SIPOON VÄESTÖPYRAMIDI VUONNA S I P O O N V Ä E S T Ö N K E H I T Y S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIPOON VÄESTÖPYRAMIDI VUONNA 2004-250-200-150-100-50 0 50 100 150 200 250 S I P O O N V Ä E S T Ö N K E H I T Y S"

Transkriptio

1 SIPOON VÄESTÖPYRAMIDI VUONNA 2004 miehiä naisia S I P O O N V Ä E S T Ö N K E H I T Y S VUOSINA

2 Sipoon kunta/ Hallinto- osasto/ RLÖ / Käännös Lisätietoja: suunnittelusihteeri Rita Lönnroth, puh. (09) , Sipoon kunta, Iso Kylätie 18, Sipoo

3 SIPOON VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA Väestönkasvu 2. Muuttoliike 3. Ikärakenne 4. Kielijakauma 5. Osa- alueiden väestö Taulukot 1. Väestömuutokset Sipoossa vuosina Tulo- ja lähtömuutto muuttajan iän mukaan vuosina Tulo- ja lähtömuutto muuttopaikkakunnan mukaan vuosina Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Sipoossa Ikärakenne ja kielisuhteet Sipoossa vuonna Osa- alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina 2000, 2003 ja Osa- alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina Osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004, henkilöitä 9. Osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004, %- osuudet 10. Suurten osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004 Lähde: Tilastokeskus

4 SIPOON VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA V Ä E S T Ö N K A S V U Sipoo on asukasmäärältään jatkuvasti kasvava kunta. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana asukasluku on kasvanut 49 %:lla, runsaalla henkilöllä, henkilöstä vuonna henkilöön vuonna henkilöitä LSRRQYlHVW PllUlYXRVLQD Nopeimmin sipoolaisten määrä kasvoi vuosituhannenvaihteessa, jolloin vuotuinen väestönkasvu oli kaksinkertainen keskivertovuosiin verrattuna. Vuosina 1998, 1999 ja 2002 asukasluku kasvoi henkilöllä vuodessa. 1

5 Väestönkasvu oli 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella noin 1 % vuodessa. Vuodesta 1996 lähtien kasvu on ollut noin 2 %. Noin 3 %:n huippulukema saavutettiin vuosina 1998 ja 1999, jonka jälkeen kasvuprosentti on laskenut 1,2 %:iin vuonna 2003 ja vaatimattomaan 0,3 %:iin vuonna % 4,0 9lHVW QNDVYXYXRVLQD 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Väestönkasvu johtuu sekä syntyvyyden enemmyydestä että muuttovoitosta. Syntyneiden määrä on noin 200 henkilöä vuodessa, kuolleiden määrä reilut 100 vuodessa. Muut tovoitto on ollut henkilöä vuodessa, poikkeuksena vuosi 2004, jolloin lähtömuutto oli suurempi kuin tulomuutto. "!#$% &' '"( henkilöitä syntyneitä kuolleita

6 Asukasluvun kasvaessa syntyneiden ja kuolleiden vuosittainen määrä on lisääntynyt luvun loppupuolella Sipoossa syntyi vuosittain noin 150 lasta, vastasyntyneiden sipoolaisten määrä on nyt noin 230 vuodessa. Vastaavasti kuolleiden määrä on lisääntynyt 1970-luvun lopun noin 100 henkilöstä noin 140 henkilöön vuodessa. Noin 80 % kuolleista on 65 vuotta täyttäneitä. Vuosien aikana on syntyneiden vuotuinen osuus vaihdellut 1,0 %:sta 1,5 %:iin koko väestömäärästä, kuolleiden osuus 0,7 %:sta 1,0 %:iin. Vuonna 2004 syntyneiden osuus oli 1,2 %, kuolleiden osuus 0,8 %. 2. M U U T T O L I I K E Vuotuiset muuttotapahtumat ovat 1970-luvun puolivälistä lähtien lähes kaksinkertaistuneet. Niitä on vajaat vuodessa. Muuttotapahtumilla tarkoitetaan tulomuuttoa Sipooseen ja lähtömuuttoa Sipoosta sekä kunnan sisäistä muuttoa. henkilöitä )+* *,-,/., ,4* 5+0, 6 *

7 Muuttotapahtumat ovat kolmenkymmenen viime vuoden aikana lisääntyneet suhteessa kasvavaan asukasmäärään 13 %:sta %:iin. Täten joka kuudes sipoolainen muuttaa vuoden aikana luvun puolivälistä lähtien vuosittainen tulomuutto on kasvanut henkilöstä henkilöön. Lähtömuutto on kasvanut :sta noin 900:aan. Muuttovoitto on kasvanut keskimäärin 100 henkilöstä henkilöön, mutta se on vaihdellut voimakkaasti. Vuosina 1975, 1980 ja 2004 lähtömuutto oli hieman suurempi kuin tulomuutto. Vuonna 1998 muuttovoitto oli huippulukemissaan, 466 henkilöä, kun henkilöä muutti Sipooseen, mutta vain 690 henkilöä muutti pois. henkilöitä XORMDOlKW PXXWWRYXRVLQD tulomuutto lähtömuutto Sipoon ja ulkomaiden välinen muuttoliike on melko vaatimatonta. Vuosittain Sipooseen muuttaa henkilöä ulkomailta ja sipoolaista muuttaa ulkomaille. 4

8 Runsaat puolet tulomuuttajista on Helsingistä ja Vantaalta. Vajaat puolet poismuuttajista muuttaa Helsinkiin ja Vantaalle. muutto Sipooseen inflyttning muutto Sipoosta till Sibbo 0XXWWROLLNHYXRVLQD ulkomaat muut kunnat kommuner Vantaa Tuusula Porvoo Järvenpää Kerava Espoo Helsinki henkilöitä Vuonna 2004 Sipooseen muutti 401 henkilöä Helsingistä, 131 Vantaalta, 64 Keravalta, 58 Porvoosta, 50 Espoosta, 31 Järvenpäästä ja 24 Tuusulasta. Muista maamme kunnista muutti 156 henkilöä ja ulkomailta 41 henkilöä. Yhteensä 956 uutta sipoolaista. Vuonna 2004 Sipoosta muutti 306 henkilöä Helsinkiin, 104 Vantaalle, 87 Keravalle, 103 Porvooseen, 34 Espooseen, 33 Järvenpäähän ja 28 Tuusulaan. Muihin maamme kuntiin muutti 267 ja ulkomaille 29 henkilöä. Yhteensä 991 henkilöä muutti kyseisenä vuonna Sipoosta. Vuonna 2004 Sipooseen muutti muista kunnista 712 suomenkielistä ja 175 ruotsinkielistä (muut kieliryhmät: 28). Vuonna 2004 Sipoosta muutti muihin kuntiin 742 suomenkielistä ja 191 ruotsinkielistä (muut kieliryhmät: 29). Lapsiperheet muodostavat suurimman tulomuuttoryhmän, kun taas suuri osa lähtömuuttajista on nuoria, jotka muuttavat muualle opintojen takia. 5

9 henkilöitä HVNLPllUlLQHQYXRVLWWDLQHQPXXWWRYRLWWRYXRVLQD ikäryhmät Vuosien keskimääräinen vuotuinen muuttovoitto osoittaa, että vilkas m uutt oliike tuot taa merkitt ävän ylijäämän 0 4-vuotiaiden, 5 9- vuotiaiden, vuotiaden, vuotiaiden, vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä. Muuttoliike tuottaa merkittävän alijäämän nuorten vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä. henkilöitä 200 soner 150 7XORMDOlKW PXXWWRYXRQQDLNlUDNHQQH lähtömuutt outflyttning tulomuutto ikäryhmät

10 Vuonna 2004 väestönkasvu oli vain 0,3 %, mikä johtui siitä, että lähtömuutto oli suurempaa kuin tulomuutto ensimmäistä kertaa vuoden 1980 jälkeen. Poikkeuksellista oli myös, että Sipoosta muuttaneiden 0-9-vuotiaiden lukumäärä oli yhtä suuri kuin Sipooseen muuttaneiden 0-9-vuotiaiden. 3. I K Ä R A K E N N E Väestön eri ikäryhmien välillä esiintyy suuria vaihteluja ja vuotiaiden määrät ovat suuret (> 220) ja vuotiaiden määrät ovat pienet (< 150). Ikäryhmien väliset vaihtelut heijastavat vilkasta muuttoliikettä. Lapsiperheitä, ts. 30-vuotiaita lapsineen, muuttaa Sipooseen, kun henkilötä 450 9lHVW QLNlUDNHQQH6LSRRVVDYXRQQD vuotiaat taas nuoret muuttavat muualle lähinnä opintojensa takia vuotiaiden suhteellisen alhaiseen lukumäärään vaikuttaa todennäköisesti myös se, että 1970-luvun lamavuosina syntyi tavallista vähemmän lapsia. 50-vuotiaiden suuri määrä johtuu osittain siitä, että toisen maailmansodan jälkeen syntyvyys oli suuri. 7

11 Ikäryhmät luonnollisesti pienenevät mitä vanhempia ihmisiä tarkastellaan, mutta henkilöiden määrä ikäryhmittäin jää alle 100:n vasta 78:nnen ikävuoden jälkeen. Vuosina väestönkasvu oli 700 henkilöä. Tuolloin 0-4-vuotiaiden (vuonna 2004), , ja vuotiaiden määrä vähentyi jossain määrin sekä ja vuotiaiden määrä huomattavasti. henkilöitä lHVW QLNlUDNHQQHYXRVLQDYLLVLYXRWLVU\KPlW vuotiaat , , , , ja vuotiaiden määrä on kasvanut jossain määrin, kun taas , , ja vuotiaiden määrä on kasvanut huomattavasti. Vielä 1980-luvulla naisten osuus Sipoon väestöstä oli 1 % suurempi kuin miesten. Ero on lähes tasaantunut. Vuonna 2004 Sipoossa oli naista (50,2 %) ja miestä (49,8 %). Nuoremmissa ikäryhmissä on enemmän poikia ja miehiä kuin tyttöjä ja naisia, kun taas naisia on enemmän etenkin 30-vuotiaiden ja eläkeläisten keskuudessa. 8

12 100 % 0LHVWHQMDQDLVWHQRVXXVYXRQQD naisia 50 % miehiä 0 % vuotiaat Kymmenen viime vuoden aikana Sipoon asukasluku on kasvanut 20 %:lla. Vuonna vuotiaiden osuus oli 10 %, 7-18-vuotiaiden 19 %, vuotiaiden 24 %, vuotiaiden 35 %, vuotiaiden 7 % ja vuotiaiden 5 % koko väestömäärästä. henkilöitä BDCEFGH IJ KLC MN KLE I I EO PQFJ IN RLSS"T U V WW"T

13 4. K I E L I J A K A U M A Vuoden 2004 lopussa Sipoossa asui henkilöä, joista :llä oli Suomen kansalaisuus, vain 252:lla (1,4 %:lla) oli muun maan kansalaisuus. Suomenkielisiä oli (58,5 %), ruotsinkielisiä (40,0 %) ja muunkielisiä tai äidinkieleltään tuntemattomia 280 (1,5 %). 6LSRRQYlHVW YXRQQD.DQVDODLVXXV.LHOL Suomi suomi muut maat 252 ruotsi Ruotsi 48 muut kielet 280 Viro 50 viro 64 Venäjä 27 venäjä 65 Iso-Britannia 10 englanti 28 Saksa 18 saksa 25 Thaimaa 13 thai 15 Vietnam 8 vietnam 15 Norja 9 norja 12 Hollanti 10 hollanti 10 Ranska 5 ranska 8 Turkki 5 turkki 5 muut 49 muut 33 Suurimmat ulkomaan kansalaisuuden omaavat ryhmät ovat Ruotsista (48 henkilöä) ja Virosta (50 henkilöä). Tavallisimmat ulkomaiset kielet ovat viron (64 henkilöä) ja venäjän kieli (65 henkilöä). Äidinkieleltään muunkielisten kuin suomen- ja ruotsinkielisten henkilöiden määrä on pitkään ollut pieni. Ruotsinkielinen kieliryhm ä on pysynyt lukumääräisesti samana usean vuosikymmenen ajan. Kokonaisväestönkasvu ja suomenkielisen kieliryhmän kasvu ovat kutakuinkin vastanneet toisiaan. Tästä syystä suomenkielisen väestön väestörakenne on huomattavasti nuorempaa kuin ruotsinkielisen väestön, sillä muuttoliikkeellä on nuorentava vaikutus väestön ikärakenteeseen. 10

14 % 80.LHOLMDNDXPDYXRQQD ruotsinkieliset, suomenkieliset, muut -vuotiaat Suomenkielisestä kieliryhm äst ä 0-6-vuotiaiden osuus on 11 %, vuotiaiden 19 %, vuotiaiden 25 %, vuotiaiden 36 %, vuotiaiden 6 % ja vuotiaiden 3 %. Ruotsinkielisen kieliryhmän osuudet ovat 9 %, 17 %, 21 %, 35 %, 9 % ja 9 %. Muunkielisten kieliryhmän henkilöitä X Y Z [ Y1\/]Y ^"_L`-] ^LZ a a Zcbdfega a"]+h iikj ruotsinkieliset, suomenkieliset, muut -vuotiaat 11

15 osuudet ovat 6 %, 14 %, 43 %, 35 %, 1 % ja 1 %. 5. O S A - A L U E I D E N V Ä E S T Ö Kymmenen viime vuoden aikana asukasluku on kasvanut nopeimmin Lounais- Sipoossa. Kun koko kunnan väestömäärä ( asukasta) on lisääntynyt 20 %:lla, ovat Itäsalmen ja Majvikin osa- alueiden väestömäärät enemmän kuin kaksinkertaistuneet yhteensä 861 henkilöstä henkilöön ( ). Vastaavana aikana Söderkullan osa- alueen (Eriksnäs sisältyy) asukasluku kasvoi henkilöstä henkilöön (+ 376). Lounais- Sipoon voimakas väestönkasvu on johtanut siihen, että Itäsalmen seutu ja Söderkulla muodostavat nykyisin kaksi asukasluvultaan yhtä suurta taajama- aluetta. Vuosina Nikkilän väkiluku kasvoi 203:lla, ts henkilöön. Entisen Nikkilän sairaalan alueen väestökato on pysähtynyt, koska alue on muutettu Itäisen Jokipuiston asuinalueeksi, jolla on kasvava väestöpohja. Viime vuoden aikana on kuitenkin sekä Itäisen Jokipuiston että Nikkilän keskustan osa- alueiden väestö vähentynyt. Nikkilän kartanon alueen väestö väheni vuonna 2003 monen kasvuvuoden jälkeen. 721 asukkaan Savijärvi on vuoden 2004 aikana kasvanut nopeammin kuin siihen rajoittuva Nikkilä. Savijärven väestömäärä kasvoi 239 henkilöllä vuosina Massby, Myyras, Talman keskusta, Martinkylä, Nikkilän keskusta, Nikkilän kart ano ja Etelä- Paippinen ovat osa- alueit a, jotka ovat kasvaneet huomattavasti hitaammin kuin koko kunta. Väestö on vähentynyt Granön ja Simsalön osa- alueilla (todennäköisesti tilastotietojen korjauksesta johtuen) sekä Hindsbyn osa- alueella. Sipoon väest östä oli vuonna vuotiaiden osuus 29 %, vuotiaiden 59 % ja 65 vuotta täyttäneiden 12 % (koko maan luvut: 22 %, 62 % ja 16 %). 12

16 9lHVW QLNlUDNHQQH6LSRRVVDYXRQQD {n}ym1oqlyl~m s tlu"vw xnxqv lnm-oqprm st"ulv/w xyxyv 12 % 29 % 59 % oqznm {q m s tlulv/w xyxyv Itäsalmen seudun nopea väestönkasvu on johtanut Lounais- Sipoon suhteellisen nuoren ikärakenteen syntymiseen Sipoon muihin alueisiin verrattuna. Itäsalmen, Majvikin, Savijärven ja Nikkilän kartanon osa- alueilla on lasten ja nuorten osuus suuri (33-39 %) ja 65 vuotta täyttäneiden osuus on pieni (5-9 %). Myös Itäisessä Jokipuistossa on 65 vuotta täyttäneiden osuus pieni (9 %). Lasten ja nuorten m äärä on suhteellisen pieni Granön, Simsalön, Kitö- Löparön, Spjutsundin, Hindsbyn, Itäisen Jokipuiston ja Etelä- Paippisten osaalueilla (18-24 %). Erityisesti saaristoalueilla, mutta myös Nikkilän keskustassa on 65 vuotta täyttäneiden määrä suuri (17-47 %). Eniten vuotiaita on Itäisen Jokipuiston ja Spjutsundin alueilla (68-69 %), vähiten Granön osa- alueella (35 %) ja Simsalön, Kitö- Löparön, Itäsalmen, Majvikin, Nikkilän kartanon ja Pohjois- Paippisten osa- alueilla (56-57 %)

17 L I I T T E E T 1. Väestömuutokset Sipoossa vuosina \QW\QHHW.XROOHHW 7XORPXXWWR /lkw PXXWWR 6LVlLQHQPXXWWR.RUMDXV 9lHVW QOLVl\V 9lNLOXNX vuosi henkilöitä % n " L , n " "ƒ , n " " , n " " , n " " , n " " , n " , n " " , n " " , n " nˆ , n " L , n " "ƒ , n " " , n " " , n " " , n " " , n " , n " " , n " " , n " nˆ , n " L , n " "ƒ , n " " , n " " , n " " , " " " , " " , " " " , " " " , " " nˆ , \QW\QHHW.XROOHHW 7XORPXXWWR /lkw PXXWWR 6LVlLQHQPXXWWR.RUMDXV 9lHVW QOLVl\V 9lNLOXNX

18 2. Tulo- ja lähtömuutto muuttajan iän mukaan vuosina / Ikä % Henkilöitä /b+7g Ikä % Henkilöitä

19 3. Tulo- ja lähtömuutto muuttopaikkakunnan mukaan vuosina / Š Šy Œ 4Š Š Ž 4Š Šk 4Š Š 4Š Šy 4Š Š k q k k k k q k Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Porvoo Tuusula Vantaa Muut kunnat XXWWR6LSRRVHHQ PXLVWDNXQQLVWD XONRPDLOWD TULOMUUTTO, henkilöitä /b+7g Š Šq 4Š Š Ž 4Š Šk 4Š Š Œ 4Š Šy 4Š Š k q k k k k q k Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Porvoo Tuusula Vantaa Muut kunnat XXWWR6LSRRVWD PXLKLQNXQWLLQ XONRPDLOOH LÄHTÖMUUTTO, henkilöitä

20 4. Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Sipoossa vuosi šc "œ1 " ž"ÿf Ÿ vuosi šc "œ1 " ž"ÿf Ÿ ª ª f « « n «f f « n «f n «f ª «ª « n««f« « n «f n «f f f f ª Lª f«« f f f f f f f f f ª ª f«f« f f f f ª f ª ª f ª f ªfª ª ª ª «f« ª ª f ª f y f " ž f ± ² œ1 n ª"ªfª ³ n

21 5. Ikärakenne ja kielisuhteet Sipoossa vuonna 2004 henkilöitä.rnrylhvw XRWVLQNLHOLVHW XRPHQNLHOLVHW XXWNLHOLU\KPlW % 5XRWVLQNLHOLVHW 35,8 37,1 35,3 39,1 53,9 67,4 40,0 6XRPHQNLHOLVHW 63,3 61,7 62,0 59,3 46,8 32,3 58,5 0XXWNLHOLU\KPlW 1,0 1,1 2,7 1,5 0,2 0,3 1,5 %.RNRYlHVW 10,1 18,5 23,6 35,3 7,2 5, XRWVLQNLHOLVHW 9,0 17,2 20,9 34,6 9,5 8, XRPHQNLHOLVHW 10,9 19,5 25,1 35,9 5,8 2, XXWNLHOLU\KPlW 6,4 13,6 42,5 35,4 1,1 1,1 100 %.RNRYlHVW 10,1 18,5 23,6 35,3 7,2 5, XRWVLQNLHOLVHW 3,6 6,9 8,3 13,8 3,8 3,5 40,0 6XRPHQNLHOLVHW 6,4 11,4 14,7 21,0 3,4 1,7 58,5 0XXWNLHOLU\KPlW 0,1 0,2 0,6 0,5 0,0 0,0 1,5

22 6. Osa- alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina 2000, 2003 ja µ f L f¹"¹lº lisäys» lisäys» 1. Granö n¼ ½ ¾ ÀfÀ 2. Simsalö Á" ¾-à ¾1ÃyÄ Ã Å ¾ÀLà ¾1ÃfÆ 3. Kitö-Löparö Ç"¹ È ÈÉÄ ÈkÊ Ê Ê 4. Itäsalmi f¼"¼ Èy ÈÉÄ ÊÅ ÃÅ È ËÈ 5. Majvik Á º Ë ½ ËnÄ-Ì"Ì ÈkÊÀ ÈLÅ 6. Immersby ºfºfÍ Å ÈÉÄ1 L½ Ê Å 7. Västerskog Á ¹" ¾ÉÈfÈ ¾ ÈÉÄ ÃÀ Ê Å Ã 8. Söderkulla f¹ ÈLÅ ½qÄ/ÅyÆ ÆfÆ Ë 9. Hangelby fµ" ¾ÉÈ ¾½qÄ Ëà ¾1Ì ¾ Ë 10. Massby º ņº ÈkË ÃyÄ ËÈ ¾ ÈkÊ ¾-à 11. Träskby Í Â Í ¾ÉÈqÀ ¾1ÊyÄ-ÀfÌ ÊfÃ Ë 12. Spjutsund Ļº"º ½ ½qÄ-½"½ ¾-Ê ¾ÉÈ 13. Box ¼fÇ À ½qÄ1 yë Ê Ã 14. Myyras Í Á Ç ¾-à ¾½qÄ-À È ÈqÆ Ã 15. Hindsby fç"¹ ¾ ¾1ÊyÄ-½"à ¾1ÊÅ ¾1Ì 16. Kirkonkylä µf¼"¹ Èy ËnÄ-ÀLÊ ¾-à ¾ÉÈ 17. Talman keskusta  µ" ¾ÉÈLÅ ¾1ÊyÄ1 LÊ ¾ ÈÎÀ ¾-Ê 18. Talman seutu  ¹"¹ ÈqÆ ÃyÄ-½"Ì ÀfÆ ÈfÈ 19. Martinkylä  º¹ ¾ÉÈ ¾½qÄ Èy Èq½ Ê 20. Gesterby Í " ÈqÀ ÃyÄ-½LÊ Å ÈqÀ 21. Savijärvi ¼f ½qÄ-ÆnË È"ÈqÌ Ê½ 22. Nikkilä Ç Á Ç ¾-ÊÆ ¾½qÄ-Ì"Ã Æ È Ã 23. Itäinen Jokipuisto º "Ç ¾ Ë Ì ¾ÉÈq½qÄ ÊfÀ ÀfÌ Èy 24. Nikkilän kartano  ¹ Á ¾-à ¾½qÄ Ë Ì ¾ ÅqÊ ¾ È"È 25. Linnanpelto Í n¹ Æ ÈÉÄ-À"Ì ÈLÅ Ã 26. Etelä-Paippinen ¼ nµ ¾ÉÈq½ ¾ ÈÉÄ ÃÆ ÈLÅ Ê 27. Pohjois-Paippinen  ¼" ÈqÌ ÊyÄ-Ì È Ë Å Jakamattomat arvot nílº ÈÎÊ ÆqÄ ËÀ ¾1ÊÅ ¾ ÈÎÀ SIPOO Á º"ºfº Ë Å ½qÄ Ê Ìf Å,

23

24 7. Osa- alueiden asukasmäärä Sipoossa vuosina osa-alue/vuosi Ï4Ð Ð Ñ Ï4Ð ÐkÒ Ï4Ð ÐkÓ Ï/Ð ÐkÔ Ï4Ð Ð Õ Ï4Ð Ð Ð Ök Ök qï Ök Ö Ök Ø Ök Ñ Ï4Ð Ð ÑkÙ Ök Ñ henkilöitä % 1. Granö Simsalö Kitö-Löparö Itäsalmi Majvik Immersby Västerskog Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras Hindsby Kirkonkylä Talman keskusta Talman seutu Martinkylä Gesterby Savijärvi Nikkilä Itäinen Jokipuisto Nikkilän kartano Linnanpelto Etelä-Paippinen Pohjois-Paippinen Jakamattomat arvot SIPOO

25 8. Osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004, henkilöitä osa-alue/ikäryhmät ÚfÛ Ü ÝfÛÞyß ÞnàfÛ á"à âúû ÜLâ ÜLã Û ÝLâ ÝLã Û ÚÛ1ÞnÚ"Ú 1. Granö Simsalö Kitö-Löparö Itäsalmi Majvik Immersby Västerskog Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras Hindsby Kirkonkylä Talman keskusta Talman seutu Martinkylä Gesterby Savijärvi Nikkilä Itäinen Jokipuisto Nikkilän kartano Linnanpelto Etelä-Paippinen Pohjois-Paippinen Jakamattomat arvot SIPOO, henkilöitä Þß"ÜfÚ áâúfà âäáfü"å Üæã Þyà Þ~á"åfÜ à"üfß Þnßâfâ"â

26 9. Osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004, % osa-alue/ikäryhmät çnè é ênè-ëyìíëyînè ïnîñðfçnè éyðòénólè êqð ênólèôçlè-ëyçnçöõy 4øÎùòøkúy û üýûyþq 4øÎõnõ % 1. Granö 11,8 5,9 11,8 23,5 35,3 11,8 100 ÿ 2. Simsalö 2,3 17,4 11,6 44,2 12,8 11, Kitö-Löparö 7,8 14,4 16,7 40,0 8,9 12,2 100 ÿ 4. Itäsalmi 17,2 22,1 26,9 28,9 3,4 1, Majvik 13,9 20,5 23,0 33,1 6,8 2, Immersby 12,8 16,9 22,2 36,4 5,8 5,8 100 ÿ 7. Västerskog 7,1 18,3 20,8 39,0 10,3 4,4 100 ÿ 8. Söderkulla 9,3 18,3 24,3 34,8 6,2 7,0 100 ÿ 9. Hangelby 9,9 16,8 20,7 40,9 7,3 4,3 100 ÿ 10. Massby 9,7 16,0 26,4 36,6 5,7 5,7 100 ÿnÿ 11. Träskby 11,0 17,5 21,8 38,4 6,5 4,8 100 ÿnÿ 12. Spjutsund 7,8 11,1 24,2 43,4 8,6 4,9 100 ÿ ÿ 13. Box 9,4 18,7 23,9 34,4 9,0 4,7 100 ÿ 14. Myyras 10,4 17,3 22,1 37,2 10,7 2,4 100 ÿ 15. Hindsby 6,6 16,9 21,0 41,0 7,9 6,6 100 ÿ 16. Kirkonkylä 10,3 15,1 24,6 37,6 7,8 4,6 100 ÿ 17. Talman keskusta 8,4 20,7 21,0 39,4 5,1 5,4 100 ÿ ÿ 18. Talman seutu 9,7 19,8 21,2 38,0 7,8 3,5 100 ÿnÿ 19. Martinkylä 7,0 22,7 20,8 38,4 7,7 3,4 100 ÿnÿ 20. Gesterby 12,5 16,4 26,0 32,1 8,8 4,1 100 ÿ 21. Savijärvi 14,3 19,0 27,6 30,4 5,4 3, Nikkilä 8,1 16,8 23,0 34,9 8,2 9,0 100 ÿ 23. Itäinen Jokipuisto 10,7 11,9 33,8 35,0 4,7 4, Nikkilän kartano 10,7 27,8 21,2 34,4 4,8 1, Linnanpelto 10,2 20,6 24,1 33,5 6,7 4,9 100 ÿ ÿnÿ 26. Etelä-Paippinen 7,9 15,7 25,8 35,2 10,0 5,5 100 ÿ ÿ 27. Pohjois-Paippinen 10,3 19,5 21,3 35,4 7,7 5,8 100 ÿ Jakamattomat arvot 1,3 16,2 31,8 39,6 5,2 5,8 100 ÿ "ÿ ÿnÿ SIPOO, % 10,1 18,5 23,6 35,3 7,2 5,2 100 ÿ

27 10. Suurten osa- alueiden ikärakenne Sipoossa vuonna 2004 osa-alue/ikäryhmät osa-alue nro 6DDULVWR /RXQDLV6LSRR ,PPHUVE\ GHUNXOOD DDNNRLV6LSRR HVNL6LSRR DOPD LNNLOl RKMRLV6LSRR ,322!" #%$& ' ()& * DDULVWR ,7 15,0 14,0 40,4 13,0 11,9 100 /RXQDLV6LSRR ,5 20,6 24,1 32,9 6,3 2,6 100,PPHUVE\ ,3 16,5 24,3 36,5 5,8 5, GHUNXOOD 8 9,3 18,3 24,3 34,8 6,2 7,0 100.DDNNRLV6LSRR ,7 17,1 22,9 37,7 8,0 4,7 100.HVNL6LSRR ,6 18,4 23,9 35,4 7,9 3, DOPD ,0 20,3 21,1 38,7 6,4 4, LNNLOl ,5 17,9 24,1 35,0 7,2 7, RKMRLV6LSRR ,3 18,4 23,7 34,8 8,3 5, ,322, 10,1 18,5 23,6 35,3 7,2 5,2 100

28

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

LIITE 1A AIKATAULUT JA REITTIKARTAT. Reittien pääväylät on merkattu kartalle, liitteessä 1B.

LIITE 1A AIKATAULUT JA REITTIKARTAT. Reittien pääväylät on merkattu kartalle, liitteessä 1B. LIITE 1A AIKATAULUT JA REITTIKARTAT Reittien pääväylät on merkattu kartalle, liitteessä 1B. Aikataulut: Koulut alkavat pääosin Pohjois-Sipoossa tasatunnein (8.00 10.00) ja päättyvät pääosin tasatunnein

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Tietopalvelu B10:2013 ISBN 978-952-443-443-0 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B10:2013 ISBN 978-952-443-443-0 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö / Tietopalvelu B: ISBN 8-9-443-443-0 ISSN-L 99-7003 ISSN 99-7003 (painettu) ISSN 99-77 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Sanna Juusola, viestintä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2014 jäsentietojen yhteenveto... 2 3. Kartta kirkkoon kuuluminen seurakunnittain... 3 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain...

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 22 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Yleiskaavallinen ohjelma

Yleiskaavallinen ohjelma Yleiskaavallinen ohjelma Väestöraportti 2014 1 Johdanto Kaupunkisuunnittelussa on kesän 2014 aikana laadittu yleiskaavallisen ohjelman perustieto-osion väestöosan päivitys. Raportti sisältää Salon väestökehityksen

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET PEKKA PARKKINEN ALUKSI Vuoden 2000 päättyessä Suomessa oli 5,18 miljoonaa asukasta. Asukasluvultaan suurimmassa ikäluokassa eli 1948 syntyneissä oli 87

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N

Lisätiedot

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm

Lisätiedot

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA 1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu Oulun yliopiston maantieteen laitos 1.1 Johdanto Suomessa, kuten myös Ruotsissa ja Norjassa, perifeerisiä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 2060

Väestöennuste 2012 2060 Väestö 2012 Väestöennuste 2012 2060 65 vuotta täyttäneiden määrästä pienenee hieman Tilastokeskuksen uudessa väestöennusteessa 65 vuotta täyttäneiden määrä tulevaisuudessa on hieman edellistä väestöennustetta

Lisätiedot

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet Liite 1. Valmistunut asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 2. Aloitettu asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 3. Arvio vuonna 2013 alkavasta ja valmistuvasta

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma 1 Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma Kouluverkko-ohjausryhmän kannanotto 13.12.2010 LÄHTÖKOHTA Tulevaisuuden palveluverkko ja tuotanto rakennetaan niin pedagogisesti kuin rakenteellisestikin laadukkaasti

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

V A L T U U S T O N Y L E I S K A A V A S E M I N A A R I 10.4.2006. y h t e e n v e t o

V A L T U U S T O N Y L E I S K A A V A S E M I N A A R I 10.4.2006. y h t e e n v e t o V A L T U U S T O N Y L E I S K A A V A S E M I N A A R I 10.4.2006 y h t e e n v e t o S I P O O N K U N T A S I B B O KO M M U N Seminaarin avaus Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kristiina Lyytikäinen

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vieraskielisen väestön

Lisätiedot

Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä

Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä NEO-SEUTU Hamed Shafae 18.12.2009 Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä Vantaan kaupungin yhteispalvelun toimipaikat sijaitsevat Tikkurilassa, Myyrmäessä, Hakunilassa, Korsossa ja

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Väestöennuste 2009 2060

Väestöennuste 2009 2060 Väestö 2009 Väestöennuste 2009 2060 Väestöennuste 2009 2060 Suomen väkiluvun kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042, jos väestökehitys jatkuu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Raision väestökehitys ja muuttoliike

Raision väestökehitys ja muuttoliike Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus 7.10.2013 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset... 2

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot