HOITO-OHJE. DHP-H Opti Pro, DHP-H, DHP-C, DHP-L, DHP A, DHP-AL. Siirry ohjausyksikön valikoissa seuraavasti:

Transkriptio

1 HOITO-OHJE DHP-H Opti Pro, DHP-H, DHP-C, DHP-L, DHP A, DHP-AL Siirry ohjausyksikön valikoissa seuraavasti: Asetettua arvoa suurennetaan tai pienennetään painikkeella: tai Huonelämpötilan säätäminen: aloita painamalla Näytössä näkyvä asteluku on viimeisin haluttu huonelämpötila. Jos haluat nostaa lämpötilaa: paina Jos haluat laskea lämpötilaa: paina Valitsemasi lämpötila rekisteröidään välittömästi. (Haluttu huonelämpötila näkyy näytössä noin 10 sekunnin kuluttua yhdessä muiden tietojan kanssa.) Lämpöpumppu pyrkii nyt saavuttamaan uuden lämpötilan. Haluatko tietää lisää? Lue lisää Hoito-ohjeista!

2 Danfoss 2

3 Sisällysluettelo 1 Tärkeää Turvallisuusohjeet Suojaus Tietoja lämpöpumpusta Toimintaperiaate Komponentit Ulkoyksikkö ja sulatustoiminto,dhp-a-mallit Passiivinen jäähdytys, DHP-C Pyörintänopeuden ohjaus, Optimum-mallit HGW-tekniikka, DHP-H Opti Pro Lisälämpö, DHP-H-mallit ja DHP-C Lisälämpö,DHP-A-mallit Lämminvesivaraaja, DHP-H ja DHP-C Lämminvesivaraaja,DHP-A-mallit Säätötiedot Asennusperiaatteet DHP-H, DHP-H Opti DHP-C DHP-L, DHP-L Opti DHP-A, DHP-A Opti DHP-AL, DHP-AL Opti Ohjausyksikkö Näyttö Valikkotiedot Lämmitysjärjestelmän hienosäätö Ohjeita Käyttötilan asetus HUONE-arvon asetus KÄYRÄ-arvon säätäminen Lämpökäyrän tietyn osan säätäminen MIN- ja MAKS-arvon säätäminen LÄMMITYS POIS arvon säätäminen Lämpötilojen lukeminen Energiankulutuksen laskeminen, DHP-H-mallit ja DHP-C Energiankulutuksen laskeminen,dhp-a-mallit Manuaalinen sulatus,dhp-a-mallit Säännölliset tarkastukset Käynnin tarkastaminen Lämmönkeruunesteen tason tarkastaminen Lämmitysjärjestelmän vesimäärän tarkastaminen Varoventtiilin tarkastaminen Vuodon ilmetessä Lämmitysjärjestelmän sihdin puhdistaminen Lämmönkeruupiirin sihdin puhdistaminen Lisävarusteet Huoneanturi Vianmääritys Hälytykset...48 Danfoss 3

4 11 Termit ja lyhenteet Ohjausyksikön perusasetukset Referenssejä Tarkastuslista Asentaja:...53 Tämä ohje koskee seuraavia Danfoss-lämpöpumppumalleja: DHP-H DHP-H Opti DHP-H Opti Pro DHP-C DHP-L DHP-L Opti DHP-A DHP-A Opti DHP-AL DHP-AL Opti Ellei tätä ohjetta noudateta asennuksessa, käytössä ja hoidossa, Danfoss AS ei pidä voimassaolevia takuuehtoja sitovina. Danfoss AS pidättää oikeudet osien ja teknisten tietojen muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta Copyright Danfoss AS. Danfoss 4

5 1 Tärkeää Ellei laitteisto ole käytössä talviaikaan, lämmitysjärjestelmästä pitää tyhjentää vesi jäätymisvaurioiden välttämiseksi. (Ota yhteyttä valtuutettuun asentajaan, katso kohta Yhteystiedot ) Laitteisto on käytännöllisesti katsoen huoltovapaa, mutta tietyt tarkastukset ovat tarpeen (katso kohta Säännölliset tarkastukset). Ennen kuin teet muutoksia ohjausyksikön asetuksiin, ota selvää, mitä nämä muutokset merkitsevät. Jos laitteisto kaipaa huoltoa, ota yhteyttä laitteiston asentajaan. Tätä laitetta eivät saa käyttää henkilöt, joilla aistit tai fyysiset/psyykkiset kyvyt eivät riitä laitteen käyttöön (ml lapset) tai joilla ei ole riittävästi tietoa tai kokemusta, ellei heitä valvo tai opasta laitteen käytössä henkilö, joka on vastuussa heidän turvallisuudestaan. Huolehdi, etteivät lapset leiki laitteella. 1.1 Turvallisuusohjeet Asennus ja hoito Vain valtuutettu asentaja saa asentaa lämpöpumpun, ottaa sen käyttöön ja tehdä sen huolto- ja korjaustyöt. (Katso kohta Yhteystiedot) Vain valtuutettu sähköasentaja saa tehdä muutoksia sähköasennuksiin. (Katso kohta Yhteystiedot) HENGENVAARA! Vain valtuutettu kylmälaiteasentaja saa tehdä kylmäainepiirin töitä. (Katso kohta Yhteystiedot) Järjestelmän muutokset Vain valtuutettu asentaja saa tehdä muutoksia seuraaviin komponentteihin: Lämpöpumppuyksikkö Kylmäaine-, lämmönkeruu-, vesi- ja sähköjohdot Varoventtiili Sinä et saa tehdä rakennusteknisiä asennuksia, jotka voivat vaikuttaa lämpöpumpun käyttöturvallisuuteen. Varoventtiili Seuraavat turvallisuusohjeet koskevat käyttövesipiirin varoventtiiliä ja siihen kuuluvaa ylivuotoputkea: Yhteyttä varoventtiilin ylivuotoputkeen ei saa sulkea. Vesi laajenee lämmetessään, ja sen johdosta hieman vettä pääsee poistumaan järjestelmästä ylivuotoputken kautta. Ylivuotoputkesta tuleva vesi voi olla kuumaa! Johda se sen vuoksi lattiakaivoon tai paikkaan, jossa se ei aiheuta palovammojen vaaraa. Danfoss 5

6 1.2 Suojaus Korroosiosuoja Korroosiovaurioiden vaaran johdosta lämpöpumpun läheisyydessä tulee välttää käyttämästä erilaisia sumutteita. Näitä ovat ensisijassa: Liuottimet Klooripitoiset puhdistusaineet Maalit Liimat Danfoss 6

7 2 Tietoja lämpöpumpusta 2.1 Toimintaperiaate Lämpöpumppu ottaa talteen luonnollisissa lämmönlähteissä, kuten kalliossa, maaperässä tai pohjavedessä olevaa ilmaisenergiaa. Lämpöpumppu on kuin käänteinen jääkaappi. Jääkaapissa lämpö siirretään jääkaapin sisältä ulkopuolelle. Lämpöpumppu siirtää lämmönlähteeseen varautunutta lämpöä taloosi. Lämpöpumppu hyödyntää lämmönlähteen energian ja tuottaa 2-3-kertaisen määrän lämpöenergiaa kuluttamaansa sähköenergiaan nähden. Lämpöpumppu on sen vuoksi erittäin ympäristöystävällinen ja taloudellinen tapa lämmittää taloa. Jotta lämpöpumppu voisi noutaa lämpöenergian lämmönlähteestä ja siirtää sen talon lämmitysjärjestelmään, tarvitaan kolme erillistä nestepiiriä. Piiriä, joka kerää lämpöenergiaa lämmönlähteestä, kutsutaan lämmönkeruupiiriksi. Piirin menolämpötila on alhainen, jotta lämmönlähde voi lämmittää nesteen. Seuraava piiri on kylmäainepiiri. Se on suljettu piiri, joka ottaa talteen lämmönkeruunesteen keräämän lämpöenergian ja siirtää sen viimeiseen piiriin eli lämminvesipiiriin. Lämminvesipiiri on se neste, joka kiertää talon lämmitysjärjestelmässä ja lämminvesivaraajassa. Alla olevassa kuvassa on esitetty kuinka eri piirit toimivat yhdessä lämpöenergian siirrossa. Lämmitysjärjestelmä ja lämminvesivaraaja Lauhdutin Lämminvesipiiri on täytetty vedellä, joka siirtää lämmön/energian lämmitysjärjestelmään ja lämminvesivaraajaan. Paisuntaventtiili/paineen alennus Kompressori/ paineen nosto Kylmäainepiiri on suljettu klooritonta ja freonitonta kylmäainetta sisältävä piiri, joka ottaa lämpöpumpun sisällä höyrystyksen, kokoonpuristuksen ja lauhdutuksen avulla energian lämmönkeruupiiristä ja luovuttaa sen lämminvesipiiriin. Kylmäaine Lämmönkeruuneste Höyrystin Lämmönkeruupiiri on täytetty vesipohjaisella pakkasenkestävällä liuoksella, joka siirtää energian lämmönlähteestä lämpöpumppuun. Piiriä kutsutaan myös kollektoriksi. Maa, kallio tai pohjavesi Kuva 1: Lämpöpumpun toimintaperiaate. 1 Nesteellä (lämmönkeruuliuos) täytetty letku upotetaan järveen, kaivetaan maahaan tai lasketaan kallioperään. Lämmönkeruuliuos kerää energiaa lämmönlähteestä siten, että putkea ympäröivä lämmönlähde nostaa putkessa olevan liuoksen lämpötilaa muutamalla asteella. Nesteellä täytettyä letkua kutsutaan myös kollektoriksi. Danfoss 7

8 2 Lämmönkeruuliuos johdetaan lämpöpumpun höyrystimeen. Kylmäainepiiriin kylmäaine paine laskee paisuntaventtiilissä, jolloin kylmäaine kiehuu ja muuttuu sitten kaasumaiseksi (höyrystyy) höyrystimessä. Tähän prosessiin tarvittava energia otetaan lämmönkeruuliuoksesta. 3 Kylmäaine, joka nyt sisältää suuren määrän energiaa lämmön muodossa, johdetaan edelleen kompressoriin, joka nostaa sen lämpötilaa ja painetta. 4 Kylmäaine jatkaa sitten lauhduttimeen. Lauhduttimessa kylmäaine luovuttaa lämpöenergiansa lämminvesipiiriin. Kylmäaineen lämpötila laskee ja kylmäaine nesteytyy. 5 Lämminvesipiiri siirtää lämpöenergian lämminvesivaraajaan ja patteri- tai lattialämmitysjärjestelmään, jotka lämpiävät. 6 Kylmäaine johdetaan sen jälkeen paisuntaventtiiliin, jossa sen paine laskee, ja prosessi alkaa sitten uudelleen alusta. 2.2 Komponentit Thermia-lämpöpumppu on täydellinen lämmitys- ja käyttöveden tuottoon tarkoitettu lämmityslaitteisto. Siinä on markkinoiden ensimmäinen erityisesti lämpöpumppuihin kehitetty kompressori. Siinä on sisäänrakennettu 180 litran lämminvesivaraaja ja lisälämmitys. Lämminvesivaraaja on varustettu TWS-tekniikalla. TWS tulee sanoista Tap Water Stratificator. Tämä tekniikka merkitsee tehokkaampaa lämmönsiirtoa ja tehokasta veden kerrostamista lämminvesivaraajassa.thermia-lämpöpumppu on varustettu ohjausyksiköllä, jota ohjataan hallintapaneelin avulla. Lämmön luovutus taloon tapahtuu vesikiertoisella järjestelmällä, ns. matalalämpöjärjestelmällä. Lämpöpumppu tuottaa mahdollisimman suuren osan lämmitystarpeesta, ja lisälämpö kytkeytyy vain tarvittaessa. Thermia lämmityslaitteisto koostuu viidestä perusyksiköstä: 1 Lämpöpumppuyksikkö Scroll-kompressori Ruostumattomat lämmönvaihtimet Keruu- ja lämmitysjärjestelmän kiertopumput Jäähdytysjärjestelmän venttiilit ja turvalaitteet sekä niihin kuuluvat sähköosat 2 Lämminvesivaraaja 180 litraa Sisäpuolelta korroosiosuojattu kuparilla tai ruostumattomalla teräksellä Siinä on anodi, jota ei tarvitse vaihtaa, joten se ei tarvitse huoltoa 3 Vaihtoventtiili Ohjaa lämmitetyn veden joko talon lämmitysjärjestelmään tai lämminvesivaraajaan riippuen siitä, onko lämpöpumpun määrä tuottaa lämpöä tai lämmittää käyttövettä. 4 3 Kuva 2: Lämpöpumpun osat Danfoss 8

9 4 Lisälämpö 9 kw sähkövastus (Atria-mallit: 15 kw sähkövastus) Sähkövastuksen ohjaus enintään kolmessa portaassa (Atria-mallit: enint. viisi porrasta) Asennettu lämmitysjärjestelmän menojohtoon. Kattaa lisäenergiantarpeen, kun lämpöpumpun kapasiteetti ei riitä Kytkeytyy automaattisesti päälle lämpöpumppuyksikössä, jos on valittu käyttötila AUTO 5 Ohjausjärjestelmä Ohjausyksikkö ja graafinen näyttö Lämpötila-anturit (ulkoilma, lämmitysveden meno- ja paluulämpötila, lämmönkeruunesteen meno- ja paluulämpötila sekä käyttövesi) Huoneanturi (lisävaruste) Ohjausyksikkö ohjaa lämpöpumppulaitteistoon kuuluvia komponentteja (kompressori, kiertovesipumput, lisälämpö ja vaihtoventtiili) ja huolehtii lämpöpumpun käynnistyksestä ja pysäytyksestä sekä siitä, lämmittääkö se taloa vai käyttövettä. 2.3 Ulkoyksikkö ja sulatustoiminto,dhp-a-mallit Atria-lämpöpumput on varustettu ulkoyksiköllä, joka ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta 20 C saakka. Ulkoyksikössä on patteri, jossa kiertävä lämmönkeruuneste ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta. Puhallin suurentaa patterin läpi virtaavaa ilmamäärää. Käytön aikana patteri jäähtyy energianvaihdon seurauksena ja ilmassa oleva kosteus tiivistyy ja jäätyy patterin pintaan.dhp-a-malleissa on automaattinen sulatustoiminto, joka sulattaa patterin tuotetulla lämpöenergialla. Tarvittaessa käynnistyy sulatusjakso, mikä tarkoittaa seuraavaa: Sulatusjakso käynnistyy, kun lämmönkeruunesteen lämpötila saavuttaa asetetun sulatusraja-arvon. Kompressori pysäytetään, jotta sulatusjakso ei turhaan kuormittaisi kompressoria. Kompressoria ei pysäytetä käyttövettä tuotettaessa, koska lämminvesivaraaja jäähtyy sulatuksen aikana. Ulkoyksikön puhallin pysäytetään sulatuksen ajaksi sulatusajan lyhentämiseksi. Lämpöpumpun shunttiventtiili avautuu niin, että sulatussäiliön lämmin lämmönkeruuneste sekoittuu ulkoyksikössä kiertävää kylmään keruunesteeseen. Seoksen lämpötila on noin 15 C. 15-asteinen lämmönkeruuneste sulattaa huurteen patterista ja jäähtyy samalla. Kun lämmönkeruuneste ei enää jäähdy alle 11-asteiseksi, patteri on riittävästi sulanut. Shunttiventtiili sulkee lämpimän lämmönkeruunesteen virtauksen sulatussäiliöstä. Laitteisto palaa normaalitoimintaan. Atria lämmityslaitteisto koostuu kolmesta perusyksiköstä: 1 Lämpöpumppuyksikkö Scroll-kompressori Ruostumattomat lämmönvaihtimet Lämmönkeruu- ja lämmitysjärjestelmän kiertopumput Jäähdytysjärjestelmän venttiilit ja turvalaitteet sekä niihin kuuluvat sähköosat Danfoss 9

10 2 Lämminvesivaraaja 180 litraa Sisäpuolelta korroosiosuojattu kuparilla tai ruostumattomalla teräksellä Siinä on anodi, jota ei tarvitse vaihtaa, joten se ei tarvitse huoltoa Sulatussäiliö sisältää lämmitettyä lämmönkeruunestettä ulkoyksikön sulatusta varten 3 Ulkoyksikkö Lämmönvaihdin Puhallin Kuva 3: KuvassaDHP-AL varustettuna erillisellä lämminvesivaraajalla. 2.4 Passiivinen jäähdytys, DHP-C Thermia DHP-C lämpöpumppu on varustettu ylimääräisellä lämmönvaihtimella lämmönkeruunesteen passiivisen jäähdytystehon hyödyntämiseksi. Koska kollektorin (porausreikä tai vastaava) lämpötila on alhaisempi kuin sisälämpötila, lämpötilaeroa voidaan käyttää sisäilman jäähdyttämiseen. Samalla kollektoriin ladataan energiaa ennen kylmää vuodenaikaa. DHP-C on täydellinen järjestelmä lämmitys- ja käyttöveden lämmitykseen sekä sisäilman passiiviseen jäähdytykseen, jonka ohjausjärjestelmä huolehtii automaattisesti siitä, että sisäilmasto on sellainen kuin käyttäjä haluaa. Koska DHP-C käyttää samaa putkistoa lämmitykseen ja jäähdytykseen, on tärkeää että jäähdytyskäytössä käytetään lämpötilaa, joka ei aiheuta veden tiivistymistä putkistoon. (Ellei järjestelmää ole valmiiksi sovitettu.) Ihanneratkaisu saavutetaan käyttämällä puhallinkonvektoreita. 2.5 Pyörintänopeuden ohjaus, Optimum-mallit Jotta lämpöpumppu toimisi mahdollisimman tehokkaasti, lämmitysjärjestelmän ja lämmönkeruupiirin olosuhteiden pitää olla ihanteelliset. Lämmitysjärjestelmän meno- ja paluulämpötilojen välisen eron tulee olla 7 10 C. Lämmönkeruupiirin meno- ja paluulämpötilojen välisen eron tulee olla 3 C. Tätä suuremmilla tai pienemmillä lämpötilaeroilla lämpöpumpun hyötysuhde heikkenee ja säästöt ovat pienemmät. Pyörimisnopeusohjatuilla kiertovesipumpuilla varustettu lämpöpumppu varmistaa, että lämpötilaerot pysyvät ihannetasolla. Ohjausjärjestelmä havaitsee, jos tasapaino on katoamassa ja suurentaa/pienentää kiertovesipumppujen pyörimisnopeutta tarpeen mukaan. Danfoss 10

11 2.6 HGW-tekniikka, DHP-H Opti Pro HGW-tekniikka on uusi ja ainutlaatuinen käyttöveden tuottomenetelmä, joka on käytössä mallissa DHP-H Opti Pro. Samalla kun talon lämmitysjärjestelmään menevä vesi lämmitetään, pieni osa kulkee kuumakaasuvaihtimen läpi, joka lämmittää veden ennen kuin se menee lämminvesivaraajaan. Lämmitys- ja käyttöveden vaihtoventtiili korvataan shuntilla. Lämmöntuotannon aikana (koskee myös allaskäyttöä) shuntti ohjaa pienen määrän vettä kuumakaasuvaihtimen kautta lämminvesivaraajaan. Tämä tarkoittaa, että lämpöpumppu tuottaa erittäin paljon käyttövettä lämmityskauden aikana. 2.7 Lisälämpö, DHP-H-mallit ja DHP-C Jos lämmöntarve on suurempi kuin lämpöpumpun kapasiteetti, lisälämpö kytkeytyy päälle automaattisesti. Lisälämmön muodostaa menojohdossa oleva sähkövastus, jolla on kaksi tehoa (LISÄLÄMPÖ 1 ja LISÄLÄMPÖ 2) ja jonka tehoa voidaan ohjata kolmessa portaassa. Kolmivaiheasennukset, 400V 3N: Porras 1 = LISÄLÄMPÖ 1 = 3 kw Porras 2 = LISÄLÄMPÖ 2 = 6 kw Porras 3 = LISÄLÄMPÖ 1 + LISÄLÄMPÖ 2 = 9 kw Yksivaiheasennukset, 230V 1N: Porras 1 = LISÄLÄMPÖ 1 = 1,5 kw Porras 2 = LISÄLÄMPÖ 2 = 3 kw Porras 3 = LISÄLÄMPÖ 1 + LISÄLÄMPÖ 2 = 4,5 kw Kokonaisenergian kulutuksen laskeminen on selostettu kohdassa Asetukset Energiankulutuksen laskeminen. Mahdollisen hälytyksen yhteydessä lisälämpö kytketään automaattisesti. 2.8 Lisälämpö,DHP-A-mallit 400V 3 N lämpöpumppumallien lisälämmön muodostaa menojohdossa oleva sähkövastus, jolla on kolme tehoa (LISÄLÄMPÖ 1, LISÄLÄMPÖ 2 ja LISÄLÄMPÖ 3) ja jonka tehoa voidaan ohjata viidessä portaassa. Porras 1 = LISÄLÄMPÖ 1 = 3 kw Porras 2 = LISÄLÄMPÖ 2 = 6 kw Porras 3 = LISÄLÄMPÖ 1 + LISÄLÄMPÖ 2 = 9 kw Porras 4 = LISÄLÄMPÖ 2 + LISÄLÄMPÖ 3 = 12 kw Porras 5 = LISÄLÄMPÖ 1 + LISÄLÄMPÖ 2 + LISÄLÄMPÖ 3 = 15 kw Mahdollisen hälytyksen yhteydessä lisälämpö kytketään automaattisesti. Kahta viimeistä porrasta, 4 ja 5, ei voi aktivoida, kun kompressori on käynnissä. Edellä mainittujen lisäksi on olemassa kaksi lisäporrasta: +4 ja +5, joiden aktivointi ei aiheuta kompressorin pysäytystä. Nämä voidaan valita edellyttäen, että rakennuksen lämmöntarve on suuri. 230Z 1N lämpöpumppumalleissa lisälämmön muodostaa menojohdossa oleva sähkövastus, jolla on kaksi tehoa (LISÄLÄMPÖ 1 ja LISÄLÄMPÖ 2) ja jonka tehoa voidaan ohjata kolmessa portaassa: Danfoss 11

12 Porras 1 = LISÄLÄMPÖ 1 = 1,5 kw Porras 2 = LISÄLÄMPÖ 2 = 3 kw Porras 3 = LISÄLÄMPÖ 1 + LISÄLÄMPÖ 2 = 4,5 kw Kokonaisenergian kulutuksen laskeminen on selostettu kohdassa Asetukset Energiankulutuksen laskeminen. Mahdollisen hälytyksen yhteydessä lisälämpö kytketään automaattisesti. 2.9 Lämminvesivaraaja, DHP-H ja DHP-C Thermia-lämpöpumput DHP-H ja DHP-C on varustettu sisäänrakennetulla lämminvesivaraajalla, jonka tilavuus on 180 litraa. Säännöllisin välein lämminvesivaraajassa oleva vesi lämmitetään 65 C:een bakteerikasvun estämiseksi. Tehtaalla asetettu aikaväli on 7 päivää. Käyttöveden tuotanto on priorisoitu lämmöntuotannon edelle, ts. lämmitysvettä ei lämmitetä, jos käyttövettä tarvitaan. Käyttöveden lämpötilaa ei voi säätää. Käyttöveden tuotantoa ei lopeteta tiettyyn lämpötilaan, vaan silloin, kun kompressorin käyttöpainekytkin saavuttaa suurimman työpaineen, joka vastaa käyttöveden lämpötilaa C. Ohjausyksikön valikossa LÄMPÖTILA näytetään muutamia mitattuja ja laskettuja käyttöveden ja menojohdon lämpötilan arvoja. Valikossa voit nähdä käyttöveden nykyisen lämpötilan sekä menojohdon lämpötilan lämmitys- ja käyttövesituotannossa. Menojohdon lämpötila ylittää usein suurimman sallitun käyttöveden lämpötilan, mutta tämä on normaalia lämmitysvettä tuotettaessa Sijainti Nimitys 1 Käyttövesiputki 2 Lämpötilan anturi 3 Lämminvesivaraaja 4 TWS-silmukka 5 Käynnistyslämpötilan anturi Kuva 4: Lämminvesivaraaja DHP-H ja DHP-C-malleissa Danfoss 12

13 2.10 Lämminvesivaraaja,DHP-A-mallit ThermiaDHP-A toimitetaan sisäänrakennetulla lämminvesivaraajalla, jonka tilavuus on 180 litraa. ThermiaDHP-AL toimitetaan ulkoisella 180 litran lämminvesivaraajalla, joka on asennettu lämpöpumpun viereen. Molempien lämminvesivaraajien ulkopuolella on säiliö sulatusnesteelle. Nämä lämminvesivaraajat eroavat muista malleista ulkoyksikön sulatustoiminnon osalta. Muilta osin ne ovat samanlaisia ja niissä on samat toiminnot Sijainti Nimitys 1 Käyttövesiputki 2 Lämpötilan anturi 3 Sulatusnestesäiliö 4 Lämminvesivaraaja 5 TWS-silmukka Kuva 5: LämminvesivaraajaDHP-A-malleissa Danfoss 13

14 3 Säätötiedot Lämmöntuotanto laskenta Sisälämpötilaa säädetään lämpöpumpun lämpökäyrää muuttamalla. Lämpökäyrä on ohjausyksikön työkalu, jolla lasketaan lämmitysjärjestelmään syötettävän veden lämpötila. Menojohdon lämpötila lasketaan ulkolämpötilan ja kahden säädettävän arvon: KÄYRÄ ja HUONE avulla. Eli mitä kylmempi on ulkona, sitä korkeampi menojohdon lämpötila vaaditaan. Tämä tarkoittaa, että lämmitysjärjestelmään syötettävän veden lämpötila nousee eksponentiaalisesti, kun ulkolämpötila laskee. Lämpökäyrä säädetään laitteistoa asennettaessa, mutta on tärkeää säätää sitä myöhemmin, jotta sisälämpötila olisi miellyttävä kaikilla säillä. Oikein säädetty lämpökäyrä minimoi hoitotarpeen ja säästää energiaa. KÄYRÄ Ohjausyksikkö näyttää KÄYRÄ-arvon näytössä näkyvällä käyrällä. Voit säätää lämpökäyrää muuttamalla KÄYRÄ-arvoa. KÄYRÄ-arvo ilmaisee, mikä on lämmitysjärjestelmään syötettävän veden lämpötila, kun ulkolämpötila on 0 C. Menojohdon lämpötila KÄYRÄ-arvo on Suurin menojohdon lämpötila Ulkolämpötila...kun ulkolämpötila on 0 C Kuva 6: Käyrä, jossa näkyy KÄYRÄ-arvon asetus 40. Jos ulkoilma on kylmempi kuin 0 C, lämmitysjärjestelmään syötetyn veden lämpötila on yli 40 C, ja ilman ollessa lämpimämpi kuin 0 C, menojohdon lämpötila on alle 40 C. Danfoss 14

15 Menojohdon lämpötila Suurin menojohdon lämpötila Kuva 7: KÄYRÄ-arvon suurentaminen tai pienentäminen muuttaa käyrän kallistusta Kun KÄYRÄ-arvoa suurennetaan, lämpökäyrä jyrkkenee, ja arvoa pienennettäessä se loivenee. Energia- ja kustannustehokkain asetus saadaan muuttamalla KÄYRÄ-arvoa niin, että sisälämpötila pysyy tasaisena ja vakiona. Tilapäistä lämmön nostamista tai laskemista varten säädetään sen sijaan HUONE-arvoa HUONE Sisälämpötilaa nostetaan tai lasketaan muuttamalla HUONE-arvoa. Jos lämpökäyrää säädetään HUONE-arvoa muuttamalla, lämpökäyrä ei jyrkkene tai loivene kuten KÄYRÄ-arvoa muutettaessa, vaan siirtyy kallistuskulmansa säilyttäen 3 C jokaista HUONE-arvon astemuutosta kohti. Käyrää siirretään 3 astetta siksi, koska menojohdon lämpötilan on noustava 3 astetta, jotta sisälämpötila nousisi 1 asteen. Menojohdon lämpötila Ulkolämpötila Suurin menojohdon lämpötila Ulkolämpötila Kuva 8: HUONE-arvon muuttaminen siirtää lämpökäyrää ylös- tai alaspäin ilman, että käyrän kaltevuus muuttuu. Danfoss 15

16 Menojohdon lämpötilan ja ulkolämpötilan suhde ei muutu, vaan menojohdon lämpötila nousee tai laskee lämpökäyrän koko alueella. Toisin sanoen koko lämpökäyrä siirtyy ylös- tai alaspäin sen sijaan, että sen kaltevuus muuttuisi. Tätä sisälämpötilan säätötapaa voidaan käyttää sisälämpötilan nostamiseen tai laskemiseen. Kun ulkolämpötila on välillä 5 C +5 C, voi olla tarpeen säätää osaa lämpökäyrästä, ellei huonelämpötila pysy vakiona. Tätä varten on toiminto, joka säätää käyrää kolmessa eri ulkolämpötilassa: 5 C, 0 C ja +5 C. Toiminto ei vaikuta menojohdon lämpötilaan pelkästään kyseisessä lämpötilassa, esim. 5 C, vaan vaikuttaa siihen asteittain välillä 0 C 10 C niin, että suurin säätö saavutetaan kohdassa 5 C. Alla olevassa kuvassa on säädetty KÄYRÄ 5. Säätö näkyy käyrässä olevana mutkana. Menojohdon lämpötila Paikallinen korkeampi menojohdon ulkolämpötilassa 5 Ulkolämpötila Kuva 9: Säädetty lämpökäyrä ulkolämpötilassa 5 C Lämpökäyrän voi säätää yksilöllisesti kolmessa eri ulkolämpötilassa: 5 C, 0 C ja +5 C. Menojohdon lämpötilaa voidaan muuttaa +/- 5 astetta. LÄMMITYS POIS Lämmityksen poiskytkentä on automaattinen toiminto, joka pysäyttää kaiken lämmöntuotannon, kun ulkolämpötila on yhtä suuri tai suurempi kuin asetettu lämmityksen poiskytkentäarvo. Kun lämmityksen poiskytkentä otetaan käyttöön, kiertopumppu käy vain käyttöveden lämmityksen yhteydessä. Kiertopumppua käytetään kuitenkin 1 minuutti/vrk. Lämmityksen poiskytkennän aktivoinnin tehdasasetus on 17 astetta. Jos lämmityksen poiskytkentä on aktivoitu, ulkolämpötilan pitää laskea 3 C asetetun lämpötilan alapuolelle, ennen kuin lämmitys pysäytetään. MIN ja MAKS Menojohdon MIN- ja MAKS-lämpötilat ovat menojohdon lämpötilan pienin ja suurin asetusarvo. Menojohdon alimman ja ylimmän lämpötilan asettaminen on erityisen tärkeää lattialämmityksen yhteydessä. Jos talossa on lattialämmitys ja parkettilattia, menojohdon lämpötila ei saa ylittää lattiavalmistajan suosituksia. Parkettilattia saattaa muuten vaurioitua. Jos talossa on lattialämmitys Danfoss 16

17 ja kivilattia, MIN-arvoksi tulisi asettaa C myös kesäaikaan, kun lämmitystä ei tarvita. Muista, että myös LÄMMITYS POIS arvoa pitää nostaa, jotta lämmitys toimisi kesällä. Näin varmistetaan miellyttävä lattialämpötila. Jos talossa on kellari, MIN-lämpötila tulisi asettaa myös kesällä sopivaan arvoon, jotta kellarin sisäilma ei tuntuisi kylmältä ja kostealta. Jotta kellaria voitaisiin lämmittää kesälläkin, kaikissa talon pattereissa pitää olla termostaattiventtiilit, jotka katkaisevat lämmityksen muusta talosta. On erittäin tärkeää, että lämmitysjärjestelmä hienosäädetään oikein, katso lisätietoa kohdasta Lämmitysjärjestelmän hienosäätö. Muista, että myös LÄMMITYS POIS arvoa pitää nostaa, jotta lämmitys toimisi kesällä. LÄMPÖTILAT Lämpöpumppu pystyy näyttämään käyrän muodossa, kuinka eri anturien lämpötilat ovat muuttuneet viimeisen 100 mittauspisteen aikana. Mittauspisteiden aikaväli on säädettävissä välillä 1-60 minuuttia, tehdasasetus on minuutti. Historia on käytettävissä kaikista antureista, mutta huoneanturille näytössä näkyy vain asetusarvo. Näytössä näkyvä integraaliarvo on lämmitysjärjestelmän energiatase. INTEGRAALI Alla olevat tiedot on tarkoitettu vain selostamaan kuinka lämpöpumppu toimii. Nämä eivät ole arvoja, joita sinun asiakkaana tarvitsee säätää. Talon lämmöntarve vaihtelee vuodenajan ja sään mukaan eikä se ole vakio. Lämmöntarve voidaan ilmaista lämpötilaerona tietyllä ajanjaksolla. Laskentatuloksena saadaan integraaliarvo (lämmöntarve). Ohjausyksikkö käyttää useita parametreja integraaliarvon laskentaan. Lämpöpumpun käynnistymiseksi vaaditaan lämpöalijäämä ja on olemassa kaksi integraaliarvoa, A1 ja A2, jotka käynnistävät kompressorin ja lisälämmön. Lämmöntuotannon aikana alijäämä pienenee ja kun lämpöpumppu pysähtyy, järjestelmän hitaus aiheuttaa sen, että muodostuu lämpöylijäämä. Integraaliarvo ilmaisee aika-akselin alapuolisen alueen alan ja annetaan asteminuutteina. Alla olevassa kuvassa näkyvät lämpöpumpun integraaliarvojen tehdasasetukset. Kun integraaliarvo saavuttaa INTEGRAALIN A1 asetetun arvon, kompressori käynnistyy. Ellei integraaliarvo pienene vaan suurenee edelleen, lisälämpö käynnistyy, kun integraaliarvo saavuttaa INTEGRAALIN A2 asetusarvon. Integraali (Lämmitystarve) INTEGRAALI A1 INTEGRAALI A2 Lämpöylijäämä Lämpöalijäämä Kompressori käynnistys (-60) Lisälämpö käynnistys (-660) Lisälämpö Kompressori pysäytys ( 0) Lisälämpö seis (viimeistään arvolla 60) Lämpöylijäämä Kompressori käynnistys (-60) Lisälämpö käynnistys (-660) INTEGRAALI A1 INTEGRAALI A2 Aika Lisälämpö Ei käynnissä Kompressori Ei käynnissä Kompressori Lämpöpumppukäyttö Kuva 10: Lämpöpumpun käynnistys ja pysäytys integraaliarvon perusteella. Danfoss 17

18 Integraaliarvon laskenta pysäytetään käyttöveden tuotannon aikana ja kun lämmitys on poiskytketty. Integraaliarvon laskenta aloitetaan vasta kahden minuutin kuluttua käyttöveden tuotannon päättymisestä, jotta lämmitysjärjestelmän lämpötila ehtii tasaantua. HYSTEREESI Alla olevat tiedot on tarkoitettu vain selostamaan kuinka lämpöpumppu toimii. Nämä eivät ole arvoja, joita sinun asiakkaana tarvitsee säätää. Jotta lämpöpumppu voidaan käynnistää ennakoivasti lämmöntarpeen nopeiden muutosten yhteydessä, käytetään HYSTEREESI-arvoa, joka ilmaisee todellisen menojohdon lämpötilan, t 1 ja lasketun menojohdon lämpötilan, t 2 välisen eron. Jos ero on yhtä suuri tai suurempi kuin asetettu HYSTEREESI-arvo (x), ts. ilmenee lämmöntarve tai jos lämmöntarve poistuu nopeammin kuin tavallinen integraalilaskenta osoittaa, integraaliarvo pakkosiirretään käynnistysarvoon INTEGRAALI A1 tai pysäytysarvoon 0 min. MENOJ.LÄMP. t 1 t 2 HYSTEREESI ( t) x HYSTEREESI ( t) x INTEGRAALI Kompressorin käynnistys (-60) Kompressori seis (0) AIKA Kuva 11: Edellytykset sille, että HYSTEREESI pakkosiirtää integraaliarvoa. SULATUSKÄYRÄ, sulatuskäyrä malleilledhp-a,dhp-al Atria jadhp-al mallien ulkoyksikön sulatuksen yhteydessä ohjausyksikkö suorittaa laskelman lämmönkeruunesteen tulolämpötilan ja ulkolämpötilan perusteella. Laskentaa ohjaa lineaarinen sulatuskäyrä, joka voidaan säätää niin, että lämpöpumppu ja ulkoyksikkö toimivat mahdollisimman tehokkaasti. Toiminnossa on kolme säädettävää arvoa: ULKOLÄMPÖT.RAJA, SULATUSKÄYRÄ 0 ja SULATUSKÄYRÄ [ULKOLÄMPÖT.RAJA]. Sulatus käynnistyy kun tulevan lämmönkeruunesteen lämpötila saavuttaa ulkolämpötilan jossakin kohdin asetettua sulatuskäyrää. Ohjausyksikkö näyttää arvot SULATUSKÄYRÄ 0 ja SULATUSKÄYRÄ [ULKOLÄMPÖT.RAJA] näytössä näkyvällä käyrällä. Danfoss 18

19 Lämpötila, lämmönkeruun paluujohto Asetusarvo SULATUSKÄYRÄ [ULKOLÄMPÖT.RAJA] Lämmönkeruunesteen tulolämpötilan säätöväli 0 C ulkolämpötilassa on 5 C C Ulkolämpötila ULKOLÄMPÖT.RAJA-asetusarvo Kuva 12: Käyrä, josta nähdään miten SULATUSKÄYRÄ 0 voidaan muuttaa. ULKOLÄMPÖT.RAJA tarkoittaa, että ulkoyksikköä ei käytetä lämmön- tai käyttöveden tuotantoon, kun ulkolämpötila on yhtä suuri tai alempi kuin asetettu arvo. Lämpö ja käyttövesi tuotetaan silloin pelkästään lisälämmön avulla. SULATUSKÄYRÄ 0 on tulevan lämmönkeruunesteen lämpötila, jossa sulatus käynnistyy ulkolämpötilassa 0 C. Vastaavasti SULATUSKÄYRÄ [ULKOLÄMPÖT.RAJA] on tulevan lämmönkeruunesteen lämpötila, jossa sulatus käynnistyy arvolla ULKOLÄMPÖT.RAJA asetetussa ulkolämpötilassa. Lämpötila, lämmönkeruun paluujohto ULKOLÄMPÖT.RAJA-ulkolämpötilan yhteydessä säädettävä väli SULATUSKÄYRÄ [ULKOLÄMPÖT.RAJA] on 1 C... 8 C alhaisempi kuin ULKOLÄMPÖT.RAJA SULATUSKÄYRÄ 0 asetusarvo Ulkolämpötila ULKOLÄMPÖT.RAJA asetusarvo Kuva 13: Käyrä, josta nähdään miten SULATUSKÄYRÄ [ULKOLÄMPÖT.RAJA] voidaan muuttaa. Nämä kolme asetusta muodostavat yhdessä sulatuskäyrän ja kaikki kolme arvoa vaikuttavat siihen, milloin sulatus käynnistyy. Danfoss 19

20 4 Asennusperiaatteet 4.1 DHP-H, DHP-H Opti Kuvassa näkyy periaatekaavio putkiasennuksesta, joka sisältää kaikki komponentit. Sulkuhana ja roskasuodatin Menojohto Paluujohto Täyttöhana Varoventtiili 9 bar Kylmävesi Letkut Varoventtiili LV = Käyttövesi KV = Kylmä vesi Exp = Paisunta LV KV Exp Paisuntasäiliö Viemäriin Painemittari Kuva 14: Kuva 14: Putkiasennuksen periaateratkaisu. Varoventtiili 1,5 bar Ilmaus- ja paisuntasäiliö Lämmönkeruu, meno Roskasuodatin Lämmönkeruu, tulo Sulkuventtiili Täyttöliitäntä sis. roskasuodatin Kuva 15: Lämmönkeruuasennuksen periaateratkaisu. Danfoss 20

21 4.2 DHP-C Kuvassa näkyy periaatekaavio putkiasennuksesta, joka sisältää kaikki komponentit. Sulkuhana ja roskasuodatin Menojohto Paluujohto Täyttöhana Varoventtiili 9 bar Kylmävesi Letkut Varoventtiili LV = Käyttövesi KV = Kylmä vesi Exp = Paisunta LV KV Exp Paisuntasäiliö Viemäriin Painemittari Kuva 16: Putkiasennuksen periaateratkaisu. Varoventtiili 1,5 bar Ilmaus- ja paisuntasäiliö Roskasuodatin Lämmönkeruu, tulo Lämmönkeruu, meno Täyttöliitäntä sis. roskasuodatin Sulkuventtiili Kuva 17: Lämmönkeruuasennuksen periaateratkaisu. Danfoss 21

22 4.3 DHP-L, DHP-L Opti Kuvassa näkyy periaatekaavio putkiasennuksesta, joka sisältää kaikki komponentit. Varoventtiili Sulkuhana ja roskasuodatin Menojohto Paluujohto Painemittari Letkut Paisuntasäiliö Liitäntä mahdolliseen lämminvesivaraajaan Viemäriin Kuva 18: Kuva 18: Putkiasennuksen periaateratkaisu. Varoventtiili 1,5 bar Ilmaus- ja paisuntasäiliö Lämmönkeruu, meno Roskasuodatin Lämmönkeruu, tulo Sulkuventtiili Täyttöliitäntä sis. roskasuodatin Kuva 19: Lämmönkeruuasennuksen periaateratkaisu. Danfoss 22