Elinkeinolautakunta vieraili Hokkasten maatilalla. Maatilayrittäjä Hannu Hokkanen esitteli tilan toimintaa lautakunnan jäsenille.

Transkriptio

1 1 KANGASNIEMEN KUNTA Jukka Siikonen ELINKEINOTOIMEN TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Elinkeinolautakunta vieraili Hokkasten maatilalla. Maatilayrittäjä Hannu Hokkanen esitteli tilan toimintaa lautakunnan jäsenille. Toimintakertomus 2015 kerrotaan keskeisestä toiminnasta ja tapahtumista, joissa elinkeinotoimi on ollut mukana. Maaseututoimen osalta elinkeinotoimen alla on ollut lähinnä kylien kehittämiseen ja avustusten myöntämiseen liittyvät toimenpiteet. Kangasniemen kunnan maaseutulautakunnan ja maaseututoimen alainen toiminta (maataloustukien hallinnointi) on siirtynyt vuoden 2013 alusta Mikkelin kaupungin maaseututoimen hoidettavaksi. Kangasniemen kunnan osalta maataloustukien hallinnointia ja maksatusta hoitavat Mikkelin kaupungin maaseutuviranomaiset: Arto Pulkkinen, Kari Mikkonen, Juha Siikanen ja Lauri Tinakari. Tehtäviä on eriytetty maaseutuviraston määräysten mukaisesti. Sama viranhaltija ei voi hoitaa kuin yhtä tehtäväkokonaisuutta. Maaseutuasiamies Arto Pulkkinen on käynyt päivystysluontoisesti maanantaisin Kangasniemen kunnantoimistolla. Muutoin maaseututoimen asioita on hoidettu Rantakylä -talolta käsin (maataloustukien hallinnointi). Kangasniemen kunta/elinkeinotoimi on maksanut osaltaan maaseutuhallinnon kulut Mikkelin kaupungin laskutuksen mukaisesti, n euroa. Työttömyysaste Kangasniemellä oli 14,0 %. Se on pienempi kuin Etelä-Savossa (14,4 %) ja suurempi kuin koko maassa (13,0 %) vastaavana ajankohtana. Etelä-Savon kunnista työttömyysaste oli Heinävedellä 17,9 %, Enonkoskella 17,5 %, Savonlinnassa 16,5 %,

2 2 Rantasalmella 16,2 %, Mäntyharjussa 15,3 %, Sulkavalla 14,4 %, Joroisessa 13,8 %, Hirvensalmella ja Puumalassa 13,7 %, Mikkelissä 13,5 %, Pieksämäellä 13,4 %, Juvalla 11,6 % ja Pertunmaalla 11,5 %. Väestönkehityksessä oltiin kunnassa vuonna 2015 lievemmässä negatiivisessa kehityksessä kuin vuonna Kangasniemi menetti väestöä -108 vuoden 2014 aikana ja vastaavasti v ihmistä. Väkiluku oli yhteensä Kokonaisnettomuutto on ollut kuitenkin plussalla, +5 henkilöä ajalla Kangasniemi oli Mikkelin ja Pertunmaan ohella ainoat kunnat Etelä-Savossa, joissa kokonaisnettomuutto oli plussalla (muuttovoittoinen kunta). Kuolleita on vastaavasti ollut -71 enemmän kuin syntyneitä ko. aikana. 1.1 Elinkeinopalvelut / elinkeinotoimi Kunnan elinkeinopalvelut tarjoavat riittäviä ja hyvätasoisia paikallisia neuvontapalveluja, auttaen yrittäjiä yrityksen eri elämänkaaren vaiheissa. Yhteistyötä tehdään seudullisesti ja maakunnallisesti tarpeelliseksi katsottavien hankkeiden tai muiden yhteistyömuotojen muodossa. Elinkeinotoimen tehtäviin kuuluvat yritysneuvonta, elinkeinojen kehittäminen, yhteistyön edistäminen ja kuntamarkkinointi. Valtuuston sitovia tavoitteita elinkeinopalveluihin ovat vuonna 2015: - uudet työpaikat, 50 kpl - uudet yritykset, 20 kpl - starttirahahankkeita, 10 kpl - muuttovoittoinen kunta Vuonna 2015 uusia työpaikkoja (brutto) syntyi yritysten ilmoittamien tietojen mukaan 38 (v. 2014: 23). Uusia yrityksiä perustettiin 23 (v. 2014: 10 kpl). Myönteisen starttirahapäätöksen sai yhteensä 8 yritystä (v. 2014: 4 kpl). Yleinen taloustilanne on edelleen haasteellinen Suomessa ja maailmalla ja vaikutukset näkyvät myös Kangasniemellä. Kuitenkin osa yrityksiä on pystynyt palkkaamaan uusia työntekijöitä tarkastelukaudella sekä uusia yrityksiä on perustettu viime vuotta enemmän. Vuoden 2015 osalta Kangasniemen kunnan väestömäärä väheni. Muuttovoittoa kertyi kuitenkin ko. aikana ( ) +5 ihmistä. Elinkeinotoimi pääsi vuonna 2015 valtuuston asettamiin tavoitteisiin: muuttovoittoinen kunta, uudet yritykset -kohdissa. Myönnetyissä starttiraha - hankkeissa jäätiin tavoitteista vain hieman. 2 Henkilöstö Vuonna 2015 Elinkeinolautakunta kokoontui 6 kertaa. Elinkeinotoimessa työskenteli vuonna 2015 yhteensä 1,25 henkilöä; elinkeinoasiamies Jukka Siikonen sekä matkailuneuvoja kolmen kuukauden ajan kesäkuukausina ( ). Markkinointisihteeri Paula Pylvänäinen on siirtynyt vuoden 2013 alusta alkaen toimistotiimiin ja osa hänen työpanoksestaan käytetään toimistotukipalveluihin. Elinkeinoasiamies on toiminut vuonna 2015 edelleen otona Kiinteistö Oy Kangasniemen Teollisuustalon toimitusjohtajana sekä Kangasniemen Yrittäjät ry:n hallituksen ulkopuolisena sihteerinä. Hän on toiminut lisäksi myös Ideasinko -ryhmän sihteerinä.

3 3 3 Toiminta vuonna Yritysneuvonta Elinkeinotoimessa on annettu monipuolisesti yritysneuvontaa niin alkaville kuin jo toimivillekin paikkakunnan yrityksille. Noin 8 yritystä on opastettu ja neuvottu yrityksen perustamisasioissa. Vuoden aikana on selvitelty muutamaan otteeseen tilanpyyntötarpeita ja pyritty löytämään sopivia tiloja niitä tarvitseville. Elinkeinoasiamies on tehnyt yrityskäyntejä yrityksiin ja vienyt kunnan tervehdykset yrittäjille. Yritysten/henkilöiden neuvontatarpeet ovat liittyneet mm. yrityksen perustamistoimiin, starttirahaan, liikeidean arviointiin, kumppanitiedusteluihin, julkisiin elinkeinotukiin (kunta, valtio), toimitiloihin ja vuokrasopimuksiin, investointeihin, yritystontteihin, verotukseen, yritysmuotoihin, koulutustarpeisiin, ideointiin ja sparraukseen ym. kuten viime vuonna. Vuoden 2015 aikana elinkeinoasiamiehellä on ollut noin 75 yrityskontaktointi- ja neuvontatilannetta, joista suurin osa on tapahtunut elinkeinotoimistolla. Yrityskäyntejä yrityksissä vuoden 2015 aikana on ollut 45. Lisäksi markkinointisihteeri on avustanut paikallisia yrityksiä mm. messuosastojen rakentamisessa ja osallistumisjärjestelyissä. Markkinointisihteerillä on ollut myös lukuisia yrityskäyntejä ja -kontakteja erityisesti matkailualan yrityksiin. Elinkeinotoimen kautta on annettu myös puhelimessa ja sähköpostilla yritys- ja matkailuneuvontaa lähes päivittäin. Elinkeinoasiamies on muistanut yrittäjiä heidän merkkipäivinään. Yritysten yhteystietoja on ylläpidetty ja päivitetty kunnan nettisivuilla/yrityshakemisto ja tulostettu painettu versio jaettavaksi niitä tarvitseville. Loppuvuonna on myös käynnistetty toimenpiteitä uuden yrityspalveluhakemistosivujen kehittämisen osalta. 3.2 Elinkeinojen kehittäminen ja koulutustoiminta Valtuuston vahvistamat periaatteet yritystoiminnan tukemisessa olivat samat kuin viime vuonna; tonttien myynti, takaus, antolaina, kunnallinen starttiraha, palkkatuki, korkotuki yrityksen rakentaessa itse teollisuustilaa, koulutus- ja kehittämistuki, vuokrakompensaatio käynnistyvälle yritykselle, kotipaikan muutosilmoitustuki (Oy), oppisopimustuki, kunnallisveron palautus työllistettäessä enemmän työntekijöitä, bonuspalkkio uuden yrityksen saamiseen johtavasta vihjeestä, kyläavustukset/haja-asutusalueen kehittämispaketti, kesätyöllistämistuki. Kuitenkin vuoden 2016 tuista poistetaan kunnan myöntämä takaus yrityksille, johtuen kuntalain muutoksesta. Elinkeinojen ja yritysten kehittämiseen kunta on myöntänyt erilaisia tukia ja avustuksia sekä kehittämistoimia on toteutettu seudullisten hankkeiden tukemana. Erilaisiin muutostilanteisiin yritykset ovat hakeneet tarvittaessa apua ja neuvoja elinkeinopalveluista kuten investointien rahoitus, kehittämishanketuet, tilaratkaisut. Yrityksille on kerrottu omista tuista ja yrityksille on myönnetty tukia tarpeiden mukaisesti. Pääosin tuet ovat kohdistuneet koulutus- ja kehittämistuen (18 kpl) myöntämiseen yrityksille sekä kyläyhdistysten pieninvestointiavustuksiin (6 kpl). Merkittävä tuki on ollut myös kesätyöllistämistuet paikkakunnan yrityksille, yhdistyksille, kotitalouksille, maatiloille ym. (24 hakijaorganisaatiota/60 työllistettyä/n ), jotka ei ole kuitenkaan maksettu elinkeinotoimen budjetista. Elinkeinotoimi on kuitenkin vastannut tukien myöntämisestä ja hallinnoinnista. Tukien lisäksi on pyritty vaikuttamaan yritystonttien kaavoituksella, yhteistyöllä yrittäjien kanssa (mm. Ideasinko, yrittäjäyhdistys-toiminta), yritysneuvonnalla, koulutuksella, yleistä ilmapiiriä parantamalla, myönteisellä julkisuudella/kirjoittelulla jne.

4 4 Elinkeinoasiamies on pyrkinyt auttamaan mm. rahoitusneuvonnalla sekä ohjaamalla yrityksiä erilaisten kehittämishankkeiden ja -ohjelmien pariin. Isommista investoinneista on vireillä ollut muutama mahdollinen hallinrakennusprojekti, jotka eivät ole vielä toteutuneet. Vuonna 2015 on osallistuttu viimevuotiseen tapaan seudullisiin hankkeisiin ja toteutuksiin: 1) Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämishanke , kuntarahoitusosuus 920 euroa/vuosi (hanke jatkuu v saakka). 2) Misetin (nyk. Miksei Oy) hallinnoima Food Meets Art for Europe 2 -hanke, kuntarahoitusosuus 1750 euroa/vuosi (jatkuu saakka). 3) Miktechin (nyk. Miksei Oy) hallinnoimassa Uudistuva teollisuus -hanke (UTE), 3100 euroa/vuosi (hanke jatkuu ). 4) Miset Oy/tontti- ja toimitilarekisteri (232 ), Yrityspörssi (400 ), Yritystulkki (772 ) kuntarahoitusosuudet yht euroa. 5) Mikkelin seudun Uusyrityskeskus Dynamo ry:n kuntarahoitusosuus, 6000 euroa/v (nousee 7500 euroon v. 2016). Kaikkiin seudullisiin tai maakunnallisiin hankkeisiin ei ole vaadittu kuntarahoitusta. Niistä hankkeista on myös tiedotettu tarpeen mukaan paikkakunnan yrityksiä ja yhdistyksiä ja pyritty aktivoimaan yrityksiä ja yhdistyksiä mukaan kehittämiseen. Esim. Metsäkeskuksen ja Miktechin toteuttamassa Energiapuusta enemmän -hankkeessa kunta on ollut mukana ilman rahoitusosuutta. Kunta/elinkeinotoimi järjesti Energiapuusta enemmän -infotilaisuuden Kangasniemellä Seudullisiin hankkeisiin ja toteutuksiin vuonna 2015 käytettiin yhteensä n euroa elinkeinotoimen määrärahoista. Lisäksi seudulliseen rahoitukseen voidaan laskea Veejjakaja ry:lle maksettu Leader-kuntaraha, euroa/vuosi ja MSM ry:n yhteistoimintaosuus euroa/vuosi. Elinkeinotoimi on ollut mukana järjestämässä koulutus- ja neuvontatilaisuuksia Kangasniemellä vuonna 2015 alueen yrityksille (myös aloittaville/yritystoimintaa harkitseville), yrittäjille ja henkilöstölle sekä yhdistyksille, mm. Minustako Yrittäjä -tilaisuus 11.2., kuntakeskuksen kehittämisilta 8.5. ja 8.6., Leader-rahoitustuki-info kunnatalon aulassa 4.6., Matkailuilta 3.9., Yrittäjän Päivän aamukahvit 4.9., Energiapuusta enemmän -infotilaisuus , Some-kurssi Lisäksi elinkeinotoimi on tehnyt yhteistyötä lukuisten eri tahojen kanssa tilaisuuksien ja tapahtumien järjestelyissä. Yrityksiä on informoitu lisäksi laajasti koko maakunnassa pidettävistä ajankohtaisista koulutus- ym. tilaisuuksista sekä pyritty aktivoimaan yrityksiä ja yrittäjiä osallistumaan yrityksiä kehittäviin koulutuksiin. Koulutus- ja kehittämistoiminnassa on painotusta ollut alkavien yritysten infoissa, investointien ja kehittämishankkeiden rahoitustiedon sekä somemarkkinointitiedon jakamisessa paikkakunnan yrityksille. Myös matkailualan toimijoita on tuettu mm. messuosallistumisessa ja seudullisten matkailuhankkeiden toimenpiteiden kautta. Laajakaista kaikille -hankkeen osalta kunnassa aloitettiin v nopeiden laajakaistayhteyksien (valokuitu) rakentaminen keskustasta kolmeen suuntaan; Hokka, Harjunmaa ja Hännilä. Runkoverkko saatiin valmiiksi v aikana. MPY:n kanssa on järjestetty yhteisiä tiedotustilaisuuksia laajakaistasta ja sen tarjoamista hyödyistä ja palvelumahdollisuuksista. Jatkossa selvitellään alueiden ja kylien kiinnostusta laajakaista-toteutuksiin. Vuoden 2013 aikana on määritelty keskeiset kunnan elinkeinopoliittiset ja -strategiset toimenpiteet vuosille osana kuntastrategiaa. Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ovat hyväksyneet kyseiset kunnan elinkeino- ja matkailulinjaukset. Elinkeinopoliittisen ohjelman osalta työ on kesken. Ohjelman sijaan elinkeinotoimi on tehnyt vuosittaisen toimintasuunnitelman, jossa on

5 5 nimetty keskeisiä toimenpiteitä. Toimintaympäristön kehittämisessä elinkeinostrategioissa nousi esille mm. Puulan matkailullinen kehittäminen, Käräjäniemi, Kiviniemi, Syvälahden alue ja torin/keskustan kehittäminen. Näiden osa-alueiden selvitystyöt on toteutettu vuonna 2014 elinkeinotoimen vetämässä Elinvoimaa Kangasniemelle -esiselvityshankkeessa. Elinvoimaa Kangasniemelle -hankkeen tuomista ehdotuksista on ainakin Käräjäniemen sataman, Kiviniemen alueen sekä torin kehittämistoimia laitettu liikkeelle. Suunnitteilla on myös kesällä 2016 KuntaGolfturnauksen järjestäminen Kangasniemellä. Elinkeinotoimi on tehnyt PuulaGolfin kanssa asian tiimoilta yhteistyötä tapahtuman suunnittelussa loppuvuonna Myös Puulaan ja sen kehittämiseen on tulossa kehittämistoimenpiteitä, mm. Puulan markkinointivideot yhteistyössä Suomen Maastokuvaus Oy:n Mika Viitasen ja Peltsi Peltolan kanssa (yht. 8 matkailumarkkinointivideota). Elinkeinopoliittisten tukien osalta kunta on tehnyt päätöksen, ettei se myönnä takausta yrityksille, johtuen kuntalain muutoksesta. Lisäksi uusitussa yritystukilainsäädännössä hallin rakentamistilanteessa (kunta rakennuttaa), kuntaa kohdellaan isona yrityksenä, vaikka hakijana/rakennuttajana kiinteistöyhtiö. Näin ELY:n tukiprosentti olisi vain max. 10 % kun se pienille yrityksille (alle 50 henkilöä) on jopa 35 %. Kunnan (tai kunnan omistama kiinteistöyhtiö) rakentaessa hallia yritykselle ja kunnan hakiessa investointitukea Etelä-Savon ELYstä on ELY:n päätös muutamassa viimeaikaisessa tapauksessa ollut kielteinen kunnalle ei ole myönnetty investointitukea. Tukien määrässä Kangasniemi on yksi eniten erilaisia tukia myöntävä kunta Suomessa, esim. Juva ei myönnä yrityksille elinkeinopoliittisia tukia. 3.3 Yhteistyön edistäminen Yrityksiä on saatettu yhteisiin tiloihin ja tilaisuuksiin on pyritty edesauttamaan yritysten verkostoitumista ja vuorovaikutusta toisten yritysten kanssa, mm. järjestämällä yhteisiä koulutus- ja infotilaisuuksia. Elinkeinoasiamies on hoitanut paikallisen yrittäjäyhdistyksen hallituksen sihteerin tehtäviä ja osallistunut mm. 10 hallituksen kokoukseen v Lisäksi elinkeinoasiamies on osallistunut myös yhdistyksen kevät- ja syyskokouksiin sihteerin ominaisuudessa. Yrittäjäyhdistys ja kunnan elinkeinopalvelut ovat tehneet kiinteää yhteistyötä eri tapahtumajärjestelyissä, mm. Kesän Avaus- ja Joulun Avaus -tapahtumat. Ideasinko-ryhmän kokouksessa vuonna 2015 ( ) käytiin keskusteluja mm. matkailun kehittämisestä, talvimatkailusta ja majoitustiloista yhdessä kunnanvaltuutettujen, elinkeinoryhmän sekä yrittäjäyhdistyksen hallituksen jäsenten kanssa. Elinkeinoasiamies on kirjoitellut paikallislehdessä useita paikallista yritystoimintaa korostavia juttuja sekä nostanut esille mm. kunnan houkuttavuutta, tapahtumia ja tiedottanut mm. yritystuista ja koulutustapahtumista kunnan yrityksiä. Elinkeinopalvelut (elinkeinotoimi) on hoitanut viranomaisyhteyksiä mm. ELY-keskukseen, Verottajalle ym. julkisiin organisaatioihin ilmoittamalla tarvittavia yritys ym. tietoja eri tahoille. Seudullisesti on tehty yhteistyötä erityisesti hankkeiden kautta (Miset Oy, ELY-keskus/TE-toimisto, Maakuntaliitto, ProAgria, Mamk, Pienyrityskeskus). Elinkeinotoimi on toimittanut lausuntoja useisiin eri maakunnallisiin kehittämisstrategiapapereihin ja korostanut edelleen maaseudun yritysten toimintaedellytysten turvaamisen tärkeyttä. Elinkeinopalvelut on tehnyt yhteistyötä pääosin seuraavien Mikkelin seudun toimijoiden kanssa vuoden aikana, MSM ry, Miset Oy, Miktech, ProAgria, Esedu, Maakuntaliitto, Kauppakamari,

6 6 Veejjakaja ja ELY-keskuksen/TE-toimiston kanssa. Paikallisista toimijoista voidaan mainita kyläyhdistykset ja -seurat, Myrskylyhty ry, Työttömät ry sekä muut yhdistykset. Merkittävä määrä yhteistyötä on tehty paikallisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa erilaisten ja lukuisten kokousten ja tapaamisten merkeissä. Valtakunnallisesti toimiva YritysSuomi-palvelu on jatkossa myös entistä tärkeämpi kehittämistoimintaa koordinoiva palvelu yrityskentässä. Tähän kuuluvat myös paikalliset elinkeinopalvelut. Yrityksiä on tiedotettu YritysSuomi-palveluista. Elinkeinotoimen varoista on maksettu Veejjakaja ry:n kiinteä kuntaraha jäsen maksu n euroa vuonna Tällä kuntarahoitusosuudella kangasniemeläiset toimijat, yhdistykset, yritykset ym. ovat voineet hakea Veejjakajalta Leader-rahoitusta ilman, että erikseen tarvittaisiin jokaiseen hankkeeseen kuntarahaosuutta. Seutuyhteistyössä on keskitytty pääasiallisesti hanketoimintaan Misetin ja Miktechin hankkeissa ja matkailuyhteistyöhön (MSM ry). Lisäksi maakunnallista yhteistyötä on tehty Laajakaista kaikille - hankkeessa. Elinkeinotoimi on ollut mukana viemässä hanketta eteenpäin kunnassa; valmistellut asiaa kunnanhallitukselle, järjestetty mm. tiedotustilaisuuksia kunnassa yhdessä MPY:n kanssa. Elinkeino- ja matkailutoimi on mukana laajasti eri seudullisissa hankkeissa, joista paikkakunnan yritykset pääsevät hyötymään. Elinkeinotoimen omat resurssit ja osaaminen ei riitä kaikkien näiden kehittämistoimenpiteiden, hankkeiden suunnitteluun, vetämiseen, toteuttamiseen ja yritysten ohjaamiseen/neuvontaan. Tälläkin hetkellä kunta/elinkeinotoimi on mukana n. 6-7 seudullisen elinkeinojen ja matkailun kehittämishankkeen yhteistyössä, mm. tiedottamisessa, valmistelussa ja aktivointitoimissa. Vuonna 2015 osa hankkeista on päättynyt ja tilalle on mahdollista ottaa sopivia yritys- ja toimintaympäristön kehittämishankkeita ensi vuodelle. Seutu-YP-palveluissa kunta/elinkeinotoimi on ollut mukana seudulla yhtenä yrityspalvelujen tarjoajana (oppilaitokset, TE-toimisto, ELY, rahoittajat, kehitysyhtiöt, Uusyrityskeskus ym.). Ko. kehittämisverkosto tarjoaa myös tukea kunnan elinkeinotoimeen, ainakin osittain. Kehitettävää Seutu-YP-toiminnassa on se, miten Mikkelin toimijat ottavat myös reuna alueiden edustajakunnat nykyistä paremmin mukaan suunnittelu- ja yhteistyöhön. 3.4 Kuntamarkkinointi ja matkailun kehittäminen Vuoden 2015 osalta merkittävin markkinoinnillinen panostus on kohdistunut Puulaan kohdistuviin markkinointitoimenpiteisiin sekä kunnan markkinoinnillisten kärkien löytämiseen. Kunnassa on käynnistetty markkinointitiimin toiminta, johon on kuulunut kunnanjohtaja Johanna Luukkonen, markkinointisihteeri Paula Pylvänäinen, elinkeinoasiamies Jukka Siikonen ja asiantuntijoina mainostoimistoyrittäjä Tiina Leino/Villakas sekä PALTA ry:n viestintäjohtaja Tarja Virmala. Tiimin tarkoituksena on löytää Kangasniemen markkinoinnin kärjet /tarinat ja määrittää markkinoinnin stepit ja toimenpiteet (strategiatyö) tuleville vuosille. Lisäksi on toteutettu kunnan nettisivuilla olevan yrityspalveluhakemiston uudistusprojekti. Vuonna 2015 on edelleen lisätty tiedotteita, mm. koulutustilaisuudet ja muut tapahtumat kunnan www-sivuille, Mikkeli Nyt -sivustolle sekä menovinkkeihin jatkuvasti. Uusille kuntalaisille on toimitettu infopaketti-kansioita kuukausittain. Markkinointisihteeri on päivittänyt Kangasniemi info-kansioiden tiedot ja hoitanut jakelut eteenpäin sekä koonnut Vuokramökkien info-kansioiden aineistot. Matkailulehti, kartat, seutuesitteet on jaeltu eri pisteisiin/yrityksiin ja huolehdittu esitteiden ym. riittävyydestä. Markkinointisihteeri on myös huolehtinut Puulan kalastusalueen lupien myynnistä. Markkinointisihteeri on hoitanut Kangasniemen matkailuneuvontaa

7 7 (esittelyjakelupiste, asiakaskontaktit ja -palvelu). Kangasniemen Matkailulehti on postitettu markkinointisihteerin toimesta n vapaa-ajan asukkaalle, 2700 kuntalaiselle, paikkakunnan matkailu- ja palveluyrityksiin jakelu sekä lähialueen matkailuneuvontapisteisiin. Kangasniemen palvelukartta on toteutettu yhdessä LC Kangasniemen kanssa (suunnittelu ja jakelu). Kesäkaudella 2015 on elinkeinotoimessa toiminut matkailuneuvoja ( ). Elinkeino- ja matkailupalvelut on järjestänyt markkinointisihteerin vetämänä matkailuillan paikkakunnan matkailualan yrityksille Kakkaramäen tiloissa Tapahtumissa ja tilaisuuksissa suunnittelu-, markkinointi- ja kehittämistyötä on tehty mm. Puula-foorumi, Kesän Avaus, Joulun Avaus ja myyjäiset, Puula- Pyöräily, Kangasniemi 150 v. Messuilla on oltu mukana markkinoimassa Kangasniemeä markkinointisihteerin toimesta tai osastolle toimitettujen esitteiden kautta/rakennusmessut; OmaMökki-messuilla oma Kangasniemi-osasto yhdessä yrittäjien kanssa sekä seudullinen yhteisosasto Matka- ja Venemessuilla. Kuntamarkkinoinnissa Asuntomarkkinointibonusta on tuotu esille edelleen pienimuotoisessa ilmoittelussa. Mainos oli myös jatkuvasti esillä kunnan www-sivuilla. Kampanja päättyi vuoden 2015 lopussa. Kuntamarkkinoinnissa/markkinoinnissa taloudelliset resurssit ovat rajallisia edelleen tarkasteluajanjaksolla, markkinoinnin toteuttamiseen ja uuden ilmeen mukaiseen tuotteiden hankintaan on määrärahoja käytettävissä niukasti. Kuntamarkkinoinnin kehittämistoimenpiteissä hyödynnetään myös Misetin ja Mikkelin seudun matkailun resursseja. Kuitenkin pyritään kaikilla tasoilla tuomaan esille edelleen Puulan ainutlaatuisuutta ja puhtautta; nyt Mikkelin seudun ja maakunnan markkinointi keskittyy liikaa Saimaa-brändiin ja sen rakentamiseen. Puulan puhtaus ja erottuvuus on huomioitava kaikissa toimenpiteissä, jotka liittyvät Puulaan. Nyt kunnassa onkin panostettu Puulan alueen matkailumarkkinointiin, mm. Puula-markkinointivideot -suunnittelu ja toteutus. Edelleen on tehty yhteistyötä Mamk-matkailualan opiskelijoiden kanssa/hyödynnetty opiskelijoita yritysten tuotteistamistyön edistämisessä sekä kunnan toimintaympäristön kehittämisessä. Kunta on ollut mukana matkailun seudullisessa kehittämisessä myös vuonna Kunnan elinkeinotoimen määrärahoista on maksettu MSM ry:n vuosittainen jäsenmaksu n euroa. Jäsenmaksulla kunta on päässyt mukaan seudulliseen yhteistyöhön, verkostoihin ja julkaisuihin. Kunta on saanut näkyvyyttä mm. www-sivuilla (visitmikkeli.fi), esitteissä ja julkaisuissa sekä messuilla yhteisosastoilla. Kangasniemeläisiä yrityksiä on jäseninä myös MSM ry:ssä. Mikkelin seudun matkailupalvelujen kehittäminen tapahtuu MSM ry:n kautta koordinoidusti. Elinkeinopalvelut on tuonut aktiivisesti esille Puulan ja Kangasniemen merkitystä seudullisessa markkinoinnissa. Matkailualan yrityksissä yritysten välisten yhteistyöverkostojen kehittäminen ja synnyttäminen olisi tärkeää, mutta usein aikaa vievää. Luottamusta ei synny nopeasti toimijoiden välillä. On vierailtu muutaman matkailualan yrityksen luona, kyselty tarpeista. Matkailuliiketoiminnan osalta yritysten perusvalmiudet tulee ensin saattaa kuntoon; kielitaito, markkinointitaidot, nettimarkkinointi, mökkien palvelutaso ym. Verkostoitumista ja yritysten yhteistapaamisia tulee jatkaa, hyvänä esimerkkinä Matkailuilta, n. 30 osallistujaa. Haasteena on suunnitelmallisen kehittämistyön (strategiatyö) resurssipula. Nyt aika menee päivittäiseen ja operatiiviseen toimintaan, eikä aikaa ole jäänyt isojen linjausten tekemiseen.

8 8 4 Myönnetyt elinkeinopoliittiset tuet ja niiden vaikuttavuus Alla tarkastellaan kunnan elinkeinotoimen paikkakunnan yrityksille vuonna 2015 myöntämiä tukia. Kunnassa on myönnetty paikkakunnan yrityksille laajimmin koulutus- ja kehittämistukea. Koulutustukea yritys on voinut saada max. 500 euroa ja max. 50 % koulutusmaksusta. 1. Kunnan myöntämän koulutus- ja kehittämistuen määrä on vaihdellut euron välillä, yhteensä 18 tukea saaneen yrityksen osalta. Tukea hakeneet yritykset ovat olleet sekä pieniä, yhden hengen yrityksiä että myös vähän suurempia, n. 15 hengen yrityksiä. Pääasiallisesti kouluttautuminen on liittynyt yrittäjän tai työntekijän oman ammatillisen osaamisen vahvistamiseen, pätevöitymiseen ja kehittämiseen, esim. markkinointiin. Myös muutama johtamiseen liittyvä koulutus on sisältynyt koulutustukihakemuksiin. Suurin osa koulutuksista on ollut yhden päivän koulutuksia. Mukana on ollut myös joitakin pidempiä koulutuskokonaisuuksia. Haasteena pienyrityksissä on usein resurssien ja ajan puute osallistumiseen pitkäkestoisempaan koulutukseen. Kuitenkin tällä pienellä taloudellisella tukisykäyksellä (kunnan tuki) on saattanut olla vaikutusta siihen, että henkilö on osallistunut koulutukseen ylipäätään, erityisesti pienissä yrityksissä. Koulutuksella on myös laajempi merkitys; se tuo vaihtelua yrittäjän/työntekijän normaaliin arkeen, mahdollistaa verkostoitumisen toisten samanlaisten ihmisten kanssa ja antaa uutta ajateltavaa työelämään. Koulutuksen vaikuttavuudesta ei voida suoraan sanoa tai nähdä, että se tulisi välittömästi yrityksen hyödyksi ja viivan alle. Vaikutukset näkyvät yrityksessä viiveellä, uuden osaamisen kypsymisen ja tiedon jalostumisen kautta. Koulutustilaisuuksissa luoduilla uusilla kontakteilla voi olla myös tärkeä merkitys uusien liiketoimintojen syntymiseen yhteistyön kautta. Koulutustukea on myönnetty paikkakunnan yrityksille vuonna 2015 yhteensä n euroa. Korkotukea voidaan myöntää yrityksen itsensä rahoittamiin kiinteistöinvestointeihin (3 v./5 %/rakennushankkeen nettokustannuksista + 2 v./3 %). Korkotuki maksetaan korkeintaan 1/3:lle rakennushankkeen nettokustannuksista. 2. Kunta on myöntänyt vuonna 2015 yhdelle kangasniemeläiselle yritykselle korkotukiavustusta yritystilojen rakentamisen kuluihin (Reifer Oy). Myönnetty tuki yritykselle oli yhteensä n euroa vuonna Päätös on perustunut kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston tekemään myönteiseen tukipäätökseen. Kunta/elinkeinotoimi myöntää haja-asutusalueen kehittämispaketista tukia maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kunta voi myöntää mm. paikkakunnan kyläyhdistyksille ja kyläseuroille pienimuotoisiin projekteihin ja hankkeisiin avustusta ( ). 3. Kyläavustus: kunta on myöntänyt vuonna 2015 kyläavustuksia viidelle kyläseuralle seurantalon kunnostus, retkipolku kunnostus, uimarantaan tulevat kalusteet -hankinta, kylätorin laajennus ja kunnostus, yht. n euroa. Kyseiset avustukset ovat olleet tärkeitä tukimuotoja kyläyhdistyksille, ilman avustuksia ne olisivat toteutuneet pienempimuotoisempana tai niitä ei olisi toteutettu lainkaan. 4. Veejjakaja ry:n Leader-kuntarahoitusosuus: elinkeinotoimen ja maaseututoimen varoista on maksettu Leader-kuntarahoitusosuus n euroa vuonna 2015.

9 9 5. 4H-toiminnan tukeminen: Avustus, /vuosi on mahdollistanut toiminnan pyörittämisen ja toiminnanjohtajan/ohjaajan palkkaamisen toimintakaudelle Viljelijöiden maksullisen lomituksen kustannusten tukeminen: kunta/elinkeino- ja maaseututoimi on tukenut lomituksen tuntikustannuksia v yhteensä n eurolla (maksullinen lomitusapu). Hallinnointi ja päätökset tulevat Mikkelin maaseutuhallinnolta. 5 Mitä hyvää nykyisessä toiminnassa ja mitä pitäisi edelleen kehittää? Hyvää toiminnassa on edelleen paikallisuus ja läheisyys toimijoiden (kunta, yrittäjät, kyläaktiivit, yhdistystoimijat ym.) välillä. Haasteena on ohjaus- ja neuvonta-, kehittämisresurssien niukkuus vs. tehtäväkenttä. Tehtäväalueena elinkeino- ja matkailutoimella mm. aloittavien ja toimivien yritysten neuvonta ja tukeminen, elinkeinotukien käsittely ja myöntäminen, lautakuntatyö/esittelijän ja valmistelijan tehtävät, elinkeino- ja matkailustrategiatyö (elinkeino- ja elinvoimapolitiikka-ohjelma, toimenpiteet), yleinen kehittämistoiminta ja -suunnittelutyö, kuntamarkkinointi ja -tiedottaminen, tapahtumatuotanto ja -järjestelyt, koulutus- ja kehittämistoiminta yrityksille, yrittäjäyhdistyksen sihteerin tehtävät, Teollisuustalon toimitusjohtajan tehtävät, tilojen vuokraus ja kunnon arviointi, yritystontit, kylien ja maaseudun kehittäminen, mm. Laajakaista-hanke ja kuituverkon rakentaminen, kyläinvestointien ja -kehittämistyön aktivointi, Käräjäniemen, Kiviniemen kehittäminen, rantatorin ja keskustan kehittäminen, Vt-13-alueen kehittäminen, kunnan sisäiset tehtävät, mm. päivittäistavarahuollon vastaavan (valmiuspäällikön) tehtävät ym. Haasteena edelleen, milloin ennättää kentälle yrityksiä tapaamaan. Erilaiset paperityöt, kirjaamistehtävät (julkinen hallinto) ja sihteerin, esittelijän ja oto-tj:n tehtävät (lautakunta, yrittäjäyhdistys, hallitus, ideasinko, laajakaista-ohjausryhmä ym.) sekä todella laaja elinkeinoasiamiehen tehtäväkenttä vievät paljon aikaa. Lisäksi uusien kunnan käyttöön ottamien sähköisten järjestelmien ja ohjelmistojen opettelu vie aikaa merkittävästi. Kehittämiskohteena eri toimijoiden osallistaminen konkreettiseen tekemiseen ja yhteistyöhön. Tukiperiaatteissa ja toimenpiteissä selkiyttämisen paikka, esim. hallien rakentaminen, lainan antaminen/yritykset. Myöntääkö kunta lainoitusta yrityksille, rakennuttaako halleja? Tehtävien ja toimenpiteiden priorisointia tehtävä enemmän; mitä tehtäviä voidaan jättää nykyisistä töistä mahdollisesti pois/siirtää jonkun muun tehtäväksi ja mitkä tehtävät ovat ydintehtäviä? 6 Valtuuston ja elinkeinolautakunnan asettamien tavoitteiden toteutuminen Kärkihankkeet , TOP 6 (ks. elinkeino- ja matkailukohdat): Kunnan kiinteistöt kuntoon Valtatie 13, kiertoliittymän hyödyntäminen: Kiviniemi, lähialueen liiketontit, golf-kentän ympäristö Kangasniemen Ankkuri on valmistunut alueelle ja toiminta on käynnistynyt. Kiviniemen alueen osalta syksyllä 2015 on tehty maisemointityötä, raivattu metsää vesistön näkyvyyden parantamiseksi, kunnostettu aluetta ja matkailuauto -parkkipaikkoja. Kiviniemen leirintäalueen

10 10 vuokrasopimus päättyy vuoden 2016 lopussa. Lapaskankaan teollisuusalueella on käytössä n. 10 ha:n teollisuustonttialue mahdollisille yritysten uusille teollisuusrakentamisprojekteille. Joitakin tiedusteluja ja rakennushankkeita on suunnitteilla alueelle yritysten toimesta. Väestön terveys ja hyvinvointi-hanke: "Kangasniemi liikkumaan, ennaltaehkäisevä ote" Tie- ja tietoliikenneyhteyksien todellinen hyödyntäminen, etätyön mahdollistaminen, uusien teknisten ratkaisujen selvittäminen ja toteuttaminen Laajakaista-hankkeen kautta on toteutettu nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista kuntaan. Runkoverkko on valmistunut pääosin vuoden 2014 loppuun mennessä. Osa runkoverkkoa rakennettiin vielä keväällä 2015 ELY-lupien pitkän odotusajan takia. Rakentajana toimi Mikkelin Puhelin Oyj. Verkko kattaa kirkonkylän lisäksi alueet keskustasta Mikkeliin päin Vuojalahden kautta Harjunmaahan, keskustasta Simpiänniemeen sekä keskustasta Hännilään. Mittaa verkolle tuli noin 50 kilometriä. Liittyjiä MPY:n eri palveluihin on saatu hienosti, yhteensä n (tavoite 300). Potentiaalisia liittyjiä on aktivoitu mukaan palvelujen piiriin ja aktivointia jatketaan edelleen myös vuoden 2016 aikana. Nyt toteutettu laajakaistaverkko oli osa valtioneuvoston Laajakaista kaikille -hanketta. Elinkeinotoimi on ollut hankkeen aktivaattori ja käynnistäjä kunnassa. Kunta on varannut vuoden 2016 talousarviossa euron rahoituksen 3 langattomasta laajakaistatukiasematoteutuksesta kunnassa. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä hanke esim. yritysideakilpailu Yritysideakilpailu ( Miljoonapotti ) tai vastaavaa hanketta ei ole toteutettu kunnassa. Pienemmissä projekteissa ja toimenpiteissä on edistetty kuntakeskuksen ja torin, Puulan, Käräjäniemen venesataman ja Kiviniemen alueen kehittämistä. Kangasniemeläisten yritysten palvelujen löytämistä on pyritty edesauttamaan projektissa, jossa on tehty kunnan nettisivuille uusi yrityspalveluhakemisto-sovellus. Hakemistosta kangasniemeläisten yritysten tarjoamat palvelut ja tuotteet löytyvät jatkossa paremmin eri palveluhakusanoilla palveluja etsiville, esim. kanootti etsii kaikki ko. palvelua tarjoavat yritykset ja palvelun tarjoajat ko. sivuilta. Puulavesi maakuntajärvemme Puulaveden/Puulan osalta on käynnistetty markkinointitoimenpiteitä. Kunta on suunnitellut Maastokuvaus Oy:n Mika Viitasen ja Peltsi Peltolan kanssa markkinointivideo-sarjaa (8 videota) yhdessä Hirvensalmen ja Mikkelin kanssa. Videoissa kerrotaan 8 tarinaa Puulalta ja tuodaan sen/alueen erityisyyttä ja omaleimaisuutta esille monikanavamarkkinointia (some) hyödyntäen. Kuvauksia toteutetaan vuoden 2016 aikana. Käräjäniemen toiminnan kehittämiseksi on perustettu Käräjäniemen satamaosuuskunta, joka vastaa jatkossa alueen kehittämisestä. Kunnan ja satamaosuuskunnan välillä on käyty neuvotteluja mm. rahoituksesta ja vuokrasopimuksen sisällöstä sekä kehittämistoimenpiteistä satama-alueen osalta. Käräjäniemen satamaosuuskunta on hakenut kunnalta lainaa kehittämistoimenpiteitä varten. Kunta odottaa satamaosuuskunnan tekevän ja jättävän tukihakemuksen liiketoimintasuunnitelmineen Veejjakaja ry:lle ja päätöstä Veejjakajalta rahoituksen myöntämisestä satamaosuuskunnalle. Puulaveden ja Kyyveden osalta kunta on mukana Itä-Suomen kalatalousryhmän Etelä-Savon maakunnassa toteutettavassa kehittämisohjelmassa. Hankkeessa pyritään lisäämään järvikalastusmahdollisuuksia, kehittämään kalastusmatkailua ja antamaan yrityksille ja yhdistyksille hankkeistusneuvontaa Leader/Veejjakaja ry:n hankkeille. Vuodelle 2016 on suunnitteilla uusia Puulan ja Kyyveden vesistöjen ja koskien kunnostamiseen, kalatalouteen, kalastusmatkailuun liittyviä hankkeita Etelä-Savossa.

11 11 ELINKEINOLAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Sitovat tavoitteet: Vaikuttavuustavoitteet: Kunnan elinvoimaisuuden lisääminen Mittari Muuttovoittoinen kunta Tavoitetaso Kuntaan muuttaneet vs. poismuuttaneet Toteutuminen Tuotantotavoitteet: Rakennuslupien määrä 2014/Valmistuneet: -Asuinrakennus:16 kpl -Lomarakennus:26 kpl -Rivi/kerrostalo: 0 kpl -Liike/teoll.rak: 1 kpl Rakennuslupien määrä 2015/Valmistuneet: -Asuinrakennus: 4 kpl -Lomarakennus: 15 kpl -Rivi/kerrostalo: 0 kpl -Liike/teoll.rak: 0 kpl Myönnetyt rakennusluvat 2014: -Asuinrakennus: 5 kpl -Lomarakennus:19 kpl -Rivi/kerrostalo: 0 kpl -Liike/teoll.rak.: 0 kpl -Uudet työpaikat -Uudet yritykset Myönnetyt rakennusluvat 2015: -Asuinrakennus: 6 kpl -Lomarakennus: 15 kpl -Rivi/kerrostalo: 0 kpl -Liike/teoll.rak.: 0 kpl 50/vuosi 20/vuosi (brutto) +23 (brutto) Olemassa olevien tietojen pohjalta uusia yrityksiä on ajalla syntynyt 23 kpl ja uusia työpaikkoja 38 kpl (brutto). TE-toimiston kautta uusia starttirahapäätöksiä oli kertynyt yhteensä 8 kpl. Yhdistysten osalta on investointien rahoitushankkeita/-projekteja (ELY, Veejjakaja) ollut yhteensä 10 kpl. Yritysten oman rahoituksen/ely/tekes -rahan kautta toteutettuja kehittämisprojekteja on ollut yhteensä 5 kpl kunnassa. Yrityskäyntejä yrityksissä tarkastelujaksolla on ollut yhteensä 45. Lisäksi yritysneuvontatilanteita ja yrittäjätapaamisia on ollut kunnantalolla n. 75. Puhelinneuvontaa ja -kontaktointia on ollut viikoittain. Yrityskohtaisten kehittämissuunnitel-mien tekoon ei ole jäänyt aikaa, ne eivät ole toteutuneet. Yrityskartoituksia on tehty elinkeinoasiamiehen toimesta 6 yritykseen. HUOM! Elinkeinopalvelujen talouden toteumatiedot v esitellään elinkeinolautakunnalle seuraavassa kokouksessa tilinpäätöksen valmistuttua. Kangasniemen kunta Jukka Siikonen elinkeinoasiamies