MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2012

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1(5) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2012 Aika Keskiviikko klo Paikka Kokoomuksen ryhmätila, Valtuustotalo, Espoonkatu 5, Espoo Läsnä Poissa Mari Nevalainen, puheenjohtaja Ali Abdirahman Teemu Haapalehto Mohammed Kaiser Tuija Kern Natalia Kozlova Vesa Kukkamaa William Law Taru Matilainen Claudia Nystrand Anne Rasskasov Anneli Rönnberg (Kaveh Mirfakhraein varajäsen) Heli-Liliah Salminen Pasi Sipola Marja Suominen Liisa Kosonen, sihteeri Sugulle Abdirizak (Mariam Varjosen varajäsen) Rodolphe le Clech (Marjut Tenkasen varajäsen) Melissa Arni-Hardén Phong Huynh Tam Huynh (Phong Huynhin varajäsen) Petri Korhonen Tiina Kosama (Leena Levolan varajäsen) Teemu Kuusisto Leena Levola Kaveh Mirfakhraei Teija Moilanen (Pertti Poutasen varajäsen) Anne Nikkanen (Sirkka Wimanin varajäsen) Pertti Poutanen Bo Qin Irene Surakka Marjut Tenkanen Mariam Varjonen Sirkka Wiman Tiffany Yang (Bo Qinin varajäsen) Paula Åkerlund (Roosa Åkerlundin varajäsen) Roosa Åkerlund ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI KEHITTÄMISYKSIKKÖ (09) PL ESPOON KAUPUNKI MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA ESBO STAD SOCIAL OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN UTVECKLINGSENHET (09) PB ESBO STAD MÅNGKULTURELLA FRÅGOR DELEGATIONEN FÖR

2 2(5) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin. 3. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Tuija Kern. 4. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin. 5. Voimaa lapsiperheiden arkeen - lapsiperheköyhyys ja tuki maahanmuuttajataustaisissa perheissä Edellisestä kokouksesta siirretty pienryhmäkeskustelu maahanmuuttajaperheiden köyhyydestä ja tuesta käytiin. Liisa Kosonen pohjusti keskustelua kertomalla LOP-työryhmästä (Lapsen oikeus palveluihin) ja sen köyhyyskorin toiminnasta (liite 1). Köyhyyskori on pyytänyt monikulttuuriasiain neuvottelukunnan näkemyksiä asiasta. Pohjana keskustelulle oli myös kaupungin antama vastaus Johanna Värmälän valtuustokysymykseen, joka koski lapsiperheiden köyhyyttä. Keskustelussa nousi esille köyhyyden määritelmä ja sen leimaavuus. Köyhyys on suhteellista, pientuloisuutta, jossa yhden määritelmän mukaan kotitalouden vuositulo on alle 60 prosenttia kotitalouksien mediaanituloista. Henkilön oma kokemus on tässä tärkeä. Häneltä itseltään voi kysyä miten hän kokee ja määrittelee köyhyyden, pientuloisuuden, oman tilanteensa. Espoon korkea mediaanitulotaso osaltaan vaikuttaa tilanteeseen. Yhteenveto pienryhmäkeskusteluista: 1) Miten lapsiperheiden köyhyys koskettaa maahanmuuttajaperheitä ja miten se näkyy arjessa? Samat ongelmat koskevat maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia. Suhteessa suurempi osuus maahanmuuttajaperheistä on köyhiä. Maahanmuuttajien kantaväestöä suurempi työttömyys on tähän yksi syy. Maahanmuuttajaperheet ovat usein myös suurempia. Maahanmuuttajalapset haluavat samoja asioita kuin kantasuomalasten lapset. Maahanmuuttajat asuvat usein matalatuloisella alueella, vaikea päästä pois. Maahanmuuttajaperheillä voi olla pienempi sosiaalinen verkosto, kun muu suku lähtömaassa ei ole tukemassa arjessa. Ongelmat voivat lamauttaa aikuiset eikä osata tai uskalleta hakea apua. Avun saaminen ja hakeminen voi olla vaikeaa - ei osata puhua viranomaisten mukaisesti, yhteiskunta/viranomaistahot eivät ole tuttuja. Köyhyys vaikuttaa kotoutumiseen. Köyhyys voi siirtyä seuraavalle sukupolvelle. Harrastuksiin ei välttämättä voi osallistua, ei varaa

3 3(5) Kilpailu lasten kesken vaatetuksesta, kännykästä ym. Tietokoneen tai kännykän kotikäyttö ei ole kaikille mahdollista. 2) Mitä tukea köyhille maahanmuuttajaperheille on olemassa? Jos äidillä on tukihenkilö (oma äiti, sisko, anoppi) pieni ongelma ei kasva isoksi. Samaa tukea kuin valtaväestön perheillä: toimeentulotuki, asumistuki, ennaltaehkäisevä toimeentulotuki esim. lasten harrastuksiin, nuorisotoiminta, kirjasto, ruoka-apu, kouluruokailu, ilmainen päivähoito, diakoniatyö Onko puistoruokailua kesällä? Iltapäiväkerhot? Pieni maksu, voi saada vapautusta. Kerholaisten osallistuminen maksullisiin erillistoimintoihin (esim. zumba, ranskan tunnit) jakaa lapset kahteen kastiin. 3) Mitä tukea tarvittaisiin lisää - mitä apua perheet haluaisivat? Neuvola on yksi ja ainoa taho, joka tavoittaa jokaisen uuden äidin ja perheen. Neuvolla on mahdollisuus ohjata eteenpäin ja antaa tietoa esim. ravitsemuksesta, rahan riittävyydestä, puhua perheväkivallasta imetyksen tuen ja muun äidin ja perheen tukemisen lisäksi. Neuvolalla on tähän halua ja osaamista, mutta ei ole aikaa eikä resursseja. Tarvitaan myös kieli- ja kulttuuritulkkeja neuvolaan ja maahanmuuttajataustaisia neuvolan työntekijöitä. Kirjallista materiaalia eri kielillä, myös tukea heille, jotka eivät lue. Ruuanlaiton opastusta (esim. Martoilta) Miten voimaannutetaan perheet, etteivät ongelmat siirry seuraavalle sukupolvelle? Omakielistä informaatiota avun mahdollisuuksista Tulkki - nopeallakin varoitusajalla Tukiperhe, tukihenkilö Apua viranomaisten kanssa asioimiseen. Ohjausta siihen, että osaa hakea apua ajoissa oikeasta paikasta. Yksinhuoltaja, joka on iltavuorossa, tarvitsee seuraa / kerhoa kouluikäisille lapsilleen. Pienet koululaiset ovat liian kauan yksin kotona. Ei ole televisiota, ei tietokonetta. Jos esim. äiti siivoojana iltavuorossa, ei synny työpaikalla sosiaalista verkostoa, ei ketään jonka kanssa harjoitella suomen kieltä. Aikuisille työtä - paras keino. Samanlaisia työmahdollisuuksia kuin suomalaisillakin - tutkimus (2009): 80 % somalinkielisistä kokenut syrjintää työhönotossa. Mahdollisuus opiskella suomen kieltä, erilaisia opiskeluväyliä ja - tapoja, käytännönläheisempää. Suomessa ei ole totuttu erilaisiin suomen kielen puhetapoihin. Vertaistukea ja kantaväestön ystäväapua, joka olisi tukena arjessa ja asioiden hoitamisessa, esim. MML - maahanmuuttajaäidit ja suomalaiset äidit. Miessakeilla miestoimintaa. Hankaluutena miten toimijat, jotka voivat tarjota tukea, ja maahanmuuttajaperheet löytävät toisensa. Tässä auttaisi, että maahanmuuttajayhteisöistä löytyisi avainhenkilöitä, jotka voisivat levittää tietoa omassa yhteisössä.

4 4(5) Englanninkielinen media, erikieliset radiokanavat. Tärkeää käyttää tiedonvälitykseen monia eri kanavia. Sosiaalisen verkoston laajentaminen oman kieliryhmän ulkopuolelle. Yhteistyötä maahanmuuttajayhteisöjen kanssa, niiden avainhenkilöiden kautta Riittävän kevyt malli matalan kynnyksen kohtaamispaikalle Matinkylän alueelle/kylämajaan Maahanmuuttajien kohtaamispaikka Urheiluseurat voisivat mainostaa nettisivuilla kehen voi ottaa yhteyttä maksujen alentamiseen tai poistamiseen On vaikea saada tietoa lasten harrastusmahdollisuuksista. Mistä saisi yhdestä paikasta tietoa liikunnasta, musiikista, kulttuurista? Wilman kautta tulee suomeksi tai ruotsiksi tietoa kotiin (jos on tietokone) tai reppupostina. Talojen kerhohuoneiden käyttö järjestöille? Järjestöt tavoittaisivat asukkaat paremmin, kun toiminta tulee ihmisten luo. HOASilla on pääkaupunkiseudulla SPR:n vapaaehtoisten kanssa yhteishanke asumisviihtyvyyden lisäämiseksi, joka tapahtuu talojen tiloissa. 4) Miten sosiaaliset verkostot, mm. sukulaiset, uskonnollinen yhteisö, etninen yhteisö, ystävät voivat auttaa köyhiä perheitä arjessa? Perheyhteisö ja laajempi yhteisö yleensä tiiviimpi ja antaa aineellista ja henkistä tukea - jos on Suomessa Miten päästä sosiaaliseen verkostoon? Ottamalla säännöllisesti yhteyttä, kysymällä kuinka menee, mitä kuuluu. Sosiaalisessa verkostossa olisi hyvä olla mukana joku, joka toimii yhdyshenkilönä/välittäjänä silloin, kun yhteisymmärrystä ei muuten löydy esim. viranomaisten kanssa asioidessa. Tueksi arjen askareisiin. Tarjoamalla mahdollisuuksia ilmaiseen harrastamiseen. Tarjoamalla tukea esim. yksinhuoltajille kouluikäisten lasten kesälomaaikoina lasten hoidon järjestämiseen > mahdollistaa esim. opiskelun kesäaikana. Vapaaehtoiset ystäviksi maahanmuuttajien perheisiin, esim. kummeiksi lapsille. Neuvottelukunnan keskustelun tulokset viedään LOP-työryhmän köyhyyskorin huhtikuun kokoukseen. 6. Muut asiat Muita asioita ei ollut.

5 5(5) 7. Neuvottelukunnan vuosisuunnitelman tarkentaminen ja syksyn kokousajoista sopiminen Sovittiin seuraavat kokousajat ja alustavat aiheet: NEO-Seutu -hanke (maahanmuuttajien neuvonta) Eva Peltola, Riitta Lampelto Monikulttuurisuusohjelman seuranta Monikulttuurisuusohjelman seuranta Syrjintä - yhdenvertaisuus Maahanmuuttajaperheiden tukeminen neuvolassa, lastensuojelussa (torstai) Pääkaupunkiseudun yhteiskokous Vantaalla Neuvottelukunnan terveiset uuden monikulttuurisuusohjelman valmistelijoille 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Mari Nevalainen puheenjohtaja Liisa Kosonen sihteeri Liite 1 Lapsiperheköyhyys ja tuki Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Tuija Kern Espoossa