hyvään arkeen omaishoitoperheissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hyvään arkeen omaishoitoperheissä"

Transkriptio

1 Yhteistyöllä hyvään arkeen omaishoitoperheissä Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -projektin (CARERI, ) loppuraportti Malla Heino Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf

2 Sisältö Aluksi: Kohden omaishoitoperheen hyvää arkea Carerin tausta, tavoitteet ja toimintaympäristö Miten työskenneltiin, eli Carerin jalkautuminen... 6 Organisaatio ja resurssit Tekojen kautta tuloksiin... 8 Palveluohjaus... 8 Julkaisija: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Hämeentie 105 A Helsinki Tuotettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella Teksti: Malla Heino Kannet ja kuvitus: Anita Polkutie Graafinen suunnittelu: Tuulikki Poutanen Kirjapaino: Kehityksen kirjapaino, Pori 2011 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n julkaisuja 1/2011 ISSN Mitä on hyvä järjestölähtöinen palveluohjaus?... 9 Hyvä kohtaaminen, vertaistuki ja verkostoituminen Omaishoitotilanteen arviointi Strategiatyöllä yhteisiin tavoitteisiin Tilapäishoito Careri ulkoisen arvioinnin silmin Johtopäätökset ja pohdinta: Tuliko omaishoitajan hyvä arki yhtään lähemmäksi? Kirjallisuus Liite

3 Aluksi Kohden omaishoitoperheen hyvää arkea 1 Carerin tausta, tavoitteet ja toimintaympäristö Omaishoidon toimintakenttä on laaja ja muuttuva. Ytimessä on omaishoitoperhe, joka tarvitsee palveluita ja apua arkensa tueksi. Palvelujärjestelmän hajanaisuus, osittainen riittämättömyys ja alueelliset erot aiheuttavat sen, että tukimuodoista ei aina löydy tietoa, palvelujen kokonaisuutta on vaikea hallita ja niiden saamisessa on puutteita. Tarvittavan tuen etsiminen, tunnistaminen ja järjesteleminen saattaa lohkaista omaishoitoperheen arjesta liian suuren palan niin voimavarojen ja jaksamisen, kuin ajankäytönkin kannalta. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -projekti pyrki vastaamaan omaishoitoperheiden kohtaamaan palvelujärjestelmän toimivuuteen liittyvään ongelmaan. Sen keskeisenä tavoitteena oli edesauttaa sosiaali- ja terveysalan toimijoita muodostamaan yhteinen näkemys siitä, millainen on omaishoitoperheen hyvä arki ja kuinka palvelut voisivat edesauttaa sen saavuttamista. Toimiva palvelujärjestelmä voi rakentua yhteistyönä toimijoiden kesken omaishoitoperheiden tarpeiden ja toiveiden kuulemisen pohjalta. Tässä vuosina toteutetun Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -projektin (Careri) loppuraportissa kuvataan hankkeen etenemistä ja tuloksia nopeasti muuttuneessa toimintaympäristössä. Varsinaisen projektihenkilöstön lisäksi hanketta on ollut vuosien mittaan viemässä eteenpäin suuri joukko toimijoita: tukiryhmän jäseniä, paikallisyhdistysten ja kuntien toimi- ja luottamushenkilöstöä, työtovereita liitosta sekä useiden alojen kouluttajia ja asiantuntijoita. Kaikkien panos on ollut arvokas ja tarpeellinen. Helsingissä huhtikuussa 2011 Malla Heino Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -projektin eli lyhyemmin Carerin ( ) perusta on edeltäjänsä Hyvä ja laadukas palvelukokonaisuus tukemassa omaishoitoa -projektin (HYLA, ) työssä, tuotoksissa ja tuloksissa. HYLAn tavoitteena oli kehittää hyvän