Katja Rajala ja Kaarlo Laine Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet Yhteenveto hakemuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katja Rajala ja Kaarlo Laine Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2009 2010 Yhteenveto hakemuksista"

Transkriptio

1 Katja Rajala ja Kaarlo Laine Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet Yhteenveto hakemuksista Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 232 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN

3 Sisällys 1 Johdanto 4 2 Kriteerit tuen myöntämiselle 4 3 Kunnat toteuttajina 5 4 Hankkeiden kirjo on laaja 5 5 Miten liikuntaa harrastamattomat lapset ja nuoret tavoitetaan? 6 6 Monipuolisia liikuntaelämyksiä ja tukea omaehtoiseen liikuntaan 7 7 Tavoitteena vakiinnuttaminen 7 8 Esimerkkejä erilaisista hankemalleista Lähiliikuntapaikat tutuiksi Kuopiossa Lasten liikuntapalveluketju Turussa Perheliikuntatapahtumia Imatralla ja Lappeenrannassa Liikunnan iloa Sysmässä Vesiralliryhmät Nurmijärvellä Iltapäivä- ja kesätoimintaa sekä kerhoja Savonlinnan seudulla 12 9 Pohdinta 13 LIITTEET 16 Liite 1. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet haetut ja myönnetyt avustukset lääneittäin ja maakunnittain. Liite 2. Avustusta hakeneet ja saaneet hankkeet alueittain 3

4 1 Johdanto Opetusministeriö asetti keväällä 2009 lääninhallitusten jaettavaksi euron suuruisen määrärahan lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeisiin. Aikaisempina vuosina tukea on myönnetty liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan sisältyvä liikunnan kehittämismääräraha on tavoitteiltaan laajempi kuin pelkkään iltapäivätoimintaan suunnattu tuki. Tämä näkyy myös tukea saaneiden hankkeiden toimintasuunnitelmissa, sillä mukaan mahtuu sisällöltään hyvin erilaisia hankkeita. Myöntämisperusteiden muutoksen taustalla oli ajatus päällekkäisten tukimuotojen karsimisesta; opetushallitus myöntää tukea ensisijaisesti 1-2-luokkalaisten iltapäivätoimintaan ja lääninhallitukset jakavat kerhotoiminnan tukea 3-9-luokkalaisille suunnattuun toimintaan. Nämä molemmat kerhotoiminnan muodot pitävät sisällään myös liikunnallisia hankkeita. Lääninhallitukset myönsivät lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahaa 72 hankkeelle toimintakaudelle (ks. Liite 1). Tukea hakeneita hankkeita oli 108 (ks. Liite 2). Tukea saaneet hankkeet hakivat avustusta yhteensä euroa, joten myönnetty tukisumma oli vajaa viidennes haetun tuen kokonaismäärästä. Suurin myönnetty tuki oli euroa (Tampereen kaupunki) ja pienin 900 euroa (Inarin Yritys ry). 2 Kriteerit tuen myöntämiselle Lääninhallitukset arvioivat lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahaa jakaessaan, miten avustusta hakeneet hankkeet täyttivät seuraavat myönteiselle tukipäätökselle asetetut kriteerit: 1. Tavoitteena on tukea toimintamalleja, jotka lisäävät erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta heidän luonnollisessa toimintaympäristössään. 2. Tavoitteena on myös jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen vakiinnuttaminen, uusien liikuntaelämysten saaminen, omaehtoisen liikkumisen lisääminen sekä kansalaistoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen. 3. Hankkeen toteuttajana voi olla kunta, kuntayhtymä, järjestö tai yhteisö. 4. Kehittämisavustuksia myönnettäessä painotetaan kuntakoordinoituja yhteishankkeita. 5. Tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta osaksi kunnan, järjestön tai yhteisön normaalia palvelujärjestelmää. Seuraavassa on tarkasteltu, miten tukikriteerit näkyvät myönteisen tukipäätösen saaneiden kehittämishankkeiden lääninhallituksille lähettämissä tukihakemuksissa ja niiden yhteydessä toimitetuissa toimintasuunnitelmissa. 4

5 3 Kunnat toteuttajina Päätettäessa lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden tuesta tavoitteena oli painottaa kuntakoordinoituja yhteishankkeita. Kunnat olivat hakijoina valtaosassa tukea saaneessa hankkeessa (Taulukko 1). Taulukko 1. Hakijoiden tausta lääneittäin. Lääni Kunta Urheiluseura Yhdistys Osakeyhtiö Länsi-Suomi Etelä-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Yhteensä (kpl) Suurin osa kuntien vetämistä hankkeista (33 kpl) toi hakemuksessaan esille kunnan sisäisen poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeyden toiminnan järjestämisessä. Keskeisiä toimijoita olivat liikuntatoimi, koulutoimi ja nuorisotoimi. Noin kolmannes kuntavetoisista hankkeista toteutui liikuntatoimen ja urheiluseurojen tai muiden yhdistysten yhteistyöllä. Kolmas sektori oli tavalla tai toisella mukana lähes kaikkien kuntien koordinoimien hankkeiden toiminnassa vastaten erityisesti liikunnan sisällöistä. Vastaavasti muutama urheiluseurojen tai muiden yhdistysten vetämistä hankkeista toimi tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Hakijoina olleista kolmesta osakeyhtiöstä kaksi vastasi kunnan kaikista liikuntapalveluista. 4 Hankkeiden kirjo on laaja Iltapäivätoiminnan perinteet näkyivät lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden toimintasuunnitelmissa, mutta uusi tukimuoto mahdollisti hyvin erilaisten hankkeiden tukemisen. Tuetuista hankkeista noin 16 prosenttia järjesti pelkästään iltapävätoiminnan tyylistä liikunnallista toimintaa ala- tai yläkoulujen oppilaille koulupäivän jälkeen yleensä kerran tai pari viikossa. Saman verran hankkeita (noin 15 %) järjesti iltapäivätoiminnan ohella jotain muuta toimintaa kuten välituntiliikuntaa, liikuntatapahtumia tai myöhemmin illalla kokoontuvia kerhoja. Iltapäivätoiminta oli siis jollain tavalla mukana noin kolmasosassa hankkeista. Noin puolet lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeista suuntasi toimintansa johonkin muuhun kuin iltapivätoimintaan. Hankkeet järjestivät tavallisimmin erilaisia iltaisin kokontuvia liikuntakerhoja ja -kursseja. Välituntiliikunnan kehittäminen oli myös usean hankkeen suunnitelmissa, samoin erilaisten tapahtumien, teemapävien, retkien tai leirien järjestäminen sekä koulutus. Hakijoista noin 15 prosenttia puhui yleisesti lasten ja nuorten liikuntakerhoista, jolloin toiminnan tarkempi sisältö ei avautunut. 5

6 Noin puolet hankkeista suuntasi toimintansa sekä alakoulu- että yläkouluikäisille (Taulukko 2). Näiden hankkeiden toiminta painottui yleensä alakouluihin, muutaman hankkeen toimintaan sisältyi myös lukion oppilaiden ja päivähoidossa olevien lapsien liikuntamahdollisuuksien kehittäminen. Neljännes hankkeista keskittyi alakoulujen oppilaiden liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Vain viisi hanketta ilmoitti kohderyhmäkseen pelkästään yläkoulujen oppilaat. Näistä hankkeista kaksi järjesti toimintaa myös lukion oppilaille. Perheliikuntahankkeita oli neljä ja vajaa viidennes hankkeista oli kirjannut kohderyhmäkseen yleisesti lapset ja nuoret. Taulukko 2. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden kohderyhmät. Kohderyhmä % kpl Alakoulu + yläkoulu Alakoulu Yläkoulu 8 6 Perheet 6 4 Lapset ja nuoret Yhteensä Suuri osa hankkeista toimii yhteistyössä koulujen kanssa tai kouluympäristössä, mikä on luontevaa tavoiteltaessa lapsia ja nuoria mukaan toimintaan. Liikunnan lisäämistä koulupivän sisälle voidaan pitää yhtenä liikuntakulttuurin kehittämiskohteena. Tämä näkyi myös lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden toimintasuunnitelmissa, sillä neljännes hankkeista (19 hanketta) kertoi yhdeksi tavoitteekseen liikunnan lisäämisen koulupäivän sisälle. Koulupäivän liikunnallistaminen on hankkeiden mielestä helpointa aloittaa välituntiliikunnasta. Muutama hanke panosti lisäksi koulumatkaliikuntaan. Keinot välituntiliikunnan lisäämiseksi olivat hyvin yhtenäiset. Suurin osa hankkeista hankki oppilaiden käyttöön välituntiliikuntaan soveltuvia välineitä sisältäviä välituntiliikuntakoreja. Monet hankkeet järjestivät välituntiliikunnan ohjaajan koulutusta opettajille, koulunkäyntiavustajille tai alakoulujen luokkien ja yläkoulun oppilaille. Välituntiliikunnan ohjaajien koulutus toteutui usein yhteistyössä SLU-alueen kanssa. Yksi hanke suunnitteli koulupihan maalausta pelejä ja leikkejä aktivoivaksi. Yksi hanke mainitsi tavoitteekseen koulupäivän rakennemuutoksen niin, että pidennetty välitunti antaisi paremmat mahdollisuudet liikkumiselle. Kaiki hankkeen eivät toimineet yhteistyössä koulujen kanssa. Erityyppisiä hankemalleja on esitelty luvussa 9. 5 Miten liikuntaa harrastamattomat lapset ja nuoret tavoitetaan? Hakijoista 60 prosenttia ilmoitti toimintasuunnitelmassaan tavoitteeksi liikuttaa erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia, kahdeksassa hankesuunnitelmassa oli lisäksi maininta erityislapsille suunnatusta toiminnasta. Näistä hakijoista hieman yli puolet (25 hakijaa) esitti tarkennetun ajatuksen siitä, miten terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat lapset tavoitetaan mukaan toimintaan. Tavallisimmin mainittiin matalan kynnyksen ryhmät sekä yhteistyö kouluterveydenhoitajan tai opettajien kanssa. 6

7 Muita ideoita olivat esimerkiksi nuorten toiveiden huomioiminen toiminnan suunnitteluvaiheessa, oppilashuoltoryhmien hyödyntäminen rekrytoinnissa, vertaisohjaajat, ryhmiin valinta huonon liikuntanumeron perusteella sekä sporttituntikilpailu, jossa lapset keräävät leimoja liikuntapassiinsa muusta kuin koululiikunnasta. Aikoipa yksi hanke käyttää myös lasten ja nuorten henkilökohtaisia haastatteluja mieluisan liikuntamuodon löytymiseksi. 6 Monipuolisia liikuntaelämyksiä ja tukea omaehtoiseen liikuntaan Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet tarjoavat kohderyhmälleen monipuolista ja säännöllistä liikuntaa. Kaikista hanketukihakemuksista löytyi suunnitelma liikunnan toteutuksesta, suunnitelmien tarkkuus tosin vaihteli paljon. Lajien kirjo oli laaja. Esimerkiksi Oulun läänin alueella toimivien hankkeiden lajitarjonnasta löytyi seuraavat lajit: välituntiliikuntaan sopivat pelit ja leikit, haavipallo, nyrkkeily, jalkapallo, yleisurheilulajit, ultimate, salibandy, lentopallo, pesäpallo, koripallo, voimistelu, suunnistus, hiihto, luistelu, tanssi, lumikenkäkävely, pöytätennis, patikointi, uinti, keilaus, golf, kuntosaliharjoittelu, jousiammunta, laskettelu, kiipeily ja sulkapallo. Lähes kaikki hankkeet tarjosivat toimintaansa osallistuville useampia lajeja. Yleisenä tavoitteena oli, että lapset ja nuoret löytäisivät lajikokeilujen kautta itselleen sopivan liikkumismuodon. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahan tavoitteisiin kuuluu myös omaehtoisen liikkumisen lisääminen. Tukea saaneista hankkeista 38 prosenttia ilmoitti lasten ja nuorten omaehtoisen liikkumisen tukemisen yhdeksi tavoitteistaan. Keinoja olivat muun muassa erilaiset kampanjat koulumatkaliikunnan lisäämiseksi, koulun pihan maalaus pelejä ja leikkejä aktivoivaksi, erilaiset kuntoliikuntakortit tai liikuntapassit, lähialueen luontoliikuntamahdollisuuksiin ja lähiliikuntapaikkoihin tutustuminen sekä näihin liittyvien teemapäivien järjestäminen. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahan hakulomakkeessa ei pyydetty ilmoittamaan, kuinka paljon lapsia ja nuoria hanke tavoittelee mukaan toimintaansa. Tämän vuoksi on vaikea arvioida kehittämishankkeiden tavoittelemaa liikkujien kokonaismäärää. Esimerkiksi Etelä-Suomen läänin 24 tukea saaneesta hankkeesta seitsemän oli kirjannut tavoiteltavan liikkujien määrän toimintasuunnitelmaansa (yhteensä 990 lasta ja nuorta). Joissakin hakemuksissa oli mainittu, että toiminta kohdistuu esimerkiksi kaikille päiväkoti- tai alakouluikäisille. Hankkeiden järjestämät liikuntakerhot kokoontuvat yleisimmin kerran tai kaksi viikossa. Monet hankkeet olivat jättäneet kokoontumiskerrat toimintasuunnitelmissaan osallistujamäärien tavoin lukijan arvailtaviksi. 7 Tavoitteena vakiinnuttaminen Toiminnan vakiinnuttamiseen viitattiin suurimmassa osassa lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankeiden toimintasuunnitelmissa; 76 prosenttia hankkeista oli kirjannut tavoitteekseen hanketoiminnan liittämisen jatkossa osaksi pysyvää toimintaa. Suurin osa 7

8 hakijoista kuitenkin käsitteli toiminnan vakiinnuttamista hyvin yleisellä tasolla, jolloin hakemuksesta ei selviä tarkemmin, mitä vakiinnuttaminen käytännössä tarkoittaa. Tällaisia yleisen tason viittauksia olivat esimerkiksi: Tavoitteena on vakiinnuttaa toimiviksi havaitut käytännöt. Hankkeen myötä luodaan uusi toimintamalli täydentämään kaupungin tarjontaa. Toiminta jatkuu kunnan normaalitoimintana. Tarkoitus on jatkaa tulevaisuudessa samalla toimintamallilla. Jos löydetään rahoitus, niin voidaan turvata kerhot. Yhteistyötahot miettivät vakinaistamisen tavan hankkeen aikana saatujen kokemusten pohjalta. Reilu viidennes hankkeista esitti toimintasuunnitelman yhteydessä tarkempia ajatuksia toiminnan vakiinnuttamisesta. Varsinkin niissä hankkeissa, joissa urheiluseurat olivat aktiivisina toimijoina, uskottiin seuratoiminnassa aktiivisesti mukana olevien koulutukseen. Yksi hanke oli suunnitellut kerhojaosten perustamista urheiluseuroihin vastaamaan jatkossa lasten ja nuorten kerhotoiminnasta. Urheiluseurat näkivät jatkon kannalta tärkeäksi markkinoida hankkeensa toimintaa tehokkaasti kuntiin, jolloin tiivistyvän yhteistyön myötä turvattaisiin toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeät, lähinnä taloudelliset resurssit. Yksi seura pohti vakinaistamisen edellyttävän kehittämishankkeen aikana käynnistetyn toiminnan tuotteistamista. Parin hankkeen tavoitteena oli yhteistyön tiivistäminen oppilaitosten kanssa; opiskelijoiden toimiessa ohjaajina turvataan ohjaajaresurssit jatkossakin. Erityisesti kuntien vetämät hankkeet painottivat poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä toiminnan jatkuvuuden kannalta. Muutaman hankkeen tavoitteena oli luoda hallintokuntien rajat ylittävät yhteiset pelisäännöt lasten ja nuorten liikunnalle, jolloin yhteistyötahojen roolit selkiytyvät ja liikuntatarjonta vakinaistuu. Tavoitteena oli esimerkiksi todistaa kunnan päättäjille toiminnan tarpeellisuus erilaisella toiminnasta kerätyllä tiedolla ja saada toiminta näin mukaan kunnan talousarvioon. Muutaman kunnan suunnitelmissa oli valmistella kehittämishankkeen aikana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, hallintokuntarajat ylittävää lasten ja nuorten liikuntastrategiaa tai harrastustoiminnan palveluketjua, jonka osaksi hankkeen toiminta myöhemmin liitetään. Vain pari hanketta oli pohtinut toimintasuunnitelmassaan yksityiskohtaisesti ja perusteellisesti, mitä hanketoiminnan vakinaistaminen vaatii. Seuraavassa on esimerkki Kirkkonummelta: Kirkkonummen kunnan sivistystoimen koordinoima Terve elämä! -kampanja on laaja päiväkoti- ja peruskouluikäisille kohdistuva terveellisten elintapojen kehittämiseen liittyvä poikkihallinnollinen hanke, jossa liikunta on yhtenä osana yhdessä ruokailu- ja nukkumistottumusten kanssa. Liikuntaa edistetään kehittämällä välituntiliikuntaa sekä kouluttamalla koulujen ja päiväkotien henkilökuntaa. Toiminnan lähtökohdan muodostavat kouluista ja päiväkodeista lähtevät kehittämisideat, mikä sitouttaa ja motivoi henkilökuntaa. Hankkeen aikana syntyneet toimintatavat huomioidaan virallisissa asiakirjoissa: kunta- ja koulukohtaisesissa opetussuunnitelmissa, koulujen lukuvuosisuunnitelmissa, varhaiskasvatussuunnitelmassa, päiväkotien toimintasuunnitelmissa sekä lasten henkilökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Uuden toiminnan aikana syntyneet yhtestyötavat kootaan taulukkoon, jossa näkyvät 8

9 tavoitteet, toiminta, vastuutahot ja resurssit. Näiden yhteenvetotaulukoiden avulla toimintamalli esitetään jatkosuunnitelmineen hyväksyttäväksi kunnan eri toimialojen lautakunnissa ja se viedään käsiteltäväksi myös kunnanvaltuustoon. 8 Esimerkkejä erilaisista hankemalleista Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet esittivät hyvin erilaisia liikunnan kehittämissuunnitelmia. Tässä on kuvattu muutaman erityyppisen hankkeen toiminnan sisältöä. 8.1 Lähiliikuntapaikat tutuiksi Kuopiossa Kuopion kaupungin Lähiliikunta tutuksi -hanke on osa laajempaa poikkihallinnollista kokonaisuutta. Kuopion kaupungin strategiassa vapaa-ajanpalvelujen tavoitteena on osaltaan mahdollistaa kuntalaisille hyvä elämä ja laadukkaat palvelut. Liikunnan osalta toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi on kirjattu Liikettä Läpi Elämän terveyttä edistävän liikunnan ohjelmaan. Lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä keskeisiä toimintamalleja ovat Lähiliikuntaohjelma, Pienet Lapset Liikeelle -toimintamalli sekä Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa Liikuntapolku. Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa on koulutoimen, kulttuuritoimen ja vapaaajantoimen yhteistyömalli lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Liikuntapolun tavoitteena on tarjota kaikille kouluikäisille elämyksiä liikunnan avulla sekä saada erityisesti vähän liikkuvat lapset liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Toimintatapoina ovat muun muassa välituntiliikunnan, koulumatkaliikunnan ja liikuntakerhotoiminnan edistäminen. Pienet Lapset Liikkeelle -toimintamallin tavoitteena on edistää päivähoidon piirissä olevien lasten ja heidän perheidensä liikkumismahdollisuuksia. Lähiliikuntatyöryhmä aloitti toimintansa vuonna 2006 ja siinä ovat edustettuina tekninen toimi, koulutoimi, kaavoitus, päivähoito, tilakeskus, vapaa-ajantoimi ja ympäristötoimi sekä eri asiantuntijat tarpeen mukaan. Työryhmän tavoitteena on ollut kartoittaa Kuopion lähiliikuntapaikat ja osoittaa kehitettävät kohteet. Lähiliikuntapaikkoja on rakennettu tai peruskorjattu eri kaupunginosiin. Lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi kirjatut toimenpiteet ovat käynnistyneet hyvin ja osin jo vakiintuneet pysyviksi yhteistyömalleiksi. Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä lasten liikkumisen edistämiseksi siten, että lasten päivittäinen liikkuminen toteutuisi suositusten mukaisesti kaikkien lasten osalta. Tähän tarvitaan näkökulman laajentamista kunnallisten palveluiden ulkopuolelle. Muun muassa tästä lähtökohdasta syntyi Lähiliikunta tutuksi -hanke. Hankkeen tavoitteena on aktivoida perheet aktiivisemmiksi asuinalueidensa lähiliikuntapaikkojen käyttäjiksi. Keskeisinä toimijoina ovat perheet itse sekä asuinalueilla toimivat liikunta- ja nuorisojärjestöt sekä asukasyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt. Tavoitteena on myös tukea yhdistysten toiminnan kehittämistä niin, että se aiempaa monipuolisemmin tukisi perheiden monipuolista liikkumista sekä tuottaisi asukkaiden yhteistoiminnan kautta yhteisöllisyyden mukanaan tuomaa hyvinvointia. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa järjestöt ja yhdistykset ottavat koordinoidusti tehtäväkseen kehittää ja tarjota toimintaa oman alueensa 9

10 lähiliikuntapaikoilla ja -puistoissa. Tähän pyritään ns. vastuuviikkojärjestelmän avulla tällöin sovitaan etukäteen, mikä järjestö vastaa milläkin viikolla lähiliikuntapaikan toiminnasta. Toimintamallien luomista edistetään koulutuksen ja ideapakettien avulla. Lähiliikunta tutuksi -hankkeen yhteistyötahoja ovat Lähiliikuntaohjelma, Pienet Lapset Liikkeelle sekä Aktiivinen Lapsuus ja Nuoruus Kuopiossa liikuntapolun kautta toiminnassa mukana olevat hallintokunnat täydennettynä asuntotoimella. Erilaisilla järjestöillä on keskeinen rooli toiminnan toteuttajina. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat yhteistyöverkoston kokoaminen, yhteystyötahojen koulutus, toimintaohjelman sisällön kehittäminen, vastuuviikkotoiminnan käynnistäminen lähiliikuntapaikoilla, toiminta tukevien tapahtumien ja teemapäivien järjestäminen sekä toiminnan markkinointi ja viestintä. Hanke on suunniteltu kolmivuotiseksi vuosille Hankkeelle muodostetaan ohajusryhmä, joka ohjaa ja koordinoi toimenpiteitä. Tehdyt ohjelmat, suunnitelmat ja toimenpiteet dokumentoidaan ja kootaan hankkeesta tehtävään raporttiin. 8.2 Lasten liikuntapalveluketju Turussa Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen ja opetuspalvelukeskuksen Lasten matalan kynnyksen harrastetoiminnan kehittäminen liittyy opetuspalvelukeskuksen laajaan kehityskokonaisuuteen Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä, jonka tavoitteena on kehittää monipuolisesti lasten ja nuorten hyvinvointia ja aktiivista elämäntapaa koulun kautta. Lasten matalan kynnyksen harrastetoiminnan tavoitteita ovat aktivoida lapsia ja nuoria liikkumaan, urheilu- ja liikuntaseuratoiminnan tuominen lähelle lapsen arkea sekä alueellisen lähiliikunnan kehittäminen. Kohderyhmänä ovat erityisesti vähän liikkuvat lapset. Tavoitteena on rohkaista seuroja tarjoamaan alueellista harrastustoimintaa, johon lapset ja nuoret voivat helposti ja omatoimisesti siirtyä harrastamaan. Tätä tavoitetta hankkeessa kuvataan termillä lähiliikunta. Hankkeella pyritään tiivistämään Turun opetustoimen ja liikuntatoimen yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Tavoitteena on hyödyntää liikuntatoimen ja opetustoimen vahvuuksia eli opetustoimen läsnäoloa lapsen arjessa ja liikuntatoimen osaamista vähän liikkuvien lasten aktivoinnissa sekä luoda tiivis yhteistyö liikuntajärjestöjen kanssa. Lopputuloksena on luonteva kolmiyhteys koulun, liikuntapalveluiden ja seurojen välillä, mikä auttaa liikunnan palveluketjun kehittämisessä. Tavoitteena on mallintaa siirtyminen koulujen kerhotoiminnasta seurojen tuottamaan alueelliseen harrastetoimintaan. Matalan kynnyksen harrastetoiminta koostuu seurojen järjestämästä kerhomallisesta toiminnasta. Kokoontumiskertoja on yksi viikossa ja tarjolla oleva liikunta on helppoa, kaikille sopivaa, yhteistoimintaan kannustavaa sekä monipuolista. Ryhmät on jaettu 2-3- luokkalaisille ja 4-6-luokkalaisille. Ohjaajat koulutetaan ennen toiminnan käynnistämistä (Löydä Liikunta -koulutus). Toimintaan osallistuvien lasten toivotaan löytävän itselleen vapaa-ajan harrastuksen, jota voisivat jatkaa urheiluseurassa. Toiminnan pilottivaiheessa mukana on 15 eri Turun lähiötä ja niiden koulua sekä yhdeksän urheiluseuraa. Harrastetoiminnassa hyödynnetään koulujen saleja ja koulujen lähiympäristöjen liikkumisolosuhteita. Harrastetoiminnan toteutuspaikoiksi on 10

11 pilottivaiheessa valittu alueita, joilla olemassa olevaa lasten harrastetoimintaa on vähän, joilla seuratoiminta on vähäisempää tai jotka ovat sosioekonomisesti haastavia. Hankkeen toisen toimintavuoden aikana on suunnitelmissa laajentaa toiminta 30 alueeseen ja lopulta vuosina kattamaan 40 alueellista keskusta. Tavoitteena on vakiinnuttaa matalan kynnyksen harrastustoiminta osaksi Turun kaupungin normaalia liikuntapalvelujärjestelmää ja luoda lapsille katkeamaton harrastamisen palveluketju. 8.3 Perheliikuntatapahtumia Imatralla ja Lappeenrannassa Imatran kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut sekä Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimi saivat molemmat tukea lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahasta Lasten liikuntamaa -toiminnan käynnistämiselle. Molemmissa kaupungeissa toiminta toteutuu yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Toiminnasta on jo kokemuksia, sillä Lappeenrannan kaupunki aloitti Lasten liikuntamaa -toiminnan Joutsenossa keväällä 2009 uuden liikuntahallin avattua ovensa. Lasten liikuntamaa on koko perheen hauska ja monipuolinen liikuntapaikka. Tarjolla on paljon erilaisia liikkumisvälineitä, jotka mahdollistavat vapaamuotoisen liikkumisen isossa sisätilassa valvotusti, mutta ilman ohjausta. Liikuntamaan valvonnasta ja rakentamisesta vastaavat paikalliset järjestöt. Liikuntatoimi maksaa valvojille pienen korvauksen. Erilaiset liikuntavälineet muodostavat toiminnan perustan, joten iso osa kuluista menee välinehankintoihin. Lapset eivät voi tulla liikuntamaahan ilman vanhempaansa tai muuta aikuista. Toiminnan halutaan edistävän perheiden yhdessäoloa ja yhdessä harrastamista. Perheet pääsevät liikkumaan Lasten liikuntamaahan sunnuntaiaamupäivisin pari kertaa kuukaudessa. Toiminnasta tiedotetaan muun muassa sanomalehdissä sekä kouluihin, päiväkoteihin, neuvoloihin ja seurakunnan kerhoihin jaettavilla esitteillä. 8.4 Liikunnan iloa Sysmässä Sysmän kunnan liikuntatoimen Liikunnan iloa ilman sijoja -hanke liikuttaa yläkouluikäisiä poikia, päiväkoti-ikäisiä lapsia sekä kehittää välituntiliikuntaa. Hankkeen tavoitteena on tarjota liikuntamahdollisuuksia vähän liikuntaa harrastaville yläkouluikäisille pojille. Toiminnan suunnittelusta ja ohjaamisesta vastaa paikallisen urheiluseuran liikunnanohjaaja. Pojat kokoontuvat liikkumaan viikoittain ja liikuntakertojen sisällöt suunnitellaan yhdessä poikien kanssa, jolloin toiminnan lähtökohdat rakentuvat poikien omista toiveista. Hankkeen suunnitelmissa on aloittaa liikuntakerho 3-6-vuotiaille lapsille yhteistyössä kunnallisen päivähoidon kanssa. Kerhoon pääsevät niin päivähoidossa kuin kotihoidossakin olevat lapset. Suunnitelmissa on kouluttaa ohjaajia pienten lasten liikuntakerhoihin sekä tarjota koulutusta päivähoidon henkilökunnalle. Välituntiliikunnan kehittämistä pohditaan yhdessä koulujen kanssa. Tavoitteena on järjestää ohjattua välituntiliikuntaa yhdestä kahteen kertaan viikossa. 11

12 8.5 Vesiralliryhmät Nurmijärvellä Voimistelu- ja urheiluseura Nurmijärven Kunto ry kehittää vesirallitoimintaa nurmijärveläisille lapsille Rajamäen uimahallissa. Seura kouluttaa vesirallitoiminnan ohjaajat ja hankii toiminnassa tarvittavaa välineistöä. Tavoitteena on käynnistää kaksi ryhmää syksyllä 2009 ja kaksi keväällä Jokaiseen ryhmään mahtuu 20 lasta ja ryhmät kokoontuvat kymmenen kertaa. Keväällä 2010 vesiralliin osallistuneille järjestetään viikonloppuleiri Märkiön leirikeskuksessa. Seura pyrkii toimintakauden aikana tuotteistamaan vesirallitoiminnan ja jatkamaan sitä osana normaalitoimintaansa. Ohjaajien koulutusta on suunniteltu jatkettavan vuosittain. Ohjaajiksi innostetaan ensisijaisesti seuran omia nuoria. 8.6 Iltapäivä- ja kesätoimintaa sekä kerhoja Savonlinnan seudulla Savonlinnan Seudun Liikunta ry:n hankkeen Säpinät iltapäivät toiminta pyörii Savonlinnassa, Enonkoskella, Kerimäellä ja Punkaharjulla. Savonlinnan Seudun Liikunta ry (SSL) on Savonlinnan seudun liikunta- ja urheiluseurojen perustama paikallinen liikuntajärjestö, jonka yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on ollut koulujen liikuntakerhotoiminnan kehittäminen. Sporttikerhotoimintaa on järjestetty vuodesta 2004 lähtien. Kerhotoiminta on pyörinyt samanlaisena useamman vuoden ajan. Toiminta uudistui syksyllä 2009 alkavalle kaudelle. Hankkeen koordinaattorina toimii SSL ry. Yhteistyötahoja ovat Savonlinnan kaupungin sivistysvirasto, Enonkosken, Kerimäen ja Punkaharjun liikuntatoimet, Etelä-Savon Liikunta ry:n Kyläsporttihanke sekä alueen koulut ja urheiluseurat. Hankkeen toiminta koostuu 3-6-luokkalaisille suunnatuista Säpinäiltapäivä -kerhoista, yläkoulujen kerhotoiminnan kehittämisestä, säpinämessuista, sporttituntikilpailusta sekä koululaisten loma-ajan liikunnasta. Alakoulujen 3-6 luokkien oppilaille suunnattujen Säpinäiltapäivien ideana on koululle tuleva SSL:n peräkärry, joka on täynnä erilaisia liikuntavälineitä. Vaunu tulee koulun pihalle puoliltapäivin, jolloin välineistö on oppilaiden käytössä ainakin yhdellä välitunnilla. Varsinainen kerho käynnistyy koulun pihalla klo 13 jatkuen parin tunnin ajan. Huonolla säällä kerho kokoontuu koulun liikuntasalissa. Paikalla on kahdesta kolmeen ohjaajaa. Säpinäperäkärry kiertää isot koulut kahden viikon välein. Toimintapäivät isoilla kouluilla ovat maanantaista torstaihin. Perjantaisin peräkärry viedään pienemmille kouluille, joissa on tavoitteena järjestää toimintaa kolmesta viiteen kertaa kouluvuoden aikana. SSL jatkaa yhdellä erityiskoululla aikaisemmin käynnistämäänsä kerhotoimintaa. Kerran viikossa kokoontuva kerho sisältyy oppilaiden päiväohjelmaan, joten oppilaat tulevat kerhoon luokittain. Kaikilla toiminnassa mukana olevilla kouluilla järjestetään syksyllä ja keväällä säpinämessut. Paikalliset urheiluseurat esittelevät messuilla toimintaansa. Luokat tutustuvat messujen tarjontaan koulupäivän aikana ja oppilaat voivat koulun jälkeen tutustua eri pisteisiin omatoimisesti. SSL järjestää syksyllä 2009 kaikille 3-6 luokan oppilaille avoimen sporttituntukilpailun, jossa oppilaat keräävät passeihin vapaa-ajan liikuntasuorituksiaan. Liikuntasuorituksiksi kelpaavat kaikki muut paitsi koulun liikuntatunnit. Oppilaiden huoltajat kuittaavat 12

