Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä.

Transkriptio

1 OULUN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 5/2008 Aika Tiistaina klo Paikka Linnanmaa, Snellmania neuvotteluhuone (YY301) Hallintopäällikön esittelemät asiat A A 19/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus A 20/ Ilmoitusasiat A 21/ Professorin virka, erityispedagogiikka (nro 285), Kajaani (opetusnäytteen ja haastattelun arviointi, virkaehdotus) A 22/ Professorin virka, kasvatustiede (nro 248), Oulu (virantäyttöseloste) Hallintopäällikön esittelemät asiat B B 16/ KK Hannele Karikosken väitöskirjan arvostelu B 17/ Oikaisupyyntö: opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Hallintopäällikön esittelemät asiat A 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä. Kutsu kokoukseen on lähetetty Neuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Arvosteltaessa opintosuoritusta on puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä oltava läsnä vähintään neljä. Todettiin. 2 Ilmoitusasiat Dekaanin esittelyssä tehdyt päätökset Suoritetut tutkinnot Kasvatustieteen tohtorin tutkinto Kujala, Jukka Pekka Nimitys määräaikaiseen virkasuhteeseen Koskela, Jani

2 osa-aikainen tutkimusapulainen/ktk (projekti 71321) 2 Nimetty työryhmä laatimaan mahdollinen lausunto kansallista liikuntaohjelmaa valmistelleen toimikunnan työstä mennessä. Työryhmän jäsenet; Juhani Suortti (pj.), Anneli Pönkkö, Ari Rahikkala ja Jaana Kari. Muut ilmoitusasiat liitteessä. Päätösesitys Päätös Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Esittelyn mukaisesti. 3 Professorin virka, erityispedagogiikka (nro 285), Kajaani (viran alan täsmennys on opetuksen ja oppimisen erityispedagoginen tutkimus) 8. käsittely (opetusnäytteen ja haastattelun arviointi, virkaehdotus) Professorin virka, erityispedagogiikka on perustettu yliopiston rehtorin päätöksellä Viran alaksi on täsmennetty opetuksen ja oppimisen erityispedagoginen tutkimus. Virka sijoittuu Kajaanin opettajankoulutusyksikköön. Virka on ollut haettavana julkaistulla kuulutuksella. Hakuaika päättyi Määräaikaan mennessä virkaa hakivat FT Eira Jansson-Verkasalo, KT Maija-Liisa Linnilä, dosentti, FT Raija Pirttimaa ja Ildar Safarov. Hakemuksensa ovat peruuttaneet hakijat: Safarov ( ), Linnilä ( ) ja Jansson-Verkasalo ( ), joten viran ainoa jäljellä oleva hakija on dosentti, FT Raija Pirttimaa. Tiedekunnan nimeäminä asiantuntijoina ovat toimineet professori Jarkko Hautamäki (Helsingin yliopisto), professori Leena Holopainen (Joensuun yliopisto) ja professori Joel Kivirauma (Turun yliopisto). Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä koko virantäytön ajan tiedekunnan kansliassa. Asiantuntijat ovat lausuntojensa keskeisissä kohdissa todenneet hakija Pirttimaan pätevyydestä seuraavaa: Hautamäki FT Raija Pirttimaa on mielestäni pätevä erityispedagogiikan professorin virkaan. Tieteellisesti hänen alueensa on ollut laaja, syvästi kehitysvammaisten opetuksesta aikuisten kehitysvammaisten ja vammaisten nuorten työllistämisen tutkimukseen. Hänellä on riittävästi kansainvälisesti referoituja julkaisua yksin ja yhdessä muiden tutkijoiden kanssa. Niiden alue liikkuu myös opetuksen ja oppimisen alueilla. Hän on tutkinut myös erityispedagogiikan tieteenalaan sekä kääntänyt useita tärkeitä klassikkotekstejä suomen kielelle.

3 Hänen ennen väitöskirjaansa julkaisemat julkaisunsa ovat olleet tärkeitä mm. harjaantumisopetuksen kehitykselle ja vammaisten aikuiskasvatuksen laajentumiselle ja kehittymiselle. Keskeiset raportit ovat suomenkielellä, mutta se ei vähennä tai poista niiden merkitystä myös tieteelliselle pätevyydelle. Opetustaidon osalta pidän häntä hakijoita monipuolisimpana. Hän on ollut pitkään mukana erityispedagogiikan yliopisto-opetuksen järjestämisessä, henkilökunnan täydennyskoulutuksessa sekä muussa alan henkilöstön työn kehittämisessä. Hänellä on muita hakijoita enemmän oppimateriaaleja. Pitkä kokemus avoimen yliopiston erityispedagogiikan opetuksesta ja sen monimuotoisten toteuttamisien kehittäjänä on merkityksellistä. Hänen työtehtävänsä ja tutkimuksensa ovat kohdistuneet moniin seikkoihin, jotka samalla ovat erityispedagogiikan kentän käytäntöä. Katson, että hänellä on laajaalainen ja hyvä käytännöllinen perehtyneisyys erityispedagogiikkaan. Päätelmät Pidän hakijoista pätevinä FT Eira Jansson-Verkasaloa ja dosentti, FT Raija Pirttimaata. Asetan ensimmäiselle sijalle dosentti Pirttimaan ja toiselle sijalle FT Jansson-Verkasalon. Holopainen Yhteenvetona dosentti Pirttimaan opetustaidon ansioista voin todeta, että hänellä on riittävä kokemus korkea-asteen opetustyöstä, joskin jatkotutkintojen ohjauksen osalta kokemus on vähäistä. Hänellä on myös hyväksi osoitettu opetustaito vuodelta Oppimateriaalituotantoakin dosentti Pirttimaalla on enemmän kuin muilla hakijoilla, tosin se on pääosin hyvin käytännönläheistä, jolla ei sinänsä ole tieteellistä arvoa. Muuta käytännöllistä perehtyneisyyttä tehtävänalaan on kertynyt kasvatustieteellisten aineiden opettajana sosiaalialan oppilaitoksessa sekä suunnittelijana projekteissa ja tutkimushakkeissa. Lisäansiona dosentti Pirttimaalle laskettakoon toimitustyökokemus. Tieteellistä pätevyyttä arvioitaessa voidaan todeta määrällisesti melko runsas kansainvälisten artikkelien julkaisutuotanto, joskin nämä julkaisut koskevat kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten opetusta ja arviointia. Tämä osa-alue on koko erityispedagogiikan kenttää ajatellen melko kapea-alainen. Kotimaisten eri foorumeilla julkaistujen artikkeleiden, monografioiden ja lehtijuttujen määrä on runsas, siinä näkyy dosentti Pirttimaan noin 20 vuoden ura erityiskasvatuksen sektorilla, mutta osassa näistä julkaisuista tieteellinen arvo on vähäinen. Itsenäinen tutkimustyö ja rahoituksen hankkiminen ovat vasta alullaan. Katson dosentti Pirttimaan kuitenkin täyttävän pääosan virantäyttöselosteessa mainituista kelpoisuusvaatimuksista. Haluan nostaa esiin dosentti Pirttimaan erityispedagogisen asiantuntemuksen ja pitkän kokemuksen erityiskasvatuksen sektorilta erityisesti hakija Jansson-Verkasaloon verrattuna. Tällainen laaja-alaisempi asiantuntemus on eduksi professorin tehtävää ajatellen. Pidän siis dosentti, FT Raija Pirttimaata kelpoisena haettavana olevaan erityispedagogiikan professorin virkaan. Kivirauma Perinteisen akateemisen standardin mukaan yleiseen kasvatustieteen professuuriin vaadittiin tutkimuksellista näyttöä vähintään kahdelta osa-alueelta. Sama kriteeri voitaneen ulottaa myös erityispedagogiikan korkeimpaan virkaan. 3

4 4 Nyt kyseessä oleva virka on kuitenkin määritelty ei yleiseksi vaan opetuksen ja oppimisen erityispedagogisen tutkimuksen viraksi. Hakija Pirttimaalla tutkijaprofiili on monipuolisempi ja sisältää ainakin jollakin tavalla viran määrittelyn molemmat puolet, opetuksen ja oppimisen. Tuetun työllistymisen tutkiminen voidaan nähdä suurelta osin kehitysvammaisten sosiaalisten taitojen oppimisen tutkimisena. Työ on merkittävin sosiaalinen taito, jonka kautta kehitysvammainen henkilö kiinnittyy yhteiskuntaan. Myös erityispedagogisen opetuksen kriteeri täyttyy kehitysvammaisten opetussuunnitelman rakentumista, opetusta ja arviointia koskevissa artikkeleissa. Hieman ihmetyttää myös Pirttimaan kohdalla arvioitavaksi jätettyjen julkaisujen vähäinen määrä, kymmenen kappaletta. Julkaisuluettelon perusteella lisäarvioitavaa olisi kyllä löytynyt. Hakijoiden tieteellisen tuotannon perusteella arvioituna hakija Pirttimaan tuotanto täyttää nyt täytettävänä olevan professuurin määrittelyn niin opetuksen kuin oppimisen erityispedagogisen tutkimuksen suhteen. Sen sijaan hakija Jansson- Verkasalon tuotannosta ei määrittelyn toisesta kivijalasta eli opetuksesta oikein näyttöä löydy enkä muutoinkaan vielä pidä hänen tuotantoaan määrällisesti riittävänä professuuriin. Sinänsä molempien tutkijaprofiili näyttää olevan nousuuralla ja viime vuosien julkaisuaktiivisuus kiitettävää. Tiedekunta on pyytänyt hakijoiden tieteellisen pätevyyden lisäksi arvioita myös opetustaidosta ja käytännöllisestä perehtyneisyydestä tehtäväalaan. Pidän näiden asioiden arvioimista hieman outona, mutta näistä ansioista seuraavaksi jokunen havainto. Seuraavat havainnot koskevat ainoastaan hakija Pirttimaata, koska edellä olen arvioinut ainoastaan hänellä olevan riittävän tieteellisen pätevyyden nyt täytettävänä olevaan virkaan. Pirttimaalla näyttää olevan yliopistolehtorin (erityispedagogiikka) kokemusta niin Helsingin kuin Jyväskylänkin yliopistoista lähes kymmenen vuoden ajalta. Epäilemättä hänellä näin ollen täytyy olla myös opetustaitoa. Myös arvioni Pirttimaan perehtyneisyydestä tehtäväalaan on myönteinen. Hän on työskennellyt erityispedagogisten aiheiden parissa yliopistossa sekä tutkijana, suunnittelijana että opettajana noin kahden vuosikymmenen ajan; hänelle yliopisto on hyvin tuttu työympäristö. Edellä esitetyin perustein asetan ensimmäiselle ja ainoalle ehdokassijalle FT Raija Pirttimaan. Yhteenvetona lausunnoista voidaan todeta, että kaikki asiantuntijat pitävät Pirttimaata pätevänä. Hakijoiden opetustaidon arvioimiseksi tiedekuntaneuvosto päätti kokouksessaan varata viran hakijoille mahdollisuuden opetusnäytteeseen ja haastatteluun. Dosentti, FT Raija Pirttimaa antoi opetusnäytteen tiedekuntaneuvoston kokouksen yhteydessä. Haastattelu järjestettiin opetusnäytteen jälkeen. Kokouksessaan tiedekuntaneuvosto käsitteli opetusnäytteen ja haastattelun arviointia, mutta jätti asian pöydälle ja edelleen virantäyttötyöryhmän valmisteltavaksi. Opetusnäytteiden ja haastattelujen arvioinnin suoritti virantäyttötyöryhmä. Yhteenvetona opetusnäytteen arvioinnista työryhmä toteaa, että

5 Pirttimaalla on opetusnäytteellä osoitettu riittävä opetuskyky osana professorilta vaadittavaa opetustaitoa. 5 Haastattelun perusteella työryhmä toteaa, että Pirttimaalla on riittävä kokemus ja tausta professorin viran hoitoon. Virantäyttöasetuksen (1581/91) 15 :n mukaan asiantuntijalausunnot saatuaan ehdollepanoviranomainen tekee virantäyttölain 9 :ssä tarkoitetun virkaehdotuksen tai, jos ketään ei voida asettaa ehdolle virkaan, päätöksen virantäyttöasian raukeamisesta. Hakijoiden kelpoisuudesta virkaan ei päätetä erikseen. Virantäyttölain (856/91, 648/97) 9 :n mukaan virka, joka on ollut haettavana täytetään korkeakoulun tekemän virkaehdotuksen nojalla. Virkaehdotukseen pannaan säädetyt kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista kolme vahvistettujen perusteiden mukaan ansiokkainta. Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 11 :n mukaan yliopiston hallituksen tehtävänä on nimittää tai ottaa professorit, jos palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta. Hallintojohtosäännön 42 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on käsitellä professorin viran täyttämistä koskevat asiat nimittämistä lukuun ottamatta. Erimielisyyden sattuessa toimitetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa. Äänestys tapahtuu virkaikäjärjestyksessä, virkaiältään nuorin ensin, puheenjohtaja viimeisenä. Äänestyslausuntoon tulee sisältyä lyhyt perustelu, joka pohjautuu keskeisiin kelpoisuusvaatimuksiin ja virantäyttöselosteesta ja virantäyttöön liittyvistä asiapapereista ilmeneviin asioihin. Kaikista ehdokassijoista äänestetään samalla kertaa. Ääniä laskettaessa korkeampaa ehdokassijaa kannattava ääni luetaan hakijan hyväksi myös alempaan ehdokassijaan. Virantäyttötyöryhmä (professori Juhani Suortti (pj.), professori Pentti Hakkarainen, professori Timo Järvilehto, professori Pauli Siljander, professori Hannu Soini, lehtori Tuula Tervo-Määttä, opiskelija Emilia Helle ja hallintopäällikkö Mikko Isohanni) on kokouksessaan käsitellyt asiaa ja esittää yksimielisesti tiedekuntaneuvostolle seuraavaa: Pirttimaalla on opetusnäytteen, haastattelun, asiantuntijalausuntojen ja hakemusasiakirjoista ilmenevien muiden ansioiden perusteella professorin virkaan vaadittava opetustaito Pirttimaalla on asiantuntijalausuntojen ja hakemusasiakirjoista ilmenevien seikkojen perusteella erityispedagogiikan professorin virkaan vaadittava tieteellinen pätevyys virantäyttöselosteen mukaisesti. Viran alan täsmennys on opetuksen ja oppimisen erityispedagoginen tutkimus. Pirttimaalla on haastattelun, asiantuntijalausuntojen sekä hakemusasiakirjoista ilmenevien asioiden perusteella virkaan vaadittava käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan virantäyttöselosteen mukaisesti asetetaan asiantuntijalausuntojen ja hakemusasiakirjoista ilmenevien seikkojen sekä opetusnäytteen ja haastattelun perusteella dosentti, filosofian tohtori Raija Pirttimaa virkaehdotuksessa ensimmäiselle ja ainoalle ehdokassijalle esitetään, että Pirttimaa nimitetään professorin virkaan, erityispedagogiikka (nro 285). LIITTEENÄ - virantäyttötyörymän muistio

6 - asiantuntijalausunnot - Pirttimaan hakemusasiakirjat - virantäyttöseloste 6 Päätösesitys Päätös 1. Asetetaan virantäyttötyöryhmän yksimielisen esityksen mukaisesti asiantuntijalausuntojen ja hakemusasiakirjoista ilmenevien seikkojen perusteella dosentti, FT Raija Pirttimaa virkaehdotuksessa ensimmäiselle ja ainoalle ehdokassijalle. 2. Esitetään yliopiston hallitukselle, että dosentti, filosofian tohtori Raija Pirttimaa nimitetään professorin virkaan, erityispedagogiikka (nro 285). Viran alan täsmennys on opetuksen ja oppimisen erityispedagoginen tutkimus. 3. Varataan hakijalle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tästä päätöksestä mahdollisuus tehdä muistutus virkaehdotuksesta yliopiston rehtorille. Mahdollinen muistutus on toimitettava Oulun yliopiston kirjaamoon (PL 8000, Oulun yliopisto) 22. päivänä toukokuuta 2008 klo mennessä. Postitse lähetettävä muistutus on jätettävä postin kuljetettavaksi siten, että se on perillä yliopiston kirjaamossa määräajan päättyessä Päätettiin yksimielisesti esittelyn mukaisesti. 3. Päätettiin esittelyn mukaisesti. 4 Professorin virka, kasvatustiede (nro 248), Oulu 4. käsittely (virantäyttöseloste) Virka on perustettu opettajainvalmistuslaitokseen asetuksella 166/ ja siirretty käyttäytymistieteiden laitokseen valtioneuvoston päätöksellä 1082/74 ja sittemmin siirretty Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikköön. Virka on tullut avoimeksi, koska viran haltija professori Jaakko Luukkonen on irtisanoutunut lukien. Kokouksessaan tiedekuntaneuvosto päätti - että viran ala täsmennetään muotoon kasvatustiede, koulutusekonomia ja koulutussuunnittelu - esittää työryhmän ja tiedekuntaneuvoston käsittelemän virantäyttöselosteen yliopiston rehtorin hyväksyttäväksi. - esittää, että virka julistetaan haettavaksi. Yliopiston rehtori on edellyttänyt, että viran alan täsmennys arvioidaan uudelleen ottaen huomioon tutkimuksen arvioinnin tulokset sekä yliopiston strategiset linjaukset, joiden mukaan tutkimusvirkoja tulee kohdentaa vahvuusalueille ja suuremmiksi tutkimuskeskittymiksi. Kokouksessaan tiedekuntaneuvosto keskusteli asiasta ja totesi, että virantäyttötyöryhmä jatkaa asian valmistelua. Virantäyttötyöryhmä (dekaani Pauli Siljander (pj.), professori Riitta-Liisa Korkeamäki,

7 professori Rauni Räsänen, professori Leena Syrjälä, assistentti Kimmo Kontio, opiskelija Katri Pasanen, hallintopäällikkö Mikko Isohanni) on käsitellyt asiaa kokouksessaan Työryhmässä oli esillä kaksi tasavahvaa esitystä viran alan täsmentämisestä sekä niihin liittyvät virantäyttöselosteluonnokset. Korkeamäki, Räsänen ja Syrjälä esittivät viran alan täsmentämistä muotoon kasvatustiede, koulutuksen suunnittelu ja talous. Esitys ja siihen liittyvä selosteluonnos on samansisältöinen kuin tiedekuntaneuvoston päätös Kontio, Pasanen ja Siljander esittivät viran alan täsmentämistä muotoon kasvatustiede, kasvatuksen teoria ja metodologia. LIITTEENÄ virantäyttöseloste-esitykset tiedekunnassa käsitelty esitys - kasvatustiede, koulutuksen suunnittelu ja talous - kasvatustiede, kasvatuksen teoria ja metodologia Päätösesitys Tiedekuntaneuvosto keskustelee ja päättää työryhmän esitysten pohjalta 1. Viran alan täsmentämisestä. 2. Virantäyttöselosteesta rehtorille esitettäväksi. 3. Esityksestä viran julistamisesta haettavaksi. Lisäys Koulutuksen merkitys nyky-yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa on kiistaton. Koulutuksen laatuun, vaikuttavuuteen ja taloudellisuuteen on kiinnitettävä yliopistotasolla yhä enemmän huomiota. Viran alan täsmentäminen koulutuksen suunnittelun ja talouden alueelle osoittaa tiedekunnan halua vastata osaltaan näihin haasteisiin. Vähäisten resurssien vuoksi on alueelle luotava hyvä yliopistojen välinen verkosto ja yhteistyö tutkijoiden, asiantuntijoiden ja kouluttajien kesken. Viran alan täsmentäminen esitetyllä tavalla edistää myös tiedekunnan oman koulutuksen kehittämistä ja opiskelijoiden parempaa sijoittumista tulevaisuuden työmarkkinoilla. Selosteen mukaan viran pääala on kasvatustiede, mikä edellyttää hakijoilta vahvaa kasvatustieteen tutkimusperinteiden, ajattelumallien ja lähestymistapojen tuntemusta. Tällöin virkaan valittavalla tulee olla selvästi yleisen kasvatustieteen professorin tieteellinen kelpoisuus ja hän vahvistaa näin tiedekunnan kasvatustieteen aluetta yleisemmin. Viran alan täsmentäminen kasvatuksen teorian ja metodologian alueelle ei ole tässä taloudellisessa tilanteessa järkevää, koska tiedekunnassa on useita näitä alueita hallitsevia professoreita, yliassistentteja ja lehtoreita jo ennestään. Päätösesitys Esitetään rehtorille viran alaksi entinen eli kasvatustiede. 2. Päätetään viran alan täsmennykseksi koulutuksen suunnittelu ja talous.

8 Päätös 8 3. Esitetään täsmennyksen mukainen virantäyttöseloste rehtori hyväksyttäväksi. 4. Esitetään, että virka julistetaan haettavaksi Keskustelun yhteydessä Korkeamäki esitti asian pöydälle jättämistä jatkovalmistelua varten. Esitystä kannatettiin. Esittelijä esitti asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa. Tiedekuntaneuvosto äänesti asiasta. Pöydälle jättämisen kannalla olivat Keranto, Korkeamäki, Kronqvist, Kumpulainen, Lehtosaari, Pinola, Räsänen, Suortti, Syrjälä ja Yli-Luoma. Asian käsittelyn jatkamisen kannalla olivat Alenius, Siljander, Soini ja Rinkinen. Tiedekuntaneuvosto päätti äänestyksen jälkeen äänin 10 4 jättää asian pöydälle jatkovalmistelua varten. Hallintopäällikön esittelemät asiat B 1 KK Hannele Karikosken väitöskirjan arvostelu Tiedekuntaneuvosto myönsi painatusluvan KK Hannele Karikosken väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle "Lapsen koulunaloittaminen ekologisena siirtymänä. Vanhemmat informantteina lapsen siirtymisessä esiopetuksen kasvuympäristöistä perusopetuksen kasvuympäristöön". Väitöstilaisuus järjestettiin Vastaväittäjän lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta liitteenä. Yliopistoasetuksen (115/1998) 18 :n mukaan ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Karikoski on ilmoittanut, että hänellä ei ole huomauttamista vastaväittäjän lausuntoon. Väitöskirjan ja soveltuvin osin lisensiaatintutkimuksen hylkäämistä tai hyväksymistä ja arvolauseketta määrättäessä otetaan huomioon mm. seuraavat seikat: 1) tutkimusasetelman merkittävyys, omaperäisyys tai uutuus suhteessa muuhun asianomaisella alalla suoritettuun ja meneillään olevaan tutkimukseen, 2) valittujen tutkimusmenetelmien perustelu, menetelmien käytön omaperäisyys, uusien menetelmien kehittäminen, 3) saatujen tulosten teoreettinen tai käytännöllinen merkitys, 4) tutkijan tutkimuksessaan osoittama perehtyneisyys asianomaiseen tutkimusalaan ja kyky tarkastella omaa ja muuta tutkimusta kriittisesti ja tehdä selkeät johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista, 5) esityksen johdonmukaisuus ja selkeys sekä muut tyyliseikat, 6) väitöskirjan tekijän kyky puolustaa tutkimustaan väitöstilaisuudessa. Kasvatustieteiden tiedekunnan pysyväismääräysten mukaan väitöskirja arvioidaan asteikolla 1-5, jossa 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä.

9 9 Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 64 :n mukaan esittelymenettelyä ei noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa. Hallintojohtosäännön 68 :n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen arvostellessaan opintosuoritusta kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään neljä. Yliopistolain (645/1997) 42 :n mukaan opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka on nimitetty professorin virkaan. Päätös Tiedekuntaneuvosto hyväksyi KK Hannele Karikosken väitöskirjaksi tarkoittaman tutkimuksen Lapsen koulunaloittaminen ekologisena siirtymänä. Vanhemmat informantteina lapsen siirtymisessä esiopetuksen kasvuympäristöistä perusopetuksen kasvuympäristöön arvosanalla 3 (hyvä). 2 Oikaisupyyntö: opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Oulun yliopiston opetusta ja opiskelua koskevan johtosäännön 16 mukaan tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjojen esitarkastajat ja vastaväittäjät sekä suorittaa väitöskirjojen arvioinnin. Tiedekuntaneuvosto hyväksyi (B 9/2008) KL Kaarina Pirilän väitöskirjaksi tarkoittaman tutkimuksen Interaction, Motivation, and Student Learning Outcomes in E-Learning Do Personal Differences Matter? arvosanalla 2 (tyydyttävä). KL Kaarina Pirilä pyytää päivätyssä oikaisupyynnössä (liite) oikaisua väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksensa arvosanaan. Lisäksi hän esittää dekaani Siljanderin olleen esteellinen toimimaan puheenjohtajana kokouksessa. KL Kaarina Pirilän väitöskirjaksi tarkoitettua tutkimusta on käsitelty tiedekuntaneuvostossa seuraavasti: Tiedekuntaneuvosto myönsi painatusluvan KL Kaarina Pirilän väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle "Interaction, Motivation, and Student Learning Outcomes in E-Learning Do Personal Differences Matter?". Väitöstilaisuus järjestettiin Vastaväittäjien lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta on jaettu kokouskutsun liitteenä. Yliopistoasetuksen (115/1998) 18 :n mukaan ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Pirilä on ilmoittanut, että hänellä ei ole huomauttamista vastaväittäjien lausuntoon. Väitöskirjan ja soveltuvin osin lisensiaatintutkimuksen hylkäämistä tai hyväksymistä ja arvolauseketta määrättäessä otetaan huomioon mm. seuraavat seikat: 1) tutkimusasetelman merkittävyys, omaperäisyys tai uutuus suhteessa muuhun asianomaisella alalla suoritettuun ja meneillään olevaan tutkimukseen,

10 10 2) valittujen tutkimusmenetelmien perustelu, menetelmien käytön omaperäisyys, uusien menetelmien kehittäminen, 3) saatujen tulosten teoreettinen tai käytännöllinen merkitys, 4) tutkijan tutkimuksessaan osoittama perehtyneisyys asianomaiseen tutkimusalaan ja kyky tarkastella omaa ja muuta tutkimusta kriittisesti ja tehdä selkeät johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista, 5) esityksen johdonmukaisuus ja selkeys sekä muut tyyliseikat, 6) väitöskirjan tekijän kyky puolustaa tutkimustaan väitöstilaisuudessa. Kasvatustieteiden tiedekunnan pysyväismääräysten mukaan väitöskirja arvioidaan asteikolla 1-5, jossa 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä. Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 64 :n mukaan esittelymenettelyä ei noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa. Hallintojohtosäännön 68 :n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen arvostellessaan opintosuoritusta kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään neljä. Yliopistolain (645/1997) 42 :n mukaan opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka on nimitetty professorin virkaan. Päätöksentekoon osallistui tiedekuntaneuvoston kahdeksan päätösvaltaista jäsentä. Lisäys tiedekuntaneuvoston esittelylistaan Suortti kyseenalaisti Siljanderin toimimisen kokouksen puheenjohtajana dekaanin toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun vuoksi. Hallintopäällikkö Isohanni totesi, että Oulun yliopisto on antanut lausuntonsa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle eikä lausunnossa todeta Siljanderin toimineen dekaanina virheellisesti. Tiedekuntaneuvoston jäsenistä ei kukaan kannattanut Suortin esitystä. Siljander ilmoitti, ettei hän katso olevansa esteellinen toimimaan puheenjohtajana. Tiedekuntaneuvoston päätös (B9/2008) Väitöskirjan arvostelusta käydyssä keskustelussa esitettiin arvolauseeksi 2 = tyydyttävä. Esitystä kannatettiin. Suortti esitti arvolauseeksi 4 = kiitettävä. Esitystä ei kannatettu. Tiedekuntaneuvosto hyväksyi KL Kaarina Pirilän väitöskirjaksi tarkoittaman tutkimuksen "Interaction, Motivation, and Student Learning Outcomes in E-Learning Do Personal Differences Matter?" arvosanalla 2 (tyydyttävä). Professori Juhani Suortti ilmoitti jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteensä (liite). Edellä kuvatun perusteella voidaan todeta seuraavaa: Yliopistoasetuksen (115/1998) 18 mukaan asianosainen voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön väitöskirjan arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oulun yliopiston tutkinnoista, opetuksesta ja

11 opiskelijoista annetun johtosäännön 25 mukaan asianosainen voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan arvostelusta. 11 KL Kaarina Pirilän oikaisupyyntö on saapunut tiedekuntaan oikaisuajan puitteissa kokouksessa tiedekuntaneuvostossa tehtiin kaksi esitystä väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen arvolauseeksi. Kokouksessa ei kannatettu professori Suortin esitystä arvolauseeksi 4 (kiitettävä). Tiedekuntaneuvosto hyväksyi väitöskirjan arvolauseella 2 (tyydyttävä). Suortti jätti päätökseen eriävän mielipiteensä. Hallintolain (434/2003) 29 mukaan virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin kokouksessa tiedekuntaneuvoston jäsenistä ei kukaan kannattanut professori Suortin esitystä, jonka mukaan Siljander olisi ollut esteellinen toimiessaan tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Myöskään dekaani Siljander ei katsonut olevansa esteellinen tiedekuntaneuvoston puheenjohtajaksi. Päätösesitys Tiedekuntaneuvosto päättää/toteaa, että 1. KL Kaarina Pirilän oikaisupyynnössään esittämä väite dekaani Pauli Siljanderin esteellisyydestä on aiheeton, koska kokouksessa tiedekuntaneuvoston jäsenet eivät pitäneet Suorttia lukuun ottamatta Siljanderia esteellisenä. Lisäksi Siljander ilmoitti, ettei hän katso olevansa esteellinen toimimaan puheenjohtajana. 2. KL Kaarina Pirilän väitöskirjan arvosanaa koskevaa arvostelupäätöstä (B9/2008) ei ole syytä muuttaa, koska väitöskirjan arvostelussa on noudatettu yliopistolainsäädäntöä, Oulun yliopiston säädöksiä sekä tiedekunnan normaalia päätöksentekokäytäntöä ja Pirilän oikaisupyynnössä ei ole mitään sellaista uutta informaatiota tiedekuntaneuvoston jäsenille, mikä vaikuttaisi väitöskirjan arvosteluun. Päätös Siljander ja Yli-Luoma ilmoittivat, että eivät osallistu asian käsittelyyn ja poistuivat kokouksesta. Varadekaani Suortti toimi kokouksen puheenjohtajana Tiedekuntaneuvosto totesi, että Siljander ja Yli-Luoma eivät osallistu asian käsittelyyn. 1. Todettiin esittelyn mukaisesti. 2. Esittelyn mukaisesti. Professori Juhani Suortti ilmoitti jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteensä koskien väitöskirjan arvostelua (liite).