SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden"

Transkriptio

1 SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi Raija Nurminen NÄKÖKULMA SAIRAANHOITAJAN TULEVAISUUDEN YDINOSAAMIS- JA ERITYISKOMPETENSSEIHIN ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Artikkelissa kuvataan erikoissairaanhoidon ydinosaamis- ja erityisosaamiskompetensseja määrittävät tekijät, edellisistä johdetut osaamisvaatimukset sekä esitetään näkökulma sairaanhoitajan tulevaisuuden ydinosaamis- ja erityiskompetensseihin. Aineistoina olivat kyselyt, erikoissairaanhoidon strategiset asiakirjat, toimintaa ohjaavat lait sekä kansalliset terveydenhuollon ohjelmat. Tiedonantajina olivat erikoissairaanhoidon henkilöstö ja terveysalan koulutuksen asiantuntijat. Menetelmänä olivat asiantuntijapaneelit. Kehittämistyön tarkoitus oli kuvata sairaanhoitajan tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, erityisesti ydinosaamis- ja erityiskompetenssit erikoissairaanhoidossa. Kehittämistyötä ohjaavat kysymykset olivat 1) Mitkä tekijät määrittävät ydinosaamis- ja erityiskompetensseja erikoissairaanhoidossa? 2) Mitkä ovat ydinosaamis- ja erityiskompetenssien määrittämiseen vaikuttavista tekijöistä johdetut osaamisvaatimukset? 3) Mitkä ovat sairaanhoitajan tulevaisuuden ydinosaamis- ja erityiskompetenssit erikoissairaanhoidossa? Erikoissairaanhoidon ydinosaamis- ja erityiskompetensseja määrittävät tekijät ovat potilaslähtöisyys, laatu ja tuloksellisuus. Ydinosaamiskompetensseja ovat tasa-arvo ja kunnioittaminen, kliinisen hoitotyön perus- ja erityisosaaminen, potilaslähtöinen hoito, yhteistyöryhmät ja toimintamallit sekä tulevaisuuden tarvittava osaaminen. Erityskompetenssi on kliininen hoitotyö erityisasiantuntijuutena. Tässä kuvattavat ydinosaamis- ja erityiskompetenssit erikoissairaanhoidossa ovat suuntaa antavia tulevaisuuden ydinosaamis- ja erityiskompetenssivaatimuksille, eivätkä ne ole yleistettävissä laajasti erikoissairaanhoitoon. Johdanto Suomessa valmistaudutaan tuottamaan terveyspalveluja uusilla toimintamalleilla toimintaympäristön muuttuessa. Erikoissairaanhoidolle uudet toimintamallit tarkoittavat koko sairaalan toimintaa, organisaatiota sekä johtamista koskevaa muutosprosessia. Eräissä erikoissairaanhoidon toteuttamismalleissa tavoitteena on hoitolinjoihin perustuva toimintatapa riittävän suurissa, potilaita palvelevissa kokonaisuuksissa. Tehokkaan potilaslähtöisen toiminnan kehittämiskohteet ovat akuuttien hoitoprosessien ohjaaminen sekä tietojärjestelmien tuki hoitoprosessien ohjaamiselle ja toteuttamiselle. Myös organisaation rakennetta, ammattitehtäviä ja johtamista on kehitettävä. Niin ikään ikääntyvän työvoiman erityisosaamisen siirtämistarve, kiihtyvä tietoyhteiskunta- ja tekninen kehitys terveysalalla sekä terveyspalveluiden käyttäjien elämisen monimuotoisuuden korostuminen edellyttävät uudenlaisen ammatillisen osaamisen, erityisesti erityisosaamisen tunnistamista. (Korvenranta 2010.)

2 Prosessilähtöisessä toimintamallissa sairaalapalvelujen tuotanto järjestetään prosessiajattelun- ja johtamisen periaatteita noudattaen potilaslähtöiseksi, yksilölliset tarpeet huomioon ottavaksi toiminnaksi. Tavoitteena on, että potilasryhmän hoitoon kohdistettu prosessi muodostaa toiminnallisen ja hallinnollisen kokonaisuuden, johon kuuluvat myös tukipalvelut. Prosessien kehittäminen kohdentuu hoitoprosessien sujuvuuteen, prosessissa tarpeettomien odotusvaiheiden vähentämiseen, erikoisalojen välisten raja-aitojen pienentämiseen, toiminnassa tunnistettavien turhien vaiheiden ja päällekkäisyyksien eliminoimiseen, potilaslähtöisyyden lisäämiseen ja potilaan kokeman palvelun laadun parantamiseen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää optimoitujen hoitoprosessien lisäksi potilaan oikea-aikaista hoitamista ja resurssien sekä osaamisen oikeaa kohdentamista. Painopiste on kokonaisuuden sujuvuudessa. Onnistumista, kuten myös välillisesti osaamista mitataan asiakastyytyväisyydellä, joustavuudella ja läpimenoajalla. Työskentely prosessilähtöisessä organisaatiossa merkitsee muutosta toimintatavoissa ja hoitamisen näkökulmassa, mutta hoitamisen ydin, potilaan ja hoitajan kohtaaminen samoin kuin potilaan ja lääkärin kohtaaminen säilyvät ennallaan. Uusi toimintamalli ei muuta hoidon ja hoitamisen ydintä, potilaan ja hoitohenkilökunnan välistä kohtaamista eikä vuorovaikutusta. (Iire & Tanttu, 2011, Korvenranta 2010.) Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella, mikäli on riittävä käsitys toimialan ja palvelukokonaisuuden muutoksia ohjaavista tekijöistä, kehittämishaasteista sekä muutoksen mahdollistajista. Tulevaisuuden osaamista on tarkasteltava palvelutoiminnan edellyttämistä tulevaisuuden laadullisista osaamistarpeista, tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen sekä tarvittavan osaamisen kehittämisen visionäärisestä näkökulmasta. Tarkastelu on tehtävä suhteessa asetettuihin palvelutuotannon lähitavoitteisiin ja tulevaisuuden muutoshaasteiden kautta syntyviin palvelutuotannon tavoitteisiin. Erityisesti on tunnistettava toiminnan kriittiset menestystekijät sekä kyettävä palvelutoiminnan strategiajohtoisuuteen. (Nonaka & Takeuchi, 1995, Otala 2008, Virkkunen 2002.) Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoiman sekä Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) ja Opetushallituksen (OPH) rahoittaman Ennakoiva sosiaali- ja terveysala (SOTE ennakointi) -hankkeen tutkimus- ja kehittämisprojekti. Projektin käynnistämänä kuvataan kliinisen hoitotyön perus- ja erityisosaaminen kaikista Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) toimialueiden prosesseista. Toimialueita ovat TULES, Sydän, Vatsa, Neuro, Medisiininen, Operatiivinen toiminta ja syövän hoito, Naistentaudit ja synnytykset sekä Lastentaudit. Toimialueille määriteltyjä prosesseja on tällä hetkellä yhteensä 116. Vastaavat osaamiskuvaukset ovat käynnistyneet ja tietyiltä osin valmistuneet Vakka-Suomen alueellisessa erikoissairaanhoidossa. Sairaanhoidollisten palvelujen laboratorion ja kuvantamisen tulosalueilla on määritetty osaamiskartat. Projektin aikana on käynnistetty 15 eri prosessin kliinisen hoitotyön perus- ja erityisosaamisen kuvaus. Projektin aikana valmistui akuutin sepelvaltimopotilaan, triagen sekä korva-, nenä-, kurkku- ja leukakirurgisen prosessin kliinisen hoitotyön perus- ja erityisosaamisen kuvaukset mukaan lukien osaamisen kuvantamisen ja kehittämisen malli sekä valmentavan perehdyttämisen malli. Edellisten lisäksi projektissa on kuvattu vuonna 2012 käynnistyvän yhteispäivystyksen perus- ja erityisosaaminen sekä TULES, Sydän, Vatsa ja Neuro toimialueitten ydinosaamis- ja erityiskompetenssit määrittävät osaamiskartat. Satakunnan keskussairaalassa on kuvattu Selviämishoitoyksikössä (SELMA) edellytettävä erityisosaaminen sekä patologian erityisosaaminen. Projektin aikana on käynnistetty yhteispäivystyksessä edellytettävän vuorovaikutusosaamisen määritykset.

3 Kehittämistyön lähtökohta ja käsitteet Ydinosaamis- ja erityiskompetenssien tarkastelun lähtökohtana sovelletaan ydinosaamisen ja kyvykkyyden rakentumisen suhdetta opportunistiseen, strategiseen ja visionääriseen näkökulmaan (Vilenius, 2004). Lähtökohtana ei käytetä kyvykkyyden rakentumista, vaan ydinosaamis- ja erityiskompetenssien tunnistamisen prosessia nyt tarvittavan osaamisen, strategisen osaamisen sekä tulevaisuuden visionäärisen osaamisen näkökulmista (Kuvio 1). Säilytettävä ydinosaamiskompetenssi sekä sen tunnistaminen on keskeisin koko määrittelyprosessissa. Kuvio 1 Ydinosaamisen ja kyvykkyyden kehittyminen (Vilenius, 2004). Kompetenssit ovat laajoja tulevaisuuden osaamiskokonaisuuksia, jotka kuvaavat tässä yhteydessä tulevaisuuden uudenlaista pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Kompetenssien luokittelussa käytetään jakoa ydinosaamiskompetensseihin (core competences) sekä erityiskompetensseihin (subject specific competences). Ydinosaamiskompetenssit ovat terveysalan yhteisiä tulevaisuuden osaamisalueita erityisesti erikoissairaanhoidossa. Niiden erityispiirteet luovat perustan terveysalalla, erityisesti erikoissairaanhoidossa toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle tulevaisuudessa. Erityiskompetenssit muodostavat tulevaisuuden uudenlaisen spesifien asiantuntijuusalueiden perustan erityisesti erikoissairaanhoidossa. Kompetenssit ovat selkeästi toisistaan erottuvia, mutta eivät toisiaan poissulkevia sekä ovat arvioitavissa olevia osaamiskokonaisuuksia. Tässä käytetään myös käsitettä ammatillinen perusja erityisosaaminen. (vrt. Boyatzis, Otala, 2008.) Tämä osaaminen sisältää tulevaisuudessa tarvittavan uudenlaisen ammatillisen osaamisen sekä säilytettävän osaamisen (Kuvio 2). YDINOSAAMIS- KOMPETENSSI ERITYIS- KOMPETENSSI AMMATILLINEN PERUS- JA ERITYISOSAAMINEN Kuvio 2 Osaamiskäsitteet (soveltaen Otala, 2008)

4 Ammatillista perusosaamista tarvitaan hoitoprosessin kaikissa eri vaiheissa, ammatillista erityisosaamista hoitoprosessin tietyissä vaiheissa. Nämä muodostavat toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittävän, kaikille yhteisen osaamisperustan. Ydinosaamis- ja erityiskompetenssit voivat sisältää ammatillisen perus- ja erityisosaamisen osaamisalueita. Osaamistasoja ei kuvata, mutta ydinosaamis- ja erityiskompetenssien osaamistasot ajatellaan muodostuvan sanallisina 4-tasoisina kuvauksina, jotka tukevat osaamisen tavoitteellisen kehittämisen ja etenemisen tasolta toiselle. Kehittämistyön tarkoitus ja kysymyksenasettelu Kehittämistyön tarkoitus oli kuvata sairaanhoitajan tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, erityisesti ydinosaamis- ja erityiskompetenssit erikoissairaanhoidossa. Kehittämistyötä ohjaavat kysymykset olivat 1) Mitkä tekijät määrittävät ydinosaamis- ja erityiskompetensseja erikoissairaanhoidossa? 2) Mitkä ovat ydinosaamis- ja erityiskompetenssien määrittämiseen vaikuttavista tekijöistä johdetut osaamisvaatimukset? 3) Mitkä ovat sairaanhoitajan tulevaisuuden ydinosaamis- ja erityiskompetenssit erikoissairaanhoidossa? Kehittämistyön toteutus Kehittämistyö toteutettiin Delfoi tekniikalla monivaiheisena tiedonkeruun ja analysoinnin kehittämistyöhön osallistavana prosessina. Ensimmäinen kierros toteutui tietokoneperustaisena kyselynä (= 85) erikoissairaanhoidossa toimiville kliinisen työn tekijöille, lähijohtajille ja koulutuksen asiantuntijoille. Toinen kierros toteutui haastatteluna erikoissairaanhoidon palveluja tuottavien organisaatioiden johtajille/esimiehille (n=10). Kolmas kierros muodostui asiakirja-aineistosta: erikoissairaanhoidon palveluja tuottavien organisaatioiden strategia-asiakirjat ja toimintaa ohjaavat ohjelmat, kansalliset kehittämisohjelmat, erikoissairaanhoidon toimintaa ohjaavat lait sekä kansalliset ja kansainväliset osaamisen johtamisen kompetenssiperustaiset mallinnukset (n=22). (Burns & Grove, 2001.) Kierrokset toteutettiin vaiheittain välisenä aikana. Kysely- ja haastatteluaineistot analysoitiin sisällön analyysilla (Elo & Kyngäs, 2007). Asiakirja-aineisto tulkittiin osaamisperustaisesti kysymällä aineistolta, mitä kuvattu asia tarkoittaa osaamisena. Viitenä kierroksena verkkosovelluksina sekä istuntoina toteutetut asiantuntijapaneelit (8 eri paneelia/80 jäsentä) määrittivät erikoissairaanhoidon ydinosaamis- ja erityiskompetenssit. Määrittely toteutui vertaamalla kyselyn, haastattelun tuloksia ja asiakirja-analyysin tuloksia aineistosta laadittuihin ydinosaamis- ja erityiskompetensseja määrittäviin tekijöihin sekä niistä johdettuihin osaamisvaatimuksiin. Paneeleissa määriteltiin ydinosaamis- ja erityiskompetenssit sekä ammattispesifinen osaaminen ammatillisena perus- ja erityisosaamisena. Lopuksi terveysalan opetus-, kehittämis- ja johtotehtävissä olevat asiantuntijat (n=4) arvioivat tulokset hyödyntäen Englannin perusterveydenhuollon kompetenssipohjaiseen osaamisen hallintaan ja johtamiseen perustuvaa mallia (The NHS Knowledge and Skills Framework and the Development Review Process [NHS], 2004). Delfoi kierroksia ohjasi visionäärinen tulevaisuuden näkökulma (vrt. Vilenius, 2004). Prosessi eteni lähiaikoina tarvittavan ydinosaamiskompetenssin tarkastelusta strategiseen näkökulmaan tavoitteena edetä visionääriseen tulevaisuuden ydinosaamiskompetenssin näkökulmaan. Lopuksi määriteltiin erityiskompetenssit.

5 TULOSTEN KUVAUS Ydinosaamis- ja erityiskompetenssien määrittämiseen vaikuttavat tekijät Erikoissairaanhoidon ydinosaamis- ja erityiskompetenssien määrittämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat erikoissairaanhoidon palvelutuotannon tavoitteina olevat potilaslähtöisyys, laatu ja tuloksellisuus/vaikuttavuus (Kuvio 3). Vaikuttavia tekijöitä näyttävät olevan myös kyky ennakoida tulevaisuuden laadullisia henkilöstötarpeita sekä tulevaisuuden tarvittavaa osaamista ja sen kehittämistä suhteessa asetettuihin palvelutuotannon tavoitteisiin, kiihtyvään tietoyhteiskunta- ja tekniseen kehitykseen terveysalalla sekä terveys- ja sairaalapalveluiden käyttäjien sairastavuuteen ja elämisen monimuotoisuuden korostumiseen. Edelleen vaikuttavia tekijöitä näyttävät olevan toiminnan tavoitteina olevat asiakkaan/potilaan valinnanvapaus, innovatiivisuuden ja monimuotoisuuden tukeminen palvelutuotannossa sekä oikeudenmukainen ja turvallinen hoito. Erityisesti yhteistyön ja yhdessä tekemisen saumattomuutta, johtamisen ja tarvittavan osaamisen kehittämistä sekä toiminnan tuloksellisuutta ja parantamista korostavat strategiset linjaukset näyttävät välillisesti olevan yhteydessä ydinosaamis- ja erityisosaamisen kompetenssien määrittelyssä. Kuvio 3 Ydinosaamis- ja erityiskompetenssien määrittämiseen vaikuttavat tekijät. Kompetenssien määrittämiseen vaikuttaviin tekijöihin näyttävät välillisesti liittyvän koko organisaation kyky ennakoida palvelun kysynnän ja tarjonnan kehittymistä sekä kyky tunnistaa kriittisiä menestystekijöitä. Välillisesti kompetenssien määrittämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kyvykkyys strategiajohtoisuuteen, toiminnan läpinäkyvyyteen, päätöksentekoon sekä kyvykkyys ennaltaehkäisevään toimintaan ja tehokkaisiin toimintamalleihin. Näyttää siltä, että tulevaisuuden henkilöstötarpeiden erilaisuuden tunnistamisen tarpeellisuudesta sekä uusien roolien ja toimenkuvien ja yhteistyöryhmien uudelleenmuotoutumisen haasteista keskustellaan. Erittäin vähän tuodaan esille tarvetta ydinosaamiskompetensseista sekä roolikohtaisista (ei profession mukaisia) erityiskompetensseista koostuvan osaamiskartan määrittämiseen. Edelliselle pohjautuva jatkuvan osaamisen kehit-

6 tämisen mallintaminen ja tulevaisuuden henkilöstöohjelma, jonka lähtökohtana on kompetenssipohjaisuus ja urakehitysmahdollisuus tulevat esille satunnaisesti. (Vrt. NHS 2004.) Ydinosaamis- ja erityiskompetenssien määrittämiseen vaikuttavista tekijöistä johdetut osaamisvaatimukset ovat tasa-arvo ja kunnioittaminen, ennaltaehkäisevä toiminta, sairauksien ja terveyskäyttäytymisen monimuotoisuus, moniammatillinen yhteistyö ja verkostot, uudet toimintamallit, tietoyhteiskunnan ja teknisen kehityksen sovellukset sekä tulevaisuuden osaamisen kehittäminen (Kuvio 4). Kuvio 4 Ydinosaamis- ja erityiskompetenssien määrittämiseen vaikuttavista tekijöistä johdetut osaamisvaatimukset. Sairaanhoitajan tulevaisuuden ydinosaamiskompetenssit erikoissairaanhoidossa Sairaanhoitajan tulevaisuuden ydinosaamis- ja erityiskompetensseista (taulukko 1) tasa-arvo ja kunnioittaminen muodostavat arvoperustan. Kliininen hoitotyö ammatillisena perus- ja erityisosaamisena sisältää tulevaisuudessa tarvittavan uudenlaisen ammatillisen osaamisen sekä säilytettävän osaamisen. Perusosaamista tarvitaan hoitoprosessin kaikissa eri vaiheissa, erityisosaamista hoitoprosessin tietyissä vaiheissa. Nämä muodostavat toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittävän, kaikille yhteisen osaamisperustan. Sairaanhoitajan ydinosaamiskompetenssi on potilaslähtöinen hoitotyö, ja sitä mahdollistavat sekä tukevat ydinosaamiskompetenssit ovat yhteistyöryhmät ja toimintamallit sekä tulevaisuuden tarvittava osaaminen. Ydinosaamiskompetenssi on kaikille yhteistä kriittistä osaamista, jonka katsotaan erityisesti tukevan toiminnan tavoitteiden saavuttamista, tässä potilaslähtöisen hoitotyön tavoitteiden saavuttamista. Ydinosaamiskompetenssit muodostavat kriittisen osaamispääoman. Tästä johtuen nimettyjen kompetenssien merkitystä halutaan korostaa ydinosaamiskompetensseina. Ydinosaamiskompetenssit sisältävät ammatillisen perus- ja erityisosaamisen osaamisalueita.

7 Tasa-arvo ja kunnioittaminen osaamisena tarkoittavat toimintaa ohjaavan arvoperustan varmistamista. Osaamista kuvaavaa ovat turvallinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, ihmisarvoa ja potilaan valinnan vapautta kunnioittava sekä vastuuta ja eettisiä periaatteita noudattava toiminta. Päätöksenteko on toiminnan kannalta kriittistä osaamista. Osaamiseen liittyvät myös potilaan ja hänen läheisensä riittävä tiedon saanti sairaudesta, hoidosta ja potilaan oikeuksista hoitopolun eri vaiheissa. Osaamiseen kuuluvat elämäntilanteen tunnistava, elämänkatsomusta ja kulttuuritaustaa kunnioittava ja päätöksentekoon osallistava toiminta sekä potilaan yksityisyyden säilyminen ja tietosuojasta huolehtiminen. Tasa-arvo ja kunnioittaminen ovat perusta työyhteisön, sen eri jäsenten sekä eri verkostojen yhteistyölle. Ydinkompetenssi on perusta monialaiselle yhteistyölle. Ydinkompetenssista korostuvat erityisesti oikeudenmukaisen ja turvallisen hoidon sekä potilaan valinnan vapauden ja vastuun tietoisuuden varmistaminen sekä päätöksenteko. Ydinkompetenssi on perusta monialaiselle yhteistyölle. Taulukko 1. Sairaanhoitajan ydinosaamis- ja erityiskompetenssit erikoissairaanhoidossa YDINOSAAMISKOMPETENSSI POTILASLÄHTÖINEN HOITOTYÖ Sairauden monimuotoisuuteen perustuva ja terveyden edistämistä tukeva hoito ja hoitotyö. Elämänhallintaa (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, hengellinen) tukeva tiedollinen ja psykososiaalinen tuki potilaan hoitopolun eri vaiheissa (aika ennen sairautta ja diagnoosia, diagnoosin vaihe, hoito, sen toteutus ja hoidon päättyminen sekä seuranta ja kuntoutus). ERITYISKOMPETENSSI KLIININEN HOITOTYÖ ERITYISASIANTUNTI- JUUTENA Sairauden monimuotoisuuteen perustuvat ja terveyden edistämistä tukevat sekä osallistaviin menetelmiin, näyttöön ja potilaslähtöisyyteen perustuvat prosessit ja toimintamallit kliinisen hoitotyön kehittämissä, käyttöönottamisessa ja arvioimisessa. YHTEISTYÖRYHMÄT JA TOIMINTAMALLIT Kriittinen ja systemaattinen tiedon analysointi, tutkitun tiedon sekä hyvien käytäntöjen soveltaminen uusien toimintamallien ja yhteistyömuotojen kehittämiseen ja arviointiin verkostoituneessa asiantuntija-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyössä. Viestintä ja vuorovaikutus ovat perusta työyhteisön ja verkostojen yhteistyölle. TULEVAISUUDEN TARVITTAVA OSAAMI- NEN Jatkuvan osaamisen arviointi ja kehittäminen suhteessa palvelutuotannon tavoitteisiin. KLIININEN HOITOTYÖ AMMATTISENA PERUS- JA ERITYISOSAAMISENA Eettisyys ja kunnioittaminen, sairauden monimuotoisuuden ja hoitotyön tietoperusta, hoidon tarpeen määrittäminen, toteutus, arviointi ja hoidon jatkuvuus, kliininen tarkkailu ja seuranta, perushoito ja aseptiikka, lääkehoito, kivunhoito, laite- ja tietotekniikka, turvallisuus, terveyden edistäminen, ohjaus ja opettaminen, viestintä, sähköinen dokumentointi, informaatioteknologian sovellukset, yhteistyö ja vuorovaikutus, kulttuurisuus, päätöksenteko, tiedottaminen, hoitopolut, -ketju ja -prosessit sekä laadunvarmistus, työyhteisötoiminta ja muutoksen hallinta, osaamisen arviointi, jakaminen ja kehittäminen.

8 TASA-ARVO JA KUNNIOITTAMINEN Tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen toiminta, kunnioittava kohtelu, yksityisyyden säilyttäminen ja tietosuojan varmistava, eettisesti kestävä päätöksenteko, yksilölliset terveystarpeet huomioiva, henkilökohtaisen tiedon ja tuen tarpeen sekä elämäntilanteen tunnistava, elämänkatsomusta ja kulttuuritaustaa kunnioittava sekä päätöksentekoon osallistava. Perusta työyhteisön, sen eri jäsenten sekä eri verkostojen yhteistyölle. Kliininen hoitotyö ammatillisena perus- ja erityisosaamisena on terveyttä ja hyvinvointia edistävän ja sairauden hoitamisen sekä tuloksellisen hoidon/hoitotyön toteutumisen varmistaminen yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa sekä konsultaatiota hyödyntäen. Edellytyksenä on erityisalan ja hoitotyön tietoperusta sekä sairauden hoidon, hoitotyön ja terveyden edistämisen osaaminen. Osaamista ovat potilaan yksilöllisiin terveystarpeisiin sekä sairauden aiheuttamiin tarpeisiin perustuvan hoidon/hoitotyön tarpeen määrittäminen, suunnittelu, toteutus, arviointi ja hoidon jatkuvuus. Hoito/hoitotyö toteutuu yhteistyössä potilaan ja hänen läheistensä sekä eri asiantuntijoiden kanssa potilaan elämänkatsomuksen ja kulttuuritaustan huomioiden. Hoitoprosessissa varmistetaan potilaan terveydentilaa ja hoitoa koskeva toiminta. Tämä edellyttää arviointi- ja päätöksenteko-osaamista, kliinistä osaamista (turvallinen perushoito, kliininen tarkkailu ja seuranta, hoitotoimenpiteet, aseptiikka) lääkehoidon ja kivunhoidon osaamista, laite- ja tietoteknistä osaamista sekä kirjaamis- ja raportointiosaamista. Kliinisen hoitotyön perusosaamiseen liittyvät ohjauksen ja opetuksen asiantuntijuus. Osaamiseen liittyvät potilaan henkilökohtaisen tiedon ja tuen tarpeen varmistaminen hyödyntäen informaatioteknologian sovelluksia. Laajemmin viestintään liittyvät viestinä potilastietojärjestelmissä, eri käyttöjärjestelmissä ja niiden sovelluksissa. Lähemmin tarkasteltuna viestintä- ja ohjausosaaminen edellyttävät sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja, erityisesti dialogista taitoa (kuuntelemisen ja kuulemisen taito) sekä herkkyyttä havaita asioita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Varmistamisen kohteina ovat potilaan henkilökohtainen tuki omaehtoiseen sairauden hoitoon ja terveyden edistämiseen, erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan. Osaamisen perusta on luottamuksen rakentamisessa sekä kyvyssä tunnistaa eri elämänvaiheiden ja elämäntilanteiden merkitys potilaan kokonaistilanteeseen nähden. Tulevaisuudessa edellytetään yhä enemmän kulttuurisensitiivisyyttä. Osaamiseen liittyvät oman viestintä- ja ohjausosaamisen tunnistaminen ja arvoperustan tiedostaminen. Osaaminen sisältää oman toiminnan rajojen määrittämisen oman osaamisen ja toimenkuvan pohjalta. Osaamisena alueellinen yhteistoiminta, yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja moniammatillisuuden hyödyntäminen toiminnassa sekä tieto- ja informaatioteknologian monimuotoinen käyttö viestinnässä ja ohjauksessa korostuvat tulevaisuudessa. Osaamista ovat kyky rajata informaatiota/tietoa, tunnistaa olennainen sekä välittää tieto eri osapuolille. Tulevaisuudessa edellytetään yhä monipuolisempaa tietoyhteiskunnan ja teknisen kehityksen tuottamien sovellusten hyödyntämistä sekä viestinä ja ohjaustilanteita tukevien menetelmien ja laitteiden kehittämistyötä yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Erityisen keskeiseksi tulee tiedon ja tuen varmistaminen kattavaksi kokonaisuudeksi potilaan hoitopolun eri vaiheissa. Osaamiseen liittyvät sujuvien, taloudellisten hoitoprosessien sekä kustannus- ja vaikuttavuustietoisen hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi omalla vastuualueella yhdessä vastuuhenkilöiden kanssa. Tulevaisuudessa on osattava tulkita prosessimittarien tulosten merkitystä toiminnan parantamiseen. Hoito- ja toimintoprosessien asiantuntijuuteen liittyvät toiminnan kokonaislaatu, laadun arviointi, laadun kehittäminen sekä yhtenäiset toimintaohjeet ja laatukäsikirja. Turvallisuus liittyy

9 kaikkiin ydinosaamiskompetensseihin sisältäen potilas-, saattaja-, henkilöstö-, työ-, ympäristö-, sekä organisaatioturvallisuuden liittyen/tietojärjestelmäturvallisuuteen. Työyhteisötoimintaan liittyvät muutoksen hallinta sekä osaamisen arviointi, jakaminen ja kehittäminen. Näyttöön perustuvassa hoitotyön toiminnassa korostuvat monitieteisyys, yhteistoiminnallisuus ja verkostoituminen. Näyttöön perustuvassa hoitotyön toiminnassa tieteellisen tiedon käytön perusedellytys on tiedonhaun osaaminen ja käyttö. Tieteellisen tiedon käytössä on oleellista kriittinen lukutaito. Hyväksi havaittua toimintakäytäntö liittyy asiantuntijuuteen sisältäen toimintakäytännön kuvaamisen, käsitteellistämisen, toiminnallistamisen ja arvioinnin sekä uudelleen kehittämisen. Kliinisen hoitotyön ammatillisessa perus- ja erityisosaamisessa korostuvat kliininen hoitotyön osaaminen sekä terveys- ja sairaalapalvelujen käyttäjien sairastuvuushaasteiden ja elämisen monimuotoisuuden merkitykset yksilöllisten ja potilasryhmäkohtaisten ennaltaehkäisevien toimintojen ja tehokkaiden toimintamallien monialaisessa kehittämis-, toteutus- ja arviointityössä. Kompetenssissa korostuvat myös ohjaus- ja opetus, moniulotteinen turvallisuus, erityisesti riskien hallinta sekä hoitopolku, hoitoketju ja hoitoprosessit, toiminnan laatu sekä näyttöön perustuvuus. Potilaslähtöinen hoitotyö ydinosaamiskompetenssina tarkoittaa sairauden monimuotoisuuteen perustuvaa ja terveyden edistämistä tukevaa hoitoa ja hoitotyötä. Sairauden monimuotoisuus tarkoittaa kykyä tunnistaa terveyskäyttäytymiseen liittyvät riskien sekä sairauteen liittyvien ja hoitotyön toimintaan vaikuttavien tekijöiden (dementoivaa sairautta sairastavat, päihdekäyttäjät) tunnistamista. Osaaminen liittyy ennaltaehkäisevän toiminnan ja tehokkaiden toimintamallien kehittämiseen sekä terveyttä uhkaavien riskien minimointiin. Interventioilla ja hoitokäytännöillä varmistetaan yksilöllinen hoidon tarpeen määritys, suunnittelu, toteutus ja arviointi. Osaamiseen liittyy elämänhallintaa (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, hengellinen) tukeva tiedollinen ja psykososiaalinen tuki yksilöllisesti toteutettuna ja eri menetelmin potilaan hoitopolun eri vaiheissa (aika ennen sairautta ja diagnoosia, diagnoosin vaihe, hoito, sen toteutus ja hoidon päättyminen sekä seuranta ja kuntoutus).ydinkompetenssissa korostuvat sairauden monimuotoisuus ja terveyden edistämistä tukeva hoito ja hoitotyö sekä elämänhallintaa tukeva tiedollinen ja psykososiaalinen tuki potilaan hoitopolun eri vaiheissa. Potilaslähtöinen hoitotyö mahdollistuu yhteistyöryhmien uudelleen muotoutumisen sekä uusien toimintamallien ja hoitokäytäntöjen kautta. Yhteistyöryhmät ja toimintamallit ovat ydinosaamiskompetenssia sisältäen yhteisen toiminnan ja yhteisten toimintakonseptien ja mallien kehittämisen, missä korostuvat jaettu asiantuntijuus (hiljaisen tiedon tunnistaminen, siirtäminen ja toiminnallistaminen). Osaaminen korostaa rajojen ylittävää osaamista niin organisaation sisällä kuin ulospäin. Kysymys on kyvystä ennaltaehkäisevään toimintaan sekä tehokkaiden toimintamallien kehittämiseen (sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto, kolmas sektori, muut keskeiset yhteistyötahot). Onnistuminen perustuu yhdessä tekemisen saumattomuuteen, innovatiivisuuteen, yhteistyön monimuotoisuuteen ja tarvittavan osaamisen kehittämiseen sekä kykyyn varmistaa toiminnan tuloksellisuutta ja parantamista. Yhteistyöryhmät toimivat verkostoissa hoidon tasolla (yhteistyö potilaan, hänen läheistensä sekä hoitotiimin kanssa) organisaatioiden (toimialuetaso), alueellisella (perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi, kolmas sektori, yksityiset), yhteiskunnallisella (alueiden yhteistyö, elinkeinoelämä, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset) sekä kansainvälisellä tasolla (toimialan kansainvälinen yhteistyö). Yhteistyöryhmien kriittisen osaamisalueen muodostaa viestintä (vuorovaikutus) suhteessa potilaaseen, läheisiin ja työyhteisön jäseniin yhteisö- että organisaatiotasolla sekä verkostoissa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Osaamisvaatimus ulottuu palvelukokonaisuuksien ja hoito-

10 ketjujen, toimialueiden prosessien, hoitotyön prosessien, potilaan ja hänen läheistensä sekä verkostoyhteistyötahojen hallintaan. Viestintä on perusta työyhteisön ja verkostojen yhteistyölle. Ydinkompetenssissa korostuvat yhdessä tekemisen saumattomuus sekä tietoyhteiskunnan ja teknisen kehityksen sovellusosaaminen, jotka tukevat innovatiivisuutta ja monimuotoisuutta palvelutuotannossa sekä tehokkaiden toimintamallien kehittämistyötä monialaisissa tiimeissä, verkostoissa sekä eri toimialojen rajapinnoilla. Kompetenssiin liittyy myös kulttuurinen osaaminen, joka sisältää eri yhteisöjen kulttuurien tuntemuksen, työyhteiskulttuurin sekä oman alan kulttuurin kehittymisen varmistamisen. Kulttuuriin liittyy ajallisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kehittyneen ja yhteisesti tunnistetun ja arvostetun hiljaisen tiedon sekä äänettömän osaamisen varmistaminen ja siirtäminen. Ydinkompetenssissa korostuvat asiantuntijuus suhteessa hoitotyön sekä monitieteiseen tutkittuun tietoon, hyväksi havaittuun käytäntöön sekä potilaan terveystarpeisiin ja näiden merkitykseen näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisessa ja sen kehittämisessä. Tulevaisuuden tarvittava osaaminen on jatkuvaa oman, vertaisen, tiimin ja työyhteisön osaamisen arviointia ja kehittämistä eri menetelmin. Varmistamisen kohteina ovat osaamisen ennakointi suhteessa henkilökohtaisiin, tiimin ja työyhteisön tulevaisuuden laadullisiin osaamistarpeisiin, tulevaisuuden tarvittavaan osaamiseen, tarvittavan osaamisen kehittämiseen suhteessa asetettuihin palvelutuotannon tavoitteisiin, toiminnan kriittisten menestystekijöiden tunnistamiseen sekä oman toiminnan strategiajohtoisuuden kyvykkyyteen. SAIRAANHOITAJAN TULEVAISUUDEN ERITYISKOMPETENSSI ERIKOISSAIRAAN- HOIDOSSA Kliininen hoitotyö erityisasiantuntijuutena erityskompetenssi on kriittistä ja systemaattista tiedon analysointia, tutkitun tiedon ja hoitotyön teorioiden soveltamista käytäntöön ja hoitotyön edistämistä sekä kehittämistä tietyllä kohdennetulla kliinisen hoitotyön erityiskysymyksessä (haavahoito, lääketurvallisuus, päihdeohjaus) tai laajemmassa kehittämiskohteessa (terveyden edistäminen, seksuaaliterveys, syöpäpotilaan tiedollinen ja/tai psykososiaalinen tuki hoitopolun eri vaiheissa). Asiantuntijan työn tavoitteena on kehittää hoitotyötä ja terveydenhuollon palveluja lisäämällä laajaalaisen tiedon käyttöä hoitamiseen liittyvissä asioissa. Erityiskompetenssi sisältää sairauden monimuotoisuuteen perustuvat ja terveyden edistämistä tukevat sekä osallistaviin menetelmiin, näyttöön ja potilaslähtöisyyteen perustuvat prosessit ja toimintamallit kliinisen hoitotyön kehittämissä, käyttöönottamisessa ja arvioimisessa. Asiantuntijuus uusien toimintamallien ja prosessien kehittämistyössä mahdollistaa potilaslähtöisen, terveyteen keskittyvän ja kokonaisvaltaisen hoitotyön. Asiantuntija edistää ja yhdistää tietämystä kehittyneestä käytännön hoitotyöstä, taidoista, rooleihin liittyvistä kliinisen hoitotyön, koulutuksen, tutkimuksen, organisaation johtamisen ja ammatin harjoittamisen ulottuvuuksista. Osallistumalla terveydenhuollon kehittämisprosesseihin luodaan käytännön ympäristöjä, jotka tukevat asiantuntijaroolien kehittymistä. (vrt. Bryant-Lukosius & DiCenso 2004.) Lopuksi Sairaanhoitajan ydinosaamis- ja erityiskompetensseja erikoissairaanhoidossa määrittävät tekijät tämän kehittämistyön tuloksena ovat potilaslähtöisyys, laatu ja tuloksellisuus. Osaamisen perustan muodostavat tasa-arvo ja kunnioittaminen sekä kliinisen hoitotyön perus- ja erityisosaaminen.

11 Ydinosaamiskompetenssit ovat potilaslähtöinen hoito, yhteistyöryhmät ja toimintamallit sekä tulevaisuuden tarvittava osaaminen. Erityskompetenssi on kliinisen hoitotyön erityisasiantuntijuus. Ydinosaamis- ja erityiskompetenssit tunnistettiin ensisijaisesti nyt tarvittavan osaamisen sekä strategisen osaamisen näkökulmista, niukemmin tulevaisuuden visionäärisen osaamisen näkökulmasta. Säilytettävä ydinosaamiskompetenssi sekä sen tunnistaminen muodostui keskeisemmäksi määrittelyprosessissa. Osaamista on selkeämmin kyettävä tarkastelemaan visionäärisesti tunnistamalla uudenlainen ammatillinen osaaminen, ennakoitavissa oleva sekä uudenlainen ydin- ja erityisosaaminentässä kuvattavat ydinosaamis- ja erityiskompetenssit erikoissairaanhoidossa ovat suuntaa antavia tulevaisuuden ydinosaamis- ja erityiskompetenssivaatimuksille, eivätkä ne ole yleistettävissä laajasti erikoissairaanhoitoon. Lähteet Boyatzis, R.E Competencies in the 21st century. Journal of Management Development. 27 (1), Burns, N. & Grove S.K The Practice of Nursing Research. Conduct, Critique, & Utilization. 4 th Edition. Philadelphia. W.B. Saunders Company. Bryant-Lukosius D. & Dicenso A A framework for the introduction on evaluation of advance of practice nursing roles. Journal of Advanced Nursing 48(5): Iire, L., Tanttu, K Muutospolku hoitolinja- ja prosessilähtöiseen toimintaan Turun ammattikorkeakoulu. Terveys ja hyvinvointi. Jätetty julkaistavaksi Korvenranta, H Tulevaisuuden sairaala. Sairaalan tärkein investointi on sen intellektuaalinen pääoma. Duodecim 126 (8), Elo, S. & Kyngäs, H The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62 (1), Nonaka, I. & Takeuchi, H The knowledge-creating company: How Japanese companies create the dynamics of innovation. Oxford: Oxford University Press. Otala, L-M Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. WSOY. Helsinki. The NHS Knowledge and Skills Framework (NHS KSF) and the Development Review Process Agenda for Change Project Team. Department of Health Publications. London. Virkkunen, J Konseptien kehittäminen osaamisen kehittämisen haasteena. Teoksessa Virkkunen, J. (toim.) Osaamisen johtaminen muutoksessa. Ideoita ja kokemuksia toisen sukupolven knowledge managementin kehittelystä. Raportteja 20. Työelämän kehittämisohjelma. Työministeriö, Helsinki, Wilenius, M

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ERITYISOSAAMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

TULEVAISUUDEN ERITYISOSAAMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA OPPIMATERIAALEJA PUHEENVUOROJA RAPORTTEJA 113 TUTKIMUKSIA Raija Nurminen (toim.) TULEVAISUUDEN ERITYISOSAAMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA TURUN ammattikorkeakoulun RAPORTTEJA 113 Turun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli Jaana Kurki SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN HOITOTYÖSSÄ SYDÄNTOIMIALUEELLA - Osaamisen kuvantamismalli Kehittämisprojektin tausta Kehittämisprojekti oli osa laajempaa T-Pro

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa seminaari, Turku 28.4.2011 Riikka Maijala SISÄLTÖ TYKS Vakka-Suomen sairaala ja osaaminen Osaamispääoma

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Työseminaari 24.11.2005 Taru Ruotsalainen Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö ja ensihoito Kuntoutus Erityisalat Sosiaaliala Hoitotyö Apuvälinetekniikka Bioanalytiikka

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Torstai 14.1.2010 Klo. 16.30-19.45 Metropolian tietojärjetelmät Päivi Setälä

Torstai 14.1.2010 Klo. 16.30-19.45 Metropolian tietojärjetelmät Päivi Setälä Lukujärjestys viikoille 2 ja 3 Viikko 2 (Muutoksia lukujärjestyksessä) Tiistai 12.1.2010 Klo 15.00-16.00 Aikuiskoulutuksen avajaiset Klo 16.00-18.00 Orientaatio opintoihin, tutor Maj-Lis Vänskä Ennen avajaisia

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

YHES projekti, VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti 10/2009 5/2011

YHES projekti, VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti 10/2009 5/2011 YHES projekti, VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti 10/2009 5/2011 SOTE-ENNAKOINTI seminaari 28.4.2011 Projektipäällikkö Merja Nummelin Projektivastaava Päivi Nygren Miksi? Osaamistarpeet

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8)

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Sairaanhoitajan työnä on hoitaa eri-ikäisiä ihmisiä ja edistää väestön terveyttä. Sairaanhoitaja toimii sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

202 1 Osaaminen Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen

202 1 Osaaminen Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen Vaativuusryhmittely Vaativuusryhmä Vaativuuskriteerit Perusosaamista edellyttävät tehtävät: 201 1 Osaaminen Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen Vuorovaikutus oman tehtävän

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

VSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet 2016- Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Samuli Saarni, jyl

VSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet 2016- Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Samuli Saarni, jyl VSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet 2016- Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Samuli Saarni, jyl Toiminnan muutostarpeet Kustannuspaineet (kuntatalous, kestävyysvaje) Kysynnän kasvu (ikääntyminen) Tarjonnan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen sädehoidossa

Röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen sädehoidossa Röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen sädehoidossa Pro Gradu, opinnäytetyö, Itä-Suomen yliopisto Nina Kekäle, TtM MIKSI AIHE TÄRKEÄ? Koulutuksen näkökulma: Opiskelijoilla on oikeus saada hyvää ja laadukasta

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot