Jukka Siikonen ELINKEINOTOIMEN TOIMINTAKERTOMUS Yleistä

Transkriptio

1 Jukka Siikonen ELINKEINOTOIMEN TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Elinkeinotoimi järjesti maakuntajohtajan vierailun Kangasniemellä Vierailun yhteydessä tutustuttiin paikkakunnan yrityksiin. Kuvassa vierailun kohteena Josadoor Oy. Kuvassa vas. maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Etelä-Savon Maakuntaliitosta, toimitusjohtaja Hannu Kervinen Josadoor Oy:stä, toimitusjohtaja Markku Kakriainen Etelä-Savon Kauppakamarista, ja kehittämispäällikkö Tomi Heimonen Etelä-Savon Maakuntaliitosta. Toimintakertomus 2016 kerrotaan keskeisestä toiminnasta ja tapahtumista, joissa elinkeinotoimi on ollut mukana. Maaseututoimen osalta elinkeinotoimen alla on ollut lähinnä kylien kehittämiseen ja avustusten myöntämiseen liittyvät toimenpiteet sekä koulutus- ja kehittämistilaisuuksista tiedottaminen maatilayrityksille. Kangasniemen kunnan maaseutulautakunnan ja maaseututoimen alainen toiminta (maataloustukien hallinnointi) on siirtynyt vuoden 2013 alusta Mikkelin kaupungin maaseututoimen hoidettavaksi. Kangasniemen kunnan osalta maataloustukien hallinnointia ja maksatusta hoitavat Mikkelin kaupungin maaseutuviranomaiset: Arto Pulkkinen, Kari Mikkonen, Juha Siikanen ja Lauri Tinakari. Tehtäviä on eriytetty maaseutuviraston määräysten mukaisesti. Sama viranhaltija ei voi hoitaa kuin yhtä tehtäväkokonaisuutta. Maaseutuasiamies Arto Pulkkinen on käynyt päivystysluontoisesti maanantaisin Kangasniemen kunnantoimistolla. Muutoin maaseututoimen asioita on hoidettu Rantakylä -talolta käsin (maataloustukien hallinnointi). Kangasniemen kunta/elinkeinotoimi on maksanut osaltaan maaseutuhallinnon kulut Mikkelin kaupungin laskutuksen mukaisesti, n euroa.

2 2 Työttömyysaste Kangasniemellä oli 14,8 %. Se on suunnilleen sama kuin Etelä- Savossa (14,7 %) ja suurempi kuin koko maassa (13,6 %) vastaavana ajankohtana. Etelä-Savon kunnista työttömyysaste oli Rantasalmella 18,1 %, Enonkoskella 17,3 %, Savonlinnassa 17,2 %, Heinävedellä 16,4 %, Mäntyharjussa 16,3 %, Sulkavalla 15,8 %, Mikkelissä 13,9 %, Hirvensalmella 13,6 %, Joroisessa 13,1 %, Puumalassa 12,7 %, Juvalla 12,6 %, Pertunmaalla 12,5 % ja Pieksämäellä 12,5 %. Väestönkehityksessä oltiin kunnassa vuonna 2016 selvästi lievemmässä negatiivisessa kehityksessä kuin vuonna 2014 ja Kangasniemi menetti väestöä -108 vuoden 2014 aikana, v vähennys -66 ihmistä, vastaavasti vuonna 2016 vain -25 ihmistä. Väkiluku oli yhteensä Kokonaisnettomuutto on ollut kuitenkin plussalla, +48 henkilöä ajalla (v = +5). Kangasniemi oli Mikkelin ohella suhteellisesti paras kunta väestönkehityksessä vuonna Kuolleita on vastaavasti ollut -73 (v = -71) enemmän kuin syntyneitä ko. aikana. 1.1 Elinkeinopalvelut / elinkeinotoimi Kunnan elinkeinopalvelut tarjoavat riittäviä ja hyvätasoisia paikallisia neuvontapalveluja, auttaen yrittäjiä yrityksen eri elämänkaaren vaiheissa. Yhteistyötä tehdään seudullisesti ja maakunnallisesti tarpeelliseksi katsottavien hankkeiden tai muiden yhteistyömuotojen muodossa. Elinkeinotoimen tehtäviin kuuluvat yritysneuvonta, elinkeinojen kehittäminen, yhteistyön edistäminen ja kuntamarkkinointi. Valtuuston sitovia tavoitteita elinkeinopalveluihin ovat vuonna 2016: - uudet työpaikat, 50 kpl - uudet yritykset, 20 kpl - starttirahahankkeita, 10 kpl - muuttovoittoinen kunta Vuonna 2016 uusia työpaikkoja (brutto) syntyi yritysten ilmoittamien tietojen mukaan 48 (v. 2015: 38). Uusia yrityksiä perustettiin 32 (v. 2015: 23 kpl). Myönteisen starttirahapäätöksen sai yhteensä 10 yritystä (v. 2015: 8 kpl). Osa yrityksiä on pystynyt palkkaamaan uusia työntekijöitä tarkastelukaudella sekä uusia yrityksiä on perustettu viime vuotta enemmän. Haasteena on ollut mm. metalli- ja puunjalostusalan yrityksissä osaajan työvoiman saamisessa. Vuoden 2016 osalta Kangasniemen kunnan väestömäärä väheni. Muuttovoittoa kertyi kuitenkin ko. aikana ( ) +48 ihmistä. Elinkeinotoimi pääsi pitkälti vuonna 2016 valtuuston asettamiin tavoitteisiin: muuttovoittoinen kunta, uudet starttirahahankkeet, uudet yritykset - kohdissa. Uusissa työpaikoissa jäätiin tavoitteista vain hieman. 2 Henkilöstö Vuonna 2016 Elinkeinolautakunta kokoontui 6 kertaa. Elinkeinotoimessa työskenteli vuonna 2016 yhteensä 1,25 henkilöä; elinkeinoasiamies Jukka Siikonen sekä matkailuneuvoja kolmen kuukauden ajan kesäkuukausina ( ). Matkailuneuvojan työpiste siirtyi v Rantatorin matkailuneuvonnan infopisteeseen. Markkinointisihteeri Paula Pylvänäinen on siirtynyt vuoden 2013 alusta alkaen toimistotiimiin ja osa hänen työpanoksestaan käytetään toimistotukipalveluihin. Elinkeinoasiamies on toiminut vuonna 2016 edelleen otona Kiinteistö Oy Kangasniemen

3 3 Teollisuustalon toimitusjohtajana sekä Kangasniemen Yrittäjät ry:n hallituksen ulkopuolisena sihteerinä. Hän on toiminut lisäksi myös Ideasinko -ryhmän sihteerinä. 3 Toiminta vuonna Yritysneuvonta Elinkeinotoimessa on annettu monipuolisesti yritysneuvontaa niin alkaville kuin jo toimivillekin paikkakunnan yrityksille. Noin 5 yritystä on opastettu ja neuvottu yrityksen perustamisasioissa. Osa alkavista yrityksistä on ohjattu Mikkelin seudun Uusyrityskeskus Dynamolle, jonka kanssa kunta on tehnyt palvelusopimuksen. Vuoden aikana on selvitelty muutamaan otteeseen tilanpyyntötarpeita ja pyritty löytämään sopivia tiloja niitä tarvitseville. Elinkeinoasiamies on tehnyt yrityskäyntejä yrityksiin ja vienyt kunnan tervehdykset yrittäjille, mukana käynneillä on ollut usein myös yrittäjäyhdistyksen edustajia. Yritysten/henkilöiden neuvontatarpeet ovat liittyneet mm. yrityksen perustamistoimiin, starttirahaan, liikeidean arviointiin, kumppanitiedusteluihin, julkisiin elinkeinotukiin (kunta, valtio), toimitiloihin ja vuokrasopimuksiin, investointeihin, yritystontteihin, verotukseen, yritysmuotoihin, koulutustarpeisiin, ideointiin ja sparraukseen ym. kuten viime vuonna. Vuoden 2016 aikana elinkeinoasiamiehellä on ollut noin 100 yrityskontaktointi- ja neuvontatilannetta, joista hieman yli puolet on tapahtunut elinkeinotoimistolla. Yrityskäyntejä yrityksissä vuoden 2016 aikana on ollut n. 50. Joissakin yrityksissä on käyty useampaan kertaan. Lisäksi markkinointisihteeri on avustanut paikallisia yrityksiä mm. messuosastojen rakentamisessa ja osallistumisjärjestelyissä. Markkinointisihteerillä on ollut myös lukuisia yrityskäyntejä ja - kontakteja erityisesti matkailualan yrityksiin. Elinkeinotoimen kautta on annettu myös puhelimessa ja sähköpostilla yritys- ja matkailuneuvontaa lähes päivittäin. Elinkeinoasiamies on muistanut yrittäjiä heidän merkkipäivinään. Yritysten yhteystietoja on ylläpidetty ja päivitetty kunnan nettisivuilla/yrityshakemisto ja tulostettu painettu versio jaettavaksi niitä tarvitseville. Uusi yrityspalveluhakemisto-sivusto on saatu valmiiksi ja on ohjeistettu yrityksiä palvelun käyttöön ottamisessa. 3.2 Elinkeinojen kehittäminen ja koulutustoiminta Valtuuston vahvistamat elinkeinoelämän tukemisperiaatteet ovat olleet samat kuin viime vuonna, paitsi takaus, joka on jäänyt pois käytöstä; tonttien myynti, antolaina, kunnallinen starttiraha, palkkatuki, korkotuki yrityksen rakentaessa itse teollisuustilaa, koulutus- ja kehittämistuki, vuokrakompensaatio käynnistyvälle yritykselle, kotipaikan muutosilmoitustuki (Oy), oppisopimustuki, bonuspalkkio uuden yrityksen saamiseen johtavasta vihjeestä, kyläavustukset/haja-asutusalueen kehittämispaketti, kesätyöllistämistuki. Elinkeinojen ja yritysten kehittämiseen kunta on myöntänyt erilaisia tukia ja avustuksia sekä kehittämistoimia on toteutettu seudullisten hankkeiden tukemana. Erilaisiin muutostilanteisiin yritykset ovat hakeneet tarvittaessa apua ja neuvoja elinkeinopalveluista kuten investointien rahoitus, kehittämishanketuet, tilaratkaisut. Yrityksille on kerrottu omista tuista ja yrityksille on myönnetty tukia tarpeiden mukaisesti. Pääosin kunnan/elinkeinotoimen myöntämät tuet ovat kohdistuneet koulutus- ja kehittämistuen (15 kpl) myöntämiseen yrityksille sekä kyläyhdistysten pieninvestointiavustuksiin (5 kpl). Merkittävä tuki on ollut myös kesätyöllistämistuet paikkakunnan yrityksille, yhdistyksille, kotitalouksille, maatiloille ym. (18 hakijaorganisaatiota/46 työllistettyä/n ), jotka ei ole kuitenkaan maksettu elinkeinotoimen budjetista. Elinkeinotoimi on kuitenkin vastannut kesätyöllistämistukien myöntämisestä ja hallinnoinnista. Tukien lisäksi on pyritty vaikuttamaan yritystonttien kaavoituksella, yhteistyöllä yrittäjien kanssa (mm. Ideasinko,

4 4 yrittäjäyhdistys-toiminta), yritysneuvonnalla, koulutuksella, yleistä ilmapiiriä parantamalla, myönteisellä julkisuudella/kirjoittelulla jne. Elinkeinoasiamies on pyrkinyt auttamaan mm. rahoitusneuvonnalla sekä ohjaamalla yrityksiä erilaisten seudullisten ja maakunnallisten kehittämishankkeiden ja -ohjelmien pariin. Isommista investoinneista on vireillä ollut muutama mahdollinen hallinrakennusprojekti/laajennusprojekti, jotka eivät ole vielä toteutuneet. Muutamia ELY/Tekes-kehittämishankkeita on toteutettu/käynnistynyt kangasniemeläisissä yrityksissä, lähinnä teollisuusyritykset. Vuonna 2016 on osallistuttu viimevuotiseen tapaan seudullisiin hankkeisiin ja toteutuksiin: 1) Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämishanke , kuntarahoitusosuus 920 euroa/vuosi (hanke jatkuu v saakka). 2) Miksei Oy:n hallinnoima Food Meets Art for Europe 2 -hanke, kuntarahoitusosuus 1750 euroa/vuosi (jatkui saakka). 3) Miksei Oy:n hallinnoima Uudistuva teollisuus -hanke (UTE), 3100 euroa/vuosi (hanke jatkui saakka). 4) Miksei Oy/tontti- ja toimitilarekisteri (232 ), Yrityspörssi (400 ), Yritystulkki (772 ) kuntarahoitusosuudet yht euroa. 5) Mikkelin seudun Uusyrityskeskus Dynamo ry:n kuntarahoitusosuus, 6000 euroa/v Kaikkiin seudullisiin tai maakunnallisiin hankkeisiin ei ole vaadittu kuntarahoitusta. Niistä hankkeista on myös tiedotettu tarpeen mukaan paikkakunnan yrityksiä ja yhdistyksiä ja pyritty aktivoimaan yrityksiä ja yhdistyksiä mukaan kehittämiseen. Esim. Metsäkeskuksen ja Miksein toteuttamassa Energiapuusta enemmän -hankkeessa kunta on ollut mukana ilman rahoitusosuutta. Elinkeinotoimi on tehnyt yhteistyötä Energiapuusta enemmän -hankkeen kanssa, on järjestetty mm. tilaisuus metsäalan toimijoille kunnantalolla ja aloitettu puu- ja energiaterminaalitoiminnan mahdollistava kaavavalmistelu Lapaskankaan alueella sekä käyty keskusteluja paikallisten yritysten kanssa heidän suunnitelmistaan. On myös toteutettu Lapaskankaan puuterminaali -alueen maaperäselvitys Miksein/hankkeen toimesta. Kunta/elinkeinotoimi on järjestänyt useita tapaamisia metsäalan yritysten ja Miksein edustajien kanssa. Tavoitteena on puu- ja energiaterminaali -toteutus Lapaskankaalle. Alueesta on kaavamenettely käynnissä parhaillaan. Seudullisiin hankkeisiin ja toteutuksiin vuonna 2016 käytettiin yhteensä n euroa elinkeinotoimen määrärahoista. Lisäksi seudulliseen rahoitukseen voidaan laskea Veejjakaja ry:lle maksettu Leader-kuntaraha, euroa/vuosi ja MSM ry:n yhteistoimintaosuus euroa/vuosi. Elinkeinotoimi on ollut mukana järjestämässä koulutus-, neuvonta- ja vierailutilaisuuksia Kangasniemellä vuonna 2016 alueen yrityksille (myös aloittaville/yritystoimintaa harkitseville), yrittäjille ja henkilöstölle sekä yhdistyksille, mm. Yrittäjäilta 21.1., Bussireissu Tehometin Parikkalan tehtaalle 12.2., Torin kehittämispalaveri 22.2., Minustako Yrittäjä?-tilaisuus 10.3., Some-valmennus yrityksille 7.4., Viestintäilta Yritysklinikka - rahoitus- ja tukimuodot - esittely/glögi-tilaisuus paikkakunnan yrityksille ja Yrittäjän aamukahvit/lean-ajattelu -tilaisuus yrityksille Reissupannussa Lisäksi elinkeinotoimi on tehnyt yhteistyötä lukuisten eri tahojen kanssa tilaisuuksien ja tapahtumien järjestelyissä, mm Yrittäjän päivä-tilaisuuden järjestäminen kunnantalolla yrittäjäyhdistyksen kanssa, Tietotekniikka/ICT-valmennukset pienyrityksille yhdessä Esedun kanssa syksyllä 2016, Iltapala-ajankohtaistietoisku elintarvikeyrityksille -tilaisuuden järjestäminen Kangasniemellä yhdessä Mamkin ja ProAgrian kanssa, Osaajat esiin -hanketilaisuus yhteistyössä TE-toimiston ja ProAgrian kanssa jne. Yrityksiä on informoitu lisäksi laajasti koko maakunnassa pidettävistä ajankohtaisista

5 5 koulutus- ym. tilaisuuksista sekä pyritty aktivoimaan yrityksiä ja yrittäjiä osallistumaan yrityksiä kehittäviin koulutuksiin. Koulutus- ja kehittämistoiminnassa on painotusta ollut alkavien yritysten infoissa, investointien ja kehittämishankkeiden rahoitustiedon sekä some-markkinointitiedon jakamisessa paikkakunnan yrityksille. Myös matkailualan toimijoita on tuettu mm. messuosallistumisessa ja seudullisten matkailuhankkeiden toimenpiteiden kautta sekä kasvuhakuisia yrityksiä KasvuPolku/Kasvun kiitorata -projektissa. KasvuPolkuun saatiinkin mukaan 3 kangasniemeläistä yritystä, joista 2 pääsi jatkoon, Jalavilla ja Rakennuspalvelu Joni Pietarinen. Jonin firma palkittiin erityismaininnalla Eteklä-Savon KasvuPolku-kisassa. Loppuvuonna 2016 elinkeinotoimi oli mukana suunnittelemassa ja organisoimassa Jääfestarittapahtumaa yhdessä Jäälinna ry:n kanssa, mukana myös kunnan tekninen toimi, liikuntatoimi, nuorisotoimi, 4H sekä liikunta-alan yhdistyksiä. Vuoden viimeinen yrittäjätilaisuus (järjestäjänä yrittäjäyhdistys ja seurakunta), Joululauluhetki pidettiin Teboililla, elinkeinotoimi viestitti ko. tapahtumasta yrityksiä ja oli mukana tapahtumassa. Laajakaista kaikille -hankkeen osalta kunnassa aloitettiin v nopeiden laajakaistayhteyksien (valokuitu) rakentaminen keskustasta kolmeen suuntaan; Hokka, Harjunmaa ja Hännilä. Runkoverkko saatiin valmiiksi v aikana. MPY:n kanssa on järjestetty yhteisiä tiedotustilaisuuksia laajakaistasta ja sen tarjoamista hyödyistä ja palvelumahdollisuuksista. Edelleen selvitellään alueiden ja kylien kiinnostusta laajakaista-toteutuksiin. Elinkeinotoimen budjetissa oli varaus euroa, kolmen langaton tukiasema -toteutukseen. MPY toteutti kyselyn, jossa kiinnostuneita palvelulle saatiin vain 2 henkilöltä. Lisäksi Hirvensalmessa toteutettu pilotti-projekti ei onnistunut. Liittyjiä langattomaan laajakaista-palveluun ei ole riittävästi. Laajakaista-asiaa on pohdittava nyt uudesta näkökulmasta. Saadaanko kyliä mukaan kiinteän laajakaista(runko)verkon toteutuksiin, löytyykö kunnasta taloudellisia resursseja runkoverkon toteuttamiselle jne. Vuoden 2013 aikana on määritelty keskeiset kunnan elinkeinopoliittiset ja -strategiset toimenpiteet vuosille osana kuntastrategiaa. Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ovat hyväksyneet kyseiset kunnan elinkeino- ja matkailulinjaukset. Elinkeinotoimi on tehnyt vuosittaisen toimintasuunnitelman, jossa on nimetty keskeisiä toimenpiteitä. Toimintaympäristön kehittämisessä elinkeinostrategioissa on painotettu mm. Puulan matkailullinen kehittäminen, Käräjäniemi, Kiviniemi, Syvälahden alue ja torin/keskustan kehittäminen. Näiden osa-alueiden selvitystyöt on toteutettu vuonna 2014 elinkeinotoimen vetämässä Elinvoimaa Kangasniemelle -esiselvityshankkeessa. Elinvoimaa Kangasniemelle -hankkeen tuomista ehdotuksista on Käräjäniemen sataman, Kiviniemen alueen (aluetta on kunnostettu, metsää raivattu, v haetaan uutta yrittäjää alueelle) sekä torin kehittämistoimia laitettu liikkeelle (mm. matkailuneuvontapisteen siirto rantatorille, tapahtumien keskittämistä rantatorille, valaistuksen uusiminen rantatorilla). Kesällä 2017 järjestetään viimevuotiseen tapaan KuntaGolf-turnaus Kangasniemellä. Elinkeinotoimi on tehnyt PuulaGolfin kanssa asian tiimoilta yhteistyötä tapahtuman suunnittelussa. Vuonna 2016 on myös käynnistetty Yritysvaikutusten arviointi -menettely kunnassa. Puulan markkinoinnin ja tunnettuuden osalta on toteutettu kehittämistoimenpiteitä, mm. Puulan markkinointivideot yhteistyössä Suomen Maastokuvaus Oy:n Mika Viitasen ja Peltsi Peltolan kanssa (yht. 8 matkailumarkkinointivideota). Videot ovat saaneet merkittävää julkisuutta ja huomiota somessa. Elinkeinopoliittisten tukien osalta kunta on tehnyt päätöksen, ettei se myönnä takausta yrityksille, johtuen kuntalain muutoksesta. Lisäksi uusitussa yritystukilainsäädännössä kunnan (tai kunnan omistama kiinteistöyhtiö) rakentaessa hallia yritykselle ja kunnan hakiessa investointitukea Etelä- Savon ELYstä on ELY:n päätös muutamassa viimeaikaisessa tapauksessa ollut kielteinen kunnalle ei ole myönnetty investointitukea. Tukien määrässä Kangasniemi on yksi eniten erilaisia yritystukia myöntävä kunta Suomessa.

6 6 3.3 Yhteistyön edistäminen Yrityksiä on edelleen saatettu yhteisiin tiloihin ja tilaisuuksiin on pyritty edesauttamaan yritysten verkostoitumista ja vuorovaikutusta toisten yritysten kanssa, mm. järjestämällä yhteisiä koulutus- ja infotilaisuuksia. Elinkeinoasiamies on hoitanut paikallisen yrittäjäyhdistyksen hallituksen sihteerin tehtäviä ja osallistunut mm. 10 hallituksen kokoukseen v Lisäksi elinkeinoasiamies on osallistunut myös yhdistyksen kevät- ja syyskokouksiin sihteerin ominaisuudessa. Yrittäjäyhdistys ja kunnan elinkeinopalvelut ovat tehneet kiinteää yhteistyötä eri tapahtumajärjestelyissä, mm. Kesän Avaus- ja Joulun Avaus -tapahtumat, Yrittäjän päivä. Ideasinko-ryhmän kokouksessa vuonna 2016 ( ja ) käytiin keskusteluja mm. matkailun kehittämisestä, torialueen kehittämisestä, talvimatkailusta, asukkaiden houkuttelusta, jouluvalojen hankkimisesta ja majoitustiloista yhdessä kunnanvaltuutettujen, elinkeinoryhmän sekä yrittäjäyhdistyksen hallituksen jäsenten kanssa. Elinkeinoasiamies on kirjoitellut paikallislehdessä useita paikallista yritystoimintaa korostavia juttuja sekä nostanut esille mm. kunnan houkuttavuutta, tapahtumia ja tiedottanut mm. yritystuista ja koulutustapahtumista kunnan yrityksiä. Elinkeinoasiamies on osallistunut kyläyhdistysten kokouksiin, mm. Makkola/laajakaista-asia, kyläparlamentti-tapaamiseen sekä esitellyt lukion oppilaille/yrityskurssi kunnan elinkeinopalveluja ja yritystoimintaa. Lisäksi on tehty yhteistyötä kunnan nuorisotoimen, 4H:n, Esedun kanssa Nuori Yrittäjä-leirin (8-9 lk) aikaansaamiseksi kuntaan. Elinkeinotoimi on hoitanut viranomaisyhteyksiä mm. ELY-keskukseen, Verottajalle ym. julkisiin organisaatioihin ilmoittamalla tarvittavia yritys ym. tietoja eri tahoille, mm. kunnan myöntämät yritys- ja palkkatuet. Seudullisesti on tehty yhteistyötä erityisesti hankkeiden kautta (Miksei Oy, ELY-keskus/TE-toimisto, Maakuntaliitto, Kauppakamari, ProAgria, Mamk, Pienyrityskeskus, Esedu). Elinkeinotoimi on toimittanut lausuntoja useisiin eri maakunnallisiin kehittämisstrategiapapereihin ja korostanut edelleen maaseudun yritysten toimintaedellytysten turvaamisen tärkeyttä. Elinkeinopalvelut on tehnyt yhteistyötä pääosin seuraavien Mikkelin seudun toimijoiden kanssa vuoden aikana, MSM ry, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, ProAgria, Esedu, Maakuntaliitto, Kauppakamari, Veejjakaja ja ELY-keskuksen/TE-toimiston kanssa. Elinkeinotoimi järjesti KuntaGolf-tilaisuuden yhteydessä maakuntajohtajan ja kauppakamarain toimitusjohtajan yritysvierailut Lapaskankaalla sekä yrittäjä-aamukahvit. Paikallisista toimijoista voidaan mainita kyläyhdistykset ja -seurat, Myrskylyhty ry, Työttömät ry sekä muut yhdistykset. Merkittävä määrä yhteistyötä on tehty paikallisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa erilaisten ja lukuisten kokousten ja tapaamisten merkeissä. Valtakunnallisesti toimiva YritysSuomi-palvelu on jatkossa myös entistä tärkeämpi kehittämistoimintaa koordinoiva palvelu yrityskentässä. Tähän kuuluvat myös paikalliset elinkeinopalvelut. Yrityksiä on tiedotettu YritysSuomi-palveluista. Elinkeinotoimen varoista on maksettu Veejjakaja ry:n kiinteä kuntaraha jäsen maksu n euroa vuonna Tällä kuntarahoitusosuudella kangasniemeläiset toimijat, yhdistykset, yritykset ym. ovat voineet hakea Veejjakajalta Leaderrahoitusta ilman, että erikseen tarvittaisiin jokaiseen hankkeeseen kuntarahaosuutta. Seutuyhteistyössä on keskitytty pääasiallisesti hanketoimintaan Miksein hankkeissa ja matkailuyhteistyöhön (MSM ry). Lisäksi maakunnallista yhteistyötä on tehty Laajakaista kaikille -

7 7 hankkeessa. Elinkeinotoimi on ollut mukana viemässä hanketta eteenpäin kunnassa; valmistellut asiaa kunnanhallitukselle, järjestetty mm. tiedotustilaisuuksia kunnassa yhdessä MPY:n kanssa. Elinkeino- ja matkailutoimi on mukana laajasti eri seudullisissa hankkeissa, joista paikkakunnan yritykset pääsevät hyötymään. Elinkeinotoimen omat resurssit ja osaaminen ei riitä kaikkien näiden kehittämistoimenpiteiden, hankkeiden suunnitteluun, vetämiseen, toteuttamiseen ja yritysten ohjaamiseen/neuvontaan. Tälläkin hetkellä kunta/elinkeinotoimi on mukana n. 20 seudullisen/maakunnallisen elinkeinojen ja matkailun kehittämishankkeen yhteistyössä, mm. tiedottamisessa, valmistelussa ja aktivointitoimissa. Vuonna 2016 osa hankkeista on päättynyt ja tilalle on mahdollista ottaa kuntaan sopivia yritys- ja toimintaympäristön kehittämishankkeita ensi vuodelle. Seutu-YP-palveluissa kunta/elinkeinotoimi on ollut mukana seudulla yhtenä yrityspalvelujen tarjoajana (oppilaitokset, TE-toimisto, ELY, rahoittajat, kehitysyhtiöt, Uusyrityskeskus ym.). Ko. kehittämisverkosto tarjoaa myös tukea kunnan elinkeinotoimeen, ainakin osittain. Kehitettävää Seutu-YP (yrityspalvelu) -toiminnassa on se, miten Mikkelin toimijat ottavat myös reuna alueiden edustajakunnat nykyistä paremmin mukaan suunnittelu- ja yhteistyöhön. Vuonna 2016 Seutu-YP:n toiminta on ollut viime vuosina hiljaista. Toiminta pitäisi saada taas uudelleen käyntiin seudun kuntien välillä. 3.4 Kuntamarkkinointi ja matkailun kehittäminen Vuoden 2016 osalta merkittävin markkinoinnillinen panostus on kohdistunut Puulaan kohdistuviin markkinointitoimenpiteisiin. Vuoden 2016 aikana iso työpanos on käytetty myös juhlavuoden markkinoinnin suunnitteluun. Lisäksi on toteutettu kunnan nettisivuilla olevan yrityspalveluhakemiston uudistusprojekti ja tiedotettu yrityksiä palvelusta. Kesällä 2016 käynnistettiin valmistelu kunnantalon seinään tulevien isojen mainostaulujen käyttöönottamisesta. Taulut saatiin vuoden 2017 alusta kunnantalon seinään. Mainostaulut ovat kunnan oman käytön lisäksi yleishyödyllisten yhdistysten varattavissa tapahtumamarkkinointiin. Elinkeinotoimi käynnisti myös vuonna 2016 Tapahtumien taloudelliset vaikutukset -selvityksen toteuttamisen. Selvitys valmistui loppuvuonna 2016 ja se toteutettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijatyönä. Vuonna 2016 on edelleen lisätty tiedotteita, mm. koulutustilaisuudet ja muut tapahtumat kunnan www-sivuille, Mikkeli Nyt -sivustolle sekä menovinkkeihin jatkuvasti. Uusille kuntalaisille on toimitettu infopaketti-kansioita kuukausittain. Markkinointisihteeri on päivittänyt Kangasniemi info-kansioiden tiedot ja hoitanut jakelut eteenpäin sekä koonnut Vuokramökkien info-kansioiden aineistot. Matkailulehti, kartat, seutuesitteet on jaeltu eri pisteisiin/yrityksiin ja huolehdittu esitteiden ym. riittävyydestä. Markkinointisihteeri on myös huolehtinut Puulan kalastusalueen lupien myynnistä. Markkinointisihteeri on hoitanut Kangasniemen matkailuneuvontaa (esittelyjakelupiste, asiakaskontaktit ja -palvelu). Kangasniemen Matkailulehti on postitettu markkinointisihteerin toimesta n vapaa-ajan asukkaalle, 2700 kuntalaiselle, paikkakunnan matkailu- ja palveluyrityksiin jakelu sekä lähialueen matkailuneuvontapisteisiin. Kangasniemen palvelukartta on toteutettu yhdessä LC Kangasniemen kanssa (suunnittelu ja jakelu). Kesäkaudella 2016 on elinkeinotoimessa toiminut matkailuneuvoja ( ). Kesän aikana kävijämäärät nousivat edellisvuoteen nähden. Tapahtumissa ja tilaisuuksissa suunnittelu-, markkinointi- ja kehittämistyötä on tehty mm. Puulafoorumi, Kesän Avaus, Joulun Avaus ja myyjäiset, Puula-Pyöräily, Kangasniemi 150 v. Messuilla on oltu mukana markkinoimassa Kangasniemeä markkinointisihteerin ja elinkeinoasiamiehen toimesta tai osastolle toimitettujen esitteiden kautta/rakennusmessut; OmaMökki-messuilla oma Kangasniemi-osasto yhdessä yrittäjien kanssa sekä seudullinen yhteisosasto Matka- ja Venemessuilla. Elinkeinotoimi/elinkeinoasiamies ja markkinointisihteeri olivat kertomassa elinkeino- ja

8 8 matkailutoiminnasta ja -palveluista uusille kangasniemeläisille Tervetuloa Kangasniemelle tilaisuudessa Kuntamarkkinoinnin kehittämistoimenpiteissä hyödynnetään myös Miksein ja Mikkelin seudun matkailun resursseja. Oltiin mukana mm. Seinäjoen asuntomessuilla (elinkeinoasiamies ja markkinointisihteeri) Mikkelin kaupungin/seudun yhteisosastolla. Kuitenkin pyritään kaikilla tasoilla tuomaan esille edelleen Puulan ainutlaatuisuutta ja puhtautta. Puulan puhtaus ja erottuvuus on huomioitava kaikissa toimenpiteissä, jotka liittyvät Puulaan. Kunnassa onkin panostettu Puulan alueen matkailumarkkinointiin, mm. Puula-markkinointivideot -toteutus. Edelleen on tehty yhteistyötä Mamk-matkailualan opiskelijoiden kanssa/hyödynnetty opiskelijoita yritysten tuotteistamistyön edistämisessä sekä kunnan toimintaympäristön kehittämisessä. Elinkeinotoimi on ollut mukana ProAgrian/Maa- ja kotitalousnaiset/kynä-hankkeessa (kulttuuriympäristö näkyväksi), jossa on etsitty kunnasta sopivia laiduntamisalueita lampaiden hyödyntämiseen laiduntamisessa. Kunta/elinkeinotoimi on ollut mukana matkailun seudullisessa kehittämisessä myös vuonna Kunnan elinkeinotoimen määrärahoista on maksettu MSM ry:n vuosittainen jäsenmaksu n euroa. Jäsenmaksulla kunta on päässyt mukaan seudulliseen yhteistyöhön, verkostoihin ja julkaisuihin. Kunta on saanut näkyvyyttä mm. www-sivuilla (visitmikkeli.fi), esitteissä ja julkaisuissa sekä messuilla yhteisosastoilla. Kangasniemeläisiä yrityksiä on jäseninä myös MSM ry:ssä. Mikkelin seudun matkailupalvelujen kehittäminen tapahtuu MSM ry:n kautta koordinoidusti. Elinkeino- ja matkailutoimi on tuonut aktiivisesti esille Puulan ja Kangasniemen merkitystä seudullisessa markkinoinnissa. Matkailualan yrityksissä yritysten välisten yhteistyöverkostojen kehittäminen ja synnyttäminen olisi tärkeää, mutta usein aikaa vievää. Luottamusta ei synny nopeasti toimijoiden välillä. On vierailtu muutaman matkailualan yrityksen luona, kyselty tarpeista. Matkailuliiketoiminnan osalta yritysten perusvalmiudet tulee ensin saattaa kuntoon; kielitaito, markkinointitaidot, nettimarkkinointi, mökkien palvelutaso ym. Kakkaramäki toimii hyvänä esimerkkinä ja mallina aktiivisesta toimijasta. Elinkeinotoimi on pyrkinyt ohjaamaan yrityksiä heidän palveluverkostoon. Kuntamarkkinoinnissa/markkinoinnissa taloudelliset resurssit ovat rajallisia edelleen tarkasteluajanjaksolla, markkinoinnin toteuttamiseen ja uuden ilmeen mukaiseen tuotteiden hankintaan ja markkinointiin on määrärahoja käytettävissä kohtalaisen niukasti. Elinkeinotoimen budjetista maksettiin Jouluvalo-hankinnat. Kuntaan saatiinkin hienot jouluvalot, jouluvalojen laajentaminen on tavoitteena v Haasteena on suunnitelmallisen kehittämistyön (strategiatyö) resurssipula. Nyt aika menee päivittäiseen ja operatiiviseen toimintaan, eikä aikaa ole jäänyt isojen linjausten tekemiseen. 4 Myönnetyt elinkeinopoliittiset tuet ja niiden vaikuttavuus Alla tarkastellaan kunnan elinkeinotoimen paikkakunnan yrityksille vuonna 2016 myöntämiä tukia. Kunnassa on myönnetty paikkakunnan yrityksille laajimmin koulutus- ja kehittämistukea. Koulutustukea yritys on voinut saada max. 500 euroa ja max. 50 % koulutusmaksusta. 1. Kunnan myöntämän koulutus- ja kehittämistuen määrä on vaihdellut euron välillä, yhteensä 15 tukea saaneen yrityksen osalta. Tukea hakeneet yritykset ovat olleet sekä

9 9 pieniä, yhden hengen yrityksiä että myös vähän suurempia, n. 20 hengen yrityksiä. Pääasiallisesti kouluttautuminen on liittynyt yrittäjän tai työntekijän oman ammatillisen osaamisen vahvistamiseen, pätevöitymiseen ja kehittämiseen, esim. nettimarkkinointiin. Suurin osa koulutuksista on ollut yhden päivän koulutuksia. Mukana on ollut myös joitakin pidempiä koulutuskokonaisuuksia. Haasteena pienyrityksissä on usein resurssien ja ajan puute osallistumiseen pitkäkestoisempaan koulutukseen. Kuitenkin tällä pienellä taloudellisella tukisykäyksellä (kunnan tuki) on saattanut olla vaikutusta siihen, että henkilö on osallistunut koulutukseen ylipäätään, erityisesti pienissä yrityksissä. Koulutuksella on myös laajempi merkitys; se tuo vaihtelua yrittäjän/työntekijän normaaliin arkeen, mahdollistaa verkostoitumisen toisten samanlaisten ihmisten kanssa ja antaa uutta ajateltavaa työelämään. Koulutuksen vaikuttavuudesta ei voida suoraan sanoa tai nähdä, että se tulisi välittömästi yrityksen hyödyksi ja viivan alle. Vaikutukset näkyvät yrityksessä viiveellä, uuden osaamisen kypsymisen ja tiedon jalostumisen kautta. Koulutustilaisuuksissa luoduilla uusilla kontakteilla voi olla myös tärkeä merkitys uusien liiketoimintojen syntymiseen yhteistyön kautta. Koulutustukea on myönnetty paikkakunnan yrityksille vuonna 2016 yhteensä n euroa. Korkotukea voidaan myöntää yrityksen itsensä rahoittamiin kiinteistöinvestointeihin (3 v./5 %/rakennushankkeen nettokustannuksista + 2 v./3 %). Korkotuki maksetaan korkeintaan 1/3:lle rakennushankkeen nettokustannuksista. 2. Kunta on myöntänyt vuonna 2016 yhdelle kangasniemeläiselle yritykselle korkotukiavustusta yritystilojen rakentamisen kuluihin (Reifer Oy). Myönnetty tuki yritykselle oli yhteensä n euroa vuonna Päätös on perustunut kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston tekemään myönteiseen tukipäätökseen. Kunta/elinkeinotoimi myöntää haja-asutusalueen kehittämispaketista tukia maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kunta voi myöntää mm. paikkakunnan kyläyhdistyksille ja kyläseuroille pienimuotoisiin projekteihin ja hankkeisiin avustusta ( ). 3. Kyläavustus: kunta on myöntänyt vuonna 2016 kyläavustuksia viidelle kyläseuralle, mm. seurantalon kunnostus, urheilukentän kunnostus, yht. n euroa. Kyseiset avustukset ovat olleet tärkeitä tukimuotoja kyläyhdistyksille, ilman avustuksia ne olisivat toteutuneet pienempimuotoisempana tai niitä ei olisi toteutettu lainkaan. 4. Veejjakaja ry:n Leader-kuntarahoitusosuus: elinkeinotoimen ja maaseututoimen varoista on maksettu Leader-kuntarahoitusosuus n euroa vuonna H-toiminnan tukeminen: Avustus, /vuosi on mahdollistanut toiminnan pyörittämisen ja toiminnanohjaajan palkkaamisen toimintakaudelle Viljelijöiden maksullisen lomituksen kustannusten tukeminen: kunta/elinkeino- ja maaseututoimi on tukenut lomituksen tuntikustannuksia v yhteensä n eurolla (maksullinen lomitusapu). Hallinnointi ja päätökset tulevat Mikkelin maaseutuhallinnolta.

10 10 5 Mitä hyvää nykyisessä toiminnassa ja mitä pitäisi edelleen kehittää? Hyvää toiminnassa on edelleen paikallisuus ja läheisyys toimijoiden (kunta, yrittäjät, kyläaktiivit, yhdistystoimijat ym.) välillä. Haasteena on ohjaus- ja neuvonta-, kehittämisresurssien niukkuus vs. tehtäväkenttä. Tehtäväalueena elinkeino- ja matkailutoimella mm. aloittavien ja toimivien yritysten neuvonta ja tukeminen, elinkeinotukien käsittely ja myöntäminen, lautakuntatyö/esittelijän ja valmistelijan tehtävät, elinkeino- ja matkailustrategiatyö (elinkeino- ja elinvoimapolitiikka-ohjelma, toimenpiteet), yleinen kehittämistoiminta ja -suunnittelutyö, kuntamarkkinointi ja -tiedottaminen, tapahtumatuotanto ja -järjestelyt, koulutus- ja kehittämistoiminta yrityksille, yrittäjäyhdistyksen sihteerin tehtävät, Teollisuustalon toimitusjohtajan tehtävät, tilojen vuokraus, yritystontit, kylien ja maaseudun kehittäminen, mm. Laajakaista-hanke ja kuituverkon rakentaminen, kyläinvestointien ja -kehittämistyön aktivointi, Käräjäniemen, Kiviniemen kehittäminen, rantatorin ja keskustan kehittäminen, Vt-13-alueen kehittäminen, kunnan sisäiset tehtävät, mm. päivittäistavarahuollon vastaavan (valmiuspäällikön) tehtävät ym. Haasteena edelleen, milloin ennättää kentälle yrityksiä tapaamaan. Erilaiset paperityöt, kirjaamistehtävät (julkinen hallinto) ja sihteerin, esittelijän ja oto-tj:n tehtävät (lautakunta, yrittäjäyhdistys, hallitus, ideasinko, laajakaista-ohjausryhmä ym.) sekä laaja elinkeinoasiamiehen tehtäväkenttä vievät paljon aikaa. Lisäksi uusien kunnan käyttöön ottamien sähköisten järjestelmien ja ohjelmistojen opettelu vie aikaa merkittävästi. Kehittämiskohteena eri toimijoiden osallistaminen konkreettiseen tekemiseen ja yhteistyöhön. Tukiperiaatteissa ja toimenpiteissä selkiyttämisen paikka, esim. hallien rakentaminen, lainan antaminen/yritykset. Myöntääkö kunta lainoitusta yrityksille, rakennuttaako halleja? Tehtävien ja toimenpiteiden priorisointia tehtävä edelleen enemmän; mitä tehtäviä voidaan jättää nykyisistä töistä mahdollisesti pois/siirtää jonkun muun tehtäväksi ja mitkä tehtävät ovat ydintehtäviä? 6 Valtuuston ja elinkeinolautakunnan asettamien tavoitteiden toteutuminen Kärkihankkeet , TOP 6 (ks. elinkeino- ja matkailukohdat): Kunnan kiinteistöt kuntoon Valtatie 13, kiertoliittymän hyödyntäminen: Kiviniemi, lähialueen liiketontit, golf-kentän ympäristö Kiviniemen alueen osalta vuonna 2016 on tehty maisemointityötä, raivattu metsää vesistön näkyvyyden ja ilmeen parantamiseksi, kunnostettu aluetta ja matkailuauto -parkkipaikkoja. Kiviniemen leirintäalueen vuokrasopimus on päättynyt vuoden 2016 lopussa. Lapaskankaan teollisuusalueella on käytössä n. 10 ha:n teollisuustonttialue mahdollisille yritysten uusille teollisuusrakentamisprojekteille. Joitakin tiedusteluja ja rakennushankkeita on suunnitteilla alueelle yritysten ja kunnan toimesta, mm. Lapaskankaan puu- ja energiaterminaali. Väestön terveys ja hyvinvointi-hanke: "Kangasniemi liikkumaan, ennaltaehkäisevä ote" Tie- ja tietoliikenneyhteyksien todellinen hyödyntäminen, etätyön mahdollistaminen, uusien teknisten ratkaisujen selvittäminen ja toteuttaminen Laajakaista-hankkeen kautta on toteutettu nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista kuntaan. Runkoverkko valmistui pääosin vuoden 2014 loppuun mennessä. Osa runkoverkkoa rakennettiin

11 11 vielä keväällä 2015 ELY-lupien pitkän odotusajan takia. Rakentajana toimi Mikkelin Puhelin Oyj. Verkko kattaa kirkonkylän lisäksi alueet keskustasta Mikkeliin päin Vuojalahden kautta Harjunmaahan, keskustasta Simpiänniemeen sekä keskustasta Hännilään. Mittaa verkolle tuli noin 50 kilometriä. Liittyjiä MPY:n eri palveluihin saatiin hienosti, yhteensä n (tavoite 300). Potentiaalisia liittyjiä on aktivoitu mukaan palvelujen piiriin ja aktivointia jatkettiin edelleen myös vuoden 2016 aikana. Nyt toteutettu laajakaistaverkko oli osa valtioneuvoston Laajakaista kaikille - hanketta. Elinkeinotoimi on ollut hankkeen aktivaattori ja käynnistäjä kunnassa. Kunta varasi vuoden 2016 sekä vuoden 2017 talousarviossa euron rahoituksen 3 langattomasta laajakaista-tukiasematoteutuksesta kunnassa. MPY toteutti kyselyn, jossa kiinnostuneita palvelulle saatiin vain 2 henkilöltä. Lisäksi Hirvensalmessa toteutettu pilotti-projekti ei onnistunut. Liittyjiä langattomaan laajakaista-palveluun ei ole riittävästi. Laajakaista-asiaa on pohdittava nyt uudesta näkökulmasta. Saadaanko kyliä mukaan (asiakkaita) kiinteän laajakaista(runko)verkon toteutuksiin, löytyykö kunnasta taloudellisia resursseja runkoverkon toteuttamiselle jne. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä hanke esim. yritysideakilpailu Pääpaino on ollut rantatorin kehittämistoimissa sekä Puulan markkinointimateriaalin/videoiden tekemisessä (Kahdeksan tarinaa Puulalta). Pienemmissä projekteissa ja toimenpiteissä on edistetty myös Käräjäniemen venesataman ja Kiviniemen alueen kehittämistä. Kangasniemeläisten yritysten palvelujen löytämistä on pyritty edesauttamaan projektissa, jossa on tehty kunnan nettisivuille uusi yrityspalveluhakemisto-sovellus. Hakemistosta kangasniemeläisten yritysten tarjoamat palvelut ja tuotteet löytyvät nyt paremmin eri palveluhakusanoilla palveluja etsiville. Puulavesi maakuntajärvemme Puulaveden/Puulan osalta on käynnistetty markkinointitoimenpiteitä. Kunnassa on toteutettu Maastokuvaus Oy:n Mika Viitasen ja Peltsi Peltolan kanssa markkinointivideo-sarja (8 videota) yhdessä Hirvensalmen ja Mikkelin kanssa. Videoissa on kerrottu 8 tarinaa Puulalta ja tuotu alueen erityisyyttä ja omaleimaisuutta esille monikanavamarkkinointia (some) hyödyntäen. Kuvauksia on tehty vuoden 2016 aikana. Käräjäniemen toiminnan kehittämiseksi on perustettu Käräjäniemen satamaosuuskunta, joka vastaa jatkossa alueen kehittämisestä. Kunnan ja satamaosuuskunnan välillä on käyty neuvotteluja mm. rahoituksesta ja vuokrasopimuksen sisällöstä sekä kehittämistoimenpiteistä satama-alueen osalta. Käräjäniemen satamaosuuskunta on hakenut kunnalta lainaa kehittämistoimenpiteitä varten. Kunta odottaa edelleen satamaosuuskunnan tekevän ja jättävän tukihakemuksen liiketoimintasuunnitelmineen Veejjakaja ry:lle ja päätöstä Veejjakajalta rahoituksen myöntämisestä satamaosuuskunnalle. Puulaveden ja Kyyveden osalta kunta on mukana Itä-Suomen kalatalousryhmän Etelä-Savon maakunnassa toteutettavassa kehittämisohjelmassa. Hankkeessa pyritään lisäämään järvikalastusmahdollisuuksia, kehittämään kalastusmatkailua ja antamaan yrityksille ja yhdistyksille hankkeistusneuvontaa Leader/Veejjakaja ry:n hankkeille. Vuonna 2016 on käynnistetty suunnittelu Etelä-Savon, Puulan ja Kyyveden vesistöjen ja koskien kunnostamiseen, kalatalouteen, kalastusmatkailuun liittyvien hankkeiden toteuttamiseksi. Kunta/elinkeinotoimi ja tekninen toimi ovat olleet näissä suunnitteluissa mukana. Hanke on käynnistymässä v

12 12 ELINKEINOLAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Sitovat tavoitteet: Vaikuttavuustavoitteet: Kunnan elinvoimaisuuden lisääminen Mittari Muuttovoittoinen kunta Tavoitetaso Kuntaan muuttaneet vs. poismuuttaneet Toteutuminen Tuotantotavoitteet: Rakennuslupien määrä Rakennuslupien määrä Myönnetyt rakennusluvat 2015: -Asuinrakennus: 6 kpl -Lomarakennus:15 kpl -Rivi/kerrostalo: 0 kpl -Liike/teoll.rak.: 0 kpl Valmistuneet 2015: -Asuinrakennus:4 kpl -Lomarakennus:15 kpl -Rivi/kerrostalo: 0 kpl -Liike/teoll.rak: 0 kpl -Uudet työpaikat -Uudet yritykset Myönnetyt rakennusluvat 2016: -Asuinrakennus: 5 kpl -Lomarakennus: 16 kpl -Rivi/kerrostalo: 0 kpl -Liike/teoll.rak.: 1 kpl Valmistuneet 2016: -Asuinrakennus: 12 kpl -Lomarakennus: 24 kpl -Rivi/kerrostalo: 0 kpl -Liike/teoll.rak: 0 kpl 50/vuosi 20/vuosi (brutto) +32 (brutto) Olemassa olevien tietojen pohjalta uusia yrityksiä on ajalla syntynyt 32 kpl ja uusia työpaikkoja 48 kpl (brutto). TE-toimiston kautta uusia starttirahapäätöksiä oli kertynyt yhteensä 10 kpl. Yhdistysten osalta on investointien rahoitushankkeita/-projekteja (ELY, Veejjakaja) ollut yhteensä 10 kpl. Yritysten oman rahoituksen/ely/tekes -rahan kautta toteutettuja kehittämisprojekteja on ollut käynnissä yhteensä 6 kpl kunnassa. Yrityskäyntejä yrityksissä tarkastelujaksolla on ollut yhteensä n. 50. Lisäksi yritysneuvontatilanteita ja yrittäjätapaamisia on ollut kunnantalolla n. 50. Puhelinneuvontaa ja -kontaktointia on ollut viikoittain. Yrityskohtaisten kehittämissuunnitelmien tekoon ei ole jäänyt aikaa, ne eivät ole toteutuneet. Yrityskartoituksia on tehty elinkeinoasiamiehen toimesta 5 yritykseen. HUOM! Elinkeinotoimen talouden toteumatiedot v esitellään elinkeinolautakunnalle seuraavassa kokouksessa tilinpäätöksen valmistuttua. Kangasniemen kunta Jukka Siikonen elinkeinoasiamies