hyvään arkeen omaishoitoperheissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hyvään arkeen omaishoitoperheissä"

Transkriptio

1 Yhteistyöllä hyvään arkeen omaishoitoperheissä Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -projektin (CARERI, ) loppuraportti Malla Heino Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf

2 Sisältö Aluksi: Kohden omaishoitoperheen hyvää arkea Carerin tausta, tavoitteet ja toimintaympäristö Miten työskenneltiin, eli Carerin jalkautuminen... 6 Organisaatio ja resurssit Tekojen kautta tuloksiin... 8 Palveluohjaus... 8 Julkaisija: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Hämeentie 105 A Helsinki Tuotettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella Teksti: Malla Heino Kannet ja kuvitus: Anita Polkutie Graafinen suunnittelu: Tuulikki Poutanen Kirjapaino: Kehityksen kirjapaino, Pori 2011 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n julkaisuja 1/2011 ISSN Mitä on hyvä järjestölähtöinen palveluohjaus?... 9 Hyvä kohtaaminen, vertaistuki ja verkostoituminen Omaishoitotilanteen arviointi Strategiatyöllä yhteisiin tavoitteisiin Tilapäishoito Careri ulkoisen arvioinnin silmin Johtopäätökset ja pohdinta: Tuliko omaishoitajan hyvä arki yhtään lähemmäksi? Kirjallisuus Liite

3 Aluksi Kohden omaishoitoperheen hyvää arkea 1 Carerin tausta, tavoitteet ja toimintaympäristö Omaishoidon toimintakenttä on laaja ja muuttuva. Ytimessä on omaishoitoperhe, joka tarvitsee palveluita ja apua arkensa tueksi. Palvelujärjestelmän hajanaisuus, osittainen riittämättömyys ja alueelliset erot aiheuttavat sen, että tukimuodoista ei aina löydy tietoa, palvelujen kokonaisuutta on vaikea hallita ja niiden saamisessa on puutteita. Tarvittavan tuen etsiminen, tunnistaminen ja järjesteleminen saattaa lohkaista omaishoitoperheen arjesta liian suuren palan niin voimavarojen ja jaksamisen, kuin ajankäytönkin kannalta. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -projekti pyrki vastaamaan omaishoitoperheiden kohtaamaan palvelujärjestelmän toimivuuteen liittyvään ongelmaan. Sen keskeisenä tavoitteena oli edesauttaa sosiaali- ja terveysalan toimijoita muodostamaan yhteinen näkemys siitä, millainen on omaishoitoperheen hyvä arki ja kuinka palvelut voisivat edesauttaa sen saavuttamista. Toimiva palvelujärjestelmä voi rakentua yhteistyönä toimijoiden kesken omaishoitoperheiden tarpeiden ja toiveiden kuulemisen pohjalta. Tässä vuosina toteutetun Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -projektin (Careri) loppuraportissa kuvataan hankkeen etenemistä ja tuloksia nopeasti muuttuneessa toimintaympäristössä. Varsinaisen projektihenkilöstön lisäksi hanketta on ollut vuosien mittaan viemässä eteenpäin suuri joukko toimijoita: tukiryhmän jäseniä, paikallisyhdistysten ja kuntien toimi- ja luottamushenkilöstöä, työtovereita liitosta sekä useiden alojen kouluttajia ja asiantuntijoita. Kaikkien panos on ollut arvokas ja tarpeellinen. Helsingissä huhtikuussa 2011 Malla Heino Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -projektin eli lyhyemmin Carerin ( ) perusta on edeltäjänsä Hyvä ja laadukas palvelukokonaisuus tukemassa omaishoitoa -projektin (HYLA, ) työssä, tuotoksissa ja tuloksissa. HYLAn tavoitteena oli kehittää hyvän omaishoidon tukemisen palvelukonsepti sekä luoda laatu- ja arviointikriteerejä omaishoidon tukemisen kokonaisuuden muodostaville palveluille. Kehittämistyölle oli tarvetta, sillä tukijärjestelmän ongelmakohdat ja puutteet olivat näkyvissä ja omaishoitajien asema kunnittain vaihteleva. HYLA-hanketta työstettiin kuntien, järjestöjen ja omaishoitajien yh teistyönä. Lopputuloksen kannalta erittäin keskeinen asia, omaishoitajien oman äänen kuuleminen, varmistettiin Bikva-prosessin avulla. Kuulemis- ja keskusteluprosessin kautta kerättiin omaishoidon kentällä erilaisissa asemissa toimivilta omaishoitajien arkea tukevia kehittämisehdotuksia, jotka koottiin Hyvä omaishoitajan tukeminen -käsikirjaan. Kirjassa kuvataan laatusuosituksia omaishoitajan palvelukokonaisuuteen kuuluville palveluille (palveluohjaus, tuki omaishoitosuhteeseen, kodin apuvälineet, hoivaympäristö, hoito- ja palvelusuunnitelma, omaishoitajan kohtaaminen, omaishoitoa tukeva strategia ja tilapäishoito). Lisäksi projektissa työstettiin omaishoidon tuen tarvetta arvioivaa mittarikokonaisuutta sekä hyviä omaishoitajaa tukevia käytäntöjä ja työkaluja hyvän tuen arvioinnin avuksi. töön vaati tehokasta tiedotusta ja koulutusta. Careri-projekti sijoittui ajankohtaan, jolloin omaishoidon tukijärjestelmään toimintaympäristöineen kohdistui monenlaisia odotuksia. Niin lainsäädäntötyössä kuin jo toimeenpanovaiheessa oli meneillään useampia omaishoitoon vaikuttavia hankkeita ja rakenteellisia uudistuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke toi muutoksia kuntien peruspalvelujärjestelmiin; oikean ja ajantasaisen tiedon saaminen tarjolla olevista palveluista muuttuneissa olosuhteissa oli haasteellista. Toisaalta niin kunnissa kuin järjestöissä odotettiin pitkään SATA-komitean linjauksia liittyen mm. omaishoidon tuen siirtoon KELAlle, joka omalta osaltaan vaikeutti kuntien ja järjestöjen yhteisen kehittämistyön mahdollisuuksia. Kuntien toimintaympäristön muuttuessa koettiin kuitenkin tärkeäksi vahvistaa omaishoitajien tukemista mm. kannustamalla kuntia yhtenäisten käytäntöjen ja strategiatyön tekemiseen. Oli myös tarpeellista levittää tietoa niistä hyvistä tukemisen käytännöistä, joita monissa kunnissa oli kehitetty. Carerin tavoitteet: Kehittää koulutusta ja tiedotusta, joiden avulla omaishoitajien arkea tukevia hyviä käytäntöjä, palveluiden laatukriteereitä ja arviointia tukevia työkaluja levitetään, työstetään ja juurrutetaan ammattilaisten ja muiden toimijoiden käyttöön arjen työkaluiksi. Parantaa omaishoitajien mahdollisuuksia saada oikeanlaista tietoa edistämällä palveluohjauksen käyttöönottoa. HYLA-hankkeessa onnistuttiin viemään monia omaishoidon palvelukokonaisuuden kehittämisen osa-alueita eteenpäin, mutta tulosten täysipainoinen hyödyntäminen edellytti lisäpanostusta jatkoprojektin muodossa. Carerin tehtäväksi muodostui edeltäjässä kehitettyjen, omaishoitoa tukevien arviointi- ja laatutyökalujen ja hyvien käytäntöjen levittäminen ja käytäntöön juurruttaminen siten, että sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteiseksi tavoitteeksi vakiintuisi omaishoitoperheen hyvän arki. Ole- 4 massa olevan ja jatkuvasti päivittyvän tiedon levittäminen 5 ja juurruttaminen entistä laajemmin ja syvemmin käytän-

4 2 Miten työskenneltiin, eli Carerin jalkautuminen Parhaimmillakaan malleilla tai toimintakäytännöillä ei ole merkitystä ellei niitä tiedetä, tunneta ja osata soveltaa käytäntöön. Hanke eteni vuosittain laatutyön teema-alue kerrallaan ja työ kohdentui tiedottamisen, levittämisen ja kouluttamisen haasteisiin. Toiminta suunnattiin etenkin liiton paikallisyhdistysten, järjestöjen, kuntien ja kuntayhtymien työntekijöihin ja luottamushenkilöihin, mutta myös omaishoitajiin itseensä, alan opiskelijoihin sekä vapaaehtoisiin. Hankkeen alkupuolella järjestettiin alueellisia pilottikokeiluja, joiden tavoitteena oli mm. tukea hyvien kumppanuusmallien kehittämistä. Hank- Carerin teemat eri vuosina 2007: palveluohjaus 2008: palveluohjaus, hyvä kohtaaminen, vertaistuki ja verkostoituminen 2009: hyvä arviointi, strategia, tilapäishoito sekä hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma 2010: teema-alueiden yhteenveto keessa järjestettiin teemojen mukaisia työkokouksia ja seminaareja. Seminaarit olivat hankkeen kannalta tärkeitä tiedon ja hyvien käytäntöjen levittämisen työvälineitä. Samalla ne tarjosivat myös hyvän foorumin eri kentiltä tulevien toimijoiden kokemusten ja ideoiden vaihdolle. Kattavasti eri puolilla maata järjestetyt 20 seminaaria 12 eri paikkakunnalla keräsivät hankkeen aikana yli 500 osallistujaa. Kuntatoimijoita, niin virkamiehiä kuin luottamushenkilöitäkin, saatiin tilaisuuksiin mukaan, vaikka etenkin viime mainittujen tavoittaminen oli aika ajoin hankalaa. Seminaarit rakennettiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, heidän tarpeitaan ja toiveitaan kuullen hankkeen keskeisten teema-alueiden pohjalta. Omien seminaarien ohella Careri-hanketta esiteltiin myös mm. oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön osana (Satakunnan ammattikorkeakoulu Pori, Laurea ammattikorkeakoulu Vantaa ja Arcada ammattikorkeakoulu Helsinki). Organisaatio ja resurssit Careria ohjaamaan, tukemaan ja arvioimaan koottiin valtakunnallinen tukiryhmä, johon kuului projektihenkilöstön sekä liiton toiminnanjohtajan ja koulutus- ja kehittämispäällikön lisäksi edustajat liiton hallituksesta, Suomen Kuntaliitosta, Diakonia ammattikorkeakoulusta, SYFO OY:stä sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä (liite 1). Aktiivisesti ja sitoutuneesti työskennelleen tukiryhmän jäsenet toivat monipuolista asiantuntemusta ja verkostoja hankkeen toimintaan. Tukiryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä yksitoista kertaa. Projektissa työskenteli hankkeen neljän toimintavuoden aikana toimintasuunnitelman mukaisesti liiton kehittämispäällikkö (osa-aikaisesti) sekä yhdestä kahteen projektisuunnittelijaa. Henkilöstössä tapahtui hankkeen toimintakauden aikana muutoksia. Varsinaiseen projektihenkilöstöön ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Tiina Autio, Malla Heino, Soili Hyvärinen, Merja Kaivolainen, Lisbeth Konttinen, Anne Vierros, Tina Vuosalo-Nygrèn ja Marjut Välikangas (liite 1). Lisäksi hankkeeseen ostettiin palkkiotoimisia kouluttaja- ja asiantuntijapalveluja. Projektin ulkoisen arvioinnin toteutti Sosiaalikehitys Oy ja siitä tehtiin erillinen raportti. Hankkeen rahoitus, yhteensä euroa, tuli Rahaautomaattiyhdistykseltä. Hankkeen julkaisut: Mentorointiopas 2008 Näkökulmia palveluohjaukseen 2009 Näkökulmia tilapäishoitoon 2010 Toimivat vertaiset Kirjanen omaishoitoyhdistysten vertaistukitoimintaan 2011 Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi 2011 Yhteistyöllä hyvään arkeen omaishoitoperheissä loppuraportti 2011 Kirjallista materiaalia tuotettiin runsaasti. Projektille tehtiin suomenkielinen esite ja liiton internet -sivuille lyhyt projektiesittely. Hankkeeseen suunniteltiin oma Näkökulmia- julkaisusarja, jossa tuodaan esille keskeiset teema-alueet. Mentorointiopas, Näkökulmia palveluohjaukseen, Näkökulmia tilapäishoitoon sekä Toimivat vertaiset -kirjanen omaishoitoyhdistysten vertaistukitoimintaan julkaisuihin omaishoidon sisältöasiantuntijat sekä tutkimukseen että kokemukseen pohjaten kirjoittivat artikkeleita. Lisäksi hankkeessa tehtiin Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi kirja, joka rakentuu kunnissa tehtyjen teemahaastattelujen, asiantuntija-artikkeleiden sekä hankkeessa syksyllä 2009 toteutetun kyselyn pohjalle. Web-sovellusta kehitettiin materiaalin, vertais- ja asiantuntijakonsultaation ja tiedon levittä- 6 misen tueksi. 7

5 3 Tekojen kautta tuloksiin Näkökulmia palveluohjaukseen Tiina Autio Soili Hyvärinen Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf 1 Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena -hankkeen taustana ja lähtökohtana olivat omaishoitajien arjessaan kohtaamat ongelmat sekä toiveet ja konkreettiset yritykset niiden ratkaisemiseksi. Niistä koottiin suurempia kokonaisuuksia, teemoja, joita työstettiin kunakin hankevuonna muutama kokonaisuus kerrallaan. Heti hankkeen alussa määritellyt teemat olivat: 2007: 2008: 2009: 2010: Palveluohjaus Hyvä kohtaaminen, vertaistuki, verkostoituminen Arviointi, strategia, tilapäishoito, hoito- ja palvelusuunnitelma Teemojen yhteenveto Seuraavassa tarkastellaan sitä, mitä teemoille tapahtui hankkeen aikana, mentiinkö eteenpäin ja mitä niistä syntyi. Palveluohjaus Omaishoitoperheen arki on usein vaativaa ja raskasta, jopa siinä määrin, että omat voimavarat eivät tahdo millään riittää etsimään, vertaamaan ja hakemaan omaan tilanteeseen sopivia palveluja ja ratkaisuja. Selvitysten mukaan sosiaalitoimen palveluja käyttävät asiakkaat ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että järjestelmä on monimutkainen ja asiointi työlästä. Sosiaaliturvalainsäädäntö on vaikeasti hallittava kokonaisuus jopa alan ammattilaisille (Hänninen, 38; oppaassa Näkökulmia palveluohjaukseen 2008). Palveluohjaus voi tuoda kaivatun avun ja tuen, joka auttaa omaishoitoperhettä eteenpäin. Palveluohjausta ovat toiminnot, joilla asiakkaan, ja viranomaista edustavan palveluohjaajan yhteistyönä suunnitellaan, yhteen sovitetaan ja arvioidaan palveluja, joita asiakas tai hänen perheensä tarvitsevat nykyisessä elämänvaiheessaan elämänhallintansa tueksi (Pietiläinen & Seppälä 2003,10; oppaassa Näkökulmia palveluohjaukseen, Notko 2008, 32). Palveluohjausta voi lähestyä myös toisesta suunnasta eli asiakkaan valtaistumisen tai voimaantumisen näkökulmasta, joka korostaa palveluohjauksen tavoitteena olevan asiakkaan omien voimavarojen vahvistamisen ja mahdollisimman itsenäisen elämän tukemisen (emt, 32). Projektin alussa liiton paikallisyhdistyksiltä kysyttiin halukkuutta lähteä mukaan hankeyhteistyöhön sekä tiedusteltiin, millaisia yhteisiä työmuotoja he toivoisivat käytettävän. Innostusta asiaan löytyi 40 paikallisyhdistyksestä. Toimintamuodoista toivottiin eniten seminaareja ja koulutustilaisuuksia, mutta myös yhteiset työkokoukset ja nettisovelluksen kehittäminen nähtiin tarpeellisena. Palveluohjauksen käsite on nostettu aina hankkeen nimeen saakka, joten se on ollut eräs keskeisimmistä Carerin teema-alueista. Myös paikallisyhdistykset pitivät sen kehittämistä tärkeänä yhdistävänä teemana. Yhteisen toiminnan tavoitteena oli määritellä hyvän palveluohjauksen kriteerit ja käytännöt, järjestöpohjaisen palveluohjauksen rooli sekä osoittaa verkostoitumisen ja yhteistyön tarpeet omaishoitajaa tukevan palveluohjauksen luomisessa. Hankkeen aikana palveluohjausta työstettiin viidessä eri puolilla maata järjestetyssä paikallisyhdistysten työkokouksessa (Helsinki x 2, Tampere, Rovaniemi, Raahe) sekä kahdessa seminaarissa. Työkokoukset muodostuivat työotteeltaan hy- vin aktiivisiksi ja niissä työstettiin mm. hyvän palveluohjaajan ja hyvän järjestöpohjaisen palveluohjauksen kuvausta, sekä mietittiin sen tulevaisuuden haasteita. Työkokouksiin sisältyi osin myös asiantuntijaluentoja. Palveluohjaus oli keskeisenä teemana Mikkelissä 2009 ja Turussa 2010 järjestetyissä seminaareissa. Palveluohjauksesta haluttiin myös kirjallinen dokumentti ja 2008 valmistui Näkökulmia palveluohjaukseen -opas. Oppaaseen on koottu artikkeleja palveluohjauksen kentällä erilaisissa tehtävissä ja rooleissa toimivilta asiantuntijoilta. Opas sisältää myös Carerin työkokousten pohjalta tehdyn yhteenvedon järjestöpohjaisen palveluohjauksen merkityksestä omaishoitoperheille. Mitä on hyvä järjestölähtöinen palveluohjaus? Alun perin tavoitteena oli yhtenäisten periaatteiden ja kriteereiden luominen järjestölähtöiselle palveluohjaukselle. Yhteisen työskentelyn aikana todettiin, että eri toimijoilla oli erilaisia käsityksiä palveluohjauksen luonteesta. Täysin yhtenäisistä palveluohjauksen periaatteista ja toteuttamistavoista ei onnistuttu sopimaan, mutta palvelujen kehittämisen ja hyvien mallien luomisen edelleen kunnissa hyödynnettäviksi todettiin sopivan hyvin paikallisyhdistysten toimintaan. Palveluohjausta tarjoavien yhdistysten toimijat pitivät hyvin tärkeänä tehdä laajapohjaista ja avointa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön toivottiin lisääntyvän niin kuntien kuin muiden järjestöjen suuntaan. Järjestön antama palveluohjaus nähtiin tärkeänä lisäresurssina ja mahdollisuutena. Hyvä järjestölähtöisen palveluohjauksen yhteinen nimittäjä löytyy asiakkaasta ja hänen tar- 8 9

6 Mentorointiopas Näkökulmia palveluohjaukseen Satu Hautala Soili Hyvärinen Tiina Autio Soili Hyvärinen Taina Laakso Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf 1 Malla Heino Merja Kaivolainen Toimivat vertaiset - Kirjanen omaishoitoyhdistysten vertaistukitoimintaan Näkökulmia tilapäishoitoon Malla Heino 1 1 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf peidensa kuulemisesta. Onnistunut palveluohjaus edellyttää kaikkien osallisten halukkuutta sitoutua yhteistyön kehittämiseen. Hyvä kohtaaminen, vertaistuki ja verkostoituminen Tärkeä omaishoitajan hyvän arjen rakennusosa on tieto siitä, ettei ole tilanteessaan yksin. On myös muita, joiden elämäntilanne on samantapainen ja joiden kanssa voi kokea yhteenkuuluvuutta ja vertaisuutta. Vertaistuen kehittäminen omaishoitoperheiden tueksi kuului Careri-projektin painopisteisiin, jota työstettiin erityisessä vertaistoiminnan kehittämistyöryhmässä sekä erilaisissa toimijoiden tapaamisissa. Vertaistoimintaan keskittyvät seminaarit Vierellä vertaisena ja Vertaisvoimaa järjestettiin vuonna 2008 Jyväskylässä ja Kalajoella. Vertaistoimijatkin tarvitsevat tukea, sillä he kohtaavat usein vaikeissa elämäntilanteissa olevia uupuneita omaishoitajia. Liiton vertaistukitoiminnan kehittämishankkeessa ( ) vertaistoimijoiden tukemiseen kehitettiin mentorointimalli, jossa vertaistoimijan tukihenkilöstä käytettiin nimikettä mentori. Mentorilta ei siinä edellytetty esimerkiksi työnohjaajan tutkintoa vaan sosiaali- ja terveysalan koulutusta, ryhmänohjaamisosaamista sekä kiinnostusta ja tietoa omaishoitoon liittyvistä asioista. Careri-projektissa jatkettiin vertaistoimijoiden tukemisen mallien kehittämistä ja tehtiin Mentorointiopas, johon on koottu mentoroinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioon otettavia asioita. Toinen hankkeessa valmistunut vertaistukitoimintaan liittyvä julkaisu perustuu vertaistuen kehittämistyöryhmän tekemään laatukansiotyöhön, jonka tavoitteena oli koota laadukkaan vertaistukitoiminnan periaatteita omaishoitoon. Toimivat vertaiset opas on tarkoitettu omaishoitajayhdistysten vertaistukitoiminnan virikkeeksi, tueksi ja työkalupakiksi. Opas sisältää vertaistukitoiminnan keskeisiä arvoja, periaatteita ja toteutustapoja, joten siitä muodostuu kuvaus vertaistukitoiminnasta omaishoitoa tukevana hyvänä käytäntönä. Vertaisuuden ohella myös yhdessä oleminen ja tekeminen erilaisissa verkostoissa on todettu merkittäväksi. Omaishoidon kentällä verkostot voivat muodostua hyvin monenlaisista toimijoista, kuten omaishoitoperheistä itsestään, kunnan virkaja luottamushenkilöistä, seurakunnista, muista järjestöistä ja palveluntuottajista. Näistä toimijoista syntyvät erilaiset verkostot voivat monin tavoin olla myötävaikuttamassa omaishoitoperheiden hyvään arkeen. Careri-hanke teki yhteistyötä Suomen Omaishoidon Verkoston kanssa järjestäen lukuisia yhteistyökokouksia. Verkostoyhteistyön teeman ympärille järjestettiin kaksi seminaaria otsikolla Yhteistyöllä omaishoitoperheiden hyvää arkea mahdollistamassa Kuusamossa ja Lappeenrannassa vuonna Vuonna 2010 yhteistyöhön ja verkostoitumiseen palattiin Oulun Yhteistyössä hyviin käytäntöihin omaishoidossa -seminaarissa. Omaishoitotilanteen arviointi Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen selviytymistä jokapäiväisestä elämästä. Toimintakyky kattaa niin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen kuin tiedollisen ja taidollisenkin ulottuvuuden. Omaishoidon tuen saamisen edellytyksenä on lähtökohtaisesti hoidettavan henkilön toimintakyvyn ja arjessa suoriutumisen aleneminen niin, että hän tarvitsee päivittäistä jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa. Tuen myöntämiseksi arvioidaan hoitoa tarvitsevan henkilön toimintakykyä erilaisin mittarein sekä hänen tarvitsemansa avun määrää ja hoidon sitovuutta. Omaishoidon tukemiseen liittyvät arviointikäytännöt ovat olleet kunnissa hyvin vaihtelevia, eikä kansalaisten yhdenvertaisuus ole siltä osin toteutunut. Careri-projektissa nähtiin tärkeäksi omaishoidon kokonaisuuden arviointikäytäntöjen pa- 10 rantaminen ja yhtenäistäminen. 11

7 HYLA-hankkeessa kehitetyn arviointimittariston levittäminen ja juurruttaminen kuntien työkaluksi oli tätä tavoitetta palveleva toimintamuoto. Arviointimittaristotyön eteenpäin viemisessä jäätiin kuitenkin vuonna 2009 odottamaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntötyön etenemistä ja etenkin Sata-komitean linjausten vaikutuksia omaishoidon tukeen. Samaan aikaan myös kunnat olivat odottavalla kannalla omaishoidon tukijärjestelmän vastuualueiden ja kehittämisen suhteen, joka osaltaan heikensi hankkeen ja kuntien yhteistyötä. Alkuperäisestä, lisenssipohjaiseen myyntiin suunnitellusta arviointimittaristosta luovuttiin, ja sitä ryhdyttiin kehittämään Microsoft Excel-ohjelmistolla toimivaksi itsearviointityökaluksi. Omaishoidon tuen tarpeen arviointimittaristo on tulossa lähiaikoina kaikkien kiinnostuneiden vapaasti luettavaksi ja omaan käyttöön ladattavaksi Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton kotisivuilta (www.omaishoitajat.fi). Mittariston toivotaan palvelevan omaishoitotilanteiden tunnistamisessa ja arvioinnissa niin omaishoitajia itseään kuin myös kuntien omaishoidon virkamiehiä. Arviointimittarin osa-alueet ovat: Vuonna 2008 järjestettiin omaishoidon tukemisen hyviin käytäntöihin sekä mittaristoon liittyen seitsemän työkokousta eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna järjestettiin hyvien käytäntöjen levittämiseksi Lappeenrannassa seminaari Omaishoitajan hyvinvointi ja elämänlaatu, Mikkelissä seminaari Omaishoito hyvinvoinnin osatekijä sekä Joensuussa seminaari Omaishoito näkymätön mahdollisuus. Strategiatyöllä yhteisiin tavoitteisiin Kuntaliitto selvitti kunnissa tehtävää strategiatyötä 2000-luvun alkupuolella. Siinä todettiin strategiatyön toimivan kunnissa keskimäärin hyvin, mutta monet kokivat prosessin kuitenkin raskaaksi, josta syystä koko työ on jäänyt jopa tekemättä. Yksimielisiä oltiin kuitenkin siitä, että strategiatyötä tarvitaan yhteisen näkemyksen muodostamiseksi kunnan tulevaisuudesta ja erityisesti sen eri toiminnoista (Houni, Nupponen, Pakarinen 2002, 5). Omaishoidon tukemisen kentällä strategialla tavoitellaan palvelukokonaisuuteen selkeyttä ja suuntaa sekä yhteistä sopimusta voimavarojen jakamista, tavoitteiden määrittelyä ja toimintatapojen valintaa varten. Strategisten linjausten ja valintojen kautta voidaan omaishoidolle luoda mahdollisuudet olla todellinen vaihtoehto ja vakiinnuttaa oma paikkansa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteessa. Omaishoidon kysymysten sisältyminen ja sisällyttäminen kuntien strategioihin kuului Carerin teema-alueisiin. Teemasta järjestettiin työkokous Mikkelissä vuonna 2009 ja samana vuonna kaksi seminaaria, toinen Mikkelissä ja toinen Helsingissä. Helsingin seminaarin otsikkona oli Omaishoidon tukeminen strategisesti viisasta ja teemoina olivat omaishoidon tilanne kunnissa sekä omaishoitoon liittyvät strategia-, kannattavuus-, kumppanuus- ja juurruttamisnäkökulmat. Strategiatyö oli näkyvästi esillä vielä hankkeen Helsingissä järjestetyssä valtakunnallisessa päätösseminaarissa helmikuussa 2011, jossa kuultiin Britanniassa toteutetusta omaishoidon kansallisesta strategiasta, jonka kantavana ajatuksena on omaishoitajien valtaistuminen. Syksyllä 2009 hankkeessa toteutettiin yhteistyössä Sosiaalikehitys Oy:n kanssa internet-pohjainen kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää kuntien omaishoidon strategisia linjauksia ja tulevaisuuden kehittämisnäkökulmia sekä paikallisyhdistysten näkemyksiä omaishoidon tilanteesta. Kysely lähetettiin 374 kunnan ja yhdistyksen edustajalle. Kuntien edustajista kyselyyn vastasi 67 henkilöä ja järjestöjen edustajista 55 henkilöä. Yhteensä kyselyyn vastasi 122 henkilöä, ja vastausprosentiksi muodostui 33 %. Kyselyä esitellään lyhyesti strategiatyöstä hankkeessa tehdyssä julkaisussa Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi. Kyselyn perusteella omaishoito painottuu kunnissa edelleen vahvasti vanhuksiin ja omaishoidon tukeminen siten vanhuspoliittisiin ohjelmiin tai - strategioihin. Vain vajaa neljännes kaikista vastan- hoidettavan kyky selviytyä arjen toiminnoista hoidettavan kyky selviytyä toisten ihmisten kanssa hoidettavan tunteiden hallinta ja todellisuuden taju hoidettavan muisti ja kyky tehdä päätöksiä hoidon ja huolenpidon sitovuus hoitajan omat voimavarat hoitajan sosiaalinen tuki kotiympäristön toimivuus ja apuvälineet palvelut ja muu tuki 12 13

8 neista kunnista oli sisällyttänyt omaishoidon kysymyksiä myös vammaispoliittisiin ohjelmiinsa ja erillinen omaishoidon strategia oli vain noin 6 %:ssa vastanneista kunnista. Niiltä vastaajilta, joiden kunnissa omaishoidon kysymykset sisältyvät johonkin kunnan ohjelmaan tai strategiaan, kysyttiin sen sisältämiä osa-alueita. Strategiat sisälsivät useimmiten mainintoja omaishoitajien lakisääteisten vapaiden toteutumisesta (88 %) ja omaishoitajien hoitotehtävää tukevista palveluista (85 %). Hoitopalkkioiden tavoiteltava taso ja tuen ulkopuolella olevien omaishoitajien tukeminen sisältyi ohjelmiin tai strategioihin ainoastaan puolessa tapauksista. Omaishoidon strategiatyön periaatteista valmistui hankkeessa julkaisu Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi. Kirjassa tarkastellaan omaishoidon näkymistä kuntien strategioissa, ohjeistuksissa ja toimintaohjelmissa. Kirjassa kuvataan omaishoidon asemaa erilaisten strategioiden osana sekä esitellään malli omaishoidon strategian laatimiseen. Esimerkkinä käytännön strategiaprosessin toteuttamisesta on Halikon kunta. Toinen luku kuvaa omaishoitoon liittyviä käytäntöjä ja omaishoidon tukemisen tilanteita kunnissa sekä arvioi kunnan ja järjestöjen yhteistyötä omaishoidon kehittämisessä Careri -projektissa tehdyn kyselytutkimuksen ja haastattelujen pohjalta. Mikkelin paikallisyhdistyksen puheenvuoro kertoo paikallisen järjestön vaikuttamismahdollisuuksista omaishoidon päätöksiin ja strategisiin valintoihin. Luvun lopussa tutustutaan vielä Kotkan malliin, jossa kehittämishankkeesta alkanut omaishoidon tukemisen käytäntö on juurrutettu pysyväksi toimintatavaksi. Luku kolme koostuu asiantuntija-artikkeleista, joissa luodaan katsaus yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen järjestöjen ja kuntien välillä sekä kehittämistyöhön projektimaisen työn näkökulmasta. Viimeisessä luvussa pohditaan mahdollisuutta kansallisen omaishoidon ohjelman rakentamiseen ja esitellään Ison-Britannian vastaava toimenpideohjelma kehittämistyön tueksi. Tilapäishoito Omaishoito on usein hyvin sitova hoitotyön muoto. Ilman levon ja virkistyksen mahdollisuutta ei kukaan voi kuitenkaan jaksaa. Omaishoitoperheen hyvinvointia ja jaksamista merkittävästi tukeva tekijä on toimiva tilapäishoito. Etenkin tilapäishoidon saatavuudessa ja erilaisiin omaishoitotilanteisiin sopivuudessa on vuodesta toiseen todettu olevan puutteita, vaikka parannuksiakin on saatu aikaan. Yksi tällainen, moniin omaishoitotilanteisiin hyvin sopiva uusi malli on ollut esimerkiksi kotiin saatavan sijaisomaishoitajatoiminnan leviäminen useille paikkakunnille. OMAISHOIDON STRATEGIA -yhteinen näkemys tavoitteeksi Merja Kaivolainen, Merja Purhonen (toim.) Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf Carerin kunta- ja paikallisyhdistystoimijoiden kyselyssä tilapäishoidon järjestäminen ja kehittäminen nähtiin keskeisimmäksi kehittämishaasteeksi omaishoidossa. Vuonna 2010 järjestettiin tilapäishoidon merkityksestä Seinäjoella seminaari Valoa päivään Tilapäishoidon tulevaisuus ja Kuopiossa seminaari Tilapäishoito kuntoutumisen ja tauon paikka. Näkökulmia tilapäishoitoon oppaassa asiantuntijat järjestö-, kunta-, käyttäjä- ja tutkimussektoreilta tarkastelevat artikkeleissaan tilapäishoidon toteutustapoja, haasteita, hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuden näkymiä. Artikkelit avaavat mm. perhehoidon tarjoamia mahdollisuuksia niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin tilapäishoidon muotona, omaishoitoperheen ja hoitohenkilöstön hyvän kohtaamisen merkitystä ja omaishoitajien kokemuksia tilapäishoidon toteutumisesta ongelmineen ja onnistumisineen

9 4 Careri ulkoisen arvioinnin silmin Carerin ulkoisen arvioinnin toteutti Sosiaalikehitys Oy vuosina käyttäen lähteinä itsearviointiaineistoa, projektin tuottamaa kirjallista aineistoa sekä keskeisten toimijoiden haastatteluja. Haastattelu tehtiin yhteensä 13 henkilölle. Arviointiraportissa todetaan omaishoidon kentän laajuus ja moniulotteisuus, joka toistuu samalla myös Carerin toimintakentällä. Tämän kokonaisuuden tukeminen on monilta osiltaan sisältynyt projektin tavoitteisiin, jotka viime kädessä tähtäävät omaishoitoperheen arjen helpottamiseen. Toimintaa ja toimijoita on raportissa kuvattu seuraavanlaisen kaavion avulla: Arvioinnin yhteydessä tehdyissä haastatteluissa valtakunnallisen projektin merkitykseksi nähtiin, että se tekee omaishoidon asiaa tunnetuksi, osoittaa laajempia suuntaviivoja sekä tuo epäkohtia esille. Lisäksi se tekee sellaista kehittämistyötä, johon yhdistysten omat voimavarat eivät riitä. Valtakunnallisen projektin keskeisenä tavoitteena nähtiin yhteneväisten käytäntöjen tuominen, erityisesti yhtenäisten kriteeristöjen saaminen valtakunnallisesti sekä tähän liittyen tiedon vieminen eteenpäin poliittisille päättäjille. Tulosten juurtumisen kannalta keskeisimmiksi välineiksi nähtiin oppaat ja seminaarit (Lidman ja Kinnunen 2010, 19). Raportissa todetaan tulosten arvioinnin olevan vaikeaa tavoitteiden yleisyyden takia, mutta projektin tuotosten katsotaan osaltaan vaikuttaneen omaishoidon tilan kehittämiseen tarjoamalla toimijoille ajatuksia sekä mahdollisuuksia osallistua vuoropuheluun. Arviointiraportin mukaan seminaareihin ja työkokouksiin osallistuminen osoittaa, että omaishoidon kehittäminen on tärkeää ja sitä arvostetaan. Omaishoitoa kehittäville hankkeille on ehdottomasti tilausta jatkossakin. Careri-projektissa tätä kehittämistyötä on tuettu toteutetulla kyselyllä, jolla on selvitetty omaishoidon tilannetta kunnissa, ja tätä tietämystä on hyödynnetty laajasti (emt, 21). Arvioinnissa todettiin yhteistyöverkostojen luomisen käynnistyneen onnistuneesti, mutta yhteistyöhalukkuuden vähenneen hankkeen edetessä. Raportissa nähdään mittariston käyttöönoton siirtymisen, paikallisyhdistysten rahallisten- ja henkilöresurssien vähentymisen ja Carerin henkilöstövaihdosten ja painopistealueiden muutosten kaikkien osaltaan vaikuttaneen kyseiseen kehitykseen. Ongelmat ovat liittyneet osin projektin omaan toimintatapaan, osin toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteen asettelua pidettiin liian yleisenä ja yhteistyöverkostojen tukemista riittämättömänä. Projektihenkilöstön vaihtumisen nähdään katkoneen toiminnan johdonmukaisuutta, jota on vaikeuttanut myös lukuisten yhteiskunnallisten muutosten osuminen samaan ajankohtaan (emt, 21)

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita teksti: Ronja Kuokkanen haastattelu: Sari Koivumäki Rakenteet ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnassa. Ilman niitä järjestöissä tehtävä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Merja Kaivolainen Koulutus- ja kehittämispäällikkö

Merja Kaivolainen Koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Koulutus- ja kehittämispäällikkö Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Yli miljoona suomalaista auttaa läheistään pääasiallisia

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus Yhdistysten hallitustoimijoiden ja työntekijöiden koulutuspäivä

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus Yhdistysten hallitustoimijoiden ja työntekijöiden koulutuspäivä Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus Yhdistysten hallitustoimijoiden ja työntekijöiden koulutuspäivä 27.10.2015 klo 10.00-15.45, Helsinki Valtakunnallinen AlueAvain - Hanketoiminnan

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto, Hankepoliklinikat 2013

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto, Hankepoliklinikat 2013 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto, Hankepoliklinikat 2013 Keskiviikko 13.2.2013 klo 9.30-15.30 TAMPERE, Monitoimitalo 13 9.30 Aamukahvi 9:45 Tervetuloa hankepoliklinikalle 10.00 Paikallisyhdistysten hankekokemuksia

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot