Ilmatieteen laitoksen palveluiden vaikuttavuus
|
|
- Väinö Jari Kokkonen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESPOO 2007 VTT PUBLICATIONS Raine Hautala & Pekka Leviäkangas (toim.) Ilmatieteen laitoksen palveluiden vaikuttavuus Hyötyjen arviointi ja arvottaminen eri hyödyntäjätoimialoilla
2
3 VTT PUBLICATIONS 665 Ilmatieteen laitoksen palveluiden vaikuttavuus Hyötyjen arviointi ja arvottaminen eri hyödyntäjätoimialoilla Raine Hautala & Pekka Leviäkangas (toim.)
4 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (URL: ISSN (URL: Copyright VTT 2007 JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER VTT, Vuorimiehentie 3, PL 1000, VTT puh. vaihde , faksi VTT, Bergsmansvägen 3, PB 1000, VTT tel. växel , fax VTT Technical Research Centre of Finland, Vuorimiehentie 3, P.O.Box 1000, FI VTT, Finland phone internat , fax Toimitus Anni Repo Edita Prima Oy, Helsinki 2007
5 Ilmatieteen laitoksen palveluiden vaikuttavuus. Hyötyjen arviointi ja arvottaminen eri hyödyntäjätoimialoilla [Effectiveness of Finnish Meteorological Institute (FMI) services]. Hautala, Raine & Leviäkangas, Pekka (toim.). Espoo VTT Publications s. + liitt. 73 s. Avainsanat information services, pricing, meteorological information, Finland, FMI, day-today services, cost-benefit analysis, transport, logistics, construction industry, facilities management, energy production, agriculture, Evaserve Tiivistelmä Tutkimuksessa arvioitiin Ilmatieteen laitoksen palveluiden vaikuttavuutta ja yhteiskuntataloudellisia hyötyjä liikenteen, logistiikan, talonrakennuksen ja kiinteistönhallinnan, energian tuotannon sekä maataloustuotannon aloilta. Tutkimuksellinen pääpaino oli sää- ja kelitietopalveluiden liikenteeseen kohdistuvissa vaikutuksissa. Työ oli osa laajempaa vuosina toteutettua EVASERVE-hanketta, jossa kehitettiin tietopalvelujen arviointimenetelmiä ja -työkaluja. Ilmatieteen laitoksen palveluiden yhteiskuntataloudellisten hyötyjen laskettiin olevan tarkastelluilla aloilla noin miljoonaa euroa vuodessa niiltä osin kuin hyötyjä pystyttiin tässä tutkimuksessa arvottamaan. Tämä merkitsee, että Ilmatieteen laitoksen palveluihin sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle vuosittain vähintään viisinkertaisen hyödyn. Tutkimuksen ulkopuolelle jäi vielä toimintoja ja toimialoja, jotka hyödyntävät Ilmatieteen laitoksen palveluita ja joiden merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja turvallisuudelle on suuri. Esimerkiksi meteorologisiin tietojen hyödyntämiseen perustuvat viranomaistoiminnot tehostavat suuronnettomuuksien hallintaa ja varautumista luonnonkatastrofeihin vähentäen merkittävästi niistä aiheutuvia haittoja. Meteorologisten palveluiden merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan ilmastonmuutoksen ja erilaisten luonnon ääriilmiöiden lisääntymisen myötä. Ilmatieteen laitoksen tuottamat palvelut ovat yhteiskunnalle hyödyllisiä, ja niiden kehittämiseen kannattaa investoida. Koska Suomen säähavaintoverkosto on jo pitkälti rakennettu, erilaisiin palvelujärjestelmiin investoimalla voidaan kohtuullisilla rajakustannuksilla saavuttaa merkittäviä lisähyötyjä. Sama koskee suomalaisen meteorologisen monialaisen osaamiseen kehittämistä (tutkimus ja teknologia). Alan eri toimijoiden vahvuuksien yhdistämiseen ja parempaan hyödyntämiseen kannattaa panostaa kokonaisvaltaisten osaamisen, palvelut ja laitteet kattavien palveluratkaisuiden viennin edistämiseksi. 3
6 Ilmatieteen laitoksen palveluiden vaikuttavuus. Hyötyjen arviointi ja arvottaminen eri hyödyntäjätoimialoilla [Effectiveness of Finnish Meteorological Institute (FMI) services]. Hautala, Raine & Leviäkangas, Pekka (Eds.). Espoo VTT Publications p. + app. 73 p. Keywords information services, pricing, meteorological information, Finland, FMI, day-today services, cost-benefit analysis, transport, logistics, construction industry, facilities management, energy production, agriculture, Evaserve Abstract This research outlines the benefits of meteorological information services provided by the Finnish Meteorological Institute (FMI). The services provided either publicly or on a commercial basis are analysed from the viewpoints of transport, logistics, construction and facilities management, energy production and distribution and agricultural production. The main emphasis is on transport. This research is a part of the EVASERVE project, which develops more efficient tools for the evaluation of information services. The socio-economic benefits of information services provided by the FMI generate annual benefits of around M, to the extent that the benefits could be given a monetary value in this research. In other words, each Euro put into the services produces a benefit of a minimum of 5 Euros to society each year. This is a minimum estimate since many significant sectors, such as defence and public safety, were not included in the analysis. For instance, authority activities and services based on utilising meteorological information increase the efficiency of major accident management and natural disaster preparedness, thus diminishing the damages caused by them. The importance and need of metinformation services will most probably increase in the future due to global warming and the exceptional weather phenomena resulting from it. The meteorological information services are extremely useful and beneficial to society and are worth investing in. Since the Finnish meteorological observation network is by and large completed and functioning well, considerable additional benefits can be achieved at reasonable marginal cost when investing in various service systems. 4
7 The wide-reaching know-how of Finnish meteorological expertise is unique in the world. In very few countries are there such clusters to be found where highquality service organisations, equipment producers, research institutions and technology providers have common denominators in the field of meteorology. This creates opportunities for the export of service solutions on a global scale. 5
8 Alkusanat Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa selkeä kuva Ilmatieteen laitoksen palveluiden vaikuttavuudesta ja yhteiskuntataloudellisista hyödyistä sekä näiden mittaamisesta. Meteorologisten tietopalveluiden tuottamien hyötyjen yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista on kansainvälisestikin melko vähän kvantitatiivista tietoa. Tämä julkaisu pyrkii tuomaan tähän lisävalaistusta. Ilmatieteen laitoksen palveluiden arviointi on osa Tekesin, Ilmatieteen laitoksen, liikenne- ja viestintäministeriön, Destian ja VTT:n rahoittamaa EVASERVEtutkimushanketta, jossa kehitetään tietopalveluiden arviointimenetelmiä ja työkaluja. Ilmatieteen laitoksen palveluiden arviointi on tärkeä esimerkkiarviointi arviointityökalujen testaamiseksi ja kehittämiseksi. Näitä T&K-osaamiseen perustuvia työkaluja hyödynnetään käyttäjille tarpeellisten ja yhteiskunnalle hyödyllisten palveluiden kehittämisessä mukaan lukien uudet palvelukonseptit sekä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyömallit. Arviointityökaluja hyödynnetään apuvälineenä myös palveluntuottajien tuotekehityksessä. Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat Ilmatieteen laitoksesta Pekka Plathan (puheenjohtaja), Mats Wiljander, Ari Venäläinen, Pertti Nurmi, Juha Kilpinen, Marja-Liisa Ahtiainen ja Juhana Hyrkkänen sekä VTT:stä Raine Hautala ja Pekka Leviäkangas. Tutkimuksen osioista ja raportoinnista ovat vastanneet: erikoistutkija Raine Hautala (VTT): johdanto (luku 1), kevyt liikenne (luku 4.2), tulosten yhteenveto (luku 4.10), tulosten tarkastelu (luku 5), yhteenveto (luku 6), julkaisun toimitus erikoistutkija Pekka Leviäkangas (VTT): johdanto (luku 1), toteutus ja menetelmät (luku 2), rautatieliikenne (luku 4.3), tulosten tarkastelu (luku 5), yhteenveto (luku 6), julkaisun toimitus erikoistutkija Jukka Räsänen (VTT): toteutus ja menetelmät (luku 2), lentoliikenne (luku 4.5) tutkija Risto Öörni (VTT): toteutus ja menetelmät (luku 2), tieliikenne, luku 4.1) tutkija Sanna Sonninen (VTT): vesiliikenne (luku 4.4) erikoistutkija Jarkko Lehtinen (VTT): logistiikka (luku 4.6) 6
9 erikoistutkija Martti Hekkanen (VTT): talonrakennus ja kiinteistönhallinta (luku 4.7) erikoistutkija Mikael Ohlström (VTT): energian tuotanto (luku 4.8) tutkija Jenni Eckhardt (VTT): Ilmatieteen laitoksen kuvaus (luku 3) tutkija Anna-Maija Hietajärvi (VTT): liitteet A ja B erikoistutkija Ari Venäläinen (Ilmatieteen laitos): maataloustuotanto (luku 4.9) meteorologi Seppo Saku (Ilmatieteen laitos): maataloustuotanto (luku 4.9). Arviointityöhön ovat antaneet arvokkaan panoksensa erikoistutkija Lasse Makkonen VTT:stä sekä useat muut asiantuntijat toimialakohtaisissa arvioinneissa (luku 4). Julkaisun sisällön laadunvarmistuksesta vastasivat tutkimusprofessori Saara Pekkarinen Oulun yliopistosta ja tutkimusprofessori Juha Luoma VTT:stä. Helsingissä, lokakuussa 2007 Pekka Plathan Pääjohtaja Ilmatieteen laitos 7
10 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Abstract... 4 Alkusanat Johdanto Tausta Meteorologisten tietopalveluiden hyödyt Arvioinnin tavoitteet ja rajaus Toteutus ja menetelmät Toteutus ja menetelmät Vaikuttavuustarkastelun viitekehys Hyöty-kustannusanalyysi Yleistä Hyödyt ja kustannukset Hyötyjen ja kustannusten hinnoittelu Nykyinen ja potentiaalinen hyöty Ilmatieteen laitoksen kuvaus Toimialakohtaiset arvioinnit Tieliikenne Kevyt liikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Lentoliikenne Logistiikka Talonrakennus ja kiinteistönhallinta Energian tuotanto Maataloustuotanto Tulosten yhteenveto Tulosten tarkastelu Ilmatieteen laitoksen palveluiden hyödyt ja kannattavuus Vertailu muihin tutkimuksiin Arvio tulosten luotettavuudesta
11 5.4 Suositukset Yhteenveto Summary Lähdeluettelo Liitteet Liite A: Tämän tutkimuksen kirjallisuusselvityksessä tarkemmin analysoidut julkaisut Liite B: Tässä tutkimuksessa tehdyn kirjallisuusselvityksen julkaisuluettelo 9
12
13 1. Johdanto 1.1 Tausta Ilmatieteen laitoksen palveluiden vaikuttavuuden arviointi on osa laajempaa vuosina toteutettua EVASERVE-hankekokonaisuutta, jossa kehitettiin tietopalvelujen arviointimenetelmiä ja -työkaluja. EVASERVEn tavoitteena on toteuttaa tietopalveluiden koko elinkaaren ja palveluverkoston kattavan arviointijärjestelmän pilottiversio tietopalveluiden kehittämiseksi ja palveluliiketoiminnan edistämiseksi. Lisätietoa EVASERVE-arviointijärjestelmästä löytyy linkistä Vaikka arviointityökalun kehittäminen käynnistyi erityisesti liikenteen ja logistiikan tietopalveluiden tarpeista, työkalun on tarkoitus soveltua myös muiden toimialojen tietopalveluille. Arviointityökalun yhtenä sovellusalueena EVASERVE-hankkeessa olivat meteorologiset tietopalvelut. 1.2 Meteorologisten tietopalveluiden hyödyt Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n (World Meteorological Organisation, maaliskuussa 2007 järjestämän kansainvälisen konferenssin teemana oli Secure and Sustainable Living: Social and Economic Benefits of Weather, Climate and Water Services. Konferenssin eräänä pääaiheena oli meteorologisten tietopalveluiden hyötyjen osoittaminen päätöksentekijöille. Useimpien maiden meteorologiset laitokset toimivat budjettirahoitteisina virastoina, mutta esimerkiksi Euroopan unionin palvelumarkkinoiden avautuminen saattaa asettaa virastot uuteen asemaan. Komission antama palveludirektiivi 1 ei kuitenkaan suoraan mainitse säätietopalveluita, mutta kattaa periaatteessa kaikki kaupalliset kuluttajille ja yrityksille suunnatut palvelut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Osa säätietopalveluista, erityisesti yleistä turvallisuutta tukevat palvelut, saattaa jäädä direktiivin soveltamisalueen ulkopuolelle. Vuonna 2002 Euroopan komissio ehdotti direktiiviä julkisista tietovarastoista 2. Esimerkiksi 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (Euroopan unionin virallinen lehti L 376, ). 2 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin asiakirjojen uudelleenkäytöstä ja kaupallisesta hyödyntämisestä. Euroopan yhteisöjen komissio, Bryssel, KOM(2002) 207 lopullinen 2002/0123 (COD). 11
14 kaupalliset säätietopalvelut, jotka perustuvat julkiseen tilastoaineistoon ja tietovarastoihin, kuuluisivat direktiivin piiriin (Öörni et al. 2007). Sääilmiöt ovat WMO:n mukaan merkittäviä talouteen vaikuttavia ilmiöitä (WMO 2007). Vaikutukset kohdistuvat maatalouteen, energian tuotantoon ja jakeluun, turismiin, kiinteään rakennettuun omaisuuteen ja infrastruktuuriin, liikenteeseen, ympäristöön ja terveyteen. Esimerkiksi Japanissa sääperusteiset ilmiöt aiheuttivat ainakin 2,5 miljardin USD:n taloudelliset vahingot vuonna Sääennusteilla ja -varoituksilla voidaan osin varautua vahinkojen torjuntaan ja toimintojen suunnitteluun taloudellisten menetysten minimoimiseksi ja resurssien optimoimiseksi. Laajasti tarkastellen nämä hyödyt ovat merkittävät, mutta merkittävyyden suuruus on ollut epäselvää. Meteorologisten palveluiden taloudellinen merkitys yhteiskunnan eri toiminnoille on ollut pitkälti laskematta. Muutamia yrityksiä on tehty: yhtenä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Australiassa tehty tutkimus, jossa hyötyjä arvioitiin ilmailun, maatalouden, kaivostoiminnan, kotitalouksien ja turismin osalta (Anaman et al. 1997). Eri palveluiden hyötykustannussuhteet vaihtelivat noin 2 17 välillä. Sektorikohtaisia arvioita ovat tehneet muiden muassa seuraavat: Considine et al öljyn- ja kaasuntuotanto, USA Allan et al ilmailun terminaalitoiminnot, USA Šišák ja Pulkrab 2002 metsänhoito, Tšekki. Vaikka kirjallisuus säätietopalveluista ja niiden eduista on runsasta, varsinainen hyötyjen arvottaminen puuttuu lähes poikkeuksetta. Liitteessä A listataan ja referoidaan säähän liittyvien tietopalveluiden vaikutustutkimuksia pääasiassa liikenteen osalta. 1.3 Arvioinnin tavoitteet ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Ilmatieteen laitoksen resursseilla tuotettujen meteorologisten tietopalveluiden vaikuttavuutta ja ulkoisia hyötyjä useammalla yhteiskunnan toimialalla, etenkin usein toistuvien tavallisten meteorologisten ilmiöiden osalta. Tavoitteena oli myös selvittää liikenteen tietopalveluiden arvioinnissa käytettävien menetelmien soveltuvuutta meteorologisiin tietopalveluihin geneerisen arviointijärjestelmän kehittämiseksi EVASERVE-hankkeen tavoitteiden mukaisesti. 12
15 Työssä selvitettiin Ilmatieteen laitoksen tuottamien palveluiden päävaikutukset ja arvotettiin niiden hyödyt suuruusluokkatasolla liikenteen (kaikki liikennemuodot) ja logistiikan, talonrakennuksen ja kiinteistönhallinnan, energian tuotannon sekä maataloustuotannon toimialoille. Liikenne- ja energiatoimialojen osalta tutkimus keskittyi verkon operointiin (käyttö ja ylläpito), ei rakentamiseen. Infrastruktuurin rakentamiseen liittyviä hyötyjä tarkasteltiin vain talonrakennuksen osalta. Pääpaino oli sää- ja kelitietopalveluiden liikenteeseen kohdistuvissa vaikutuksissa. Kevyt liikenne tarkasteltiin muusta tieliikenteestä erillään henkilövahinkoon johtavien kevyen liikenteen liukastumistapaturmien ja muun tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien tilastoinnin erilaisuuden, kunnossapidon organisoinnin heterogeenisuuden sekä ko. kohderyhmille tarjottavien sää- ja kelipalveluiden erilaisuuden takia. Vaikutusanalyysit rajattiin suomalaisille loppukäyttäjille suunnattuihin yritys- ja yksityispalveluihin, mukaan lukien julkiset tietopalvelut. Käytännössä tämä tarkoittaa sää- ja kelipalveluita, joita Ilmatieteen laitos tuottaa Asiakaspalvelutyksikkönsä sekä Internetin ja median (sanomalehdet, televisio, radio) kautta. Vaikutusarvioinnin ulkopuolelle jätettiin Ilmatieteen laitoksen tutkimustoiminta, mallinnustyö, ulkomaille suunnatut palvelut (konsultointi, koulutus) sekä ulkoilmakehään liittyvä havainto- ja ennustetoiminta. Näillä toiminnoilla on kuitenkin oma itseisarvonsa, koska ne tukevat Ilmatieteen laitoksen koko arvoketjua ja palveluiden jalostusprosesseja. 13
16 2. Toteutus ja menetelmät 2.1 Toteutus ja menetelmät Tutkimus aloitettiin laajalla (noin 100 kpl) meteorologisten palveluiden vaikuttavuuden arviointien kirjallisuusselvityksellä liikenteen osalta (liitteet A ja B). Tämän jälkeen liikenteen arviointeja täydennettiin vapaamuotoisten asiantuntijahaastattelujen lisäksi tilastotietojen avulla. Muiden toimialojen arviointi toteutettiin vastaavilla periaatteilla, joskin huomattavasti suppeampana. Arviointiprosessin periaate on kuvassa 2.1. Esiselvitys Kirjallisuus Haastattelut, keskustelut, kirjeenvaihto Vaikutusmekanismien hahmottaminen Tilastot, kirjallisuus Arvioitsija Vaikutukset Hinnoitteluperiaatteet, kustannustiedot Hyödyt Validointi Kuva 2.1. Arviointiprosessin periaate. Toimialakohtaiset arvioinnit tehtiin kukin omana kokonaisuutenaan niiden erilaisen luonteen takia, kuitenkin yhteisesti sovittua logiikkaa noudattaen. Arvioinneissa sovellettiin EVASERVE-hankkeessa kehitettyjä tietopalveluiden arviointityökaluja. VTT arvioi Ilmatieteen laitoksen tietopalveluiden vaikuttavuutta liikenteessä ja logistiikassa, talonrakennuksessa ja kiinteistönhallinnassa sekä energian tuotannossa. Maatalouden osalta arvioinnin teki Ilmatieteen laitos itse. Esiselvityksessä kerättiin laajahko kirjallisuusmateriaali (liite B), josta valittiin analyysin perusteella noin puolet tarkempaan tarkasteluun (liite A). Esiselvityksessä hahmoteltiin meteorologisten tietopalveluiden alustavat vaikutusmekanis- 14
17 mit, joita tarkennettiin haastatteluilla. Eräillä toimialoilla, kuten tieliikenteessä, tietopalveluiden vaikutusmekanismeista ja osittain myös määrällisistä arvioista oli käytettävissä aikaisempaa tutkimustietoa, jota voitiin soveltaa tässä tutkimuksessa. Toisilla toimialoilla, kuten logistiikassa ja rakentamisessa, kirjallisuuden merkitys oli vähäinen. Tällöin vaikutusmekanismien hahmottamisessa korostui erilaisten asiantuntijahaastatteluiden merkitys. Kaikissa vaikutusanalyyseissä käytettiin asiantuntijahaastatteluita sekä vaikutusmekanismien määrittämiseen että niiden validointiin. Tilastot ja kirjallisuus toimivat tietolähteenä, kun vaikutusmekanismien hahmotuttua määriteltiin varsinaisia kvantitatiivisia vaikutuksia. Tämän jälkeen meteorologisten tietopalveluiden taloudellisia hyötyjä voitiin arvottaa soveltamalla joko arvioituja tai sovittuja hinnoitteluperiaatteita ja kustannustietoja (esimerkiksi haastatelluilta saadut hinta- ja kustannusarviot tai Tiehallinnon vahvistamat ajokustannukset). Arvioinnin lopputulokseen vaikuttavat myös kyseisen arvioitsijan omat näkemykset. Mitä suppeampaan lähdeaineistoon arviointi perustuu, sitä korostuneempi on asiantuntijuuden rooli. Taulukossa 2.1 kuvataan eri toimialojen osalta, mitä lähtöaineistoa arviointityön pohjana on käytetty ja miten arvottamista on sovellettu. 15
18 Taulukko 2.1. Arviointien lähtötiedot ja arvottamisperusteet. Toimiala, johon vaikutukset kohdistuvat Liikenne Lähtötietojen keräys Arvottaminen, hinnoittelu Tieliikenne Kirjallisuus, tilastot, asiantuntijahaastattelut Kevyt liikenne Kirjallisuus, tilastot, asiantuntijahaastattelut Vesiliikenne Kirjallisuus, asiantuntijahaastattelut, tilastot Lentoliikenne Kirjallisuus, tilastot, asiantuntijahaastattelut Rautatieliikenne Kirjallisuus, tilastot, asiantuntijahaastattelut Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot, asiantuntija-arviot Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot, liukastumistapaturmien sairaanhoidon kustannuksiin perustuva arvio, asiantuntijaarviot Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot, toteutuneisiin öljyvahinkojen torjuntakustannuksiin perustuva arvio, asiantuntijaarviot Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot, markkinahinnat, vaihtoehtoiskustannus, asiantuntija-arviot Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot, asiantuntija-arviot Logistiikka Asiantuntijahaastattelut Asiantuntija-arviot Talonrakennus ja kiinteistönhallinta Energian tuotanto Kirjallisuus, tilastot, asiantuntijahaastattelut Kirjallisuus, tilastot, asiantuntijahaastattelut Tilastot, asiantuntijan oma arvio Asiantuntija-arviot, kirjallisuus Maataloustuotanto Kirjallisuus Kirjallisuudessa esiintyvät arvot, asiantuntijaarviot Toimialakohtaisissa arvioinneissa eri tietolähteiden (kirjallisuus, haastattelut, tilastot) osuudet painottuvat eri tavoin johtuen tarkasteltavan toimialan luonteesta, käytössä olleesta lähtöaineistosta ja tutkimuksen resursseista. Tämä vaikuttaa myös arvioinneissa käytettyihin menetelmiin: esimerkiksi logistiikassa päämenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastatteluita, kun taas tieliikenteen arvioinnissa käytettiin haastatteluiden lisäksi empiirisiin ja kirjallisiin lähteisiin perustuvia analyyttisiä malleja. Käytetyt menetelmät kuvataan yksityiskohtaisemmin luvun 4 toimialakohtaisissa arvioinneissa. 16
19 2.2 Vaikuttavuustarkastelun viitekehys Tässä työssä käytetty meteorologisten tietopalveluiden vaikuttavuuden arvioinnin yhteiskuntataloudellinen näkökulma pyrkii valottamaan näiden palveluiden vaikutuksia hyötyjä ja kustannuksia eri toimialojen osalta. Arvioinnissa pyritään selvittämään meteorologisten tietopalveluiden hyödyt yhteiskunnan eri toimialoille. Ilmatieteen laitoksen osalta kustannuksena on käytetty vuonna 2005 toteutuneita kustannuksia, jotka olivat noin 54 miljoonaa euroa (ks. kuva 3.1). Kustannukset jakautuivat seuraavasti: sääpalvelukustannukset 6,43 M tutkimus ja kehitys 16,52 M asiakaspalvelu 12,45 M tekniset palvelut 9,33 M hallinto 9,62 M yhteensä 54,35 M Nämä toteutuneet kustannukset edustavat panosta, jolla Ilmatieteen laitoksen palvelut ovat kokonaisuudessaan tuotetut. Kustannusten vähäiset vuotuiset vaihtelut eivät vaikuta tämän tutkimuksen keskeisiin päätelmiin. Nykyisillä hyödyillä tarkoitetaan tällä hetkellä palveluiden käyttäjille koituvia hyötyjä. Potentiaalisilla hyödyillä tarkoitetaan hyötyjä, jotka voitaisiin saavuttaa muutoksilla arvioitavan toimialan sisäisissä toimintatavoissa ja rakenteissa sekä tarjolla olevissa meteorologisissa palveluissa ja niiden käytössä. Potentiaalisten hyötyjen toteutuminen edellyttää myös investointeja tieto- ja palvelujärjestelmiin, mukaan lukien investoinnit ihmisiin ja osaamiseen. Suomessa on Ilmatieteen laitoksen lisäksi myös muita sää- ja kelitietopalveluja tuottavia toimijoita. Markkinat jakautuvat nykyään käytännössä pääosin kuitenkin Ilmatieteen laitoksen ja Foreca Oy:n kanssa, muiden toimijoiden osuudet ovat vähäiset. Ilmatieteen laitoksen osuus hyötyjen tuottamisesta arvioitiin määrittämällä ensin meteorologisten tietopalveluiden yhteiskuntataloudelliset kokonaishyödyt tarkasteltavalle toimialalle, minkä jälkeen tarkasteltiin Ilmatieteen laitoksen markkinaosuuksia ko. palveluketjun eri vaiheissa. Palveluketju jaettiin raakatiedon tuottamiseen, tiedon jalostamiseen ja palvelun tarjoamiseen loppukäyttäjälle. Viimeksi mainittu sisältää myös eri lähteistä saatavien tietojen paketoimisen palveluksi. Palveluketjun eri vaiheille muodostettiin 17
20 painokertoimet, joiden summa on yksi. Kertoimet perustuvat resurssien, kuten henkilökunnan, tilojen ja laitteistojen, käyttöön ketjun eri vaiheissa. Kertoimien arvot muodostettiin toimialakohtaisesti käytettävissä olevan aineiston ja kirjoittajien oman harkinnan perusteella. Kertomalla painokertoimet Ilmatieteen laitoksen arvioiduilla markkinaosuuksilla ketjun eri vaiheissa ja laskemalla näin saadut tulot yhteen saatiin arvio Ilmatieteen laitoksen osuudesta sää- ja kelipalveluiden tuottamiin hyötyihin tarkasteltavalle toimialalle (kuva 2.2). Raakatiedon tuottaminen Tiedon jalostus Tietopalvelun tarjoaminen/ tiedon jakelu Toiminnon painokerroin 0,35 0,35 0,30 IL:n markkinaosuus = IL:n osuus hyödyistä (summataan kaikkien vaiheiden osalta) 90 % 31,5 % 80 % 28,0 % 75 % 22,5 % IL:n osuus tarkasteltavan palvelun hyödyistä on näillä lähtöarvoilla 82 % Kuva 2.2. Sää- ja kelitietopalveluiden tuottamien hyötyjen jyvittämisperiaate (esimerkki lentoliikenteen osalta). 2.3 Hyöty-kustannusanalyysi Yleistä Hyöty-kustannusanalyysissa verrataan yleensä nykyarvoisten hyötyjen ja kustannusten suhdelukua B/C = hyöty-kustannussuhde Suhdeluvun ollessa >1 ovat hyödyt suurempia kuin kustannukset ja investointi on kannattava. Hyöty-kustannusanalyysissa on kuitenkin lukuisia kohtia ja näkökulmia, jotka on joko päätettävä tai niistä tulee olla tietoinen analyysia tehdessä: 18
Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa
Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän
ITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys
Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10
Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
PortNetin vaikuttavuuden arviointi
PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla
Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010
Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta
Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke
Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin
Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin
Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa
Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Seppo Kaarto Destia Oy Kelikeskustoiminta on kokonaisvaltaista talvihoidon ohjaustoimintaa, joka toimii talvikaudella ympäri vuorokauden tuottaen asiakkailleen
AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015
1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa
Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus
Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Heidi Saarinen Strafica Oy Tavoitteena Vastata kysymyksiin: 1. Mitä merkittäviä tieliikenteelle kohdennettuja sää- ja kelitietopalveluja tarjotaan Suomessa? 2. Mitkä
Hankearvioinnin kehikko - käsitteet
Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Yhteiskuntataloudellinen analyysi = Kannattavuuslaskelma + Vaikutusten analysointi + Toteuttavuuden arviointi Vaikutusten analyysissa tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013
Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja
Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaalista suomalaisissa yrityksissä. Jaana Mäkelä Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä
Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaalista suomalaisissa yrityksissä Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Inspire-verkosto Hyödyntäminen-työryhmä 23.5.2012 Julkisen tiedon
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
Älyliikenne ja -logistiikka yleistä hyvää vaiko pelkkää bisnestä?
Älyliikenne ja -logistiikka yleistä hyvää vaiko pelkkää bisnestä? Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari 2.11.2010 Johtava tutkija Pekka Leviäkangas, VTT 2 Älykäs liikenne työllistää Hallinto
Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?
Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista
Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja
Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Tuomo Melin (Sitra), Minna Tuominen-Thuesen (KPMG), Turo Koila (KPMG) Päiväys 01.06.2010 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Esipuhe...3
Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit
Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:
Liikenteen sää- ja keliennustepalvelut. Tiesääpäivät Aapo Anderson
Liikenteen sää- ja keliennustepalvelut Tiesääpäivät Aapo Anderson Tieliikenteen palvelut Tieliikenteen palvelut -yksikkö vastaa tieliikenteenhallinnan palveluista, palveluiden palvelutasomäärittelyistä
ERP-järjestelmän kannattavuus
ERP-järjestelmän kannattavuus Jouko Karjalainen ITViikon ja Lawsonin seminaari 30.08.2007 ROI vs. TCO ROI, return on investment DuPont-malli: tuotot, kustannukset, sidottu pääoma Kausittainen tuloslaskenta
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.
ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250
Innovatiiviset julkiset (yhteis)hankinnat
Innovatiiviset julkiset (yhteis)hankinnat Tapio Tourula Ilmatieteen laitos Tekes 1.2.2012 Taustaa Ilmatieteen laitos, LVM:n alainen erillislaitos Tutkimusta ja operatiivista toimintaa Vahva T&K toiminta
KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009
Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA Pandia Oy Sinikalliontie 6, 02630 Espoo, Finland +358 9 549 194 69 www.pandia.fi contact@pandia.fi PANDIAN SEMINAARIPUHEENVUORO
Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?
Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >
Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.
Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN
Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto
Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä
ITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan
KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN. Kaukolämpöpäivät Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting
KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN Kaukolämpöpäivät 23.8.2017 Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by
Pieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos
Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos LUOVA -järjestelmästä LUOVA on suljettu järjestelmä ja tarkoitettu valtion
Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö
Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen
AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma
AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma www.aino.info Koordinaattori Risto Kulmala VTT Hankesihteeri Juhani Vehviläinen Jussa Consulting AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma Päämääränä
FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta
FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset
DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET
DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET Liikenne- ja HYVINVOINTIA JA viestintäministeriö KILPAILUKYKYÄ edistää väestön HYVILLÄ YHTEYKSILLÄ hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-
Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta
Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu
Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan
Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän
Liikkuminen palveluina Mobility as a Service
Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja
YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.
YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
Liikennetelematiikan T&K-ohjelmat : Suunnittelutyön tilanne
Liikennetelematiikan T&K-ohjelmat 2004-2007: Suunnittelutyön tilanne Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Säätytalo 28.10.2003 1 Sisältö Valmisteluprosessi Valmistelutyön tuloksia
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä
Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
Toimeksiannon määrittely
Sähköautojen tulevaisuus Suomessa - sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Selvitys liikenne- ja viestintäministeriölle Nils-Olof Nylund/VTT 16.2.2011 Kuva: Renault Toimeksiannon määrittely
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA
YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK
AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,
Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry
Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti
Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013
Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama
Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa
Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat
Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014
Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta
Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä 100 Lasissa! Kohti Fiksua Kaupunkia Erja Turunen, Executive Vice President, VTT Miimu Airaksinen, Kari Mäki, Raine Hautala, Juho
LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit
1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen
Suomen haasteet ja mahdollisuudet
Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007
Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi
Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä
Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT
Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen
Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry
Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa
Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?
Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain
Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko
Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta
Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio
Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio Risto Larmio Energiatehokkuusasiantuntija Motivassa 2011 alkaen, työtehtävät mm. pk-teollisuuden energiatehokkuusneuvonta (Teknologia-, Elintarvike-,
VAIKUTTAVUUS- KETJU 1
VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6
ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA
TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen
Kansallisen laskentasuosituksen sisältö
Kansallisen laskentasuosituksen sisältö Foodprint Tools hankkeen loppuseminaari 7.11.2012 MTT Hanna Hartikainen - Hannele Pulkkinen Sisällysluettelo Johdanto 1. Sanasto 2. Toiminnallinen yksikkö 3. Ilmastovaikutusten
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
Säähavaintopalvelu (SHAPE)
Säähavaintopalvelu (SHAPE) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan säähavaintopalvelu Tiesääpäivät 3.6.2013, Jani Poutiainen Tausta projektille Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma Ensimmäisenä
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka
Ympäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa
Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus
Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko
Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää
Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa
Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Yhteisten palvelujen kartta Määrittely 0.91 Päiväys 6.5.2017 Tiivistelmä 6.5.2017 2 (8) Yhteentoimivuutta syntyy myös erityisesti yhteisiä palveluja kehittämällä
Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy
Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja
Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013
Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012
BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien
Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:
Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut
PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,
TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
70. Viestintävirasto
70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin
LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ
LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet
Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja
Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt
SYKEn strategia
SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme
Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat
Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon