FT Susanna Pettersson

Transkriptio

1 FT Susanna Pettersson

2 Keräilyn historia Museoiden synty Maku ja ideologiat Uuden vuosituhannen kokolmastrategia Neues Museum, Berlin

3 Renessanssiajan keräilijät osoittivat kuinka maailma jäsentyi kokoelmiksi Kokoelmien luokittelusysteemien muodostuminen Ensimmäisten kokoelmaluetteloiden julkaiseminen Keräilyn suhde tietoon

4 Erilaisten kokoelmatyyppien muodostuminen universaalikokoelmat Teeman / aiheen mukaiset Myöhemmin myös lajityypin mukaan eriytyneet (taide, taideteollisuus, arkkitehtuuri) The British Museum, Enlightenment Gallery

5 Yksityisten kokoelmien merkityksen kasvaminen Yleisön huomio; Grand Tourilaisten vierailut Avaaminen laajemmalle yleisölle jo 1700 luvulla Lahjoitus kansalle Myynti Muodostivat museoinstituutioiden ytimen

6 Julkisten museoiden historian ja yksityisen keräilyn välinen suhde 1683 Ashmolean Museum, Oxford 1739 Uffizi Gallery, Firenze 1753 British Museum, Lontoo Hallitsijan kokoelmat 1793 Louvre, Pariisi

7 1800 luku suuri museoiden avaamisen vuosisata 1808 Rijksmuseum, Amsterdam 1824 National Gallery, Lontoo 1852 Eremitaasi, Pietari 1855 Bavarian National Museum, München ja paljon muita esimerkkejä

8 1800 luvulla museotyypit vakiintuivat Universaalimuseot Luonnontiede Taide, taideteollisuus Taiteenlajin mukaiset (pinakoteekit, glyptoteekit) Yhden taiteilijan tuotantoa esittelevät Yhden keräilijän kokoelmaa esittelevät

9 Museot kansan valistajana Taustalla vankka usko valistusajatteluun Valistusfilosofian tavoitteet The British Museum, Enlightenment Gallery Hands On Collection

10 Oppiaineiden historian kehitys alkaa Esimerkkinä taidehistorian historia 1800 luvulla ensimmäiset taiteen historian yleisesitykset; ensimmäiset taiteilijamonografiat Vaikutti kokoelmien esillepanoon ja päin vastoin Avainasemassa portinvartijat Mitä kokoelmiin hankittiin ja miksi Kenellä oli oikeus päättää

11 Mitä esitettiin ja miksi? Kuinka luonnontiede, taide tai tiede esitettiin kolmiulotteisena kertomuksena? Millaista maailmankuvaa esillepanot edustivat? Neues Museum, Berlin

12 Kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia Esitämmekö yhtä kertomusta vai useita rinnakkaisia? Neues Museum, Berlin

13 Kokoelmien ja institutionalisoituneen keräilyn analysointi on välttämätöntä tämän päivän näkökulmasta Kuinka toimimme? Mihin käytännöt perustuvat? Toistammeko vanhaa kaavaa?

14 Huomioalueet Olemassaolevat kokoelmavarannot Aineistojen runsaus, rikkaus ja määrä Olemassaolevan nykyistä tehokkaampi käyttö; kriittinen suhde mekaaniseen kartuttamiseen; työnjako Byzantine Museum, Athens

15 Kokoelmien käytön parantamiseksi tulee Vahvistaa kokoelmasuunnittelua ja hallintaa Painottaa kokoelmatutkimusta Julkaista kokoelmat verkossa Tehdä yhdessä muiden kanssa Architectural Museum, Ljubljana

16 Kokoelmavarannot yhtenä kokonaisuutena Verkostot ja yhteistyö Kokoelmatutkimus Museoammattilaisten liikkuvuus Yhteydet yliopistoihin

17 Making National Museums Universities of Linköping, Oslo, Leicester EuNaMus: Mapping and framing institutions Universities of Linköping, Leicester, Aegean, Paris, Tartu, Oslo, Bologna, Kozep Europai Egyetem

18 Collections for the Future Making Collections Effective Raportit julkaistu Museums Association, UK, sivuilla KOPO Projekti ja raportti, Valtion taidemuseo / Kehys TAKO

19 Lending to Europe 2005 a report produced by an independent group of experts, set up by Council resolution 13839/04 Action Plan 2006 for the EU Promotion of Museum Collections Mobility and Loan Standards

20 The aim of this Action Plan is to facilitate the access to Europe s cultural heritage, make it available for all citizens and find new ways to improve cooperation, trust and good practise for lending between museums. Gothenburg Art Museum, Sweden

21 Työryhmät loan administration and loan standards state indemnity schemes valuation, self insurance and non insurance of cultural objects immunity from seizure long term loans and loan fees building up trust and networking digitisation

22 OMC Expert Group on Mobility of Collections State indemnity and insurances Immunity from seizure Long term loans Prevention of theft and illicit traffic Exhange of expertice

23 CM 2.0 hanke Website koulutusohjelma käsikirja Museoyhteisö Ammatilliset verkostot registraattorit

24 Työkaluja uuden vuosituhannen kokoelmienhallintaan Haasteena kokoelmien käyttö Kuinka käytämme Miten hahmotamme kokoelmat Pori Art Museum, Finland

25 CM tarjoaa mahdollisuuden kokoelmien aikaisempaa syvällisempään ymmärtämiseen ja käyttöön Tulevat museoammattilaisten sukupolvet kehittävät eurooppalaista kokoelmavarantoa tietoisina toistensa tavoitteista; yhdessä Yleisöillemme tarjoutuu aikaisempaa avarammat mahdollisuudet jakaa kokemus yhteisestä kulttuuriperinnöstämme

26 Susanna Pettersson puh alvaraalto.fi