13 liikuntasuoritukset viikoittain. Liikunnallisesti aktiivisin luokka palkitaan leirikoululla Tanhuvaaran urheiluopistossa. Yläkoululaisille on oma kilpailu. SSL tarjoaa yläkoululaisille Nuori Suomi ry:n Mä oon täällä (MOT) -koulutusta. Tavoitteena on, että koulutukseen osallistuneet oppilaat perustaisivat omalle koululleen liikuntakerhoryhmiä, joissa he toimivat vertaisohjaajina. SSL järjestää lisäksi alakoululaisille suunnattuja jalkapallo- ja pesäpallokerhoja kesä- ja heinäkuussa. Viikoittaisia kerhokertoja on kaikkiaan Pohdinta Verrattaessa lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden toimintasuunnitelmia tuelle asetettuihin kriteereihin, parhaiten toteutunee tavoite jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen vakiintumisen tukemisesta ja liikuntaelämysten tuottamisesta. Lähes kaikki hankkeet tarjoavat monipuolista liikuntaa ja mahdollisuuden tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin. Yhteistyö urheiluseurojen kanssa on yleistä tarjoten toimintaan osallistuville lapsille ja nuorille mahdollisuuden tutustua seurojen toimintaan ja jatkaa harrastustaan seuratoiminnan piirissä. Toimintasuunnitelmat kertoivat yleisesti monipuolisesta liikuntatarjonnasta, mutta lasten ja nuorten rekrytointi mukaan toimintaan jäi usein pimentoon. Keskeisenä edellytyksiä tuen myöntämiselle oli liikkumismahdollisuuksien kehittäminen terveytensä kannalta liian vähän liikkuville lapsille ja nuorille. Tähän hankkeet olisivat voineet paneutua paremminkin toimintasuunnitelmia tehdessään. Noin 60 prosenttia tukea saaneista hankkeista oli viitannut toimintasuunnitelmassaan liian vähän liikkuviin lapsiin ja nuoriin. Näistä hankkeista vain puolet oli esittänyt tarkempia ajatuksia siitä, miten liikkumattomat lapset ja nuoret tavoitetaan mukaan toimintaan. Hankkeet voisivat kuvailla toimintasuunnitelmissaan paremmin tiedotukseen ja rekrytointiin liittyviä asioita. Kehittämishankkeiden toivottiin tukevan myös lasten ja nuorten omaehtoista liikuntaa sekä kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä. Noin 40 prosenttia hankkeista oli huomioinut toimintasuunnitelmassaan omaehtoisen liikunnan edistämisen. Urheiluseurat ovat mukana yleisesti hankkeiden toiminnassa. Joidenkin hankkeiden tavoitteena on tukea seurojen toimintaa esimerkiksi koulutuksen avulla ja kehittää uusia toimintatapoja lasten harrasteliikuntaan. Monet hankkeet järjestävät koulutusta alakoulun ylimpien luokkien sekä yläkoulun oppilaille tavoitteenaan oppilaiden toimiminen vertaisohjaajina sekä osallistuminen toiminnan suunnitteluun. Muun muassa näiden seikkojen voidaan katsoa edistävän kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä. Hankkeiden tuli esittää hakemuksen yhteydessä suunnitelma toiminnan vakiinnuttamisesta. Suurin osa hankkeista, lähes 80 prosenttia, oli maininnut sanan vakiinnuttaminen toimintasuunnitelmassaan, mutta vain reilu viidennes hankkeista esitti tarkemman suunnitelman vakiinnuttamisesta. Jatkuvuuden kannalta olisi toivottavaa, että hankkeet pohtisivat toiminnan vakiinnuttamisen edellyttämiä seikkoja paremmin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tavoite kuntakoordinoitujen yhteishankkeiden tukemisesta täyttyi hyvin. Kunta oli hakijana 70 prosentissa hankkeista. Suurin osa kuntien vetämistä hankkeista toi 13

14 hakemuksessaan esille kunnan sisäisen poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeyden toiminnan järjestämisessä. Kolmas sektori oli aktiivisesti mukana lähes kaikkien kuntien koordinoimien hankkeiden toiminnassa. Tukea saaneiden hankkeiden joukossa oli kuitenkin muutama urheiluseuran tai muun yhdistyksen vetämä hanke, joka ei täyttänyt lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahan kriteereitä ainakaan sen suhteen, että tavoitteena oli tukea kuntakoordinoituja yhteishankkeita. Esimerkkinä mainittakoon vanhempainyhdistyksen järjestämä yksittäinen liikuntakerho tai yhden koulun hakema avustus iltapäiväkerholleen. Jälkimmäisenä mainittu hanke oli käyttänyt avustuksen hakemiseen kehittämismäärärahan hakulomakeen sijaan iltapäivätoiminnan hakulomaketta. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet esittivät useita erinomaisia suunnitelmia lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksien kehittämiseksi. Toimintasuunnitelmat olivat kuitenkin monen hankkeen kohdalla harmittavan keskeneräisiä. Epäselvyyksiä oli niin kohderyhmissä, toiminnan sisällöissä kuin yhteistyötahojen rooleissakin. Yhteistyötahot oli lueteltu usein ilman tarkempaa kuvausta niiden tehtävistä hankkeen toiminnassa. Harva hanke esitti jonkinlaisen sitoumuksen yhteistyötahojen osallistumisesta toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen (esimerkiksi eri tahojen yhteyshenkilöiden nimet ja yhteystiedot). Hankkeiden toimintasuunnitelmissa esiintyi liian usein maininta suunnitelman tarkentumisesta tulevan kesän tai syksyn aikana. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahaan liittyneen hakuprosessin aikataulu ja ajoitus keväällä 2009 ei ehkä ollut paras mahdollinen. Usean hankkeen toimintasuunnitelmasta oli ymmärrettävissä, että tieto haettavasta avustuksesta tuli kuntiin myöhään. Monet hankkeet olivat täydentäneet toimintasuunnitelmiaan viimeisen hakupäivän jälkeen. Myöhään saatu tieto selittää osaltaan hakemusten keskeneräisiä toimintasuunnitelmia. Lääninhallitukset myönsivät lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahaa ensimmäistä kertaa toimikaudelle Aikaisempina vuosina tukea on myönnetty liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan sisältyvä liikunnan kehittämismääräraha on tavoitteiltaan laajempi kuin pelkkään iltapäivätoimintaan suunnattu tuki. Tämä näkyi selvästi tukea saaneiden hankkeiden toimintasuunnitelmissa. Vaikka iltapäivätoiminnan perinteet heijastuivat vahvasti, oli hankkeiden kirjo laaja. Mukaan mahtui liikkumisolosuhteiden kehittämistä, perheliikuntatapahtumien käynnistämistä, urheiluseuratoiminnan kehittämistä, koulujen kerhotoimintaa sekä kunnallisten liikuntapalveluketjujen luomista. Parin kunnan tavoitteena oli hankkeen toiminnan myötä valmistella kuntaan uutta lasten ja nuorten liikunnan strategiaa. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahan tavoitteena oli tukea nimenomaan kehittämishankkeita. Tukea saaneiden hankkeiden joukossa oli kokonaan uusia lasten ja nuorten liikunnan hankkeita, vanhan jo olemassaolevan toiminnan kehittämiseen tähtääviä hankkeita sekä muutama hanke, jotka toimintasuunnitelman perusteella jatkavat edellisinä vuosina käynnistämäänsä toimintaa ilman kehittämistavoitteita. Muutaman hankkeen kohdalla oli toimintasuunnitelman perusteella vaikea päätellä, onko kyseessä uuden toiminnan kehittäminen vai vanhan toiminnan jatkaminen. Tavallisimmin hankkeet olivat hakeneet tukea jo olemassaolevan toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena oli muun muassa etsiä uusia yhteistyötahoja, tiivistää 14

15 poikkihallinnollista yhteistyötä, laajentaa toimintaa uusiin kohderyhmiin tai uusille alueille tai selkiyttää lasten ja nuorten liikunnan palvelujärjestelmää. Suurin osa hankkeista esitti jonkinlaisia kehittämissuunnitelmia. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahaan liittyvän hakuprosessin aikataulu ja siihen liittyvä tiedotus olisi hyvä suunnitella jatkossa paremmin. Keväällä 2009 aikataulu oli liian tiukka. Hakijoiden pitäisi saada tieto haettavasta määrärahasta hyvissä ajoin, jotta toimintasuunnitelman laatimiseen olisi käytettävissä enemmän aikaa. Keväällä 2009 jätettyjen hakemusten osittainen keskeneräisyys kertoo paitsi tiukasta aikataulusta myös ohjeistuksen riittämättömyydestä. Tuen hakemiseen liittyviä ohjeita voisi jatkossa tarkentaa. Hakemusten sisällöllistä arviointia olisi hyvä kehittää päätöksentekovaiheessa - miten tukimuodolle asetetut kriteerit näkyvät hankkeiden toimintasuunnitelmissa? Lasten ja nuorten liikuntaan liittyvää tukijärjestelmää olisi hyvä selkiyttää ja karsia päällekkäisyyksiä ainakin kehitettäessä liikkumismahdollisuuksia koulun toimintaympäristössä. Nyt liikunnan kehittämiseen on voinut saada tukea kolmesta eri tukimuodosta: lääninhallitusten myöntämistä lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahasta sekä 3-9-luokkalaisille suunnatun kerhotoiminnan tuesta ja opetushallituksen myöntämästä tuesta ensisijaisesti 1-2-luokkalaisten iltapäivätoimintaan. Muutamasta lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeen toimintasuunnitelmasta oli havaittavissa, että kehittämismäärärahalla tuettu toiminta liittyy hyvin läheisesti koulujen kerhotoimintaan, ja hankkeille ei itselleenkään ole välttämättä selvää, mitä toimintaa milläkin rahalla toteutetaan. 15

16 Liite 1. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet haetut ja myönnetyt avustukset lääneittäin ja maakunnittain. LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Varsinais-Suomi Hakenut Saanut Kemiönsaaren kunta Loimaan kaupunki Tarvasjoen kunta Turun kaupunki Turun Urheiluliitto ry Uusikaupunki Yhteensä Satakunta Hakenut Saanut Rauman kaupunki Yhteensä Pohjanmaa Hakenut Saanut Kauhajoen kaupunki Kokkolan kaupunki Lestijärven kunta Seinäjoen kaupunki Vetelin kunta Yhteensä Pirkanmaa Hakenut Saanut Tampereen kaupunki Valkeakosken Haka ry Yhteensä Keski-Suomi Hakenut Saanut Jyväskylän kaupunki Yhteensä ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI Uusimaa Hakenut Saanut Espoon kaupunki Helsingin kaupunki: Liikuntaa kaikille tasavertaisesti Helsingin kaupunki: Nuorten liikuntapassi Non Fighting Generation ry Keravan kaupunki Kirkkonummen kunta Masalan Koti- ja Kouluyhdistys ry

17 Lohjan Liikuntakeskus oy Nurmijärven Kunto ry Tammisaaren kapunki Tuusulan kunta Vantaan kaupunki Vihdin kunta Yhteensä Itä-Uusimaa Hakenut Saanut Porvoon Liikunnallinen Iltapäiväkerho ry Ruotsinpyhtään kunta Yhteensä Päijät-Häme Hakenut Saanut Lahden kaupunki Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Nastolan kunta Sysmän kunta Yhteensä Kanta-Häme Hakenut Saanut Riihimäen kaupunki Yhteensä Etelä-Karjala Hakenut Saanut Imatran kaupunki Janakkalan Jana ry Lappeenrannan kaupunki Yhteensä Kymenlaakso Hakenut Saanut Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry Yhteensä ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Pohjois-Karjala Hakenut Saanut Ilomantsin kunta Itä-Suomen liikuntaopisto Kiteen kaupunki Yhteensä Pohjois-Savo Hakenut Saanut Kuopio Lapinlahden Veto ry

18 Varkauden kaupunki Vieremän Koitto Yhteensä Etelä-Savo Hakenut Saanut Hirvensalmen kunta Savonlinnan seudun liikunta ry Yhteensä OULUN LÄÄNI Pohjois-Pohjanmaa Hakenut Saanut Haukiputaan kunta Iin kunta Kalajoen kaupunki Ajax-Sarkkiranta ry Liikuntakeskus Oy Pudasjärven 4H-yhdistys ry Siikalatvan kunta Yhteensä Kainuu Hakenut Saanut Kajaanin kaupunki Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni ry Paltamon kunta Puolangan kunta Vaalan kunta Yhteensä LAPIN LÄÄNI Hakenut Saanut Enontekiön kunta Inarin Yritys ry Kemin Lämärit ry TUL:n Lapin piiri ry Pelkosenniemen kunta Pellon kunta Ranuan kunta Rovaniemen kaupunki Savukosken kunta Sodankylän kunta Sodankylän 4H Utsjoen kunta Yhteensä Kaikki yhteensä

19 Liite 2. Avustusta hakeneet ja saaneet hankkeet alueittain. Alue Hakenut Saanut Prosenttia Itä-Suomi % Lappi % Etelä-Suomi % Länsi-Suomi % Oulu % Yhteensä % 19

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Koulun henkilökunnan fyysinen aktiivisuus (oma jaksaminen) Liikuntatunnit Opettajien osaamisen lisääminen Toiminnalliset

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Rahoituksen tukikeinot miten mukaan?

Rahoituksen tukikeinot miten mukaan? Liikkuva koulu kiertue 2012 Rahoituksen tukikeinot miten mukaan? Ilpo Piri Uudenmaan ELY-keskus 13.12.2012 Valtio käyttää liikunnan edistämiseen veikkausvoittovaroja - Kaudelle 2012-2013 määrärahaa lasten

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Perustettu vuonna 1993.

Perustettu vuonna 1993. LiikU lukuina Perustettu vuonna 1993. Yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii yli tuhannen liikunta- ja urheiluseuran asialla. Jäsenet ovat liikuntaseuroja ja järjestöjä. Vaikuttaa Satakunnan ja Varsinais-

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Torumisesta tekemiseen, turhautumisesta toimintaan

Torumisesta tekemiseen, turhautumisesta toimintaan Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

Meidän koulumme on Liikkuva koulu Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät

Lisätiedot

Turku liikkuu iloiten

Turku liikkuu iloiten Turku liikkuu iloiten 5.5.2015 Ilo kasvaa liikkuen seminaari Turussa Palvelupäällikkö Ulla Soukainen Turku, varhaiskasvatus ulla.soukainen@turku.fi Turun sanomien kolumni 28.4.2015 Kehitystrendit eivät

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Rahoituksen tukikeinot

Rahoituksen tukikeinot Rahoituksen tukikeinot Liikkuva koulu kiertue Vaasa 22.11.2012 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan ELY, Vaasa Pohjanmaa ELY-keskus: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri työllisyyden edistäminen,

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin!

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin! Ketolanperän koulu Liikkuva koulu voi hyvin! Liikkuva koulu -koulutus Juha Isosaari & Laura Isoaho 20.9.2012 Ketolanperän koulu 94 oppilasta, 6 opettajaa Luokat 0-4 Haja-asutusalueen koulu Suuri osa kyyditysoppilaita

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 Liikkuva-koulu Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 KOULUN LIIKUNTAPAIKAT Koulun sali, sorakenttä, tenniskenttä, yleisurheilukenttä, monitoimiareena ja jäähalli. Pienen kävelymatkan päässä

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen Oulun Liikkuvat koulut Susanna Hellsten Kai Lotvonen Liikkuvat koulut Oulussa Liikkuva koulu hankkeessa on tällä hetkellä mukana 3+1 koulua On lähdetty liikkeelle koulujen omista lähtökohdista Uusia hankekouluja

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä KESKEISET PALVELUT KOULUILLE Mentorointi Koulutukset Kampanjat (VALO ry) Opintomatka Mikkelin liikkuviin

Lisätiedot

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu?

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Lapsiperheiden liikunnan edistäminen Pirkanmaalla Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, LT, dos UKK-instituutti Lapsiperheiden hyvinvointi Mitä lapsiperheille kuuluu? Lapsiperhetutkimusten

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

JYYn liikunta-avustukset

JYYn liikunta-avustukset JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN

LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN Kokemuksia onnistumisista, haasteista ja rehtorin roolista Lappeenranta 9.6.2015 JYRÄNGÖN KOULU LUKUVUOSI 2003-2004 Liikuntaa ei opeteta ops:n edellyttämää

Lisätiedot

K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0

K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0 K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0 1 S einäjoen kaupunki Kerhotoiminnan kehittämissuunnitelma 2014 2020 s isällysluettelo 1. Kerhotoiminnan valtakunnalliset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille www.salibandy.net Seuratuki: tarkoitus Liikunnan harrastaminen kaikille lapsille ja nuorille Liikunnallinen elämäntapa ohjatun seuratoiminnan kautta

Lisätiedot

Pilottihankkeiden seurannan tuloksia

Pilottihankkeiden seurannan tuloksia Pilottihankkeiden seurannan tuloksia LK-seminaari 5.-6.10.2011, Yksikönjohtaja Kaarlo Laine Likes Vaikutuksia Oppilaiden liikkuminen koulupäivän aikana on lisääntynyt (9 mainintaa) Oppilaiden ja opettajien

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU 1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

VAPAA-AIKA- JA KULTTUURITOIMEN AVUS- TUSSÄÄNTÖ

VAPAA-AIKA- JA KULTTUURITOIMEN AVUS- TUSSÄÄNTÖ VAPAA-AIKA- JA KULTTUURITOIMEN AVUS- TUSSÄÄNTÖ Sivistyslautakunta 29.9.2011 37 SISÄLLYSLUETTELO Vapaa-aika- ja kulttuuritoimen avustusten muodot 1 Hakukelpoisuus avustukseen ja avustuksen määrä 1 Avustuksen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

Kainuun liikuntakysely

Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Liikuntakysely Kainuun koululaisille. Liikuntakyselyllä kartoitetaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamista ja toiveita harrastamisen suhteen. Vastaajat

Lisätiedot

Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja

Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja Liikuntaolosuhteet Uimahalli Jäähalli Curlinghalli Tennishalli Ulkotenniskentät Lumilautarinne Skeittipaikka

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISHANKKEET 2010 2011; YHTEENVETO HAKEMUKSISTA JA TILISELVITYKSISTÄ

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISHANKKEET 2010 2011; YHTEENVETO HAKEMUKSISTA JA TILISELVITYKSISTÄ LASTEN JA NUORTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISHANKKEET 2010 2011; YHTEENVETO HAKEMUKSISTA JA TILISELVITYKSISTÄ Jaana Jaako ja Kaarlo Laine Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 252 LIKES-tutkimuskeskus ISBN

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS 2010

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS 2010 ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/ SEURANTA VASTUUTAHOT/ AIKATAULU TOTEUTUNUT 2009 Taidekasvatus

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet HEINOLAN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Liikuntajärjestöjen avustusohjeet Heinolan liikunta- ja kulttuurilautakunta 12.2.2013 (4.11.2014 74 säännöt urheiluasioiden palkitsemisesta, 3.6.2015 33 3. Kohdeavustukset)

Lisätiedot

Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla haku vuodelle 2016

Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla haku vuodelle 2016 Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla haku vuodelle 2016 Ohje avustuksen hakijalle Lähtökohdat Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Valtakunnallinen koululaiskysely: Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM Operatiivinen johtaja Janne Jauhiainen,

Lisätiedot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY VIRTAIN KAUPUNKI Liikunta- ja nuorisotoimi 15.02.2012 LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY Virtain kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi myöntää vuosittain liikuntatoimintaan

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE

MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE Nuorisolain mukaan kunnan yhtenä tehtävänä on tukea nuorisojärjestöjä ja nuorten toimintaryhmiä. Laki edellyttää myös kuntia toimimaan yhteistyössä nuorisojärjestöjen

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot