Katja Rajala ja Kaarlo Laine Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet Yhteenveto hakemuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katja Rajala ja Kaarlo Laine Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2009 2010 Yhteenveto hakemuksista"

Transkriptio

1 Katja Rajala ja Kaarlo Laine Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet Yhteenveto hakemuksista Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 232 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN

3 Sisällys 1 Johdanto 4 2 Kriteerit tuen myöntämiselle 4 3 Kunnat toteuttajina 5 4 Hankkeiden kirjo on laaja 5 5 Miten liikuntaa harrastamattomat lapset ja nuoret tavoitetaan? 6 6 Monipuolisia liikuntaelämyksiä ja tukea omaehtoiseen liikuntaan 7 7 Tavoitteena vakiinnuttaminen 7 8 Esimerkkejä erilaisista hankemalleista Lähiliikuntapaikat tutuiksi Kuopiossa Lasten liikuntapalveluketju Turussa Perheliikuntatapahtumia Imatralla ja Lappeenrannassa Liikunnan iloa Sysmässä Vesiralliryhmät Nurmijärvellä Iltapäivä- ja kesätoimintaa sekä kerhoja Savonlinnan seudulla 12 9 Pohdinta 13 LIITTEET 16 Liite 1. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet haetut ja myönnetyt avustukset lääneittäin ja maakunnittain. Liite 2. Avustusta hakeneet ja saaneet hankkeet alueittain 3

4 1 Johdanto Opetusministeriö asetti keväällä 2009 lääninhallitusten jaettavaksi euron suuruisen määrärahan lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeisiin. Aikaisempina vuosina tukea on myönnetty liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan sisältyvä liikunnan kehittämismääräraha on tavoitteiltaan laajempi kuin pelkkään iltapäivätoimintaan suunnattu tuki. Tämä näkyy myös tukea saaneiden hankkeiden toimintasuunnitelmissa, sillä mukaan mahtuu sisällöltään hyvin erilaisia hankkeita. Myöntämisperusteiden muutoksen taustalla oli ajatus päällekkäisten tukimuotojen karsimisesta; opetushallitus myöntää tukea ensisijaisesti 1-2-luokkalaisten iltapäivätoimintaan ja lääninhallitukset jakavat kerhotoiminnan tukea 3-9-luokkalaisille suunnattuun toimintaan. Nämä molemmat kerhotoiminnan muodot pitävät sisällään myös liikunnallisia hankkeita. Lääninhallitukset myönsivät lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahaa 72 hankkeelle toimintakaudelle (ks. Liite 1). Tukea hakeneita hankkeita oli 108 (ks. Liite 2). Tukea saaneet hankkeet hakivat avustusta yhteensä euroa, joten myönnetty tukisumma oli vajaa viidennes haetun tuen kokonaismäärästä. Suurin myönnetty tuki oli euroa (Tampereen kaupunki) ja pienin 900 euroa (Inarin Yritys ry). 2 Kriteerit tuen myöntämiselle Lääninhallitukset arvioivat lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahaa jakaessaan, miten avustusta hakeneet hankkeet täyttivät seuraavat myönteiselle tukipäätökselle asetetut kriteerit: 1. Tavoitteena on tukea toimintamalleja, jotka lisäävät erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta heidän luonnollisessa toimintaympäristössään. 2. Tavoitteena on myös jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen vakiinnuttaminen, uusien liikuntaelämysten saaminen, omaehtoisen liikkumisen lisääminen sekä kansalaistoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen. 3. Hankkeen toteuttajana voi olla kunta, kuntayhtymä, järjestö tai yhteisö. 4. Kehittämisavustuksia myönnettäessä painotetaan kuntakoordinoituja yhteishankkeita. 5. Tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta osaksi kunnan, järjestön tai yhteisön normaalia palvelujärjestelmää. Seuraavassa on tarkasteltu, miten tukikriteerit näkyvät myönteisen tukipäätösen saaneiden kehittämishankkeiden lääninhallituksille lähettämissä tukihakemuksissa ja niiden yhteydessä toimitetuissa toimintasuunnitelmissa. 4

5 3 Kunnat toteuttajina Päätettäessa lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden tuesta tavoitteena oli painottaa kuntakoordinoituja yhteishankkeita. Kunnat olivat hakijoina valtaosassa tukea saaneessa hankkeessa (Taulukko 1). Taulukko 1. Hakijoiden tausta lääneittäin. Lääni Kunta Urheiluseura Yhdistys Osakeyhtiö Länsi-Suomi Etelä-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Yhteensä (kpl) Suurin osa kuntien vetämistä hankkeista (33 kpl) toi hakemuksessaan esille kunnan sisäisen poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeyden toiminnan järjestämisessä. Keskeisiä toimijoita olivat liikuntatoimi, koulutoimi ja nuorisotoimi. Noin kolmannes kuntavetoisista hankkeista toteutui liikuntatoimen ja urheiluseurojen tai muiden yhdistysten yhteistyöllä. Kolmas sektori oli tavalla tai toisella mukana lähes kaikkien kuntien koordinoimien hankkeiden toiminnassa vastaten erityisesti liikunnan sisällöistä. Vastaavasti muutama urheiluseurojen tai muiden yhdistysten vetämistä hankkeista toimi tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Hakijoina olleista kolmesta osakeyhtiöstä kaksi vastasi kunnan kaikista liikuntapalveluista. 4 Hankkeiden kirjo on laaja Iltapäivätoiminnan perinteet näkyivät lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden toimintasuunnitelmissa, mutta uusi tukimuoto mahdollisti hyvin erilaisten hankkeiden tukemisen. Tuetuista hankkeista noin 16 prosenttia järjesti pelkästään iltapävätoiminnan tyylistä liikunnallista toimintaa ala- tai yläkoulujen oppilaille koulupäivän jälkeen yleensä kerran tai pari viikossa. Saman verran hankkeita (noin 15 %) järjesti iltapäivätoiminnan ohella jotain muuta toimintaa kuten välituntiliikuntaa, liikuntatapahtumia tai myöhemmin illalla kokoontuvia kerhoja. Iltapäivätoiminta oli siis jollain tavalla mukana noin kolmasosassa hankkeista. Noin puolet lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeista suuntasi toimintansa johonkin muuhun kuin iltapivätoimintaan. Hankkeet järjestivät tavallisimmin erilaisia iltaisin kokontuvia liikuntakerhoja ja -kursseja. Välituntiliikunnan kehittäminen oli myös usean hankkeen suunnitelmissa, samoin erilaisten tapahtumien, teemapävien, retkien tai leirien järjestäminen sekä koulutus. Hakijoista noin 15 prosenttia puhui yleisesti lasten ja nuorten liikuntakerhoista, jolloin toiminnan tarkempi sisältö ei avautunut. 5

6 Noin puolet hankkeista suuntasi toimintansa sekä alakoulu- että yläkouluikäisille (Taulukko 2). Näiden hankkeiden toiminta painottui yleensä alakouluihin, muutaman hankkeen toimintaan sisältyi myös lukion oppilaiden ja päivähoidossa olevien lapsien liikuntamahdollisuuksien kehittäminen. Neljännes hankkeista keskittyi alakoulujen oppilaiden liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Vain viisi hanketta ilmoitti kohderyhmäkseen pelkästään yläkoulujen oppilaat. Näistä hankkeista kaksi järjesti toimintaa myös lukion oppilaille. Perheliikuntahankkeita oli neljä ja vajaa viidennes hankkeista oli kirjannut kohderyhmäkseen yleisesti lapset ja nuoret. Taulukko 2. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden kohderyhmät. Kohderyhmä % kpl Alakoulu + yläkoulu Alakoulu Yläkoulu 8 6 Perheet 6 4 Lapset ja nuoret Yhteensä Suuri osa hankkeista toimii yhteistyössä koulujen kanssa tai kouluympäristössä, mikä on luontevaa tavoiteltaessa lapsia ja nuoria mukaan toimintaan. Liikunnan lisäämistä koulupivän sisälle voidaan pitää yhtenä liikuntakulttuurin kehittämiskohteena. Tämä näkyi myös lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden toimintasuunnitelmissa, sillä neljännes hankkeista (19 hanketta) kertoi yhdeksi tavoitteekseen liikunnan lisäämisen koulupäivän sisälle. Koulupäivän liikunnallistaminen on hankkeiden mielestä helpointa aloittaa välituntiliikunnasta. Muutama hanke panosti lisäksi koulumatkaliikuntaan. Keinot välituntiliikunnan lisäämiseksi olivat hyvin yhtenäiset. Suurin osa hankkeista hankki oppilaiden käyttöön välituntiliikuntaan soveltuvia välineitä sisältäviä välituntiliikuntakoreja. Monet hankkeet järjestivät välituntiliikunnan ohjaajan koulutusta opettajille, koulunkäyntiavustajille tai alakoulujen luokkien ja yläkoulun oppilaille. Välituntiliikunnan ohjaajien koulutus toteutui usein yhteistyössä SLU-alueen kanssa. Yksi hanke suunnitteli koulupihan maalausta pelejä ja leikkejä aktivoivaksi. Yksi hanke mainitsi tavoitteekseen koulupäivän rakennemuutoksen niin, että pidennetty välitunti antaisi paremmat mahdollisuudet liikkumiselle. Kaiki hankkeen eivät toimineet yhteistyössä koulujen kanssa. Erityyppisiä hankemalleja on esitelty luvussa 9. 5 Miten liikuntaa harrastamattomat lapset ja nuoret tavoitetaan? Hakijoista 60 prosenttia ilmoitti toimintasuunnitelmassaan tavoitteeksi liikuttaa erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia, kahdeksassa hankesuunnitelmassa oli lisäksi maininta erityislapsille suunnatusta toiminnasta. Näistä hakijoista hieman yli puolet (25 hakijaa) esitti tarkennetun ajatuksen siitä, miten terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat lapset tavoitetaan mukaan toimintaan. Tavallisimmin mainittiin matalan kynnyksen ryhmät sekä yhteistyö kouluterveydenhoitajan tai opettajien kanssa. 6

7 Muita ideoita olivat esimerkiksi nuorten toiveiden huomioiminen toiminnan suunnitteluvaiheessa, oppilashuoltoryhmien hyödyntäminen rekrytoinnissa, vertaisohjaajat, ryhmiin valinta huonon liikuntanumeron perusteella sekä sporttituntikilpailu, jossa lapset keräävät leimoja liikuntapassiinsa muusta kuin koululiikunnasta. Aikoipa yksi hanke käyttää myös lasten ja nuorten henkilökohtaisia haastatteluja mieluisan liikuntamuodon löytymiseksi. 6 Monipuolisia liikuntaelämyksiä ja tukea omaehtoiseen liikuntaan Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet tarjoavat kohderyhmälleen monipuolista ja säännöllistä liikuntaa. Kaikista hanketukihakemuksista löytyi suunnitelma liikunnan toteutuksesta, suunnitelmien tarkkuus tosin vaihteli paljon. Lajien kirjo oli laaja. Esimerkiksi Oulun läänin alueella toimivien hankkeiden lajitarjonnasta löytyi seuraavat lajit: välituntiliikuntaan sopivat pelit ja leikit, haavipallo, nyrkkeily, jalkapallo, yleisurheilulajit, ultimate, salibandy, lentopallo, pesäpallo, koripallo, voimistelu, suunnistus, hiihto, luistelu, tanssi, lumikenkäkävely, pöytätennis, patikointi, uinti, keilaus, golf, kuntosaliharjoittelu, jousiammunta, laskettelu, kiipeily ja sulkapallo. Lähes kaikki hankkeet tarjosivat toimintaansa osallistuville useampia lajeja. Yleisenä tavoitteena oli, että lapset ja nuoret löytäisivät lajikokeilujen kautta itselleen sopivan liikkumismuodon. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahan tavoitteisiin kuuluu myös omaehtoisen liikkumisen lisääminen. Tukea saaneista hankkeista 38 prosenttia ilmoitti lasten ja nuorten omaehtoisen liikkumisen tukemisen yhdeksi tavoitteistaan. Keinoja olivat muun muassa erilaiset kampanjat koulumatkaliikunnan lisäämiseksi, koulun pihan maalaus pelejä ja leikkejä aktivoivaksi, erilaiset kuntoliikuntakortit tai liikuntapassit, lähialueen luontoliikuntamahdollisuuksiin ja lähiliikuntapaikkoihin tutustuminen sekä näihin liittyvien teemapäivien järjestäminen. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahan hakulomakkeessa ei pyydetty ilmoittamaan, kuinka paljon lapsia ja nuoria hanke tavoittelee mukaan toimintaansa. Tämän vuoksi on vaikea arvioida kehittämishankkeiden tavoittelemaa liikkujien kokonaismäärää. Esimerkiksi Etelä-Suomen läänin 24 tukea saaneesta hankkeesta seitsemän oli kirjannut tavoiteltavan liikkujien määrän toimintasuunnitelmaansa (yhteensä 990 lasta ja nuorta). Joissakin hakemuksissa oli mainittu, että toiminta kohdistuu esimerkiksi kaikille päiväkoti- tai alakouluikäisille. Hankkeiden järjestämät liikuntakerhot kokoontuvat yleisimmin kerran tai kaksi viikossa. Monet hankkeet olivat jättäneet kokoontumiskerrat toimintasuunnitelmissaan osallistujamäärien tavoin lukijan arvailtaviksi. 7 Tavoitteena vakiinnuttaminen Toiminnan vakiinnuttamiseen viitattiin suurimmassa osassa lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankeiden toimintasuunnitelmissa; 76 prosenttia hankkeista oli kirjannut tavoitteekseen hanketoiminnan liittämisen jatkossa osaksi pysyvää toimintaa. Suurin osa 7

8 hakijoista kuitenkin käsitteli toiminnan vakiinnuttamista hyvin yleisellä tasolla, jolloin hakemuksesta ei selviä tarkemmin, mitä vakiinnuttaminen käytännössä tarkoittaa. Tällaisia yleisen tason viittauksia olivat esimerkiksi: Tavoitteena on vakiinnuttaa toimiviksi havaitut käytännöt. Hankkeen myötä luodaan uusi toimintamalli täydentämään kaupungin tarjontaa. Toiminta jatkuu kunnan normaalitoimintana. Tarkoitus on jatkaa tulevaisuudessa samalla toimintamallilla. Jos löydetään rahoitus, niin voidaan turvata kerhot. Yhteistyötahot miettivät vakinaistamisen tavan hankkeen aikana saatujen kokemusten pohjalta. Reilu viidennes hankkeista esitti toimintasuunnitelman yhteydessä tarkempia ajatuksia toiminnan vakiinnuttamisesta. Varsinkin niissä hankkeissa, joissa urheiluseurat olivat aktiivisina toimijoina, uskottiin seuratoiminnassa aktiivisesti mukana olevien koulutukseen. Yksi hanke oli suunnitellut kerhojaosten perustamista urheiluseuroihin vastaamaan jatkossa lasten ja nuorten kerhotoiminnasta. Urheiluseurat näkivät jatkon kannalta tärkeäksi markkinoida hankkeensa toimintaa tehokkaasti kuntiin, jolloin tiivistyvän yhteistyön myötä turvattaisiin toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeät, lähinnä taloudelliset resurssit. Yksi seura pohti vakinaistamisen edellyttävän kehittämishankkeen aikana käynnistetyn toiminnan tuotteistamista. Parin hankkeen tavoitteena oli yhteistyön tiivistäminen oppilaitosten kanssa; opiskelijoiden toimiessa ohjaajina turvataan ohjaajaresurssit jatkossakin. Erityisesti kuntien vetämät hankkeet painottivat poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä toiminnan jatkuvuuden kannalta. Muutaman hankkeen tavoitteena oli luoda hallintokuntien rajat ylittävät yhteiset pelisäännöt lasten ja nuorten liikunnalle, jolloin yhteistyötahojen roolit selkiytyvät ja liikuntatarjonta vakinaistuu. Tavoitteena oli esimerkiksi todistaa kunnan päättäjille toiminnan tarpeellisuus erilaisella toiminnasta kerätyllä tiedolla ja saada toiminta näin mukaan kunnan talousarvioon. Muutaman kunnan suunnitelmissa oli valmistella kehittämishankkeen aikana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, hallintokuntarajat ylittävää lasten ja nuorten liikuntastrategiaa tai harrastustoiminnan palveluketjua, jonka osaksi hankkeen toiminta myöhemmin liitetään. Vain pari hanketta oli pohtinut toimintasuunnitelmassaan yksityiskohtaisesti ja perusteellisesti, mitä hanketoiminnan vakinaistaminen vaatii. Seuraavassa on esimerkki Kirkkonummelta: Kirkkonummen kunnan sivistystoimen koordinoima Terve elämä! -kampanja on laaja päiväkoti- ja peruskouluikäisille kohdistuva terveellisten elintapojen kehittämiseen liittyvä poikkihallinnollinen hanke, jossa liikunta on yhtenä osana yhdessä ruokailu- ja nukkumistottumusten kanssa. Liikuntaa edistetään kehittämällä välituntiliikuntaa sekä kouluttamalla koulujen ja päiväkotien henkilökuntaa. Toiminnan lähtökohdan muodostavat kouluista ja päiväkodeista lähtevät kehittämisideat, mikä sitouttaa ja motivoi henkilökuntaa. Hankkeen aikana syntyneet toimintatavat huomioidaan virallisissa asiakirjoissa: kunta- ja koulukohtaisesissa opetussuunnitelmissa, koulujen lukuvuosisuunnitelmissa, varhaiskasvatussuunnitelmassa, päiväkotien toimintasuunnitelmissa sekä lasten henkilökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Uuden toiminnan aikana syntyneet yhtestyötavat kootaan taulukkoon, jossa näkyvät 8

9 tavoitteet, toiminta, vastuutahot ja resurssit. Näiden yhteenvetotaulukoiden avulla toimintamalli esitetään jatkosuunnitelmineen hyväksyttäväksi kunnan eri toimialojen lautakunnissa ja se viedään käsiteltäväksi myös kunnanvaltuustoon. 8 Esimerkkejä erilaisista hankemalleista Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet esittivät hyvin erilaisia liikunnan kehittämissuunnitelmia. Tässä on kuvattu muutaman erityyppisen hankkeen toiminnan sisältöä. 8.1 Lähiliikuntapaikat tutuiksi Kuopiossa Kuopion kaupungin Lähiliikunta tutuksi -hanke on osa laajempaa poikkihallinnollista kokonaisuutta. Kuopion kaupungin strategiassa vapaa-ajanpalvelujen tavoitteena on osaltaan mahdollistaa kuntalaisille hyvä elämä ja laadukkaat palvelut. Liikunnan osalta toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi on kirjattu Liikettä Läpi Elämän terveyttä edistävän liikunnan ohjelmaan. Lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä keskeisiä toimintamalleja ovat Lähiliikuntaohjelma, Pienet Lapset Liikeelle -toimintamalli sekä Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa Liikuntapolku. Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa on koulutoimen, kulttuuritoimen ja vapaaajantoimen yhteistyömalli lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Liikuntapolun tavoitteena on tarjota kaikille kouluikäisille elämyksiä liikunnan avulla sekä saada erityisesti vähän liikkuvat lapset liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Toimintatapoina ovat muun muassa välituntiliikunnan, koulumatkaliikunnan ja liikuntakerhotoiminnan edistäminen. Pienet Lapset Liikkeelle -toimintamallin tavoitteena on edistää päivähoidon piirissä olevien lasten ja heidän perheidensä liikkumismahdollisuuksia. Lähiliikuntatyöryhmä aloitti toimintansa vuonna 2006 ja siinä ovat edustettuina tekninen toimi, koulutoimi, kaavoitus, päivähoito, tilakeskus, vapaa-ajantoimi ja ympäristötoimi sekä eri asiantuntijat tarpeen mukaan. Työryhmän tavoitteena on ollut kartoittaa Kuopion lähiliikuntapaikat ja osoittaa kehitettävät kohteet. Lähiliikuntapaikkoja on rakennettu tai peruskorjattu eri kaupunginosiin. Lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi kirjatut toimenpiteet ovat käynnistyneet hyvin ja osin jo vakiintuneet pysyviksi yhteistyömalleiksi. Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä lasten liikkumisen edistämiseksi siten, että lasten päivittäinen liikkuminen toteutuisi suositusten mukaisesti kaikkien lasten osalta. Tähän tarvitaan näkökulman laajentamista kunnallisten palveluiden ulkopuolelle. Muun muassa tästä lähtökohdasta syntyi Lähiliikunta tutuksi -hanke. Hankkeen tavoitteena on aktivoida perheet aktiivisemmiksi asuinalueidensa lähiliikuntapaikkojen käyttäjiksi. Keskeisinä toimijoina ovat perheet itse sekä asuinalueilla toimivat liikunta- ja nuorisojärjestöt sekä asukasyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt. Tavoitteena on myös tukea yhdistysten toiminnan kehittämistä niin, että se aiempaa monipuolisemmin tukisi perheiden monipuolista liikkumista sekä tuottaisi asukkaiden yhteistoiminnan kautta yhteisöllisyyden mukanaan tuomaa hyvinvointia. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa järjestöt ja yhdistykset ottavat koordinoidusti tehtäväkseen kehittää ja tarjota toimintaa oman alueensa 9

10 lähiliikuntapaikoilla ja -puistoissa. Tähän pyritään ns. vastuuviikkojärjestelmän avulla tällöin sovitaan etukäteen, mikä järjestö vastaa milläkin viikolla lähiliikuntapaikan toiminnasta. Toimintamallien luomista edistetään koulutuksen ja ideapakettien avulla. Lähiliikunta tutuksi -hankkeen yhteistyötahoja ovat Lähiliikuntaohjelma, Pienet Lapset Liikkeelle sekä Aktiivinen Lapsuus ja Nuoruus Kuopiossa liikuntapolun kautta toiminnassa mukana olevat hallintokunnat täydennettynä asuntotoimella. Erilaisilla järjestöillä on keskeinen rooli toiminnan toteuttajina. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat yhteistyöverkoston kokoaminen, yhteystyötahojen koulutus, toimintaohjelman sisällön kehittäminen, vastuuviikkotoiminnan käynnistäminen lähiliikuntapaikoilla, toiminta tukevien tapahtumien ja teemapäivien järjestäminen sekä toiminnan markkinointi ja viestintä. Hanke on suunniteltu kolmivuotiseksi vuosille Hankkeelle muodostetaan ohajusryhmä, joka ohjaa ja koordinoi toimenpiteitä. Tehdyt ohjelmat, suunnitelmat ja toimenpiteet dokumentoidaan ja kootaan hankkeesta tehtävään raporttiin. 8.2 Lasten liikuntapalveluketju Turussa Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen ja opetuspalvelukeskuksen Lasten matalan kynnyksen harrastetoiminnan kehittäminen liittyy opetuspalvelukeskuksen laajaan kehityskokonaisuuteen Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä, jonka tavoitteena on kehittää monipuolisesti lasten ja nuorten hyvinvointia ja aktiivista elämäntapaa koulun kautta. Lasten matalan kynnyksen harrastetoiminnan tavoitteita ovat aktivoida lapsia ja nuoria liikkumaan, urheilu- ja liikuntaseuratoiminnan tuominen lähelle lapsen arkea sekä alueellisen lähiliikunnan kehittäminen. Kohderyhmänä ovat erityisesti vähän liikkuvat lapset. Tavoitteena on rohkaista seuroja tarjoamaan alueellista harrastustoimintaa, johon lapset ja nuoret voivat helposti ja omatoimisesti siirtyä harrastamaan. Tätä tavoitetta hankkeessa kuvataan termillä lähiliikunta. Hankkeella pyritään tiivistämään Turun opetustoimen ja liikuntatoimen yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Tavoitteena on hyödyntää liikuntatoimen ja opetustoimen vahvuuksia eli opetustoimen läsnäoloa lapsen arjessa ja liikuntatoimen osaamista vähän liikkuvien lasten aktivoinnissa sekä luoda tiivis yhteistyö liikuntajärjestöjen kanssa. Lopputuloksena on luonteva kolmiyhteys koulun, liikuntapalveluiden ja seurojen välillä, mikä auttaa liikunnan palveluketjun kehittämisessä. Tavoitteena on mallintaa siirtyminen koulujen kerhotoiminnasta seurojen tuottamaan alueelliseen harrastetoimintaan. Matalan kynnyksen harrastetoiminta koostuu seurojen järjestämästä kerhomallisesta toiminnasta. Kokoontumiskertoja on yksi viikossa ja tarjolla oleva liikunta on helppoa, kaikille sopivaa, yhteistoimintaan kannustavaa sekä monipuolista. Ryhmät on jaettu 2-3- luokkalaisille ja 4-6-luokkalaisille. Ohjaajat koulutetaan ennen toiminnan käynnistämistä (Löydä Liikunta -koulutus). Toimintaan osallistuvien lasten toivotaan löytävän itselleen vapaa-ajan harrastuksen, jota voisivat jatkaa urheiluseurassa. Toiminnan pilottivaiheessa mukana on 15 eri Turun lähiötä ja niiden koulua sekä yhdeksän urheiluseuraa. Harrastetoiminnassa hyödynnetään koulujen saleja ja koulujen lähiympäristöjen liikkumisolosuhteita. Harrastetoiminnan toteutuspaikoiksi on 10

11 pilottivaiheessa valittu alueita, joilla olemassa olevaa lasten harrastetoimintaa on vähän, joilla seuratoiminta on vähäisempää tai jotka ovat sosioekonomisesti haastavia. Hankkeen toisen toimintavuoden aikana on suunnitelmissa laajentaa toiminta 30 alueeseen ja lopulta vuosina kattamaan 40 alueellista keskusta. Tavoitteena on vakiinnuttaa matalan kynnyksen harrastustoiminta osaksi Turun kaupungin normaalia liikuntapalvelujärjestelmää ja luoda lapsille katkeamaton harrastamisen palveluketju. 8.3 Perheliikuntatapahtumia Imatralla ja Lappeenrannassa Imatran kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut sekä Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimi saivat molemmat tukea lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahasta Lasten liikuntamaa -toiminnan käynnistämiselle. Molemmissa kaupungeissa toiminta toteutuu yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Toiminnasta on jo kokemuksia, sillä Lappeenrannan kaupunki aloitti Lasten liikuntamaa -toiminnan Joutsenossa keväällä 2009 uuden liikuntahallin avattua ovensa. Lasten liikuntamaa on koko perheen hauska ja monipuolinen liikuntapaikka. Tarjolla on paljon erilaisia liikkumisvälineitä, jotka mahdollistavat vapaamuotoisen liikkumisen isossa sisätilassa valvotusti, mutta ilman ohjausta. Liikuntamaan valvonnasta ja rakentamisesta vastaavat paikalliset järjestöt. Liikuntatoimi maksaa valvojille pienen korvauksen. Erilaiset liikuntavälineet muodostavat toiminnan perustan, joten iso osa kuluista menee välinehankintoihin. Lapset eivät voi tulla liikuntamaahan ilman vanhempaansa tai muuta aikuista. Toiminnan halutaan edistävän perheiden yhdessäoloa ja yhdessä harrastamista. Perheet pääsevät liikkumaan Lasten liikuntamaahan sunnuntaiaamupäivisin pari kertaa kuukaudessa. Toiminnasta tiedotetaan muun muassa sanomalehdissä sekä kouluihin, päiväkoteihin, neuvoloihin ja seurakunnan kerhoihin jaettavilla esitteillä. 8.4 Liikunnan iloa Sysmässä Sysmän kunnan liikuntatoimen Liikunnan iloa ilman sijoja -hanke liikuttaa yläkouluikäisiä poikia, päiväkoti-ikäisiä lapsia sekä kehittää välituntiliikuntaa. Hankkeen tavoitteena on tarjota liikuntamahdollisuuksia vähän liikuntaa harrastaville yläkouluikäisille pojille. Toiminnan suunnittelusta ja ohjaamisesta vastaa paikallisen urheiluseuran liikunnanohjaaja. Pojat kokoontuvat liikkumaan viikoittain ja liikuntakertojen sisällöt suunnitellaan yhdessä poikien kanssa, jolloin toiminnan lähtökohdat rakentuvat poikien omista toiveista. Hankkeen suunnitelmissa on aloittaa liikuntakerho 3-6-vuotiaille lapsille yhteistyössä kunnallisen päivähoidon kanssa. Kerhoon pääsevät niin päivähoidossa kuin kotihoidossakin olevat lapset. Suunnitelmissa on kouluttaa ohjaajia pienten lasten liikuntakerhoihin sekä tarjota koulutusta päivähoidon henkilökunnalle. Välituntiliikunnan kehittämistä pohditaan yhdessä koulujen kanssa. Tavoitteena on järjestää ohjattua välituntiliikuntaa yhdestä kahteen kertaan viikossa. 11

12 8.5 Vesiralliryhmät Nurmijärvellä Voimistelu- ja urheiluseura Nurmijärven Kunto ry kehittää vesirallitoimintaa nurmijärveläisille lapsille Rajamäen uimahallissa. Seura kouluttaa vesirallitoiminnan ohjaajat ja hankii toiminnassa tarvittavaa välineistöä. Tavoitteena on käynnistää kaksi ryhmää syksyllä 2009 ja kaksi keväällä Jokaiseen ryhmään mahtuu 20 lasta ja ryhmät kokoontuvat kymmenen kertaa. Keväällä 2010 vesiralliin osallistuneille järjestetään viikonloppuleiri Märkiön leirikeskuksessa. Seura pyrkii toimintakauden aikana tuotteistamaan vesirallitoiminnan ja jatkamaan sitä osana normaalitoimintaansa. Ohjaajien koulutusta on suunniteltu jatkettavan vuosittain. Ohjaajiksi innostetaan ensisijaisesti seuran omia nuoria. 8.6 Iltapäivä- ja kesätoimintaa sekä kerhoja Savonlinnan seudulla Savonlinnan Seudun Liikunta ry:n hankkeen Säpinät iltapäivät toiminta pyörii Savonlinnassa, Enonkoskella, Kerimäellä ja Punkaharjulla. Savonlinnan Seudun Liikunta ry (SSL) on Savonlinnan seudun liikunta- ja urheiluseurojen perustama paikallinen liikuntajärjestö, jonka yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on ollut koulujen liikuntakerhotoiminnan kehittäminen. Sporttikerhotoimintaa on järjestetty vuodesta 2004 lähtien. Kerhotoiminta on pyörinyt samanlaisena useamman vuoden ajan. Toiminta uudistui syksyllä 2009 alkavalle kaudelle. Hankkeen koordinaattorina toimii SSL ry. Yhteistyötahoja ovat Savonlinnan kaupungin sivistysvirasto, Enonkosken, Kerimäen ja Punkaharjun liikuntatoimet, Etelä-Savon Liikunta ry:n Kyläsporttihanke sekä alueen koulut ja urheiluseurat. Hankkeen toiminta koostuu 3-6-luokkalaisille suunnatuista Säpinäiltapäivä -kerhoista, yläkoulujen kerhotoiminnan kehittämisestä, säpinämessuista, sporttituntikilpailusta sekä koululaisten loma-ajan liikunnasta. Alakoulujen 3-6 luokkien oppilaille suunnattujen Säpinäiltapäivien ideana on koululle tuleva SSL:n peräkärry, joka on täynnä erilaisia liikuntavälineitä. Vaunu tulee koulun pihalle puoliltapäivin, jolloin välineistö on oppilaiden käytössä ainakin yhdellä välitunnilla. Varsinainen kerho käynnistyy koulun pihalla klo 13 jatkuen parin tunnin ajan. Huonolla säällä kerho kokoontuu koulun liikuntasalissa. Paikalla on kahdesta kolmeen ohjaajaa. Säpinäperäkärry kiertää isot koulut kahden viikon välein. Toimintapäivät isoilla kouluilla ovat maanantaista torstaihin. Perjantaisin peräkärry viedään pienemmille kouluille, joissa on tavoitteena järjestää toimintaa kolmesta viiteen kertaa kouluvuoden aikana. SSL jatkaa yhdellä erityiskoululla aikaisemmin käynnistämäänsä kerhotoimintaa. Kerran viikossa kokoontuva kerho sisältyy oppilaiden päiväohjelmaan, joten oppilaat tulevat kerhoon luokittain. Kaikilla toiminnassa mukana olevilla kouluilla järjestetään syksyllä ja keväällä säpinämessut. Paikalliset urheiluseurat esittelevät messuilla toimintaansa. Luokat tutustuvat messujen tarjontaan koulupäivän aikana ja oppilaat voivat koulun jälkeen tutustua eri pisteisiin omatoimisesti. SSL järjestää syksyllä 2009 kaikille 3-6 luokan oppilaille avoimen sporttituntukilpailun, jossa oppilaat keräävät passeihin vapaa-ajan liikuntasuorituksiaan. Liikuntasuorituksiksi kelpaavat kaikki muut paitsi koulun liikuntatunnit. Oppilaiden huoltajat kuittaavat 12

13 liikuntasuoritukset viikoittain. Liikunnallisesti aktiivisin luokka palkitaan leirikoululla Tanhuvaaran urheiluopistossa. Yläkoululaisille on oma kilpailu. SSL tarjoaa yläkoululaisille Nuori Suomi ry:n Mä oon täällä (MOT) -koulutusta. Tavoitteena on, että koulutukseen osallistuneet oppilaat perustaisivat omalle koululleen liikuntakerhoryhmiä, joissa he toimivat vertaisohjaajina. SSL järjestää lisäksi alakoululaisille suunnattuja jalkapallo- ja pesäpallokerhoja kesä- ja heinäkuussa. Viikoittaisia kerhokertoja on kaikkiaan Pohdinta Verrattaessa lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden toimintasuunnitelmia tuelle asetettuihin kriteereihin, parhaiten toteutunee tavoite jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen vakiintumisen tukemisesta ja liikuntaelämysten tuottamisesta. Lähes kaikki hankkeet tarjoavat monipuolista liikuntaa ja mahdollisuuden tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin. Yhteistyö urheiluseurojen kanssa on yleistä tarjoten toimintaan osallistuville lapsille ja nuorille mahdollisuuden tutustua seurojen toimintaan ja jatkaa harrastustaan seuratoiminnan piirissä. Toimintasuunnitelmat kertoivat yleisesti monipuolisesta liikuntatarjonnasta, mutta lasten ja nuorten rekrytointi mukaan toimintaan jäi usein pimentoon. Keskeisenä edellytyksiä tuen myöntämiselle oli liikkumismahdollisuuksien kehittäminen terveytensä kannalta liian vähän liikkuville lapsille ja nuorille. Tähän hankkeet olisivat voineet paneutua paremminkin toimintasuunnitelmia tehdessään. Noin 60 prosenttia tukea saaneista hankkeista oli viitannut toimintasuunnitelmassaan liian vähän liikkuviin lapsiin ja nuoriin. Näistä hankkeista vain puolet oli esittänyt tarkempia ajatuksia siitä, miten liikkumattomat lapset ja nuoret tavoitetaan mukaan toimintaan. Hankkeet voisivat kuvailla toimintasuunnitelmissaan paremmin tiedotukseen ja rekrytointiin liittyviä asioita. Kehittämishankkeiden toivottiin tukevan myös lasten ja nuorten omaehtoista liikuntaa sekä kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä. Noin 40 prosenttia hankkeista oli huomioinut toimintasuunnitelmassaan omaehtoisen liikunnan edistämisen. Urheiluseurat ovat mukana yleisesti hankkeiden toiminnassa. Joidenkin hankkeiden tavoitteena on tukea seurojen toimintaa esimerkiksi koulutuksen avulla ja kehittää uusia toimintatapoja lasten harrasteliikuntaan. Monet hankkeet järjestävät koulutusta alakoulun ylimpien luokkien sekä yläkoulun oppilaille tavoitteenaan oppilaiden toimiminen vertaisohjaajina sekä osallistuminen toiminnan suunnitteluun. Muun muassa näiden seikkojen voidaan katsoa edistävän kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä. Hankkeiden tuli esittää hakemuksen yhteydessä suunnitelma toiminnan vakiinnuttamisesta. Suurin osa hankkeista, lähes 80 prosenttia, oli maininnut sanan vakiinnuttaminen toimintasuunnitelmassaan, mutta vain reilu viidennes hankkeista esitti tarkemman suunnitelman vakiinnuttamisesta. Jatkuvuuden kannalta olisi toivottavaa, että hankkeet pohtisivat toiminnan vakiinnuttamisen edellyttämiä seikkoja paremmin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tavoite kuntakoordinoitujen yhteishankkeiden tukemisesta täyttyi hyvin. Kunta oli hakijana 70 prosentissa hankkeista. Suurin osa kuntien vetämistä hankkeista toi 13

14 hakemuksessaan esille kunnan sisäisen poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeyden toiminnan järjestämisessä. Kolmas sektori oli aktiivisesti mukana lähes kaikkien kuntien koordinoimien hankkeiden toiminnassa. Tukea saaneiden hankkeiden joukossa oli kuitenkin muutama urheiluseuran tai muun yhdistyksen vetämä hanke, joka ei täyttänyt lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahan kriteereitä ainakaan sen suhteen, että tavoitteena oli tukea kuntakoordinoituja yhteishankkeita. Esimerkkinä mainittakoon vanhempainyhdistyksen järjestämä yksittäinen liikuntakerho tai yhden koulun hakema avustus iltapäiväkerholleen. Jälkimmäisenä mainittu hanke oli käyttänyt avustuksen hakemiseen kehittämismäärärahan hakulomakeen sijaan iltapäivätoiminnan hakulomaketta. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet esittivät useita erinomaisia suunnitelmia lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksien kehittämiseksi. Toimintasuunnitelmat olivat kuitenkin monen hankkeen kohdalla harmittavan keskeneräisiä. Epäselvyyksiä oli niin kohderyhmissä, toiminnan sisällöissä kuin yhteistyötahojen rooleissakin. Yhteistyötahot oli lueteltu usein ilman tarkempaa kuvausta niiden tehtävistä hankkeen toiminnassa. Harva hanke esitti jonkinlaisen sitoumuksen yhteistyötahojen osallistumisesta toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen (esimerkiksi eri tahojen yhteyshenkilöiden nimet ja yhteystiedot). Hankkeiden toimintasuunnitelmissa esiintyi liian usein maininta suunnitelman tarkentumisesta tulevan kesän tai syksyn aikana. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahaan liittyneen hakuprosessin aikataulu ja ajoitus keväällä 2009 ei ehkä ollut paras mahdollinen. Usean hankkeen toimintasuunnitelmasta oli ymmärrettävissä, että tieto haettavasta avustuksesta tuli kuntiin myöhään. Monet hankkeet olivat täydentäneet toimintasuunnitelmiaan viimeisen hakupäivän jälkeen. Myöhään saatu tieto selittää osaltaan hakemusten keskeneräisiä toimintasuunnitelmia. Lääninhallitukset myönsivät lasten ja nuorten liikunnan kehittämisrahaa ensimmäistä kertaa toimikaudelle Aikaisempina vuosina tukea on myönnetty liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan sisältyvä liikunnan kehittämismääräraha on tavoitteiltaan laajempi kuin pelkkään iltapäivätoimintaan suunnattu tuki. Tämä näkyi selvästi tukea saaneiden hankkeiden toimintasuunnitelmissa. Vaikka iltapäivätoiminnan perinteet heijastuivat vahvasti, oli hankkeiden kirjo laaja. Mukaan mahtui liikkumisolosuhteiden kehittämistä, perheliikuntatapahtumien käynnistämistä, urheiluseuratoiminnan kehittämistä, koulujen kerhotoimintaa sekä kunnallisten liikuntapalveluketjujen luomista. Parin kunnan tavoitteena oli hankkeen toiminnan myötä valmistella kuntaan uutta lasten ja nuorten liikunnan strategiaa. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahan tavoitteena oli tukea nimenomaan kehittämishankkeita. Tukea saaneiden hankkeiden joukossa oli kokonaan uusia lasten ja nuorten liikunnan hankkeita, vanhan jo olemassaolevan toiminnan kehittämiseen tähtääviä hankkeita sekä muutama hanke, jotka toimintasuunnitelman perusteella jatkavat edellisinä vuosina käynnistämäänsä toimintaa ilman kehittämistavoitteita. Muutaman hankkeen kohdalla oli toimintasuunnitelman perusteella vaikea päätellä, onko kyseessä uuden toiminnan kehittäminen vai vanhan toiminnan jatkaminen. Tavallisimmin hankkeet olivat hakeneet tukea jo olemassaolevan toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena oli muun muassa etsiä uusia yhteistyötahoja, tiivistää 14

15 poikkihallinnollista yhteistyötä, laajentaa toimintaa uusiin kohderyhmiin tai uusille alueille tai selkiyttää lasten ja nuorten liikunnan palvelujärjestelmää. Suurin osa hankkeista esitti jonkinlaisia kehittämissuunnitelmia. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahaan liittyvän hakuprosessin aikataulu ja siihen liittyvä tiedotus olisi hyvä suunnitella jatkossa paremmin. Keväällä 2009 aikataulu oli liian tiukka. Hakijoiden pitäisi saada tieto haettavasta määrärahasta hyvissä ajoin, jotta toimintasuunnitelman laatimiseen olisi käytettävissä enemmän aikaa. Keväällä 2009 jätettyjen hakemusten osittainen keskeneräisyys kertoo paitsi tiukasta aikataulusta myös ohjeistuksen riittämättömyydestä. Tuen hakemiseen liittyviä ohjeita voisi jatkossa tarkentaa. Hakemusten sisällöllistä arviointia olisi hyvä kehittää päätöksentekovaiheessa - miten tukimuodolle asetetut kriteerit näkyvät hankkeiden toimintasuunnitelmissa? Lasten ja nuorten liikuntaan liittyvää tukijärjestelmää olisi hyvä selkiyttää ja karsia päällekkäisyyksiä ainakin kehitettäessä liikkumismahdollisuuksia koulun toimintaympäristössä. Nyt liikunnan kehittämiseen on voinut saada tukea kolmesta eri tukimuodosta: lääninhallitusten myöntämistä lasten ja nuorten liikunnan kehittämismäärärahasta sekä 3-9-luokkalaisille suunnatun kerhotoiminnan tuesta ja opetushallituksen myöntämästä tuesta ensisijaisesti 1-2-luokkalaisten iltapäivätoimintaan. Muutamasta lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeen toimintasuunnitelmasta oli havaittavissa, että kehittämismäärärahalla tuettu toiminta liittyy hyvin läheisesti koulujen kerhotoimintaan, ja hankkeille ei itselleenkään ole välttämättä selvää, mitä toimintaa milläkin rahalla toteutetaan. 15

16 Liite 1. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet haetut ja myönnetyt avustukset lääneittäin ja maakunnittain. LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Varsinais-Suomi Hakenut Saanut Kemiönsaaren kunta Loimaan kaupunki Tarvasjoen kunta Turun kaupunki Turun Urheiluliitto ry Uusikaupunki Yhteensä Satakunta Hakenut Saanut Rauman kaupunki Yhteensä Pohjanmaa Hakenut Saanut Kauhajoen kaupunki Kokkolan kaupunki Lestijärven kunta Seinäjoen kaupunki Vetelin kunta Yhteensä Pirkanmaa Hakenut Saanut Tampereen kaupunki Valkeakosken Haka ry Yhteensä Keski-Suomi Hakenut Saanut Jyväskylän kaupunki Yhteensä ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI Uusimaa Hakenut Saanut Espoon kaupunki Helsingin kaupunki: Liikuntaa kaikille tasavertaisesti Helsingin kaupunki: Nuorten liikuntapassi Non Fighting Generation ry Keravan kaupunki Kirkkonummen kunta Masalan Koti- ja Kouluyhdistys ry

17 Lohjan Liikuntakeskus oy Nurmijärven Kunto ry Tammisaaren kapunki Tuusulan kunta Vantaan kaupunki Vihdin kunta Yhteensä Itä-Uusimaa Hakenut Saanut Porvoon Liikunnallinen Iltapäiväkerho ry Ruotsinpyhtään kunta Yhteensä Päijät-Häme Hakenut Saanut Lahden kaupunki Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Nastolan kunta Sysmän kunta Yhteensä Kanta-Häme Hakenut Saanut Riihimäen kaupunki Yhteensä Etelä-Karjala Hakenut Saanut Imatran kaupunki Janakkalan Jana ry Lappeenrannan kaupunki Yhteensä Kymenlaakso Hakenut Saanut Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry Yhteensä ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Pohjois-Karjala Hakenut Saanut Ilomantsin kunta Itä-Suomen liikuntaopisto Kiteen kaupunki Yhteensä Pohjois-Savo Hakenut Saanut Kuopio Lapinlahden Veto ry

18 Varkauden kaupunki Vieremän Koitto Yhteensä Etelä-Savo Hakenut Saanut Hirvensalmen kunta Savonlinnan seudun liikunta ry Yhteensä OULUN LÄÄNI Pohjois-Pohjanmaa Hakenut Saanut Haukiputaan kunta Iin kunta Kalajoen kaupunki Ajax-Sarkkiranta ry Liikuntakeskus Oy Pudasjärven 4H-yhdistys ry Siikalatvan kunta Yhteensä Kainuu Hakenut Saanut Kajaanin kaupunki Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni ry Paltamon kunta Puolangan kunta Vaalan kunta Yhteensä LAPIN LÄÄNI Hakenut Saanut Enontekiön kunta Inarin Yritys ry Kemin Lämärit ry TUL:n Lapin piiri ry Pelkosenniemen kunta Pellon kunta Ranuan kunta Rovaniemen kaupunki Savukosken kunta Sodankylän kunta Sodankylän 4H Utsjoen kunta Yhteensä Kaikki yhteensä

19 Liite 2. Avustusta hakeneet ja saaneet hankkeet alueittain. Alue Hakenut Saanut Prosenttia Itä-Suomi % Lappi % Etelä-Suomi % Länsi-Suomi % Oulu % Yhteensä % 19

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min)

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min) 8.30 AAMUKAHVIT (SALI) 9.00 Johdatus päivän ohjelmaan Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry 9. Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen, pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto

Lisätiedot

Rahoituksen tukikeinot miten mukaan?

Rahoituksen tukikeinot miten mukaan? Liikkuva koulu kiertue 2012 Rahoituksen tukikeinot miten mukaan? Ilpo Piri Uudenmaan ELY-keskus 13.12.2012 Valtio käyttää liikunnan edistämiseen veikkausvoittovaroja - Kaudelle 2012-2013 määrärahaa lasten

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas,

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, johtaja, Likes-tutkimuskeskus Tutkittua tietoa liikkuvista

Lisätiedot

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 Liikkuva-koulu Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 KOULUN LIIKUNTAPAIKAT Koulun sali, sorakenttä, tenniskenttä, yleisurheilukenttä, monitoimiareena ja jäähalli. Pienen kävelymatkan päässä

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE

LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2017-2018 HALLITUSOHJELMAN KÄRKIHANKE: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toimenpiteenä ja tavoitteena; Liikutaan

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA?

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? LIIKUNNAN MÄÄRÄ (h/vko) KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? 20 KOTI JA VAPAA-AIKA Perheen arkirutiinit, liikunnallinen elämäntapa, omaehtoinen liikunta URHEILUVALMENNUS AKATEMIAT 10 KERHOT KOULU Liikuntatunnit,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

TULOSLIITE JULKAISUUN

TULOSLIITE JULKAISUUN TULOSLIITE JULKAISUUN Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 0 0. Oppilaat liikkujina ja koulun ak!vitee"en suunni#elijoina. LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 26.5.2015 Tapaamisen sisältö: Kuulumiset Uudistuvat sinettiseurakriteerit/ Eija Alkavat Kasva urheilijaksi kokeiluprosessit lajien toiveet yhteistyön tavasta?/ Maria Lasten

Lisätiedot

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Valtakunnallinen koululaiskysely: Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM Operatiivinen johtaja Janne Jauhiainen,

Lisätiedot

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke Anna Karlsson varhaiskasvatuspalveluiden esimies 4.10.2016 Salo lukuina: Asukkaita 53 656 Kunnallisia päiväkoteja ~40 ja niissä hoitopaikkoja 2233 Perhepäivähoitajia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (5) 205 Lausunto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa koskevasta toivomusponnesta (hallintokuntien yhteiset matalan kynnyksen palvelut) HEL 2011-001645 T 05

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry Viisi jaostoa: jalkapallo, jääkiekko, koripallo, salibandy ja taitoluistelu. Vuonna 2016 noin 1300 lapsi- ja aikuisharrastajaa.

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 29.03.2016 268 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää merkitä kunnan asukkaan aloitteen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517)

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Ryhmän tarkoitus ja tavoitteet Jyväskylän Yliopiston Yliopistoliikunta ja YTHS toteuttavat yhteistyössä

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan alakouluikäisille oppilaille. Iltapäiväkerho aloittaa toimintansa

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Leinolan koulu lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Leinolan koulu lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Leinolan koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat suunnattuja

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa 5.5.2015 Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus MONIALAINEN YHTEISTYÖ LIIKKUVASSA KOULUSSA Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus

Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus Hallintojohtaja Sami Niemi, Vapaa-aikajohtaja Hannele Alanärä Liikunnan ajankohtaisseminaari Turku 22.9.2016 1 Liikkuva koulu -> Liikkuva Muurame 2014-

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunginhallitus. 80 Asianro 103/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunginhallitus. 80 Asianro 103/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 80 Asianro 103/12.03.01/2013 Valtuustoaloite / Sinulla on paljon annettavaa -messutapahtuma Valtuustoaloite 27.2.2012 Sari Raassina ja Taisto Toppinen sekä 42 muuta

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Harrasteliikunta. Jukka Läärä kehittämispäällikkö LiikU

Harrasteliikunta. Jukka Läärä kehittämispäällikkö LiikU Harrasteliikunta Jukka Läärä kehittämispäällikkö LiikU Miten tähän on tultu? Liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa Liikkumattomuussairauksien lääkekustannukset 2,63 MRD Kemiönsaaressa n. 3,1 miljoonaa Välilliset

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla Monikulttuurisen liikuntakentän uudistaminen seminaari 3.1.2011 Helsinki Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot