008

PORVOON KAUPUNKI 1 (9) Kaupunkisuunnittelu Onaksen saariston osayleiskaava, mitoitusperiaatteet 28.2.2008 PORVOON KAUPUNKI 1 (9) 1 MITOITUSPERIAATTEET 28.2.2008 1.1 Yleistä Rantojen suunnittelussa mitoituksella tarkoitetaan rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä. Mitoitusperusteiden tarkoituksena

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Mitä on hajarakentaminen? Termien selityksiä Maaseutu on vuorovaikutussuhteessa kaupungin

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos

Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos Kaavaehdotukseen on nähtävilläolon (1. 30.11.2012) jälkeen tehty muutoksia. Muutoksista on kuultu maanomistajia erikseen. Maanomistajat ovat kommentoineet muutoksista

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 195 26.05.2014. 195 Asianro 1389/10.03.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 195 26.05.2014. 195 Asianro 1389/10.03.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 195 Asianro 1389/10.03.00/2014 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien suunnittelutarveratkaisua Haminanlahti, Vuorenlehto 410-5-110 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

KYMIJOEN LÄNSIHAAROJEN OSAYLEISKAAVA Ote kaavaselostuksesta

KYMIJOEN LÄNSIHAAROJEN OSAYLEISKAAVA Ote kaavaselostuksesta Liite 9 KYMIJOEN LÄNSIHAAROJEN OSAYLEISKAAVA Ote kaavaselostuksesta 3 MITOITUSPERUSTEET 3.1 Mitoitusperusteiden tarkoitus Mitoitusperusteilla tarkoitetaan niitä periaatteita, joiden mukaan tila- ja maanomistajakohtainen

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Kunnanhallitus 1.9.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Rantasalmen kunnanhallitus

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA K-hallitus 14.3.2011 PÄIJÄNTEEN RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Liite 5

SYSMÄN KUNTA K-hallitus 14.3.2011 PÄIJÄNTEEN RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Liite 5 SYSMÄN KUNTA K-hallitus 14.3.2011 PÄIJÄNTEEN RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Liite 5 MITOITUSPERIAATTEET Sysmän kunnanhallitus hyväksyi tämän kappaleen mukaiset mitoitusperusteet 14.3.2011. 1. Loma-asuntojen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.11.2002 täyd. 25.9.2003 20.4.2011 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSIA NUMMI- PUSULAN KUNNASSA SOMERON YHTEISMETSÄN (874:1:0) RANTA- ASEMAKAAVA-ALUEILLA KIVIJÄRVELLÄ,

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN

Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN Vyöhykesuunnittelu Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN 20.3.2012 2 Esityksen sisältö Mitä vyöhykesuunnittelu on? Yleiskatsaus vyöhykesuunnitteluun Vyöhykesuunnittelun kansainvälisiä esimerkkejä -

Lisätiedot

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Kyläkaavoitus: yleiskaava maaseuturakentamisen ohjaajana

Kyläkaavoitus: yleiskaava maaseuturakentamisen ohjaajana Kyläkaavoitus: yleiskaava maaseuturakentamisen ohjaajana MAL-verkoston kaupunki-maaseutu teematapaaminen Techonopolis Yliopistonrinne, Tampere Yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mikä on kyläkaava?

Lisätiedot

Kysely hajarakentamisen hallinnan nykytilasta. Kimmo Kurunmäki, MAL verkosto

Kysely hajarakentamisen hallinnan nykytilasta. Kimmo Kurunmäki, MAL verkosto Kysely hajarakentamisen hallinnan nykytilasta Kimmo Kurunmäki, MAL verkosto Kysely lähetettiin verkoston maankäyttöpolitiikka teemaryhmän kontakteille Pikaselvitys, johon tuli 20 vastauspaperia osa papereista

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Poikkeaminen (LTK) / Ryönä, 451-2-26 (Kaarinniementie 150) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen

Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen 627/08/10/2010 TEK 147 AirIX Ympäristö Oy on laatinut 27.4.2011 päivätyn kaavaluonnoksen Hulhavanahon, Luokkavaaran

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu Pohjola Marjaana, Virolahti

Suunnittelutarveratkaisu Pohjola Marjaana, Virolahti Rakennuslautakunta 95 18.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu Pohjola Marjaana, Virolahti 37/11.117/2014 Rakla 95 Suunnittelutarveratkaisu 2014-0004 (37/11.117/2014) Hakija(t) ja kohde: Selvitys rak.paikasta:

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS Asemakaavan muutos koskien Karvian keskustan kortteleita 82 ja 83 sekä M aluetta. Tilat 230-405-8-76, 8-180, 8-179, 8-220 11.11.2013 Pohjois-Satakunnan

Lisätiedot

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Suunnittelupalvelut 2009 HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma HIRVAAN osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS 28.9.2015

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS 28.9.2015 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS 28.9.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee 27.10.2014. päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus. Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus. Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylien elinvoima ja kaavoitus 1 yhdyskuntarakenteellinen argumentti

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavamuutos laaditaan Kitulanniemeen, noin 2,5

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Arpelan kyläkaava analyysiä ja ajatuksia 080609 / J.Lokio

Arpelan kyläkaava analyysiä ja ajatuksia 080609 / J.Lokio analyysiä ja ajatuksia 080609 / J.Lokio Palvelut; julkiset Kirjasto Koulu Neuvola Ryhmäpäiväkoti Esikoulu Asiamiesposti Kauppa Seurakuntatalo Kaksi pankkia Elinkeino; yrittäjät Arpelan parturikampaamo

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala Suunnittelutarveratkaisu- OULUN SEUDUN RAKENNUSVALVONNAT hakemus Hailuoto Haukipudas Kempele Kiimiki Liminka (MRL 137 ) Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 16

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 17.12.2015 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla

Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla Turku, UZ-seminaari 6.5.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi 8 kuntaa

Lisätiedot