KOMPOSTOINTIKURSSI. Sisältö: 20 piirtoheitinkalvoa, luentorunko, kirjallisuusluettelo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMPOSTOINTIKURSSI. Sisältö: 20 piirtoheitinkalvoa, luentorunko, kirjallisuusluettelo"

Transkriptio

1 KOMPOSTOINTIKURSSI Kohderyhmä: Kurssimateriaali tarjoaa perustietoutta kompostoinnista kotitalouksissa ja asuntokiinteistöissä. Materiaali on ensisijaisesti suunnattu pääkaupunkiseudun pien- ja kerrostalokompostoijille. Kurssimateriaalissa ei käsitellä maatalousjätteen kompostointia eikä lyhyttä esitystä lukuun ottamatta kompostoivia käymälöitä. Kalvosarjan liitteenä oleva tekstiosa sisältää taustatietoa, jota voidaan käsitellä tarpeen ja resurssien mukaan. Sisältö: 20 piirtoheitinkalvoa, luentorunko, kirjallisuusluettelo 1. Kaupasta kaatopaikalle aine virtaa 2. Kaupasta kompostiin aine kiertää 3. Mitä kompostointi on? 4. Kompostointi on ekoteko 5. Kompostoinnin aloittaminen 6. Kompostorin rakenne 7. Oivat olot hajottajille: happi, kosteus, lämpö 8. Oivat olot hajottajille: ravinnesuhteet 9. Kompostiin? Kyllä kiitos! 10. Kompostiin? EI kiitos! 11. Elämää kompostissa 12. Mitä kompostissa tapahtuu? 13. Kompostin hoito I 14. Kompostin hoito II 15. Kompostimullan käyttö 16. Mikä hätänä? Mahdollisia ongelmia I 17. Mikä hätänä? Mahdollisia ongelmia II 18. Kompostorisovelluksia I 19. Kompostorisovelluksia II 20. Kimppakompostointi

2 LUENTORUNKO KALVO 1. KAUPASTA KAATOPAIKALLE AINE VIRTAA - kertakäyttöyhteiskunnassa aine virtaa kestämätön kehitys - jätteen tuotanto - kaatopaikat ja niiden ympäristöongelmat - jätelain tavoitteet: jätteen välttäminen & jätteen hyötykäyttö Käyttäessään ja siirtäessään suuria määriä ainetta ihminen on korvannut suurelta osin aineen kierron systeemissä aineen virtaamisella systeemin läpi. Luonnosta ammennetaan luonnonvaroja, jotka jalostetaan hyödykkeiksi valitettavasti yhä lyhytikäisimmiksi. Elämme kertakäyttökulttuurissa, jossa materiaalien poisheittämistä suositaan käytön vähentämisen ja kierrätyksen sijasta. Tällöin materiaalien lisäksi tuhlataan myös hyödykkeiden valmistukseen käytetty energia. Ympäristön pilaantuminen on materiaalisen hyvinvointimme hinta. Runsas energiankulutus kiihdyttää ilmaston lämpenemistä; uusiutuvien luonnonvarojen kestämätön käyttö ja luonnon muokkaus ovat vähentäneet planeettamme biologista monimuotoisuutta. Muutamme ympäristöä saastuttavilla päästöillä ja kasvatamme jätevuoria. Samalla tavalla kertakäyttöyhteiskunta on osittain korvannut luonnollisen ja ravinnon tuottamiselle välttämättömän ravinnekierron ravinteiden virtaamisella. Tätä havainnollistavana esimerkkinä on pellosta saatu vilja, jonka sisältämät ravinteet eivät palaa takaisin peltoon (kierto) vaan päätyvät roskapöntön ja vesi-wc:n kautta vesistöön ja kaatopaikalle (virta). Seurauksena on pellon ravinteikkaan multakerroksen oheneminen ja toisaalta vesistön ravinnepitoisuuden kasvu ja rehevöityminen, sekä mätänevän eloperäisen jätteen aiheuttamat monenmoiset ongelmat kaatopaikalla. Jätteen tuotanto Suomessa tuotetaan vuosittain n. 86 milj. tonnia jätettä. Tästä 95 % syntyy tuotantotaloudessa ja 5 % on ns. yhdyskuntajätettä kotitalouksista ja työpaikoilta. Kotitalousjätettä syntyy 200 kg/asukas/vuosi. Kompostointikelpoista tästä on n. 1/3 (painolla mitattuna). Pääkaupunkiseudulla jätehuollosta vastaava YTV vastaanotti tonnia jätettä vuonna 2001; tästä 2/3 oli sekajätettä. Kompostointilaitokseen ohjattiin tonnia biojätettä (7 % vastaanotetusta jätteestä). Kaatopaikat ja niiden ongelmat

3 Jätehuolto on perinteisesti perustunut poissa silmistä, poissa kokonaan ajatteluun. Käyttäjälleen hyödyttömäksi käynyt materiaali kasataan kaatopaikoille. Kaatopaikoillakin jätteet ovat olemassa - jätteitä ei koskaan voi oikeasti "heittää pois". Kaatopaikat ovat monella tapaa ongelmallisia: TILA: kaatopaikat vievät runsaasti tilaa eikä niitä ymmärrettävästi haluta naapuriksi. Kaatopaikkojen pitäisi kuitenkin sijaita siellä missä jätettä syntyy, jotta jätteen kuljetus ei olisi kohtuuttoman kallista. Suomessa tilan puute ei ole samanlainen ongelma kuin esim. tiheästi asutetussa Keski-Euroopassa. Suomen suurin kaatopaikka, Espoossa pääkaupunkilaisten jätteet vastaanottava Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on Euroopan mittakaavassa keskisuuri; se on pinta-alaltaan 74 ha ja 70 ha laajennusalue mukaan lukien kokonaisala vastaa 300 jalkapallokenttää. Tilan säästämiseksi jätteet murskataan ja tiivistetään kaatopaikkajyrällä. Tiivistäminen merkitsee hapettomia oloja jätemassassa eloperäinen jäte ei lahoa hapettomissa oloissa ja vanhoja kaatopaikkoja tutkittaessa voidaankin löytää vuosia vanhoja hedelmiä, jotka ovat säilyneet ennallaan. Vaikka eloperäistä eli biojätettä on kotitalousjätteestä tilavuudella mitattuna n. viidennes, kaatopaikkatilavuudesta se vie kolmanneksen (koska enemmän tilaa roskapussissa vievä jäte tiivistetään kaatopaikalla). KAATOPAIKKAKAASUJA muodostuu jätekasojen uumenissa. Yli puolet syntyvästä kaasusta on metaania (CH 4 ), joka on erittäin voimakas kasvihuonekaasu 25 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi. Suomessa kaatopaikat tuottavat n. 45 % kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä. (Loppuosa kaatopaikkakaasuista on hiilidioksidia, pieni osa typpeä ja vesihöyryä). HAJUHAITAT syntyvät eloperäisen jätteen mätänemisessä. Mätäneminen on anaerobisten bakteerien hajotustoimintaa hapettomissa oloissa. HAITTAELÄIMET (mm. rotat, lokit, varikset) etsiytyvät ravinnon hakuun kaatopaikoille hajujen houkuttelemina. TULIPALO- JA RÄJÄHDYSVAARA on ilmeinen huonosti hoidetuilla kaatopaikoilla, joissa räjähdysherkkiä kaasuja ei kerätä talteen. Vaikka Suomessa vaara on olematon, mm. Turkissa eräs kaatopaikkaräjähdys surmasi 16 ihmistä. SUOTOVEDET, joita kaatopaikoilta valuu, sisältävät ravinteita, raskasmetalleja ja vaikeasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä. Suomessa kaatopaikkoja on perustettu läpäisevälle maaperälle, esim. sorakuoppiin, jolloin haitalliset aineet kulkeutuvat helposti pohjavesiin. Suotovedet voivat rehevöittää läheisiä vesistöjä.

4 KASVIHUONEILMIÖN VOIMISTUMINEN Kasvihuoneilmiön voimistuminen on ihmisen ilmaan laskemien ns. kasvihuonekaasujen seurausta. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO 2 ) ja typen oksidit (NO x ) sekä metaani (CH 4 ). Kasvihuonekaasut estävät lämpösäteilyä palaamasta avaruuteen ja pienentävät siten maapallon kykyä ohjata ylijäämälämpöä pois luvun alusta maapallon keskilämpötila on noussut 0,5 astetta; valtamerten pinta nousee keskimäärin 2,4 mm vuodessa Kasvihuoneilmiön voimistumiseen vaikuttavat myös hiilivarastoina toimivien metsien hakkuut. Kasvihuoneilmiön ekologiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat mitä todennäköisimmin valtavat: myrskyt ja muut ilmastolliset ääri-ilmiöt yleistyvät, sademäärissä tapahtuu muutoksia, kuivuus lisääntyy tärkeillä viljantuotantoalueilla, saaria ja tiheästi asuttuja rannikkoalueita jää veden alle merenpinnan noustessa, ikijää sulaa, eliölajeja kuolee sukupuuttoon Kaatopaikkojen ongelmia voidaan ratkaista paitsi huolellisella suunnittelulla ja hyvällä hoidolla niin erityisesti välttämällä jätteen syntyä ja ohjaamalla syntyvä jäte hyötykäyttöön. Suomessa oli vuonna 2000 käytössä 300 kaatopaikkaa; vuonna 2005 niitä on jäljellä vain Pienien kaatopaikkojen aika on ohi: jatkuvasti tiukentuvat jätehuoltomääräykset keskittävät jätteet suuriin yksiköihin, jossa vanhanaikaisen jätteen kasaamisen sijasta pyritään jätteen haitallisuuden vähentämiseen ja hyötykäytön tehostamiseen. Jätelaki ja jätehuoltomääräykset EU:n jätepolitiikan ja direktiivien sekä Suomen jätelain (1994) ja asetusten tavoite on edistää luonnonvarojen järkevää käyttöä ja ehkäistä jätteen haittavaikutuksia. EU säännökset ja jätelakimme velvoittavat ensisijaisesti välttämään jätteen syntymistä, toiseksi jäte pitää mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Jätteen ensisijainen hyödyntämistapa on käyttää tuote uudestaan sellaisenaan (esim. uudelleen täytettävät palautuspullot), toiseksi jätteen sisältämä materiaali (kierrätys, kompostointi) ja vasta kolmanneksi aineen sisältämä energia (jätteen poltto). Viimeinen vaihtoehto on jätteen turvallinen loppusijoitus kaatopaikalle. Haja-asutusalueella saattaa esim. jätteen poltto pitkien kuljetusmatkojen takia olla materiaalien kierrätystä järkevämpi vaihtoehto. Jätehuoltomääräykset tiukkenevat esim. vuonna 2005 merkittäviä määriä eloperäistä jätettä ei saa enää viedä kaatopaikoille sekajätteen joukossa.

5 KALVO 2. KAUPASTA KOMPOSTIIN AINE KIERTÄÄ - luonnossa aine kiertää kestävä kehitys - materiaalien kierrätys - biojätteen erilliskeräys Luonnon ravinnekierto perustuu eloperäistä ainesta (biomassaa) tuottavaan yhteyttämiseen ja sen takaisin ravinteiksi palauttavaan hajotukseen. Kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia ja maasta ravinteita ja vettä, ja sitovat auringon säteilyenergiaa kemialliseen muotoon erilaisiksi orgaanisiksi yhdisteiksi, rakennusaineeksi soluilleen ja niitä syöville eliöille. Kun elollinen organismi vaikkapa edellä mainittu kasvi tai sitä ravinnokseen käyttänyt eläin kuolee, hajottajaeliöstö pilkkoo niissä olevat yhdisteet jälleen yksinkertaiseen, käyttökelpoiseen muotoon seuraavalle kasvisukupolvelle. Biomassaan sitoutuneiden ravinteiden kierto on edellytys elämän jatkumiselle. Tehomaatalouden luomasta illuusiosta huolimatta ihminen ei voi luoda ruokaa tyhjästä olemme riippuvaisia maan hedelmällisestä humuskerroksesta, jota keinolannoitteet eivät voi korvata. Eloperäisen aineksen kasaaminen kaatopaikoille ja valuttaminen vesistöihin ei ole kestävää kehitystä. Kierrätys on tehostunut viime vuosina olemmekin siirtymässä kertakäyttöyhteiskunnasta ekotehokkaampaan kierrätysyhteiskuntaan. Luonnonvaroja säästyy ja ympäristöongelmia voidaan lieventää, kun materiaaleja ohjataan kaatopaikkojen sijasta uusiokäyttöön. Vuoteen 2005 mennessä tuottamastamme yhdyskuntajätteestä tulisi vähintään 70 % ohjautua hyötykäyttöön valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti. Kompostointi on biomassan kierrätystä. Kompostoimalla käännetään ekologisesti kestämätön ravinteiden virtaaminen ravinteiden kiertämiseksi. Kompostointi on ympäristöystävällisintä, kun se tapahtuu biojätteen syntypaikalla: kotona tai työpaikalla. Tiheästi asutuissa taajamissa toimii vapaaehtoisen syntypaikkakompostoinnin rinnalla keskitetty biojätteen erilliskeräykseen perustuva kompostointi. Erilliskeräyksessä biojäte lajitellaan kiinteistöissä omiin keräysastioihinsa ja kuljetetaan keskitetysti kompostointilaitokseen. Mm. pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräykset velvoittavat kaikki vähintään 10 huoneiston asuinkiinteistöt ja muut vähintään 50 kg biojätettä viikossa tuottavat kiinteistöt osallistumaan biojätteen erilliskeräykseen. Keräyksen piirissä on asukasta. Erilliskerätty biojäte kompostoidaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksessa. Laitoksen kapasiteetti on 180 tonnia biojätettä/päivä. Komposti jatkojalostetaan mullaksi.

6 KALVO 3. MITÄ KOMPOSTOINTI ON? - Kompostoinnin määritelmä: mitä kompostointi on ja mitä prosessissa syntyy Kompostoituminen on luonnon oma tapa hävittää kuollut materiaali ja palauttaa sen sisältämät ravinteet käyttökelpoiseen muotoon. Lahottajaeliöt bakteerit, sienet, sädesienet ja selkärangattomat eläimet ovat aerobisia eli ne tarvitsevat happea lahottaessaan eloperäisen aineksen hiilidioksidiksi, vedeksi ja ravinteikkaaksi humukseksi. Hapettomissa oloissa (mm. tiiviissä jätekasoissa kaatopaikoilla) aerobiset eliöt korvautuvat anaerobisilla ja lahoaminen korvautuu haisevia rikkikaasuja ja metaania tuottavalla mätänemisellä. Kompostoinnissa ihminen auttaa hajottajaeliöitä luomalla mahdollisimman hyvät olosuhteet niiden toiminnalle. Kompostori on haittaeläimiltä ja sään vaikutuksilta suojattu säiliö, jossa lahoamista tehostetaan kokoamalla jäte hoidettuun kasaan ja samalla estetään ympäristöhaittojen syntymistä. KALVO 4. KOMPOSTOINTI ON EKOTEKO - kompostoinnin ympäristöhyödyt - kompostoinnin taloudelliset hyödyt - kompostoinnin yhteiskunnalliset hyödyt Kompostoiminen on ympäristönäkökulmasta merkittävimpiä jätteen käsittelyyn liittyviä ekotekoja. Eloperäistä jätettä syntyy runsaasti (1/3 kotitalousjätteen painosta ja 1/3 kaatopaikkojen tilavuudesta) ja se vaikuttaa suureen osaan kaatopaikkojen ongelmista, joten kompostoimalla voidaan vähentää kaatopaikkojen ympäristöhaittoja: kaatopaikkojen tilantarve vähenee kaatopaikkakaasut vähenevät hajuhaitat ja haittaeläimet vähenevät ravinnepitoisia suotovesiä ei valu vesistöjä rehevöittämään kuljetuksia kaatopaikoille tarvitaan vähemmän Kompostoinnin hyötyjä kotipuutarhaan ja pihaan: arvokkaat ravinteet saadaan hyötykäyttöön kompostimullan humus 1. parantaa maan vedenpidätyskykyä 2. parantaa maan kykyä sitoa ravinteita

7 3. edistää ilmavuuden kannalta tärkeän mururakenteen syntymistä ja vähentää siten maanpinnan liettymistä 4. vähentää eräiden myrkyllisten aineiden ja maan happamuuden haittoja 5. rajoittaa eräiden kasvitautien ja tuholaisten (mm. ankeroisten) esiintymistä, koska niiden luontaiset viholliset viihtyvät humuspitoisessa maassa 6. parantaa kasvien vastustuskykyä tauteja, kuivuutta ja hallaa vastaan 7. edistää kasvien juurten syvyyskasvua 8. luovuttaa hajotessaan ravinteita hitaasti ollen pitkävaikutteinen lannoite Taloudellisestikin kompostointi on järkevää. Syntypaikkakompostoinnilla voidaan joissakin tapauksissa vähentää kotitalouden/taloyhtiön jätehuoltokustannuksia erityisesti silloin, kun talous ei kuulu biojätteen erilliskeräyksen piiriin vaan biojäte on hävitetty sekajätteen kanssa. SEKAJÄTE ON KALLEINTA JÄTETTÄ. Jätteen hinnan porrastaminen on taloudellinen ohjauskeino jätteen lajittelun ja hyötykäytön tehostamiseksi. Kompostoinnin ansiosta voidaan sekajäteastian tyhjennysväliä usein harventaa: astia täyttyy hitaammin eikä siinä ole yhtä paljon hajua tuottavia jätteitä. Kompostista saadaan ilmaiseksi multaa maanparannukseen ja lannoitukseen. Kaupallisia valmisteita ei siis välttämättä tarvita. Erityisesti jätteen syntypaikalla tapahtuva kompostointi on myös yhteiskunnan kannalta järkevää. Se tukee jätelain tavoitteita ja vähentää jätteistä huolehtimisen yhteiskunnallisia kustannuksia sekä ympäristöllisiä että taloudellisia. Suomen kasvihuonekaasujen vähentämisessä on myös jätehuollon ratkaisuilla suuri merkitys (VTT:n selvityksen mukaan); biojätteen kompostointi (syntypaikalla tai keskitetysti jätteenkäsittelykeskuksissa) on tehokas ja suhteellisen edullinen keino välttää metaanikaasupäästöjä. KALVO 5. KOMPOSTOINNIN ALOITTAMINEN - kompostointia koskevat määräykset - kompostorin valintaan vaikuttavia tekijöitä - muita tarvittavia välineitä - kompostorin sijoittaminen Lupa tai kompostointi-ilmoitus Kompostointia aloitettaessa on tarkistettava kuntakohtaiset jätehuoltomääräykset. Biohajoavan kotitalousjätteen kompostointiin ei yleensä tarvita lupaa, mutta

8 kompostoinnin aloittamisesta on usein tehtävä kompostointi-ilmoitus, jossa kunnan ympäristöviranomaisille (tai esim. pääkaupunkiseudulla YTV:lle) kerrotaan tiedot esim. kiinteistöstä (rakennustyyppi, asukasmäärä), kompostoitavasta jätteestä (puutarha, talous, käymälä), kompostin sijainnista ja kompostorin rakenteesta. Puutarhajätettä saa kompostoida myös ilman ilmoitusta. Käymäläjätettä kompostoitaessa tarvitaan vähintään ilmoitus, joissakin tapauksissa lupa. Yleisesti jätehuoltomääräykset edellyttävät, että taajama-alueella talousjätettä kompostoitaessa kompostorin tulee olla jyrsijäsuojattu ja lämpöeristetty (koskee ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettua kompostoria) sijaita vähintään 15 m päässä vesikaivosta sijaita läpäisevällä alustalla tai olla varustettu valumavedet keräävällä astialla sijaita vähintään 5 m naapuritontin rajasta; naapurille on kohteliasta ilmoittaa kompostoinnin aloittamisesta ja/tai kysyä lupaa kompostorin paikkaan Lisäksi on huolehdittava, ettei kompostoinnista aiheudu haittaa terveydelle ja ympäristölle. Kompostiin ei saa laittaa kompostoitumisprosessia tai kompostimullan käyttöä haittaavia jätteitä. Sopivan kompostorin valinta Kompostoria valitessa määritellään sen käyttötarkoitus: onko kompostori ympärivuotiseen käyttöön vai kesäkäyttöön? Kompostoidaanko talousjätettä, puutarhajätettä vai molempia? riittävä koko ja määrä: monenko henkilön biojätteet kompostoidaan? Riittääkö yksi kompostori vai tarvitaanko useampi? Ympärivuotiseen talousjätteen kompostointiin tarvitaan lämpöeristetty kompostori. Se voi olla teollisesti valmistettu tai itse rakennettu, kunhan se täyttää hyvälle kompostorille asetetut kriteerit (ks. kohta KOMPOSTORIN RAKENNE). Markkinoilla olevista kompostoreista ei ole tuoretta vertailuselvitystä. Kompostorien rakennusohjeita on saatavana mm. kuntien ympäristönsuojelutoimistoista ja jätehuoltoyrityksiltä. Kierrätyskompostoreita valmistetaan vanhoista arkkupakastimista mm. kierrätyskeskuksissa. Pakastimesta EI saa itse ryhtyä nikkaroimaan kompostoria, sillä se on sisältämiensä freonien vuoksi ongelmajätettä. Freonit voi poistaa vain valtuutettu taho. Mm. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:ssä on lupa ja laitteet freoninpoistoon.

9 Kesämökille kesäkäyttöön tarkoitettu talousjätekompostori voi olla eristämätön, mutta myös sen tulee olla suojattu haittaeläimiltä. Pelkän puutarhajätteen kompostointiin käy hyvin eristämätön, yksinkertainen kehikko. Kompostorin on oltava riittävän suuri, mutta toisaalta ylimitoitettu kompostori voi vajaakäyttöisenä jäätyä talvella. Keskimäärin kotitaloudessa syntyy n. 140 g biojätettä henkilö kohden vuorokaudessa. Määrä on hyvin viitteellinen. Kolmasosa kompostorin tilavuudesta on varattava seosaineelle. Kompostori on riittävän tilava, jos biojäte ehtii muhia siellä vähintään 6-8 viikkoa ennen kuin kompostori on täyttymisen vuoksi pakko tyhjentää. Omakotitalon (4-5 henk.) kotitalousjätteen kompostointiin riittää 250 litran kompostori ( l); mikäli kompostoidaan myös puutarhajätettä tarvitaan l kompostori. Taloyhtiöissä kompostoritilavuutta on syytä varata l/asukas. Yli 10 talouden taloyhtiössä kompostoreita on tarpeellista hankkia ainakin kaksi kompostoria, jolloin niitä voidaan käyttää vuorotellen. Muita tarvikkeita Kompostorin lisäksi kompostoinnin aloittamiseen tarvitaan seosainetta, sille kannellinen säiliö ja kauha. Seosainetta tarvitaan suurin piirtein suhteessa 2 osaa biojätettä 1 osa seosainetta. Taloutta kohti seosaineita on syytä varata n. 15 l/kk. SEOSAINE OMINAISUUDET MISTÄ SAADAAN kuiva lehti- ja neulaskarike pelkkä lehtijäte painuu haravoidaan pihalta kostuessaan helposti tiiviiksi levyksi kannattaa sekoittaa karkeampaan ainekseen kutterinlastu ilmavaa puusepänliikkeet, (ei käsitellystä puusta) kuivana ei jäädy koulujen veistoluokat ei sido tehokkaasti kosteutta eikä typpeä vaatii jälkikompostointia risuhake ilmavaa lahoaa nopeasti kuorike sitoo hajuja, ammoniakkia, kosteutta paljon hivenaineita parantaa kompostin lannoitearvoa pihalta tullutta risua voidaan hakettaa esim. vuokrattavalla hakettimella puutarhaliikkeet

10 saattaa estää kärpästen lisääntymisen (pihka) hajoaa hitaasti syntyy paljon humusta turve (lannoittamaton) sitoo hajuja, ammoniakkia, kosteutta ei kovin ilmavaa jäätyy helposti lahoaa nopeasti olki, ruoko hajoaa hitaasti silputtuna hyvä seosaine vanha komposti (ei kypsä) maatumatonta ainesta sisältävä valmis multa maanparannukseen valmis seosainesekoitus puutarhaliikkeet oma komposti puutarhaliikkeet Kompostin sekoittamista ja kääntämistä, sekä tyhjentämistä varten tarvitaan sekoitussauva, talikko ja lapio. Keittiöön on järjestettävä biojätettä varten oma, mahdollisesti kannellinen keräilyastiansa. Astioita on markkinoilla monia eri tyyppejä. Taloyhtiön tai muussa yhteiskäytössä olevaa kompostoria varten on hyvä hankkia hoitokirja, johon merkitään tietoja hoitotoimenpiteistä. Muita mahdollisia, joskaan ei välttämättömiä tarvikkeita ovat mm. lämpömittari (asteikko 0-100; ei lasinen), reunojen puhdistusta varten autoharja tai ikkunalasta jne. Kompostorin sijoittaminen Jätehuoltomääräykset määrittävät ympäristöhygieeniset minimivaatimukset kompostorin sijainnille (ks. edellä). Tarkoituksenmukaista on sijoittaa kompostori siten, että jätteen vieminen ja kompostin hoitaminen on helppoa, myös talvella. Paikka, johon sade- ja sulamisvedet helposti valuvat ja kerääntyvät on huono paikka kompostorille. Kompostorin tulisi myös seistä alustallaan suorassa, jottei sen pohjalle kerry vettä. Erityisesti puutarhajätteen tai jälkikompostoitumassa olevan massan avokomposti on hyvä sijoittaa suojaan kosteutta haihduttavalta tuulelta ja auringolta. Hyvin hoidettu kompostori ei haittaa naapurisopua.

11 Hoidosta sopiminen ja tiedottaminen (yhteiskompostori) Kompostointia aloitettaessa on hyvä varmistaa, että kaikki siihen osallistuvat ovat saaneet riittävästi tietoa siitä, mitä kompostiin saa laittaa ja mitä kuuluu kunkin kompostinkäyttäjän perustehtäviin (mm. jätteen peittäminen seosaineella, liha- ja kalajätteen hautaaminen syvemmälle tms.) Erityisesti useamman asunnon taloyhtiöissä on hoidosta sovittava jo ennen kompostoinnin aloittamista. (ks. KIMPPAKOMPOSTOINTI) KALVO 6. KOMPOSTORIN RAKENNE - millainen toimivan kompostorin pitäisi olla Talousjätekompostorille annetaan minimikriteerit kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. Toimiva kompostori rakentuu seuraavasti: 1. KANSI suojaa sateelta ja haittaelämiltä estää kompostoitumisessa syntyvän kosteuden ja lämmön haihtumisen pitäisi olla helppo avata täyttämistä varten, mutta kansi ei saa aueta itsestään esim. tuulella olisi hyvä olla lämpöeristetty lämmön karkaamisen estämiseksi 2. LÄMPÖERISTYS mahdollistaa ympärivuotisen käytön talvella eristystä voidaan lisätä kasaamalla kompostorin ympärille lunta 3. AVATTAVA SEINÄ TAI LUUKKU riittävän suuri, jotta tyhjennys on helppoa 4. RIITTÄVÄ ILMANVAIHTO ilma-aukot tai venttiilit, verkkopohja, maavara 5. SUOTOVEDEN POISTO liian kosteuden on päästävä poistumaan kompostorista suoraan maahan (läpäisevä maapohja), tyhjennettävään/haihduttavaan säiliöön, letkulla viemäriin tms. 6. JYRSIJÄVERKKO kompostorin tulee olla jyrsijäsuojattu: seinien ja pohjarakenteen on oltava riittävän vahvat. Pohjassa oleva vahva verkko estää jyrsijöiden tunkeutumisyritykset ja auttaa ilmanvaihdossa Lisäksi täyttöaukon on oltava niin suuri, että kompostin sekoittaminen sujuu helposti.

12 Puutarhajätekompostori voi olla yksinkertainen laudoista kyhätty kehikko, jota ei tarvitse suojata haittaeläimiltä. Puutarhakompostori voidaan varustaa yksinkertaisella kannella, joka suojaa sateelta ja tuulelta. KALVOT 7-8. OIVAT OLOT HAJOTTAJILLE: HAPPI, KOSTEUS, LÄMPÖ, RAVINNESUHTEET - kompostoinnin edellytykset: happiolot, kosteus, lämpötila, ravinnesuhteet, ph Kompostoitumisprosessi vaatii happea, kosteutta, riittävää lämpötilaa ja ravinteita: mitä otollisemmat olot, sitä nopeampaa ja vaivattomampaa kompostoituminen on. 1. HAPPI Lahotusta suorittavat organismit ovat aerobeja, eli ne tarvitsevat happea elintoimintoihinsa. Hapettomassa (esim. liian märässä ja tiiviissä) kompostissa aerobit eliöt korvautuvat anaerobeilla, joiden hajotustyö tapahtuu mädättämällä. Myös mädättämällä biojäte hajoaa, mutta prosessissa syntyy pahanhajuisia rikkiyhdisteitä ja metaania. Otolliset happiolot varmistetaan riittävällä ilmanvaihdolla ja tarpeeksi karkeilla ja sopivasti annostelluilla seosaineilla. Kompostin ajoittainen ilmastaminen ja kääntäminen varmistavat, että myös kompostin keskiosiin pääsee happea. Jos kuiviketta annostellaan liikaa, on komposti liiankin ilmava ja se kuivuu. Tällöin lahotus on hidasta ja kompostiin saattaa etsiytyä mm. muurahaisia. 2. KOSTEUS Lahottajaeliöt tarvitsevat myös kosteutta, jota syntyykin lahoamisprosessin tuotteena. Kosteutta kompostiin tuovat myös talousjätteet. Kompostin optimaalinen kosteusprosentti on 60-70; alle 30 kosteusprosentissa lahoaminen pysähtyy. Kuivahtaneessa kompostissa lahottajaeliöt eivät kuole, vaan ne kehittävät eräänlaisia lepomuotoja, itiöitä, odottelemaan parempia olosuhteita. Lahotus kuitenkin hidastuu tai tyrehtyy. Tarvittaessa kompostia kastellaan tasaisesti ja sekoitetaan kosteus myös keskiosiin. Jos komposti tuntuu vaativan usein kastelua, voidaan siihen lisätä vettä pidättäviä aineksia, esim. turvepehkua.

13 Kosteus on sopiva, kun kompostimassasta nyrkissä puristettaessa tihkuu vain muutama pisara vettä. Kompostimassan täytyy tuntua kädessä kostealta, mutta ei märältä: kuin kuivaksi puristettu pesusieni. 3. LÄMPÖTILA Lahottajat viihtyvät lämpimässä; hajotus on nopeinta o C lämpötilassa, alle 15 o C hajotus on hyvin hidasta. Lämpötila syntyy mikrobien omasta toiminnasta hajotuksessa vapautuu lämpöenergiaa. Syntyvä lämpö saadaan pidettyä tallella lämpöeristyksellä ja kannella. Kompostin normaali lämpötila on lahottajaeliöiden ahertaessa astetta. Lämpötila vaihtelee prosessin eri vaiheissa; valmiiksi kompostoituneen massan lämpötila pysyttelee ympäristön lämpötilan tasalla. Talvella vähintäänkin eristämätön komposti jäätyy; lahotus käynnistyy kuitenkin jälleen keväällä kompostin sulaessa. 4. RAVINNESUHTEET HIILI (C) on eliöiden energianlähde ja TYPPI (N) niiden solujen rakennusaine. Hiilen ja typen suhteen (C:N) ihannearvona on mainittu 30-35:1, mutta kompostoitaessa talousjätettä oikeantyyppisen seosaineen kera kompostiin kehittyy itsestään lahottajille otollinen ravinnetasapaino. TYPPEÄ kompostiin päätyy keittiöjätteissä ja tuoreissa kasvijätteissä (sekä lannassa ja virtsassa). Typen puute vaivaa kuivaa kasviainesta sisältäviä puutarhajätekomposteja. Hajotus onkin niissä hidasta ja sitä voidaan nopeuttaa kastelemalla kasaa nokkos- tai kanankakkavedellä, lisäämällä joukkoon vanhaa kompostia tms. typpipitoista ainesta. Liika typpi haihtuu kompostista ilmaan ammoniakkina tai valumavedessä nitraattityppenä. Tällöin kompostista karkaa ravinteita. Typpi on myös mm. vesistöjä rehevöittävä ravinne, joten sen karkaaminen on hyvä estää hiilen määrää lisäämällä. Paljon HIILTÄ sisältävät kuivat kasvijätteet (heinä, olki, karike), risuhake, kutterinlastu, kuorike ja turve. Puuperäiset kuivikkeet (kuori, hake, lastu, puru) ovat ligniinipitoisia. Ligniini on hitaasti hajoava yhdiste, josta muodostuu enemmän humusta kuin tuoreesta kasvimassasta. Myöskään kompostin HAPPAMUUDESTA (ph-arvo) ei kompostoijan tarvitse kantaa huolta. Kompostin ph-arvo on 6-9. Kompostin lämmetessä nopeasti alussa ph saattaa

14 tilapäisesti laskea syntyvien orgaanisten happojen vuoksi, mutta neutraloituu nopeasti. Happamuus voi olla normaalia suurempi kompostoitaessa RUNSAASTI happamien hedelmien kuoria. KALVO 9. KOMPOSTIIN? KYLLÄ KIITOS! - millaista jätettä voi kompostoida ja miksi - miten biojäte kannattaa kerätä ja käsitellä Kompostoida voidaan kaikkea sellaista ainesta, joka on joskus ollut elävää. Ruoantähteet: vanhentuneet, kuivahtaneet, pilaantuneet ruoat (tätä jätettä taloudellinen kompostoija ei toivottavasti tuota kovin runsaasti - miksi ostaa kaupasta ruokaa kompostoitavaksi!), kananmunankuoret Hedelmien ja vihannesten kuorimatähteet: mahdolliset torjunta-aineet hajoavat kompostissa eivätkä ole vaarallisia Kalanperkaustähteet, luut tms.: haudataan syvemmälle ja peitetään huolellisesti. Isohkot luut hajoavat hitaasti ja ne voidaan seuloa takaisin kompostiin, kun multa otetaan käyttöön Kahvin- ja teenporot suodatinpapereineen: poikkeuksena markkinoille ilmestynyt polyesterista valmistettu pyramidimallinen t-pussi! Viherkasvien ja puutarhakasvien osat ja kukkamulta kotoa ja pihalta Kotieläinten häkkien siivousjäte, myös kissanhiekkaa pieninä määrinä: kissanhiekkoja on hyvin monenlaisia ja tuoteselostetta kannattaa tutkia. JOS lemmikillä on sisäloisia, on sen ulostetta kompostoitaessa varmistettava, että kompostin lämpötila on vähintään 55 o C vähintään 3 vrk ajan! Pehmopaperi (pienet määrät): paperiin ei saa olla imeytettynä haitallisia aineita Luonnonkuidut villa, puuvilla, pellava, silkki (hyvin pienet määrät): langanpätkät, rikkinäinen villalapanen paloiksi pienittynä jne. Kyllästämätön sahanpuru: tiivistyy kostuessaan eli ei ole hyvää seosainetta, mutta kelpaa muuten kompostoitumaan muun biojätteen joukkoon Pieni määrä sanomalehtipaperia kompostijätteen kääreenä, myös pahviset munakennot mieluiten silputtuna. Lisäksi vaippoja voi halutessaan kompostoida, jos on viitseliäisyyttä repiä ne auki ja poistaa muoviosat! KASVITAUTIEN RUNTELEMIA PUUTARHAKASVEJA voidaan joissakin tapauksissa kompostoida; monesti parempi tapa olisi polttaminen. Äkämäpunkin tai marjapensaan härmän vaurioittamat lehdet voidaan kompostoida, jos ne haudataan syvälle itiöiden leviämisen estämiseksi. Joissakin tapauksissa, kuten toukkien vioittamissa juureksissa,

15 loinen saattaa kyetä talvehtimaan kompostissa. Rikkakasvien siemenet tuhoutuvat riittävän korkeassa lämpötilassa (65 o C viikon ajan) ; ennen siemennysvaihetta kompostoitu rikkakasvi on vaaraton. Juurakoista leviävien kasvien juuret voidaan kuivattaa auringossa ennen kompostiin laittoa. (Lisätietoa esim. Ulla Lehtosen kirjassa Ullan puutarha- ja viljelyvinkit ) Biojätteen lajittelu ja käsittely Kotikompostoija voi vuorata biojäteastiansa sanomalehden palalla; jäte ei tartu kiinni seinämiin. Kuivikkeeksi pohjalle käyvät myös pieniksi silputut kananmunakennot. Paperipussit ja maatuvasta maissitärkkelyksestä tehdyt biojätepussit ovat liian järeitä kotikompostiin: ne toki maatuvat aikanaan, mutta tarttuvat ikävästi sekoitussauvaan ja talikkoon. (Erilliskerättävä biojäte on kuitenkin käärittävä maatuvaan materiaaliin: sanomalehteen, paperipussiin, biohajoavaan muoviin tms.) Kompostoituminen on nopeampaa, kun biojäte on pieninä paloina ja esim. kananmunankuoret murskattuna. Multa on tasalaatuisempaa, kun biojätteen joukossa ei ole kovin erisuuruisia kappaleita. Kokonainen kaali on tunnistettavissa kenties kuukausia, kun taas paloiteltu kaali maatuu nopeasti. Nesteet valutetaan viemäriin; nestemäisiä keittiöjätteitä ei kompostoida. Kuivaan kompostiin niitä voi tosin käyttää (Huom.! maitotaloustuotteet happanevat ja haisevat!). Terveen ihmisen virtsa on steriiliä pissapotta voidaan tyhjentää puutarhajätekompostoriin, jossa virtsan sisältämä typpi nopeuttaa hiilipitoisen aineksen maatumista. KALVO 10. KOMPOSTIIN? EI KIITOS! - millaista jätettä ei saa kompostoida ja miksi Kompostiin ei saa laittaa maatumatonta, terveydelle vaarallista tai hajottajaeliöiden toimintaa haittaavaa ainesta. Ongelmajätteet kuten lääkkeet, liuottimet, maalit, torjunta-, desinfiointi, lahonsuoja-aineet jne. ovat myrkyllisiä hajottajaeliöstölle; myrkkyjäämiä voi jäädä multaan. Lääkkeet ja antibakteeriset tuottavat vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Kyllästetty puu: myrkyllistä, luokitellaan ongelmajätteeksi

16 Tuhka ja kalkki, hiilet: nostavat ph:ta = lisäävät emäksisyyttä. Hiilimöhkäleet eivät maadu. Tupakantumpit: maatuvat hyvin hitaasti ja sisältävät haitallisia aineita, mm. raskasmetalleja Pölyimuripussit ja siivouspöly: pölyimuripussit eivät maadu; voi sisältää epäpuhtauksia Vaipat, terveyssiteet: paljon maatumatonta muovia (toisaalta vaippoja on myös kompostoitu, ks. myös edellinen kohta) Muut maatumattomat materiaalit: muovit, muovitetut tai vahapinnoitetut paperit (esim. maitotölkit), lasi, metalli, keinokuidut, kumi Suuret määrät luonnonkuituja tai paperia KALVO 11. ELÄMÄÄ KOMPOSTISSA - hajottajaeliöt lähikuvassa Komposti on ekosysteemi, jossa elävät hajottajat ja niitä saalistavat pedot. Kompostointia aloitettaessa ei hajottajaeliöstön hankintaan tarvitse paneutua: ne löytävät tiensä kompostiin kompostoitavan materiaalin mukana sekä pohjalle laitettavan pienen multamäärän kautta. Bakteerit Bakteereja on kompostissa miljoonittain. Tyyppejä ja lajeja on lukuisia on kokkeja, vibrioita, basilleja ja spirillejä; kaikilla on optimilämpötilansa ja erikoistumisalansa. Osa bakteereista on petoja, jotka syövät muita bakteereja. Taudinaiheuttajabakteerit eivät viihdy kuumassa kompostissa ja ne tuhoutuvatkin yli 55 o C lämmössä. Sädesienet ovat rihmastona kasvavia bakteereja. Vaikka ne ovat mikrobeja ne voi nähdä harmaana tai kellertävänä tuhkamaisena tai seittimäisenä kerroksena lähellä pintaa kuivahtavassa kompostissa. Sädesienet hajottavat mm. hitaasti hajoavia selluloosaa ja kitiiniä; ja antibioottisia aineita erittäessään tuhoavat taudinaiheuttajia. Sädesienistä on lähtöisin myös mullan tuoksu Sienet Homeet, hiivat ja lakkimaisia itiöemiä kehittävät muut sienet osallistuvat eloperäisen materian lahotukseen luonnossa ja kompostissa. Sieniä esiintyy kompostin jäähdyttyä; optimilämpötila niille on yleensä o C, mutta lajikohtaista vaihtelua esiintyy.

17 Homeet ovat tärkeitä ligniinin ja selluloosan hajottajia; myös niistä jotkut erittävät antibiootteja. Lierot sekoittavat kompostimassaa, edistävät tunneleillaan hapen kulkua massassa ja hienontavat suuria kappaleita pienemmiksi. Tunkioliero on komposteissa yleisimmin viihtyvä liero. Lierot viihtyvät kosteassa ja lämpimässä, kuitenkin alle 37 o C lämpötilassa. Avonaisiin puutarhajätekomposteihin ne hakeutuvat itsestään. Lämpöeristettyihin tiiviskuorisiin kompostoreihin lierot eivät pääse ja olot voivat olla niille liian lämpimät. Lieroja voidaan laittaa sellaisiin komposteihin, jotka 1) eivät jäädy, 2) eivät ole kauttaaltaan liian kuumia (esim. neliskanttisen kompostorin kulmat ovat keskiosia viileämpiä) tai ainakin lierojen pitäisi voida poistua kompostista pohjan verkon läpi maahan! Muut Kompostissa (lähinnä avokompostissa) vilisee myös muunlaista elämää: kovakuoriaisia, petopunkkeja, sukkulamatoja, alkueläimiä, tuhatjalkaisia Osa osallistuu hajotukseen, osa saalistaa hajottajia. Kärpäset ja niiden toukat sekä muurahaisyhteisö sen sijaan eivät ole toivottuja asukkeja kompostiin. KALVO 12. MITÄ KOMPOSTISSA TAPAHTUU? - kompostoitumisprosessi: lämpenemisvaihe, lämpövaihe, jäähtymisvaihe, jälkikypsymisvaihe Kompostoitumisprosessi on melkoisen uskomaton pieneliöiden taidonnäyte: muutamassa viikossa erilliset kappaleet ovat muuttuneet tasalaatuiseksi ja väriseksi massaksi. Kertatäyttöisessä kompostorissa kompostoituminen voi olla oppikirjamaisen suoraviivainen, selkeät vaiheet käsittävä prosessi, kun taas jatkuvasti täytettävässä pienkompostorissa vaiheet limittyvät siten, että pintakerroksissa ja pohjalla edetään eri vaiheissa. Ajallisesti prosessin pituus alusta loppuun vaihtelee lahotettavan jätteen, kompostin koon, olosuhteiden ja esimerkiksi vuodenaikojen (mahdollinen jäätyminen tms.) mukaan viikoista kuukausiin, jopa vuosiin. Prosessi käynnistyy, kun mikrobit (bakteerit ja sädesienet) lisääntyvät nopeasti runsaan, helposti hajotettavia hiilihydraatteja ja proteiineja sisältävän ravinnon äärellä. Mikrobitoiminta on hyvin kiivasta ja energiaa vapautuu komposti lämpenee (lämpenemisvaihe). Ajallisesti lämpenemisvaihe kestää yleensä muutaman päivän.

18 Korkeissa lämpötiloissa viihtyvät bakteerit ja sädesienet valtaavat kompostin lämpötilan noustessa 50 asteeseen. Kompostimassa saavuttaa maksimilämpötilansa (yli 70 jopa 80 o C), jossa enää vain harvat hajottajat voivat toimia. Eliöiden aktiivisuus laskee, kuten myös kompostin lämpötila. Lämpötilan lasku on kuitenkin hidasta, koska kuuminta vaihetta kaihtavat eliöt palaavat jatkamaan lahotusta. Lahotus on tehokkaimmillaan asteessa. Tämän lämpövaiheen loppuun mennessä alkuperäinen kompostimassa on kutistunut n. kolmasosaan tilavuudella ja puoleen painolla mitattuna. Taudinaiheuttajat ja rikkakasvit on kukistettu siksi onkin tärkeää, että kompostiin syntyy vähintään n. 65 asteen lämpötila viikon ajaksi. Useimpien taudinaiheuttajien tuhoutumiseen riittää hieman alhaisempikin lämpötila. Vaihe kestää muutamia viikkoja. Jäähtymisvaiheessa lämpötila edelleen hiljalleen laskee. Bakteerien ohella kompostissa viihtyvät monet sienet ja selkärangattomat. Helpoimmin hajoavat yhdisteet on pääosin käytetty ja lahotus kohdistuu vaikeimmin hajoavia yhdisteisiin, kuten ligniiniin ja selluloosaan, ja humuksen muodostuminen nopeutuu. Vaihe kestää useasta viikosta kuukausiin. Jälkikypsyminen on vaiheista pisin, jopa vuosien mittainen. Mikrobitoiminta vähenee, hitaasti hajoavat yhdisteitä lahotetaan kuitenkin edelleen ja humusta muodostuu. Massan lämpötila vastaa ympäristön lämpötilaa. KALVOT 13 ja 14. KOMPOSTIN HOITO - miten kompostia hoidetaan Kun sopiva kompostori on hankittu ja sille on löydetty hyvä paikka, kompostointi voidaan aloittaa. Kompostorin pohjalle laitetaan muutaman sentin (3-5 cm) kerros kuiviketta ja hieman multaa, ja kompostia voidaan alkaa täyttää kerroksittain biojätteellä ja seosaineilla. Kotikompostin perushoitaminen on useimmiten yksinkertaista ja vaivatonta. Kerran pari viikossa (erityisesti kimppakompostorien hoitajien) kannattaa tarkistaa, miltä komposti näyttää, tuoksahtaa ja tuntuu. Hyvin toimiva komposti on hajuton ja lämmin, se painuu kasaan eikä siellä ole kärpäsen toukkia. Biojäte ja seosaine kerroksittain Biojäte levitetään tasaisesti ja peitetään ohuella kerroksella seosaineetta joka kerta. Seosaineen määräsuosituksia on vaikea antaa kokemus on paras opettaja. Eläinperäinen jäte, erityisesti kalanperkuutähteet, on syytä haudata syvemmälle kompostiin ja peittää huolellisesti hajun ja kärpästen välttämiseksi.

19 Seosaine imee ylimäärä kosteutta, sitoo hajuja, kuohkeuttaa kompostimassaa ja tuo hiiltä hajottajien energialähteeksi. Seosaineelle paras säilytyspaikka on kompostorin lähellä sijaitseva mielellään kannellinen astia. Kasteleminen Kuivahtanutta tai muurahaisia vilisevää kompostia kastellaan. Sopivan kostea kompostimassa tuntuu kädessä kostealta pesusieneltä. Suuttimellinen kastelukannu on hyvä apuväline veden tasaiseen annostelemiseen. Vettä käytetään muutama litra. Kastelun jälkeen kompostia on hyvä hieman pöyhiä. Veden tulee olla haaleaa tai lämmintä; kuumaa vettä voidaan valuttaa reunoja pitkin muurahaisia karkotettaessa. Ilmastaminen Sopiva määrä hyvää seosainetta pitää kompostimassan yleensä riittävän kuohkeana. Hyvin toimivaa kompostia ei tarvitse sekoittaa kovinkaan usein: kuukausittainen pintaosien (20-30 cm) pöyhiminen yleensä riittää; reunoilta voidaan kääntää ainesta kuumempaan keskiosaan. Suuremmissa kimppakomposteissa kompostin perusteellisempi sekoittaminen viikon tai parin välein on usein tarpeen. Syvemmältä komposti käännetään, jos komposti haisee ja/tai on liian märkä, kompostissa on kärpäsen toukkia komposti on täynnä, mutta pohjalla on vielä hajoamatonta ainesta Tyhjentäminen Kompostori tyhjennetään, kun komposti on valmista tai kompostisäiliö on täyttynyt. Tällöin kompostin pitäisi olla vähintään 6-8 viikon ikäistä. Kompostin iästä ja vallinneista olosuhteista riippuu, onko komposti sellaisenaan käytettävissä vai vaatiiko se jälkikypsymistä. Tyhjennykselle otollisimmat vuodenajat ovat kevät ja syksy. Täydestä kompostorista voidaan avattavan seinän/luukun kautta poistaa pisimmälle maatunut osa ja siirtää se jälkikompostoitumaan esim. avonaiseen aumaan tai puutarhajätekehikkoon. Jos kompostoreita on käytössä kaksi (tai useampia) annetaan kompostin muhia täyttyneessä kompostorissa ja siirrytään täyttämään toista kompostoria. Sama koskee myös kaksiosaisia väliseinällisiä kompostoreita: täyttynyt puolisko jätetään muhimaan lepotilaan ja toinen puolisko otetaan aktiiviseen käyttöön.

20 Ulos aumaan JÄLKIKYPSYMÄÄN siirretty komposti on suojattava sateelta esim. rei itetyn muovipressun avulla, jotta ravinteet eivät valu hukkaan. Muovi suojaa myös kosteuden haihtumiselta. Hapensaanti ei tässä vaiheessa ole enää kovin tähdellistä, mutta ilmareiät ovat tarpeen. Aumassa kompostia jälkikypsytetään mieluusti 3-6 kk. Kypsää kompostia voidaan sen kypsyysasteesta riippuen käyttää myös lannoitteeksi tai maanparannukseen. KALVO 15. KOMPOSTIMULLAN KÄYTTÖ - kompostin kypsyminen - eri kypsyysasteisen kompostimullan käyttö Komposti tuottaa multaa kukkapenkkien, nurmikoiden, pensaiden ja ruokakasvien lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi sekä kukkaruukkuihin (hiekkaan sekoitettuna). Eri kasvit sietävät eri kypsyysasteista kompostia; joillekin kasveille mm. perunalle kypsä komposti on liian emäksistä. Myös alppiruusu, atsalea ja syyshortensia viihtyvät happamassa maassa, eivätkä siten erityisesti välitä emäksisestä kompostista. Kompostin sisältämät ravinteet ovat hitaasti liukenevia ja siten pitkävaikutteisia. Nopeaksi lannoiteaineeksi kompostista ei siten ole. Emäksisenä kompostilla on hyvä kalkitusvaikutus maahan; se myös sisältää sellaisia hivenaineita, joita ei teollisissa keinolannoitteissa ole. Kompostin humus ylläpitää vilkasta eliötoimintaa maaperässä: näin myös taudinaiheuttajille löytyy luontaisia vihollisia. Puolikypsä komposti on iältään joitakin viikkoja vanhaa ja joukossa on vielä erottuvia kappaleita: kananmunan ja avocadon kuoria, puunkuorta tms. Koska siinä on vielä paljon hajoamatonta ainesta, sitä lahottavat eliöt vievät happea ja ravinteita (typpeä) kasveilta. Kypsymätöntä kompostia käytettäessä se pitäisikin kevyesti levittää maan pinnalle eikä sekoittaa sitä syvälle maaperään tai haudata istutuskuoppiin. Puolikypsää kompostia voidaan käyttää katteeksi esim. koristepensaille. Ei aivan kypsä komposti sopii myös kurpitsalle, perunalle, purjolle ja kurkulle. Kypsää eli valmista komposti on kun siinä ei tapahdu enää juurikaan hajotustoimintaa. Väri on tummanruskea, lähes musta, ja massa on varsin tasalaatuista, mururakenteista ja mullalta tuoksuvaa. Vieläkin massasta voivat erottua erityisen karkeat seosainekappaleet tai munankuoret, mutta ne eivät vähennä kompostin käyttökelpoisuutta. Karkeat epäesteettiset ainekset voidaan seuloa massasta pois ja laittaa takaisin kompostoitumaan. Valmis komposti käy useimmille kasveille. Kaikkein vaateliaimpia kypsyyden suhteen ovat juurekset, maustekasvit, sipuli, marjapensaat ja hedelmäpuut.

MITÄ KOMPOSTOINTI ON?

MITÄ KOMPOSTOINTI ON? AINE VIRTAA 1 AINE KIERTÄÄ 2 MITÄ KOMPOSTOINTI ON? Kompostoituminen on luonnollista pieneliöiden aikaansaamaa eloperäisen aineen lahoamista hapellisissa oloissa. Kompostorissa lahoamista tehostetaan kokoamalla

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Kompostoi!

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Kompostoi! Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Kompostoi! Sisällysluettelo: Kompostointi kannattaa! 3 Mitä kompostissa tapahtuu? 4 Kompostoreita eri tarpeisiin 6 Banaaninkuoret kompostiin 7 Seosaineen käyttö tuo ilmavuutta

Lisätiedot

Greenyn osat: 1. Kansi 2. Lämpömittari 3. Luukku 4. Ilmansäädin 5. Laatikko 6. Suodatuslevy 7. Vesiaukon tulppa

Greenyn osat: 1. Kansi 2. Lämpömittari 3. Luukku 4. Ilmansäädin 5. Laatikko 6. Suodatuslevy 7. Vesiaukon tulppa Greenyn osat: 1. Kansi 2. Lämpömittari 3. Luukku 4. Ilmansäädin 5. Laatikko 6. Suodatuslevy 7. Vesiaukon tulppa 1. 2. 7. 6. 3. 4. 5. Greenyn vakio-osat ovat valmiiksi kiinnitettyinä. Greeny kompostori

Lisätiedot

Helmikuu 2016 KOMPOSTOINTIOPAS

Helmikuu 2016 KOMPOSTOINTIOPAS Helmikuu 2016 KOMPOSTOINTIOPAS MONTA HYVÄÄ SYYTÄ KOMPOSTOIDA Kotitalousjätteestä noin kolmannes on bio- ja puutarhajätettä. Kompostoinnissa luonnon pieneliöt hajottavat biojätteen ravinteiksi kasveille

Lisätiedot

Kompostointikurssi. Kompostorin syyshuolto. Ravinnepankki-hanke Tiina Toivonen

Kompostointikurssi. Kompostorin syyshuolto. Ravinnepankki-hanke Tiina Toivonen Kompostointikurssi Kompostorin syyshuolto Ravinnepankki-hanke Tiina Toivonen Ravinnepankki ruokahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Toteutusaika: 2015-2016 Tavoitteet: ruokahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, OSA3: Käymäläjätteen kompostointi kasvuvoimaa kompostista!

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, OSA3: Käymäläjätteen kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 OSA3: Käymäläjätteen kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Vuosituotos Vuosituotos virtsaa

Lisätiedot

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!... Tammikuu 2015 Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit......5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...11 2 Onneksi olkoon, olet päättänyt aloittaa

Lisätiedot

RANUAN KUNTA KOMPOSTOINTIOPAS

RANUAN KUNTA KOMPOSTOINTIOPAS RANUAN KUNTA KOMPOSTOINTIOPAS 1 MIKSI KANNATTAA KOMPOSTOIDA? Tänä päivänä kaatopaikat täyttyvät yhä kasvavaa vauhtia. Meidän tulisi vähentää jätteen määrää, jotta meillä tulevaisuudessa olisi puhdas ympä-

Lisätiedot

Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla

Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla RAPORTTI Porin kaupungin ympäristövirasto 2/2010 Biojäte pois kaatopaikalta Biohajoavat jätteet, kuten biojäte, puu ja paperi, tuottavat kaatopaikoille päätyessään

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Mökkiläisen jäteopas

Mökkiläisen jäteopas Mökkiläisen jäteopas Mökkien jätehuollon periaatteet Mökillä syntyy jätettä samaa tahtia kuin kaupunkikodissakin, ja mökkejä koskevat normaalit jäteohjeet. Jotta mökkeily olisi jätteidenkin suhteen leppoisaa,

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla

Lisätiedot

eco Suomen suosituin kompostikäymälä Kompostoi myös mökin biojätteet Hajuton ja miellyttävä käytössä

eco Suomen suosituin kompostikäymälä Kompostoi myös mökin biojätteet Hajuton ja miellyttävä käytössä Käymälät biolan.fi KÄYMÄLÄT ULKOTILOIHIN Biolan Kompostikäymälä eco L 65 x K 97 x S 65 cm Suomen suosituin kompostikäymälä Kompostoi myös mökin biojätteet Hajuton ja miellyttävä käytössä Mukava käytössä

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

KARTONKIPAKKAUKSET. SAA LAITTAA tyhjinä, puhtaina, kuivina, litistettyinä ja sisäkkäin pakattuina

KARTONKIPAKKAUKSET. SAA LAITTAA tyhjinä, puhtaina, kuivina, litistettyinä ja sisäkkäin pakattuina KARTONKIPAKKAUKSET tyhjinä, puhtaina, kuivina, litistettyinä ja sisäkkäin pakattuina Aaltopahvilaatikot Kartonkitölkit, esim. maito- ja mehutölkit Kartonkiset einespakkaukset, kuivatuotteiden kartonkipakkaukset

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Pajubiohiili biolaitoksissa Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Miksi juuri paju Luonnostaan huokoisin puurakenne - Nopea kasvu - Sadonkorjuu 2-3 vuoden välein LCA - Merkitys hiilitaseissa - Energian raaka-aineena

Lisätiedot

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla Järviruoko, rantojemme kiusa, voikin olla oiva orgaanisen aineen lähde savimaiden pelloille Kuvat ja teksti: Sanna Tikander Ruokopelto, RANKU ja VILKKU hankkeiden

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Biolan Pikakompostori 220 osaluettelo...2

Biolan Pikakompostori 220 osaluettelo...2 PIKAKOMPOSTORI 220 ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Valmistenumero Kokoonpanija Valmistuspäivä Myyjän leima, allekirjoitus ja ostopäivä Sisällysluettelo Biolan Pikakompostori 220 osaluettelo...2 1. Kompostorin

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden kasvualustat. Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä 22.2.2016 Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy

Tulevaisuuden kasvualustat. Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä 22.2.2016 Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy Tulevaisuuden kasvualustat Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä 22.2.2016 Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy sisältö Mitä kasvualustoja on nykyään yleisesti käytössä, lyhyt esittely Turve

Lisätiedot

1. Mitä kompostointi on? 2. Kompostoituvat jätteet Oppaan käyttäjälle Kompostointi on luontevin tapa hoitaa kodin biojätteet, varsinkin jos asuu omako

1. Mitä kompostointi on? 2. Kompostoituvat jätteet Oppaan käyttäjälle Kompostointi on luontevin tapa hoitaa kodin biojätteet, varsinkin jos asuu omako 9. Tee kompostointiilmoitus Kompostointia aloittaessa on syytä tutustua sitä koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin. Niillä halutaan tehdä biojätteen kompostointi haitattomaksi, terveelliseksi ja turvalliseksi

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Kekkilä Tehokäymälä 230 L

Kekkilä Tehokäymälä 230 L 230 L Tehokäymälä 230 L on tyylikäs, tehokas ja hajuton kuivikekäymälä, joka on lämpöeristetty myös ympärivuotista käyttöä ajatellen. Se kompostoi käymäläjätteet tehokkaasti. Siinä on suuri tyhjennysluukku

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

NESTEIDEN KÄSITTELY TYNNYRISUPPILOT & TYNNYRIKANNET

NESTEIDEN KÄSITTELY TYNNYRISUPPILOT & TYNNYRIKANNET NESTEIDEN KÄSITTELY TYNNYRI & TYNNYRIKANNET TYNNYRINKANSI SUOJAA NESTEET NOPEASTI JA YKSINKERTAISESTI Tynnyrinkansi, joka tekee tavallisesta 200 L tynnyristä paloturvallisen säiliön ongelmajätteille. Täyttää

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma Kuivikepohja Lehmän onni vai hoitajan ongelma Aina tilakohtainen vaihtoehto Kuunnellaan asiakasta Tarpeiden tunnistaminen Ulkopuolinen puolueeton näkökulma Nykytilanne ja visio tulevaisuudesta Erilaisten

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015 Kompostien käyttö viherrakentamisessa Katja Börjesson 2015 Historia & perusfilosofia Pitkä kokemus; puutarha-alalla 90 vuotta ja viherrakentamistuotteitta 30 vuotta Perusfilosofia Mikko Jortikan ajoista

Lisätiedot

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

PUUTARHAMARTAN POP UP

PUUTARHAMARTAN POP UP PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Tørr. Dehumidifier. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual DH-10

Tørr. Dehumidifier. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual DH-10 Tørr Dehumidifier Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual Ugit officia porem et ent, inctorem resent volorumqui bearum corestota et ut am quo magnihitae. DH-10 S. 2 DH-10

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä 31.102014 Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö

Lisätiedot

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja.

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Saara Norman 2013 Alkuvalmistelut: vyyhteäminen Puretus 1. Elintarvikkeilla värjääminen Kahvi ja tee Sipuli Kurkuma 2. Elintarvikevärit

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Sekoitinsarja Käyttöohje

Sekoitinsarja Käyttöohje Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole

Lisätiedot

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Nurmikon käyttäminen Hemmanetin valmiit nurmikot kestävät heti että niitten päälle kävellään. Mutta alussa kannattaa olla vähän varovainen ettei rasita nurmikkoa liikaa

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Tarkastelun lähtökohtana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rooli

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Taimikasvatus aikaistaa kukintaa ja satoa

Taimikasvatus aikaistaa kukintaa ja satoa PUUTARHAOPAS Taimikasvatus aikaistaa kukintaa ja satoa Helposti alkuun Kylvä kurkun, kurpitsojen ja sokerimaissin siemenet toukokuun alussa. 1. Kylvä aina puhtaisiin ruukkuihin tai lokerikkoihin. 2. Paras

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä

Lisätiedot