omaishoidon tukemisen palvelukonsepti sekä luoda laatu- ja arviointikriteerejä omaishoidon tukemisen kokonaisuuden muodostaville palveluille. Kehittämistyölle oli tarvetta, sillä tukijärjestelmän ongelmakohdat ja puutteet olivat näkyvissä ja omaishoitajien asema kunnittain vaihteleva. HYLA-hanketta työstettiin kuntien, järjestöjen ja omaishoitajien yh teistyönä. Lopputuloksen kannalta erittäin keskeinen asia, omaishoitajien oman äänen kuuleminen, varmistettiin Bikva-prosessin avulla. Kuulemis- ja keskusteluprosessin kautta kerättiin omaishoidon kentällä erilaisissa asemissa toimivilta omaishoitajien arkea tukevia kehittämisehdotuksia, jotka koottiin Hyvä omaishoitajan tukeminen -käsikirjaan. Kirjassa kuvataan laatusuosituksia omaishoitajan palvelukokonaisuuteen kuuluville palveluille (palveluohjaus, tuki omaishoitosuhteeseen, kodin apuvälineet, hoivaympäristö, hoito- ja palvelusuunnitelma, omaishoitajan kohtaaminen, omaishoitoa tukeva strategia ja tilapäishoito). Lisäksi projektissa työstettiin omaishoidon tuen tarvetta arvioivaa mittarikokonaisuutta sekä hyviä omaishoitajaa tukevia käytäntöjä ja työkaluja hyvän tuen arvioinnin avuksi. töön vaati tehokasta tiedotusta ja koulutusta. Careri-projekti sijoittui ajankohtaan, jolloin omaishoidon tukijärjestelmään toimintaympäristöineen kohdistui monenlaisia odotuksia. Niin lainsäädäntötyössä kuin jo toimeenpanovaiheessa oli meneillään useampia omaishoitoon vaikuttavia hankkeita ja rakenteellisia uudistuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke toi muutoksia kuntien peruspalvelujärjestelmiin; oikean ja ajantasaisen tiedon saaminen tarjolla olevista palveluista muuttuneissa olosuhteissa oli haasteellista. Toisaalta niin kunnissa kuin järjestöissä odotettiin pitkään SATA-komitean linjauksia liittyen mm. omaishoidon tuen siirtoon KELAlle, joka omalta osaltaan vaikeutti kuntien ja järjestöjen yhteisen kehittämistyön mahdollisuuksia. Kuntien toimintaympäristön muuttuessa koettiin kuitenkin tärkeäksi vahvistaa omaishoitajien tukemista mm. kannustamalla kuntia yhtenäisten käytäntöjen ja strategiatyön tekemiseen. Oli myös tarpeellista levittää tietoa niistä hyvistä tukemisen käytännöistä, joita monissa kunnissa oli kehitetty. Carerin tavoitteet: Kehittää koulutusta ja tiedotusta, joiden avulla omaishoitajien arkea tukevia hyviä käytäntöjä, palveluiden laatukriteereitä ja arviointia tukevia työkaluja levitetään, työstetään ja juurrutetaan ammattilaisten ja muiden toimijoiden käyttöön arjen työkaluiksi. Parantaa omaishoitajien mahdollisuuksia saada oikeanlaista tietoa edistämällä palveluohjauksen käyttöönottoa. HYLA-hankkeessa onnistuttiin viemään monia omaishoidon palvelukokonaisuuden kehittämisen osa-alueita eteenpäin, mutta tulosten täysipainoinen hyödyntäminen edellytti lisäpanostusta jatkoprojektin muodossa. Carerin tehtäväksi muodostui edeltäjässä kehitettyjen, omaishoitoa tukevien arviointi- ja laatutyökalujen ja hyvien käytäntöjen levittäminen ja käytäntöön juurruttaminen siten, että sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteiseksi tavoitteeksi vakiintuisi omaishoitoperheen hyvän arki. Ole- 4 massa olevan ja jatkuvasti päivittyvän tiedon levittäminen 5 ja juurruttaminen entistä laajemmin ja syvemmin käytän-

4 2 Miten työskenneltiin, eli Carerin jalkautuminen Parhaimmillakaan malleilla tai toimintakäytännöillä ei ole merkitystä ellei niitä tiedetä, tunneta ja osata soveltaa käytäntöön. Hanke eteni vuosittain laatutyön teema-alue kerrallaan ja työ kohdentui tiedottamisen, levittämisen ja kouluttamisen haasteisiin. Toiminta suunnattiin etenkin liiton paikallisyhdistysten, järjestöjen, kuntien ja kuntayhtymien työntekijöihin ja luottamushenkilöihin, mutta myös omaishoitajiin itseensä, alan opiskelijoihin sekä vapaaehtoisiin. Hankkeen alkupuolella järjestettiin alueellisia pilottikokeiluja, joiden tavoitteena oli mm. tukea hyvien kumppanuusmallien kehittämistä. Hank- Carerin teemat eri vuosina 2007: palveluohjaus 2008: palveluohjaus, hyvä kohtaaminen, vertaistuki ja verkostoituminen 2009: hyvä arviointi, strategia, tilapäishoito sekä hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma 2010: teema-alueiden yhteenveto keessa järjestettiin teemojen mukaisia työkokouksia ja seminaareja. Seminaarit olivat hankkeen kannalta tärkeitä tiedon ja hyvien käytäntöjen levittämisen työvälineitä. Samalla ne tarjosivat myös hyvän foorumin eri kentiltä tulevien toimijoiden kokemusten ja ideoiden vaihdolle. Kattavasti eri puolilla maata järjestetyt 20 seminaaria 12 eri paikkakunnalla keräsivät hankkeen aikana yli 500 osallistujaa. Kuntatoimijoita, niin virkamiehiä kuin luottamushenkilöitäkin, saatiin tilaisuuksiin mukaan, vaikka etenkin viime mainittujen tavoittaminen oli aika ajoin hankalaa. Seminaarit rakennettiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, heidän tarpeitaan ja toiveitaan kuullen hankkeen keskeisten teema-alueiden pohjalta. Omien seminaarien ohella Careri-hanketta esiteltiin myös mm. oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön osana (Satakunnan ammattikorkeakoulu Pori, Laurea ammattikorkeakoulu Vantaa ja Arcada ammattikorkeakoulu Helsinki). Organisaatio ja resurssit Careria ohjaamaan, tukemaan ja arvioimaan koottiin valtakunnallinen tukiryhmä, johon kuului projektihenkilöstön sekä liiton toiminnanjohtajan ja koulutus- ja kehittämispäällikön lisäksi edustajat liiton hallituksesta, Suomen Kuntaliitosta, Diakonia ammattikorkeakoulusta, SYFO OY:stä sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä (liite 1). Aktiivisesti ja sitoutuneesti työskennelleen tukiryhmän jäsenet toivat monipuolista asiantuntemusta ja verkostoja hankkeen toimintaan. Tukiryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä yksitoista kertaa. Projektissa työskenteli hankkeen neljän toimintavuoden aikana toimintasuunnitelman mukaisesti liiton kehittämispäällikkö (osa-aikaisesti) sekä yhdestä kahteen projektisuunnittelijaa. Henkilöstössä tapahtui hankkeen toimintakauden aikana muutoksia. Varsinaiseen projektihenkilöstöön ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Tiina Autio, Malla Heino, Soili Hyvärinen, Merja Kaivolainen, Lisbeth Konttinen, Anne Vierros, Tina Vuosalo-Nygrèn ja Marjut Välikangas (liite 1). Lisäksi hankkeeseen ostettiin palkkiotoimisia kouluttaja- ja asiantuntijapalveluja. Projektin ulkoisen arvioinnin toteutti Sosiaalikehitys Oy ja siitä tehtiin erillinen raportti. Hankkeen rahoitus, yhteensä euroa, tuli Rahaautomaattiyhdistykseltä. Hankkeen julkaisut: Mentorointiopas 2008 Näkökulmia palveluohjaukseen 2009 Näkökulmia tilapäishoitoon 2010 Toimivat vertaiset Kirjanen omaishoitoyhdistysten vertaistukitoimintaan 2011 Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi 2011 Yhteistyöllä hyvään arkeen omaishoitoperheissä loppuraportti 2011 Kirjallista materiaalia tuotettiin runsaasti. Projektille tehtiin suomenkielinen esite ja liiton internet -sivuille lyhyt projektiesittely. Hankkeeseen suunniteltiin oma Näkökulmia- julkaisusarja, jossa tuodaan esille keskeiset teema-alueet. Mentorointiopas, Näkökulmia palveluohjaukseen, Näkökulmia tilapäishoitoon sekä Toimivat vertaiset -kirjanen omaishoitoyhdistysten vertaistukitoimintaan julkaisuihin omaishoidon sisältöasiantuntijat sekä tutkimukseen että kokemukseen pohjaten kirjoittivat artikkeleita. Lisäksi hankkeessa tehtiin Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi kirja, joka rakentuu kunnissa tehtyjen teemahaastattelujen, asiantuntija-artikkeleiden sekä hankkeessa syksyllä 2009 toteutetun kyselyn pohjalle. Web-sovellusta kehitettiin materiaalin, vertais- ja asiantuntijakonsultaation ja tiedon levittä- 6 misen tueksi. 7

5 3 Tekojen kautta tuloksiin Näkökulmia palveluohjaukseen Tiina Autio Soili Hyvärinen Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf 1 Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -hankkeen taustana ja lähtökohtana olivat omaishoitajien arjessaan kohtaamat ongelmat sekä toiveet ja konkreettiset yritykset niiden ratkaisemiseksi. Niistä koottiin suurempia kokonaisuuksia, teemoja, joita työstettiin kunakin hankevuonna muutama kokonaisuus kerrallaan. Heti hankkeen alussa määritellyt teemat olivat: 2007: 2008: 2009: 2010: Palveluohjaus Hyvä kohtaaminen, vertaistuki, verkostoituminen Arviointi, strategia, tilapäishoito, hoito- ja palvelusuunnitelma Teemojen yhteenveto Seuraavassa tarkastellaan sitä, mitä teemoille tapahtui hankkeen aikana, mentiinkö eteenpäin ja mitä niistä syntyi. Palveluohjaus Omaishoitoperheen arki on usein vaativaa ja raskasta, jopa siinä määrin, että omat voimavarat eivät tahdo millään riittää etsimään, vertaamaan ja hakemaan omaan tilanteeseen sopivia palveluja ja ratkaisuja. Selvitysten mukaan sosiaalitoimen palveluja käyttävät asiakkaat ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että järjestelmä on monimutkainen ja asiointi työlästä. Sosiaaliturvalainsäädäntö on vaikeasti hallittava kokonaisuus jopa alan ammattilaisille (Hänninen, 38; oppaassa Näkökulmia palveluohjaukseen 2008). Palveluohjaus voi tuoda kaivatun avun ja tuen, joka auttaa omaishoitoperhettä eteenpäin. Palveluohjausta ovat toiminnot, joilla asiakkaan, ja viranomaista edustavan palveluohjaajan yhteistyönä suunnitellaan, yhteen sovitetaan ja arvioidaan palveluja, joita asiakas tai hänen perheensä tarvitsevat nykyisessä elämänvaiheessaan elämänhallintansa tueksi (Pietiläinen & Seppälä 2003,10; oppaassa Näkökulmia palveluohjaukseen, Notko 2008, 32). Palveluohjausta voi lähestyä myös toisesta suunnasta eli asiakkaan valtaistumisen tai voimaantumisen näkökulmasta, joka korostaa palveluohjauksen tavoitteena olevan asiakkaan omien voimavarojen vahvistamisen ja mahdollisimman itsenäisen elämän tukemisen (emt, 32). Projektin alussa liiton paikallisyhdistyksiltä kysyttiin halukkuutta lähteä mukaan hankeyhteistyöhön sekä tiedusteltiin, millaisia yhteisiä työmuotoja he toivoisivat käytettävän. Innostusta asiaan löytyi 40 paikallisyhdistyksestä. Toimintamuodoista toivottiin eniten seminaareja ja koulutustilaisuuksia, mutta myös yhteiset työkokoukset ja nettisovelluksen kehittäminen nähtiin tarpeellisena. Palveluohjauksen käsite on nostettu aina hankkeen nimeen saakka, joten se on ollut eräs keskeisimmistä Carerin teema-alueista. Myös paikallisyhdistykset pitivät sen kehittämistä tärkeänä yhdistävänä teemana. Yhteisen toiminnan tavoitteena oli määritellä hyvän palveluohjauksen kriteerit ja käytännöt, järjestöpohjaisen palveluohjauksen rooli sekä osoittaa verkostoitumisen ja yhteistyön tarpeet omaishoitajaa tukevan palveluohjauksen luomisessa. Hankkeen aikana palveluohjausta työstettiin viidessä eri puolilla maata järjestetyssä paikallisyhdistysten työkokouksessa (Helsinki x 2, Tampere, Rovaniemi, Raahe) sekä kahdessa seminaarissa. Työkokoukset muodostuivat työotteeltaan hy- vin aktiivisiksi ja niissä työstettiin mm. hyvän palveluohjaajan ja hyvän järjestöpohjaisen palveluohjauksen kuvausta, sekä mietittiin sen tulevaisuuden haasteita. Työkokouksiin sisältyi osin myös asiantuntijaluentoja. Palveluohjaus oli keskeisenä teemana Mikkelissä 2009 ja Turussa 2010 järjestetyissä seminaareissa. Palveluohjauksesta haluttiin myös kirjallinen dokumentti ja 2008 valmistui Näkökulmia palveluohjaukseen -opas. Oppaaseen on koottu artikkeleja palveluohjauksen kentällä erilaisissa tehtävissä ja rooleissa toimivilta asiantuntijoilta. Opas sisältää myös Carerin työkokousten pohjalta tehdyn yhteenvedon järjestöpohjaisen palveluohjauksen merkityksestä omaishoitoperheille. Mitä on hyvä järjestölähtöinen palveluohjaus? Alun perin tavoitteena oli yhtenäisten periaatteiden ja kriteereiden luominen järjestölähtöiselle palveluohjaukselle. Yhteisen työskentelyn aikana todettiin, että eri toimijoilla oli erilaisia käsityksiä palveluohjauksen luonteesta. Täysin yhtenäisistä palveluohjauksen periaatteista ja toteuttamistavoista ei onnistuttu sopimaan, mutta palvelujen kehittämisen ja hyvien mallien luomisen edelleen kunnissa hyödynnettäviksi todettiin sopivan hyvin paikallisyhdistysten toimintaan. Palveluohjausta tarjoavien yhdistysten toimijat pitivät hyvin tärkeänä tehdä laajapohjaista ja avointa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön toivottiin lisääntyvän niin kuntien kuin muiden järjestöjen suuntaan. Järjestön antama palveluohjaus nähtiin tärkeänä lisäresurssina ja mahdollisuutena. Hyvä järjestölähtöisen palveluohjauksen yhteinen nimittäjä löytyy asiakkaasta ja hänen tar- 8 9

6 Mentorointiopas Näkökulmia palveluohjaukseen Satu Hautala Soili Hyvärinen Tiina Autio Soili Hyvärinen Taina Laakso Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf 1 Malla Heino Merja Kaivolainen Toimivat vertaiset - Kirjanen omaishoitoyhdistysten vertaistukitoimintaan Näkökulmia tilapäishoitoon Malla Heino 1 1 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf peidensa kuulemisesta. Onnistunut palveluohjaus edellyttää kaikkien osallisten halukkuutta sitoutua yhteistyön kehittämiseen. Hyvä kohtaaminen, vertaistuki ja verkostoituminen Tärkeä omaishoitajan hyvän arjen rakennusosa on tieto siitä, ettei ole tilanteessaan yksin. On myös muita, joiden elämäntilanne on samantapainen ja joiden kanssa voi kokea yhteenkuuluvuutta ja vertaisuutta. Vertaistuen kehittäminen omaishoitoperheiden tueksi kuului Careri-projektin painopisteisiin, jota työstettiin erityisessä vertaistoiminnan kehittämistyöryhmässä sekä erilaisissa toimijoiden tapaamisissa. Vertaistoimintaan keskittyvät seminaarit Vierellä vertaisena ja Vertaisvoimaa järjestettiin vuonna 2008 Jyväskylässä ja Kalajoella. Vertaistoimijatkin tarvitsevat tukea, sillä he kohtaavat usein vaikeissa elämäntilanteissa olevia uupuneita omaishoitajia. Liiton vertaistukitoiminnan kehittämishankkeessa ( ) vertaistoimijoiden tukemiseen kehitettiin mentorointimalli, jossa vertaistoimijan tukihenkilöstä käytettiin nimikettä mentori. Mentorilta ei siinä edellytetty esimerkiksi työnohjaajan tutkintoa vaan sosiaali- ja terveysalan koulutusta, ryhmänohjaamisosaamista sekä kiinnostusta ja tietoa omaishoitoon liittyvistä asioista. Careri-projektissa jatkettiin vertaistoimijoiden tukemisen mallien kehittämistä ja tehtiin Mentorointiopas, johon on koottu mentoroinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioon otettavia asioita. Toinen hankkeessa valmistunut vertaistukitoimintaan liittyvä julkaisu perustuu vertaistuen kehittämistyöryhmän tekemään laatukansiotyöhön, jonka tavoitteena oli koota laadukkaan vertaistukitoiminnan periaatteita omaishoitoon. Toimivat vertaiset opas on tarkoitettu omaishoitajayhdistysten vertaistukitoiminnan virikkeeksi, tueksi ja työkalupakiksi. Opas sisältää vertaistukitoiminnan keskeisiä arvoja, periaatteita ja toteutustapoja, joten siitä muodostuu kuvaus vertaistukitoiminnasta omaishoitoa tukevana hyvänä käytäntönä. Vertaisuuden ohella myös yhdessä oleminen ja tekeminen erilaisissa verkostoissa on todettu merkittäväksi. Omaishoidon kentällä verkostot voivat muodostua hyvin monenlaisista toimijoista, kuten omaishoitoperheistä itsestään, kunnan virkaja luottamushenkilöistä, seurakunnista, muista järjestöistä ja palveluntuottajista. Näistä toimijoista syntyvät erilaiset verkostot voivat monin tavoin olla myötävaikuttamassa omaishoitoperheiden hyvään arkeen. Careri-hanke teki yhteistyötä Suomen Omaishoidon Verkoston kanssa järjestäen lukuisia yhteistyökokouksia. Verkostoyhteistyön teeman ympärille järjestettiin kaksi seminaaria otsikolla Yhteistyöllä omaishoitoperheiden hyvää arkea mahdollistamassa Kuusamossa ja Lappeenrannassa vuonna Vuonna 2010 yhteistyöhön ja verkostoitumiseen palattiin Oulun Yhteistyössä hyviin käytäntöihin omaishoidossa -seminaarissa. Omaishoitotilanteen arviointi Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen selviytymistä jokapäiväisestä elämästä. Toimintakyky kattaa niin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen kuin tiedollisen ja taidollisenkin ulottuvuuden. Omaishoidon tuen saamisen edellytyksenä on lähtökohtaisesti hoidettavan henkilön toimintakyvyn ja arjessa suoriutumisen aleneminen niin, että hän tarvitsee päivittäistä jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa. Tuen myöntämiseksi arvioidaan hoitoa tarvitsevan henkilön toimintakykyä erilaisin mittarein sekä hänen tarvitsemansa avun määrää ja hoidon sitovuutta. Omaishoidon tukemiseen liittyvät arviointikäytännöt ovat olleet kunnissa hyvin vaihtelevia, eikä kansalaisten yhdenvertaisuus ole siltä osin toteutunut. Careri-projektissa nähtiin tärkeäksi omaishoidon kokonaisuuden arviointikäytäntöjen pa- 10 rantaminen ja yhtenäistäminen. 11

7 HYLA-hankkeessa kehitetyn arviointimittariston levittäminen ja juurruttaminen kuntien työkaluksi oli tätä tavoitetta palveleva toimintamuoto. Arviointimittaristotyön eteenpäin viemisessä jäätiin kuitenkin vuonna 2009 odottamaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntötyön etenemistä ja etenkin Sata-komitean linjausten vaikutuksia omaishoidon tukeen. Samaan aikaan myös kunnat olivat odottavalla kannalla omaishoidon tukijärjestelmän vastuualueiden ja kehittämisen suhteen, joka osaltaan heikensi hankkeen ja kuntien yhteistyötä. Alkuperäisestä, lisenssipohjaiseen myyntiin suunnitellusta arviointimittaristosta luovuttiin, ja sitä ryhdyttiin kehittämään Microsoft Excel-ohjelmistolla toimivaksi itsearviointityökaluksi. Omaishoidon tuen tarpeen arviointimittaristo on tulossa lähiaikoina kaikkien kiinnostuneiden vapaasti luettavaksi ja omaan käyttöön ladattavaksi Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton kotisivuilta (www.omaishoitajat.fi). Mittariston toivotaan palvelevan omaishoitotilanteiden tunnistamisessa ja arvioinnissa niin omaishoitajia itseään kuin myös kuntien omaishoidon virkamiehiä. Arviointimittarin osa-alueet ovat: Vuonna 2008 järjestettiin omaishoidon tukemisen hyviin käytäntöihin sekä mittaristoon liittyen seitsemän työkokousta eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna järjestettiin hyvien käytäntöjen levittämiseksi Lappeenrannassa seminaari Omaishoitajan hyvinvointi ja elämänlaatu, Mikkelissä seminaari Omaishoito hyvinvoinnin osatekijä sekä Joensuussa seminaari Omaishoito näkymätön mahdollisuus. Strategiatyöllä yhteisiin tavoitteisiin Kuntaliitto selvitti kunnissa tehtävää strategiatyötä 2000-luvun alkupuolella. Siinä todettiin strategiatyön toimivan kunnissa keskimäärin hyvin, mutta monet kokivat prosessin kuitenkin raskaaksi, josta syystä koko työ on jäänyt jopa tekemättä. Yksimielisiä oltiin kuitenkin siitä, että strategiatyötä tarvitaan yhteisen näkemyksen muodostamiseksi kunnan tulevaisuudesta ja erityisesti sen eri toiminnoista (Houni, Nupponen, Pakarinen 2002, 5). Omaishoidon tukemisen kentällä strategialla tavoitellaan palvelukokonaisuuteen selkeyttä ja suuntaa sekä yhteistä sopimusta voimavarojen jakamista, tavoitteiden määrittelyä ja toimintatapojen valintaa varten. Strategisten linjausten ja valintojen kautta voidaan omaishoidolle luoda mahdollisuudet olla todellinen vaihtoehto ja vakiinnuttaa oma paikkansa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteessa. Omaishoidon kysymysten sisältyminen ja sisällyttäminen kuntien strategioihin kuului Carerin teema-alueisiin. Teemasta järjestettiin työkokous Mikkelissä vuonna 2009 ja samana vuonna kaksi seminaaria, toinen Mikkelissä ja toinen Helsingissä. Helsingin seminaarin otsikkona oli Omaishoidon tukeminen strategisesti viisasta ja teemoina olivat omaishoidon tilanne kunnissa sekä omaishoitoon liittyvät strategia-, kannattavuus-, kumppanuus- ja juurruttamisnäkökulmat. Strategiatyö oli näkyvästi esillä vielä hankkeen Helsingissä järjestetyssä valtakunnallisessa päätösseminaarissa helmikuussa 2011, jossa kuultiin Britanniassa toteutetusta omaishoidon kansallisesta strategiasta, jonka kantavana ajatuksena on omaishoitajien valtaistuminen. Syksyllä 2009 hankkeessa toteutettiin yhteistyössä Sosiaalikehitys Oy:n kanssa internet-pohjainen kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää kuntien omaishoidon strategisia linjauksia ja tulevaisuuden kehittämisnäkökulmia sekä paikallisyhdistysten näkemyksiä omaishoidon tilanteesta. Kysely lähetettiin 374 kunnan ja yhdistyksen edustajalle. Kuntien edustajista kyselyyn vastasi 67 henkilöä ja järjestöjen edustajista 55 henkilöä. Yhteensä kyselyyn vastasi 122 henkilöä, ja vastausprosentiksi muodostui 33 %. Kyselyä esitellään lyhyesti strategiatyöstä hankkeessa tehdyssä julkaisussa Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi. Kyselyn perusteella omaishoito painottuu kunnissa edelleen vahvasti vanhuksiin ja omaishoidon tukeminen siten vanhuspoliittisiin ohjelmiin tai - strategioihin. Vain vajaa neljännes kaikista vastan- hoidettavan kyky selviytyä arjen toiminnoista hoidettavan kyky selviytyä toisten ihmisten kanssa hoidettavan tunteiden hallinta ja todellisuuden taju hoidettavan muisti ja kyky tehdä päätöksiä hoidon ja huolenpidon sitovuus hoitajan omat voimavarat hoitajan sosiaalinen tuki kotiympäristön toimivuus ja apuvälineet palvelut ja muu tuki 12 13

8 neista kunnista oli sisällyttänyt omaishoidon kysymyksiä myös vammaispoliittisiin ohjelmiinsa ja erillinen omaishoidon strategia oli vain noin 6 %:ssa vastanneista kunnista. Niiltä vastaajilta, joiden kunnissa omaishoidon kysymykset sisältyvät johonkin kunnan ohjelmaan tai strategiaan, kysyttiin sen sisältämiä osa-alueita. Strategiat sisälsivät useimmiten mainintoja omaishoitajien lakisääteisten vapaiden toteutumisesta (88 %) ja omaishoitajien hoitotehtävää tukevista palveluista (85 %). Hoitopalkkioiden tavoiteltava taso ja tuen ulkopuolella olevien omaishoitajien tukeminen sisältyi ohjelmiin tai strategioihin ainoastaan puolessa tapauksista. Omaishoidon strategiatyön periaatteista valmistui hankkeessa julkaisu Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi. Kirjassa tarkastellaan omaishoidon näkymistä kuntien strategioissa, ohjeistuksissa ja toimintaohjelmissa. Kirjassa kuvataan omaishoidon asemaa erilaisten strategioiden osana sekä esitellään malli omaishoidon strategian laatimiseen. Esimerkkinä käytännön strategiaprosessin toteuttamisesta on Halikon kunta. Toinen luku kuvaa omaishoitoon liittyviä käytäntöjä ja omaishoidon tukemisen tilanteita kunnissa sekä arvioi kunnan ja järjestöjen yhteistyötä omaishoidon kehittämisessä Careri -projektissa tehdyn kyselytutkimuksen ja haastattelujen pohjalta. Mikkelin paikallisyhdistyksen puheenvuoro kertoo paikallisen järjestön vaikuttamismahdollisuuksista omaishoidon päätöksiin ja strategisiin valintoihin. Luvun lopussa tutustutaan vielä Kotkan malliin, jossa kehittämishankkeesta alkanut omaishoidon tukemisen käytäntö on juurrutettu pysyväksi toimintatavaksi. Luku kolme koostuu asiantuntija-artikkeleista, joissa luodaan katsaus yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen järjestöjen ja kuntien välillä sekä kehittämistyöhön projektimaisen työn näkökulmasta. Viimeisessä luvussa pohditaan mahdollisuutta kansallisen omaishoidon ohjelman rakentamiseen ja esitellään Ison-Britannian vastaava toimenpideohjelma kehittämistyön tueksi. Tilapäishoito Omaishoito on usein hyvin sitova hoitotyön muoto. Ilman levon ja virkistyksen mahdollisuutta ei kukaan voi kuitenkaan jaksaa. Omaishoitoperheen hyvinvointia ja jaksamista merkittävästi tukeva tekijä on toimiva tilapäishoito. Etenkin tilapäishoidon saatavuudessa ja erilaisiin omaishoitotilanteisiin sopivuudessa on vuodesta toiseen todettu olevan puutteita, vaikka parannuksiakin on saatu aikaan. Yksi tällainen, moniin omaishoitotilanteisiin hyvin sopiva uusi malli on ollut esimerkiksi kotiin saatavan sijaisomaishoitajatoiminnan leviäminen useille paikkakunnille. OMAISHOIDON STRATEGIA -yhteinen näkemys tavoitteeksi Merja Kaivolainen, Merja Purhonen (toim.) Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf Carerin kunta- ja paikallisyhdistystoimijoiden kyselyssä tilapäishoidon järjestäminen ja kehittäminen nähtiin keskeisimmäksi kehittämishaasteeksi omaishoidossa. Vuonna 2010 järjestettiin tilapäishoidon merkityksestä Seinäjoella seminaari Valoa päivään Tilapäishoidon tulevaisuus ja Kuopiossa seminaari Tilapäishoito kuntoutumisen ja tauon paikka. Näkökulmia tilapäishoitoon oppaassa asiantuntijat järjestö-, kunta-, käyttäjä- ja tutkimussektoreilta tarkastelevat artikkeleissaan tilapäishoidon toteutustapoja, haasteita, hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuden näkymiä. Artikkelit avaavat mm. perhehoidon tarjoamia mahdollisuuksia niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin tilapäishoidon muotona, omaishoitoperheen ja hoitohenkilöstön hyvän kohtaamisen merkitystä ja omaishoitajien kokemuksia tilapäishoidon toteutumisesta ongelmineen ja onnistumisineen

9 4 Careri ulkoisen arvioinnin silmin Carerin ulkoisen arvioinnin toteutti Sosiaalikehitys Oy vuosina käyttäen lähteinä itsearviointiaineistoa, projektin tuottamaa kirjallista aineistoa sekä keskeisten toimijoiden haastatteluja. Haastattelu tehtiin yhteensä 13 henkilölle. Arviointiraportissa todetaan omaishoidon kentän laajuus ja moniulotteisuus, joka toistuu samalla myös Carerin toimintakentällä. Tämän kokonaisuuden tukeminen on monilta osiltaan sisältynyt projektin tavoitteisiin, jotka viime kädessä tähtäävät omaishoitoperheen arjen helpottamiseen. Toimintaa ja toimijoita on raportissa kuvattu seuraavanlaisen kaavion avulla: Arvioinnin yhteydessä tehdyissä haastatteluissa valtakunnallisen projektin merkitykseksi nähtiin, että se tekee omaishoidon asiaa tunnetuksi, osoittaa laajempia suuntaviivoja sekä tuo epäkohtia esille. Lisäksi se tekee sellaista kehittämistyötä, johon yhdistysten omat voimavarat eivät riitä. Valtakunnallisen projektin keskeisenä tavoitteena nähtiin yhteneväisten käytäntöjen tuominen, erityisesti yhtenäisten kriteeristöjen saaminen valtakunnallisesti sekä tähän liittyen tiedon vieminen eteenpäin poliittisille päättäjille. Tulosten juurtumisen kannalta keskeisimmiksi välineiksi nähtiin oppaat ja seminaarit (Lidman ja Kinnunen 2010, 19). Raportissa todetaan tulosten arvioinnin olevan vaikeaa tavoitteiden yleisyyden takia, mutta projektin tuotosten katsotaan osaltaan vaikuttaneen omaishoidon tilan kehittämiseen tarjoamalla toimijoille ajatuksia sekä mahdollisuuksia osallistua vuoropuheluun. Arviointiraportin mukaan seminaareihin ja työkokouksiin osallistuminen osoittaa, että omaishoidon kehittäminen on tärkeää ja sitä arvostetaan. Omaishoitoa kehittäville hankkeille on ehdottomasti tilausta jatkossakin. Careri-projektissa tätä kehittämistyötä on tuettu toteutetulla kyselyllä, jolla on selvitetty omaishoidon tilannetta kunnissa, ja tätä tietämystä on hyödynnetty laajasti (emt, 21). Arvioinnissa todettiin yhteistyöverkostojen luomisen käynnistyneen onnistuneesti, mutta yhteistyöhalukkuuden vähenneen hankkeen edetessä. Raportissa nähdään mittariston käyttöönoton siirtymisen, paikallisyhdistysten rahallisten- ja henkilöresurssien vähentymisen ja Carerin henkilöstövaihdosten ja painopistealueiden muutosten kaikkien osaltaan vaikuttaneen kyseiseen kehitykseen. Ongelmat ovat liittyneet osin projektin omaan toimintatapaan, osin toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteen asettelua pidettiin liian yleisenä ja yhteistyöverkostojen tukemista riittämättömänä. Projektihenkilöstön vaihtumisen nähdään katkoneen toiminnan johdonmukaisuutta, jota on vaikeuttanut myös lukuisten yhteiskunnallisten muutosten osuminen samaan ajankohtaan (emt, 21)

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013. Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013. Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013 Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Ajankohtaista omaishoidosta 1. Syyskokoukset: liiton uusi hallitus 2. Rahoitus, toimintasuunnitelmien

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Eväitä keskusteluun:

Eväitä keskusteluun: Eväitä keskusteluun: Jotkut läksyt oppii parhaiten tyynessä, jotkut taas myrskyssä (Willa Cather) Omaishoito Omaishoidon tärkein motiivi on suhde, joka ei ole syntynyt hoidon tarpeen perusteella vaan on

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014

Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014 Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014 OmaisOiva-toiminta paikallisyhdistyksissä Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö OmaisOiva-toiminta on Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n ja paikallisyhdistysten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto, Hankepoliklinikat 2013

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto, Hankepoliklinikat 2013 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto, Hankepoliklinikat 2013 Keskiviikko 13.2.2013 klo 9.30-15.30 TAMPERE, Monitoimitalo 13 9.30 Aamukahvi 9:45 Tervetuloa hankepoliklinikalle 10.00 Paikallisyhdistysten hankekokemuksia

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot