Vesistökunnostushankkeet ja ELY keskuksen rahoitus

Transkriptio

1 Vesistökunnostushankkeet ja ELY keskuksen rahoitus Lapin kalatalouspäivät 2016 Jarmo Huhtala

2 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Hankkeen aloituksesta yleistä ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet Y-vastuualue E- vastuualue Kalatalouspalvelut Hieman muista rahoituskanavista Leader Säätiö

3 Keskeisiä käsitteitä Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä; Joella virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä; Purolla jokea pienempää virtaavan veden vesistöä; Vesitaloushankkeella vesi- tai maa-alueella toteutettavaa toimenpidettä tai rakennelman käyttämistä, joka voi vaikuttaa pinta- tai pohjaveteen, vesiympäristöön, vesitalouteen tai vesialueen käyttöön; Hankkeesta vastaavalla luvan hakijaa tai haltijaa taikka muuta tahoa, joka vastaa vesitaloushankkeen valmistelusta, toteuttamisesta, käytöstä tai kunnossapidosta taikka toiminnan harjoittamisesta; Vesilaki 1 luku

4 Keskeisiä käsitteitä Kunnostaminen tähtää muutokseen, tilan parantamiseen. Vrt. järvet ja virtavedet Hoito on ennakoivaa vielä ongelmattoman järven tai kunnostetun rehevän järven hyvän tilan ylläpitämistä säännöllisillä hoitotoimenpiteillä. Virtavedet esim. kutualueiden ylläpito, järvet; tehokalastus Ongelmia, joita pyritään vähentämään järvet: - ulkoinen, valuma-alueelta tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus - sisäinen fosforikuormitus - sinileväkukinnat - kalaston särkikalavaltaistuminen - rantojen liettyminen ja umpeenkasvu - mataluus - happikadot - kasvi- tai lintulajiston köyhtyminen. Virtavedet; mm. kutualueiden- ja poikaskivikoiden puute, kiintoainekuormitus

5

6 Hankkeesta vastaava Kuka tahansa voi toimia oman lähivesistönsä hyväksi, noudattaa hyviä vesiensuojelukäytäntöjä, tarkkailla vesistön tilaa ja kunnostaa vesistöjä. Pienimuotoisia kunnostustuksia voi tehdä yksittäinen henkilö tai pieni porukka talkoovoimin. Kunnostushankkeita on hyvä lähteä viemään eteenpäin kyläyhdistyksen tai osakaskunnan voimin. Järjestäytyminen kannattaa ja saman vesistön alueella toimivien useamman osakaskunnan yhdistymistä on hyvä harkita. Ulkopuolisen hankerahoituksen hakijan tulee olla rekisteröity yhdistys tai kunnostustoimikunta. Lisäksi maanviljelijät voivat hakea maatalouden ympäristötukiin kuuluvia tukia esimerkiksi kosteikon perustamiseen ja hoitoon. Metsänomistajat Kemera tuet, Metso - ohjelma Uuden yhdistyksen perustaminen ei ole välttämätöntä, vaan olemassa oleva rekisteröity yhdistys, esimerkiksi metsästysseura, riistanhoitoyhdistys tai kyläyhdistys voi toimia kunnostajana ja rahoituksen hakijana. Kalastusalue?

7 Hankesuunnitelma Varsinaisessa hankesuunnitelmassa suunnitellaan toteutettavat toimenpiteet sillä tarkkuudella, että sen perusteella voidaan hankkeelle hakea tarvittavat luvat, rahoituksen ja toteuttaa toimenpiteet. Suunnitelma voidaan hankkeen laajuudesta ja tavoitteista riippuen laatia omana työnä tai teettää konsultilla. Ympäristöluvan vaativassa hankesuunnitelmassa: (vesilaki 3 luku 2 luvanvaraisuus, 11 luku 3 hakemuksen sisältö, 11 luku 4 laatijan pätevyys perustiedot vesistöstä ja valuma-alueesta ja niiden käytöstä, tiedot vesistön tilasta ja sen kehityksestä, kuvaus haja- ja pistekuormittajista ja kuormituksen määrästä. Tiedot aikaisemmista hankkeista, tiedot luonnonsuojelullisista arvoista (myös maisema-arvot) Vesistön ongelmien kuvaus, kunnostuksen tavoitteet, suunnitellut toimenpiteet ja niiden arvioidut vaikutukset Kunnostukseen osallistuvat tahot ja viestintä, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, maaja vesialueen omistustiedot ja suostumuksel, lupatarpeet, toteutus, valvonta ja työn seuranta, jälkihoito ja kunnostuksen vaikutusten seuranta

8 Luvan tarve Useimmissa kunnostus- ja hoitohankkeissa ei ympäristölupaa tarvita, mutta epäselvissä tapauksissa tulee suunnitelman perusteella pyytää alueen ELYkeskukselta lausunto vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Luvan myöntää aluehallintovirasto (AVI). Kunnostustöiden aloittamisesta tulee aina ilmoittaa ELY-keskukseen. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös niitä hankkeita, jotka eivätvaadi aluehallintoviraston lupaa. Ohje vesilain mukaisen luvan hakemiseen: ELY-keskukselle tehdään lomakkeella Ilmoitus vesirakennustyöstä: suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_3900/index.html Ruoppaus- ja niittoilmoitus lomake: >Vesi ja meri > Vesistöjen kunnostus > Rantojen kunnostus > Rannan ruoppaus

9 Vesistökunnostustoimenpiteiden tukeminen Valtion varoista voidaan tukea vesistötoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on mm. - edistää vesistöjen monipuolista käyttöä - vähentää sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöistä aiheutuvia riskejä - edistää kalakantojen luontaista lisääntymistä - edistää vesistöjen hyvää tilaa ja turvata luonnon monimuotoisuutta

10 Vesistökunnostusten strateginen suunta Kalatiestrategian toimeenpano hallinnon prioriteettina kunnostustoiminnassa (alueelliset toimenpideohjelmat) Avustusten myöntäminen vesistökunnostushankkeille on jatkossakin mahdollista ja toivottavaa Kunnostuskohteissa ratkaisuja haetaan yhteistyössä paikallisten tahojen ja sidosryhmien kanssa valtion rahan vaikuttavuustavoite (valtion raha = siemenraha)! Toiminnan periaate on saada hankkeisiin yhteisrahoitus, jossa myös toiminnanharjoittajat osallistuvat rahoitukseen. Rakenteiden ylläpidon osalta pyritään ratkaisuihin, joissa valtiolle ei jää vastuita (Tammi 2016 MMM) Strategioilla (mm. Vesien kunnostusstrategia 2013, Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia 2015) tuetaan vesienhoitosuunnitelmissa mainittujen kunnostuskohteiden toteutusta Vahvistetaan yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia Parannetaan toimijoiden omaehtoisen kunnostamisen edellytyksiä Valtionhallinto edistää kunnostustoimintaa, tukee muita toimijoita ja arvioi niiden toimintaa (Tammi 2016 MMM)

11 ELY-keskus hankerahoittajana Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa Vesistöjen ja vesiympäristön tilaa ja käyttöä parantavien toimenpiteiden avustamisesta (714/2015). Hankkeen avustamisen yleisenä edellytyksenä on, että: 1) hankkeen kustannukset ovat kohtuulliset sillä saavutettaviin hyötyihin verrattuna; ja 2) avustuksen saaja kykenee luotettavasti valvomaan avustuksen käyttöä vastaamaan hankkeen toteuttamisesta ja toteutuksen jälkeisistä velvoitteista sekä huolehtimaan hankkeella saatavan hyödyn säilymisestä

12 ELY-keskus hankerahoittajana YM tai MMM myöntämistä määrärahoista Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi myöntää avustusta hankkeeseen, jonka tarkoituksena on: 1) edistää vesistön ja muiden pintavesien monipuolista ja kestävää käyttöä 2) edistää vesistön ja muiden pintavesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä; 3) vähentää tulvimisesta, pitkäaikaisesta kuivuudesta tai muista epätavallisista vesioloista aiheutuvaa vaaraa ja niistä aiheutuvia edunmenetyksiä; 4) edistää kalan kulkua tai kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen; 5) edistää vesiluonnon monimuotoisuutta; 6) vähentää vesistöön jääneistä rakenteista tai sinne joutuneista aineksista vesistössä tai sen ranta-alueella aiheutuvaa vaaraa tai niistä aiheutuvia edunmenetyksiä; tai 7) täydentää tai parantaa toimenpidettä, joka valtion tuella on aiemmin toteutettu vesistössä tai maalla, tai vähentää tällaisesta toimenpiteestä aiheutuneita edunmenetyksiä. Avustusta myönnetään ensisijaisesti hankkeeseen, joka palvelee useita edellä mainittuja tarkoituksia Rahoitusta myös järjestäytymisen kustannuksiin kun selvitetään mm. hankkeesta kiinnostuneita tahoja tai suunnitellaan hanketta. Vesioikeudellisten yhteisöjen muodostaminen tms. muu järjestäytyminen

13 MMM:n hallinnonala Lapin ELY-keskus kalatalouspalvelut myöntää avustuksia kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Myös kalatalousmaksuja voidaan kohdentaa vesistökunnostushankkeisiin (esim. Auttin kalatie) Maa- ja metsätalousministeriön rahoitus momentilta Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (koko maa n /a). Avustuksen osuus saisi olla enintään 50% hankkeen kokonaiskustannuksista Osuus voisi kuitenkin olla tätä korkeampi silloin, kun hanke edistää - vesienhoidon - merenhoidon toteuttamista, tai kun hanke - vahvistaa uhanalaisten tai vaarantuneiden vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta

14 MMM:n hallinnonala Hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Vuoden 2016 talousarviossa 1,5 milj.euroa ( yht. 7 M ) Tuettavia toimenpiteitä ovat muun muassa: -ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) -kalojen siirrot vaellusesteiden yli, kotiuttamis- ja tuki-istutukset (lisääntymisalueet käyttöön) -elinympäristöjen parantaminen (ennallistaminen ja uudet ympäristöt) Pilottikohteet: Kemi-Ounasjoki, Iijoki, Oulujoki, Kymijoki, Lieksanjoki, Pielisjoki/Ala-Koitajoki, Hiitolanjoki, Tuulomajoki

15 YM:n hallinnonala Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen Määrärahoja saa käyttää mm. 1) vesien- ja merenhoitosuunnitelmien sisältämien toimenpiteiden toteuttamisen avustamiseen Avustuksia myönnetään (ELY-keskus Y-vastuualue) mm. hankkeisiin, jotka parantavat veden tilaa. Pintavesien ulkoisen kuormituksen aiheuttamien haittojen vähentäminen ja vesien tilan parantaminen tai ylläpitäminen Ei hankkeisiin, jotka edistävät virkistyskäyttöä tai kalastuksen tavoitteiden edistämistä. Avustuksen osuus pääsääntöisesti korkeintaan 50 %, mutta voi olla yli 50% kuitenkin enintään 75 % (perustellut syyt)

16 YM:n hallinnonala Hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut, kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto, vesistöt Ympäristöministeriö myöntää Vuoden 2016 talousarviossa 1,5 milj.euroa ( yht. 5 M ) Vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoidon toimenpideohjelman toimenpiteitä toteuttavia konkreettiset ja vaikuttavat hankkeet Teemat Rehevöitymisen hallintaa koskevat hankkeet valuma-alueilla Haitallisten aineiden kuormitusta vähentävät toimenpiteet ml. hulevesien hallinta Energiaa ja vettä säästävät haja-asutuksen jätevesiratkaisut Ravinteiden pidättäminen valuma-alueella Pilaantuneiden pohjavesien kunnostukset

17 Vesistökunnostuksiin liittyvää ohjeistusta ELY-keskusten myöntämän vesistökunnostusavustukset vuodelle 2017 ovat haettavissa saakka. Avustusta voidaan myöntää yleishyödyllisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on mm. edistää vesistöjen monipuolista käyttöä ja hyvää tilaa, turvata luonnon monimuotoisuutta, vahvistaa uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta tai vähentää tulva- ja kuivuusriskejä. Avustuksen suuruus on pääsääntöisesti enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (voidaan sisällyttää talkootyötä). Tarkemmat ohjeet ja linkit hakulomakkeisiin löytyvät osoitteesta VYYHTI II -hankkeessa on julkaistu testiversio vesistökunnostajan karttapalvelusta, jonka on tarkoitus helpottaa kunnostajan tiedonhakua. Palvelua voi testata osoitteessa Näiltä sivuilta löydät tietoa vesistöjen kunnostamisen käytännöistä, kumppaneista ja tapahtumista. Verkoston sähköpostilistalle voit liittyä tilaamalla kunnostusverkoston uutiskirjeen Vesistökunnostuksiin liittyvää tietouttaa löytyy ositteesta

18 Vireillä Lapin Vesku Pohjois-Pohjanmaan alueella on toteutettu suuren suosion saavuttanut Euroopan maaseuturahaston rahoittama Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan-hanke VYYHTI, jossa on aktivoitu paikallisia toimijoita oman lähivesistön kunnostamiseen ja hoitoon. Lapin alueellakin olisi tilaus vastaavan tyyppiselle vesistökunnostuksen aktivointi ja neuvontahankkeelle, jossa luodaan toimintamallit vesistöjen hoidon hankkeistamiseksi ja välittäjäorganisaatiot hankkeistamisen tueksi. Ennen varsinaisen hankkeen toteuttamista tarvitaan suunnitteluhanke, jossa etsitään LAPIN VESKU-hankkeelle sopiva hankehallinnoija sekä yhteistyökumppaneita, yksityistä hankerahoitusta ja laaditaan hankesuunnitelma, jossa määritellään lopullinen hankealue. Suunnitteluhankkeen kesto on arviolta 6 kuukautta. Lapin ELY-keskus Y-vastuualue on hakenut Ympäristöministeriöltä vuodelle 2017 määrärahaa suunnitteluhankkeen toteutusta varten (100 % rahoitus). Rovaniemen kaupunki alueelliset palvelut lupautunut hankehallinnoijaksi

19 Muita rahoituskanavia Leader toiminta Rovaniemen kylien kehittämissäätiö

20 LEADER PERÄPOHJOLA Tukea ihmisten kokoisille ideoille!

21 LEADER-toiminta Peräpohjolan Leader ry myöntää maaseuturahaston tukea sen paikallisen kehittämisen strategiaa toteuttaville hankkeille Rahoituksen painopisteitä ovat: Yrittäjyys & elinkeinot Biotalous Toiminnallinen yhteisöllisyys Hyvinvoiva ympäristö & asukkaat Tuetaan luonnon ja ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä hankkeita

22 Tuki Tukea voi hakea rekisteröitynyt toimija, jolla on y-tunnus Yleishyödyllistä hanketta voi hakea yhdistys, säätiö, osakaskunta tai julkisoikeudellinen toimija, joka ei tavoittele voittoa Jos hakija on osakaskunta, tulee hankkeen sisällön liittyä osakaskunnan sääntöjen mukaiseen toimintaan Tuki yleishyödylliseen investointiin 65 % hyväksyttävistä kustannuksista Tukea myönnetään hankkeille joiden kustannukset ovat vähintään 9500 euroa (alle ELY keskus yli ) Tuki maksetaan jälkikäteen Yleishyödyllisen investoinnin tulee olla kaikkien vapaasti hyödynnettävissä ja tuen tulee kohdistua laajalle joukolle.

23 Vesistöt ja kalastus Peräpohjolan Leaderin alueelta Simo ja Kemi kuuluvat Perämeren kalaleader - ryhmään. Tukea myönnetään ammattikalastukseen liittyviin yleishyödyllisiin hankkeisiin ja yritysten investointeihin Peräpohjolan Leader ry voi tukea esimerkiksi hoitokalastukseen liittyvien välineiden hankintaa, jos ne tulevat laajan joukon hyödynnettäväksi (voidaan käyttää esim. useamman järven hoitokalastukseen) silloin kun toiminta hyödyttää alueen asukkaita ja elinkeinoja Hankkeella voitaisiin edistää taloudellisesti vähempiarvoisen kalan käyttöä vaikkapa rekikoirien ravintona Peräpohjolan Leader ei tue hoitokalastukseen liittyvää työtä (palkkatuki tms.) Vesistöjen kunnostus ei liity Maaseuturahaston toimintaan (vain maanpäällinen toiminta)

24 Lisätietoa Toiminnanjohtaja Laura Vilander Puh tai Hankeneuvoja Jonna Kokko Puh tai

25

26 SÄÄTIÖN TARKOITUS Säätiön tarkoituksena on vahvistaa Rovaniemen kylien elinkelpoisuutta sekä edistää niiden asukkaiden hyvinvointia.

27 TUKEE JA AVUSTAA HANKKEITA JA TOIMINTOJA lisäävät kylien vetovoimaisuutta edistävät kulttuuri-, virkistys- ja elinkeinotoimintaa ylläpitävät kylillä sellaiset elinolosuhteet, että ihmiset haluavat niissä jatkaa asumista ja elinkeinojen harjoittamista antaa lainoja ja takauksia hankkia ja vuokrata maata ja rakennuksia säätiön varoja ei käytetä kaupungin lakisääteisten toimintojen rahoittamiseen

28 SÄÄTIÖN RAHAVARAT Peruspääoma Lahjoitus Maksusitoumus /v YHTEENSÄ Sijoitusomaisuus

29 TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Sijoitusten tuotot Tuotto-osuuksien käyttö Hallinto ja varainhoito

30 MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ VUONNA 2016 Yritysseteli Yritysten markkinointitoimenpiteet Yritysinvestoinnit/kehittäminen Kylien kehittämishankkeet Aluelautakunnille myönnetyt tuet Järvien hoitokalastus YHTEENSÄ Myönnetyt lainat kylätaloinvestointeihin VUODEN KÄYTTÖ YHTEENSÄ

31 Kiitokset Mielenkiinnosta! 31