hyvään arkeen omaishoitoperheissä
|
|
- Jaana Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteistyöllä hyvään arkeen omaishoitoperheissä Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -projektin (CARERI, ) loppuraportti Malla Heino Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf
2 Sisältö Aluksi: Kohden omaishoitoperheen hyvää arkea Carerin tausta, tavoitteet ja toimintaympäristö Miten työskenneltiin, eli Carerin jalkautuminen... 6 Organisaatio ja resurssit Tekojen kautta tuloksiin... 8 Palveluohjaus... 8 Julkaisija: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Hämeentie 105 A Helsinki Tuotettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella Teksti: Malla Heino Kannet ja kuvitus: Anita Polkutie Graafinen suunnittelu: Tuulikki Poutanen Kirjapaino: Kehityksen kirjapaino, Pori 2011 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n julkaisuja 1/2011 ISSN Mitä on hyvä järjestölähtöinen palveluohjaus?... 9 Hyvä kohtaaminen, vertaistuki ja verkostoituminen Omaishoitotilanteen arviointi Strategiatyöllä yhteisiin tavoitteisiin Tilapäishoito Careri ulkoisen arvioinnin silmin Johtopäätökset ja pohdinta: Tuliko omaishoitajan hyvä arki yhtään lähemmäksi? Kirjallisuus Liite
3 Aluksi Kohden omaishoitoperheen hyvää arkea 1 Carerin tausta, tavoitteet ja toimintaympäristö Omaishoidon toimintakenttä on laaja ja muuttuva. Ytimessä on omaishoitoperhe, joka tarvitsee palveluita ja apua arkensa tueksi. Palvelujärjestelmän hajanaisuus, osittainen riittämättömyys ja alueelliset erot aiheuttavat sen, että tukimuodoista ei aina löydy tietoa, palvelujen kokonaisuutta on vaikea hallita ja niiden saamisessa on puutteita. Tarvittavan tuen etsiminen, tunnistaminen ja järjesteleminen saattaa lohkaista omaishoitoperheen arjesta liian suuren palan niin voimavarojen ja jaksamisen, kuin ajankäytönkin kannalta. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -projekti pyrki vastaamaan omaishoitoperheiden kohtaamaan palvelujärjestelmän toimivuuteen liittyvään ongelmaan. Sen keskeisenä tavoitteena oli edesauttaa sosiaali- ja terveysalan toimijoita muodostamaan yhteinen näkemys siitä, millainen on omaishoitoperheen hyvä arki ja kuinka palvelut voisivat edesauttaa sen saavuttamista. Toimiva palvelujärjestelmä voi rakentua yhteistyönä toimijoiden kesken omaishoitoperheiden tarpeiden ja toiveiden kuulemisen pohjalta. Tässä vuosina toteutetun Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -projektin (Careri) loppuraportissa kuvataan hankkeen etenemistä ja tuloksia nopeasti muuttuneessa toimintaympäristössä. Varsinaisen projektihenkilöstön lisäksi hanketta on ollut vuosien mittaan viemässä eteenpäin suuri joukko toimijoita: tukiryhmän jäseniä, paikallisyhdistysten ja kuntien toimi- ja luottamushenkilöstöä, työtovereita liitosta sekä useiden alojen kouluttajia ja asiantuntijoita. Kaikkien panos on ollut arvokas ja tarpeellinen. Helsingissä huhtikuussa 2011 Malla Heino Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -projektin eli lyhyemmin Carerin ( ) perusta on edeltäjänsä Hyvä ja laadukas palvelukokonaisuus tukemassa omaishoitoa -projektin (HYLA, ) työssä, tuotoksissa ja tuloksissa. HYLAn tavoitteena oli kehittää hyvän omaishoidon tukemisen palvelukonsepti sekä luoda laatu- ja arviointikriteerejä omaishoidon tukemisen kokonaisuuden muodostaville palveluille. Kehittämistyölle oli tarvetta, sillä tukijärjestelmän ongelmakohdat ja puutteet olivat näkyvissä ja omaishoitajien asema kunnittain vaihteleva. HYLA-hanketta työstettiin kuntien, järjestöjen ja omaishoitajien yh teistyönä. Lopputuloksen kannalta erittäin keskeinen asia, omaishoitajien oman äänen kuuleminen, varmistettiin Bikva-prosessin avulla. Kuulemis- ja keskusteluprosessin kautta kerättiin omaishoidon kentällä erilaisissa asemissa toimivilta omaishoitajien arkea tukevia kehittämisehdotuksia, jotka koottiin Hyvä omaishoitajan tukeminen -käsikirjaan. Kirjassa kuvataan laatusuosituksia omaishoitajan palvelukokonaisuuteen kuuluville palveluille (palveluohjaus, tuki omaishoitosuhteeseen, kodin apuvälineet, hoivaympäristö, hoito- ja palvelusuunnitelma, omaishoitajan kohtaaminen, omaishoitoa tukeva strategia ja tilapäishoito). Lisäksi projektissa työstettiin omaishoidon tuen tarvetta arvioivaa mittarikokonaisuutta sekä hyviä omaishoitajaa tukevia käytäntöjä ja työkaluja hyvän tuen arvioinnin avuksi. töön vaati tehokasta tiedotusta ja koulutusta. Careri-projekti sijoittui ajankohtaan, jolloin omaishoidon tukijärjestelmään toimintaympäristöineen kohdistui monenlaisia odotuksia. Niin lainsäädäntötyössä kuin jo toimeenpanovaiheessa oli meneillään useampia omaishoitoon vaikuttavia hankkeita ja rakenteellisia uudistuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke toi muutoksia kuntien peruspalvelujärjestelmiin; oikean ja ajantasaisen tiedon saaminen tarjolla olevista palveluista muuttuneissa olosuhteissa oli haasteellista. Toisaalta niin kunnissa kuin järjestöissä odotettiin pitkään SATA-komitean linjauksia liittyen mm. omaishoidon tuen siirtoon KELAlle, joka omalta osaltaan vaikeutti kuntien ja järjestöjen yhteisen kehittämistyön mahdollisuuksia. Kuntien toimintaympäristön muuttuessa koettiin kuitenkin tärkeäksi vahvistaa omaishoitajien tukemista mm. kannustamalla kuntia yhtenäisten käytäntöjen ja strategiatyön tekemiseen. Oli myös tarpeellista levittää tietoa niistä hyvistä tukemisen käytännöistä, joita monissa kunnissa oli kehitetty. Carerin tavoitteet: Kehittää koulutusta ja tiedotusta, joiden avulla omaishoitajien arkea tukevia hyviä käytäntöjä, palveluiden laatukriteereitä ja arviointia tukevia työkaluja levitetään, työstetään ja juurrutetaan ammattilaisten ja muiden toimijoiden käyttöön arjen työkaluiksi. Parantaa omaishoitajien mahdollisuuksia saada oikeanlaista tietoa edistämällä palveluohjauksen käyttöönottoa. HYLA-hankkeessa onnistuttiin viemään monia omaishoidon palvelukokonaisuuden kehittämisen osa-alueita eteenpäin, mutta tulosten täysipainoinen hyödyntäminen edellytti lisäpanostusta jatkoprojektin muodossa. Carerin tehtäväksi muodostui edeltäjässä kehitettyjen, omaishoitoa tukevien arviointi- ja laatutyökalujen ja hyvien käytäntöjen levittäminen ja käytäntöön juurruttaminen siten, että sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteiseksi tavoitteeksi vakiintuisi omaishoitoperheen hyvän arki. Ole- 4 massa olevan ja jatkuvasti päivittyvän tiedon levittäminen 5 ja juurruttaminen entistä laajemmin ja syvemmin käytän-
4 2 Miten työskenneltiin, eli Carerin jalkautuminen Parhaimmillakaan malleilla tai toimintakäytännöillä ei ole merkitystä ellei niitä tiedetä, tunneta ja osata soveltaa käytäntöön. Hanke eteni vuosittain laatutyön teema-alue kerrallaan ja työ kohdentui tiedottamisen, levittämisen ja kouluttamisen haasteisiin. Toiminta suunnattiin etenkin liiton paikallisyhdistysten, järjestöjen, kuntien ja kuntayhtymien työntekijöihin ja luottamushenkilöihin, mutta myös omaishoitajiin itseensä, alan opiskelijoihin sekä vapaaehtoisiin. Hankkeen alkupuolella järjestettiin alueellisia pilottikokeiluja, joiden tavoitteena oli mm. tukea hyvien kumppanuusmallien kehittämistä. Hank- Carerin teemat eri vuosina 2007: palveluohjaus 2008: palveluohjaus, hyvä kohtaaminen, vertaistuki ja verkostoituminen 2009: hyvä arviointi, strategia, tilapäishoito sekä hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma 2010: teema-alueiden yhteenveto keessa järjestettiin teemojen mukaisia työkokouksia ja seminaareja. Seminaarit olivat hankkeen kannalta tärkeitä tiedon ja hyvien käytäntöjen levittämisen työvälineitä. Samalla ne tarjosivat myös hyvän foorumin eri kentiltä tulevien toimijoiden kokemusten ja ideoiden vaihdolle. Kattavasti eri puolilla maata järjestetyt 20 seminaaria 12 eri paikkakunnalla keräsivät hankkeen aikana yli 500 osallistujaa. Kuntatoimijoita, niin virkamiehiä kuin luottamushenkilöitäkin, saatiin tilaisuuksiin mukaan, vaikka etenkin viime mainittujen tavoittaminen oli aika ajoin hankalaa. Seminaarit rakennettiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, heidän tarpeitaan ja toiveitaan kuullen hankkeen keskeisten teema-alueiden pohjalta. Omien seminaarien ohella Careri-hanketta esiteltiin myös mm. oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön osana (Satakunnan ammattikorkeakoulu Pori, Laurea ammattikorkeakoulu Vantaa ja Arcada ammattikorkeakoulu Helsinki). Organisaatio ja resurssit Careria ohjaamaan, tukemaan ja arvioimaan koottiin valtakunnallinen tukiryhmä, johon kuului projektihenkilöstön sekä liiton toiminnanjohtajan ja koulutus- ja kehittämispäällikön lisäksi edustajat liiton hallituksesta, Suomen Kuntaliitosta, Diakonia ammattikorkeakoulusta, SYFO OY:stä sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä (liite 1). Aktiivisesti ja sitoutuneesti työskennelleen tukiryhmän jäsenet toivat monipuolista asiantuntemusta ja verkostoja hankkeen toimintaan. Tukiryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä yksitoista kertaa. Projektissa työskenteli hankkeen neljän toimintavuoden aikana toimintasuunnitelman mukaisesti liiton kehittämispäällikkö (osa-aikaisesti) sekä yhdestä kahteen projektisuunnittelijaa. Henkilöstössä tapahtui hankkeen toimintakauden aikana muutoksia. Varsinaiseen projektihenkilöstöön ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Tiina Autio, Malla Heino, Soili Hyvärinen, Merja Kaivolainen, Lisbeth Konttinen, Anne Vierros, Tina Vuosalo-Nygrèn ja Marjut Välikangas (liite 1). Lisäksi hankkeeseen ostettiin palkkiotoimisia kouluttaja- ja asiantuntijapalveluja. Projektin ulkoisen arvioinnin toteutti Sosiaalikehitys Oy ja siitä tehtiin erillinen raportti. Hankkeen rahoitus, yhteensä euroa, tuli Rahaautomaattiyhdistykseltä. Hankkeen julkaisut: Mentorointiopas 2008 Näkökulmia palveluohjaukseen 2009 Näkökulmia tilapäishoitoon 2010 Toimivat vertaiset Kirjanen omaishoitoyhdistysten vertaistukitoimintaan 2011 Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi 2011 Yhteistyöllä hyvään arkeen omaishoitoperheissä loppuraportti 2011 Kirjallista materiaalia tuotettiin runsaasti. Projektille tehtiin suomenkielinen esite ja liiton internet -sivuille lyhyt projektiesittely. Hankkeeseen suunniteltiin oma Näkökulmia- julkaisusarja, jossa tuodaan esille keskeiset teema-alueet. Mentorointiopas, Näkökulmia palveluohjaukseen, Näkökulmia tilapäishoitoon sekä Toimivat vertaiset -kirjanen omaishoitoyhdistysten vertaistukitoimintaan julkaisuihin omaishoidon sisältöasiantuntijat sekä tutkimukseen että kokemukseen pohjaten kirjoittivat artikkeleita. Lisäksi hankkeessa tehtiin Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi kirja, joka rakentuu kunnissa tehtyjen teemahaastattelujen, asiantuntija-artikkeleiden sekä hankkeessa syksyllä 2009 toteutetun kyselyn pohjalle. Web-sovellusta kehitettiin materiaalin, vertais- ja asiantuntijakonsultaation ja tiedon levittä- 6 misen tueksi. 7
5 3 Tekojen kautta tuloksiin Näkökulmia palveluohjaukseen Tiina Autio Soili Hyvärinen Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf 1 Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -hankkeen taustana ja lähtökohtana olivat omaishoitajien arjessaan kohtaamat ongelmat sekä toiveet ja konkreettiset yritykset niiden ratkaisemiseksi. Niistä koottiin suurempia kokonaisuuksia, teemoja, joita työstettiin kunakin hankevuonna muutama kokonaisuus kerrallaan. Heti hankkeen alussa määritellyt teemat olivat: 2007: 2008: 2009: 2010: Palveluohjaus Hyvä kohtaaminen, vertaistuki, verkostoituminen Arviointi, strategia, tilapäishoito, hoito- ja palvelusuunnitelma Teemojen yhteenveto Seuraavassa tarkastellaan sitä, mitä teemoille tapahtui hankkeen aikana, mentiinkö eteenpäin ja mitä niistä syntyi. Palveluohjaus Omaishoitoperheen arki on usein vaativaa ja raskasta, jopa siinä määrin, että omat voimavarat eivät tahdo millään riittää etsimään, vertaamaan ja hakemaan omaan tilanteeseen sopivia palveluja ja ratkaisuja. Selvitysten mukaan sosiaalitoimen palveluja käyttävät asiakkaat ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että järjestelmä on monimutkainen ja asiointi työlästä. Sosiaaliturvalainsäädäntö on vaikeasti hallittava kokonaisuus jopa alan ammattilaisille (Hänninen, 38; oppaassa Näkökulmia palveluohjaukseen 2008). Palveluohjaus voi tuoda kaivatun avun ja tuen, joka auttaa omaishoitoperhettä eteenpäin. Palveluohjausta ovat toiminnot, joilla asiakkaan, ja viranomaista edustavan palveluohjaajan yhteistyönä suunnitellaan, yhteen sovitetaan ja arvioidaan palveluja, joita asiakas tai hänen perheensä tarvitsevat nykyisessä elämänvaiheessaan elämänhallintansa tueksi (Pietiläinen & Seppälä 2003,10; oppaassa Näkökulmia palveluohjaukseen, Notko 2008, 32). Palveluohjausta voi lähestyä myös toisesta suunnasta eli asiakkaan valtaistumisen tai voimaantumisen näkökulmasta, joka korostaa palveluohjauksen tavoitteena olevan asiakkaan omien voimavarojen vahvistamisen ja mahdollisimman itsenäisen elämän tukemisen (emt, 32). Projektin alussa liiton paikallisyhdistyksiltä kysyttiin halukkuutta lähteä mukaan hankeyhteistyöhön sekä tiedusteltiin, millaisia yhteisiä työmuotoja he toivoisivat käytettävän. Innostusta asiaan löytyi 40 paikallisyhdistyksestä. Toimintamuodoista toivottiin eniten seminaareja ja koulutustilaisuuksia, mutta myös yhteiset työkokoukset ja nettisovelluksen kehittäminen nähtiin tarpeellisena. Palveluohjauksen käsite on nostettu aina hankkeen nimeen saakka, joten se on ollut eräs keskeisimmistä Carerin teema-alueista. Myös paikallisyhdistykset pitivät sen kehittämistä tärkeänä yhdistävänä teemana. Yhteisen toiminnan tavoitteena oli määritellä hyvän palveluohjauksen kriteerit ja käytännöt, järjestöpohjaisen palveluohjauksen rooli sekä osoittaa verkostoitumisen ja yhteistyön tarpeet omaishoitajaa tukevan palveluohjauksen luomisessa. Hankkeen aikana palveluohjausta työstettiin viidessä eri puolilla maata järjestetyssä paikallisyhdistysten työkokouksessa (Helsinki x 2, Tampere, Rovaniemi, Raahe) sekä kahdessa seminaarissa. Työkokoukset muodostuivat työotteeltaan hy- vin aktiivisiksi ja niissä työstettiin mm. hyvän palveluohjaajan ja hyvän järjestöpohjaisen palveluohjauksen kuvausta, sekä mietittiin sen tulevaisuuden haasteita. Työkokouksiin sisältyi osin myös asiantuntijaluentoja. Palveluohjaus oli keskeisenä teemana Mikkelissä 2009 ja Turussa 2010 järjestetyissä seminaareissa. Palveluohjauksesta haluttiin myös kirjallinen dokumentti ja 2008 valmistui Näkökulmia palveluohjaukseen -opas. Oppaaseen on koottu artikkeleja palveluohjauksen kentällä erilaisissa tehtävissä ja rooleissa toimivilta asiantuntijoilta. Opas sisältää myös Carerin työkokousten pohjalta tehdyn yhteenvedon järjestöpohjaisen palveluohjauksen merkityksestä omaishoitoperheille. Mitä on hyvä järjestölähtöinen palveluohjaus? Alun perin tavoitteena oli yhtenäisten periaatteiden ja kriteereiden luominen järjestölähtöiselle palveluohjaukselle. Yhteisen työskentelyn aikana todettiin, että eri toimijoilla oli erilaisia käsityksiä palveluohjauksen luonteesta. Täysin yhtenäisistä palveluohjauksen periaatteista ja toteuttamistavoista ei onnistuttu sopimaan, mutta palvelujen kehittämisen ja hyvien mallien luomisen edelleen kunnissa hyödynnettäviksi todettiin sopivan hyvin paikallisyhdistysten toimintaan. Palveluohjausta tarjoavien yhdistysten toimijat pitivät hyvin tärkeänä tehdä laajapohjaista ja avointa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön toivottiin lisääntyvän niin kuntien kuin muiden järjestöjen suuntaan. Järjestön antama palveluohjaus nähtiin tärkeänä lisäresurssina ja mahdollisuutena. Hyvä järjestölähtöisen palveluohjauksen yhteinen nimittäjä löytyy asiakkaasta ja hänen tar- 8 9
6 Mentorointiopas Näkökulmia palveluohjaukseen Satu Hautala Soili Hyvärinen Tiina Autio Soili Hyvärinen Taina Laakso Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf 1 Malla Heino Merja Kaivolainen Toimivat vertaiset - Kirjanen omaishoitoyhdistysten vertaistukitoimintaan Näkökulmia tilapäishoitoon Malla Heino 1 1 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf peidensa kuulemisesta. Onnistunut palveluohjaus edellyttää kaikkien osallisten halukkuutta sitoutua yhteistyön kehittämiseen. Hyvä kohtaaminen, vertaistuki ja verkostoituminen Tärkeä omaishoitajan hyvän arjen rakennusosa on tieto siitä, ettei ole tilanteessaan yksin. On myös muita, joiden elämäntilanne on samantapainen ja joiden kanssa voi kokea yhteenkuuluvuutta ja vertaisuutta. Vertaistuen kehittäminen omaishoitoperheiden tueksi kuului Careri-projektin painopisteisiin, jota työstettiin erityisessä vertaistoiminnan kehittämistyöryhmässä sekä erilaisissa toimijoiden tapaamisissa. Vertaistoimintaan keskittyvät seminaarit Vierellä vertaisena ja Vertaisvoimaa järjestettiin vuonna 2008 Jyväskylässä ja Kalajoella. Vertaistoimijatkin tarvitsevat tukea, sillä he kohtaavat usein vaikeissa elämäntilanteissa olevia uupuneita omaishoitajia. Liiton vertaistukitoiminnan kehittämishankkeessa ( ) vertaistoimijoiden tukemiseen kehitettiin mentorointimalli, jossa vertaistoimijan tukihenkilöstä käytettiin nimikettä mentori. Mentorilta ei siinä edellytetty esimerkiksi työnohjaajan tutkintoa vaan sosiaali- ja terveysalan koulutusta, ryhmänohjaamisosaamista sekä kiinnostusta ja tietoa omaishoitoon liittyvistä asioista. Careri-projektissa jatkettiin vertaistoimijoiden tukemisen mallien kehittämistä ja tehtiin Mentorointiopas, johon on koottu mentoroinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioon otettavia asioita. Toinen hankkeessa valmistunut vertaistukitoimintaan liittyvä julkaisu perustuu vertaistuen kehittämistyöryhmän tekemään laatukansiotyöhön, jonka tavoitteena oli koota laadukkaan vertaistukitoiminnan periaatteita omaishoitoon. Toimivat vertaiset opas on tarkoitettu omaishoitajayhdistysten vertaistukitoiminnan virikkeeksi, tueksi ja työkalupakiksi. Opas sisältää vertaistukitoiminnan keskeisiä arvoja, periaatteita ja toteutustapoja, joten siitä muodostuu kuvaus vertaistukitoiminnasta omaishoitoa tukevana hyvänä käytäntönä. Vertaisuuden ohella myös yhdessä oleminen ja tekeminen erilaisissa verkostoissa on todettu merkittäväksi. Omaishoidon kentällä verkostot voivat muodostua hyvin monenlaisista toimijoista, kuten omaishoitoperheistä itsestään, kunnan virkaja luottamushenkilöistä, seurakunnista, muista järjestöistä ja palveluntuottajista. Näistä toimijoista syntyvät erilaiset verkostot voivat monin tavoin olla myötävaikuttamassa omaishoitoperheiden hyvään arkeen. Careri-hanke teki yhteistyötä Suomen Omaishoidon Verkoston kanssa järjestäen lukuisia yhteistyökokouksia. Verkostoyhteistyön teeman ympärille järjestettiin kaksi seminaaria otsikolla Yhteistyöllä omaishoitoperheiden hyvää arkea mahdollistamassa Kuusamossa ja Lappeenrannassa vuonna Vuonna 2010 yhteistyöhön ja verkostoitumiseen palattiin Oulun Yhteistyössä hyviin käytäntöihin omaishoidossa -seminaarissa. Omaishoitotilanteen arviointi Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen selviytymistä jokapäiväisestä elämästä. Toimintakyky kattaa niin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen kuin tiedollisen ja taidollisenkin ulottuvuuden. Omaishoidon tuen saamisen edellytyksenä on lähtökohtaisesti hoidettavan henkilön toimintakyvyn ja arjessa suoriutumisen aleneminen niin, että hän tarvitsee päivittäistä jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa. Tuen myöntämiseksi arvioidaan hoitoa tarvitsevan henkilön toimintakykyä erilaisin mittarein sekä hänen tarvitsemansa avun määrää ja hoidon sitovuutta. Omaishoidon tukemiseen liittyvät arviointikäytännöt ovat olleet kunnissa hyvin vaihtelevia, eikä kansalaisten yhdenvertaisuus ole siltä osin toteutunut. Careri-projektissa nähtiin tärkeäksi omaishoidon kokonaisuuden arviointikäytäntöjen pa- 10 rantaminen ja yhtenäistäminen. 11
7 HYLA-hankkeessa kehitetyn arviointimittariston levittäminen ja juurruttaminen kuntien työkaluksi oli tätä tavoitetta palveleva toimintamuoto. Arviointimittaristotyön eteenpäin viemisessä jäätiin kuitenkin vuonna 2009 odottamaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntötyön etenemistä ja etenkin Sata-komitean linjausten vaikutuksia omaishoidon tukeen. Samaan aikaan myös kunnat olivat odottavalla kannalla omaishoidon tukijärjestelmän vastuualueiden ja kehittämisen suhteen, joka osaltaan heikensi hankkeen ja kuntien yhteistyötä. Alkuperäisestä, lisenssipohjaiseen myyntiin suunnitellusta arviointimittaristosta luovuttiin, ja sitä ryhdyttiin kehittämään Microsoft Excel-ohjelmistolla toimivaksi itsearviointityökaluksi. Omaishoidon tuen tarpeen arviointimittaristo on tulossa lähiaikoina kaikkien kiinnostuneiden vapaasti luettavaksi ja omaan käyttöön ladattavaksi Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton kotisivuilta ( Mittariston toivotaan palvelevan omaishoitotilanteiden tunnistamisessa ja arvioinnissa niin omaishoitajia itseään kuin myös kuntien omaishoidon virkamiehiä. Arviointimittarin osa-alueet ovat: Vuonna 2008 järjestettiin omaishoidon tukemisen hyviin käytäntöihin sekä mittaristoon liittyen seitsemän työkokousta eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna järjestettiin hyvien käytäntöjen levittämiseksi Lappeenrannassa seminaari Omaishoitajan hyvinvointi ja elämänlaatu, Mikkelissä seminaari Omaishoito hyvinvoinnin osatekijä sekä Joensuussa seminaari Omaishoito näkymätön mahdollisuus. Strategiatyöllä yhteisiin tavoitteisiin Kuntaliitto selvitti kunnissa tehtävää strategiatyötä 2000-luvun alkupuolella. Siinä todettiin strategiatyön toimivan kunnissa keskimäärin hyvin, mutta monet kokivat prosessin kuitenkin raskaaksi, josta syystä koko työ on jäänyt jopa tekemättä. Yksimielisiä oltiin kuitenkin siitä, että strategiatyötä tarvitaan yhteisen näkemyksen muodostamiseksi kunnan tulevaisuudesta ja erityisesti sen eri toiminnoista (Houni, Nupponen, Pakarinen 2002, 5). Omaishoidon tukemisen kentällä strategialla tavoitellaan palvelukokonaisuuteen selkeyttä ja suuntaa sekä yhteistä sopimusta voimavarojen jakamista, tavoitteiden määrittelyä ja toimintatapojen valintaa varten. Strategisten linjausten ja valintojen kautta voidaan omaishoidolle luoda mahdollisuudet olla todellinen vaihtoehto ja vakiinnuttaa oma paikkansa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteessa. Omaishoidon kysymysten sisältyminen ja sisällyttäminen kuntien strategioihin kuului Carerin teema-alueisiin. Teemasta järjestettiin työkokous Mikkelissä vuonna 2009 ja samana vuonna kaksi seminaaria, toinen Mikkelissä ja toinen Helsingissä. Helsingin seminaarin otsikkona oli Omaishoidon tukeminen strategisesti viisasta ja teemoina olivat omaishoidon tilanne kunnissa sekä omaishoitoon liittyvät strategia-, kannattavuus-, kumppanuus- ja juurruttamisnäkökulmat. Strategiatyö oli näkyvästi esillä vielä hankkeen Helsingissä järjestetyssä valtakunnallisessa päätösseminaarissa helmikuussa 2011, jossa kuultiin Britanniassa toteutetusta omaishoidon kansallisesta strategiasta, jonka kantavana ajatuksena on omaishoitajien valtaistuminen. Syksyllä 2009 hankkeessa toteutettiin yhteistyössä Sosiaalikehitys Oy:n kanssa internet-pohjainen kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää kuntien omaishoidon strategisia linjauksia ja tulevaisuuden kehittämisnäkökulmia sekä paikallisyhdistysten näkemyksiä omaishoidon tilanteesta. Kysely lähetettiin 374 kunnan ja yhdistyksen edustajalle. Kuntien edustajista kyselyyn vastasi 67 henkilöä ja järjestöjen edustajista 55 henkilöä. Yhteensä kyselyyn vastasi 122 henkilöä, ja vastausprosentiksi muodostui 33 %. Kyselyä esitellään lyhyesti strategiatyöstä hankkeessa tehdyssä julkaisussa Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi. Kyselyn perusteella omaishoito painottuu kunnissa edelleen vahvasti vanhuksiin ja omaishoidon tukeminen siten vanhuspoliittisiin ohjelmiin tai - strategioihin. Vain vajaa neljännes kaikista vastan- hoidettavan kyky selviytyä arjen toiminnoista hoidettavan kyky selviytyä toisten ihmisten kanssa hoidettavan tunteiden hallinta ja todellisuuden taju hoidettavan muisti ja kyky tehdä päätöksiä hoidon ja huolenpidon sitovuus hoitajan omat voimavarat hoitajan sosiaalinen tuki kotiympäristön toimivuus ja apuvälineet palvelut ja muu tuki 12 13
8 neista kunnista oli sisällyttänyt omaishoidon kysymyksiä myös vammaispoliittisiin ohjelmiinsa ja erillinen omaishoidon strategia oli vain noin 6 %:ssa vastanneista kunnista. Niiltä vastaajilta, joiden kunnissa omaishoidon kysymykset sisältyvät johonkin kunnan ohjelmaan tai strategiaan, kysyttiin sen sisältämiä osa-alueita. Strategiat sisälsivät useimmiten mainintoja omaishoitajien lakisääteisten vapaiden toteutumisesta (88 %) ja omaishoitajien hoitotehtävää tukevista palveluista (85 %). Hoitopalkkioiden tavoiteltava taso ja tuen ulkopuolella olevien omaishoitajien tukeminen sisältyi ohjelmiin tai strategioihin ainoastaan puolessa tapauksista. Omaishoidon strategiatyön periaatteista valmistui hankkeessa julkaisu Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi. Kirjassa tarkastellaan omaishoidon näkymistä kuntien strategioissa, ohjeistuksissa ja toimintaohjelmissa. Kirjassa kuvataan omaishoidon asemaa erilaisten strategioiden osana sekä esitellään malli omaishoidon strategian laatimiseen. Esimerkkinä käytännön strategiaprosessin toteuttamisesta on Halikon kunta. Toinen luku kuvaa omaishoitoon liittyviä käytäntöjä ja omaishoidon tukemisen tilanteita kunnissa sekä arvioi kunnan ja järjestöjen yhteistyötä omaishoidon kehittämisessä Careri -projektissa tehdyn kyselytutkimuksen ja haastattelujen pohjalta. Mikkelin paikallisyhdistyksen puheenvuoro kertoo paikallisen järjestön vaikuttamismahdollisuuksista omaishoidon päätöksiin ja strategisiin valintoihin. Luvun lopussa tutustutaan vielä Kotkan malliin, jossa kehittämishankkeesta alkanut omaishoidon tukemisen käytäntö on juurrutettu pysyväksi toimintatavaksi. Luku kolme koostuu asiantuntija-artikkeleista, joissa luodaan katsaus yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen järjestöjen ja kuntien välillä sekä kehittämistyöhön projektimaisen työn näkökulmasta. Viimeisessä luvussa pohditaan mahdollisuutta kansallisen omaishoidon ohjelman rakentamiseen ja esitellään Ison-Britannian vastaava toimenpideohjelma kehittämistyön tueksi. Tilapäishoito Omaishoito on usein hyvin sitova hoitotyön muoto. Ilman levon ja virkistyksen mahdollisuutta ei kukaan voi kuitenkaan jaksaa. Omaishoitoperheen hyvinvointia ja jaksamista merkittävästi tukeva tekijä on toimiva tilapäishoito. Etenkin tilapäishoidon saatavuudessa ja erilaisiin omaishoitotilanteisiin sopivuudessa on vuodesta toiseen todettu olevan puutteita, vaikka parannuksiakin on saatu aikaan. Yksi tällainen, moniin omaishoitotilanteisiin hyvin sopiva uusi malli on ollut esimerkiksi kotiin saatavan sijaisomaishoitajatoiminnan leviäminen useille paikkakunnille. OMAISHOIDON STRATEGIA -yhteinen näkemys tavoitteeksi Merja Kaivolainen, Merja Purhonen (toim.) Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf Carerin kunta- ja paikallisyhdistystoimijoiden kyselyssä tilapäishoidon järjestäminen ja kehittäminen nähtiin keskeisimmäksi kehittämishaasteeksi omaishoidossa. Vuonna 2010 järjestettiin tilapäishoidon merkityksestä Seinäjoella seminaari Valoa päivään Tilapäishoidon tulevaisuus ja Kuopiossa seminaari Tilapäishoito kuntoutumisen ja tauon paikka. Näkökulmia tilapäishoitoon oppaassa asiantuntijat järjestö-, kunta-, käyttäjä- ja tutkimussektoreilta tarkastelevat artikkeleissaan tilapäishoidon toteutustapoja, haasteita, hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuden näkymiä. Artikkelit avaavat mm. perhehoidon tarjoamia mahdollisuuksia niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin tilapäishoidon muotona, omaishoitoperheen ja hoitohenkilöstön hyvän kohtaamisen merkitystä ja omaishoitajien kokemuksia tilapäishoidon toteutumisesta ongelmineen ja onnistumisineen
9 4 Careri ulkoisen arvioinnin silmin Carerin ulkoisen arvioinnin toteutti Sosiaalikehitys Oy vuosina käyttäen lähteinä itsearviointiaineistoa, projektin tuottamaa kirjallista aineistoa sekä keskeisten toimijoiden haastatteluja. Haastattelu tehtiin yhteensä 13 henkilölle. Arviointiraportissa todetaan omaishoidon kentän laajuus ja moniulotteisuus, joka toistuu samalla myös Carerin toimintakentällä. Tämän kokonaisuuden tukeminen on monilta osiltaan sisältynyt projektin tavoitteisiin, jotka viime kädessä tähtäävät omaishoitoperheen arjen helpottamiseen. Toimintaa ja toimijoita on raportissa kuvattu seuraavanlaisen kaavion avulla: Arvioinnin yhteydessä tehdyissä haastatteluissa valtakunnallisen projektin merkitykseksi nähtiin, että se tekee omaishoidon asiaa tunnetuksi, osoittaa laajempia suuntaviivoja sekä tuo epäkohtia esille. Lisäksi se tekee sellaista kehittämistyötä, johon yhdistysten omat voimavarat eivät riitä. Valtakunnallisen projektin keskeisenä tavoitteena nähtiin yhteneväisten käytäntöjen tuominen, erityisesti yhtenäisten kriteeristöjen saaminen valtakunnallisesti sekä tähän liittyen tiedon vieminen eteenpäin poliittisille päättäjille. Tulosten juurtumisen kannalta keskeisimmiksi välineiksi nähtiin oppaat ja seminaarit (Lidman ja Kinnunen 2010, 19). Raportissa todetaan tulosten arvioinnin olevan vaikeaa tavoitteiden yleisyyden takia, mutta projektin tuotosten katsotaan osaltaan vaikuttaneen omaishoidon tilan kehittämiseen tarjoamalla toimijoille ajatuksia sekä mahdollisuuksia osallistua vuoropuheluun. Arviointiraportin mukaan seminaareihin ja työkokouksiin osallistuminen osoittaa, että omaishoidon kehittäminen on tärkeää ja sitä arvostetaan. Omaishoitoa kehittäville hankkeille on ehdottomasti tilausta jatkossakin. Careri-projektissa tätä kehittämistyötä on tuettu toteutetulla kyselyllä, jolla on selvitetty omaishoidon tilannetta kunnissa, ja tätä tietämystä on hyödynnetty laajasti (emt, 21). Arvioinnissa todettiin yhteistyöverkostojen luomisen käynnistyneen onnistuneesti, mutta yhteistyöhalukkuuden vähenneen hankkeen edetessä. Raportissa nähdään mittariston käyttöönoton siirtymisen, paikallisyhdistysten rahallisten- ja henkilöresurssien vähentymisen ja Carerin henkilöstövaihdosten ja painopistealueiden muutosten kaikkien osaltaan vaikuttaneen kyseiseen kehitykseen. Ongelmat ovat liittyneet osin projektin omaan toimintatapaan, osin toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteen asettelua pidettiin liian yleisenä ja yhteistyöverkostojen tukemista riittämättömänä. Projektihenkilöstön vaihtumisen nähdään katkoneen toiminnan johdonmukaisuutta, jota on vaikeuttanut myös lukuisten yhteiskunnallisten muutosten osuminen samaan ajankohtaan (emt, 21)
OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016
Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö
LisätiedotMitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.
Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia
LisätiedotTervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotHyvät omaishoitajien parissa toimivat,
18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotOmaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt
Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi
LisätiedotMielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016
LisätiedotYhteinen Polku hanke 2009-13
Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset
LisätiedotLähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt
Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotOmaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä
Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
Lisätiedot9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)
Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)
:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa
LisätiedotOmaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellinen toimintatapa Oulun kaupungissa. Minnamaria Salminen Toiminnanjohtaja Oulun seudun omaishoitajat ry
Omaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellinen toimintatapa Oulun kaupungissa Minnamaria Salminen Toiminnanjohtaja Oulun seudun omaishoitajat ry Oulun seudun omaishoitajat ry - vuodesta 1998 Oulun seudun
LisätiedotIKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki
IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin
LisätiedotOVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE
OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE TIINA SILVONEN JÄRVISEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY / OMAISOIVA TEIJA MATALAMÄKI FINFAMI ETELÄ-POHJANMAA RY 16.4.2019 FINFAMI ETELÄ-POHJANMAA RY Yksi Suomen
LisätiedotNostetaan kissa pöydälle! Kuulluksi tuleminen palveluohjauksessa
Nostetaan kissa pöydälle! Kuulluksi tuleminen palveluohjauksessa MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Palvelupäällikkö Sirkka Kosunen Kuntoutuksen ohjaaja YAMK Virpi Hurula Vammaisten lasten ja nuorten
LisätiedotOmaishoidon asiakastyytyväisyyskyselyt
Omaishoidon asiakastyytyväisyyskyselyt Kyselyt toteutettiin marraskuussa 7 erikseen yli- ja alle 6-vuotiaita henkilöitä hoitaville omaishoitajille. Yli 6-vuotiaiden osalta kyselyitä lähetettiin 7 ja alle
LisätiedotToimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012
Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen
LisätiedotHyvät omaishoitajien parissa toimivat,
30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotKun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011
Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotKansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan
LisätiedotLähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja
Lähtökohtana yhä useampi asiakas/potilas on iäkäs ihminen yhä useamman asiakaan/potilaan ongelmat ovat monikerroksisia, ja ne voidaan ratkoa vain monien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisenä
LisätiedotLakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)
YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotKatariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa
Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:
LisätiedotKehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain
Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA Loppuseminaari 6.2.2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto Jurvansuu 2019 1 Taustaa Tutkijana MIPAssa kahdessa päihdealan
LisätiedotNäin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013. Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry
Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013 Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Ajankohtaista omaishoidosta 1. Syyskokoukset: liiton uusi hallitus 2. Rahoitus, toimintasuunnitelmien
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotYhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom
Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotEväitä keskusteluun:
Eväitä keskusteluun: Jotkut läksyt oppii parhaiten tyynessä, jotkut taas myrskyssä (Willa Cather) Omaishoito Omaishoidon tärkein motiivi on suhde, joka ei ole syntynyt hoidon tarpeen perusteella vaan on
LisätiedotHyvien käytäntöjen juurtuminen
Hyvinvointia työstä Hyvien käytäntöjen juurtuminen Mikko Nykänen 11.12.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Hyvän käytännön määritelmä Hankkeen aikana kehitetyt uudet tuotteet, palvelut, mallit,
LisätiedotSUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET
SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.5.2018 Hämeenlinna Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotOMAISHOITAJAN TUEN TARVE
MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa
LisätiedotVERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotPALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring
:n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotYhdistyksen tuki omaishoitajille
Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona
LisätiedotOmaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa
Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto
LisätiedotStrategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret
Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotSOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ
SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotOivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014
Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014 OmaisOiva-toiminta paikallisyhdistyksissä Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö OmaisOiva-toiminta on Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n ja paikallisyhdistysten
LisätiedotKansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotLUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA
LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA Taloudellisen arvioinnin menetelmäverkosto SOSTE ry Pauliina Tamminen, omahoidon koordinaattori SISÄLTÖ Osteoporoosi ja kuntoutuminen
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotKotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013
Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen
LisätiedotSivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotArjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev
Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi
LisätiedotMerja Kaivolainen Koulutus- ja kehittämispäällikkö
Merja Kaivolainen Koulutus- ja kehittämispäällikkö Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Yli miljoona suomalaista auttaa läheistään pääasiallisia
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotLUOVAT RAKENTEET. Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra
LUOVAT RAKENTEET Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli 50 000 asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra AILI = Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnallinen
Lisätiedot18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki
18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton
LisätiedotHankkeen arviointisuunnitelma
1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotLauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin
Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset
LisätiedotMiten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa
Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa 1 20.03.2017 Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut Lisäämme mahdollisimman
LisätiedotKunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa
Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotVaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009
Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää
LisätiedotSisäinen hanke/suunnitelma
Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman
LisätiedotLapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa
Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotOmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja
OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko
LisätiedotVapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.
Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä
Lisätiedot