Kompostoin kanna aa...3 Mitä ja miten voi kompostoida? Millainen kompostori meille?...6 Kompostorin sijoi aminen...9 Seosaineet eli kuivikkeet.

Transkriptio

1 Helmikuu 2017

2 Kompostoin kanna aa...3 Mitä ja miten voi kompostoida? Millainen kompostori meille?...6 Kompostorin sijoi aminen...9 Seosaineet eli kuivikkeet...10 Kompos n selvitytymispakkaus...12 Kompostoinnin aloi aminen...14 Kompostoitumisen vaiheet...15 Kompos n tyhjentäminen ja jälkikompostoin...16 Valmiin kompos n käy ö...17 Ongelmia ja ratkaisuja...18 Kompostoituminen on luonnollista, pieneliöiden - bakteerien, sienien ja sädesienien - aikaan saamaa eloperäisen aineen hajoamista hapellisissa olosuhteissa. Hajoamisen tuloksena syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä, ravinnesuoloja ja humusta. 2

3 Ko talousjä eestä perä kolmasosa on eloperäistä biojäte ä. Jätetäy öön joutuessaan biojäte hajoaa hape omissa olosuhteissa ja muodostaa kasvihuoneilmiötä voimistavaa metaania. Etelä-Karjalassa ko talouksien kuivajäte ä ei enää haudata kaatopaikalle, vaan se toimitetaan energiahyötykäy öön. Biojäte ä ei pidä kuitenkaan pol aa kuivajä een mukana, jo a saadaan sen sisältämät arvokkaat ravinteet talteen ja edelleen hyötykäy öön. Etelä-Karjalassa kaikilla kiinteistöillä on velvollisuus lajitella biojä eet. Erilliskeräyksessä biojä eet noudetaan kiinteistöiltä ja toimitetaan Kukkuroinmäen käsi elykeskuksessa sijaitsevaan Kekkilän kompostoin laitokseen. Syntypaikalla tapahtuva kompostoin on kuitenkin huoma avas ympäristöystävällisempää ja myös taloudellisempaa. Biojä eiden omatoiminen kompostoin vähentää jä een kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhai oja ja pienentää jätehuollosta aiheutuvia kustannuksia. Hyvän mielen lisäksi ko kompostoija saa ravinteikasta maanparannusaine a puutarhaan ja kasvimaalle. 3

4 Käytännössä kaiken biologises hajoavan jä een voi kompostoida. Kompos- in ei saa lai aa mitään, mikä ei maadu tai mikä voi haitata kompos n toimintaa. Kompostoitavan biojä een laatu vaiku aa siihen, miten kompostoin on asianmukaisinta suori aa. Pelkän puutarhajä een kompostoin esimerkiksi on yksinkertaisempaa kuin käymäläjä een tai elintarvikejä eiden kompostoin. Elintarvikejä eiden kompostoin in tarvitaan hai aeläimiltä suoja u ja talviaikana kompostoitaessa myös lämpöeriste y kompostori. Kompostorissa on oltava kansi ja pohja tai pohjaverkko. Talousjätekompostorissa voidaan kompostoida myös puutarhajä eitä, mikäli kompostoriin mahtuu. Ruuantähteet Kahvin ja teen porot, suodatinpaperit ja teepussit Hedelmien, vihannesten ja juuresten kuoret Munankuoret, munakennot, pienet luut Kalanperkeet Pehmopaperit, ellei niihin ole imeytetty mitään haitallista Huonekasvien jätteet ja multa Puutarhajätteet Kotieläinten häkkien siivousjätteet Tärkkelyksestä valmistetut biopussit maatuvat hitaas, joten biojä eet kanna aa lai aa kompostoriin sellaisenaan tai sanomalehdestä taiteltuun pussiin paka una. 4

5 Muovi, lasi, kumi, nahka, tekstiilit Imurin pölypussit Tuhka, kalkki Tupakantumpit, lakaisujäte Vaaralliset jätteet, kuten lääkkeet, liuottimet, öljyt, maalit, paristot jne. Vaipat (biohajoavat vaipat voi kompostoida jos poistaa ei-biohajoavat osat) Nestemäiset elintarvikkeet, paitsi imeytettynä esim. sanomalehteen Haittakasvien, kuten jättiputken tai jättipalsamin siemeniä, kukintoja eikä juurakoita Tuhka nostaa kompos n ph -arvoa ja hidastaa kompostoitumista. Sen vuoksi tuhkaa ei kannata lai aa kompostoriin. Puhdasta puutuhkaa voi lai aa suoraan puutarhan koristekasveille lannoitusja maanparannusaineeksi. 5

6 Kompostorin voi rakentaa itse tai hankkia jonkun kaupallisen mallin. Sopivan mallin valintaan vaiku aa käy ötarkoitus ja käy äjämäärä. Oheisessa taulukossa on suuntaa antavia suosituskokoja elintarvikejätekompostorille, riippuen käy äjämäärästä. Mikäli samassa kompostorissa käsitellään myös puutarhajä eet, lantarve kasvaa huoma avas. Tarvi aessa voi käy ää kahta tai useampaakin kompostoria, jolloin yhtä täytetään ja toiset muhivat. Kiinteistötyyppi Asukasmäärä Kompostorin lavuus Omako talo l Paritalo l Rivitalo l Rivi- / kerrostalo l Kerrostalo l Kerrostalo yli 100 väh l Käyttötarkoitus: käytetäänkö kompostia ympäri vuoden vai ainoastaan kesällä, ja kompostoidaanko talousjätettä, puutarhajätettä vai molempia. Riittävä tilavuus: Kuinka monen henkilön jätteet on tarkoitus kompostoida ja kompostoidaanko samalla laitteella sekä talousjätteet että puutarhajätteet. Riittävän suuri täyttöaukko (huomio myös sekoittaminen). Kansi on helposti avattava ja se pysyy turvallisesti myös auki ja kiinni. Kompostorissa on irrotettava etuseinä tai avattava luukku tyhjennystä varten. Kompostorissa on ilmastointiaukkoja tai -venttiilejä. Lämpöeristys on riittävä ja eriste on suojattu vettymiseltä. Pohjassa on jyrsijäsuojus, esim. metalliverkko (silmäkoko max. 7mm). Kompostori on tiivis, säänkestävä ja suojattu tu haittaeläimiltä aeläimiltä. Suotoveden poistuminen on mahdollista. 6

7 Puutarhajä eitä voi aivan hyvin kompostoida talousjätekompostorissa, mu a etenkin haravoin jäte ä syntyy yleensä niin paljon, e ei kompostorin kapasitee riitä kaiken jä een käsi elyyn. Puutarhajä eiden kompostoin ei vaadi väl ämä ä kompostoria - yksinkertainen kehikko tai pelkkä aumakin rii ää. Kompostorissa tai kehikossa puutarhajäte kuitenkin maatuu nopeammin ja kehikko estää myös jä eiden leviämisen tuulen mukana ympäristöön. Puutarhajä eiden kompostoin in kanna aa varata rii äväs laa. Yksi äistä suurta kehikkoa kätevämpi on kaksi- tai useampilokeroinen rakenne, jossa kompostoituminen tapahtuu vaihei ain. Kehikko on helppo rakentaa itsekin. Ava ava etuseinä helpo aa tyhjentämistä. Jos kannen nikkaroin tuntuu hankalalta, kannen voi korvata pressulla. Kompos n pei äminen tavalla tai toisella kuitenkin kanna aa, koska se estää kosteuden haihtumista ja toisaalta kompos n ve ymistä ja ravinteiden karkaamista maahan sadesäällä. jälkikompostoin, ostoin, rei itetyn pressun alla etuseinän laudat ovat urassa, jolloin ne on tyhjennyksen yhteydessä helppo irroi aa Haitallisten vieraskasvilajien, kuten jä putken ja jä palsamin leviäminen pitää estää. Kasvin siemenet eivät väl ämä ä menetä itämiskykyään kompostorissa, joten vieraskasvien kukinnot, siemenet ja tuoreet juurakot tulee pakata muovipussiin ja lai aa kuivajä eisiin 7

8 Käymäläjä eet kanna aa myös kompostoida. Kuivakäymälä vähentää jäteveden määrää ja varsinkin ravinteiden määrää jätevedessä. Käymäläjä eestä muodostunut kompos onkin eri äin ravinnepitoista. Käymäläjäte ä saa kompostoida ainoastaan tarkoitukseen soveltuvassa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostoin lai eessa, joka on sijoite u iviille pohjalle ja josta ei pääse valumaan nesteitä maahan. Käsi elemätöntä käymäläjäte ä ei saa haudata maahan. Tarkasta onko omassa kunnassasi muita kuivakäymälää koskevia ohjeita tai määräyksiä kunnan ympäristöviranomaiselta. Jos kiinteistöllä on käytössä kantovesi voi jätevesijärjestelmässä syntyvän lietteen ja harmaiden jätevesien saostussäiliön lie een kompostoida kiinteistöllä kompostoin lai eessa. Myös pienpuhdistamojen lie een voi kompostoida kompostoin lai eessa, jos liete on kiinteässä muodossa ja määrä on vähäinen (joissain puhdistamoissa on lie eenkeräysjärjestelmät). Kuivakäymäläjä eitä ja lie eiden käsi elyä koskevia ohjeita on Etelä-Karjalan jätehuoltomääräyksissä. Neuvontaa ja opastusta voi pyytää kun en ympäristöviranomaisilta. Käymäläjä een tulisi antaa kompostoitua vähintään vuosi ennen kuin sitä käytetään koristekasveille tai viherrakentamiseen. Hyötykasveille käymäläjätekompos sopii käyte äväksi parin vuoden ikäisenä. Raakana syötäville kasviksille, kuten salaa lle tai porkkanalle, käymäläjätekompos a suositellaan käyte äväksi vasta kolmen vuoden kypsymisen jälkeen. 8

9 Kompostorin sijoi elua suunniteltaessa kanna aa pitää mielessä jätehuoltomääräysten velvoi eet, mu a myös kompostorin käyte ävyys. Kompostorista ei saa aiheutua ympäristölle tai terveydelle hai aa, eikä sitä saa sijoi aa 15 metriä lähemmäs kaivoa tai vii ä metriä lähemmäs naapurin rajaa, ilman naapurin suostumusta. Puutarhajätekompos n voi sijoi aa kahden metrin päähän naapurin rajasta. Kompostori sijaitsee riittävän kaukana tuuletusikkunoista ja ilmanvaihtokanavista. Jätteen vienti kompostoriin on helppoa myös talvella. Kompostorin tyhjentämiseen ja jälkikompostointiin on riittävästi tilaa Kompostorista valuvien suotovesien käsittely on hallittua, joko siten, että alusta on vettäläpäisevä, tai vettäläpäisemättömällä alustalla suotovedet kerätään talteen. Suoto-, sade- ja sulamisvedet eivät keräänny laitteen alle. Sijoituspaikka on tuulelta suojassa, ei suorassa auringon paahteessa. Kompostori sijaitsee yli 15 m lähimmästä kaivosta. Naapurilta on saatu suostumus, jos elintarvikejätekompostorin paikka on alle 5 m naapurin rajasta. Naapurin kanssa voi neuvotella myös yhteisestä kompostorin paikasta tontin rajalla. 9

10 Elintarvikejä eiden onnistuneeseen kompostoin in tarvitaan aina jotain seosaine a eli kuivike a. Seosaine parantaa kompos n ilmavuu a, sitoo kosteu a ja ravinteita, nopeu aa jä een hajoamista ja parantaa kompos n ravinnetasapainoa. Kompostoriin vietyjen biojä eiden säännöllinen pei äminen kuivikkeella vähentää myös hajuhai oja. Seosaineina voi käy ää kaupassa myytäviä valmiiksi säkite yjä kuorikkeita, mu a kuivikkeeksi kelpaavat yhtä hyvin puiden lehdet ja silputut oksat. Omalta pihalta haravoidut lehdet, neulaset ja muu pihakarike ovat edullista ja käy ökelpoista seosaine a kompostoriin ja niitä kanna aakin varastoida kuivana talvea varten odo amaan. Tuore kasvijäte ei toimi kuivikkeena, eivätkä puiden ja pensaiden lehdet yksistään, koska ne muodostavat helpos levymäisiä, hape omia kerroksia kompos in. Haravoin jäte toimiikin parhaiten sekoite una muihin seosaineisiin. Haketetut oksat imevät tehokkaas kosteu a ja etenkin havupuuhake neutralisoi hyvin ammoniakkia. Hake a on mielly ävä käy ää seosaineena, koska se ei pölyä eikä jäädy talvella. Puuhake myös kompostoituu hyvin - leh puuhake hieman nopeammin kuin havupuuhake. Sopiva palakoko on 1-2 cm. Kuivasta puusta höylätyt lastut kuohkeu avat kompos a, mu a hajoavat hitaas ja sitovat heikos kosteu a ja ravinteita. Ku erilastujen kanssa kanna aakin käy ää jotain imukykyisempää seosaine a kuten turve a. Liian hienojakoinen sahanpuru puolestaan ivistyy liikaa, joten sitä kanna aa käyttää vain pieniä määriä jonkun karkeamman seosaineen kanssa. Huom! Käsiteltyä, esim. maala ua, laka ua tai kylläste yä puuta ei missään tapauksessa pidä lai aa kompos in. 10

11 Turve sitoo tehokkaas kosteu a, ravinteita sekä hajuja ja maatuu nopeas. Hienojakoisena aineena turve kuitenkin ivistyy helpos, joten sitä kannattaa käy ää yhdessä karkeamman seosaineen, kuten kuorikkeen kanssa. Hyvä sekoitussuhde on 1:1. Leh - ja havupuiden rouhi u kuori sitoo hyvin kompos n kosteu a ja hajuja. Se antaa kompos in ilmavuu a ja parantaa hiilipitoisena aineksena talousjätekompos n ja kuivakäymälän ravinnetasapainoa. Kuorikkeeseen voi sekoi aa lisäksi turve a, jolloin sen kosteuden ja ravinteiden sitomiskyky en- sestään paranee. Havupuiden pihka maatuu heikos, mu a se voi ehkäistä kärpästen lisääntymistä. Olki ja ruoko hajoavat hitaas, mu a toimivat silpu una hyvänä seosaineena. Kartonkisia kananmunakennojakin voi käy ää seosaineena. Huokoinen kartonki sitoo hyvin kosteu a ja ravinteita ja silputut kennot hajoavat kompos- ssa melko nopeas. Vanhaa kompos a voi myös käy ää seosaineena, jos se sisältää vielä maatumatonta aine a. Vanha kompos tuo mukanaan pienieliöstökannan, joka nopeu aa uudenkin aineksen maatumista. Yksistään käyte ynä vanha kompos ei kuitenkaan ole hyvä seosaine. 11

12 Kompos n hoidossa on tarkoitus järjestää mahdollisimman suotuisat olosuhteet pieneliöille, jotka hoitavat jä eiden hajo amisen. Kompos ssa jä eitä hajo avat pieneliöt tarvitsevat happea elääkseen ja toimiakseen. Kompostorissa tuleekin olla rii äväs ilmanvaihtoaukkoja. Jo a kompos ei mene liian iviiksi ja hape omaksi, siihen lisätään kuohkeu avaa seosaine a. Aika ajoin kompos a myös pöyhitään ja käännellään hapen saannin turvaamiseksi. Jos olosuhteet kompos ssa muu uvat hape omiksi, hajotustyötä alkavat tehdä hape omassa ympäristössä viihtyvät pieneliöt. Hajoamisprosessi muu uu kompostoitumisesta haju- ja metaanipäästöjä aiheu avaksi mätänemiseksi. Pieneliöt käy ävät kompos n eloperäistä jäte ä ravintonaan. Tärkeimmät pieneliöiden tarvitsemat ravinteet ovat typpi (N) ja hiili (C). Tärkeää on myös typen ja hiilen keskinäinen suhde, eli ravinnetasapaino. Elintarvikejäte sisältää yleensä runsaas typpeä, joten se tarvitsee seurakseen hiilipitoista seosaine a, kuten puuhake a ja turve a. Jos kompos ssa on liikaa typpeä, osa siitä voi haihtua ammoniakkina ilmaan. Tämän huomaa kompos n pistävästä ammoniakin hajusta. Jos kompos ssa taas on liian vähän typpeä suhteessa hiilen määrään, kompostoituminen hidastuu. Tällainen lanne voi olla yleensä puutarhajätekompos ssa. Typpeä voidaan lisätä kasteluveteen sekoitetulla kanankakalla, nokkosvedellä, urealla tai kaupallisilla kompos herä eillä. Myös tuoreet kasvinosat sisältävät runsaas typpeä. 12

13 Pieneliöt tarvitsevat myös sopivas kosteu a elääkseen. Kompos on sopivan kosteaa, kun osi ain lahonneesta kompos massasta irtoaa puriste aessa muutama vesipisara. Yleensä elintarvikejäte on liiankin kosteaa, joten sekaan on lisä ävä seosaine a kosteuden sitomiseksi. Liian märästä kompos sta loppuu ilma, ja kompostoituminen muu uu mätänemiseksi. Puutarhajäte sen sijaan on yleensä kuivaa, joten puutarhakompos a on hyvä kastella kääntämisvaiheessa. Kompos n pieneliöt tuo avat lämpöä hajo aessaan jä eitä. Toimivassa kompostorissa lämpö la voi nousta yli 50 asteeseen muutamassa päivässä. Taudinaiheu ajat ja rikkakasvien siemenet tuhoutuvat yleensä asteessa. Talvella lämpöä haihtuu paljon ja kunnollinen lämmöneristys onkin tarpeen. Lumi tai solumuovi, esimerkiksi retkipatja, kompostorin ulkopuolella on pakkasjaksolla hyvä lisäeriste. Liian alhaisessa lämpö lassa kompostoituminen hidastuu, kompostori voi täy yä ja mennä jäähän. Silloin lämpöä voi yri ää lisätä sijoi amalla kompos in kuumaa ve ä sisältäviä kanistereita. Kerää ämpäri täyteen nokkosia. Lisää päälle vettä niin paljon, että kasvit peittyvät. Anna nokkosten seistä vedessä pari viikkoa välillä sekoittaen. Laimenna liemi kymmenkertaisesti. 13

14 Kompostoin on paras aloi aa, kun ulkolämpö la on plussan puolella. Lämpö lan laskiessa kompostoituminen hidastuu ja aloitus voi olla hankalaa. Toisaalta kesällä riesana voivat olla kärpäset, ennen kuin kompostoituminen pääsee täyteen vauh in. Kompostori pohjustetaan aluksi ilmavalla seosaineella. Pohjalle kanna aa lai aa n. 20 cm paksu kerros esimerkiksi oksasilppua tai kuorike a. Si en kompostoria aletaan täy ää tasaises lisäämällä kerroksi ain biojäte ä ja sopivaa seosaine a. Seosaine a käytetään tarpeen mukaan noin % biojä een määrästä. Eläinperäiset jä eet kanna aa pei ää erityisen hyvin hajuhai ojen ja kärpästen väl ämiseksi. Kompostori voi toimia mainios ilman suurempaa vaivaa, jos laji elu kei össä on tehty huolellises, isommat jä eet on pieni y ja seosaine a on lisätty oikein ja rii äväs. Joka kerta kompostorilla käydessä kanna aa kuitenkin tarkkailla sen hajua, kosteu a, täy öaste a ja lämpö laa. Niistä voi päätellä, toimiiko kompostori niin kuin pitäisi ja missä vaiheessa kompostoitumisprosessi on. Toimivaa kompos a ei tarvitse sekoi aa kovinkaan usein. Pintaosan (20-30 cm) pöyhiminen kerran, pari kuukaudessa rii ää. Samalla reunoilta voi kääntää massaa kompos n kuumempaan keskiosaan. Suurempia yhteiskäytössä olevia komposteja on hyvä pöyhiä perusteellisemmin muutaman kerran kuukaudessa. 14

15 Kompostoitumisen eri vaiheita voi tarkkailla mi aamalla kompos n lämpö- laa. Kun jäte ä lisätään kompostoriin säännöllises vähän kerrassaan, päällimmäisenä kompos ssa on lämpenemisvaiheessa oleva kerros. Tuolloin kompostorin valtaavat bakteerit ja sädesienet ja kompos n lämpö la nousee muutamassa päivässä asteeseen. Kun lämpö la on noussut ylös, alkaa kuuma vaihe. Lämpenemisvaiheen een jo ajat väistyvät ja kompos n valtaavat kuumiin oloihin erikoistuneet bak- hateerit ja sädesienet. Ne käy ävät ravinnokseen kompos n helpos hajoavia ravintoaineita, kuten sokereita ja rasvoja. Kuumassa vaiheessa kompostorin lämpö la voi nousta jopa 85 asteeseen. Tämä vaihe kestää enintään muutaman viikon. Kun helpos hajote ava ravinto alkaa loppua, kompos n lämpö la laskee ja siirrytään jäähtymisvaiheeseen. Lämpö la laskee asteeseen. Kompos- n valtaavat taas uudet hajo ajat. Vaikeammin hajote avia puuaineksia ryhtyvät hajo amaan niihin erikoistuneet sienet ja sädesienet. Myös homesienet kuuluvat toimivaan kompos n. Jäähtyvään kompos in ilmestyvät myös paljain silmin nähtävät tunkiolierot, kovakuoriaiset, siirat ja tuhatjalkaiset. Viimeisessä vaiheessa puhutaan kompos n jälkikypsymisestä. Tässä vaiheessa kompos- muu uu valmiiksi mullaksi, eli humukseksi, kompos massa on vielä lämmintä. Nopeinta hajoaminen on o C:ssa. 15

16 Kompostoria ei kannata tyhjentää liian aikaisin, mikäli siihen vielä mahtuu jäte ä. Pieneliöiden on anne ava tehdä hajotustyötään rauhassa. Tyhjennys on kuitenkin tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, kun kompostori täy yy. Kompostoin ajasta, jä een määrästä ja laadusta, kompostorin toimivuudesta, ulkoilman lämpö lasta ja kompos n hoidosta riippuu, onko kompos jo valmista käyte äväksi vai onko se jälkikompostoitava. Myös käy ökohde vaiku aa siihen, mikä on kompos n sopiva kypsyysaste. Kompos n kypsyyden pystyy parhaiten arvioimaan sen ulkonäöstä ja hajusta. Kypsä kompos tuoksuu mielly ävän multamaiselta, on tummanruskeaa ja tasalaatuista. Maatuma omia elintarvikejä eitä ei enää pysty ero amaan - lukuun o ama a mahdollisia kananmunan kuoria ja pieniä luita, jotka maatuvat hyvin hitaas. Kompos n tyhjentäminen kanna aa ajoi aa kevääseen, jolloin multa saadaan he käy öön istutuksille. Toinen tyhjennys kanna aa suori aa syksyllä, jo a kompos in saadaan laa talvea varten. Vähemmän maatunut kompos n pintakerros kanna aa aina o aa tyhjennyksen yhteydessä erilleen ja lai aa se tyhjennetyn kompostorin pohjalle, uuden kompos n siemeneksi. Puolikypsä kompos on alle vuoden ikäistä ja se on voimakas lannoite. Monille hyötykasveille sitä ei kannata käy ää sellaisenaan, joten jälkikompostoin- voi olla tarpeen. Jälkikompostoin in soveltuu esimerkiksi puukehikko tai avonainen auma. Kompos massa on hyvä suojata muovilla tai muulla peitteellä, e ei se kuivu tai ole al ina sateelle. Hapensaan tulee varmistaa joko pei een liepeiden alta tai tekemällä pei eeseen ilmareikiä. Kasaa kanna aa silloin tällöin käännellä ja tarvi aessa kastella. Puolikypsän elintarvikejätekompos n voi siirtää jälkikompostoitumaan myös puutarhajätekompos in. Typpipitoisena se nopeu aa tällöin myös puutarhajä een lahoamista. 16

17 Kypsää kompos a voi käy ää kasvimaan parantamiseen ja lähes kaikkialla puutarhassa. Yksinään käyte ynä kompos on liian kuohkea kasvualusta, joten se kanna aa muokata maahan. Kasvimaan parantamiseen sitä voi käy ää kasvien tarpeesta ja maan kunnosta riippuen litraa neliömetrille, eli 3-5 cm paksun kerroksen verran. Kompos multa on pitkävaiku eista maanparannusaine a. Samalle lohkolle sitä kanna aakin lai aa noin kolmen neljän vuoden välein. Kukkalaa koihin kompos sta saa hyvän kasvualustan, kun siihen sekoi aa hiekkaa ja savea suhteessa 1:1:1. Erityisen vaateliaita kompos mullan suhteen ovat juurekset, sipulit, yr t, salaa t, marjapensaat ja hedelmäpuut sekä muut monivuo set kasvit. Niille kanna aa lai aa vain hyvin maatunu a kompos multaa. Kaalit, kurpitsat, kurkut ja tomaa t sen sijaan sietävät puolikypsääkin kompos multaa. Mansikka tuo aa satoa parhaiten ravinneköyhässä maassa, joten mansikalle ei ravinteikasta kompos multaa kannata lai aa ensinkään. Ennen käy öä valmis kompos kanna aa seuloa noin 10 mm seulalla, jo a massasta saadaan eroteltua huonos maatuneet luut, juurakot ja oksankappaleet. Ne voi lai aa takaisin kompostoriin jatkamaan lahoamista. Seulo u multa on siis ä leviteltäväksi vaikka nurmikolle ohueksi ka eeksi. 17

18 ONGELMA SYY RATKAISU Mädäntyneen haju Komposti on liian märkä tai tiivis. Jätteitä ei ole peitetty kunnolla. Lisää karkeaa seosainetta ja sekoita komposti hyvin. Hautaa jätteet, etenkin eläinperäinen jäte syvemmälle kompostiin. Pistävä ammoniakin haju Kompos ei lämpene / jäte ei maadu Ravinnetasapaino ei ole kunnossa (liikaa typpeä). Komposti on liian märkä Komposti on liian kuiva Kompostissa on liian vähän typpeä (yleensä puutarhajätekomposti) Kuuma vaihe on ohi ja maatuva aines on kompostoitunut Lisää turvetta, joka on hyvä hiilenlähde ja sitoo lisäksi tehokkaas hajuja. Lisää reilusti seosainetta ja sekoita hyvin. Kastele haalealla vedellä ja hämmennä. Lisää typpeä nokkosveden, kanankakan, urean tai puolikypsän kompostin muodossa Tyhjennä komposti Kärpäset, kärpäsen toukat Kompostin haju houkuttelee kärpäsiä. Kts. kohta mädäntyneen haju Lisää seosainetta ja sekoita. Käännä pinnalla olevat munat ja toukat kompostin kuumaan keskiosaan Käytä tarvittaessa kärpästen hävittämiseen tarkoitettua, kompostiin soveltuvaa torjunta-ainetta. 18

19 ONGELMA SYY RATKAISU Kompos on jäätynyt Kovat pakkaset voivat jäädyttää lämpöeristetynkin kompostin, etenkin jos kompostissa on liian vähän biojätettä lämpöeristys on riittämätön Kompostoria voi käyttää vaikka se olisi jäätynyt, niin pitkään kuin siihen mahtuu jätettä. Kevään tullen komposti kyllä sulaa, mutta sulamista voi edesauttaa seuraavasti: Laita kuumaa vettä sisältävä kanisteri kompostoriin ja vaihda se muutaman päivän välein. Puutarhakompostorin sulamista voi keväällä edistää typpipitoisella heräteaineella. Muurahaiset Komposti on liian kuiva Muurahaisista ei ole mitään haittaa, mutta liian kuivassa kompostissa maatuminen ei tapahdu tehokkaasti, joten kastele kompostia haalealla vedellä ja sekoita hyvin. Sieni- ja homekasvusto Sienet ja homeet kuuluvat normaalisti toimivaan kompostiin ja osallistuvat biojätteen hajottamiseen. Ei syytä huoleen, hoida kompostia kuten ennenkin. 19

20 Asiakaspalvelu, puh ,