Katja Rajala ja Kaarlo Laine Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet Yhteenveto hakemuksista

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katja Rajala ja Kaarlo Laine Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2009 2010 Yhteenveto hakemuksista"

Transkriptio

1 Katja Rajala ja Kaarlo Laine Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet Yhteenveto hakemuksista Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 232 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN

3 Sisällys 1 Johdanto 4 2 Kriteerit tuen myöntämiselle 4 3 Kunnat toteuttajina 5 4 Hankkeiden kirjo on laaja 5 5 Miten liikuntaa harrastamattomat lapset ja nuoret tavoitetaan? 6 6 Monipuolisia liikuntaelämyksiä ja tukea omaehtoiseen liikuntaan 7 7 Tavoitteena vakiinnuttaminen 7 8 Esimerkkejä erilaisista hankemalleista Lähiliikuntapaikat tutuiksi Kuopiossa Lasten liikuntapalveluketju Turussa Perheliikuntatapahtumia Imatralla ja Lappeenrannassa Liikunnan iloa Sysmässä Vesiralliryhmät Nurmijärvellä Iltapäivä- ja kesätoimintaa sekä kerhoja Savonlinnan seudulla 12 9 Pohdinta 13 LIITTEET 16 Liite 1. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet haetut ja myönnetyt avustukset lääneittäin ja maakunnittain. Liite 2. Avustusta hakeneet ja saaneet hankkeet alueittain 3

4 1 Johdanto Opetusministeriö asetti keväällä 2009 lääninhallitusten jaettavaksi euron suuruisen määrärahan lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeisiin. Aikaisempina vuosina tukea on myönnetty liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan sisältyvä liikunnan kehittämismääräraha on tavoitteiltaan laajempi kuin pelkkään iltapäivätoimintaan suunnattu tuki. Tämä näkyy myös tukea saaneiden hankkeiden toimintasuunnitelmissa, sillä mukaan mahtuu sisällöltään hyvin erilaisia hankkeita. Myöntämisperusteiden muutoksen taustalla oli ajatus päällekkäisten tukimuotojen karsimisesta; opetushallitus myöntää tukea ensisijaisesti 1-2-luokkalaisten iltapäivätoimintaan ja lääninhallitukset jakavat kerhotoiminnan tukea 3-9-luokkalaisille suunnattuun toimintaan. Nämä molemmat kerhotoiminnan muodot pitävät sisällään myös liikunnallisia hankkeita. Lääninhallitukset myönsivät lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahaa 72 hankkeelle toimintakaudelle (ks. Liite 1). Tukea hakeneita hankkeita oli 108 (ks. Liite 2). Tukea saaneet hankkeet hakivat avustusta yhteensä euroa, joten myönnetty tukisumma oli vajaa viidennes haetun tuen kokonaismäärästä. Suurin myönnetty tuki oli euroa (Tampereen kaupunki) ja pienin 900 euroa (Inarin Yritys ry). 2 Kriteerit tuen myöntämiselle Lääninhallitukset arvioivat lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahaa jakaessaan, miten avustusta hakeneet hankkeet täyttivät seuraavat myönteiselle tukipäätökselle asetetut kriteerit: 1. Tavoitteena on tukea toimintamalleja, jotka lisäävät erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta heidän luonnollisessa toimintaympäristössään. 2. Tavoitteena on myös jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen vakiinnuttaminen, uusien liikuntaelämysten saaminen, omaehtoisen liikkumisen lisääminen sekä kansalaistoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen. 3. Hankkeen toteuttajana voi olla kunta, kuntayhtymä, järjestö tai yhteisö. 4. Kehittämisavustuksia myönnettäessä painotetaan kuntakoordinoituja yhteishankkeita. 5. Tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta osaksi kunnan, järjestön tai yhteisön normaalia palvelujärjestelmää. Seuraavassa on tarkasteltu, miten tukikriteerit näkyvät myönteisen tukipäätösen saaneiden kehittämishankkeiden lääninhallituksille lähettämissä tukihakemuksissa ja niiden yhteydessä toimitetuissa toimintasuunnitelmissa. 4

5 3 Kunnat toteuttajina Päätettäessa lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden tuesta tavoitteena oli painottaa kuntakoordinoituja yhteishankkeita. Kunnat olivat hakijoina valtaosassa tukea saaneessa hankkeessa (Taulukko 1). Taulukko 1. Hakijoiden tausta lääneittäin. Lääni Kunta Urheiluseura Yhdistys Osakeyhtiö Länsi-Suomi Etelä-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Yhteensä (kpl) Suurin osa kuntien vetämistä hankkeista (33 kpl) toi hakemuksessaan esille kunnan sisäisen poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeyden toiminnan järjestämisessä. Keskeisiä toimijoita olivat liikuntatoimi, koulutoimi ja nuorisotoimi. Noin kolmannes kuntavetoisista hankkeista toteutui liikuntatoimen ja urheiluseurojen tai muiden yhdistysten yhteistyöllä. Kolmas sektori oli tavalla tai toisella mukana lähes kaikkien kuntien koordinoimien hankkeiden toiminnassa vastaten erityisesti liikunnan sisällöistä. Vastaavasti muutama urheiluseurojen tai muiden yhdistysten vetämistä hankkeista toimi tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Hakijoina olleista kolmesta osakeyhtiöstä kaksi vastasi kunnan kaikista liikuntapalveluista. 4 Hankkeiden kirjo on laaja Iltapäivätoiminnan perinteet näkyivät lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden toimintasuunnitelmissa, mutta uusi tukimuoto mahdollisti hyvin erilaisten hankkeiden tukemisen. Tuetuista hankkeista noin 16 prosenttia järjesti pelkästään iltapävätoiminnan tyylistä liikunnallista toimintaa ala- tai yläkoulujen oppilaille koulupäivän jälkeen yleensä kerran tai pari viikossa. Saman verran hankkeita (noin 15 %) järjesti iltapäivätoiminnan ohella jotain muuta toimintaa kuten välituntiliikuntaa, liikuntatapahtumia tai myöhemmin illalla kokoontuvia kerhoja. Iltapäivätoiminta oli siis jollain tavalla mukana noin kolmasosassa hankkeista. Noin puolet lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeista suuntasi toimintansa johonkin muuhun kuin iltapivätoimintaan. Hankkeet järjestivät tavallisimmin erilaisia iltaisin kokontuvia liikuntakerhoja ja -kursseja. Välituntiliikunnan kehittäminen oli myös usean hankkeen suunnitelmissa, samoin erilaisten tapahtumien, teemapävien, retkien tai leirien järjestäminen sekä koulutus. Hakijoista noin 15 prosenttia puhui yleisesti lasten ja nuorten liikuntakerhoista, jolloin toiminnan tarkempi sisältö ei avautunut. 5

6 Noin puolet hankkeista suuntasi toimintansa sekä alakoulu- että yläkouluikäisille (Taulukko 2). Näiden hankkeiden toiminta painottui yleensä alakouluihin, muutaman hankkeen toimintaan sisältyi myös lukion oppilaiden ja päivähoidossa olevien lapsien liikuntamahdollisuuksien kehittäminen. Neljännes hankkeista keskittyi alakoulujen oppilaiden liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Vain viisi hanketta ilmoitti kohderyhmäkseen pelkästään yläkoulujen oppilaat. Näistä hankkeista kaksi järjesti toimintaa myös lukion oppilaille. Perheliikuntahankkeita oli neljä ja vajaa viidennes hankkeista oli kirjannut kohderyhmäkseen yleisesti lapset ja nuoret. Taulukko 2. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden kohderyhmät. Kohderyhmä % kpl Alakoulu + yläkoulu Alakoulu Yläkoulu 8 6 Perheet 6 4 Lapset ja nuoret Yhteensä Suuri osa hankkeista toimii yhteistyössä koulujen kanssa tai kouluympäristössä, mikä on luontevaa tavoiteltaessa lapsia ja nuoria mukaan toimintaan. Liikunnan lisäämistä koulupivän sisälle voidaan pitää yhtenä liikuntakulttuurin kehittämiskohteena. Tämä näkyi myös lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden toimintasuunnitelmissa, sillä neljännes hankkeista (19 hanketta) kertoi yhdeksi tavoitteekseen liikunnan lisäämisen koulupäivän sisälle. Koulupäivän liikunnallistaminen on hankkeiden mielestä helpointa aloittaa välituntiliikunnasta. Muutama hanke panosti lisäksi koulumatkaliikuntaan. Keinot välituntiliikunnan lisäämiseksi olivat hyvin yhtenäiset. Suurin osa hankkeista hankki oppilaiden käyttöön välituntiliikuntaan soveltuvia välineitä sisältäviä välituntiliikuntakoreja. Monet hankkeet järjestivät välituntiliikunnan ohjaajan koulutusta opettajille, koulunkäyntiavustajille tai alakoulujen luokkien ja yläkoulun oppilaille. Välituntiliikunnan ohjaajien koulutus toteutui usein yhteistyössä SLU-alueen kanssa. Yksi hanke suunnitteli koulupihan maalausta pelejä ja leikkejä aktivoivaksi. Yksi hanke mainitsi tavoitteekseen koulupäivän rakennemuutoksen niin, että pidennetty välitunti antaisi paremmat mahdollisuudet liikkumiselle. Kaiki hankkeen eivät toimineet yhteistyössä koulujen kanssa. Erityyppisiä hankemalleja on esitelty luvussa 9. 5 Miten liikuntaa harrastamattomat lapset ja nuoret tavoitetaan? Hakijoista 60 prosenttia ilmoitti toimintasuunnitelmassaan tavoitteeksi liikuttaa erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia, kahdeksassa hankesuunnitelmassa oli lisäksi maininta erityislapsille suunnatusta toiminnasta. Näistä hakijoista hieman yli puolet (25 hakijaa) esitti tarkennetun ajatuksen siitä, miten terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat lapset tavoitetaan mukaan toimintaan. Tavallisimmin mainittiin matalan kynnyksen ryhmät sekä yhteistyö kouluterveydenhoitajan tai opettajien kanssa. 6

7 Muita ideoita olivat esimerkiksi nuorten toiveiden huomioiminen toiminnan suunnitteluvaiheessa, oppilashuoltoryhmien hyödyntäminen rekrytoinnissa, vertaisohjaajat, ryhmiin valinta huonon liikuntanumeron perusteella sekä sporttituntikilpailu, jossa lapset keräävät leimoja liikuntapassiinsa muusta kuin koululiikunnasta. Aikoipa yksi hanke käyttää myös lasten ja nuorten henkilökohtaisia haastatteluja mieluisan liikuntamuodon löytymiseksi. 6 Monipuolisia liikuntaelämyksiä ja tukea omaehtoiseen liikuntaan Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet tarjoavat kohderyhmälleen monipuolista ja säännöllistä liikuntaa. Kaikista hanketukihakemuksista löytyi suunnitelma liikunnan toteutuksesta, suunnitelmien tarkkuus tosin vaihteli paljon. Lajien kirjo oli laaja. Esimerkiksi Oulun läänin alueella toimivien hankkeiden lajitarjonnasta löytyi seuraavat lajit: välituntiliikuntaan sopivat pelit ja leikit, haavipallo, nyrkkeily, jalkapallo, yleisurheilulajit, ultimate, salibandy, lentopallo, pesäpallo, koripallo, voimistelu, suunnistus, hiihto, luistelu, tanssi, lumikenkäkävely, pöytätennis, patikointi, uinti, keilaus, golf, kuntosaliharjoittelu, jousiammunta, laskettelu, kiipeily ja sulkapallo. Lähes kaikki hankkeet tarjosivat toimintaansa osallistuville useampia lajeja. Yleisenä tavoitteena oli, että lapset ja nuoret löytäisivät lajikokeilujen kautta itselleen sopivan liikkumismuodon. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahan tavoitteisiin kuuluu myös omaehtoisen liikkumisen lisääminen. Tukea saaneista hankkeista 38 prosenttia ilmoitti lasten ja nuorten omaehtoisen liikkumisen tukemisen yhdeksi tavoitteistaan. Keinoja olivat muun muassa erilaiset kampanjat koulumatkaliikunnan lisäämiseksi, koulun pihan maalaus pelejä ja leikkejä aktivoivaksi, erilaiset kuntoliikuntakortit tai liikuntapassit, lähialueen luontoliikuntamahdollisuuksiin ja lähiliikuntapaikkoihin tutustuminen sekä näihin liittyvien teemapäivien järjestäminen. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahan hakulomakkeessa ei pyydetty ilmoittamaan, kuinka paljon lapsia ja nuoria hanke tavoittelee mukaan toimintaansa. Tämän vuoksi on vaikea arvioida kehittämishankkeiden tavoittelemaa liikkujien kokonaismäärää. Esimerkiksi Etelä-Suomen läänin 24 tukea saaneesta hankkeesta seitsemän oli kirjannut tavoiteltavan liikkujien määrän toimintasuunnitelmaansa (yhteensä 990 lasta ja nuorta). Joissakin hakemuksissa oli mainittu, että toiminta kohdistuu esimerkiksi kaikille päiväkoti- tai alakouluikäisille. Hankkeiden järjestämät liikuntakerhot kokoontuvat yleisimmin kerran tai kaksi viikossa. Monet hankkeet olivat jättäneet kokoontumiskerrat toimintasuunnitelmissaan osallistujamäärien tavoin lukijan arvailtaviksi. 7 Tavoitteena vakiinnuttaminen Toiminnan vakiinnuttamiseen viitattiin suurimmassa osassa lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankeiden toimintasuunnitelmissa; 76 prosenttia hankkeista oli kirjannut tavoitteekseen hanketoiminnan liittämisen jatkossa osaksi pysyvää toimintaa. Suurin osa 7

8 hakijoista kuitenkin käsitteli toiminnan vakiinnuttamista hyvin yleisellä tasolla, jolloin hakemuksesta ei selviä tarkemmin, mitä vakiinnuttaminen käytännössä tarkoittaa. Tällaisia yleisen tason viittauksia olivat esimerkiksi: Tavoitteena on vakiinnuttaa toimiviksi havaitut käytännöt. Hankkeen myötä luodaan uusi toimintamalli täydentämään kaupungin tarjontaa. Toiminta jatkuu kunnan normaalitoimintana. Tarkoitus on jatkaa tulevaisuudessa samalla toimintamallilla. Jos löydetään rahoitus, niin voidaan turvata kerhot. Yhteistyötahot miettivät vakinaistamisen tavan hankkeen aikana saatujen kokemusten pohjalta. Reilu viidennes hankkeista esitti toimintasuunnitelman yhteydessä tarkempia ajatuksia toiminnan vakiinnuttamisesta. Varsinkin niissä hankkeissa, joissa urheiluseurat olivat aktiivisina toimijoina, uskottiin seuratoiminnassa aktiivisesti mukana olevien koulutukseen. Yksi hanke oli suunnitellut kerhojaosten perustamista urheiluseuroihin vastaamaan jatkossa lasten ja nuorten kerhotoiminnasta. Urheiluseurat näkivät jatkon kannalta tärkeäksi markkinoida hankkeensa toimintaa tehokkaasti kuntiin, jolloin tiivistyvän yhteistyön myötä turvattaisiin toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeät, lähinnä taloudelliset resurssit. Yksi seura pohti vakinaistamisen edellyttävän kehittämishankkeen aikana käynnistetyn toiminnan tuotteistamista. Parin hankkeen tavoitteena oli yhteistyön tiivistäminen oppilaitosten kanssa; opiskelijoiden toimiessa ohjaajina turvataan ohjaajaresurssit jatkossakin. Erityisesti kuntien vetämät hankkeet painottivat poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä toiminnan jatkuvuuden kannalta. Muutaman hankkeen tavoitteena oli luoda hallintokuntien rajat ylittävät yhteiset pelisäännöt lasten ja nuorten liikunnalle, jolloin yhteistyötahojen roolit selkiytyvät ja liikuntatarjonta vakinaistuu. Tavoitteena oli esimerkiksi todistaa kunnan päättäjille toiminnan tarpeellisuus erilaisella toiminnasta kerätyllä tiedolla ja saada toiminta näin mukaan kunnan talousarvioon. Muutaman kunnan suunnitelmissa oli valmistella kehittämishankkeen aikana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, hallintokuntarajat ylittävää lasten ja nuorten liikuntastrategiaa tai harrastustoiminnan palveluketjua, jonka osaksi hankkeen toiminta myöhemmin liitetään. Vain pari hanketta oli pohtinut toimintasuunnitelmassaan yksityiskohtaisesti ja perusteellisesti, mitä hanketoiminnan vakinaistaminen vaatii. Seuraavassa on esimerkki Kirkkonummelta: Kirkkonummen kunnan sivistystoimen koordinoima Terve elämä! -kampanja on laaja päiväkoti- ja peruskouluikäisille kohdistuva terveellisten elintapojen kehittämiseen liittyvä poikkihallinnollinen hanke, jossa liikunta on yhtenä osana yhdessä ruokailu- ja nukkumistottumusten kanssa. Liikuntaa edistetään kehittämällä välituntiliikuntaa sekä kouluttamalla koulujen ja päiväkotien henkilökuntaa. Toiminnan lähtökohdan muodostavat kouluista ja päiväkodeista lähtevät kehittämisideat, mikä sitouttaa ja motivoi henkilökuntaa. Hankkeen aikana syntyneet toimintatavat huomioidaan virallisissa asiakirjoissa: kunta- ja koulukohtaisesissa opetussuunnitelmissa, koulujen lukuvuosisuunnitelmissa, varhaiskasvatussuunnitelmassa, päiväkotien toimintasuunnitelmissa sekä lasten henkilökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Uuden toiminnan aikana syntyneet yhtestyötavat kootaan taulukkoon, jossa näkyvät 8

9 tavoitteet, toiminta, vastuutahot ja resurssit. Näiden yhteenvetotaulukoiden avulla toimintamalli esitetään jatkosuunnitelmineen hyväksyttäväksi kunnan eri toimialojen lautakunnissa ja se viedään käsiteltäväksi myös kunnanvaltuustoon. 8 Esimerkkejä erilaisista hankemalleista Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet esittivät hyvin erilaisia liikunnan kehittämissuunnitelmia. Tässä on kuvattu muutaman erityyppisen hankkeen toiminnan sisältöä. 8.1 Lähiliikuntapaikat tutuiksi Kuopiossa Kuopion kaupungin Lähiliikunta tutuksi -hanke on osa laajempaa poikkihallinnollista kokonaisuutta. Kuopion kaupungin strategiassa vapaa-ajanpalvelujen tavoitteena on osaltaan mahdollistaa kuntalaisille hyvä elämä ja laadukkaat palvelut. Liikunnan osalta toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi on kirjattu Liikettä Läpi Elämän terveyttä edistävän liikunnan ohjelmaan. Lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä keskeisiä toimintamalleja ovat Lähiliikuntaohjelma, Pienet Lapset Liikeelle -toimintamalli sekä Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa Liikuntapolku. Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa on koulutoimen, kulttuuritoimen ja vapaaajantoimen yhteistyömalli lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Liikuntapolun tavoitteena on tarjota kaikille kouluikäisille elämyksiä liikunnan avulla sekä saada erityisesti vähän liikkuvat lapset liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Toimintatapoina ovat muun muassa välituntiliikunnan, koulumatkaliikunnan ja liikuntakerhotoiminnan edistäminen. Pienet Lapset Liikkeelle -toimintamallin tavoitteena on edistää päivähoidon piirissä olevien lasten ja heidän perheidensä liikkumismahdollisuuksia. Lähiliikuntatyöryhmä aloitti toimintansa vuonna 2006 ja siinä ovat edustettuina tekninen toimi, koulutoimi, kaavoitus, päivähoito, tilakeskus, vapaa-ajantoimi ja ympäristötoimi sekä eri asiantuntijat tarpeen mukaan. Työryhmän tavoitteena on ollut kartoittaa Kuopion lähiliikuntapaikat ja osoittaa kehitettävät kohteet. Lähiliikuntapaikkoja on rakennettu tai peruskorjattu eri kaupunginosiin. Lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi kirjatut toimenpiteet ovat käynnistyneet hyvin ja osin jo vakiintuneet pysyviksi yhteistyömalleiksi. Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä lasten liikkumisen edistämiseksi siten, että lasten päivittäinen liikkuminen toteutuisi suositusten mukaisesti kaikkien lasten osalta. Tähän tarvitaan näkökulman laajentamista kunnallisten palveluiden ulkopuolelle. Muun muassa tästä lähtökohdasta syntyi Lähiliikunta tutuksi -hanke. Hankkeen tavoitteena on aktivoida perheet aktiivisemmiksi asuinalueidensa lähiliikuntapaikkojen käyttäjiksi. Keskeisinä toimijoina ovat perheet itse sekä asuinalueilla toimivat liikunta- ja nuorisojärjestöt sekä asukasyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt. Tavoitteena on myös tukea yhdistysten toiminnan kehittämistä niin, että se aiempaa monipuolisemmin tukisi perheiden monipuolista liikkumista sekä tuottaisi asukkaiden yhteistoiminnan kautta yhteisöllisyyden mukanaan tuomaa hyvinvointia. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa järjestöt ja yhdistykset ottavat koordinoidusti tehtäväkseen kehittää ja tarjota toimintaa oman alueensa 9

10 lähiliikuntapaikoilla ja -puistoissa. Tähän pyritään ns. vastuuviikkojärjestelmän avulla tällöin sovitaan etukäteen, mikä järjestö vastaa milläkin viikolla lähiliikuntapaikan toiminnasta. Toimintamallien luomista edistetään koulutuksen ja ideapakettien avulla. Lähiliikunta tutuksi -hankkeen yhteistyötahoja ovat Lähiliikuntaohjelma, Pienet Lapset Liikkeelle sekä Aktiivinen Lapsuus ja Nuoruus Kuopiossa liikuntapolun kautta toiminnassa mukana olevat hallintokunnat täydennettynä asuntotoimella. Erilaisilla järjestöillä on keskeinen rooli toiminnan toteuttajina. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat yhteistyöverkoston kokoaminen, yhteystyötahojen koulutus, toimintaohjelman sisällön kehittäminen, vastuuviikkotoiminnan käynnistäminen lähiliikuntapaikoilla, toiminta tukevien tapahtumien ja teemapäivien järjestäminen sekä toiminnan markkinointi ja viestintä. Hanke on suunniteltu kolmivuotiseksi vuosille Hankkeelle muodostetaan ohajusryhmä, joka ohjaa ja koordinoi toimenpiteitä. Tehdyt ohjelmat, suunnitelmat ja toimenpiteet dokumentoidaan ja kootaan hankkeesta tehtävään raporttiin. 8.2 Lasten liikuntapalveluketju Turussa Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen ja opetuspalvelukeskuksen Lasten matalan kynnyksen harrastetoiminnan kehittäminen liittyy opetuspalvelukeskuksen laajaan kehityskokonaisuuteen Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä, jonka tavoitteena on kehittää monipuolisesti lasten ja nuorten hyvinvointia ja aktiivista elämäntapaa koulun kautta. Lasten matalan kynnyksen harrastetoiminnan tavoitteita ovat aktivoida lapsia ja nuoria liikkumaan, urheilu- ja liikuntaseuratoiminnan tuominen lähelle lapsen arkea sekä alueellisen lähiliikunnan kehittäminen. Kohderyhmänä ovat erityisesti vähän liikkuvat lapset. Tavoitteena on rohkaista seuroja tarjoamaan alueellista harrastustoimintaa, johon lapset ja nuoret voivat helposti ja omatoimisesti siirtyä harrastamaan. Tätä tavoitetta hankkeessa kuvataan termillä lähiliikunta. Hankkeella pyritään tiivistämään Turun opetustoimen ja liikuntatoimen yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Tavoitteena on hyödyntää liikuntatoimen ja opetustoimen vahvuuksia eli opetustoimen läsnäoloa lapsen arjessa ja liikuntatoimen osaamista vähän liikkuvien lasten aktivoinnissa sekä luoda tiivis yhteistyö liikuntajärjestöjen kanssa. Lopputuloksena on luonteva kolmiyhteys koulun, liikuntapalveluiden ja seurojen välillä, mikä auttaa liikunnan palveluketjun kehittämisessä. Tavoitteena on mallintaa siirtyminen koulujen kerhotoiminnasta seurojen tuottamaan alueelliseen harrastetoimintaan. Matalan kynnyksen harrastetoiminta koostuu seurojen järjestämästä kerhomallisesta toiminnasta. Kokoontumiskertoja on yksi viikossa ja tarjolla oleva liikunta on helppoa, kaikille sopivaa, yhteistoimintaan kannustavaa sekä monipuolista. Ryhmät on jaettu 2-3- luokkalaisille ja 4-6-luokkalaisille. Ohjaajat koulutetaan ennen toiminnan käynnistämistä (Löydä Liikunta -koulutus). Toimintaan osallistuvien lasten toivotaan löytävän itselleen vapaa-ajan harrastuksen, jota voisivat jatkaa urheiluseurassa. Toiminnan pilottivaiheessa mukana on 15 eri Turun lähiötä ja niiden koulua sekä yhdeksän urheiluseuraa. Harrastetoiminnassa hyödynnetään koulujen saleja ja koulujen lähiympäristöjen liikkumisolosuhteita. Harrastetoiminnan toteutuspaikoiksi on 10

11 pilottivaiheessa valittu alueita, joilla olemassa olevaa lasten harrastetoimintaa on vähän, joilla seuratoiminta on vähäisempää tai jotka ovat sosioekonomisesti haastavia. Hankkeen toisen toimintavuoden aikana on suunnitelmissa laajentaa toiminta 30 alueeseen ja lopulta vuosina kattamaan 40 alueellista keskusta. Tavoitteena on vakiinnuttaa matalan kynnyksen harrastustoiminta osaksi Turun kaupungin normaalia liikuntapalvelujärjestelmää ja luoda lapsille katkeamaton harrastamisen palveluketju. 8.3 Perheliikuntatapahtumia Imatralla ja Lappeenrannassa Imatran kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut sekä Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimi saivat molemmat tukea lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahasta Lasten liikuntamaa -toiminnan käynnistämiselle. Molemmissa kaupungeissa toiminta toteutuu yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Toiminnasta on jo kokemuksia, sillä Lappeenrannan kaupunki aloitti Lasten liikuntamaa -toiminnan Joutsenossa keväällä 2009 uuden liikuntahallin avattua ovensa. Lasten liikuntamaa on koko perheen hauska ja monipuolinen liikuntapaikka. Tarjolla on paljon erilaisia liikkumisvälineitä, jotka mahdollistavat vapaamuotoisen liikkumisen isossa sisätilassa valvotusti, mutta ilman ohjausta. Liikuntamaan valvonnasta ja rakentamisesta vastaavat paikalliset järjestöt. Liikuntatoimi maksaa valvojille pienen korvauksen. Erilaiset liikuntavälineet muodostavat toiminnan perustan, joten iso osa kuluista menee välinehankintoihin. Lapset eivät voi tulla liikuntamaahan ilman vanhempaansa tai muuta aikuista. Toiminnan halutaan edistävän perheiden yhdessäoloa ja yhdessä harrastamista. Perheet pääsevät liikkumaan Lasten liikuntamaahan sunnuntaiaamupäivisin pari kertaa kuukaudessa. Toiminnasta tiedotetaan muun muassa sanomalehdissä sekä kouluihin, päiväkoteihin, neuvoloihin ja seurakunnan kerhoihin jaettavilla esitteillä. 8.4 Liikunnan iloa Sysmässä Sysmän kunnan liikuntatoimen Liikunnan iloa ilman sijoja -hanke liikuttaa yläkouluikäisiä poikia, päiväkoti-ikäisiä lapsia sekä kehittää välituntiliikuntaa. Hankkeen tavoitteena on tarjota liikuntamahdollisuuksia vähän liikuntaa harrastaville yläkouluikäisille pojille. Toiminnan suunnittelusta ja ohjaamisesta vastaa paikallisen urheiluseuran liikunnanohjaaja. Pojat kokoontuvat liikkumaan viikoittain ja liikuntakertojen sisällöt suunnitellaan yhdessä poikien kanssa, jolloin toiminnan lähtökohdat rakentuvat poikien omista toiveista. Hankkeen suunnitelmissa on aloittaa liikuntakerho 3-6-vuotiaille lapsille yhteistyössä kunnallisen päivähoidon kanssa. Kerhoon pääsevät niin päivähoidossa kuin kotihoidossakin olevat lapset. Suunnitelmissa on kouluttaa ohjaajia pienten lasten liikuntakerhoihin sekä tarjota koulutusta päivähoidon henkilökunnalle. Välituntiliikunnan kehittämistä pohditaan yhdessä koulujen kanssa. Tavoitteena on järjestää ohjattua välituntiliikuntaa yhdestä kahteen kertaan viikossa. 11

12 8.5 Vesiralliryhmät Nurmijärvellä Voimistelu- ja urheiluseura Nurmijärven Kunto ry kehittää vesirallitoimintaa nurmijärveläisille lapsille Rajamäen uimahallissa. Seura kouluttaa vesirallitoiminnan ohjaajat ja hankii toiminnassa tarvittavaa välineistöä. Tavoitteena on käynnistää kaksi ryhmää syksyllä 2009 ja kaksi keväällä Jokaiseen ryhmään mahtuu 20 lasta ja ryhmät kokoontuvat kymmenen kertaa. Keväällä 2010 vesiralliin osallistuneille järjestetään viikonloppuleiri Märkiön leirikeskuksessa. Seura pyrkii toimintakauden aikana tuotteistamaan vesirallitoiminnan ja jatkamaan sitä osana normaalitoimintaansa. Ohjaajien koulutusta on suunniteltu jatkettavan vuosittain. Ohjaajiksi innostetaan ensisijaisesti seuran omia nuoria. 8.6 Iltapäivä- ja kesätoimintaa sekä kerhoja Savonlinnan seudulla Savonlinnan Seudun Liikunta ry:n hankkeen Säpinät iltapäivät toiminta pyörii Savonlinnassa, Enonkoskella, Kerimäellä ja Punkaharjulla. Savonlinnan Seudun Liikunta ry (SSL) on Savonlinnan seudun liikunta- ja urheiluseurojen perustama paikallinen liikuntajärjestö, jonka yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on ollut koulujen liikuntakerhotoiminnan kehittäminen. Sporttikerhotoimintaa on järjestetty vuodesta 2004 lähtien. Kerhotoiminta on pyörinyt samanlaisena useamman vuoden ajan. Toiminta uudistui syksyllä 2009 alkavalle kaudelle. Hankkeen koordinaattorina toimii SSL ry. Yhteistyötahoja ovat Savonlinnan kaupungin sivistysvirasto, Enonkosken, Kerimäen ja Punkaharjun liikuntatoimet, Etelä-Savon Liikunta ry:n Kyläsporttihanke sekä alueen koulut ja urheiluseurat. Hankkeen toiminta koostuu 3-6-luokkalaisille suunnatuista Säpinäiltapäivä -kerhoista, yläkoulujen kerhotoiminnan kehittämisestä, säpinämessuista, sporttituntikilpailusta sekä koululaisten loma-ajan liikunnasta. Alakoulujen 3-6 luokkien oppilaille suunnattujen Säpinäiltapäivien ideana on koululle tuleva SSL:n peräkärry, joka on täynnä erilaisia liikuntavälineitä. Vaunu tulee koulun pihalle puoliltapäivin, jolloin välineistö on oppilaiden käytössä ainakin yhdellä välitunnilla. Varsinainen kerho käynnistyy koulun pihalla klo 13 jatkuen parin tunnin ajan. Huonolla säällä kerho kokoontuu koulun liikuntasalissa. Paikalla on kahdesta kolmeen ohjaajaa. Säpinäperäkärry kiertää isot koulut kahden viikon välein. Toimintapäivät isoilla kouluilla ovat maanantaista torstaihin. Perjantaisin peräkärry viedään pienemmille kouluille, joissa on tavoitteena järjestää toimintaa kolmesta viiteen kertaa kouluvuoden aikana. SSL jatkaa yhdellä erityiskoululla aikaisemmin käynnistämäänsä kerhotoimintaa. Kerran viikossa kokoontuva kerho sisältyy oppilaiden päiväohjelmaan, joten oppilaat tulevat kerhoon luokittain. Kaikilla toiminnassa mukana olevilla kouluilla järjestetään syksyllä ja keväällä säpinämessut. Paikalliset urheiluseurat esittelevät messuilla toimintaansa. Luokat tutustuvat messujen tarjontaan koulupäivän aikana ja oppilaat voivat koulun jälkeen tutustua eri pisteisiin omatoimisesti. SSL järjestää syksyllä 2009 kaikille 3-6 luokan oppilaille avoimen sporttituntukilpailun, jossa oppilaat keräävät passeihin vapaa-ajan liikuntasuorituksiaan. Liikuntasuorituksiksi kelpaavat kaikki muut paitsi koulun liikuntatunnit. Oppilaiden huoltajat kuittaavat 12

13 liikuntasuoritukset viikoittain. Liikunnallisesti aktiivisin luokka palkitaan leirikoululla Tanhuvaaran urheiluopistossa. Yläkoululaisille on oma kilpailu. SSL tarjoaa yläkoululaisille Nuori Suomi ry:n Mä oon täällä (MOT) -koulutusta. Tavoitteena on, että koulutukseen osallistuneet oppilaat perustaisivat omalle koululleen liikuntakerhoryhmiä, joissa he toimivat vertaisohjaajina. SSL järjestää lisäksi alakoululaisille suunnattuja jalkapallo- ja pesäpallokerhoja kesä- ja heinäkuussa. Viikoittaisia kerhokertoja on kaikkiaan Pohdinta Verrattaessa lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden toimintasuunnitelmia tuelle asetettuihin kriteereihin, parhaiten toteutunee tavoite jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen vakiintumisen tukemisesta ja liikuntaelämysten tuottamisesta. Lähes kaikki hankkeet tarjoavat monipuolista liikuntaa ja mahdollisuuden tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin. Yhteistyö urheiluseurojen kanssa on yleistä tarjoten toimintaan osallistuville lapsille ja nuorille mahdollisuuden tutustua seurojen toimintaan ja jatkaa harrastustaan seuratoiminnan piirissä. Toimintasuunnitelmat kertoivat yleisesti monipuolisesta liikuntatarjonnasta, mutta lasten ja nuorten rekrytointi mukaan toimintaan jäi usein pimentoon. Keskeisenä edellytyksiä tuen myöntämiselle oli liikkumismahdollisuuksien kehittäminen terveytensä kannalta liian vähän liikkuville lapsille ja nuorille. Tähän hankkeet olisivat voineet paneutua paremminkin toimintasuunnitelmia tehdessään. Noin 60 prosenttia tukea saaneista hankkeista oli viitannut toimintasuunnitelmassaan liian vähän liikkuviin lapsiin ja nuoriin. Näistä hankkeista vain puolet oli esittänyt tarkempia ajatuksia siitä, miten liikkumattomat lapset ja nuoret tavoitetaan mukaan toimintaan. Hankkeet voisivat kuvailla toimintasuunnitelmissaan paremmin tiedotukseen ja rekrytointiin liittyviä asioita. Kehittämishankkeiden toivottiin tukevan myös lasten ja nuorten omaehtoista liikuntaa sekä kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä. Noin 40 prosenttia hankkeista oli huomioinut toimintasuunnitelmassaan omaehtoisen liikunnan edistämisen. Urheiluseurat ovat mukana yleisesti hankkeiden toiminnassa. Joidenkin hankkeiden tavoitteena on tukea seurojen toimintaa esimerkiksi koulutuksen avulla ja kehittää uusia toimintatapoja lasten harrasteliikuntaan. Monet hankkeet järjestävät koulutusta alakoulun ylimpien luokkien sekä yläkoulun oppilaille tavoitteenaan oppilaiden toimiminen vertaisohjaajina sekä osallistuminen toiminnan suunnitteluun. Muun muassa näiden seikkojen voidaan katsoa edistävän kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä. Hankkeiden tuli esittää hakemuksen yhteydessä suunnitelma toiminnan vakiinnuttamisesta. Suurin osa hankkeista, lähes 80 prosenttia, oli maininnut sanan vakiinnuttaminen toimintasuunnitelmassaan, mutta vain reilu viidennes hankkeista esitti tarkemman suunnitelman vakiinnuttamisesta. Jatkuvuuden kannalta olisi toivottavaa, että hankkeet pohtisivat toiminnan vakiinnuttamisen edellyttämiä seikkoja paremmin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tavoite kuntakoordinoitujen yhteishankkeiden tukemisesta täyttyi hyvin. Kunta oli hakijana 70 prosentissa hankkeista. Suurin osa kuntien vetämistä hankkeista toi 13

14 hakemuksessaan esille kunnan sisäisen poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeyden toiminnan järjestämisessä. Kolmas sektori oli aktiivisesti mukana lähes kaikkien kuntien koordinoimien hankkeiden toiminnassa. Tukea saaneiden hankkeiden joukossa oli kuitenkin muutama urheiluseuran tai muun yhdistyksen vetämä hanke, joka ei täyttänyt lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahan kriteereitä ainakaan sen suhteen, että tavoitteena oli tukea kuntakoordinoituja yhteishankkeita. Esimerkkinä mainittakoon vanhempainyhdistyksen järjestämä yksittäinen liikuntakerho tai yhden koulun hakema avustus iltapäiväkerholleen. Jälkimmäisenä mainittu hanke oli käyttänyt avustuksen hakemiseen kehittämismäärärahan hakulomakeen sijaan iltapäivätoiminnan hakulomaketta. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet esittivät useita erinomaisia suunnitelmia lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksien kehittämiseksi. Toimintasuunnitelmat olivat kuitenkin monen hankkeen kohdalla harmittavan keskeneräisiä. Epäselvyyksiä oli niin kohderyhmissä, toiminnan sisällöissä kuin yhteistyötahojen rooleissakin. Yhteistyötahot oli lueteltu usein ilman tarkempaa kuvausta niiden tehtävistä hankkeen toiminnassa. Harva hanke esitti jonkinlaisen sitoumuksen yhteistyötahojen osallistumisesta toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen (esimerkiksi eri tahojen yhteyshenkilöiden nimet ja yhteystiedot). Hankkeiden toimintasuunnitelmissa esiintyi liian usein maininta suunnitelman tarkentumisesta tulevan kesän tai syksyn aikana. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahaan liittyneen hakuprosessin aikataulu ja ajoitus keväällä 2009 ei ehkä ollut paras mahdollinen. Usean hankkeen toimintasuunnitelmasta oli ymmärrettävissä, että tieto haettavasta avustuksesta tuli kuntiin myöhään. Monet hankkeet olivat täydentäneet toimintasuunnitelmiaan viimeisen hakupäivän jälkeen. Myöhään saatu tieto selittää osaltaan hakemusten keskeneräisiä toimintasuunnitelmia. Lääninhallitukset myönsivät lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahaa ensimmäistä kertaa toimikaudelle Aikaisempina vuosina tukea on myönnetty liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan sisältyvä liikunnan kehittämismääräraha on tavoitteiltaan laajempi kuin pelkkään iltapäivätoimintaan suunnattu tuki. Tämä näkyi selvästi tukea saaneiden hankkeiden toimintasuunnitelmissa. Vaikka iltapäivätoiminnan perinteet heijastuivat vahvasti, oli hankkeiden kirjo laaja. Mukaan mahtui liikkumisolosuhteiden kehittämistä, perheliikuntatapahtumien käynnistämistä, urheiluseuratoiminnan kehittämistä, koulujen kerhotoimintaa sekä kunnallisten liikuntapalveluketjujen luomista. Parin kunnan tavoitteena oli hankkeen toiminnan myötä valmistella kuntaan uutta lasten ja nuorten liikunnan strategiaa. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahan tavoitteena oli tukea nimenomaan kehittämishankkeita. Tukea saaneiden hankkeiden joukossa oli kokonaan uusia lasten ja nuorten liikunnan hankkeita, vanhan jo olemassaolevan toiminnan kehittämiseen tähtääviä hankkeita sekä muutama hanke, jotka toimintasuunnitelman perusteella jatkavat edellisinä vuosina käynnistämäänsä toimintaa ilman kehittämistavoitteita. Muutaman hankkeen kohdalla oli toimintasuunnitelman perusteella vaikea päätellä, onko kyseessä uuden toiminnan kehittäminen vai vanhan toiminnan jatkaminen. Tavallisimmin hankkeet olivat hakeneet tukea jo olemassaolevan toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena oli muun muassa etsiä uusia yhteistyötahoja, tiivistää 14

15 poikkihallinnollista yhteistyötä, laajentaa toimintaa uusiin kohderyhmiin tai uusille alueille tai selkiyttää lasten ja nuorten liikunnan palvelujärjestelmää. Suurin osa hankkeista esitti jonkinlaisia kehittämissuunnitelmia. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahaan liittyvän hakuprosessin aikataulu ja siihen liittyvä tiedotus olisi hyvä suunnitella jatkossa paremmin. Keväällä 2009 aikataulu oli liian tiukka. Hakijoiden pitäisi saada tieto haettavasta määrärahasta hyvissä ajoin, jotta toimintasuunnitelman laatimiseen olisi käytettävissä enemmän aikaa. Keväällä 2009 jätettyjen hakemusten osittainen keskeneräisyys kertoo paitsi tiukasta aikataulusta myös ohjeistuksen riittämättömyydestä. Tuen hakemiseen liittyviä ohjeita voisi jatkossa tarkentaa. Hakemusten sisällöllistä arviointia olisi hyvä kehittää päätöksentekovaiheessa - miten tukimuodolle asetetut kriteerit näkyvät hankkeiden toimintasuunnitelmissa? Lasten ja nuorten liikuntaan liittyvää tukijärjestelmää olisi hyvä selkiyttää ja karsia päällekkäisyyksiä ainakin kehitettäessä liikkumismahdollisuuksia koulun toimintaympäristössä. Nyt liikunnan kehittämiseen on voinut saada tukea kolmesta eri tukimuodosta: lääninhallitusten myöntämistä lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahasta sekä 3-9-luokkalaisille suunnatun kerhotoiminnan tuesta ja opetushallituksen myöntämästä tuesta ensisijaisesti 1-2-luokkalaisten iltapäivätoimintaan. Muutamasta lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeen toimintasuunnitelmasta oli havaittavissa, että kehittämismäärärahalla tuettu toiminta liittyy hyvin läheisesti koulujen kerhotoimintaan, ja hankkeille ei itselleenkään ole välttämättä selvää, mitä toimintaa milläkin rahalla toteutetaan. 15

16 Liite 1. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet haetut ja myönnetyt avustukset lääneittäin ja maakunnittain. LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Varsinais-Suomi Hakenut Saanut Kemiönsaaren kunta Loimaan kaupunki Tarvasjoen kunta Turun kaupunki Turun Urheiluliitto ry Uusikaupunki Yhteensä Satakunta Hakenut Saanut Rauman kaupunki Yhteensä Pohjanmaa Hakenut Saanut Kauhajoen kaupunki Kokkolan kaupunki Lestijärven kunta Seinäjoen kaupunki Vetelin kunta Yhteensä Pirkanmaa Hakenut Saanut Tampereen kaupunki Valkeakosken Haka ry Yhteensä Keski-Suomi Hakenut Saanut Jyväskylän kaupunki Yhteensä ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI Uusimaa Hakenut Saanut Espoon kaupunki Helsingin kaupunki: Liikuntaa kaikille tasavertaisesti Helsingin kaupunki: Nuorten liikuntapassi Non Fighting Generation ry Keravan kaupunki Kirkkonummen kunta Masalan Koti- ja Kouluyhdistys ry

17 Lohjan Liikuntakeskus oy Nurmijärven Kunto ry Tammisaaren kapunki Tuusulan kunta Vantaan kaupunki Vihdin kunta Yhteensä Itä-Uusimaa Hakenut Saanut Porvoon Liikunnallinen Iltapäiväkerho ry Ruotsinpyhtään kunta Yhteensä Päijät-Häme Hakenut Saanut Lahden kaupunki Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Nastolan kunta Sysmän kunta Yhteensä Kanta-Häme Hakenut Saanut Riihimäen kaupunki Yhteensä Etelä-Karjala Hakenut Saanut Imatran kaupunki Janakkalan Jana ry Lappeenrannan kaupunki Yhteensä Kymenlaakso Hakenut Saanut Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry Yhteensä ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Pohjois-Karjala Hakenut Saanut Ilomantsin kunta Itä-Suomen liikuntaopisto Kiteen kaupunki Yhteensä Pohjois-Savo Hakenut Saanut Kuopio Lapinlahden Veto ry

18 Varkauden kaupunki Vieremän Koitto Yhteensä Etelä-Savo Hakenut Saanut Hirvensalmen kunta Savonlinnan seudun liikunta ry Yhteensä OULUN LÄÄNI Pohjois-Pohjanmaa Hakenut Saanut Haukiputaan kunta Iin kunta Kalajoen kaupunki Ajax-Sarkkiranta ry Liikuntakeskus Oy Pudasjärven 4H-yhdistys ry Siikalatvan kunta Yhteensä Kainuu Hakenut Saanut Kajaanin kaupunki Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni ry Paltamon kunta Puolangan kunta Vaalan kunta Yhteensä LAPIN LÄÄNI Hakenut Saanut Enontekiön kunta Inarin Yritys ry Kemin Lämärit ry TUL:n Lapin piiri ry Pelkosenniemen kunta Pellon kunta Ranuan kunta Rovaniemen kaupunki Savukosken kunta Sodankylän kunta Sodankylän 4H Utsjoen kunta Yhteensä Kaikki yhteensä

19 Liite 2. Avustusta hakeneet ja saaneet hankkeet alueittain. Alue Hakenut Saanut Prosenttia Itä-Suomi % Lappi % Etelä-Suomi % Länsi-Suomi % Oulu % Yhteensä % 19

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

OKM:n seuratuen haku

OKM:n seuratuen haku Seuratuen 2018 haku Haku päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi Seuralla pitää olla päätös hakemiselle Kysy liiton toimistolta lisätietoja, vinkkejä ja apua Lähetä

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Satu Sjöholm/Länsi- ja Sisäsuomen Aluehallintovirasto/Liikuntatoimi

Satu Sjöholm/Länsi- ja Sisäsuomen Aluehallintovirasto/Liikuntatoimi 18.2.2014 Satu Sjöholm/Länsi- ja Sisäsuomen Aluehallintovirasto/Liikuntatoimi Painopisteenä lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksia jaettaessa ovat koulupäivän monipuoliseen liikunnallistamiseen

Lisätiedot

Seuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku

Seuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku Seuraseminaari 28.10.2017 OKM:n seuratuen 2018 haku Hakuaika: alkaa 13.11.2017 ja päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi (tarkista täytyykö lähettää vielä sen jälkeen

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Rahoituksen tukikeinot miten mukaan?

Rahoituksen tukikeinot miten mukaan? Liikkuva koulu kiertue 2012 Rahoituksen tukikeinot miten mukaan? Ilpo Piri Uudenmaan ELY-keskus 13.12.2012 Valtio käyttää liikunnan edistämiseen veikkausvoittovaroja - Kaudelle 2012-2013 määrärahaa lasten

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu.8.1 LIKES-tutkimuskeskus 0 35 30 5 15 10 5 0 35 Arvioinnin täyttäneet koulut 1 Alakoulut Yläkoulut Yhtenäiskoulut (Tilastokeskuksen (1) mukaan kouluja yhteensä 5)

Lisätiedot

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min)

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min) 8.30 AAMUKAHVIT (SALI) 9.00 Johdatus päivän ohjelmaan Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry 9. Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen, pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto

Lisätiedot

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke 2016-2018 Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM 30.5.2017 Hallitusohjelman kärkihanke:

Lisätiedot

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Torumisesta tekemiseen, turhautumisesta toimintaan

Torumisesta tekemiseen, turhautumisesta toimintaan Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

Meidän koulumme on Liikkuva koulu Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Koulun henkilökunnan fyysinen aktiivisuus (oma jaksaminen) Liikuntatunnit Opettajien osaamisen lisääminen Toiminnalliset

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Turku liikkuu iloiten

Turku liikkuu iloiten Turku liikkuu iloiten 5.5.2015 Ilo kasvaa liikkuen seminaari Turussa Palvelupäällikkö Ulla Soukainen Turku, varhaiskasvatus ulla.soukainen@turku.fi Turun sanomien kolumni 28.4.2015 Kehitystrendit eivät

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin!

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin! Ketolanperän koulu Liikkuva koulu voi hyvin! Liikkuva koulu -koulutus Juha Isosaari & Laura Isoaho 20.9.2012 Ketolanperän koulu 94 oppilasta, 6 opettajaa Luokat 0-4 Haja-asutusalueen koulu Suuri osa kyyditysoppilaita

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 Liikkuva-koulu Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 KOULUN LIIKUNTAPAIKAT Koulun sali, sorakenttä, tenniskenttä, yleisurheilukenttä, monitoimiareena ja jäähalli. Pienen kävelymatkan päässä

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

KOULU / SEURA -YHTEISTYÖ YLIVIESKASSA Krista Palola ja Juha Torvikoski. Kuva: Joel Nykter / Lumilajit liikuttavat - hanke

KOULU / SEURA -YHTEISTYÖ YLIVIESKASSA Krista Palola ja Juha Torvikoski. Kuva: Joel Nykter / Lumilajit liikuttavat - hanke KOULU / SEURA -YHTEISTYÖ YLIVIESKASSA Krista Palola ja Juha Torvikoski Kuva: Joel Nykter / Lumilajit liikuttavat - hanke Asukkaita hiukan yli 15 000 9 alakoulua ja n. 1400 oppilasta 1 yläkoulu ja n. 600

Lisätiedot

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen Oulun Liikkuvat koulut Susanna Hellsten Kai Lotvonen Liikkuvat koulut Oulussa Liikkuva koulu hankkeessa on tällä hetkellä mukana 3+1 koulua On lähdetty liikkeelle koulujen omista lähtökohdista Uusia hankekouluja

Lisätiedot

Perustettu vuonna 1993.

Perustettu vuonna 1993. LiikU lukuina Perustettu vuonna 1993. Yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii yli tuhannen liikunta- ja urheiluseuran asialla. Jäsenet ovat liikuntaseuroja ja järjestöjä. Vaikuttaa Satakunnan ja Varsinais-

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Rahoituksen tukikeinot

Rahoituksen tukikeinot Rahoituksen tukikeinot Liikkuva koulu kiertue Vaasa 22.11.2012 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan ELY, Vaasa Pohjanmaa ELY-keskus: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri työllisyyden edistäminen,

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Yhdistysluettelo 2017

Yhdistysluettelo 2017 Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1

Lisätiedot

Vuoden 2017 liikuntatoimen valtionavustukset Matti Ruuska Leppävirta

Vuoden 2017 liikuntatoimen valtionavustukset Matti Ruuska Leppävirta Vuoden 2017 liikuntatoimen valtionavustukset Matti Ruuska Leppävirta 13.10.2016 20.10.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 Haun tarkoituksena: tukea

Lisätiedot

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas,

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, johtaja, Likes-tutkimuskeskus Tutkittua tietoa liikkuvista

Lisätiedot

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus, Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE

LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2017-2018 HALLITUSOHJELMAN KÄRKIHANKE: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toimenpiteenä ja tavoitteena; Liikutaan

Lisätiedot

Harrastetoiminta osana koulupäivää Turun Liikkuva koulu. Rehtori Jyrki Välimäki ja hankekoordinaattori Marie Rautio-Sipilä/2.11.

Harrastetoiminta osana koulupäivää Turun Liikkuva koulu. Rehtori Jyrki Välimäki ja hankekoordinaattori Marie Rautio-Sipilä/2.11. Harrastetoiminta osana koulupäivää Turun Liikkuva koulu Rehtori Jyrki Välimäki ja hankekoordinaattori Marie Rautio-Sipilä/2.11.2017 Turun Liikkuva koulu harrastetoiminta Harrastetoiminta osana Turun Liikkuvaa

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä KESKEISET PALVELUT KOULUILLE Mentorointi Koulutukset Kampanjat (VALO ry) Opintomatka Mikkelin liikkuviin

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Omistajatyyppi Kunta. Asema/titteli Sivistysjohtaja

Omistajatyyppi Kunta. Asema/titteli Sivistysjohtaja Raportointilomake OPH Selvityslomake erityisavustus Yleissivistävä koulutus Kerhotoiminnan kehittäminen Hakijaorganisaation nimi Loimaan kaupunki Postiosoite Kauppalankatu 3, PL 9 Postinumero ja toimipaikka

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu?

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Lapsiperheiden liikunnan edistäminen Pirkanmaalla Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, LT, dos UKK-instituutti Lapsiperheiden hyvinvointi Mitä lapsiperheille kuuluu? Lapsiperhetutkimusten

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

SEURATUKI Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi -raportin tiivistelmä. Janne Pyykönen

SEURATUKI Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi -raportin tiivistelmä. Janne Pyykönen SEURATUKI 2015 Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi -raportin tiivistelmä Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen tavoitteet Päätavoite: Laadukasta

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 19.11.2013 Liikkumisen ohjausta on monilla seuduilla Valtionavustus 2013 - uudet 19.11.2013 Jenni Eskola 2 Valtionavustuspäätökset 2013 Hakija Päätös

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Joustava koulupäivä Suomessa Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita

Joustava koulupäivä Suomessa Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita Joustava koulupäivä Suomessa 19.5.2017 Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita Maailma on muuttunut Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen on muuttunut Oppijoiden tarpeet ovat muuttuneet Olemme

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Ry Juha Virtanen Koululiikunnan kehittäjä Juha.virtanen@liiku.fi 0440-595204 LIIKUNTA ON ENEMMÄN KUIN

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

JYYn liikunta-avustukset

JYYn liikunta-avustukset JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA?

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? LIIKUNNAN MÄÄRÄ (h/vko) KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? 20 KOTI JA VAPAA-AIKA Perheen arkirutiinit, liikunnallinen elämäntapa, omaehtoinen liikunta URHEILUVALMENNUS AKATEMIAT 10 KERHOT KOULU Liikuntatunnit,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 117 15.11.2016 Kulttuurilautakunta 42 11.04.2017 Kaupunginhallitus 102 24.04.2017 Kaupunginvaltuusto 45 09.05.2017 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite lasten harrastustakuusta 3492/12.05.00/2016

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille www.salibandy.net Seuratuki: tarkoitus Liikunnan harrastaminen kaikille lapsille ja nuorille Liikunnallinen elämäntapa ohjatun seuratoiminnan kautta

Lisätiedot