SIPOON VÄESTÖPYRAMIDI VUONNA S I P O O N V Ä E S T Ö N K E H I T Y S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIPOON VÄESTÖPYRAMIDI VUONNA 2004-250-200-150-100-50 0 50 100 150 200 250 S I P O O N V Ä E S T Ö N K E H I T Y S"

Transkriptio

1 SIPOON VÄESTÖPYRAMIDI VUONNA 2004 miehiä naisia S I P O O N V Ä E S T Ö N K E H I T Y S VUOSINA

2 Sipoon kunta/ Hallinto- osasto/ RLÖ / Käännös Lisätietoja: suunnittelusihteeri Rita Lönnroth, puh. (09) , Sipoon kunta, Iso Kylätie 18, Sipoo

3 SIPOON VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA Väestönkasvu 2. Muuttoliike 3. Ikärakenne 4. Kielijakauma 5. Osa- alueiden väestö Taulukot 1. Väestömuutokset Sipoossa vuosina Tulo- ja lähtömuutto muuttajan iän mukaan vuosina Tulo- ja lähtömuutto muuttopaikkakunnan mukaan vuosina Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Sipoossa Ikärakenne ja kielisuhteet Sipoossa vuonna Osa- alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina 2000, 2003 ja Osa- alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina Osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004, henkilöitä 9. Osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004, %- osuudet 10. Suurten osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004 Lähde: Tilastokeskus

4 SIPOON VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA V Ä E S T Ö N K A S V U Sipoo on asukasmäärältään jatkuvasti kasvava kunta. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana asukasluku on kasvanut 49 %:lla, runsaalla henkilöllä, henkilöstä vuonna henkilöön vuonna henkilöitä LSRRQYlHVW PllUlYXRVLQD Nopeimmin sipoolaisten määrä kasvoi vuosituhannenvaihteessa, jolloin vuotuinen väestönkasvu oli kaksinkertainen keskivertovuosiin verrattuna. Vuosina 1998, 1999 ja 2002 asukasluku kasvoi henkilöllä vuodessa. 1

5 Väestönkasvu oli 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella noin 1 % vuodessa. Vuodesta 1996 lähtien kasvu on ollut noin 2 %. Noin 3 %:n huippulukema saavutettiin vuosina 1998 ja 1999, jonka jälkeen kasvuprosentti on laskenut 1,2 %:iin vuonna 2003 ja vaatimattomaan 0,3 %:iin vuonna % 4,0 9lHVW QNDVYXYXRVLQD 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Väestönkasvu johtuu sekä syntyvyyden enemmyydestä että muuttovoitosta. Syntyneiden määrä on noin 200 henkilöä vuodessa, kuolleiden määrä reilut 100 vuodessa. Muut tovoitto on ollut henkilöä vuodessa, poikkeuksena vuosi 2004, jolloin lähtömuutto oli suurempi kuin tulomuutto. "!#$% &' '"( henkilöitä syntyneitä kuolleita

6 Asukasluvun kasvaessa syntyneiden ja kuolleiden vuosittainen määrä on lisääntynyt luvun loppupuolella Sipoossa syntyi vuosittain noin 150 lasta, vastasyntyneiden sipoolaisten määrä on nyt noin 230 vuodessa. Vastaavasti kuolleiden määrä on lisääntynyt 1970-luvun lopun noin 100 henkilöstä noin 140 henkilöön vuodessa. Noin 80 % kuolleista on 65 vuotta täyttäneitä. Vuosien aikana on syntyneiden vuotuinen osuus vaihdellut 1,0 %:sta 1,5 %:iin koko väestömäärästä, kuolleiden osuus 0,7 %:sta 1,0 %:iin. Vuonna 2004 syntyneiden osuus oli 1,2 %, kuolleiden osuus 0,8 %. 2. M U U T T O L I I K E Vuotuiset muuttotapahtumat ovat 1970-luvun puolivälistä lähtien lähes kaksinkertaistuneet. Niitä on vajaat vuodessa. Muuttotapahtumilla tarkoitetaan tulomuuttoa Sipooseen ja lähtömuuttoa Sipoosta sekä kunnan sisäistä muuttoa. henkilöitä )+* *,-,/., ,4* 5+0, 6 *

7 Muuttotapahtumat ovat kolmenkymmenen viime vuoden aikana lisääntyneet suhteessa kasvavaan asukasmäärään 13 %:sta %:iin. Täten joka kuudes sipoolainen muuttaa vuoden aikana luvun puolivälistä lähtien vuosittainen tulomuutto on kasvanut henkilöstä henkilöön. Lähtömuutto on kasvanut :sta noin 900:aan. Muuttovoitto on kasvanut keskimäärin 100 henkilöstä henkilöön, mutta se on vaihdellut voimakkaasti. Vuosina 1975, 1980 ja 2004 lähtömuutto oli hieman suurempi kuin tulomuutto. Vuonna 1998 muuttovoitto oli huippulukemissaan, 466 henkilöä, kun henkilöä muutti Sipooseen, mutta vain 690 henkilöä muutti pois. henkilöitä XORMDOlKW PXXWWRYXRVLQD tulomuutto lähtömuutto Sipoon ja ulkomaiden välinen muuttoliike on melko vaatimatonta. Vuosittain Sipooseen muuttaa henkilöä ulkomailta ja sipoolaista muuttaa ulkomaille. 4

8 Runsaat puolet tulomuuttajista on Helsingistä ja Vantaalta. Vajaat puolet poismuuttajista muuttaa Helsinkiin ja Vantaalle. muutto Sipooseen inflyttning muutto Sipoosta till Sibbo 0XXWWROLLNHYXRVLQD ulkomaat muut kunnat kommuner Vantaa Tuusula Porvoo Järvenpää Kerava Espoo Helsinki henkilöitä Vuonna 2004 Sipooseen muutti 401 henkilöä Helsingistä, 131 Vantaalta, 64 Keravalta, 58 Porvoosta, 50 Espoosta, 31 Järvenpäästä ja 24 Tuusulasta. Muista maamme kunnista muutti 156 henkilöä ja ulkomailta 41 henkilöä. Yhteensä 956 uutta sipoolaista. Vuonna 2004 Sipoosta muutti 306 henkilöä Helsinkiin, 104 Vantaalle, 87 Keravalle, 103 Porvooseen, 34 Espooseen, 33 Järvenpäähän ja 28 Tuusulaan. Muihin maamme kuntiin muutti 267 ja ulkomaille 29 henkilöä. Yhteensä 991 henkilöä muutti kyseisenä vuonna Sipoosta. Vuonna 2004 Sipooseen muutti muista kunnista 712 suomenkielistä ja 175 ruotsinkielistä (muut kieliryhmät: 28). Vuonna 2004 Sipoosta muutti muihin kuntiin 742 suomenkielistä ja 191 ruotsinkielistä (muut kieliryhmät: 29). Lapsiperheet muodostavat suurimman tulomuuttoryhmän, kun taas suuri osa lähtömuuttajista on nuoria, jotka muuttavat muualle opintojen takia. 5

9 henkilöitä HVNLPllUlLQHQYXRVLWWDLQHQPXXWWRYRLWWRYXRVLQD ikäryhmät Vuosien keskimääräinen vuotuinen muuttovoitto osoittaa, että vilkas m uutt oliike tuot taa merkitt ävän ylijäämän 0 4-vuotiaiden, 5 9- vuotiaiden, vuotiaden, vuotiaiden, vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä. Muuttoliike tuottaa merkittävän alijäämän nuorten vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä. henkilöitä 200 soner 150 7XORMDOlKW PXXWWRYXRQQDLNlUDNHQQH lähtömuutt outflyttning tulomuutto ikäryhmät

10 Vuonna 2004 väestönkasvu oli vain 0,3 %, mikä johtui siitä, että lähtömuutto oli suurempaa kuin tulomuutto ensimmäistä kertaa vuoden 1980 jälkeen. Poikkeuksellista oli myös, että Sipoosta muuttaneiden 0-9-vuotiaiden lukumäärä oli yhtä suuri kuin Sipooseen muuttaneiden 0-9-vuotiaiden. 3. I K Ä R A K E N N E Väestön eri ikäryhmien välillä esiintyy suuria vaihteluja ja vuotiaiden määrät ovat suuret (> 220) ja vuotiaiden määrät ovat pienet (< 150). Ikäryhmien väliset vaihtelut heijastavat vilkasta muuttoliikettä. Lapsiperheitä, ts. 30-vuotiaita lapsineen, muuttaa Sipooseen, kun henkilötä 450 9lHVW QLNlUDNHQQH6LSRRVVDYXRQQD vuotiaat taas nuoret muuttavat muualle lähinnä opintojensa takia vuotiaiden suhteellisen alhaiseen lukumäärään vaikuttaa todennäköisesti myös se, että 1970-luvun lamavuosina syntyi tavallista vähemmän lapsia. 50-vuotiaiden suuri määrä johtuu osittain siitä, että toisen maailmansodan jälkeen syntyvyys oli suuri. 7

11 Ikäryhmät luonnollisesti pienenevät mitä vanhempia ihmisiä tarkastellaan, mutta henkilöiden määrä ikäryhmittäin jää alle 100:n vasta 78:nnen ikävuoden jälkeen. Vuosina väestönkasvu oli 700 henkilöä. Tuolloin 0-4-vuotiaiden (vuonna 2004), , ja vuotiaiden määrä vähentyi jossain määrin sekä ja vuotiaiden määrä huomattavasti. henkilöitä lHVW QLNlUDNHQQHYXRVLQDYLLVLYXRWLVU\KPlW vuotiaat , , , , ja vuotiaiden määrä on kasvanut jossain määrin, kun taas , , ja vuotiaiden määrä on kasvanut huomattavasti. Vielä 1980-luvulla naisten osuus Sipoon väestöstä oli 1 % suurempi kuin miesten. Ero on lähes tasaantunut. Vuonna 2004 Sipoossa oli naista (50,2 %) ja miestä (49,8 %). Nuoremmissa ikäryhmissä on enemmän poikia ja miehiä kuin tyttöjä ja naisia, kun taas naisia on enemmän etenkin 30-vuotiaiden ja eläkeläisten keskuudessa. 8

12 100 % 0LHVWHQMDQDLVWHQRVXXVYXRQQD naisia 50 % miehiä 0 % vuotiaat Kymmenen viime vuoden aikana Sipoon asukasluku on kasvanut 20 %:lla. Vuonna vuotiaiden osuus oli 10 %, 7-18-vuotiaiden 19 %, vuotiaiden 24 %, vuotiaiden 35 %, vuotiaiden 7 % ja vuotiaiden 5 % koko väestömäärästä. henkilöitä BDCEFGH IJ KLC MN KLE I I EO PQFJ IN RLSS"T U V WW"T

13 4. K I E L I J A K A U M A Vuoden 2004 lopussa Sipoossa asui henkilöä, joista :llä oli Suomen kansalaisuus, vain 252:lla (1,4 %:lla) oli muun maan kansalaisuus. Suomenkielisiä oli (58,5 %), ruotsinkielisiä (40,0 %) ja muunkielisiä tai äidinkieleltään tuntemattomia 280 (1,5 %). 6LSRRQYlHVW YXRQQD.DQVDODLVXXV.LHOL Suomi suomi muut maat 252 ruotsi Ruotsi 48 muut kielet 280 Viro 50 viro 64 Venäjä 27 venäjä 65 Iso-Britannia 10 englanti 28 Saksa 18 saksa 25 Thaimaa 13 thai 15 Vietnam 8 vietnam 15 Norja 9 norja 12 Hollanti 10 hollanti 10 Ranska 5 ranska 8 Turkki 5 turkki 5 muut 49 muut 33 Suurimmat ulkomaan kansalaisuuden omaavat ryhmät ovat Ruotsista (48 henkilöä) ja Virosta (50 henkilöä). Tavallisimmat ulkomaiset kielet ovat viron (64 henkilöä) ja venäjän kieli (65 henkilöä). Äidinkieleltään muunkielisten kuin suomen- ja ruotsinkielisten henkilöiden määrä on pitkään ollut pieni. Ruotsinkielinen kieliryhm ä on pysynyt lukumääräisesti samana usean vuosikymmenen ajan. Kokonaisväestönkasvu ja suomenkielisen kieliryhmän kasvu ovat kutakuinkin vastanneet toisiaan. Tästä syystä suomenkielisen väestön väestörakenne on huomattavasti nuorempaa kuin ruotsinkielisen väestön, sillä muuttoliikkeellä on nuorentava vaikutus väestön ikärakenteeseen. 10

14 % 80.LHOLMDNDXPDYXRQQD ruotsinkieliset, suomenkieliset, muut -vuotiaat Suomenkielisestä kieliryhm äst ä 0-6-vuotiaiden osuus on 11 %, vuotiaiden 19 %, vuotiaiden 25 %, vuotiaiden 36 %, vuotiaiden 6 % ja vuotiaiden 3 %. Ruotsinkielisen kieliryhmän osuudet ovat 9 %, 17 %, 21 %, 35 %, 9 % ja 9 %. Muunkielisten kieliryhmän henkilöitä X Y Z [ Y1\/]Y ^"_L`-] ^LZ a a Zcbdfega a"]+h iikj ruotsinkieliset, suomenkieliset, muut -vuotiaat 11

15 osuudet ovat 6 %, 14 %, 43 %, 35 %, 1 % ja 1 %. 5. O S A - A L U E I D E N V Ä E S T Ö Kymmenen viime vuoden aikana asukasluku on kasvanut nopeimmin Lounais- Sipoossa. Kun koko kunnan väestömäärä ( asukasta) on lisääntynyt 20 %:lla, ovat Itäsalmen ja Majvikin osa- alueiden väestömäärät enemmän kuin kaksinkertaistuneet yhteensä 861 henkilöstä henkilöön ( ). Vastaavana aikana Söderkullan osa- alueen (Eriksnäs sisältyy) asukasluku kasvoi henkilöstä henkilöön (+ 376). Lounais- Sipoon voimakas väestönkasvu on johtanut siihen, että Itäsalmen seutu ja Söderkulla muodostavat nykyisin kaksi asukasluvultaan yhtä suurta taajama- aluetta. Vuosina Nikkilän väkiluku kasvoi 203:lla, ts henkilöön. Entisen Nikkilän sairaalan alueen väestökato on pysähtynyt, koska alue on muutettu Itäisen Jokipuiston asuinalueeksi, jolla on kasvava väestöpohja. Viime vuoden aikana on kuitenkin sekä Itäisen Jokipuiston että Nikkilän keskustan osa- alueiden väestö vähentynyt. Nikkilän kartanon alueen väestö väheni vuonna 2003 monen kasvuvuoden jälkeen. 721 asukkaan Savijärvi on vuoden 2004 aikana kasvanut nopeammin kuin siihen rajoittuva Nikkilä. Savijärven väestömäärä kasvoi 239 henkilöllä vuosina Massby, Myyras, Talman keskusta, Martinkylä, Nikkilän keskusta, Nikkilän kart ano ja Etelä- Paippinen ovat osa- alueit a, jotka ovat kasvaneet huomattavasti hitaammin kuin koko kunta. Väestö on vähentynyt Granön ja Simsalön osa- alueilla (todennäköisesti tilastotietojen korjauksesta johtuen) sekä Hindsbyn osa- alueella. Sipoon väest östä oli vuonna vuotiaiden osuus 29 %, vuotiaiden 59 % ja 65 vuotta täyttäneiden 12 % (koko maan luvut: 22 %, 62 % ja 16 %). 12

16 9lHVW QLNlUDNHQQH6LSRRVVDYXRQQD {n}ym1oqlyl~m s tlu"vw xnxqv lnm-oqprm st"ulv/w xyxyv 12 % 29 % 59 % oqznm {q m s tlulv/w xyxyv Itäsalmen seudun nopea väestönkasvu on johtanut Lounais- Sipoon suhteellisen nuoren ikärakenteen syntymiseen Sipoon muihin alueisiin verrattuna. Itäsalmen, Majvikin, Savijärven ja Nikkilän kartanon osa- alueilla on lasten ja nuorten osuus suuri (33-39 %) ja 65 vuotta täyttäneiden osuus on pieni (5-9 %). Myös Itäisessä Jokipuistossa on 65 vuotta täyttäneiden osuus pieni (9 %). Lasten ja nuorten m äärä on suhteellisen pieni Granön, Simsalön, Kitö- Löparön, Spjutsundin, Hindsbyn, Itäisen Jokipuiston ja Etelä- Paippisten osaalueilla (18-24 %). Erityisesti saaristoalueilla, mutta myös Nikkilän keskustassa on 65 vuotta täyttäneiden määrä suuri (17-47 %). Eniten vuotiaita on Itäisen Jokipuiston ja Spjutsundin alueilla (68-69 %), vähiten Granön osa- alueella (35 %) ja Simsalön, Kitö- Löparön, Itäsalmen, Majvikin, Nikkilän kartanon ja Pohjois- Paippisten osa- alueilla (56-57 %)

17 L I I T T E E T 1. Väestömuutokset Sipoossa vuosina \QW\QHHW.XROOHHW 7XORPXXWWR /lkw PXXWWR 6LVlLQHQPXXWWR.RUMDXV 9lHVW QOLVl\V 9lNLOXNX vuosi henkilöitä % n " L , n " "ƒ , n " " , n " " , n " " , n " " , n " , n " " , n " " , n " nˆ , n " L , n " "ƒ , n " " , n " " , n " " , n " " , n " , n " " , n " " , n " nˆ , n " L , n " "ƒ , n " " , n " " , n " " , " " " , " " , " " " , " " " , " " nˆ , \QW\QHHW.XROOHHW 7XORPXXWWR /lkw PXXWWR 6LVlLQHQPXXWWR.RUMDXV 9lHVW QOLVl\V 9lNLOXNX

18 2. Tulo- ja lähtömuutto muuttajan iän mukaan vuosina / Ikä % Henkilöitä /b+7g Ikä % Henkilöitä

19 3. Tulo- ja lähtömuutto muuttopaikkakunnan mukaan vuosina / Š Šy Œ 4Š Š Ž 4Š Šk 4Š Š 4Š Šy 4Š Š k q k k k k q k Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Porvoo Tuusula Vantaa Muut kunnat XXWWR6LSRRVHHQ PXLVWDNXQQLVWD XONRPDLOWD TULOMUUTTO, henkilöitä /b+7g Š Šq 4Š Š Ž 4Š Šk 4Š Š Œ 4Š Šy 4Š Š k q k k k k q k Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Porvoo Tuusula Vantaa Muut kunnat XXWWR6LSRRVWD PXLKLQNXQWLLQ XONRPDLOOH LÄHTÖMUUTTO, henkilöitä

20 4. Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Sipoossa vuosi šc "œ1 " ž"ÿf Ÿ vuosi šc "œ1 " ž"ÿf Ÿ ª ª f « « n «f f « n «f n «f ª «ª « n««f« « n «f n «f f f f ª Lª f«« f f f f f f f f f ª ª f«f« f f f f ª f ª ª f ª f ªfª ª ª ª «f« ª ª f ª f y f " ž f ± ² œ1 n ª"ªfª ³ n

21 5. Ikärakenne ja kielisuhteet Sipoossa vuonna 2004 henkilöitä.rnrylhvw XRWVLQNLHOLVHW XRPHQNLHOLVHW XXWNLHOLU\KPlW % 5XRWVLQNLHOLVHW 35,8 37,1 35,3 39,1 53,9 67,4 40,0 6XRPHQNLHOLVHW 63,3 61,7 62,0 59,3 46,8 32,3 58,5 0XXWNLHOLU\KPlW 1,0 1,1 2,7 1,5 0,2 0,3 1,5 %.RNRYlHVW 10,1 18,5 23,6 35,3 7,2 5, XRWVLQNLHOLVHW 9,0 17,2 20,9 34,6 9,5 8, XRPHQNLHOLVHW 10,9 19,5 25,1 35,9 5,8 2, XXWNLHOLU\KPlW 6,4 13,6 42,5 35,4 1,1 1,1 100 %.RNRYlHVW 10,1 18,5 23,6 35,3 7,2 5, XRWVLQNLHOLVHW 3,6 6,9 8,3 13,8 3,8 3,5 40,0 6XRPHQNLHOLVHW 6,4 11,4 14,7 21,0 3,4 1,7 58,5 0XXWNLHOLU\KPlW 0,1 0,2 0,6 0,5 0,0 0,0 1,5

22 6. Osa- alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina 2000, 2003 ja µ f L f¹"¹lº lisäys» lisäys» 1. Granö n¼ ½ ¾ ÀfÀ 2. Simsalö Á" ¾-à ¾1ÃyÄ Ã Å ¾ÀLà ¾1ÃfÆ 3. Kitö-Löparö Ç"¹ È ÈÉÄ ÈkÊ Ê Ê 4. Itäsalmi f¼"¼ Èy ÈÉÄ ÊÅ ÃÅ È ËÈ 5. Majvik Á º Ë ½ ËnÄ-Ì"Ì ÈkÊÀ ÈLÅ 6. Immersby ºfºfÍ Å ÈÉÄ1 L½ Ê Å 7. Västerskog Á ¹" ¾ÉÈfÈ ¾ ÈÉÄ ÃÀ Ê Å Ã 8. Söderkulla f¹ ÈLÅ ½qÄ/ÅyÆ ÆfÆ Ë 9. Hangelby fµ" ¾ÉÈ ¾½qÄ Ëà ¾1Ì ¾ Ë 10. Massby º ņº ÈkË ÃyÄ ËÈ ¾ ÈkÊ ¾-à 11. Träskby Í Â Í ¾ÉÈqÀ ¾1ÊyÄ-ÀfÌ ÊfÃ Ë 12. Spjutsund Ļº"º ½ ½qÄ-½"½ ¾-Ê ¾ÉÈ 13. Box ¼fÇ À ½qÄ1 yë Ê Ã 14. Myyras Í Á Ç ¾-à ¾½qÄ-À È ÈqÆ Ã 15. Hindsby fç"¹ ¾ ¾1ÊyÄ-½"à ¾1ÊÅ ¾1Ì 16. Kirkonkylä µf¼"¹ Èy ËnÄ-ÀLÊ ¾-à ¾ÉÈ 17. Talman keskusta  µ" ¾ÉÈLÅ ¾1ÊyÄ1 LÊ ¾ ÈÎÀ ¾-Ê 18. Talman seutu  ¹"¹ ÈqÆ ÃyÄ-½"Ì ÀfÆ ÈfÈ 19. Martinkylä  º¹ ¾ÉÈ ¾½qÄ Èy Èq½ Ê 20. Gesterby Í " ÈqÀ ÃyÄ-½LÊ Å ÈqÀ 21. Savijärvi ¼f ½qÄ-ÆnË È"ÈqÌ Ê½ 22. Nikkilä Ç Á Ç ¾-ÊÆ ¾½qÄ-Ì"Ã Æ È Ã 23. Itäinen Jokipuisto º "Ç ¾ Ë Ì ¾ÉÈq½qÄ ÊfÀ ÀfÌ Èy 24. Nikkilän kartano  ¹ Á ¾-à ¾½qÄ Ë Ì ¾ ÅqÊ ¾ È"È 25. Linnanpelto Í n¹ Æ ÈÉÄ-À"Ì ÈLÅ Ã 26. Etelä-Paippinen ¼ nµ ¾ÉÈq½ ¾ ÈÉÄ ÃÆ ÈLÅ Ê 27. Pohjois-Paippinen  ¼" ÈqÌ ÊyÄ-Ì È Ë Å Jakamattomat arvot nílº ÈÎÊ ÆqÄ ËÀ ¾1ÊÅ ¾ ÈÎÀ SIPOO Á º"ºfº Ë Å ½qÄ Ê Ìf Å,

23

24 7. Osa- alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina osa-alue/vuosi Ï4Ð Ð Ñ Ï4Ð ÐkÒ Ï4Ð ÐkÓ Ï/Ð ÐkÔ Ï4Ð Ð Õ Ï4Ð Ð Ð Ök Ök qï Ök Ö Ök Ø Ök Ñ Ï4Ð Ð ÑkÙ Ök Ñ henkilöitä % 1. Granö Simsalö Kitö-Löparö Itäsalmi Majvik Immersby Västerskog Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras Hindsby Kirkonkylä Talman keskusta Talman seutu Martinkylä Gesterby Savijärvi Nikkilä Itäinen Jokipuisto Nikkilän kartano Linnanpelto Etelä-Paippinen Pohjois-Paippinen Jakamattomat arvot SIPOO

25 8. Osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004, henkilöitä osa-alue/ikäryhmät ÚfÛ Ü ÝfÛÞyß ÞnàfÛ á"à âúû ÜLâ ÜLã Û ÝLâ ÝLã Û ÚÛ1ÞnÚ"Ú 1. Granö Simsalö Kitö-Löparö Itäsalmi Majvik Immersby Västerskog Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras Hindsby Kirkonkylä Talman keskusta Talman seutu Martinkylä Gesterby Savijärvi Nikkilä Itäinen Jokipuisto Nikkilän kartano Linnanpelto Etelä-Paippinen Pohjois-Paippinen Jakamattomat arvot SIPOO, henkilöitä Þß"ÜfÚ áâúfà âäáfü"å Üæã Þyà Þ~á"åfÜ à"üfß Þnßâfâ"â

26 9. Osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004, % osa-alue/ikäryhmät çnè é ênè-ëyìíëyînè ïnîñðfçnè éyðòénólè êqð ênólèôçlè-ëyçnçöõy 4øÎùòøkúy û üýûyþq 4øÎõnõ % 1. Granö 11,8 5,9 11,8 23,5 35,3 11,8 100 ÿ 2. Simsalö 2,3 17,4 11,6 44,2 12,8 11, Kitö-Löparö 7,8 14,4 16,7 40,0 8,9 12,2 100 ÿ 4. Itäsalmi 17,2 22,1 26,9 28,9 3,4 1, Majvik 13,9 20,5 23,0 33,1 6,8 2, Immersby 12,8 16,9 22,2 36,4 5,8 5,8 100 ÿ 7. Västerskog 7,1 18,3 20,8 39,0 10,3 4,4 100 ÿ 8. Söderkulla 9,3 18,3 24,3 34,8 6,2 7,0 100 ÿ 9. Hangelby 9,9 16,8 20,7 40,9 7,3 4,3 100 ÿ 10. Massby 9,7 16,0 26,4 36,6 5,7 5,7 100 ÿnÿ 11. Träskby 11,0 17,5 21,8 38,4 6,5 4,8 100 ÿnÿ 12. Spjutsund 7,8 11,1 24,2 43,4 8,6 4,9 100 ÿ ÿ 13. Box 9,4 18,7 23,9 34,4 9,0 4,7 100 ÿ 14. Myyras 10,4 17,3 22,1 37,2 10,7 2,4 100 ÿ 15. Hindsby 6,6 16,9 21,0 41,0 7,9 6,6 100 ÿ 16. Kirkonkylä 10,3 15,1 24,6 37,6 7,8 4,6 100 ÿ 17. Talman keskusta 8,4 20,7 21,0 39,4 5,1 5,4 100 ÿ ÿ 18. Talman seutu 9,7 19,8 21,2 38,0 7,8 3,5 100 ÿnÿ 19. Martinkylä 7,0 22,7 20,8 38,4 7,7 3,4 100 ÿnÿ 20. Gesterby 12,5 16,4 26,0 32,1 8,8 4,1 100 ÿ 21. Savijärvi 14,3 19,0 27,6 30,4 5,4 3, Nikkilä 8,1 16,8 23,0 34,9 8,2 9,0 100 ÿ 23. Itäinen Jokipuisto 10,7 11,9 33,8 35,0 4,7 4, Nikkilän kartano 10,7 27,8 21,2 34,4 4,8 1, Linnanpelto 10,2 20,6 24,1 33,5 6,7 4,9 100 ÿ ÿnÿ 26. Etelä-Paippinen 7,9 15,7 25,8 35,2 10,0 5,5 100 ÿ ÿ 27. Pohjois-Paippinen 10,3 19,5 21,3 35,4 7,7 5,8 100 ÿ Jakamattomat arvot 1,3 16,2 31,8 39,6 5,2 5,8 100 ÿ "ÿ ÿnÿ SIPOO, % 10,1 18,5 23,6 35,3 7,2 5,2 100 ÿ

27 10. Suurten osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004 osa-alue/ikäryhmät osa-alue nro 6DDULVWR /RXQDLV6LSRR ,PPHUVE\ GHUNXOOD DDNNRLV6LSRR HVNL6LSRR DOPD LNNLOl RKMRLV6LSRR ,322!" #%$& ' ()& * DDULVWR ,7 15,0 14,0 40,4 13,0 11,9 100 /RXQDLV6LSRR ,5 20,6 24,1 32,9 6,3 2,6 100,PPHUVE\ ,3 16,5 24,3 36,5 5,8 5, GHUNXOOD 8 9,3 18,3 24,3 34,8 6,2 7,0 100.DDNNRLV6LSRR ,7 17,1 22,9 37,7 8,0 4,7 100.HVNL6LSRR ,6 18,4 23,9 35,4 7,9 3, DOPD ,0 20,3 21,1 38,7 6,4 4, LNNLOl ,5 17,9 24,1 35,0 7,2 7, RKMRLV6LSRR ,3 18,4 23,7 34,8 8,3 5, ,322, 10,1 18,5 23,6 35,3 7,2 5,2 100

28

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

LIITE 1A AIKATAULUT JA REITTIKARTAT. Reittien pääväylät on merkattu kartalle, liitteessä 1B.

LIITE 1A AIKATAULUT JA REITTIKARTAT. Reittien pääväylät on merkattu kartalle, liitteessä 1B. LIITE 1A AIKATAULUT JA REITTIKARTAT Reittien pääväylät on merkattu kartalle, liitteessä 1B. Aikataulut: Koulut alkavat pääosin Pohjois-Sipoossa tasatunnein (8.00 10.00) ja päättyvät pääosin tasatunnein

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Tietopalvelu B10:2013 ISBN 978-952-443-443-0 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B10:2013 ISBN 978-952-443-443-0 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö / Tietopalvelu B: ISBN 8-9-443-443-0 ISSN-L 99-7003 ISSN 99-7003 (painettu) ISSN 99-77 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Sanna Juusola, viestintä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2014 jäsentietojen yhteenveto... 2 3. Kartta kirkkoon kuuluminen seurakunnittain... 3 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain...

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 22 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot