KUOPION KAUPUNKI MAASEUDUN RAKENNUSPAIKKAMÄÄRÄN MITOITUSPERIAATTEET YK 2007:
|
|
- Timo Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUOPION KAUPUNKI MAASEUDUN RAKENNUSPAIKKAMÄÄRÄN MITOITUSPERIAATTEET YK 2007:8
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO NYKYTILANNE Maaseuturakentamisen kehityspiirteet Nykyiset mitoituskäytännöt TAVOITTEET VUOROVAIKUTUS MITOITUSPERIAATTEITA LAADITTAESSA SISÄMAAN RAKENTAMISEN MITOITUSPERIAATTEET Edullisuusvyöhykkeet Mitoitus Seuranta VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonoloihin ja maisemaan Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset maanomistajien asemaan... 8 LTE Mitoitusvyöhykekartta
3
4 1. JOHDANTO Maaseuturakentamisen suosion kasvu on aiheuttanut paineita rakentamisen ohjausjärjestelmän kehittämiselle. Vaarana on, että uudisasutus levittäytyy epätarkoituksenmukaisen hajalleen, mikä lisää kaupungin palvelujen ylläpidon kustannuksia ja ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. Tavoiteltavaa olisi, että mahdollisimman suuri osa asutuksesta sijoittuisi kylien yhteyteen tai muutoin palvelujen ylläpidon kannalta tarkoituksenmukaisiksi keskittymiksi tai käytäviksi. Tällöin on perusteltua, että sijainti vaikuttaa entistä selvemmin siihen kuinka paljon tiloille voi muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Edullisimmille alueille on perusteltua sallia rakentamista selvästi enemmän kuin syrjäisemmille alueille. Nämä mitoitusperiaatteet koskevat vain sisämaan rakentamista. Rantarakentamisen mitoitusperusteet on hyväksytty aikanaan maaseudun yleiskaavoja laadittaessa, eikä niitä tässä yhteydessä muuteta. Mitoitusperiaatteet on tarkoitettu valmisteluohjeeksi, jota käytetään apuna ratkaistaessa yksittäisiä lupa-asioita ja tilakohtaisia rakennuspaikkaselvityksiä. Uudet mitoitusperiaatteet on valmisteltu kaavoitusosaston yleiskaavatoimistossa. Työstä ovat vastanneet yleiskaava-arkkitehti Juha Romppanen, toimistoinsinööri Heikki Hatakka ja suunnitteluavustaja Pirjo Jokiniemi. Se pohjautuu syksyllä 2006 yhteistyönä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja kaupungin rakennusvalvonnan kanssa tehtyyn selvityksen maaseuturakentamisen periaatteista. Mitoitusperiaatteet ovat olleet kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti nähtävillä ja lausunnoilla ( ). Kuopiossa
5 2. NYKYTILANNE 2.1 Maaseuturakentamisen kehityspiirteet Kuopion kaupunkiin kuuluu maaseutualueita vajaa tuhat neliökilometriä, joka on lähes 90% kaupungin maapinta-alasta. Tällä alueella asuu noin asukasta eli yli 10 % kaupungin väestöstä. Asuntoja on hieman yli 3000 ja loma-asuntoja yli Alueelle on rakennettu viime vuosina keskimäärin noin 50 omakotitaloa vuodessa. Tämä on ollut noin kolmannes omakotitaloista ja kymmenesosa kaikista uusista asunnoista. Vuoden 2007 rakennuslupamäärien perusteella maaseuturakentaminen näyttäisi edelleen merkittävästi lisääntyvän. Maaseudun suhteellinen osuus asuntotuotannosta on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Kuopion maaseutualueet ovat varsin erilaisia. Maaseutu voidaan jakaa kolmeen tyyppiin. Länsirannalla on vanhaa selkeää kylärakennetta, jota uudisrakentaminen on vahvistanut. Kylät rajautuvat selvästi ja väliin jää harvemmin asuttuja alueita. Itärannalla asutus levittäytyy varsin tasaisesti huomattavan suurelle osalle aluetta. Kyläkeskusten rajaus on heikko, eivätkä ne kovinkaan paljoa erotu muusta asutuksesta. Kolmannen tyypin muodostavat viime vuosikymmenien omakotirakentamisen synnyttämät uudiskylät. Ne eivät perustu vanhaan kylärakenteeseen, vaan levittäytyvät teihin tukeutuen laajoille alueille. Eniten tämän tyyppistä rakennetta on Etelä-Kuopiossa Kallaveden ja 5- tien välisillä alueilla. Maaseuturakentamisesta yli puolet sijoittuu eteläisille alueille Kallavedestä Kurkimäkeen. Länsirannalla Rytkystä pohjoiseen rakentamispaine on jo oleellisesti pienempi ja muilla alueilla vielä pienempi. Luvuista puuttuu Vehmersalmi. Siellä rakentaminen on viime vuosina ollut varsin vähäistä, eikä sillä ole oleellista vaikutusta maaseudun rakentamisen merkitystä arvioitaessa. Maaseudun palvelujen kannalta suurin merkitys on kouluverkolla. Tällä hetkellä on toiminnassa 8 kyläkoulua. Lisäksi noin puolet Melalahden ja Vehmersalmen koulujen oppilaista tulee maaseutualueilta. Oppilaita maaseutualueilla on 800, joista noin 60 % kuuluu kuljetuksen piiriin ja 40 % taksilla kuljetettaviin. Noin 40 % asuu siten kävelyetäisyydellä koulusta. Päivittäistavaramyymälöitä alueella on joitakin pieniä yksiköitä. Lisäksi on pienempiä palveluyrityksiä. Pääosin asukkaiden tarvitsemat palvelut haetaan taajamista. Valtaosalla maaseudun uusista asukkaista työpaikka on taajamassa. Kulkuvälineenä on enimmäkseen yksityisauto. Taajamasuuntautuneen maaseutuasukkaan aiheuttama liikennesuorite ja ympäristökuormitus ovat siten varsin suuria. 2.2 Nykyiset mitoituskäytännöt Maaseudun sisämaa-alueilla tilakohtaisesti ilman asemakaavoitusta mahdollisten rakennuspaikkojen lukumäärä on ratkaistu pinta-alapohjaisen mitoitustarkastelun avulla. Rakennuspaikkaa kohti on tarvinnut pinta-alaa yleiskaavan rakentamiseen suositeltavilla kyläalueilla (MA-1) 2,5 3 ha rakennuspaikkaa kohden. Muilla alueilla pinta-alan tarve on ollut 4 ha/rakennuspaikka. Emätilatarkastelu on yleensä ulotettu rakennuslain voimaan tuloon saakka. 2
6 Nykykäytäntökin perustuu siten alueen edullisuuden arviointiin, mutta sijainnin edullisuuden vaikutus rakentamismahdollisuuksiin on varsin pieni. Kaikkein edullisimmille alueille saa rakentaa 60 % enemmän kuin kaikkein epäedullisimmille. 3. TAVOITTEET Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan taajamien eheyttämistä, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuutta, liikennetarpeen vähentämistä ja joukkoliikenteen edellytysten turvaamista. Kaupungin lievealueille yksityisautoilun varaan levittäytyvä omakotiasutus on haaste näille pyrkimyksille. Tiivis yhdyskuntarakenne säästää niin yhdyskuntataloudellisia kustannuksia kuin luonnonvarojakin ja vähentää ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Merkittävän osan hajautumisen lisäkustannuksista maksavat asukkaat itse. Mutta osa lankeaa myös kaupungin maksettavaksi. Mm. koulujen, vanhusten huollon, liikennejärjestelyjen ja -turvallisuuden kustannuksia asutuksen hajautuminen lisää. Kuopiolle on ollut vahvuus mahdollisuus tarjota asumiselle vaihtoehto maaseudulta kaupungin tuntumasta. Kaupunki on edistänyt monin tavoin lähikylien rakentamista. Kylien tarjoama asumisvaihtoehto mahdollistaa monelle omien asumishaaveiden toteuttamisen ja lisää kaupungin vetovoimaisuutta asuinkuntana. Haja-asutus vaikeuttaa taajaman leviämistä monella tavalla. Hajarakentamisen mahdollistaminen pyrkii nostamaan raakamaan hintaa, jos kaupungille myymisen vaihtoehto on tontteina myyminen. Lievealueille muuttaneet ovat hakeneet väljyyttä ja taajaman levitessä ja vapaa-alueiden vähetessä he saattavat ryhtyä kaavoitusta hidastavaan muutosvastarintaan. Lisäksi rakennetut tontit rajoittavat kaavaratkaisuja. Taajaman tulevilla laajentumisalueilla hajarakentamiseen on siten perusteltua suhtautua kriittisemmin kuin kauempana maaseutualueilla. Rakentamisen ohjausjärjestelmän tulee perustua maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Mikä on sallittua yhdelle, sen tulee olla sallittua myös toiselle vertailukelpoisessa asemassa olevalle. Tasapuolisuus ei merkitse sitä, että kaikkialle saisi rakentaa yhtä paljon. Se merkitsee sitä, että ratkaisujen tulee perustua selkeisiin poliittisessa prosessissa hyväksyttyihin ja johdonmukaisesti perusteltuihin periaatteisiin. Maaseuturakentamisen ohjausjärjestelmän tavoitteiksi voidaan määritellä: Monipuolisten asumisvaihtoehtojen mahdollistaminen. Kylien elinvoiman ja palvelujen tukeminen. Yhdyskuntarakenteen pitäminen toimivana ja kustannuksiltaan edullisena ohjaamalla rakentamista mahdollisuuksien mukaan edullisimmille kyläalueille. Varautuminen asemakaavoitetun alueen laajentumiseen. Maanomistajien kohtelun tasapuolisuus. Lupajärjestelmän selkeys. 3
7 4. VUOROVAIKUTUS MITOITUSPERIAATTEITA LAADITTAESSA Mitoitusperiaatteet ovat olleet nähtävillä ja lausuntokierroksella rakennusjärjestyksen uudistamisen luonnoksen rinnalla kesällä Asiasta on järjestetty yksi esittely- ja keskustelutilaisuus yleisölle. Uusista mitoitusperiaatteista varsin myönteiset lausunnon ovat antaneet Pohjois-Savon ympäristökeskus, Pohjois-Savon liitto ja Tiehallinto. Maaningan kunnalla ei ole huomauttamista. Lausunnoissa on pariin kohtaan esitetty harkittavaksi pieniä muutoksia edullisuusvyöhykkeiden karttarajauksiin. Muut tahot eivät ole antaneet lausuntoa. Mitoitusperiaatteista on jätetty vain yksi mielipide. Sen on jättänyt Hiltulanlahden Kyläyhdistys ry. Siinä otetaan kantaa Hiltulanlahden kaavoitukseen, jota mitoitusperiaatteet eivät koske. 5. SISÄMAAN RAKENTAMISEN MITOITUSPERIAATTEET 5.1 Edullisuusvyöhykkeet Kuopion maaseutualueet jaetaan edullisuusvyöhykkeiksi, joiden avulla rakentamista pyritään ohjaamaan edullisimmille alueille. Tilakohtainen rakennuspaikkojen määrän mitoitus sidotaan edullisuusvyöhykkeisiin siten, että kylille hyväksytään enemmän rakentamista kuin syrjäisille alueille. Maaseutualueet jaetaan viiteen vyöhykkeeseen (I-V). Vyöhykejako perustuu: sijaintiin yhdyskuntarakenteessa (etäisyydet, palvelut, oleva asutus, tiestö, verkostot jne), yleiskaavamerkintään, vakinaisen asutuksen määrään alueella, taajaman kasvusuuntiin. Vyöhykkeet ovat (rajaukset liitekartalla): I V Vahvat kyläkeskukset, joissa ei ole tarpeen varautua asemakaavoitukseen. (Koulujen lähiseudut n. 3 km). Muut sijainniltaan ja liikenneyhteyksiltään edulliset kyläalueet sekä ne kyläkeskukset, joissa on syytä varautua asemakaavoitukseen. Loput yleiskaavassa MA-alueiksi rajatut alueet sekä alueet, joilla on ennestään melko runsaasti ympärivuotista asutusta ja mahdollisesti vesiosuuskuntia sekä julkisen liikenteen kannalta potentiaaliset käytävät. Syrjäisemmät alueet sekä alueet, jotka ovat mahdollisia taajaman laajenemissuuntia. Tulevien taajamavarausten alueet. Eniten rakentamista mahdollistavaan I-vyöhykkeeseen sisällytetään Länsirannan kylien Hirvilahden, Kaislastenlahden ja Rytkyn ydinalueet. Kaikilla kolmella kylällä on toimivat koulut. Niillä on selkeä kylärakenne ja ne sijaitsevat kohtuullisella työssäkäyntietäisyydellä kaupungin keskustasta. 4
8 Sijainti yhdyskuntarakenteessa on kuitenkin sen verran syrjäinen, ettei ole tarpeen varautua tiiviimmän asemakaavoitetun pientaloasutuksen levittäytymiseen sinne asti. Toiseksi eniten rakentamista sallivaan -vyöhykkeeseen on rajattu Kurkimäen ja Vehmasmäen kylien ydinalueet, Hirvimäen ja Puutossalmen teiden varret sekä muita edullisimpia alueita länsirannalla sekä Melalahden ja Vehmersalmen kirkonkylien tuntumassa. Etelässä moottoritien tuntumassa saattaa lähivuosikymmeninä tulla kysymykseen yhtenäisemmän asemakaavoitetun pientaloasutuksen leviäminen, johon varautumisen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista mitoittaa rakentamista yhtä tiiviiksi kuin I-vyöhykkeellä. Lisäksi ao. suunnan rakentamispaine on niin suuri, että palvelurakenteet eivät nykyisellään puolla rakentamisen erityistä suosimista. -vyöhykkeeseen on rajattu länsirannan ja Etelä-Kuopion kylien lievealueita sekä Riistaveden ja Vehmersalmen suunnan kylä- ja tienvarsialueita. -vyöhykkeeseen on rajattu harvemmin asuttuja tai syrjäisempiä maaseutualueita, joille runsaan rakentamisen sijoittuminen ei olisi yhdyskuntarakenteen kannalta toivottavaa. Lisäksi vyöhykkeeseen on sisällytetty Ranta-Toivala ja Vaajasalo alueina, joille asemakaavoitetun pientaloasutuksen leviäminen on mahdollista muutaman vuosikymmenen sisällä. V-alueeksi on rajattu asemakaavoituksen lähivuosikymmenen laajenemisalueet Vanuvuoren taustalla, Hiltulanlahdessa ja Heinjoella. Tälle alueelle saa emätilaa kohden vain 2 uutta rakennuspaikkaa. Kysymykseen tulee myös varsinaisen rakennuskiellon asettaminen, mikäli vyöhykejako ei riitä rakennuspaineiden hillitsemiseen. 5.2 Mitoitus Sisämaa-alueilla rakennuspaikkojen lukumäärän määrittelevä mitoitus sidotaan edullisuusvyöhykkeisiin siten, että edullisimmille alueille voi muodostaa enemmän rakennuspaikkoja kuin vähemmän edullisille alueille. Rakennuspaikkojen lukumäärä lasketaan mitoitusvyöhykekohtaisesta mitoitusluvusta, joka ilmaisee kutakin rakennuspaikkaa varten tarvittavan tilan pinta-alan hehtaarimäärän. Mitoitusluku on porrastettu siten, että tilan 2 ensimmäistä uutta paikkaa edellyttävät vähemmän maapinta-alaa paikkaa kohden kuin 4 seuraavaa. Seitsemännestä paikasta alkaen edellytetään vielä suurempaa pinta-alaa. Tämän kaltainen porrastus on sisämaan mitoituksessa yleinen käytäntö Suomessa. Sen tarkoituksena on turvata pienehköjen tilojen rakennusmahdollisuuksien joustava toteuttaminen ja jarruttaa kyläalueiden ulkopuolella suurempien tilakohtaisten tonttimäärien tuottamista ilman tarkempaa kaavoitusta. Edullisimmille alueilla mitoitusluku esitetään liukumana. Liukuman keskiarvoa käytetään silloin, kun yleiskaavamerkintä on kyläalue (MA) ja alueella ei ole viemäverkkoa. Alinta arvoa (=korkein mitoitus) voidaan käyttää, kun lisäksi alueella on viemäriverkko. Ylintä arvoa (pienin mitoitus) käytetään, kun yleiskaavassa aluetta ei ole osoitettu rakentamiseen suositeltavaksi alueeksi (muut kuin MA-alueet). Yleisesti määriteltyjen mitoitusperusteiden lisäksi tulee ottaa huomioon myös yksittäistapauksessa vaikuttavia tekijöitä, kuten maaston rakentamiskelpoisuus ja rakentamiseen sopimattomien peltojen laajuus. 5
9 Vyöhykekohtaiset uusien rakennuspaikkojen mitoitusluvut ovat: Emätilan järjestyksessä seuraavat uudet rakennuspaikat Vyöhyke (ha/paikka) I 1,5 (1-2) 2,5 (2-3) 3,5 (3-4) 2,5 (2-3) 3,5 (3-4) 5 3,5 (3-4) V Mitoitus tarkastellaan ns. emätilaperiaatteella. Sen mukaan kullakin mitoitusperusteiltaan samanlaisella tilalla on pinta-alaan nähden samoin perustein laskettava määrä oikeuksia muodostaa rakennuspaikkoja. Emätilatarkastelussa poikkileikkausvuodeksi määritellään vuosi 1959 rakennuslain voimaan tulon mukaisesti. Jos sitä ennen on tilasta palstoitettu merkittävä määrä tontteja, voidaan tämä tapauskohtaisessa harkinnassa ottaa huomioon. Pääsääntöisesti kuitenkin vain vuodesta 1959 lähtien muodostetut rakennuspaikat vähentävät emätilan rakennusmahdollisuuksia. Emätilan jakautuessa pienempiin osiin jaetaan jäljellä olevien rakennuspaikkojen määrä pinta-alan suhteessa. Korkeintaan kaksi paikkaa on vähäistä rakentamista. Usein on kysymys tilan omistajien omaan tarpeeseen tapahtuvasta rakentamisesta. Näin määriteltynä uudet mitoitusperiaatteet eivät millään vyöhykkeellä vähennä vanhaan laskentatapaan verrattuna mahdollisuuksia näiden kahden ensimmäisen rakennuspaikan muodostamiseen. Edullisimmilla I - vyöhykkeillä saisi rakentaa entistä enemmän. Kun tontteja tulee 3-6, mahdollistuu jo useamman tontin myynti, jolloin kyläalueiden ulkopuolella on syytä edellyttää suurempaa mitoituspinta-alaa. Yli seitsemän tontin muodostaminen on jo melko ammattimaista tonttien myymistä, jonka sijoittuminen edullisimpien vyöhykkeiden ulkopuolelle ei ole toivottavaa. Vyöhykkeelle V ei saa muodostaa kahta enempää uusia paikkoja. Sitä suuremman tonttimäärän muodostaminen alkaisi jo merkittävästi vaikeuttaa tulevaa kaavoitusta. Alueet ovat enimmäkseen määritelty suunnittelutarvealueiksi. Seuraavan vuoden aikana asemakaavoitettavilla alueilla tulee kysymykseen myös rakennuskiellon asettaminen. Ennen näiden mitoitusperusteiden hyväksymistä muodostettujen rakennuspaikkojen lasketaan kuluttavan emätilan rakennusmahdollisuuksiin vaikuttavaa pinta-alaa 2,5-4 hehtaaria riippuen siitä, mitä mitoituslukua alueella on aikaisemmin käytetty. Tällä turvataan se, ettei jälkikäteen muuteta rakennuspaikan vaikutusta muodostamishetken tilanteesta. Esimerkkilaskelmalla voidaan havainnollistaa taulukkoa: Vyöhykkeellä olevan 42 ha:n emätilan, jolla on jo 3 rakennuspaikkaa, rakentamismahdollisuudeksi tulee 5 uutta paikkaa. Tämä saadaan vähentämällä 42 ha:sta ensin vanhojen vaikutus 3*4=12ha, jää 30 ha. Seuraavat 2 uutta paikkaa syövät mitoituspinta-alaa 2*3,5 ha (MA-aluetta)=7 ha, jolloin jää 23 ha, joka oikeuttaa vielä kolmeen uuteen paikkaan mitoitusluvun ollessa 7 ha (3*7=21 ha). Joissakin tapauksissa voi tila- ja omistushistoria olla sellainen, että emätilatarkastelu johtaa kansalaisten tasavertaisen kohtelun kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Tällöin on laskentaperusteista oltava mahdollisuus poiketa. Poikkeaminen on aina perusteltava. 6
10 Yleisin esimerkki on emätilasta toisen omistukseen myyty rakennuspaikan ehdot täyttävä, mutta rakentamattomana pysynyt lohkotila, jolle pääsääntöisesti tulee kuulua rakentamismahdollisuus, jos emätila tai siitä myöhemmin myyty lohkotila ovat em. tilan myynnin jälkeen saaneet uusia rakennuspaikkoja. Rakennuspaikan sisäinen rakennusoikeus määritellään erikseen rakennusjärjestyksen tai kaavan mukaisesti, eikä se liity tähän mitoitustarkasteluun. Mitoitustarkastelussa ei sisämaassa oteta myöskään kantaa siihen, onko kysymyksessä ympärivuotinen paikka vai lomarakennuspaikka Seuranta Sisämaan emätilakohtaista mitoitusta on syytä seurata tekemällä mitoituslaskelma jokaisen haja-asutusalueen luparatkaisun tai rakennusoikeustiedustelun yhteydessä. Laskelmista kootaan taulukko, josta jatkossa suoraan näkee ajan tasalla pidetyn tilanteen. Mikäli yleiskaavoja uudistettaessa rakentaminen mitoitetaan yleiskaavassa, tehdään yleiskaavaselostukseen liittyen koko mitoitetun alueen kattava mitoitustaulukko. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Uudet mitoitusperiaatteet keskittävät rakentamista edullisimmille kyläalueille ja vähentävät syrjäisemmiltä alueilta. Maaseuturakentamisen ja taajamarakentamisen väliseen suhteeseen mitoitusperiaatteet eivät vaikuta. Uudella mitoituksella on siten lievä yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaisuutta parantava vaikutus. Maaseuturakentamisen yhdyskuntarakennetta hajoittavaa vaikutusta mitoitusperiaatteilla ei sinällään voida merkittävästi jarruttaa. Ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaampi yhdyskuntarakenne edellyttäisi asemakaava-alueiden vetovoimaisuuden oleellista parantamista. Mitoitusperiaatteilla ei ole merkityksellistä vaikutusta rakennetun ympäristön arvoihin Vaikutukset luonnonoloihin ja maisemaan Mitoitusperiaatteet ohjaavat rakentamista ennestään rakennetuille alueille. Luonnontilaisemmille alueille voi siten sijoittua hieman vähemmän rakentamista. Oleellista vaikutusta luonnonoloihin tai maisemaan mitoitusperiaatteilla ei suoraan ole. 6.3 Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Rakentamisen keskittäminen enemmän kylille parantaa yhteisön sosiaalista toimivuutta. Autottomien, kuten vanhusten ja lasten eristäytyminen voi vähentyä verrattuna enemmän hajalleen sijoittuvaan rakentamiseen. Terveydellisiä vaikutuksia ei merkittävässä määrin ole. 7
11 6.4. Taloudelliset vaikutukset Asukkaiden omia kustannuksia rakentamisen keskittäminen voi hieman alentaa. Kimppakyytien ja julkisen liikenteen käytön mahdollisuudet paranevat. Teknisen huollon, kuten tieverkon ja vesihuollon kustannukset voivat olla pienemmät. Vaikutus lienee varsin pieni. Keskittämisen edut voivat tulevaisuudessa lisääntyä, mikäli esim. henkilöautoilun kustannukset selvästi kohoavat (mm. ilmastopolitiikka). Kaupungin palvelutuotannon kustannuksia hajalleen rakentaminen lisää. Merkittävimmin kustannuksia muodostuu koulukuljetuksista ja vanhusten huollosta. Yksittäinen syrjässä sijaitseva kuljetettava lapsi tai päivittäistä kotiapua tarvitseva vanhus saattavat aiheuttaa varsin huomattavat sijainnista johtuvat lisäkustannukset. Sijainnin edullisuuteen perustuva rakentamismäärän mitoitus vähentää siten palvelutuotannon kustannuksia Vaikutukset maanomistajien asemaan Mitoitusperiaatteiden muuttaminen enemmän sijainnista riippuviksi parantaa maanomistajien taloudellista asemaa edullisilla alueilla ja heikentää syrjäisemmillä alueilla. Mitoitusperusteiden varsin tarkan määrittelyn taustalla on pyrkimys huolehtia maanomistajien kohtelun tasapuolisuudesta. Ratkaisut tehdään alueiden ominaisuuksiin perustuen ja kaikille maanomistajille samoilla perusteilla. 8
12 I I I V U:\maankayt\yktsto\maaseutualue rak. periaatteet\kartat\mitoitusvyöhykkeet dwg MITOITUSVYÖHYKKEET
Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet
Liite 2013 Liite Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet Leppävirran kunta Liite Maapoliittiseen ohjelmaan Kunnanhallitus 3.6.2013 Kunnanvaltuusto 17.6.2013 Johdanto Taajamien ulkopuolella rakentamisen
LisätiedotNOKIAN KAUPUNKI MAASEUTUMAISEN ALUEEN RAKENNUSPAIKKOJEN MITOITUSPERIAATTEET
NOKIAN KAUPUNKI MAASEUTUMAISEN ALUEEN RAKENNUSPAIKKOJEN MITOITUSPERIAATTEET 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. NYKYTILANNE... 3 2.1 Maaseuturakentamisen kehityspiirteet... 3 2.2 Nykyiset mitoituskäytännöt...
LisätiedotRanta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.
Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.
Lisätiedot82122815-31 25.6.2012. Rääkkylän kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet
82122815-31 25.6.2012 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 82122815-31 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 25.6.2012 Viite 82122815 Kirjoittanut Markus
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotKyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää
Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Nilsiä-neuvottelukunta Asianro 2149/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 19 Asianro 2149/10.02.02/2016 Maaseuturakentamisen periaatteet Päätöshistoria Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 21.3.2016 10 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7033/ /2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2015 1 (1) 34 Asianro 7033/10.03.00.01/2014 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien poikkeamista ja suunnittelutarveratkaisua tilalla 410-7-95 Kotikumpare, Haminanlahti Yleiskaavajohtaja
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotFCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116
FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6
LisätiedotMaankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015
Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Suunnittelutarveratkaisu / Koskimäki / Ohkolan kylä, Eerola-Kortistotie / 505-410-57-5 / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 /
LisätiedotIIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus
IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen
Lisätiedot- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotLIITE 8. Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava Mitoitusperusteet. LEPPÄVIRRAN KUNTA Kunnanvaltuusto 11.4.2012, 11
LIITE 8 Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava LEPPÄVIRRAN KUNTA Kunnanvaltuusto 11.4.2012, 11 15 28 34 27 23 36 33 35 49 49 64 91 78 Henkilöä 121 127 144 181 192 303 Henkilöä 323 346 375 371 357
LisätiedotLAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3313/2016 Varsinais-Suomi 21.12.2016 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 7.10.2016 Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe KAAVAHANKE
LisätiedotOYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO
Kaavaselostuksen erillisliite OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO MITOITUSPERUSTEET 1.1 Rantavyöhykkeen mitoitusperusteet Kirman seudun osayleiskaava-alueella on kaksi isoa järveä
LisätiedotPoikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori
Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden
LisätiedotSTORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA
STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet
LisätiedotKangasalan strateginen yleiskaava
Kangasalan strateginen yleiskaava Edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen 24.10.2016 24.10.2016 Page 1 Sisältö: - Tausta-aineisto s. 3 - Loma-asutuksen
LisätiedotKUOPION KAUPUNKI MAASEUTURAKENTAMISEN PERIAATTEET YK 2016:1. Luonnos
KUOPION KAUPUNKI MAASEUTURAKENTAMISEN PERIAATTEET Luonnos 21.3.2016 YK 2016:1 Maaseuturakentamisen periaatteet Maaseuturakentamisen periaatteet 21.3.2016 Maaseuturakentamisen periaatteet SISÄLLYS JOHDANTO
LisätiedotKOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA
KOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA MITOITUSPERUSTEET 4.12.2018 Page 1 TAVOITTEET 4.12.2018 Page 2 MITOITUKSEN TAVOITTEET Mustasaaren strategisessa yleiskaavassa Koivulahden alueelle määritetty väestönkasvutavoite
LisätiedotLuhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus
Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-
LisätiedotValtuusto Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät 942/ /2015. KV 14 Valtuusto 26.1.
Valtuusto 18 15.06.2015 18 Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät 942/10.00.00/2015 KV 14 Valtuusto 26.1.2015 Kaikki valtuustoryhmät jättivät seuraavan yhteisen aloitteen: "Sipoon kunnanvaltuuston
LisätiedotKAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
LisätiedotRANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU
FCG Planeko Oy YLÖJÄRVEN KAUPUNKI ANTAVERKKA-MUTALAN OYK RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU 724-D2280 2.3.2009 FCG Planeko Oy Ylöjärven kaupunki 2 (5) 1 ANTAVERKKA-MUTALAN OYK -
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI 1 (9) Kaupunkisuunnittelu Onaksen saariston osayleiskaava, mitoitusperiaatteet 28.2.2008
PORVOON KAUPUNKI 1 (9) 1 MITOITUSPERIAATTEET 28.2.2008 1.1 Yleistä Rantojen suunnittelussa mitoituksella tarkoitetaan rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä. Mitoitusperusteiden tarkoituksena
LisätiedotYleiskaavapäällikkö Anita Pihala. Maaseutualueiden kaavoituksen periaatteet Nurmijärvellä
Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala Maaseutualueiden kaavoituksen periaatteet Nurmijärvellä , sijainti Helsingin seudulla 2 Pihala Anita 10.12.2015 1 Nurmijärvellä 4 asemakaavoitettua taajamaa ja useita kyliä
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
LisätiedotVIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA
LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden
LisätiedotTyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta
Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Mitä on hajarakentaminen? Termien selityksiä Maaseutu on vuorovaikutussuhteessa kaupungin
LisätiedotUudenkaupungin Iso-Pirkholman ranta-asemakaavan muutos 3, ehdotus
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 30.1.2018 Diaarinumero VARELY/906/07.01/2013 Liite 1 kpl kirjaamo@uusikaupunki.fi Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2017 Uudenkaupungin Iso-Pirkholman ranta-asemakaavan muutos 3,
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotLausunto Diilin ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe
LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3313/2016 Varsinais-Suomi 22.3.2017 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 1.2.2017 Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe KAAVAHANKE Kaava-alue
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
Lisätiedotedellytykset yy Kankaanpää
Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen
LisätiedotLausunto Suojarannan ranta-asemakaavan muutos, luonnosvaihe
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 20.3.2018 Diaarinumero VARELY/371/2018 Liite 1 kpl Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö Lausunto Suojarannan ranta-asemakaavan muutos, luonnosvaihe
LisätiedotKerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos
Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos Kaavaehdotukseen on nähtävilläolon (1. 30.11.2012) jälkeen tehty muutoksia. Muutoksista on kuultu maanomistajia erikseen. Maanomistajat ovat kommentoineet muutoksista
LisätiedotPienvesistöjen rantaosayleiskaava, eteläosa
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Pienvesistöjen rantaosayleiskaava, eteläosa mielipiteiden vastineet 613-P29372 Ouni Maria Sisällysluettelo 1 mielipide... 1 2 mielipide... 2 3 mielipide... 3 4 mielipide... 4 5 mielipide...
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotAsuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala
31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )
INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu
LisätiedotPOLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS
POLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS 30.11.2017 Lamminniemi Maanmittauslaitos 2017 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi... 1 2 RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEEN SIJAINTI...
LisätiedotSeutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:
Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun
LisätiedotOYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO
Kaavaselostuksen erillisliite OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO MITOITUSPERUSTEET Kirman seudun osayleiskaava-alueella on kaksi isoa järveä Nerkoonjärvi ja Kilpijärvi. Kirmanjärvi
LisätiedotSeitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut
LisätiedotLausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe
LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3452/2017 Varsinais-Suomi 22.12.2017 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 24.11.2017 Lausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe
LisätiedotLausunto, Poikkeamislupa, 409, Hanhikempin kylä, tila Sumunen 2:42, , Lappeenranta
Lausunto 1 (6) Lappeenrannan kaupunki Kaavasuunnittelija Matti Kettunen kirjaamo@lappeenranta.fi Viite: lausuntopyyntö 14.3.2019 Lausunto, Poikkeamislupa, 409, Hanhikempin kylä, tila Sumunen 2:42, 405-409-2-42,
LisätiedotEheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?
Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke
Lisätiedotrakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:
Kh 12.7.2018 181, liite nro 4 Kunnanhallitus 12.7.2018/ Salosen muutosesitys perusteluineen 181 Esitys: Kunnanhallitus ei tee valitusta Nurmijärven elinvoimalautakunnan 14.6.2018 56 tekemästä päätöksestä.
LisätiedotHuttukylän osayleiskaava. Keskustelutilaisuus
Huttukylän osayleiskaava Keskustelutilaisuus 10.8.2016 OULU 2000-luvulla rakennetut pientalot 2000-2014 56 Yhteensä 9029 pientaloa, joista 7663 (84,9 %) asemakaavoitetulle alueelle ja 1366 (15,1 %) asemakaavoitetun
LisätiedotKYLMÄLÄN OSAYLEISKAAVA Vaihtoehtoja osayleiskaavan jatkovalmistelulle
KYLMÄLÄN OSAYLEISKAAVA Vaihtoehtoja osayleiskaavan jatkovalmistelulle 15.6.2016 Rakennusten käyttötarkoitukset ja väestö LÄNSIPUOLI - noin 360 asukasta - käyttämättömiä laskennallisia rakennuspaikkoja
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotLausunto Truutholmin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe
LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/399/2017 Varsinais-Suomi 6.4.2017 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 1.2.2017 Lausunto Truutholmin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe KAAVAHANKE
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 195 26.05.2014. 195 Asianro 1389/10.03.00/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 195 Asianro 1389/10.03.00/2014 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien suunnittelutarveratkaisua Haminanlahti, Vuorenlehto 410-5-110 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen
LisätiedotMeltauksen osayleiskaava
ROVANIEMEN KAUPUNKI Meltauksen osayleiskaava Kaavaluonnoksesta annettujen mielipiteiden vastineet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0150-P21947 Kaavaluonnoksesta annettujen mielipiteiden vastineet 1 (21)
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotTÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET
1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
18.11.2002 täyd. 25.9.2003 20.4.2011 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSIA NUMMI- PUSULAN KUNNASSA SOMERON YHTEISMETSÄN (874:1:0) RANTA- ASEMAKAAVA-ALUEILLA KIVIJÄRVELLÄ,
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.
1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan
LisätiedotMeri-Teijon osa-alue B ranta-asemakaavan muutos 2, luonnos
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 5.3.2018 Diaarinumero VARELY/373/2018 Liite 1 kpl kaupunkisuunnittelu@salo.fi Viite: Lausuntopyyntönne 3.2.2018 Meri-Teijon osa-alue B ranta-asemakaavan muutos 2, luonnos Salon
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3125/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2016 1 (1) 147 Asianro 3125/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-416-8-49 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Kiinteistölle
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LASTENLINNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.4.2017 Pälkäneen kunta Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Lahdentien ja Pälkänevedentien risteyksen
LisätiedotPutkilahden kyläselvitys
Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 22.10.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus Rakentaminen KUIVALLA MAALLA Suunnittelu- Yleiskaava Asemakaava tarvealue Suunnittelu- tarveharkinta tai/ja
LisätiedotKYMIJOEN LÄNSIHAAROJEN OSAYLEISKAAVA Ote kaavaselostuksesta
Liite 9 KYMIJOEN LÄNSIHAAROJEN OSAYLEISKAAVA Ote kaavaselostuksesta 3 MITOITUSPERUSTEET 3.1 Mitoitusperusteiden tarkoitus Mitoitusperusteilla tarkoitetaan niitä periaatteita, joiden mukaan tila- ja maanomistajakohtainen
LisätiedotKorvanmetsän ranta-asemakaava, ehdotus
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 13.3.2019 Diaarinumero VARELY/785/2017 Liite 1 kpl kaupunkisuunnittelu@salo.fi Viite: Lausuntopyyntönne 20.2.2019 Korvanmetsän ranta-asemakaava, ehdotus Salon kaupunkisuunnittelu
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotHYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA
HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä
LisätiedotRovaniemen kaupungin lausunto hallintovalituksen johdosta Kaavavalitus, viite: Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete 440/17
POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Valittajat Rovaniemen kaupungin lausunto hallintovalituksen johdosta Kaavavalitus, viite: Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete 440/17 Jari Vanhatapio Seppo Lehto
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3081/ /2012
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) 164 Asianro 3081/10.03.00/2012 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien poikkeamista ja suunnittelutarveratkaisua Hirvimäki määräala 413-3-121/1 Yleiskaavajohtaja Juha
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 251 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa
LisätiedotRanta-asemakaavoituksen
Ranta-asemakaavoituksen periaatteet Kuopion kaupunki Yleiskaavatoimisto 2009 RANTA-ASEMAKAAVOITUKSEN PERIAATTEET Kaupunginhallitus 8.2.2010 (70 ) Johdanto Kuopion kaupungissa on vähän ranta-asemakaavoja.
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo
Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
LisätiedotLausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe
LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3626/2016 Varsinais-Suomi 13.1.2017 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 2.11.2016 Lausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe KAAVAHANKE
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia
LisätiedotKyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus
Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus 6.-7.9 Lieksan Vuonislahti Kokemuksia Jyväskylästä Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Kaavojen laadinnasta Kaavoituksen tarve? Mitä kaavoituksella
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER
KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO
LisätiedotRAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan
LisätiedotAluerakenne ja keskusverkko
Aluerakenne ja keskusverkko Maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemakuntakaavan (2015) toteutumisen seuranta Kuvissa on esitetty harvan ja tiheän taajaman (2016) sijoittuminen maakuntakaavayhdistelmän taajamatoimintojen
LisätiedotHollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU
Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen
LisätiedotAjankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.
1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT
LisätiedotPOHJOLAN RANTA-ASEMAKAAVA
231-RAK1526 TAIVASSALON KUNTA POHJOLAN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 22.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (17) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 4
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)
IISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Lähtötietona kaupunkistrategiasta
LisätiedotKysely hajarakentamisen hallinnan nykytilasta. Kimmo Kurunmäki, MAL verkosto
Kysely hajarakentamisen hallinnan nykytilasta Kimmo Kurunmäki, MAL verkosto Kysely lähetettiin verkoston maankäyttöpolitiikka teemaryhmän kontakteille Pikaselvitys, johon tuli 20 vastauspaperia osa papereista
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3588/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 1 (1) 158 Asianro 3588/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-405-26-107 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti
FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Mitoitusraportti 13.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti I P15872 13.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja
LisätiedotIITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA. 118/ /2017 Khall Valtuusto Voimaantulo
118/10.02.03/2017 Khall 26.3.2018 62 Valtuusto 24.4.2018 9 Voimaantulo 16.8.2018 IITTI KAUSALA KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN 1.12.2017 Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä 17.11.2014
Lisätiedot