Kotikompostointi. Helppo ympäristöteko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotikompostointi. Helppo ympäristöteko"

Transkriptio

1 Kotikompostointi Helppo ympäristöteko

2 Jätekukko Oy, 2009 Opas on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Savon Martat ry:n kanssa. Jätekukko Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävä on hoitaa kunnille lakisääteisesti kuuluvia jätehuollon palveluita mahdollisimman edullisesti. Toiminta-alueella asuu yli ihmistä. Yhtiön toiminta katetaan jätemaksuilla, verovaroja jätehuoltoon ei käytetä. Yhtiö ei myöskään jaa osinkoa osakkailleen.

3 Sisällysluettelo Kotikompostointi... 4 Mitä voi kompostoida... 5 Missä voi kompostoida... 6 Kompostin paikka... 7 Kompostorin hankinta... 8 Keittiöstä kompostoriin Seosaineet eli kuivikkeet Puutarhasta kompostiin Näin teet lehtikompostin Mitä kompostissa tapahtuu Kompostoitumisen vaiheet Mistä lierot tulevat? Usein kysyttyä Näin estät jäätymisen Kompostimullan käyttö Kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit... 29

4 4 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Kotikompostointi Termit Biojäte Eloperäistä elintarvikeja puutarhajätettä, joka on kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä. Elintarvikejäte Ruuan tähteitä, hedelmien ja juuresten kuoria, kahvin ja teen poroja ja muuta vastaavaa eloperäistä jätettä. Puutarhajäte Kasvien varsia, oksia, lehtiä, kukkia, juuria ja muuta vastaavaa eloperäistä jätettä. Kotitalouksien jätemäärästä noin kolmasosa on biojätettä. Jätetäyttöön joutuessaan biojäte hajoaa hapettomissa olosuhteissa ja muodostaa kasvihuoneilmiötä voimistavaa kaasua, metaania. Jätekukon toiminta-alueella syntyvä kotitalousjäte käsitellään Kuopion jätekeskuksella, jonka toimintaa ohjaava ympäristölupa edellyttää mm. tehokasta biojätteiden lajittelua. Vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan 67 % omakotitaloista kompostoi biojätettä. Pakottavaa velvoitetta kotikompostoinnille ei Jätekukon toiminta-alueella kuitenkaan vielä ole. Biojätteen lajittelu vähentää jätteen käsittelystä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Lajittelu mahdollistaa myös pidemmän tyhjennysvälin jäteastialle ja tuo säästöä kiinteistön jätemaksuihin. Biojätteiden omatoiminen kompostointi, kotikompostointi, vähentää jätteen kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja saa hyvän mielen lisäksi aikaan hyvää maanparannusainetta kotipuutarhaan. Kompostointi on myös mukava ja opettava toimintatapa koko perheelle, satsaus tulevaisuuteen. Tässä oppaassa viitataan Jätekukon toimialueen kuntien yhtenäisiin jätehuoltomääräyksiin, joiden mukaan kotikompostointi on biojätteiden ensisijainen käsittelymenetelmä. Ennen kompostointiin ryhtymistä kannattaa tarkistaa kunnan ympäristösuojeluja jätehuoltomääräysten kompostoinnista antama ohjeistus. Elintarvikejätteen kotikompostoinnista tulee tehdä kirjallinen ilmoitus Jätekukolle. Ilmoituksen tekeminen käy kätevästi valmiilla lomakkeella, joita saa mm. Jätekukon www-sivuilta ja asiakaspalvelusta.

5 Kompostointiopas kotitalouksille 5 Mitä voi kompostoida Pääsääntö on, että kaiken biojätteen voi kompostoida. Kompostiin ei saa laittaa mitään, mikä ei maadu tai mitään sellaista, joka haittaa kompostin toimintaa. Esimerkiksi muovi, metalli, lasi, tuhka ja kalkki eivät kuulu kompostiin. Muistilistaa biojätteistä Keittiöstä ruuantähteet kahvin ja teen porot hedelmien, perunoiden, juuresten, vihannesten ja marjojen kuoret ja perkaustähteet kananmunan kuoret kala- ja lihajätteet (kalanperkausjätteet) pienet luut pienet määrät paperia (suodatinpussit, pehmopaperit, kompostiastian suojapaperi) huonekasvien osat ja kukkamullat, leikkokukat Puutarhasta kasvien varret, lehdet, juuret ja kuihtuneet kukat ruoho ja pihan haravointijätteet oksasilppu olki ja sammal Ei tuhkaa kompostiin Tuhka nostaa kompostin ph-arvon ja hidastaa kompostoitumista, eikä sitä suositella laitettavaksi kompostiin. Puhdasta puuntuhkaa voi laittaa suoraan puutarhaan lannoitus- ja maanparannusaineeksi koristekasveille. Käyttömäärä: 10 litraa aarille (= 10 m x 10 m) korkeintaan kolmen vuoden välein. Hedelmien kuoret Tuontihedelmissä esiintyvät torjunta-ainepitoisuudet ovat pääsääntöisesti hyvin pieniä ja hajoavat kompostoitaessa verraten nopeasti. Hedelmien kuorimassa myös laimenee muun kompostimassan joukkoon. Kotitaloudessa tuskin kertyy niin suurta määrää hedelmien kuoria, että se vaikuttaisi kompostin laatuun tai estäisi kompostimullan käytön edes vihannesmaalla.

6 6 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Missä voi kompostoida Muistathan, että aumassa tai kompostikehikossa ei saa kompostoida elintarvikejätettä elintarvikejätteistä syntynyt kompostimulta voidaan kuitenkin jälkikompostoida myös aumassa tai kompostikehikossa Kompostorissa Kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan elintarvikejätteen kompostointi on sallittu vain tarkoitukseen sopivassa jyrsijäsuojatussa kompostorissa, jossa on sekä kansi että pohja tai pohjaverkko. Talviaikaan käytettävän kompostorin tulee lisäksi olla lämpöeristetty. Käytännössä tällaisessa kompostorissa voidaan kompostoida myös puutarhajätettä, mikäli sitä kompostoriin mahtuu. Kompostikehikossa Pelkän puutarhajätteen kompostointiin ei välttämättä tarvitse erillistä kompostoria, sillä puutarhajätettä voi kompostoida myös perinteisessä laudasta rakennetussa kompostikehikossa. Kompostikehikko kannattaa varustaa kannella, silloin kompostista haihtuu vähemmän vettä ja kompostoituminen on nopeampaa. Kompostikehikkoon kannattaa laittaa myös pohja tai pohjaverkko haittaeläinten, kuten myyrien ja hiirien estämiseksi, joskaan pelkkä puutarhajäte ei yleensä houkuttele haittaeläimiä. Aumassa Avo- eli aumakompostointi tarkoittaa kompostointia kasassa, ilman kehikkoa. Menetelmä sopii puutarhajätteelle silloin, kun jätettä tulee paljon kerralla. Aumassa kompostoituminen on hitaampaa kuin kompostikehikossa tai kompostorissa.

7 Kompostointiopas kotitalouksille 7 Kompostin paikka Kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan komposti on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille eikä ympäristölle. Kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta. Se voidaan kuitenkin sijoittaa hyväksytyissä rakennuslupapiirustuksissa merkittyyn, jätehuollolle varattuun tilaan. Muistilistaa paikan valintaan elintarvikejätteen vienti kompostoriin helppoa myös talvella riittävästi tilaa kompostin tyhjentämistä ja jälkikompostointia varten mahdollisuus kompostorista valuvan suotoveden hallintaan (kätevintä imeyttää maaperään) tuulensuojainen ja lämmin paikka, ei kuitenkaan paahteinen ei lähelle tuuletusikkunaa tai ilmastointikanavia vähintään 15 metrin etäisyys lähimpään kaivoon tai vesialueeseen naapurin kanssa voi sopia yhteisestä kompostin paikasta vaikka tontin rajalle

8 8 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Kompostorin hankinta Vinkit Puutarhajätteille kannattaa varata erillinen noin litran kompostori. Pelkkään elintarvikejätteiden kompostointiin nelihenkiselle perheelle riittää yleensä noin litran kompostori. Liian pieni kompostori (suhteessa syntyvään jätemäärään) ei ehdi käsitellä kaikkea syntyvää biojätettä. Liian suuri kompostori (suhteessa sinne laitettavaan biojätteeseen) jäätyy talvella helpommin. Ison kompostorin (yli 400 l) voi tarvittaessa jakaa väliseinällä kahtia. Jätteet saavat rauhassa kompostoitua toisella puolella, samaan aikaan kun toista puolta käytetään. Tarvittaessa kompostoreita voi olla useampia. Kompostorin voi ostaa rauta- ja maatalouskaupoista, puutarhamyymälöistä ja marketeista. Markkinoilta löytyy useita erilaisia kompostorimalleja ja -merkkejä. Ennen kompostorin käyttöönottoa on hyvä perehtyä sen valmistajan antamiin käyttöohjeisiin, eri kompostorien välillä on eroja mm. ilmastoinnin säätämisessä. Kompostorin voi rakentaa myös itse esim. laudasta, vanerista, lujitemuovista tai metallista. Rakentamisessa kannattaa hyödyntää kierrätysmateriaaleja. Rakennuspiirustuksia löydät oppaan lopusta. Kompostorin koko Sopivan kompostorin valintaan vaikuttaa sekä syntyvän biojätteen määrä (1 5 l/hlö/viikko) että kompostorin toimivuus ja tyhjennysrytmi. Tilan tarve kasvaa, jos kompostoriin laitetaan elintarvikejätteiden lisäksi myös puutarhajätettä tai jos myös ns. jälkikompostointi tehdään kompostorissa. Riittävä lämpöeristys Ympärivuotisessa käytössä olevan elintarvikejätekompostorin tulee olla lämpöeristetty. Yleensä kompostorin talvi aikainen toimintavarmuus paranee eristeen paksuuden kasvaessa (vähintään 5 cm styrox). Lämpöeristys on seinien lisäksi syytä olla myös kannessa ja pohjassa. Lämpöeristeen tulisi olla suojattu siten, ettei se rikkoonnu helposti eikä ime itseensä kosteutta. Esimerkiksi styrox on syytä suojata vähintään muovilla tai kuitukankaalla. Riittävä ilmanvaihto Kompostorissa tulee olla toimiva ilmankierto, eli tarpeeksi monta riittävän kokoista ilma-aukkoa sekä ylä- että alaosassa. Ilmanvaihdon säädettävyys helpottaa kompostorin käyttöä. Ilma-aukot tulee olla suojattuna tiheällä kärpäsverkolla.

9 Kompostointiopas kotitalouksille 9 Jyrsijäsuojaus Elintarvikejätekompostorin tulee olla rakenteeltaan sellainen, etteivät jyrsijät pääse käsiksi jätteisiin. Seinien lisäksi kompostorissa tulee siis olla sekä kansi että pohja tai riittävän tiheä (0,7 cm) pohjaverkko. Omatekoisessa kompostorissa verkko laitetaan myös seiniin, mikäli seinissä on rakoja. Myös ilma-aukot tulee olla jyrsijäsuojattu. Suotoveden hallinta Kompostista valuu yleensä pieniä määriä jätteistä poistuvaa vettä, ns. suotovettä. Suotoveden hallintaa varten kompostorissa voi olla erillinen säiliö, mutta useimmiten suotovesi poistuu kompostorin alareunassa olevasta aukosta ja imeytyy maaperään. Jos mahdollista, suotoveden voi johtaa myös viemäriin. Helppokäyttöisyys Kevyt ja helposti avattava kansi helpottaa jätteiden vientiä kompostoriin ja kompostin hoitotöitä. Varmista, että kansi pysyy auki itsestään (myös tuulella). Lasten on helpompi käyttää kompostoria, jos sen eteen laitetaan erillinen koroke. Rakenteelliset ratkaisut voivat vaikuttaa myös siihen, miten helppoa kompostimassan sekoittaminen on käytön aikana. Huomio kannattaa kiinnittää myös kompostorin tyhjennettävyyteen. On hyvä, jos kompostorin seinä tai seinän osa on irrotettavissa kompostin tyhjennyksen ajaksi. Kestävät rakenteet Hyvä kompostori on valmistettu kauttaaltaan sään ja kulutuksen kestävästä materiaalista. Myös saranat, kiinnityssoljet ja ilmastoinnin säätöventtiilit ovat kestäviä ja toimivia.

10 10 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Keittiöstä kompostoriin Muistilista elintarvikejätteiden kompostointiin jyrsijäsuojattu, lämpöeristetty kompostori keittiöön lajitteluastia biojätteille seosaine kannellinen astia seosaineen säilytykseen sekä kauha talikko tai sekoitussauva kompostin sekoittamiseen lapio ja kottikärryt kompostorin tyhjentämiseen lämpömittari kompostin toiminnan tarkkailuun muovia tai pressu jälkikompostikasan peitoksi Tyhjän kompostorin pohjalle laitetaan ensin cm kerros riittävän karkeaa seosainetta eli kuiviketta. Myös risuhake soveltuu hyvin kompostorin pohjakerrokseen ilmavuutta lisäämään. Lajittele biojäte keittiössä Keittiöön varataan erillinen lajitteluastia (sopiva koko yleensä 2 10 litraa) elintarvikejätteelle. Astian voi laittaa jätekaapin hyllylle tai oveen, jätevaunuun tai vaikka keittiön pöydälle. Astian suojana voi käyttää biohajoavaa pussia, tai sen pohjalle voi laittaa paperia tai kuoriketta kosteutta sitomaan, jolloin astia pysyy puhtaampana ja biojäte hajuttomana. Mitä ilmavammin biojätteet ovat astiassa, sitä helpommin ne kuivahtavat pinnaltaan ja pysyvät hajuttomina. Tiivistä kantta astiaan ei siis kannata laittaa. Astian lähelle kannattaa kiinnittää lajitteluohjeet. Halkaisemalla perunat, murskaamalla kananmunankuoret ja pilkkomalla isoimmat biojätteet pienemmiksi, nopeutetaan niiden kompostoitumista. Lajitteluastian tyhjentäminen Keittiön lajitteluastia tyhjennetään kompostoriin tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran viikossa. Tyhjennyksen yhteydessä biojätteiden päälle lisätään aina seosainetta. Jos biojätettä tuodaan kompostoriin kerralla isompi määrä, se kannattaa sekoittaa kompostin pintakerroksiin ennen seosaineen lisäämistä.

11 Kompostointiopas kotitalouksille 11 Tarkkailu Kun kompostoriin on kertynyt riittävästi jätettä, kompostoituminen alkaa melko nopeasti, jo muutaman päivän sisällä. Kompostorin toiminnan tarkkailu käy kätevästi lajitteluastian tyhjennyksen yhteydessä. Toimiva kompostori on lämmin eikä haise pahalle. Toimivaa kompostoria ei tarvitse sekoittaa. Ongelmia Kompostoijan on huolehdittava, että komposti on riittävän ilmava, kostea sekä sisältää sopivasti ravinteita ja että komposti saavuttaa tarvittavan lämpötilan. Kun biojätettä ja seosainetta käytetään sopivassa suhteessa, ei ongelmia yleensä ilmene. Sivulta 22 alkaen on toimintaohjeita yleisimpiin ongelmatilanteisiin. Kompostorin tyhjentäminen Tyhjentäminen on ajankohtaista viimeistään siinä vaiheessa kun kompostori on täynnä. Parasta kuitenkin olisi ajoittaa tyhjentäminen syksyyn, jolloin tehdään tilaa talven biojätteille. Toinen tyhjennyskerta kannattaa ajoittaa kevääseen, jolloin kompostori yleensä on talven jälkeen täynnä. Periaate on, että kompostia voidaan poistaa vasta kun se on ollut kompostoitumassa niin kauan, ettei siitä enää erotu elintarvikejätteen rakennetta. Lämpökompostorissakin biojätettä on yleensä kompostoitava vähintään kaksi kuukautta. Käytännössä kompostorista tyhjennetään vain alin kerros, jossa biojäte on jo hyvin kompostoitunutta. Pinnalla oleva tuoreempi biojäte siirretään väliaikaisesti syrjään tyhjennyksen tieltä. Tyhjennyksen jälkeen se nostetaan takaisin kompostoriin. Jälkikompostointi Kompostorista poistettua kompostimassaa on hyvä jälkikompostoida toisessa kompostorissa, kompostikehikossa tai avokompostissa puoli vuotta tai talven yli. Suojaa avokomposti rei itetyllä muovilla. Täysin kypsäksi kompostoituminen vaatii yleensä aikaa vieläkin enemmän.

12 12 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Seosaineet eli kuivikkeet Käytä riittävästi hyvälaatuista kuiviketta Sopiva seosaineen määrä riippuu sekä biojätteen määrästä ja kosteudesta että seosaineen laadusta. Ohjeellisena seosaineen määränä voidaan pitää % biojätteen määrästä. Eli jos biojätettä laitetaan kompostoriin 5 litraa viikossa, seosainetta tarvitaan 1 2 litraa viikossa ja 4 10 litraa kuukaudessa. Liiallisesta seosaineen käytöstä ei aiheudu merkittäviä ongelmia, kompostori kuitenkin täyttyy nopeammin ja kompostimassa saattaa muuttua kuivaksi. Liian vähäinen seosaineen käyttö sen sijaan aiheuttaa helposti mm. hajuongelmia. Seosaine on kätevin sijoittaa helppokäyttöiseen, kannelliseen ja säänkestävään astiaan kompostorin viereen. Siitä se on helppo annostella kompostoriin esimerkiksi muovisella kauhalla. Kuiva seosaine ei jäädy talvella astiaansa. Elintarvikejätteen kompostointiin tarvitaan aina hyvän kompostorin lisäksi seosainetta. Seosaine parantaa kompostimassan ilmavuutta, sitoo sen sisältämää kosteutta ja ravinteita sekä nopeuttaa biojätteen hajoamista. Kompostoriin vietyjen biojätteiden säännöllinen peittäminen seosaineella vähentää hajuja ja kärpäsiä. Seosaine lisää myös hiiltä typpipitoiseen elintarvikejätteeseen. Aloittavan kompostoijan kannattaa aluksi käyttää seosaineena valmiita kaupan säkitettyjä kuorikkeita. Kun kompostoinnin niksit on opittu, on helpompi kokeilla erilaisia seosaineita ja niiden sekoituksia ja löytää niistä oman suosikkinsa. Seosaineita voi ostaa valmiina tai kerätä puutarhasta Pihan haravointijäte Kuivia puiden lehtiä, pieniä oksanpätkiä, neulasia, kuivaa ruohoa/heinää, sammalta ja muuta pihakariketta. Pihan haravointijäte on edullinen ja käyttökelpoinen seosaine ja sitä kannattaakin varastoida kuivana talvea varten. Haravointijäte tekee kompostista ilmavaa ja multaista. Puiden ja pensaiden lehdet eivät yksinään ole hyviä seosaineita, koska ne muodostavat kompostiin levymäisiä ilmattomia kerroksia. Lehtiä voi kuitenkin käyttää sekoitettuna muihin seosaineisiin. Tuore kasvijäte ei ole seosainetta, ominaisuuksiltaan sen voi rinnastaa elintarvikejätteeseen. Kuorike Lehti- ja havupuiden rouhittu kuori. Kuorike sopii hiilipitoisena hyvin typpipitoisen talousjätteen seosaineeksi. Kuorike on myös ilmavaa ja sitoo hyvin hajua ja kosteutta. Myynnissä oleviin kuorikkeisiin on yleensä lisätty turvetta, joka parantaa entisestään kuivikkeen kosteuden ja ravinteiden sitomiskykyä. Havupuiden pihkainen

13 Kompostointiopas kotitalouksille 13 kuori voi maatua hitaasti, mutta se ehkäisee kärpästen lisääntymistä kompostissa. Kuorike sopii hyvin myös kompostikäymälöihin. Turve Karkea, lannoittamaton ja kalkitsematon turve. Turve sitoo tehokkaasti hajua ja kosteutta ja maatuu nopeasti. Se on kuitenkin hienorakenteista ja tiivistyy helposti. Turve vaatiikin seurakseen karkeampaa seosainetta, esimerkiksi kuoriketta, kutterinlastua tai puuhaketta. Kutterinlastu Kuivasta puusta höylätty lastu. Kutterinlastu kuohkeuttaa kompostia ja pitää hyvin ilmavuutta yllä, mutta hajoaa hitaasti. Joukkoon kannattaa lisätä esimerkiksi turvetta sitomaan kosteutta ja ravinteita. Lahonsuoja-aineilla tai muuten käsiteltyä puuta ei pidä laittaa kompostiin. Hienojakoinen sahanpuru tiivistyy kompostissa liikaa eikä sido kosteutta tai ravinteita. Sitä voi käyttää pieniä määriä karkeamman seosaineen kanssa. Puuhake Lehti- ja havupuun oksat haketettuna/silputtuna. Puuhake kompostoituu hyvin, se ei pölyä eikä jäädy talvella seosaineastiaan. Se imee hyvin kosteutta ja varsinkin havupuuhake neutralisoi hyvin ammoniakkia. Lehtipuuhake hajoaa havupuuhaketta nopeammin. Puuhakkeen suositeltava raekoko seosaineena on 1 2 cm. Vanha komposti Vanhaa kompostia voi käyttää seosaineena, mikäli seassa on vielä maatumatonta ainetta. Yksin käytettynä se ei yleensä ole hyvä seosaine. Toisaalta vanhan kompostin sisältämä sädesienirihmasto nopeuttaa maatumista ja vähentää kärpästen esiintymistä. Olki ja ruoko Olki ja ruoko ovat silputtuna hyvää seosainetta. Ne hajoavat kuitenkin hitaasti. Kananmunakennot Kartonkiset kananmunakennot hajoavat silputtuna kompostissa melko nopeasti. Ne sitovat kompostista kosteutta ja ravinteita ja toimivat näin seosaineen tapaan.

14 14 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Puutarhasta kompostiin Puutarhajäte katteena Osan syntyvästä puutarhajätteestä voi käyttää sellaisenaan katteena istutusten alla tai kasvimaalla. Esimerkiksi tuore ruohosilppu on alkukesästä erinomaista kateainetta pensaskasvustojen alle ja kasvimaalle. Kaikkea ruohosilppua ei nurmikoltakaan kannata haravoida pois, vaan osan voi jättää nurmikolle lierojen ruuaksi. Puiden lehdet voi syksyllä silputa ruohonleikkurilla nurmikolle, ja osan voi viedä suoraan kasvimaalle. Kasvimaalle ne levitetään 10 cm katteeksi tai muokataan kevyesti pintamaahan. Lehdet ovat yleensä lahonneet kevääseen mennessä niin, että ne eivät syvemmällekään muokattuna haittaa kasvien kasvua. Puutarhajätettä voidaan kompostoida lämpökompostorissa, eristämättömässä kompostorissa, kompostikehikossa tai avokompostissa. Kompostin pohjalle laitetaan ilmastointikerrokseksi risuja, haketta tai salaojaputken pätkät. Seuraavaksi lisätään puutarhajätettä sitä mukaa, kun sitä puutarhasta syntyy. Kompostin kokoamisvaiheessa kannattaa muistaa, että kompostoituminen vaatii kosteutta, ravinteita ja ilmaa. Samantyyppistä jätettä ei kannata laittaa kovin paksua kerrosta. Paras lopputulos saavutetaan, kun komposti kootaan kuten täytekakku: erityyppisiä jätteitä kerroksittain, kutakin enintään 10 cm kerros. Kuivien jätteiden päälle lisätään tarvittaessa vettä kastelukannulla. Kuivat puutarhajätteet sisältävät yleensä vähän typpeä, joten sitä voidaan lisätä kompostiin vihreänä ruohojätteenä, kananlantarakeina, nokkosvetenä, ureana tai kaupallisina kiihdytinaineina. Kompostoitumista nopeuttaa vanhan, osittain maatuneen kompostin tai puutarhamaan lisääminen kompostiin. Myös elintarvikejätekompostorista tyhjennetyn kompostimassan jälkikompostoiminen puutarhajätteen seassa nopeuttaa puutarhajätteen kompostoitumista.

15 Kompostointiopas kotitalouksille 15 Jätettä tulee olla riittävästi, että kompostoituminen alkaa. Avokompostista kannattaa tehdä vähintään kuution kokoinen: 1,2 metriä korkea ja leveä, pituutta kasalla voi olla tarpeen mukaan. Kompostin peittäminen estää kompostin kuivumisen ja vettymisen sekä ravinteiden huuhtoutumisen kompostista. Kompostikehikkokin kannattaa peittää, esimerkiksi laudoilla, pellillä tai rei itetyllä muovilla. Avokompostin päälle laitetaan kerros turvetta tai multaa sitomaan kosteutta ja ravinteita sekä lehti- tai olkipeite pitämään lämpö kompostissa. Syyssateilta avokomposti peitetään rei itetyllä muovilla, jonka helmat jätetään irti maasta. Puutarhajätekompostin hoito Puutarhajätekomposti vaatii myös hoitoa. Tärkein hoitotyö on kompostin kääntäminen. Eristämättömässä kompostorissa tai avokompostissa lahoaminen on nopeinta kompostin keskiosassa ja reunaosat jäävät usein lahoamatta. Kääntövaiheessa reunaosat käännetään kompostin keskelle maatumaan. Kääntäminen on tärkeää myös silloin, kun samantyyppisiä jätteitä on kokoamisvaiheessa laitettu kompostiin liian paksuja kerroksia. Kääntäminen sekoittaa kerroksia, ja tarvittaessa kompostia voi samalla kastella ja lisätä ravinteita. Komposti käännetään 1 3 kertaa kesässä. Ensimmäinen kääntäminen tehdään kompostin sulamisen jälkeen keväällä, toinen mahdollisesti kesällä ja kolmas syksyllä. Kääntäminen tehdään kun kompostin lämpötila sen sisäosissa on laskenut ympäristön lämpötilan tasolle. Kuuman kompostin pöyhiminen häiritsee kompostoitumista ja aiheuttaa ravinteiden haihtumista. Kompostin kääntäminen on helppoa kaksi- tai useampiosaisessa kompostorissa. Jäte käännetään aina seuraavaan kompostorin lokeroon, kunnes se on valmista puutarhassa käytettäväksi. Avokomposti käännetään uuteen kasaan vanhan kasan vierelle. Kompostin kosteutta tarkkaillaan kesän aikana, ja tarvittaessa sitä kastellaan.

16 16 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Näin teet lehtikompostin Tarvitset eristämättömän kompostorin tai kompostikehikon (lehtiä voi kompostoida myös avokompostissa) oksahaketta tai salaojaputkia puiden lehtiä, mukana voi tietenkin olla muutakin haravointijätettä kanankakkarakeita, 1 litra / kottikärryllinen lehtiä vettä monta kastelukannullista puutarhamultaa pihan laita-alueilta (vanhat lehtikasat), tai puoliksi palanutta vanhaa kompostia (ei saa erottua elintarvikejätteitä) tai puutarhan vanhaa multaa Tee näin (Tässä ohjeessa kompostin pohja noin 1 m x 1 m) 1) Laita kompostin pohjalle 10 cm:n kerros oksahaketta tai kaksi salaojaputkea rinnakkain. Myös risut ja oksanpätkät käyvät, mutta ne hidastavat kompostin kääntämistä jatkossa. 2) Laita hakkeen päälle noin 10 cm kerros puiden lehtiä. 3) Ripottele lehtien päälle kaksi-kolme lapiollista multaa. 4) Seuraavaksi toinen noin 10 cm:n kerros puiden lehtiä. 5) Ripottele pinnalle noin 1 litra kanankakkarakeita. 6) Kastele vedellä, noin 1 2 kastelukannullista. 7) Aloita uudelleen kohdasta 2. 8) Päällimmäiseksi kerrokseksi laitetaan 20 cm lehtiä. 9) Keväällä toukokuussa, kun komposti on sulanut, se käännetään ensimmäisen kerran. Mikäli komposti on kuivaa, sitä kastellaan kääntämisen yhteydessä. 10) Loppukesällä, elokuussa komposti käännetään toisen kerran. 11) Syksyllä kompostimassan pitäisi olla jo melko hyvin maatunutta, eikä siitä erotu enää lehtien rakennetta. Tällaista kompostimultaa voi käyttää maanparannusaineena kasvimaalla tai laittaa marja- ja koristepensaiden ja puiden juurelle katteeksi (10 15 cm:n kerros).

17 Kompostointiopas kotitalouksille 17 Mitä kompostissa tapahtuu Komposti on pieneliöiden työmaa Kompostoituminen on lahoamista, eli biojätteen hajoamista hapellisissa olosuhteissa mikrobitoiminnan ansiosta. Sama hajoamisprosessi tapahtuu luonnossa maan pintaosassa olevalle kuolleelle kasvijätteelle. Mikrobit eli pieneliöt hajottavat eloperäisen jätteen hiilidioksidiksi, vedeksi, humukseksi ja ravinteiksi. Kompostissa jätteen hajottamisen aloittavat sienet, sädesienet ja bakteerit. Lierot ilmestyvät kompostiin vasta jälkikypsymisvaiheessa, kun massan lämpötila on laskenut riittävän alhaiseksi. Pieneliöt tarvitsevat happea, kosteutta ja ravinteita Jätteet ja maaperä sisältävät luonnostaan biojätteen hajoamiseen osallistuvia pieneliöitä. Kompostissa pieneliöiden hajotustyölle luodaan hyvät olosuhteet, joten jätteet hajoavat nopeammin kuin luonnossa. Hajotustyön onnistumiseksi pieneliöt tarvitsevat jätteen lisäksi sopivasti happea, ravinteita ja kosteutta. Happi Jätteen hajoamisen eli lahoamisen saavat aikaan happea käyttävät (aerobiset) pieneliöt. Kompostorin rakenteella, kompostoitavien jätteiden koostumuksella ja seosainevalinnalla voidaan vaikuttaa kompostin ilmavuuteen eli hapen riittävyyteen. Kompostorissa tulee olla toimiva ilmankierto, eli tarpeeksi monta riittävän kokoista (jyrsijäsuojattua) ilma-aukkoa. Ilmankierron varmistamiseksi kompostorin pohjalle on hyvä laittaa kerros ilmavaa seosainetta. Puutarhakompostoriin voi laittaa myös salaojaputkia noin puolen metrin välein.

18 18 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Liian suuret kompostit voivat sisäosiltaan muuttua ilmattomiksi. Esimerkiksi avokompostin korkeus ja leveys kannattaa olla korkeintaan 120 cm, pituutta kompostilla voi olla jätemäärän mukaan enemmänkin. Mikäli kompostissa on niukasti happea, lopettavat happea käyttävät pieneliöt toimintansa ja kompostin valtaavat hapettomissa olosuhteissa toimivat anaerobiset bakteerit. Jätteen hajoamista hapettomissa olosuhteissa kutsutaan mätänemiseksi. Mätäneminen aiheuttaa hajuhaittoja sekä metaanipäästöjä ilmakehään. Hapeton komposti on yleensä liian tiivis tai liian märkä. Kompostoitaessa märkää ja tiivistä elintarvikejätettä, tulee sen seassa käyttää riittävästi seosainetta eli kuiviketta. Kompostimassan sekoittaminen ja seosaineen lisääminen parantaa tiiviin kompostin ilmavuutta. Kosteus Pieneliöt tarvitsevat toimiakseen myös sopivasti kosteutta. Komposti on sopivan kosteaa, kun osittain lahonnutta kompostimassaa kädessä puristettaessa siitä irtoaa vain muutama vesipisara. Liian kuivassa kompostissa jäte ei kompostoidu. Talousjätekompostin kuivuudesta kertoo noin cm syvyydessä oleva harmaa tuhkamainen rihmastokerros. Kerros voi olla merkki myös kompostin korkeasta lämpötilasta. Myös muurahaiset ovat merkki kuivasta kompostista. Puutarhajäte on yleensä kuivaa, joten puutarhakompostia on hyvä kastella sen kokoamis- ja kääntövaiheessa. Liian märkä komposti on ilmaton, ja kompostoituminen muuttuu mätänemiseksi. Elintarvikejäte on usein liiankin kosteaa, joten kompostoituakseen se tarvitsee joukkoonsa riittävästi kuivaa seosainetta.

19 Kompostointiopas kotitalouksille 19 Ravinteet Pieneliöt käyttävät eloperäisiä jätteitä ravintonaan. Tärkeimmät pieneliöiden tarvitsemat ravinteet ovat typpi (N) ja hiili (C). Hiiltä pieneliöt tarvitsevat toimintojensa ylläpitämiseen ja typpeä solujensa rakennusaineena. Hiilen ja typen keskinäisellä suhteella on vaikutusta kompostoitumisen onnistumiseen. Niukkatyppisessä kompostissa kompostoituminen on hidasta. Mikäli typpeä on runsaasti, osa siitä voi haihtua ilmaan ammoniakkina. Kompostin ravinnetasapainoa voidaan säädellä erityyppisillä jätteillä. Kuiva puutarhajäte, kuten haravointijäte ja puuhake sisältävät runsaasti hiiltä, mutta vähän typpeä. Typpeä voidaan lisätä kastelemalla kompostia ureatai nokkosvedellä tai käyttämällä kiihdytinaineita. Elintarvikejätteissä ja tuoreissa kasvijätteissä typpeä on runsaasti, joten ne vaativat seurakseen hiilipitoisempaa seosainetta. Lämpötila kuvaa kompostin vaiheita Pieneliöiden elintoiminnoista vapautuu hajottamistyön sivutuotteena lämpöä. Toimivassa kompostorissa lämpötila nousee muutamassa päivässä jopa yli 50 asteeseen ja jätteet painuvat vähitellen kasaan. Hajoamisen seurauksena jopa puolet jätteiden painosta voi hävitä kahdessa viikossa.

20 20 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Kompostoitumisen vaiheet Kompostoitumisen eri vaiheita voi tarkkailla mittaamalla kompostin lämpötilaa. Lämpenemisvaiheessa kompostin valtaavat bakteerit ja sädesienet. Kun jätettä lisätään säännöllisesti vähän kerrassaan, kuten useimmiten tapahtuu, kaikkein päällimmäisenä kompostissa on lämpenemisvaiheessa oleva kerros. Hyvin toimiva komposti lämpenee muutamassa päivässä ºC. Kun lämpötila on noussut ylös, alkaa kuumavaihe. Ensimmäisen vaiheen hajottajat väistyvät, ja kompostin valtaavat kuumiin oloihin erikoistuneet bakteerit ja sädesienet. Ne käyttävät ravinnokseen kompostin helposti hajoavia ravintoaineita, kuten sokereita ja rasvoja. Kuumavaiheessa kompostin lämpötila voi nousta jopa 85 ºC:een. Korkea lämpötila ei sinänsä ole osoitus hajotustoiminnan nopeudesta, sillä nopeinta hajoaminen on ºC:ssa. Kuumavaihe kestää enintään muutamia viikkoja. Kun helpommin hajotettava ravinto alkaa loppua, kompostin lämpötila alkaa laskea, ja siirrytään jäähtymisvaiheeseen, jolloin lämpötila on noin ºC. Kompostin valtaavat taas uudet hajottajat. Vaikeammin hajotettavia puuaineksia ryhtyvät hajottamaan niihin erikoistuneet sienet ja sädesienet. Kompostissa voi kasvaa tuttuja lakkisieniäkin, kuten herkkusieniä ja mustesieniä. Myös homesienet kuuluvat toimivaan kompostiin. Jäähtymisvaiheessa kompostissa voi paljain silmin havaita muutakin elämää: tunkiolieroja, kovakuoriaisia, tuhatjalkaisia jne. Viimeinen vaihe ns. jälkikompostoitumisen aikana on kypsymisvaihe. Sen aikana komposti muuttuu valmiiksi mullaksi eli humukseksi.

21 Kompostointiopas kotitalouksille 21 Mistä lierot tulevat? Lierot eli madot ovat luonnossa tärkeitä kuolleen kasviaineksen hajottajia. Suomessa elää parisenkymmentä luonnonvaraiseksi katsottavaa lierolajia. Myös puutarhakompostissa ja etenkin lehtikompostissa lieroja eli matoja näkee usein runsaastikin. Lierot kulkeutuvat kompostiin ns. vanhan maatuneen kompostin mukana tai maaperästä pohjan kautta. Monet lierot lisääntyvät partenogeneettisesti eli suoraan munasoluista ilman hedelmöitystä. Lieroista irtoaa maaperään munakoteloita, jotka sisältävät munia. Lierot voivat tuottaa munakoteloita muutaman päivän välein. Munakoteloissa voi olla lähes kolmekymmentä munaa, mutta kustakin munakotelosta syntyy tavallisesti vain yksi tai muutama liero. Lierojen lisääntyminen tapahtuu keväällä ja kesällä, sillä lämpötilasta riippuva jälkeläisten kehittyminen munien sisällä voi kestää jopa 4 kuukautta. Vastakuoriutuneet lierot ovat 2 2,5 cm:n mittaisia. Lisääntymiskykyisiksi ne kehittyvät 1 3 vuodessa. Kaikki lierot hengittävät ihollaan, ja hengityskaasujen tehokkaan vaihdon edellytyksenä on, että lieron ihon pinta on kostea. Kuivuuden sattuessa osa lierolajeista kykenee vaipumaan kuivahorrokseen, jolloin ne muistuttavat kerälle kiertynyttä nauhaa ja niissä saattaa olla solmujakin. Joskus lieroja voi olla samassa kasassa useampi, sillä kuivuuden seurauksena lierot hakeutuvat toisiinsa kiinni, jolloin kosteuden säilyttäminen on helpompaa. Kompostilierot viihtyvät parhaiten asteen lämpötilassa. Kuumassa kompostorissa ne eivät viihdy, joten lierot ilmestyvät kompostiin vasta jälkikypsytysvaiheessa, kun kompostin lämpötila on laskenut lieroille suotuisaksi.

22 22 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Usein kysyttyä a) Mitä teen, jos kompostori jäätyy talvella? Lämpöeristettykin komposti voi jäätyä talvella. Jäätyminen sinällään ei ole haitallista kompostille, mutta koska se pysäyttää mikrobien toiminnan, jäätyneeseen kompostoriin harvoin mahtuu koko lopputalven biojäte. Biojätettä voi siis edelleen laittaa jäätyneeseenkin kompostoriin, jos se sinne mahtuu. Myös seosainetta on syytä lisätä tavalliseen tapaan. Jotkut hajottajaeliöt toimivat jopa viidessä pakkasasteessa, joten ei ole ihme, vaikka kompostissa olisikin taas tilaa. Komposti sulaa viimeistään keväällä ilmojen lämmetessä. Keväällä onkin syytä tarkistaa kompostorin tilanne, sekoittaa kompostimassaa ja lisätä tarvittaessa seosainetta. Sekoittaminen saattaa nopeuttaa sulamista ja kompostoitumisen uudelleen käynnistymistä. Myös kannen pitäminen auki kevään aurinkoisina päivinä voi jouduttaa sulamista. Umpijäätynyttä kompostoria voi sulatella pitämällä kompostorin sisällä kuumavesikanisteria. Vaihda kanisterin kuuma vesi pari kertaa viikossa. Joissakin ohjeissa kehotetaan kastelemaan kompostia sulamisen nopeuttamiseksi kuumalla vedellä, johon voi halutessaan liuottaa ns. kiihdytinaineita. Kasteluun kannattaa kuitenkin suhtautua aina varauksella, etenkin talviaikaan. Elintarvikejäte on itsessään jo hyvin märkää ja sisältää paljon ravinteita. Liika kosteus aiheuttaa kompostiin ilmattomuutta ja hajuhaittoja.

23 Kompostointiopas kotitalouksille 23 Näin estät jäätymisen Älä aukaise kompostoria turhaan. Vältä kompostorin tyhjentämistä talviaikaan. Jätä syksyisen tyhjennyksen yhteydessä kompostoriin riittävästi jätettä mikrobien ravinnoksi. Täytä kompostoria säännöllisesti ja vie kerralla jätettä riittävästi. Kolme kiloa biojätettä viikossa riittää yleensä pitämään kompostorin käynnissä talvellakin. Vie biojätteet ja seosaine kompostoriin huoneenlämpöisenä. Säilytä siis myös seosaine mahdollisuuksien mukaan lämpimässä. Säädä ilmastointiaukkoja pienemmälle. Muista kuitenkin, että hajoaminen vaatii aina myös happea. Tarkista kompostorin lämpöeristeen paksuus ja kunto. Kasaa kompostorin ympärille lunta lisäeristeeksi. Laita kompostorin sisälle kompostimassan päällä styroksilevy lisäeristeeksi. Tarkista onko kompostori oikean kokoinen? Liian suuri kompostori jäätyy helposti, liian pieneen eivät mahdu koko talven jätteet.

24 24 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Vinkki kärpästen hävittämiseen Kärpästen hävittämiseen kompostista on hyväksytty Bacillus thuringiensis -bakteerin itiöt. Bakteeri pystyy elämään kompostissa jonkin aikaa. Se loisii kärpäsen toukassa ja tappaa sen. Bakteerivalmiste tehoaa vain nuoriin kärpäsen toukkiin, joten vaikutukset näkyvät vasta kahden kolmen viikon kuluttua käsittelystä. Kärpäsbakteerivalmistetta on myynnissä rauta- ja maatalouskaupoissa ainakin tuotenimillä DeLaval Larvicide Bio ja Hygia Bio Fly Control. Tarkemmat käyttöohjeet löytyvät vähittäismyynnissäkin saatavista valmistepakkauksista. b) Mitä teen, jos komposti haisee pahalle? Toimiva komposti on lähes hajuton. Kevyt lahoavan jätteen ja humuksen tuoksu on merkki hyvästä toiminnasta. Tunkkainen mädänneen haju on merkki siitä, että mikrobeilta on loppunut happi. Hapettomissa olosuhteissa mätänemisen seurauksena vapautuu pahalta haisevia rikkiyhdisteitä ja metaania. Kompostin sekoittaminen ja seosaineen lisäys parantavat massan ilmavuutta, ja mädänneen haju häviää yleensä parissa päivässä. Mädänneen hajua esiintyessä myös kompostorin ilmankierto kannattaa tarkistaa. Pistävä ammoniakin haju on merkki siitä, että kompostista haihtuu ravinteita ilmaan. Ammoniakin hajua saattaa esiintyä silloin kun kuumassa vaiheessa olevaa kompostia sekoitetaan tai jos kompostiherätettä on käytetty runsaasti. Ravinteiden haihtumista voi vähentää käyttämällä herätteitä kohtuudella ja välttämällä kompostin sekoittamista kuumassa vaiheessa, eli silloin kun lahoaminen on vilkkainta. Seosaineista lannoittamaton ja kalkitsematon turve sitoo tehokkaasti paitsi kosteutta myös ravinteita. Turvetta laitetaan ammoniakille tuoksuvan kompostin pinnalle parin sentin kerros. c) Mitä teen, jos kompostissa on kärpäsiä tai kärpäsen toukkia? Mädänneen haju ja peittämättömät jätteet houkuttelevat kompostiin raato- ja kukkakärpäsiä. Kärpäset munivat kompostiin ja munista kehittyy vaaleita, pulleita toukkia. Yleisimmin kärpäset ilmaantuvat kompostiin muutama viikko käyttöönoton jälkeen, kun kompostoituminen ei ole vielä kunnolla lähtenyt käyntiin. Myös keväällä, jäätyneen kompostin sulamisvaiheessa, toukkia saattaa esiintyä runsaastikin. Normaalisti kärpäset häviävät, kun komposti lämpenee. Kärpästen ilmaantumista kompostiin voidaan ennalta ehkäistä peittämällä jäte huolellisesti seosaineella, käyttämällä riittävästi seosainetta ja sekoittamalla kompostia.

25 Kompostointiopas kotitalouksille 25 Koska toukat eivät yleensä kestä yli 43 asteen lämpötilaa, ne voi hävittää kääntämällä toukkainen kohta kompostin kuumimpaan sisäosaan. Samalla kompostiin lisätään seosainetta ja sekoitetaan. Myös kompostorin sisäseinät ja kansi huuhdellaan kuumalla vedellä ja kuivataan ikkunalastalla. Parin päivän kuluttua tilanne kannattaa tarkistaa. Jos toukkia edelleen esiintyy, toukat käännetään edelleen kompostin keskelle ja kuiviketta lisätään. d) Mitä teen, jos komposti hajoaa liian hitaasti? Mikäli kompostissa ei tapahdu mitään, se ei lämpene eikä haise, komposti on todennäköisesti liian kuiva tai vähäravinteinen. Mm. pelkästään kuivista puunlehdistä tehty komposti on yleensä liian kuiva ja sisältää liian vähän typpeä. Tällöin komposti tarvitsee lisää vettä ja ravinteita, joten se kastellaan esimerkiksi nokkosvedellä tai urealla. Urea on runsaasti typpeä sisältävä lannoite, jota valmistetaan ammoniakista ja hiilidioksidista. e) Mitä teen, jos kompostissa on muurahaisia? Kuivassa kompostissa esiintyy usein muurahaisia, niistä päästään eroon kastelemalla ja sekoittamalla kompostia. f) Mitä teen, jos kompostissa on hometta tai sieniä? Homeet ja sienet toimivat osaltaan jätteen hajottajina eikä niistä ole mitään haittaa. Näin teet nokkosvettä Nokkosvesi valmistetaan keräämällä astia (esim. ämpäri) täyteen nokkosia ja lisäämällä päälle vettä niin paljon, että kasvit peittyvät. Nokkosten annetaan seistä vedessä pari viikkoa välillä sekoittaen. Käyte laimennetaan vedellä kymmenkertaisesti ja sillä kastellaan ravinneköyhää kompostia. Käyte haisee pahalle, mutta hajuhaittoja voi lievittää lyhentämällä nokkosten liotusaikaa tai ripottelemalla päällimmäiseksi esim. turvetta. Kaupalliset kiihdytinaineet Kompostien kiihdytinaineita eli kompostiherätteitä on myynnissä useita eri valmisteita. Ne sisältävät mm. ravinteita, luonnon entsyymejä ja mikroorganismeja. Yleensä kompostimassassa on riittävästi näitä aineita, eikä kiihdytinaineiden käyttö ole välttämätöntä kompostoitumisen onnistumiselle. Koska puutarhajäte on usein typpiköyhää, voi typpipitoisen kiihdytinaineen lisääminen nopeuttaa kompostoitumista.

26 26 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Kompostimullan käyttö Kompostin kypsyyden voi selvittää idätyskokeella Kompostimultaan kylvetään laskettu määrä nopeasti itävän kasvin siemeniä, (esim. krassia). Itämistä ja taimettumista seurataan ja verrataan siemenpussin tietoihin. Mikäli itävyys on odotettu ja taimet ovat elossa vielä viikon jälkeen taimettumisesta, komposti on todennäköisesti kypsää. Jos siemenet eivät idä tai taimet kuolevat taimettumisen jälkeen, komposti on vielä raakaa. Kompostin kypsymisaika riippuu kompostoitavista jätteistä, kompostin hoidosta ja kompostorin toimivuudesta. Kalliissakaan kompostorissa biojätteet eivät muutu hetkessä mullaksi. Pieneliöiden on annettava tehdä työnsä rauhassa. Kompostoria ei kannata tyhjentää liian aikaisin, mikäli sinne mahtuu vielä jätettä. Mikäli kompostimassasta erottuu keittiöjätteiden rakennetta, se annetaan olla vielä kompostorissa. Liian aikaisin tyhjennetty jäte houkuttelee puoleensa haittaeläimiä. Kompostin pohjalla jäte on maatuneempaa kuin pintaosissa, joten pintaosa laitetaan tyhjennyksen jälkeen kompostorin pohjalle jatkamaan maatumista. Pari kuukautta kestävä kompostointi hyvissä olosuhteissa hajottaa massan yleensä niin, ettei siitä erotu enää elintarvikejätteen lähtöaineita. Karkeammat seosaineet, munankuoret ja luut maatuvat hitaasti ja niitä massassa voi vielä näkyä. Massan lämpötila on tasoittunut ympäristön lämpötilan tasolle, se tuoksuu humukselle ja on ruskeaa. Tällainen raaka komposti, jonka lähtöaineena ovat elintarvikejätteet, saattaa sisältää paljonkin ravinteita. Sitä voidaan levittää esimerkiksi pensaiden juurelle ohuena 1 3 cm katteena keväällä maan lämmettyä, kun kasvit lähtevät kasvuun. Syksyllä levitettynä ravinteita huuhtoutuu helpommin ja kompostin korkea ravinnepitoisuus voi haitata joidenkin kasvien talvenkestävyyttä. Raaka komposti kannattaa yleensä vielä jälkikompostoida toisessa kompostorissa, kompostikehikossa tai aumassa. Noin 3 6 kuukautta, esimerkiksi talven yli, jälkikompostoitu komposti on jatkanut lahoamistaan niin, että sitä voidaan turvallisesti käyttää katteena lähes kaikille kasveille, se on puolikypsää. Puolikypsä komposti ei kääntämisen jälkeen enää lämpene. Mukana voi edelleen olla seosaineen karkeampia osia sekä kananmunankuoria ja luita. Kompostin sisältäessä hajoamattomia jätteitä, esimerkiksi seosaineena käytettyä oksahaketta sitä ei kannata sekoittaa syvälle kasvualustaan tai käyttää kasvien istutuskuopissa. Hajotessaan se sitoo maasta ravinteita sekä happea ja voi ehkäistä siementen itämistä ja kasvien

27 Kompostointiopas kotitalouksille 27 kasvua. Maan pinnan katteena tällaista kompostia voidaan kuitenkin huoletta käyttää. Esimerkiksi pensaskasvustoille puolikypsää kompostia voi levittää cm katekerrokseksi. Puolikypsän kompostin jälkikompostoimista voidaan vielä jatkaa puolesta vuodesta vuoteen. Tämän jälkeen kompostista ei erotu enää lähtöaineita, se tuoksuu mullalle ja on ruskeaa, komposti on kypsää. Kypsää kompostia voi käyttää kasvimaan parantamiseen ja lähes kaikkialla puutarhassa. Yksinään kypsä komposti on liian kuohkea kasvualusta, ja se kannattaakin muokata maahan. Kasvimaan parantamiseen sitä voi käyttää kasvien tarpeesta ja maan kunnosta riippuen litraa neliömetrille eli 3 5 cm verran. Kompostimulta on pitkävaikutteista maanparannusainetta, ja samalle lohkolle sitä laitetaan noin 3 4 vuoden välein. Kukkalaatikoihin kasveille saa hyvän kasvualustan, kun sekoittaa kypsään kompostiin hiekkaa ja savea suhteessa 1:1:1. Liian kauan kypsytetystä kompostista humusaineet ja ravinteet vähenevät. Kompostia ei siis kannata kypsyttää liikaa, mikäli haluaa siitä kaiken hyödyn. Kasvilajit sietävät eri tavalla kompostimultaa Kompostimullan kypsyyden suhteen vaateliaita ovat juurikasvit, sipulit, yrtit, salaatit, marjapensaat ja hedelmäpuut sekä muut monivuotiset kasvit. Näille kasviryhmille käytetään vain hyvin maatunutta kompostimultaa. Sen sijaan kaalit, kurpitsat, kurkut ja tomaatti sietävät puolikypsääkin kompostimultaa. Siistiä, tasalaatuista multaa vaikkapa nurmikolle Kompostimullan seulominen noin 10 mm seulalla ennen käyttöönottoa, erottaa massasta huonosti maatuneet luut, juurakot ja oksankappaleet. Ne voi laittaa uudelleen kompostoitumaan. Seulottu multa on siistiä levitettäväksi vaikkapa nurmikolle ohueksi katteeksi.

28 28 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Kompostimulta parantaa maata Kompostimulta on kotipuutarhan arvokas maanparannus- ja lannoitusaine. Kompostimullalla on monia maata ja sitä kautta kasvien kasvua parantavia vaikutuksia. Kompostimulta sisältää myös kasveille tärkeitä ravinteita. Ravinteet ovat hidasliukoisessa muodossa ja vapautuvat kasvien käyttöön vähitellen. Kompostin lähtöaineet ja kompostin hoito vaikuttavat lopputuotteen ravinnepitoisuuteen. Eniten ravinteita sisältää elintarvikejätekomposti, puutarhajätteestä valmistetussa kompostissa ravinteita on vähemmän. Kompostimulta edistää maan mururakenteen syntyä ja parantaa siten maan ilmavuutta ja vähentää maan liettymistä ja kuorettumista parantaa maan veden ja ravinteidenpidätyskykyä vähentää maan happamuutta ehkäisee katteeksi levitettynä rikkakasvien kasvua lisää maan pieneliötoimintaa kompostimullan käytön edulliset vaikutukset tulevat esille vähitellen, vuosien kuluessa

29 Kompostointiopas kotitalouksille 29 Kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit Kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit saattavat säilyä kompostissa ja levitä kompostin käytön myötä muuallekin puutarhaan. Etenkin eristämättömissä kompostoreissa korkeita lämpötiloja saavutetaan vain kompostin keskiosissa, reunoilla lämpötilat jäävät mataliksi. Jos laitat tautien tai tuholaisten vaivaamia kasveja tai rikkakasveja kompostiin, hautaa ne kompostin kuumimpaan keskiosaan. Yleisimmät kasvitautien aiheuttajat tuhoutuvat, kun kompostin lämpötila on useita viikkoja yli 40 astetta tai viikon ajan yli 70 astetta. Kotikompostissa lämpötila harvoin nousee näin korkeisiin lukemiin vaadituksi ajaksi. Haitallisimpien kasvitautien, kuten möhöjuuren ja pahkamädän saastuttamia kasveja ei kompostiin kannata laittaa. Rikkakasvien siemenet tuhoutuvat yleensä, kun kompostin lämpötila on muutamia vuorokausia +55 astetta. Siementävät rikkakasvit kannattaa poistaa kasvimaalta ennen kuin niiden siemenet ehtivät valmistua. Monivuotisten rikkakasvien, kuten voikukan, juolavehnän ja vuohenputken, juuret voi kuivata auringossa ennen kompostiin laittamista.

30 30 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Lämpöeristetty kompostori 300l Elintarvikejätteen ympärivuotiseen kompostointiin Säädettävä lautasventtiili ø 100mm, sisäpuolelle hyttysverkko 375 saranat 2 kpl vedin kansi: 10 mm:n vaneri styrofoam 30 mm kiinnityslaudat 2 kpl 19 x Leikkaus Pohja : laudoitus 19 x 100, raot max. 7 mm seulaverkko max. 7 mm pohjalaudoituksen alla (jyrsijäsuoja) alusrimat 50 x 50 3 kpl

31 Kompostointiopas kotitalouksille 31 Seinäelementtien kiinnitys nauloin tai ruuvein Nivelsalpojen avulla irroitettava etuseinä 2 kpl/kulma Sivuseinä pystylaudoitus 9 x 100, raot max. 7 mm vaakakoolaus 19 x 100 lauta, 2 kpl lämmöneriste styrofoam 30 mm seulaverkko max. 7 mm, (jyrsijäsuoja), kiinnitys 19 x 100 laudoin Tarvittavat materiaalit 10 mm:n vaneria 0,6 m 2 19 x 100 mm:n lautaa ~45 jm 50 x 50 mm:n rimaa 6 jm vedin 1 kpl, esim. Veturi-vedin 800 Pisla saranat 2 kpl, esim. T-sarana, Pisla nivelsalvat 4 kpl, esim Pisla seulaverkkoa max 7mm, ~ 3 m 2, esim. Cronwall lämpöeristettä 2,6 m2, esim. Styrofoam 30 mm palanen hyttysverkkoa sinkittyjä nauloja 2,5 x 60 tai 4 x 60 ruuveja

32 32 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Jyrsijäsuojattu kompostori Puutarhajätteen ja kesäaikana elintarvikejätteen kompostointiin 2000 ~850 ~ Pohja 2000 Väliseinä 1000 Päältä Nivelsalpojen avulla irroitettava etuseinä Edestä Seulaverkko max. 7mm pohjaraudoituksen alla (jyrsijäsuoja)

33 Kompostointiopas kotitalouksille 33 Leikkaus Saranat 4 kpl Nivelsalpojen avulla irroitettava etuseinä, nivelsalvat 2 kpl/kulma ~950 ~850 Seulaverkko max. 7mm 1000 Tarvittavat materiaalit 10 mm:n vaneria 2,1 m 2 19 x 100 mm:n lautaa ~95 jm 50 x 50 mm:n rimaa 14 jm vetimet 2 kpl, esim. Veturi-vedin 800 Pisla saranat 4 kpl, esim. T-sarana, Pisla nivelsalvat 4 kpl, esim Pisla seulaverkkoa max 7mm, ~ 2 m 2, esim. Cronwall sinkittyjä nauloja 2,5 x 60 tai 4 x 60 ruuveja

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Kompostoi!

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Kompostoi! Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Kompostoi! Sisällysluettelo: Kompostointi kannattaa! 3 Mitä kompostissa tapahtuu? 4 Kompostoreita eri tarpeisiin 6 Banaaninkuoret kompostiin 7 Seosaineen käyttö tuo ilmavuutta

Lisätiedot

Greenyn osat: 1. Kansi 2. Lämpömittari 3. Luukku 4. Ilmansäädin 5. Laatikko 6. Suodatuslevy 7. Vesiaukon tulppa

Greenyn osat: 1. Kansi 2. Lämpömittari 3. Luukku 4. Ilmansäädin 5. Laatikko 6. Suodatuslevy 7. Vesiaukon tulppa Greenyn osat: 1. Kansi 2. Lämpömittari 3. Luukku 4. Ilmansäädin 5. Laatikko 6. Suodatuslevy 7. Vesiaukon tulppa 1. 2. 7. 6. 3. 4. 5. Greenyn vakio-osat ovat valmiiksi kiinnitettyinä. Greeny kompostori

Lisätiedot

MITÄ KOMPOSTOINTI ON?

MITÄ KOMPOSTOINTI ON? AINE VIRTAA 1 AINE KIERTÄÄ 2 MITÄ KOMPOSTOINTI ON? Kompostoituminen on luonnollista pieneliöiden aikaansaamaa eloperäisen aineen lahoamista hapellisissa oloissa. Kompostorissa lahoamista tehostetaan kokoamalla

Lisätiedot

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!... Tammikuu 2015 Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit......5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...11 2 Onneksi olkoon, olet päättänyt aloittaa

Lisätiedot

Kompostointikurssi. Kompostorin syyshuolto. Ravinnepankki-hanke Tiina Toivonen

Kompostointikurssi. Kompostorin syyshuolto. Ravinnepankki-hanke Tiina Toivonen Kompostointikurssi Kompostorin syyshuolto Ravinnepankki-hanke Tiina Toivonen Ravinnepankki ruokahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Toteutusaika: 2015-2016 Tavoitteet: ruokahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Helmikuu 2016 KOMPOSTOINTIOPAS

Helmikuu 2016 KOMPOSTOINTIOPAS Helmikuu 2016 KOMPOSTOINTIOPAS MONTA HYVÄÄ SYYTÄ KOMPOSTOIDA Kotitalousjätteestä noin kolmannes on bio- ja puutarhajätettä. Kompostoinnissa luonnon pieneliöt hajottavat biojätteen ravinteiksi kasveille

Lisätiedot

RANUAN KUNTA KOMPOSTOINTIOPAS

RANUAN KUNTA KOMPOSTOINTIOPAS RANUAN KUNTA KOMPOSTOINTIOPAS 1 MIKSI KANNATTAA KOMPOSTOIDA? Tänä päivänä kaatopaikat täyttyvät yhä kasvavaa vauhtia. Meidän tulisi vähentää jätteen määrää, jotta meillä tulevaisuudessa olisi puhdas ympä-

Lisätiedot

Mökkiläisen jäteopas

Mökkiläisen jäteopas Mökkiläisen jäteopas Mökkien jätehuollon periaatteet Mökillä syntyy jätettä samaa tahtia kuin kaupunkikodissakin, ja mökkejä koskevat normaalit jäteohjeet. Jotta mökkeily olisi jätteidenkin suhteen leppoisaa,

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Biolan Pikakompostori 220 osaluettelo...2

Biolan Pikakompostori 220 osaluettelo...2 PIKAKOMPOSTORI 220 ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Valmistenumero Kokoonpanija Valmistuspäivä Myyjän leima, allekirjoitus ja ostopäivä Sisällysluettelo Biolan Pikakompostori 220 osaluettelo...2 1. Kompostorin

Lisätiedot

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, OSA3: Käymäläjätteen kompostointi kasvuvoimaa kompostista!

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, OSA3: Käymäläjätteen kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 OSA3: Käymäläjätteen kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Vuosituotos Vuosituotos virtsaa

Lisätiedot

1. Mitä kompostointi on? 2. Kompostoituvat jätteet Oppaan käyttäjälle Kompostointi on luontevin tapa hoitaa kodin biojätteet, varsinkin jos asuu omako

1. Mitä kompostointi on? 2. Kompostoituvat jätteet Oppaan käyttäjälle Kompostointi on luontevin tapa hoitaa kodin biojätteet, varsinkin jos asuu omako 9. Tee kompostointiilmoitus Kompostointia aloittaessa on syytä tutustua sitä koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin. Niillä halutaan tehdä biojätteen kompostointi haitattomaksi, terveelliseksi ja turvalliseksi

Lisätiedot

Taimikasvatus aikaistaa kukintaa ja satoa

Taimikasvatus aikaistaa kukintaa ja satoa PUUTARHAOPAS Taimikasvatus aikaistaa kukintaa ja satoa Helposti alkuun Kylvä kurkun, kurpitsojen ja sokerimaissin siemenet toukokuun alussa. 1. Kylvä aina puhtaisiin ruukkuihin tai lokerikkoihin. 2. Paras

Lisätiedot

eco Suomen suosituin kompostikäymälä Kompostoi myös mökin biojätteet Hajuton ja miellyttävä käytössä

eco Suomen suosituin kompostikäymälä Kompostoi myös mökin biojätteet Hajuton ja miellyttävä käytössä Käymälät biolan.fi KÄYMÄLÄT ULKOTILOIHIN Biolan Kompostikäymälä eco L 65 x K 97 x S 65 cm Suomen suosituin kompostikäymälä Kompostoi myös mökin biojätteet Hajuton ja miellyttävä käytössä Mukava käytössä

Lisätiedot

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Nurmikon käyttäminen Hemmanetin valmiit nurmikot kestävät heti että niitten päälle kävellään. Mutta alussa kannattaa olla vähän varovainen ettei rasita nurmikkoa liikaa

Lisätiedot

Kekkilä Tehokäymälä 230 L

Kekkilä Tehokäymälä 230 L 230 L Tehokäymälä 230 L on tyylikäs, tehokas ja hajuton kuivikekäymälä, joka on lämpöeristetty myös ympärivuotista käyttöä ajatellen. Se kompostoi käymäläjätteet tehokkaasti. Siinä on suuri tyhjennysluukku

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Tulevaisuuden kasvualustat. Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä 22.2.2016 Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy

Tulevaisuuden kasvualustat. Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä 22.2.2016 Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy Tulevaisuuden kasvualustat Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä 22.2.2016 Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy sisältö Mitä kasvualustoja on nykyään yleisesti käytössä, lyhyt esittely Turve

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. Soveltamisala

KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. Soveltamisala KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Soveltamisala 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan

Lisätiedot

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Tynnyrissä on mukavaa! 1 ÖSEL KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 7 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN 8 Tynnyrissä

Lisätiedot

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa!

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBER comp Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBERcomp KUMIMAALISPRAY RUBBERcomp kumimaalispray on helposti levitettävä, monikäyttöinen, ilmakuivuva erikoiskumipinnoite. Se suojaa käsiteltävän pinnan

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

KOTIPIHAN PERENNAOHJE KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia

Lisätiedot

ICELETT ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET. Valmistenumero. Myyjän leima, allekirjoitus ja ostopäivä. Sisällysluettelo

ICELETT ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET. Valmistenumero. Myyjän leima, allekirjoitus ja ostopäivä. Sisällysluettelo ICELETT ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Valmistenumero 70570000 Kokoonpanija Valmistuspäivä Myyjän leima, allekirjoitus ja ostopäivä Sisällysluettelo 1. Suunnittelu ja asentaminen...2 1.1 Tekniset tiedot...2

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen AX950 Suomi Ennen ohjeiden lukemista taita etusivu auki kuvien esiinsaamiseksi ennen Kenwood-lisälaitteen käyttämistä Lue nämä ohjeet huolella ja säilytä ne myöhempää tarvetta varten. Poista pakkauksen

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla

Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla RAPORTTI Porin kaupungin ympäristövirasto 2/2010 Biojäte pois kaatopaikalta Biohajoavat jätteet, kuten biojäte, puu ja paperi, tuottavat kaatopaikoille päätyessään

Lisätiedot

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

PUUTARHAMARTAN POP UP

PUUTARHAMARTAN POP UP PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT

Lisätiedot

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Savo-Pielisen jätelautakunta Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä 13.11.2015 Sisällys Yleistä jätehuoltomääräyksistä... 2 Jätehuoltoon liittyminen... 3 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä...

Lisätiedot

URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT

URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT Pvm. Suorite Piha-alueiden ja jalkakäytävien puhtaanapito Nurmikoiden hoito Pensaiden hoito PIHA-ALUEIDEN JA JALKAKÄYTÄVIEN PUHTAANAPITO Puhtaanapitotyöhön kuuluu

Lisätiedot

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015 Kompostien käyttö viherrakentamisessa Katja Börjesson 2015 Historia & perusfilosofia Pitkä kokemus; puutarha-alalla 90 vuotta ja viherrakentamistuotteitta 30 vuotta Perusfilosofia Mikko Jortikan ajoista

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja.

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Saara Norman 2013 Alkuvalmistelut: vyyhteäminen Puretus 1. Elintarvikkeilla värjääminen Kahvi ja tee Sipuli Kurkuma 2. Elintarvikevärit

Lisätiedot

Viisi ruukullista yrttejä

Viisi ruukullista yrttejä Viisi ruukullista yrttejä Viisi ruukullista yrttejä Yrtit kasvavat ruukuissa valoisalla ikkunalaudalla, parvekkeella ja puutarhassa. Tuoreet yrtit sopivat kaikenlaisiin ruokiin ja antavat uusia makuelämyksiä.

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi

Lisätiedot

Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset.

Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset. PADASJOEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET annettu jätelain 17 :n nojalla Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset. 1 LUKU Soveltamismääräykset 1 Määräysten pääsisältö

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

PÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS

PÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS PÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS Pärepuiden valitseminen Pärepuiksi valitaan pitkiä, suoria, hitaasti kasvaneita tiheäsyisiä puita, joiden oksisto on karsiutunut mahdollisimman ylös. Varmuus rungon syiden

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

Sekoitinsarja Käyttöohje

Sekoitinsarja Käyttöohje Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole

Lisätiedot

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi Kasvata hyötypuutarhassa ympäri vuoden! Luminum Green -tuotteilla omaa satoa Helposti Hyödynnä kaupan ruukkuyrttien ja -salaattien tarjonta ja jatkokasvata lisäsatoa Luminum Green -tuoteperheen avulla.

Lisätiedot

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Rintamamiestalon puutarhan kunnostus Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Kohde Vuonna 1947 rakennetun rintamamiestalon puutarhan kunnostustyöt

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Pajubiohiili biolaitoksissa Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Miksi juuri paju Luonnostaan huokoisin puurakenne - Nopea kasvu - Sadonkorjuu 2-3 vuoden välein LCA - Merkitys hiilitaseissa - Energian raaka-aineena

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

MAALISKUU. Maatilalla tapahtuu maaliskuussa

MAALISKUU. Maatilalla tapahtuu maaliskuussa MAALISKUU Laskiaissunnuntai (7 viikkoa ennen pääsiäispäivää) - Paastonaika alkaa. - Laskiaissunnuntaita seuraa laskiaistiistai. Kansainvälinen naistenpäivä (8.3) Kevätpäiväntasaus (20.3) - Päivä on yhtä

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012 1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3

Lisätiedot

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE

SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE Onnittelemme uuden tuotteen valinnasta. Noudata käytössä näitä ohjeita ja säilytä ohjeet aina tuotteen mukana. Huom! 1.Kytke laite maadoitettuun pistorasiaan, jonka

Lisätiedot

KOMPOSTIN SEOS- JA KIIHDY- TINAINEIDEN TESTAUS

KOMPOSTIN SEOS- JA KIIHDY- TINAINEIDEN TESTAUS KOMPOSTIN SEOS- JA KIIHDY- TINAINEIDEN TESTAUS Virva Mattila Opinnäytetyö Helmikuu 2014 Degree Programme in Environmental Engineering TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Degree programme in Environmental

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Kansi-istutukset ja kustannuksia säästävät altakastelujärjestelmät!

Kansi-istutukset ja kustannuksia säästävät altakastelujärjestelmät! Kansi-istutukset ja kustannuksia säästävät altakastelujärjestelmät! Sami Nieminen Schetelig Oy Kuvat Elina Vuori / Puutarha&Kauppa Mona Plant System Miten säästät vettä, aikaa ja rahaa? Ja mistä kustannustehokkuus

Lisätiedot

LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Voimaantulo 1.6.2007 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Jätehuollon järjestämisestä, jätteiden terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä

Lisätiedot

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. KASVUSTOHAVAINTOJA TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset

Lisätiedot

Biojätteen syntypaikkalajittelu

Biojätteen syntypaikkalajittelu Hanna Maunula 22.2.2016 Biojätteen syntypaikkalajittelu Taustaa Sekajäte ohjataan tulevaisuudessa polttoon Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Sekajätteen joukossa oleva biojäte alentaa jätteen lämpöarvoa

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

Kerabit Dual - asennusohjeet

Kerabit Dual - asennusohjeet Kerabit Dual - asennusohjeet Lue ohjeet huolellisesti ennen asennusta. Yleistä Alustaksi sopii raakaponttilaudoitus tai tarkoitukseen soveltuva rakennuslevy, esim. Kerabit OSB-kattolevy. Katon kaltevuus

Lisätiedot

MUOVIPUTKIEN ASENNUS

MUOVIPUTKIEN ASENNUS MUOVIPUTKIEN ASENNUS Putkijaoston julkaisu no 36 TASKUOPAS Tässä taskuoppaassa esitetyt asennusohjeet noudattavat Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n julkaisussa RIL 77-2005 Maahan ja veteen asennettavat

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla

Lisätiedot