SIPOON VÄESTÖPYRAMIDI VUONNA S I P O O N V Ä E S T Ö N K E H I T Y S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIPOON VÄESTÖPYRAMIDI VUONNA 2004-250-200-150-100-50 0 50 100 150 200 250 S I P O O N V Ä E S T Ö N K E H I T Y S"

Transkriptio

1 SIPOON VÄESTÖPYRAMIDI VUONNA 2004 miehiä naisia S I P O O N V Ä E S T Ö N K E H I T Y S VUOSINA

2 Sipoon kunta/ Hallinto- osasto/ RLÖ / Käännös Lisätietoja: suunnittelusihteeri Rita Lönnroth, puh. (09) , Sipoon kunta, Iso Kylätie 18, Sipoo

3 SIPOON VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA Väestönkasvu 2. Muuttoliike 3. Ikärakenne 4. Kielijakauma 5. Osa- alueiden väestö Taulukot 1. Väestömuutokset Sipoossa vuosina Tulo- ja lähtömuutto muuttajan iän mukaan vuosina Tulo- ja lähtömuutto muuttopaikkakunnan mukaan vuosina Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Sipoossa Ikärakenne ja kielisuhteet Sipoossa vuonna Osa- alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina 2000, 2003 ja Osa- alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina Osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004, henkilöitä 9. Osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004, %- osuudet 10. Suurten osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004 Lähde: Tilastokeskus

4 SIPOON VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA V Ä E S T Ö N K A S V U Sipoo on asukasmäärältään jatkuvasti kasvava kunta. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana asukasluku on kasvanut 49 %:lla, runsaalla henkilöllä, henkilöstä vuonna henkilöön vuonna henkilöitä LSRRQYlHVW PllUlYXRVLQD Nopeimmin sipoolaisten määrä kasvoi vuosituhannenvaihteessa, jolloin vuotuinen väestönkasvu oli kaksinkertainen keskivertovuosiin verrattuna. Vuosina 1998, 1999 ja 2002 asukasluku kasvoi henkilöllä vuodessa. 1

5 Väestönkasvu oli 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella noin 1 % vuodessa. Vuodesta 1996 lähtien kasvu on ollut noin 2 %. Noin 3 %:n huippulukema saavutettiin vuosina 1998 ja 1999, jonka jälkeen kasvuprosentti on laskenut 1,2 %:iin vuonna 2003 ja vaatimattomaan 0,3 %:iin vuonna % 4,0 9lHVW QNDVYXYXRVLQD 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Väestönkasvu johtuu sekä syntyvyyden enemmyydestä että muuttovoitosta. Syntyneiden määrä on noin 200 henkilöä vuodessa, kuolleiden määrä reilut 100 vuodessa. Muut tovoitto on ollut henkilöä vuodessa, poikkeuksena vuosi 2004, jolloin lähtömuutto oli suurempi kuin tulomuutto. "!#$% &' '"( henkilöitä syntyneitä kuolleita

6 Asukasluvun kasvaessa syntyneiden ja kuolleiden vuosittainen määrä on lisääntynyt luvun loppupuolella Sipoossa syntyi vuosittain noin 150 lasta, vastasyntyneiden sipoolaisten määrä on nyt noin 230 vuodessa. Vastaavasti kuolleiden määrä on lisääntynyt 1970-luvun lopun noin 100 henkilöstä noin 140 henkilöön vuodessa. Noin 80 % kuolleista on 65 vuotta täyttäneitä. Vuosien aikana on syntyneiden vuotuinen osuus vaihdellut 1,0 %:sta 1,5 %:iin koko väestömäärästä, kuolleiden osuus 0,7 %:sta 1,0 %:iin. Vuonna 2004 syntyneiden osuus oli 1,2 %, kuolleiden osuus 0,8 %. 2. M U U T T O L I I K E Vuotuiset muuttotapahtumat ovat 1970-luvun puolivälistä lähtien lähes kaksinkertaistuneet. Niitä on vajaat vuodessa. Muuttotapahtumilla tarkoitetaan tulomuuttoa Sipooseen ja lähtömuuttoa Sipoosta sekä kunnan sisäistä muuttoa. henkilöitä )+* *,-,/., ,4* 5+0, 6 *

7 Muuttotapahtumat ovat kolmenkymmenen viime vuoden aikana lisääntyneet suhteessa kasvavaan asukasmäärään 13 %:sta %:iin. Täten joka kuudes sipoolainen muuttaa vuoden aikana luvun puolivälistä lähtien vuosittainen tulomuutto on kasvanut henkilöstä henkilöön. Lähtömuutto on kasvanut :sta noin 900:aan. Muuttovoitto on kasvanut keskimäärin 100 henkilöstä henkilöön, mutta se on vaihdellut voimakkaasti. Vuosina 1975, 1980 ja 2004 lähtömuutto oli hieman suurempi kuin tulomuutto. Vuonna 1998 muuttovoitto oli huippulukemissaan, 466 henkilöä, kun henkilöä muutti Sipooseen, mutta vain 690 henkilöä muutti pois. henkilöitä XORMDOlKW PXXWWRYXRVLQD tulomuutto lähtömuutto Sipoon ja ulkomaiden välinen muuttoliike on melko vaatimatonta. Vuosittain Sipooseen muuttaa henkilöä ulkomailta ja sipoolaista muuttaa ulkomaille. 4

8 Runsaat puolet tulomuuttajista on Helsingistä ja Vantaalta. Vajaat puolet poismuuttajista muuttaa Helsinkiin ja Vantaalle. muutto Sipooseen inflyttning muutto Sipoosta till Sibbo 0XXWWROLLNHYXRVLQD ulkomaat muut kunnat kommuner Vantaa Tuusula Porvoo Järvenpää Kerava Espoo Helsinki henkilöitä Vuonna 2004 Sipooseen muutti 401 henkilöä Helsingistä, 131 Vantaalta, 64 Keravalta, 58 Porvoosta, 50 Espoosta, 31 Järvenpäästä ja 24 Tuusulasta. Muista maamme kunnista muutti 156 henkilöä ja ulkomailta 41 henkilöä. Yhteensä 956 uutta sipoolaista. Vuonna 2004 Sipoosta muutti 306 henkilöä Helsinkiin, 104 Vantaalle, 87 Keravalle, 103 Porvooseen, 34 Espooseen, 33 Järvenpäähän ja 28 Tuusulaan. Muihin maamme kuntiin muutti 267 ja ulkomaille 29 henkilöä. Yhteensä 991 henkilöä muutti kyseisenä vuonna Sipoosta. Vuonna 2004 Sipooseen muutti muista kunnista 712 suomenkielistä ja 175 ruotsinkielistä (muut kieliryhmät: 28). Vuonna 2004 Sipoosta muutti muihin kuntiin 742 suomenkielistä ja 191 ruotsinkielistä (muut kieliryhmät: 29). Lapsiperheet muodostavat suurimman tulomuuttoryhmän, kun taas suuri osa lähtömuuttajista on nuoria, jotka muuttavat muualle opintojen takia. 5

9 henkilöitä HVNLPllUlLQHQYXRVLWWDLQHQPXXWWRYRLWWRYXRVLQD ikäryhmät Vuosien keskimääräinen vuotuinen muuttovoitto osoittaa, että vilkas m uutt oliike tuot taa merkitt ävän ylijäämän 0 4-vuotiaiden, 5 9- vuotiaiden, vuotiaden, vuotiaiden, vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä. Muuttoliike tuottaa merkittävän alijäämän nuorten vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä. henkilöitä 200 soner 150 7XORMDOlKW PXXWWRYXRQQDLNlUDNHQQH lähtömuutt outflyttning tulomuutto ikäryhmät

10 Vuonna 2004 väestönkasvu oli vain 0,3 %, mikä johtui siitä, että lähtömuutto oli suurempaa kuin tulomuutto ensimmäistä kertaa vuoden 1980 jälkeen. Poikkeuksellista oli myös, että Sipoosta muuttaneiden 0-9-vuotiaiden lukumäärä oli yhtä suuri kuin Sipooseen muuttaneiden 0-9-vuotiaiden. 3. I K Ä R A K E N N E Väestön eri ikäryhmien välillä esiintyy suuria vaihteluja ja vuotiaiden määrät ovat suuret (> 220) ja vuotiaiden määrät ovat pienet (< 150). Ikäryhmien väliset vaihtelut heijastavat vilkasta muuttoliikettä. Lapsiperheitä, ts. 30-vuotiaita lapsineen, muuttaa Sipooseen, kun henkilötä 450 9lHVW QLNlUDNHQQH6LSRRVVDYXRQQD vuotiaat taas nuoret muuttavat muualle lähinnä opintojensa takia vuotiaiden suhteellisen alhaiseen lukumäärään vaikuttaa todennäköisesti myös se, että 1970-luvun lamavuosina syntyi tavallista vähemmän lapsia. 50-vuotiaiden suuri määrä johtuu osittain siitä, että toisen maailmansodan jälkeen syntyvyys oli suuri. 7

11 Ikäryhmät luonnollisesti pienenevät mitä vanhempia ihmisiä tarkastellaan, mutta henkilöiden määrä ikäryhmittäin jää alle 100:n vasta 78:nnen ikävuoden jälkeen. Vuosina väestönkasvu oli 700 henkilöä. Tuolloin 0-4-vuotiaiden (vuonna 2004), , ja vuotiaiden määrä vähentyi jossain määrin sekä ja vuotiaiden määrä huomattavasti. henkilöitä lHVW QLNlUDNHQQHYXRVLQDYLLVLYXRWLVU\KPlW vuotiaat , , , , ja vuotiaiden määrä on kasvanut jossain määrin, kun taas , , ja vuotiaiden määrä on kasvanut huomattavasti. Vielä 1980-luvulla naisten osuus Sipoon väestöstä oli 1 % suurempi kuin miesten. Ero on lähes tasaantunut. Vuonna 2004 Sipoossa oli naista (50,2 %) ja miestä (49,8 %). Nuoremmissa ikäryhmissä on enemmän poikia ja miehiä kuin tyttöjä ja naisia, kun taas naisia on enemmän etenkin 30-vuotiaiden ja eläkeläisten keskuudessa. 8

12 100 % 0LHVWHQMDQDLVWHQRVXXVYXRQQD naisia 50 % miehiä 0 % vuotiaat Kymmenen viime vuoden aikana Sipoon asukasluku on kasvanut 20 %:lla. Vuonna vuotiaiden osuus oli 10 %, 7-18-vuotiaiden 19 %, vuotiaiden 24 %, vuotiaiden 35 %, vuotiaiden 7 % ja vuotiaiden 5 % koko väestömäärästä. henkilöitä BDCEFGH IJ KLC MN KLE I I EO PQFJ IN RLSS"T U V WW"T

13 4. K I E L I J A K A U M A Vuoden 2004 lopussa Sipoossa asui henkilöä, joista :llä oli Suomen kansalaisuus, vain 252:lla (1,4 %:lla) oli muun maan kansalaisuus. Suomenkielisiä oli (58,5 %), ruotsinkielisiä (40,0 %) ja muunkielisiä tai äidinkieleltään tuntemattomia 280 (1,5 %). 6LSRRQYlHVW YXRQQD.DQVDODLVXXV.LHOL Suomi suomi muut maat 252 ruotsi Ruotsi 48 muut kielet 280 Viro 50 viro 64 Venäjä 27 venäjä 65 Iso-Britannia 10 englanti 28 Saksa 18 saksa 25 Thaimaa 13 thai 15 Vietnam 8 vietnam 15 Norja 9 norja 12 Hollanti 10 hollanti 10 Ranska 5 ranska 8 Turkki 5 turkki 5 muut 49 muut 33 Suurimmat ulkomaan kansalaisuuden omaavat ryhmät ovat Ruotsista (48 henkilöä) ja Virosta (50 henkilöä). Tavallisimmat ulkomaiset kielet ovat viron (64 henkilöä) ja venäjän kieli (65 henkilöä). Äidinkieleltään muunkielisten kuin suomen- ja ruotsinkielisten henkilöiden määrä on pitkään ollut pieni. Ruotsinkielinen kieliryhm ä on pysynyt lukumääräisesti samana usean vuosikymmenen ajan. Kokonaisväestönkasvu ja suomenkielisen kieliryhmän kasvu ovat kutakuinkin vastanneet toisiaan. Tästä syystä suomenkielisen väestön väestörakenne on huomattavasti nuorempaa kuin ruotsinkielisen väestön, sillä muuttoliikkeellä on nuorentava vaikutus väestön ikärakenteeseen. 10

14 % 80.LHOLMDNDXPDYXRQQD ruotsinkieliset, suomenkieliset, muut -vuotiaat Suomenkielisestä kieliryhm äst ä 0-6-vuotiaiden osuus on 11 %, vuotiaiden 19 %, vuotiaiden 25 %, vuotiaiden 36 %, vuotiaiden 6 % ja vuotiaiden 3 %. Ruotsinkielisen kieliryhmän osuudet ovat 9 %, 17 %, 21 %, 35 %, 9 % ja 9 %. Muunkielisten kieliryhmän henkilöitä X Y Z [ Y1\/]Y ^"_L`-] ^LZ a a Zcbdfega a"]+h iikj ruotsinkieliset, suomenkieliset, muut -vuotiaat 11

15 osuudet ovat 6 %, 14 %, 43 %, 35 %, 1 % ja 1 %. 5. O S A - A L U E I D E N V Ä E S T Ö Kymmenen viime vuoden aikana asukasluku on kasvanut nopeimmin Lounais- Sipoossa. Kun koko kunnan väestömäärä ( asukasta) on lisääntynyt 20 %:lla, ovat Itäsalmen ja Majvikin osa- alueiden väestömäärät enemmän kuin kaksinkertaistuneet yhteensä 861 henkilöstä henkilöön ( ). Vastaavana aikana Söderkullan osa- alueen (Eriksnäs sisältyy) asukasluku kasvoi henkilöstä henkilöön (+ 376). Lounais- Sipoon voimakas väestönkasvu on johtanut siihen, että Itäsalmen seutu ja Söderkulla muodostavat nykyisin kaksi asukasluvultaan yhtä suurta taajama- aluetta. Vuosina Nikkilän väkiluku kasvoi 203:lla, ts henkilöön. Entisen Nikkilän sairaalan alueen väestökato on pysähtynyt, koska alue on muutettu Itäisen Jokipuiston asuinalueeksi, jolla on kasvava väestöpohja. Viime vuoden aikana on kuitenkin sekä Itäisen Jokipuiston että Nikkilän keskustan osa- alueiden väestö vähentynyt. Nikkilän kartanon alueen väestö väheni vuonna 2003 monen kasvuvuoden jälkeen. 721 asukkaan Savijärvi on vuoden 2004 aikana kasvanut nopeammin kuin siihen rajoittuva Nikkilä. Savijärven väestömäärä kasvoi 239 henkilöllä vuosina Massby, Myyras, Talman keskusta, Martinkylä, Nikkilän keskusta, Nikkilän kart ano ja Etelä- Paippinen ovat osa- alueit a, jotka ovat kasvaneet huomattavasti hitaammin kuin koko kunta. Väestö on vähentynyt Granön ja Simsalön osa- alueilla (todennäköisesti tilastotietojen korjauksesta johtuen) sekä Hindsbyn osa- alueella. Sipoon väest östä oli vuonna vuotiaiden osuus 29 %, vuotiaiden 59 % ja 65 vuotta täyttäneiden 12 % (koko maan luvut: 22 %, 62 % ja 16 %). 12

16 9lHVW QLNlUDNHQQH6LSRRVVDYXRQQD {n}ym1oqlyl~m s tlu"vw xnxqv lnm-oqprm st"ulv/w xyxyv 12 % 29 % 59 % oqznm {q m s tlulv/w xyxyv Itäsalmen seudun nopea väestönkasvu on johtanut Lounais- Sipoon suhteellisen nuoren ikärakenteen syntymiseen Sipoon muihin alueisiin verrattuna. Itäsalmen, Majvikin, Savijärven ja Nikkilän kartanon osa- alueilla on lasten ja nuorten osuus suuri (33-39 %) ja 65 vuotta täyttäneiden osuus on pieni (5-9 %). Myös Itäisessä Jokipuistossa on 65 vuotta täyttäneiden osuus pieni (9 %). Lasten ja nuorten m äärä on suhteellisen pieni Granön, Simsalön, Kitö- Löparön, Spjutsundin, Hindsbyn, Itäisen Jokipuiston ja Etelä- Paippisten osaalueilla (18-24 %). Erityisesti saaristoalueilla, mutta myös Nikkilän keskustassa on 65 vuotta täyttäneiden määrä suuri (17-47 %). Eniten vuotiaita on Itäisen Jokipuiston ja Spjutsundin alueilla (68-69 %), vähiten Granön osa- alueella (35 %) ja Simsalön, Kitö- Löparön, Itäsalmen, Majvikin, Nikkilän kartanon ja Pohjois- Paippisten osa- alueilla (56-57 %)

17 L I I T T E E T 1. Väestömuutokset Sipoossa vuosina \QW\QHHW.XROOHHW 7XORPXXWWR /lkw PXXWWR 6LVlLQHQPXXWWR.RUMDXV 9lHVW QOLVl\V 9lNLOXNX vuosi henkilöitä % n " L , n " "ƒ , n " " , n " " , n " " , n " " , n " , n " " , n " " , n " nˆ , n " L , n " "ƒ , n " " , n " " , n " " , n " " , n " , n " " , n " " , n " nˆ , n " L , n " "ƒ , n " " , n " " , n " " , " " " , " " , " " " , " " " , " " nˆ , \QW\QHHW.XROOHHW 7XORPXXWWR /lkw PXXWWR 6LVlLQHQPXXWWR.RUMDXV 9lHVW QOLVl\V 9lNLOXNX

18 2. Tulo- ja lähtömuutto muuttajan iän mukaan vuosina / Ikä % Henkilöitä /b+7g Ikä % Henkilöitä

19 3. Tulo- ja lähtömuutto muuttopaikkakunnan mukaan vuosina / Š Šy Œ 4Š Š Ž 4Š Šk 4Š Š 4Š Šy 4Š Š k q k k k k q k Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Porvoo Tuusula Vantaa Muut kunnat XXWWR6LSRRVHHQ PXLVWDNXQQLVWD XONRPDLOWD TULOMUUTTO, henkilöitä /b+7g Š Šq 4Š Š Ž 4Š Šk 4Š Š Œ 4Š Šy 4Š Š k q k k k k q k Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Porvoo Tuusula Vantaa Muut kunnat XXWWR6LSRRVWD PXLKLQNXQWLLQ XONRPDLOOH LÄHTÖMUUTTO, henkilöitä

20 4. Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Sipoossa vuosi šc "œ1 " ž"ÿf Ÿ vuosi šc "œ1 " ž"ÿf Ÿ ª ª f « « n «f f « n «f n «f ª «ª « n««f« « n «f n «f f f f ª Lª f«« f f f f f f f f f ª ª f«f« f f f f ª f ª ª f ª f ªfª ª ª ª «f« ª ª f ª f y f " ž f ± ² œ1 n ª"ªfª ³ n

21 5. Ikärakenne ja kielisuhteet Sipoossa vuonna 2004 henkilöitä.rnrylhvw XRWVLQNLHOLVHW XRPHQNLHOLVHW XXWNLHOLU\KPlW % 5XRWVLQNLHOLVHW 35,8 37,1 35,3 39,1 53,9 67,4 40,0 6XRPHQNLHOLVHW 63,3 61,7 62,0 59,3 46,8 32,3 58,5 0XXWNLHOLU\KPlW 1,0 1,1 2,7 1,5 0,2 0,3 1,5 %.RNRYlHVW 10,1 18,5 23,6 35,3 7,2 5, XRWVLQNLHOLVHW 9,0 17,2 20,9 34,6 9,5 8, XRPHQNLHOLVHW 10,9 19,5 25,1 35,9 5,8 2, XXWNLHOLU\KPlW 6,4 13,6 42,5 35,4 1,1 1,1 100 %.RNRYlHVW 10,1 18,5 23,6 35,3 7,2 5, XRWVLQNLHOLVHW 3,6 6,9 8,3 13,8 3,8 3,5 40,0 6XRPHQNLHOLVHW 6,4 11,4 14,7 21,0 3,4 1,7 58,5 0XXWNLHOLU\KPlW 0,1 0,2 0,6 0,5 0,0 0,0 1,5

22 6. Osa- alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina 2000, 2003 ja µ f L f¹"¹lº lisäys» lisäys» 1. Granö n¼ ½ ¾ ÀfÀ 2. Simsalö Á" ¾-à ¾1ÃyÄ Ã Å ¾ÀLà ¾1ÃfÆ 3. Kitö-Löparö Ç"¹ È ÈÉÄ ÈkÊ Ê Ê 4. Itäsalmi f¼"¼ Èy ÈÉÄ ÊÅ ÃÅ È ËÈ 5. Majvik Á º Ë ½ ËnÄ-Ì"Ì ÈkÊÀ ÈLÅ 6. Immersby ºfºfÍ Å ÈÉÄ1 L½ Ê Å 7. Västerskog Á ¹" ¾ÉÈfÈ ¾ ÈÉÄ ÃÀ Ê Å Ã 8. Söderkulla f¹ ÈLÅ ½qÄ/ÅyÆ ÆfÆ Ë 9. Hangelby fµ" ¾ÉÈ ¾½qÄ Ëà ¾1Ì ¾ Ë 10. Massby º ņº ÈkË ÃyÄ ËÈ ¾ ÈkÊ ¾-à 11. Träskby Í Â Í ¾ÉÈqÀ ¾1ÊyÄ-ÀfÌ ÊfÃ Ë 12. Spjutsund Ļº"º ½ ½qÄ-½"½ ¾-Ê ¾ÉÈ 13. Box ¼fÇ À ½qÄ1 yë Ê Ã 14. Myyras Í Á Ç ¾-à ¾½qÄ-À È ÈqÆ Ã 15. Hindsby fç"¹ ¾ ¾1ÊyÄ-½"à ¾1ÊÅ ¾1Ì 16. Kirkonkylä µf¼"¹ Èy ËnÄ-ÀLÊ ¾-à ¾ÉÈ 17. Talman keskusta  µ" ¾ÉÈLÅ ¾1ÊyÄ1 LÊ ¾ ÈÎÀ ¾-Ê 18. Talman seutu  ¹"¹ ÈqÆ ÃyÄ-½"Ì ÀfÆ ÈfÈ 19. Martinkylä  º¹ ¾ÉÈ ¾½qÄ Èy Èq½ Ê 20. Gesterby Í " ÈqÀ ÃyÄ-½LÊ Å ÈqÀ 21. Savijärvi ¼f ½qÄ-ÆnË È"ÈqÌ Ê½ 22. Nikkilä Ç Á Ç ¾-ÊÆ ¾½qÄ-Ì"Ã Æ È Ã 23. Itäinen Jokipuisto º "Ç ¾ Ë Ì ¾ÉÈq½qÄ ÊfÀ ÀfÌ Èy 24. Nikkilän kartano  ¹ Á ¾-à ¾½qÄ Ë Ì ¾ ÅqÊ ¾ È"È 25. Linnanpelto Í n¹ Æ ÈÉÄ-À"Ì ÈLÅ Ã 26. Etelä-Paippinen ¼ nµ ¾ÉÈq½ ¾ ÈÉÄ ÃÆ ÈLÅ Ê 27. Pohjois-Paippinen  ¼" ÈqÌ ÊyÄ-Ì È Ë Å Jakamattomat arvot nílº ÈÎÊ ÆqÄ ËÀ ¾1ÊÅ ¾ ÈÎÀ SIPOO Á º"ºfº Ë Å ½qÄ Ê Ìf Å,

23

24 7. Osa- alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina osa-alue/vuosi Ï4Ð Ð Ñ Ï4Ð ÐkÒ Ï4Ð ÐkÓ Ï/Ð ÐkÔ Ï4Ð Ð Õ Ï4Ð Ð Ð Ök Ök qï Ök Ö Ök Ø Ök Ñ Ï4Ð Ð ÑkÙ Ök Ñ henkilöitä % 1. Granö Simsalö Kitö-Löparö Itäsalmi Majvik Immersby Västerskog Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras Hindsby Kirkonkylä Talman keskusta Talman seutu Martinkylä Gesterby Savijärvi Nikkilä Itäinen Jokipuisto Nikkilän kartano Linnanpelto Etelä-Paippinen Pohjois-Paippinen Jakamattomat arvot SIPOO

25 8. Osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004, henkilöitä osa-alue/ikäryhmät ÚfÛ Ü ÝfÛÞyß ÞnàfÛ á"à âúû ÜLâ ÜLã Û ÝLâ ÝLã Û ÚÛ1ÞnÚ"Ú 1. Granö Simsalö Kitö-Löparö Itäsalmi Majvik Immersby Västerskog Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras Hindsby Kirkonkylä Talman keskusta Talman seutu Martinkylä Gesterby Savijärvi Nikkilä Itäinen Jokipuisto Nikkilän kartano Linnanpelto Etelä-Paippinen Pohjois-Paippinen Jakamattomat arvot SIPOO, henkilöitä Þß"ÜfÚ áâúfà âäáfü"å Üæã Þyà Þ~á"åfÜ à"üfß Þnßâfâ"â

26 9. Osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004, % osa-alue/ikäryhmät çnè é ênè-ëyìíëyînè ïnîñðfçnè éyðòénólè êqð ênólèôçlè-ëyçnçöõy 4øÎùòøkúy û üýûyþq 4øÎõnõ % 1. Granö 11,8 5,9 11,8 23,5 35,3 11,8 100 ÿ 2. Simsalö 2,3 17,4 11,6 44,2 12,8 11, Kitö-Löparö 7,8 14,4 16,7 40,0 8,9 12,2 100 ÿ 4. Itäsalmi 17,2 22,1 26,9 28,9 3,4 1, Majvik 13,9 20,5 23,0 33,1 6,8 2, Immersby 12,8 16,9 22,2 36,4 5,8 5,8 100 ÿ 7. Västerskog 7,1 18,3 20,8 39,0 10,3 4,4 100 ÿ 8. Söderkulla 9,3 18,3 24,3 34,8 6,2 7,0 100 ÿ 9. Hangelby 9,9 16,8 20,7 40,9 7,3 4,3 100 ÿ 10. Massby 9,7 16,0 26,4 36,6 5,7 5,7 100 ÿnÿ 11. Träskby 11,0 17,5 21,8 38,4 6,5 4,8 100 ÿnÿ 12. Spjutsund 7,8 11,1 24,2 43,4 8,6 4,9 100 ÿ ÿ 13. Box 9,4 18,7 23,9 34,4 9,0 4,7 100 ÿ 14. Myyras 10,4 17,3 22,1 37,2 10,7 2,4 100 ÿ 15. Hindsby 6,6 16,9 21,0 41,0 7,9 6,6 100 ÿ 16. Kirkonkylä 10,3 15,1 24,6 37,6 7,8 4,6 100 ÿ 17. Talman keskusta 8,4 20,7 21,0 39,4 5,1 5,4 100 ÿ ÿ 18. Talman seutu 9,7 19,8 21,2 38,0 7,8 3,5 100 ÿnÿ 19. Martinkylä 7,0 22,7 20,8 38,4 7,7 3,4 100 ÿnÿ 20. Gesterby 12,5 16,4 26,0 32,1 8,8 4,1 100 ÿ 21. Savijärvi 14,3 19,0 27,6 30,4 5,4 3, Nikkilä 8,1 16,8 23,0 34,9 8,2 9,0 100 ÿ 23. Itäinen Jokipuisto 10,7 11,9 33,8 35,0 4,7 4, Nikkilän kartano 10,7 27,8 21,2 34,4 4,8 1, Linnanpelto 10,2 20,6 24,1 33,5 6,7 4,9 100 ÿ ÿnÿ 26. Etelä-Paippinen 7,9 15,7 25,8 35,2 10,0 5,5 100 ÿ ÿ 27. Pohjois-Paippinen 10,3 19,5 21,3 35,4 7,7 5,8 100 ÿ Jakamattomat arvot 1,3 16,2 31,8 39,6 5,2 5,8 100 ÿ "ÿ ÿnÿ SIPOO, % 10,1 18,5 23,6 35,3 7,2 5,2 100 ÿ

27 10. Suurten osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004 osa-alue/ikäryhmät osa-alue nro 6DDULVWR /RXQDLV6LSRR ,PPHUVE\ GHUNXOOD DDNNRLV6LSRR HVNL6LSRR DOPD LNNLOl RKMRLV6LSRR ,322!" #%$& ' ()& * DDULVWR ,7 15,0 14,0 40,4 13,0 11,9 100 /RXQDLV6LSRR ,5 20,6 24,1 32,9 6,3 2,6 100,PPHUVE\ ,3 16,5 24,3 36,5 5,8 5, GHUNXOOD 8 9,3 18,3 24,3 34,8 6,2 7,0 100.DDNNRLV6LSRR ,7 17,1 22,9 37,7 8,0 4,7 100.HVNL6LSRR ,6 18,4 23,9 35,4 7,9 3, DOPD ,0 20,3 21,1 38,7 6,4 4, LNNLOl ,5 17,9 24,1 35,0 7,2 7, RKMRLV6LSRR ,3 18,4 23,7 34,8 8,3 5, ,322, 10,1 18,5 23,6 35,3 7,2 5,2 100

28

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Väestörakenne ja väestönmuutokset Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden

Lisätiedot

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä % Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2016 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 1998 50 980 223 0,4 1900 2 984 1999 51 113 133 0,3 1910 4 789 2000 51

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä % Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2015 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 1998 50 980 223 0,4 1900 2 984 1999 51 113 133 0,3 1910 4 789 2000 51

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2015 Vuositilasto 2015 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2015 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2015

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta 2014

Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2013 2040 Suuralueiden ennuste 2013 2022 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3. VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4

KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3. VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4 TILASTOTIETOA 2015 1 SISÄLTÖ SIVU KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3 VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4 VÄESTÖMUUTOKSET Väestömuutokset 5

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2016 Vuositilasto 2016 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2016 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2016

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Vuositilastossa käytettäviä käsitteitä... 2 3. Vuoden 2016 jäsentietojen yhteenveto... 3 4. Kartta kirkkoon kuuluminen

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot