JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sivu 35 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Aika klo 17:06-20:51 Paikka Hotelli Arinan kabinetti, Oulu Käsitellyt asiat Sivu 35 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 36 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 37 Maarita Mannelinin eroanomus varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan kurinpitojaoston jäsenyydestä 5 38 Pyhäselän koulun rehtorin viran aukijulistaminen 6 39 Louhiojan koulun rehtorina toimivan luokanopettajan valinta 7 40 Jaakko Majavaaran eroanomus talouspäällikön virasta alkaen 8 41 Helvi Lehtosen stipendirahaston käyttö vuonna Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimen myöntämät Joensuun kaupungin lahjoitusrahastojen vuosituotosta jaettavat stipendit 43 Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen osavuosikatsaus Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys 45 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma Niinivaaran koulun nimenmuutos Karhunmäen kouluksi Tuntiperusteinen laskutus Niinivaaran vuoropäiväkodissa Yksityisen päivähoidon palveluraha alkaen Varhaiskasvatuslakiin tulevien muutosten toteuttaminen alkaen Tiedotusasiat Viranhaltijoiden päätökset 31

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Läsnä Ketonen Matti puheenjohtaja Asikainen Katja jäsen Laasonen Jenni jäsen Puhakka Antero jäsen Rämänen Pirjo jäsen Räty Heino varapuheenjohtaja Toivanen Ville jäsen Väänänen Mauno varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Turtiainen Anu-Helena pöytäkirjanpitäjä Liuski Päivi päivähoidon johtaja Poistui 49 käsittelyn jälkeen klo 20:00 Poissa Hyökki Sirpa jäsen Hölttä Harri jäsen Ojalammi Mari jäsen Riikonen Jarkko jäsen Kähkönen Paavo nuorisovaltuuston edustaja Allekirjoitukset Matti Ketonen puheenjohtaja Anu-Helena Turtiainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Antero Puhakka pöytäkirjan tarkastaja Pirjo Rämänen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen hallintopalvelujen toimistossa, os. Sirkkalantie 12 A, 2. krs., tiistaina klo Pöytäkirjanpitäjä Anu-Helena Turtiainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus VARKOLK Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta VARKOLK Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Antero Puhakka ja Pirjo Rämänen.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Maarita Mannelinin eroanomus varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan kurinpitojaoston jäsenyydestä 7715/ /2016 VARKOLK Kaupunginvaltuusto on myöntänyt Maarita Mannelinille eron varhaiskasvatusja koulutuslautakunnan jäsenyydestä Maarita Mannelinin on pyytä nyt eroa myös varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisesta ku rin pi tojaos ton jäsenyydestä välittömästi. Lautakunta valitsee Maarita Mannelinin seuraajan. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää myöntää eron Maarita Man nelinil le varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisesta kurinpitojaoston jä senyy des tä välittömästi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta päätti valita varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan kurinpitojaoston jäseneksi Maarita Mannelinin tilalle Jenni Laasosen. Liitteet 1 Maarita Mannelinin eroanomus varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan kurinpitojaoston jäsenyydestä

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Pyhäselän koulun rehtorin viran aukijulistaminen 7724/ /2016 VARKOLK Pyhäselän koulun rehtori Jorma Kuikalle myönnettiin ero virastaan lautakunnan kokouksessa , 16. Virkaan (nro 51378) kuuluvat myös Pyhäselän lukion reh to rin tehtävät. Pyhäselän koulussa ja lukiossa on yhteensä n. 400 oppilasta. Vi ran täyttö on välttämätöntä. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää julistaa Pyhäselän koulun reh torin viran (nro 51378) avoimeksi kahden viikon hakuajalla alkaen. Vir ka täy te tään alkaen. Ennen kuin Pyhäselän kou lun rehtorin virka lai tetaan julkiseen hakuun ja täytetään toistaiseksi, var hais kas va tus- ja kou lu tus keskus varmistaa, että viran täytöstä huolimatta Joen suun kaupungilla on tarjota so vel tu via rehtoritehtäviä kaupungin vakituisessa pal ve luk ses sa jo oleville reh toreil le myös silloin, mikäli Norssin toiminta Joen suus sa laajenee. Mikäli viran va kitui nen täyttäminen ilmeisesti vaarantaisi tä män, viran täyttömenettely har kitaan viranhaltijoiden toimesta, heidän toi mi val tan sa puitteissa ja tar koituksenmukaisesti uudelleen Hyväksyttiin yksimielisesti.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Louhiojan koulun rehtorina toimivan luokanopettajan valinta 7723/ /2016 VARKOLK Louhiojan koulun rehtorina toimivan luokanopettajan virka nro on ollut haet ta va na ajalla Virkaa on hakuaikana hakenut 7 hen kilöä. Hakuasiakirjojen perusteella haastatteluun valittiin Antti Eteläpää, Mauri Lei nonen ja Sari Martikainen suoritetuissa haastatteluissa mukana olivat var hais kas va tus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Matti Ketonen, var haiskas va tus- ja koulutuslautakunnan jäsenet Pirjo Rämänen ja Ville Toivanen, suunnit te li ja Kirsi Asikainen ja varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää valita Louhiojan koulun reh to rina toimivan luokanopettajan virkaan nro KM Antti Eteläpään alkaen. Antti Eteläpäällä on kokemuksen ja koulutuksen perusteella parhaat edelly tyk set hoitaa Louhiojan koulun rehtorina toimivan luokanopettajan virkaa. Hyväksyttiin yksimielisesti.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Jaakko Majavaaran eroanomus talouspäällikön virasta alkaen 7707/ /2016 VARKOLK Jaakko Majavaara anoo eroa Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen talouspäällikön virasta (nro ) alkaen. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää myöntää eron Jaakko Majavaaralle Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen talouspäällikön virasta (nro ) alkaen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 2 Jaakko Majavaaran eroanomus talouspäällikön virasta alkaen

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Helvi Lehtosen stipendirahaston käyttö vuonna / /2013 VARKOLK Helvi Lehtosen stipendirahaston pääoma koostuu Helvi Lehtosen laati mal la testamentilla Pyhäselän kunnalle luovutetusta omaisuudesta. Pyhäselän kun nan liityttyä kuntaliitoksella Joensuun kaupunkiin rahasto on siirtynyt Joensuun kaupungin hallintaan. Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helvi Lehtosen stipendirahaston sään nöt Sääntöjen 1:n mukaan rahaston tarkoituksena on Joensuun kaupungin Pyhäselän kaupunginosassa asuvien lahjakkaiden ja vä hä va raisten opiskelijoiden avustaminen. Yleisestä korkotasosta johtuen rahastolle ei ole kertynyt tuottoa vuon na Sääntöjen 2:n mukaan rahastoa kartutetaan jakamatta jääneellä pää oman korko tuo tol la. Valmistelija: talouspäällikkö Jaakko Majavaara Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että Helvi Lehtosen sti pen di rahas tos ta ei jaeta avustuksia vuonna Hyväksyttiin yksimielisesti.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimen myöntämät Joensuun kaupungin lahjoitusrahastojen vuosituotosta jaettavat stipendit 294/ /2013 VARKOLK Kaupunginvaltuusto on yhdistänyt Stipendirahaston Joensuun kau pun gin lahjoitusrahastoksi. Joensuun kaupungin lahjoitusrahaston tarkoituksena on 1. Apurahojen myöntäminen yleis- ja ammattikoulutukseen, sosiaali-ja terveyslautakunnan huostassa olleille lapsille ja nuorille taikka Joensuun kau pungis sa vakituisesti asuville varattomille tai vähäosaisille nuorille. 2.Vähäosaisten oppilaiden opintojen tukemiseen sekä opinnoissaan erikoisen hy vää edistystä osoittaneiden oppilaiden palkitseminen ja 3. Vähäosaisten oppilaiden taide- ja kulttuuriopintojen tukeminen sekä opin noissaan erikoisen hyvää edistystä osoittaneiden oppilaiden palkitseminen. Joensuun kaupungin lahjoitusrahastojen varojen käytöstä sääntöjen mukaisiin tar koi tuk siin päättävät sosiaali- ja terveyslautakunta, varhaiskasvatus- ja kou lutus lau ta kun ta ja kulttuurilautakunta siinä suhteessa kuin kunkin hoidettavaksi jää vien lahjoitusrahastojen varallisuuserien yhteismäärät osoittavat laa di tus sa tilinpäätöksessä. Lahjoitusrahastojen tuotto varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan hoi det ta vana olevissa stipendirahastoissa vuonna 2015 on talous- ja strategiayksikön il moituk sen mukaan 42695,11 euroa. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää myöntää Joensuun kaupungin lah joi tus ra has ton varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan osuudesta stipendejä pyö ris tet ty nä seuraavasti: Joensuun lyseon peruskoululle Joensuun lyseon lukiolle ja Joensuun lyseon lukion aikuislinjalle Joensuun yhteiskoulun lukiolle Joensuun Niinivaaran koululle Pataluodon koululle Utran koululle Konservatoriolle Ala-aste Enon koulu, luokat 1-6 Enon koulu, luokat ,oo euroa 5649,00 euroa 11233,00 euroa 220,00 euroa 176,00 euroa 6030,00 euroa 2470,00 euroa 2298,00 euroa 655,00 euroa 1234,00 euroa Ala-asteen stipendirahasta osoitetaan Niinivaaran koululle 260,00, Rantakylän kou lul le 400,00, Noljakan koululle 400,00, Nepenmäen koululle 400,00, Marjalan kou lul le 260,00, Karsikon koululle 310,00, Heinävaaran koululle 260,00.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Stipendejä on yhteensä jaettavissa euroa eli 76,70 % Joensuun kaupungin lah joi tus ra has ton vuosituotosta. Hyväksyttiin yksimielisesti.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen osavuosikatsaus / /2016 VARKOLK Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan vuoden 2016 talousarvion tu los aluekoh tai set toteumat (toimintakate) ajalta ovat seuraavat (suluissa vuo den 2015 vastaavan ajankohdan tilanne): 410 Koulutuspalvelut 22,4 % (21,2 %) 440 Päivähoitopalvelut 23,7 % (23,2 %) 470 Konservatorio 21,1 % (20,3 %) 490 Kansalaisopisto 8,4 % ( 6,3 %) Yhteensä 22,5 % (21,6 %) Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan kuluvan vuoden talousarvioon on tehty (Kau pun gin val tuus to , 25) seuraavat muutokset: Koulutuspalvelut, KP 4103 (Erityispalvelut), tilakustannuksista on vähennetty vuodenvaihteessa tapahtuneiden tilamuutosten vuoksi. Koulutuspalvelut, KP 4108 (Kotikuntakorvaukset), toimintatuotot ja- kulut on kor jat tu kuluvan vuoden todellisen tilanteen mukaisiksi. Kustannuspaikan toimin ta ka te kasvoi Kuluvan vuoden talousarvion laadintavaiheessa ei ol lut tiedossa vuoden 2016 lopulliset kotikuntakorvaukset. : Koulutuspalveluiden talousarvion toimintakate kasvoi yhteensä Muiden tulosalueiden talousarvioihin ei ole tehty muutoksia. Koulutuspalveluiden talouden toteuma on 1,2 % huonompi kuin edellisen vuoden vas taa vana ajankohtana. Toimintatuottojen toteuma oli 107,1 %. Toimin ta tuo tot ovat lähes kokonaan hanketoimintaan osoitettua, ta lous ar vion ulko puo lis ta rahoitusta. Toimintatuotot parantavat ta lou den toteumaa mer kit täväs ti ja yo. toteuma antaa virheellisen kuvan talouden todellisesta tilanteesta. Ilman hankerahoituksen osuutta talouden toteuma maaliskuun lopussa oli 23,2 %. Toimintakulut ovat euromääräisesti kasvaneet n viime vuoden vastaavaan ajankohtaan näh den. Mer kit tä vin tä toimintakulujen kasvu on ollut yhteisten palvelujen vastuualueella. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toimintakulut ovat lähes viime vuoden vastaavan ajankohdan tasolla. Talouden toteumassa on huomattava, että koulukuljetuskustannukset näkyvät ta lou den toteumassa n. kuukauden viiveellä. Maaliskuun lopun tilanteen perusteella koulutuspalvelujen talous näyttää to teutu van talousarviomäärärahoilla järjestettävän toiminnan osalta talousarvion mu-

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta kai ses ti. Selvitys Koulutuspalveluiden talouden toteumasta liitteenä. Päivähoitopalveluiden talouden toteuma on 0,5 % heikompi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Toimintatulojen kertymä maaliskuun lopussa oli suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Toimintakulut oli vat maaliskuun lopussa n suuremmat kuin vuonna Henkilöstömenot ovat pienentyneet n Yksityisen päivähoidon kustannukset ovat kasvaneet n Sisäiset vuokr at ovat kasvaneet n Muilta osin toimintakulujen kasvu se lit tyy varahenkilöstön kustannusten kasvulla (n /vuosi) ja kustannusten laskutuksen muutoksella. Aiemmin hen ki lös tö yk sik kö on laskuttanut varahenkilöstön kustannukset satunnaisesti muu ta man kerran vuodessa. Nyt kustannukset hoidetaan sisäisinä tasaerinä kuu kau sit tain. Maaliskuun lopun tilanteen perusteella päivähoitopalvelujen talous näyttää toteu tu van talousarvion mukaisesti. Selvitys Päivähoitopalveluiden talouden toteumasta liitteenä. Konservatorion talouden toteuma on 0,8 % heikompi kuin edellisen vuoden vastaa va na ajankohtana. Euromääräisesti toimintakate on n suurempi kuin vuot ta aiemmin vastaavana ajankohtana. Toimintatuloja on kertynyt n enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna Toimintakulut ovat vastaavasti n suuremmat kuin vuotta aiemmin. Toimintakulut ovat kasvaneet henkilöstömenojen ja ICT-kustannusten osalta. Maaliskuun lopun tilanteen perusteella konservatorion talous näyttää toteutuvan ta lous ar vion mukaisesti. Selvitys Konservatorion talouden toteumasta liitteenä. Kansalaisopiston talouden toteuma on 2,1 % heikompi kuin edellisen vuoden vas taa va na ajankohtana. Kurssimaksutuloja on kertynyt mennessä n viime vuotta vähemmän. Toimintakulut ovat kokonaisuutena viime vuoden tasolla. Henkilöstömenot ovat n viime vuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmät. Sisäiset vuokrat ja ICT-kustannukset ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna. Sisäisten vuokrien jakoa opiston ja Yhteiskoulun lukion kesken selvitetään. Maaliskuun lopun tilanteen perusteella kansalaisopiston talous näyttää to teu tuvan talousarvion mukaisesti. Selvitys Kansalaisopiston talouden toteumasta liitteenä. Selvitys talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta liitteenä. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen, talouspäällikkö Jaakko Majavaara

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen ajalta Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 3 Talouden toteuma (3,2016), Perusopetus ja tukipalvelut 4 Talouden toteuma (3,2016), Lukiokoulutus 5 Talouden toteuma (3,2016), Päivähoitopalvelut 6 Talouden toteuma (3,2016), Konservatorio 7 Talouden toteuma (3,2016), Kansalaisopisto 8 Talouden toteuma (3,2016), Yhteenveto 9 Toiminnallisten tavoitteiden toteuma

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys 4351/ /2014 VARKOLK Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys on osa rakennemuutosohjelmaa ja se liittyy lasten ja nuorten kärkihankkeen osioon Tukea tarvitsevien kasvatus- ja opetusjärjestelyt. Selvityksen painopisteenä on perusopetus. Selvitystä on päivitetty vuodesta 2014 alkaen noin puolivuosittain. Siinä on tarkas tel tu pienluokkamuotoiseen toimintaan käytettyjen re surs sien koh den ta mista varhaisempaan tukeen, erityisen tuen oppilaiden mää rän kehitystä, Hon kalam pi kes kuk ses sa opiskelevien joensuulaisten op pi lai den opetuksen jär jes tä mises tä aiheutuvia kustannuksia, sairaalaopetuksen kus tan nuk sia sekä nyt vii meisim mäk si lisättyä koulunkäynninohjaajien määrän ke hi tys tä perusopetuksessa. Lukuvuoden lopussa Joensuussa käytettiin 1269 vvt (64,5%) pien luokka muo toi seen opetukseen ja 697 vvt (35,5%) osa-aikaiseen erityisopetukseen. Lu ku vuo den suunnitelman mukaan pienluokkamuotoiseen ope tukseen on suunniteltu käytettävän 1344 vvt (66,6%) ja osa-aikaiseen eri tyis ope tukseen 675,5 vvt (33,4%). Em. lukujen mukaan pienluokkamuotoiseen opetukseen käy te tään lukuvuonna jopa hieman enemmän resursseja kuin edel lise nä vuonna. Kohdissa c ja d selvitetyt Honkalampikeskuksen kustannusten laske mi nen ja sairaalaopetuksen opetuspäivien väheneminen kuitenkin selittävät tä tä, koska kaupungin tasolla nämä em. ovat vaatineet erityisluokanopettajien, psy ko lo gien, kuraattoreiden ja ohjaajien lisäresurssointia. Vuoden 2014 osalta erityisen tuen oppilaiden määrä on Joensuussa laskenut 8,5%:sta 7,8%:iin. Vastaavasti tehostetun tuen määrä on noussut 6,6%:sta 7,9%:iin. Vuonna 2015 joensuulaisten erityisen tuen oppilaiden määrä on hienok sel taan taas kasvanut (8,1%), samalla tehostetun tuen oppilaiden määrän jat kaes sa kasvuaan (10,2%). Valtakunnallisesti erityisessä tuessa vuonna 2014 on ol lut 7,3% ja tehostetussa tuessa 7,5%. Vuoden 2015 valtakunnalliset lukemat sel viä vät kesäkuussa Syyslukukauden 2015 osalta Honkalampikeskuksen koulussa opiskelevien joensuu lais ten oppilaiden koulukustannukset verrattuna syyslukukauteen 2014 ovat las ke neet lähes Lukuvuodelle kustannussäästö näyttäisi siis ole van n Jo usean vuoden ajan varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus on tar kas tel lut perusopetuksen aloittavien kehitysvammaisten oppilaiden osalta huo lel li ses ti mahdollisuutta järjestää heidän opetus kaupungin omana toi min tana Honkalampikeskuksen koulun sijaan. Yhä useampi oppilas onkin aloittanut pe rus ope tuk sen sa kaupungin kouluissa. Kun Honkalampikeskuksen koulussa päät ti perusopetuksensa keväällä 2015 kohtuullisen suuri määrä oppilaita, ei Hon ka lam pi kes kuk sen kouluun ole heidän tilalleen tullut uusia oppilaita ja op pilai den väheneminen näkyy selkeästi myös kaupungille kustannusten las ke mi sena. Vuonna 2014 sairaalan sijaintikunnalle tuli lakisääteiseksi järjestää sai raa la opetuk sen avo-opetusta sen alueella oleville oppilaille, jotka tarvitsevat kunnan koulu toi men tarjoamien tukitoimia voimakkaampaa tukea. Tämän seurauksena

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta avo-ope tuk seen palkattiin kaksi uutta erityisluokanopettajaa neljän eri tyis luokan opet ta jan lisäksi. Tämä selittää opetuspäivien määrän kohoamista vuodesta 2014 alkaen. Kuitenkin sekä joensuulaisten lasten että nuorten psykiatrinen osas to-ope tus ja avo-opetus (mitattuna sairaalaopetuspäivinä) ovat syksyn 2015 ai ka na kääntyneet laskuun. Kun huomioidaan kevätlukukauden pituus suhteessa syys lu ku kau den pituuteen, voidaan todeta, että sairaalaopetuspäivät ovat syyslu ku kau del la 2015 laskeneet 88 sairaalaopetuspäivällä verrattuna ke vät lu ku kauteen Täten Varkon opetuskustannusten säästö on e (n. 250e/ vrk -> 88 x 250e), jonka lisäksi osastolla olevien oppilaiden eri kois sai raan hoi to kus tannus ten vähenemisestä aiheutuneet säästöt sosiaali- ja terveyspuolelle ovat noin n e (88 x 600e). Koska hoitopäivien määrän laskeminen ajoittuu samaan ai kaan perusopetuksen EMO toiminnan voimakkaan lisäresursoinnin kanssa, voi daan vetää varovaisia johtopäätöksiä EMO toiminnan lisäresursoinnin olleen oi kean suun tais ta. Tarkemmin em. tarkastelun ja kehittämistoiminnan tulokset käyvät ilmi luvusta 4. Tekstissä erot tu vat punaisella muutokset edelliseen vuonna 2015 päivitettyyn sel vi tyk seen. Valmistelija: palvelupäällikkö Katja Pussinen Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi Erityistä tukea tar vit se vien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä kos ke van selvityksen ja lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Lautakunta toteaa yksimielisenä kantanaan, että koulupsykologi-, koulukuraattori- ja varhaiskasvatuksen perheohjaajaresurssit tulee säilyttää kaupungin omana toimintana. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 10 Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys 2016

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma / /2014 VARKOLK Opetushallitus on laatinut yhteisen mallin ja työkalun kunnissa tapahtuvan strate gi sen suunnittelun tueksi. Paikallinen koulutuksen järjestäjän ke hit tä mis suunni tel ma eli KuntaKesu yhdistää kunnan omat kehittämistarpeet valtakunnallisiin ke hit tä mis lin jauk siin ja toimii paikallisen kasvatus- ja koulutuspoliittisen kes kuste lun käynnistäjänä. Koulutuksen tarkoitus on tuoda samaan pöytään var haiskas va tus- ja koulutustoimen johtavia virkamiehiä ja päätöksentekijöitä. Kun take su on siis opetuksen ja koulutuksen järjestäjän paikallinen ke hit tä mis suun nitel ma, jonka tavoitteena on parantaa oppilaiden oppimista, henkilöstön osaamis ta, kestävää hyvinvointia ja johtamista. KuntaKesu on mainio tilaisuus kehittää paikallisesti tai seudullisesti sellaista varhais kas va tus- ja ope tus toi men strategiaa, jolla otetaan vastaan tulevaisuuden haas teet: tuleva var hais kas va tus la ki, uudet esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat se kä uudistuva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Kou lutus on käytännönläheistä, ja keskustelevan työtavan ansiosta erilaisista taus toista tuleva ryhmä antaa asioil le laajan näkökulman. Kehittämiseen tarvitaan kaikkien näkemystä, ja reh to rei den/päi vä hoi don lähiesimiehien mukanaolo sitouttaa pai kal li sen ke hit tä mis suun ni tel man laadintaan. Hyvä yhteys luot ta mus hen ki löihin jo päätösten val mis te lu vai hees sa takaa parhaan lopputuloksen. KuntaKesuKuntoon-koulutusohjelman on tuottanut Opetus- ja sivistystoimen asian tun ti jat Opsia ry yhdessä Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutin, OAJ:n, Suo men Rehtorit ry:n sekä Pro Practica Oy:n kanssa. Alustavasti on sovittu koulu tus ti lai suu det järjestettäväksi Joensuussa , ja Opetushallitus rahoittaa koulutusohjelman eikä edellytä rahoitusta kunnalta. Esi- ja perusasteen opetussuunnitelmatyön suunnitelma tehdään seudullisesti, jo ten tätä yhteistyötä on mielekästä jatkaa myös yhteisen seudullisen kou lu tuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmana ( SeutuKesu). Mukana ovat siis samat kun nat (Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi), jot ka ovat sitoutuneet seudulliseen opetussuunnitelmatyöhön. Tarkoituksena on sitoa SeutuKesu mukaan seudulliseen opetussuunnitelmatyöhön. Valmistelija: aluevastaava Anu-Helena Turtiainen Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää lähteä mukaan seudulliseen kehittämissuunnitelmaprosessiin sekä päättää Joensuun osalta osallistujat. Hyväksyttiin yksimielisesti. Päätettiin valita osallistujiksi lautakunnasta Matti Ketonen, Ville Tahvanainen ja

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta VARKOLK Katja Asikainen. Viranhaltijoista osallistujiksi valittiin Mauno Väänänen, Katja Pussinen, Anu-Helena Turtiainen, Päivi Liuski, Juha Hakkarainen, Piia Silventoinen-Litja, Jorma Kuikka, Antti Ikonen, Timo Alanko, Petri Lehikoinen, Liisa Välitalo ja Satu Huttunen. Seudullisen strategian työstäminen jatkuu 2. vaiheessa (liite), jonka tavoitteena on konkreettisen seudullisen toimintaohjelman tekeminen. Toisen vaiheen koulutus järjestetään Joensuussa: 1.Koulutusjakso: 29.9 (vir ka mie het) ja 30.9 (virkamiehet ja päättäjät) ja 2.Koulutusjakso: 4.11 (virkamiehet) ja 5.11 (virkamiehet ja päättäjät). Valmistelija: aluevastaava Anu-Helena Turtiainen Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää osallistua Joensuun seudun varhais kas va tus- ja koulutustoimen kehittämissuunnitelman 2. vaiheeseen ja päättää Joensuun osalta luottamushenkilöosallistujat. Hyväksyttiin yksimielisesti. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnasta osallistujiksi valittiin Matti Ketonen, Antero Puhakka ja Heino Räty. VARKOLK Joensuun seudun seitsemän kuntaa (Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Lipe ri, Outokumpu ja Polvijärvi) osallistuivat Opetushallituksen rahoittamaan koulu tus ko ko nai suu teen, Seutu KeSuun, jonka aikana valmisteltiin Joensuun seudul le kas va tuk sen ja koulutuksen toimintaohjelma. Kunnista seudullisen toi minta oh jel man laatimiseen ovat osallistuneet sivistysjohtaja, hallinnon virkamiehiä, reh to rei ta, varhaiskasvatuksen esimiehiä ja luottamushenkilöitä. Joensuun seudun ope tus suun ni tel ma 2016 ja laadittava varhaiskasvatussuunnitelma 2017 ovat tä män toimintaohjelman toteutusta. Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelman tarkoituksena on toteuttaa uuden opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman vaa timat uudistukset seudullisena yhteistyönä yhdistämällä kehittämisen resursseja. Ta voit tee na on jatkaa ja syventää seudullista yhteistyötä yhteisesti sovittavista asiois ta, pyrkimyksenä taata seudullisesti yhtenäinen ja laadukas var hais kas vatus sekä esi - ja perusopetus. Toimintaohjelma astuu voimaan Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelman toteutumisesta ja arvioinnista vastaa seudun sivistysjohtajien ryhmä. Sivistysjohtajat vastaavat tie dot ta mi ses ta, ohjelman jalkauttamisesta ja tarvittavien toimenpiteiden toteu tu mi ses ta omassa kunnassaan. Luottamushenkilöt tekevät tarvittavat päätökset sivistysjohtajien esittelyn pe-

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta rus teel la. Seudulliset työryhmät toimivat sivistysjohtajien ohjeistuksen mu kaises ti ja edesauttavat toimintaohjelman toteutumista. Sivistysjohtajien työ ryhmän vastuulla on toimintaohjelman arvioinnin toteuttaminen vuosittain. Sivistysjohtajat raportoivat lautakunnille kahden vuoden välein kehittämistyön to teu tu mi ses ta ja toimintaohjelman tilanteesta. Toimintaohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen hankitaan rahoitusta eri rahoi tus läh teis tä ja osa katetaan omalla rahoituksella. Mahdollinen kuntien omavas tuu osuus jaetaan aiemman käytännön mukaisesti siten, että Joensuun osuus on puolet (50%) ja muiden kun tien osuus on puolet (50%). Joensuun osalta edellä mainittu osuus katetaan var hais kas va tus- ja koulutuskeskuksen talousarviosta. Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: 1. Pedagoginen kehittäminen Joensuun seudun kunnat sitoutuvat tekemään yhteistyötä kasvatus- ja kou lu tussek to rin kehittämiseksi asettamalla yhteisiä tavoitteita, laatimalla yhteisiä suunni tel mia, resursoimalla yhdessä kehittämistyötä ja hankkimalla rahoitusta eri rahoi tus läh teis tä. Toimenpiteet: Jalkautetaan varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmauudistukset to del li sek si muutokseksi yksiköiden toimintatavoissa. Palkataan toiminnan koor di noin tia ja kehittämistä varten yhteistä henkilöstöä. Henkilöstön palk kaukseen haetaan ulkopuolista rahoitusta. 2. Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutusyhteistyötä on kehitetty Opetushallituksen rahoittamilla ns. Osaa va- hankerahoilla ja kunnat sitoutuvat jatkamaan seudullista täy den nyskou lu tus ta hankerahoituskauden päätyttyä. Toimenpiteet: Kartoitetaan työntekijän ja työnantajan koulutustarpeet.otetaan käyt töön uusia koulutusmuotoja ja hyödynnetään seudun osaaminen ja ver kostot. 3. Mediakeskus Joensuun mediakeskuksen yhteydessä toimiva Joensuun seudun mediakeskus oh jaa varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden opetusteknologian käyttöä. Sen tehtävänä on kouluttaa henkilöstöä, avustaa teknologian hankinnassa, hank kia rahoitusta ja edistää uuden teknologian käyttöä kasvatus- ja ope tustyös sä. Mediakeskus tarjoaa asiantuntemusta uusien oppimisympäristöjen suunnit te luun ja jo olemassa olevien oppimisympäristöjen modernisointiin ja ke hit tämi seen uuden opetussuunnitelman oppimiskäsitteen mukaisesti. Mediakeskus hank kii rahoitusta ja kouluttaa henkilöstöä kaikissa seudun kunnissa. Koulutuksen ja tuen järjestämiseksi seudullisessa keskuksessa toimii kaksi ko kopäi väis tä työntekijää, joiden kustannukset jaetaan seudullisesti. Lisäksi kunnat voi vat palkata henkilöstöä seudulliseen Mediakeskukseen omalla tai yhteisellä han ke ra hoi tuk sel la.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Tietotekniikan opetuskäytön kehittäminen on hallituksen kärkihanke joka tarjoaa rahoitusta tieto ja viestintäteknologian - hankkeisiin. Joensuun seudun Media kes kus hakee aktiivisesti haettavana olevia rahoituksia. Toimenpiteet: Joensuun seudun Mediakeskus vastaa seudullisesti tieto ja viestin tä tek no lo gian käytön kehittämisestä varhaiskasvatuksessa- ja pe rus ope tukses sa 4. Opiskeluhuolto ja oppimisen ja kasvun tuki Seudun opiskeluhuollon tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden tar vit semien tukipalvelujen tuottaminen moniammatillisesti ja oikea-aikaisesti. Re surssia painotetaan varhaiseen vaiheeseen, elämänhallinnan taitojen kehittymistä tue taan arjessa, jolloin raskaan tuen palvelujen tarve vähenee. Jatketaan hyvää ja toimivaa yhteistyötä uudistuvien sosiaali - ja terveyspalvelujen kanssa. Tavoit tee na on lisäksi hyvien käytänteiden jakaminen ja seudullisten ohjeistusten ja suositusten tekeminen. Toimenpiteet: Seudun Tuki - ryhmä laatii mallin konsultatiiviselle, inklusiivista toi min ta ta paa edistävälle erityisopetukselle. Seudun Tuki-ryhmä tekee yh teistyö tä Siun Soten kanssa seudullisen oppilashuoltotyön toteuttamisessa ja ke hittä mi ses sä. Vaativan erityisen tuen oppilaiden opetuksen järjestämistä ke hi tetään seudullisesti yhteistyössä sairaalakoulun kanssa. 5. Monikielisten lasten varhaiskasvatus ja koulutus Eri äidinkieltä puhuvien ja eri kulttuureista tulevien lasten kotouttaminen hoi detaan alkuvaiheen tukea painottaen. Oman äidinkielen, suomi toisena kielenä ja us kon non opetus sekä tarvittavat tukitoimet toteutetaan kuntakohtaisesti. Tarvit taes sa kunnat konsultoivat ratkaisuissa toisiaan. Toimenpiteet:Perustetaan monikielisten lasten kasvatuksen ja koulutuksen yhtei nen vastuuhenkilöiden työryhmä (monikulttuurinen työryhmä), joka laatii uuden opetussuunnitelman mukaisen oppimissuunnitelmapohjan maa han muut taja op pi lail le. Työryhmä jakaa hyviä käytäntöjä ja oppimateriaaleja kuntien kesken. Kunnat voivat myös järjestää yhteistyössä kotikielen ja uskonnon opetusta etä yh teyk siä hyödyntäen. 6. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksen lähtökohtana on mahdollistaa oppilaille työelämässä tarvit ta vien taitojen ja valmiuksien oppiminen. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja kehittäminen sekä myönteinen asenne työtä ja työelämää kohtaan ovat yrittä jyys kas va tuk sen perusta. Toimenpiteet: Yrittäjyyskasvatuksen tukemiseksi järjestetään seudullisia kou lutuk sia ja työpajoja sekä tarjotaan apua koulu-yritys yhteistyön edistämiseen ja yrit tä jyys kas va tus foo ru mei den järjestämiseen. Parhaat käytänteet kootaan Pedanetiin Joensuun seudun opetussuunnitelman yhteyteen materiaalipankiksi. Kou lut nimeävät oman koulunsa yhteysopettajan, joiden kautta tieto ja ko kemuk set leviävät. Yrityskylä-toiminta on käytettävissä kuudesluokkalaisille Kuopios sa.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kulttuurikasvatus Kulttuurikasvatuksen tavoitteet on kirjattu seudulliseen var hais kas va tus suun nitel maan ja perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Toteutus kulttuuripolkuna ta pah tuu Joensuun lastenkulttuurikeskuksen - Pohjois-Karjalan las ten kult tuu river kos ton kautta. Jokaisen lapsen kulttuuripolun rakenne esiopetuksesta pe rusope tuk sen päättymiseen saakka on sama, mutta sisällöissä voi olla kunnittaisia ero ja. Toimenpiteet: Taataan jokaiselle seudun oppilaalle, esiopetuksesta peruskoulun päät ty mi seen saakka, kulttuuripolun vuosiluokkittainen toteutus. 8.Verkostoituminen ja luottamushenkilöyhteistyö Seudullista yhteistyötä tehdään kaikilla tasoilla. Yhteistyömuotoja ovat yhteiset kou lu tuk set, tapaamiset ja säännölliset toiminnan ohjauksesta vastaavien ta hojen kokoukset. Seudun kasvatuksen ja koulutuksen tärkeimmät yh teis työ kumppa nit ovat: Itä-Suomen yliopisto, AVI, Opetushallitus, Opetus- ja kult tuu ri mi niste riö sekä seudulla toimivat järjestöt. Toimenpiteet: Järjestetään säännöllisesti luottamushenkilöiden ja muiden yhteis työ ta ho jen foorumeita ja tapaamisia, joissa tuodaan esille kasvatuksen ja kou lu tuk sen tavoitteita ja tuloksia. 9.Toiminnan kehittäminen ja arviointi Joensuun seudun visiona on laadukkaan varhaiskasvatuksen, esi - ja pe rus opetuk sen tarjoaminen jokaisessa yksikössä. Vision toteutumiseksi laaditaan yh teinen arviointijärjestelmä, jota yksiköt käyttävät oman kehittämistyönsä vä li neenä. Arvioinnin välineinä käytetään oppilaille, huoltajille ja muille tahoille suunnattuja ky se ly jä tai muita arviointitiedon keräysmenetelmiä. Opetussuunnitelman toteutumista, kehittämistä ja arvioimista tehdään myös yk sik kö ta sol la vuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Yksiköistä saatu palaute ote taan huomioon kun seudun pedagoginen työryhmä arvioi ja kehittää Joen suun seudun opetussuunnitelmaa. Toimenpiteet: Seudullinen koordinaattori laatii seudullisen arviointijärjestelmän laa duk kaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisen välineeksi. Valmistelija: aluevastaava Anu-Helena Turtiainen Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hyväksyä Joensuun seudun kasva tuk sen- ja koulutuksen toimintaohjelman alkaen ja lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Toimintaohjelman resursointiin liittyvä mahdollinen omavastuuosuus katetaan varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen talousarviosta.

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 11 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Niinivaaran koulun nimenmuutos Karhunmäen kouluksi 7779/ /2016 VARKOLK Niinivaaran koulu toimii yhdessä Nepenmäen koulun kanssa samassa ra ken nukses sa Tikkamäellä. Molemmilla kouluilla on yhteinen rehtori, Nepenmäen koulun rehtori Jyrki Huusko. Karhunmäen koulurakennus valmistuu Karhunmäkeen mennessä. Karhunmäen koulun tulevia oppilaita on kolme ryhmää parhail laan Reijolan koulun yhteydessä ja Reijolan koulun alaisuudessa. Tulevana syk sy nä Karhunmäen alueelta tulee lisäksi kaksi en sim mäis tä luokkaa Reijolan kou lun yhteyteen. Lisäksi Nepenmäen ja Niinivaaran kou lun nykyisistä oppilaista ra ken ne taan yksi luokka, joka menee uuteen Kar hun mäen kouluun. Uuden koulun toiminnan suunnittelun ja oppilaaksioton takia on järkevää, että uusi Karhunmäen koulu saa koulun aseman ennen kuin varsinainen kou lu ra kennus valmistuu. Selvintä on muuttaa olemassa olevan poistuvan koulun nimi uuden koulun nimeksi. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää että Niinivaaran koulun nimi muu te taan alkaen Karhunmäen kouluksi. Karhunmäen koulu toimii ennen uuden koulurakennuksen valmistumista Nepenmäen ja Reijolan kou luis sa. Ny kyi set Reijolan ja Nepenmäen kouluihin sijoitetut sekä tulevat Kar hun mäen lä hi kou lu alu een lapset otetaan Karhunmäen koulun oppilaiksi al kaen. Sa mal la kaikki nykyisen Niinivaaran oppilaat siirretään Nepenmäen koulun op pilaik si alkaen. Karhunmäen koulun rehtorin tehtäviä hoitaa ennen var sinai sen viranhaltijan valintaa Nepenmäen koulun rehtori Jyr ki Huus ko. Voimassa olevan henkilöstösuunnitelman mukaan Karhunmäen kou lun reh to rin virka täytetään lähtien. Hyväksyttiin yksimielisesti.

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Tuntiperusteinen laskutus Niinivaaran vuoropäiväkodissa 371/ /2013 VARKOLK Joensuun kaupungin vuoden 2016 talousarviossa on pyydetty selvitystä tun ti perus tei sen laskutuksen käyt töön otos ta Joensuussa, sen aikataulusta ja kus tan nusvai ku tuk sis ta koko kau pun gin alueella. Selvitys on käsitelty pidetyssä kau pun gin val tuus ton kokouksessa. Selvityksessä varhaiskasvatuksen hallinto ehdottaa, että tuntiperusteista las kutus ta pilotoidaan Niinivaaran vuo ro päi vä ko dis sa. Yksiköllä on valmiudet pi lo toinnin aloittamiseen. Tuntiperusteisen laskutuksen tavoitteena on lasten hoitoaikojen lyheneminen. Sen avulla voidaan tehostaa työvuorosuunnittelua ja saada aikaan kus tan nussääs tö jä enem män kuin päivähoitomaksukertymä alenee. Lisäksi kau pun gin hal litus on tuntiperusteisesta laskutuksesta tehtyä selvitystä käsitellessään todennut, et tä pilotoinnin tavoite on myös tuntiperusteiseen laskutukseen siirtyminen vuon na 2017 koko kaupungin alueella. Pilotoinnin tuloksia tarkastellaan ta lous arvion 2017 käsittelyn yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on myös hyväksynyt yk simie li ses ti ponnen: "Valtuusto edellyttää, että talouden ohella selvitetään eri tyises ti uudistuksen pedagogisia vaikutuksia. Tuntiperusteinen laskutus koskee vain Niinivaaran vuoropäiväkodissa sään nöl lises ti vuoropäivähoitoa käyttävien lasten päivähoitomaksuja. Maksuportaiden suunnittelussa on käytetty pohjana Jyväskylän ja Kontiolahden ai kai sem min käyttöön ottamia maksuportaita. Maksuportaiden muo dos ta mi sessa on myös otettu huomioon Niinivaaran vuoropäiväkodissa olevien lasten kuukau sit tai set läsnäolotunnit. Lisäksi on huomioitu uuden varhaiskasvatuslain mukai nen subjektiivinen oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen sekä voimassa olevat sovitut hoitopäivät 10 pv/kk, 13 pv/kk ja osapäivähoito (5 tuntia/pv ja 13 pv/kk + 5 tuntia/pv) ja valmisteltu näiden pohjalta viisi maksuporrasta: varattujen hoitotuntien prosenttia täydestä määrä/kk: maksusta: % % % % % Päivähoitomaksu määräytyy huoltajien tulojen, perhekoon ja etukäteen varatun tun ti mää rän perusteella. Vanhemmat ilmoittavat varatun tuntimäärän säh köi sessä järjestelmässä ja heille tehdään maksupäätös päivähoitotuntien enim mäismää rän mukaan vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Maksupäätöstä ei muuteta loma-ajoik si. Jos varattu hoitoaika ylittyy, päivähoitomaksu peritään kyseiseltä kuukaudelta seu raa van maksuportaan mukaisesti. Varatun hoitoajan alittuminen ei vaikuta hoi to mak suun, vaan maksu peritään etukäteen varattujen päivähoitotuntien mu-

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta kaan. Varattu ja peruuttamaton hoitoaika sekä sähköisen päiväkirjan lu kit tu misen jälkeen peruutettu hoito lasketaan hoitotunteihin eli laskutettavaksi hoi toajak si. Esiopetusta täydentävän päivähoidon maksu määräytyy saman taulukon mu kai ses ti ja voi olla enintään 70 % maksusta. Valmistelija: päivähoidon johtaja Päivi Liuski Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää 1. hyväksyä tuntiperusteisen laskutuksen kokeilun aloittamisen Niinivaaran vuoro päi vä ko dis sa alkaen. 2. hyväksyä tuntiperusteisen vuorohoidon maksuportaat alkaen. Lisäksi lautakunta toteaa, että kokeilun vaikutuksia voidaan alustavasti arvioida joulukuussa Hyväksyttiin yksimielisesti.

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Yksityisen päivähoidon palveluraha alkaen 3295/ /2014 VARKOLK Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt yksityisen päi vähoi don palvelurahojen määristä ja määräytymisperusteista. Varhaiskasvatuslain muut tu mi sen myötä on tarpeen määritellä yksityisen hoidon palvelurahat vastaa maan voimaan tulevaa varhaiskasvatuslakia, jossa määritellään lapsen subjektiiviseksi oikeudeksi 20 tunnin varhaiskasvatus. Lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuuden määrittelee kunta huoltajan esit tämien dokumenttien perusteella. Esiopetusajan katsotaan vastaavan 20 tunnin var hais kas va tus ta. Uudet palvelurahat määritellään liitteen mukaisesti. Valmistelija: päivähoidon johtaja Päivi Liuski Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää vahvistaa yksityisen päivähoidon palvelurahat ja ohjeistuksen liitteiden mu kai ses ti alkaen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 12 Yksityisen päivähoidon palvelurahaohjeistuksen tarkistus alkaen 13 Yksityisen päivähoidon palvelurahat alkaen

27 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatuslakiin tulevien muutosten toteuttaminen alkaen 2078/ /2013 VARKOLK Varhaiskasvatuslain ja -asetuksen muutokset Varhaiskasvatuslaki astui voimaan ja sitä muutettiin eduskunnan tekemällä päätöksellä alkaen. Varhaiskasvatuslaissa sää detään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja korostetaan lapsen etua toi minnan järjestämisessä. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa ko ko nai suutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka voimaan astuvan lakimuutoksen mukaan lapsella on subjektiivinen oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa äitiys- ja vanhempainraha- tai osit tai sen vanhempainrahakauden jälkeen. Varhaiskasvatusta ei järjestetä isyysra ha kau del la. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhem mat tai huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittä jä nä päätoimisesti tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Varhaiskasvatusta on jär jes tet tä vä kokopäiväisesti työn tai opiskelun päätyttyä kahden kuukauden ajan, ei kuitenkaan silloin, jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoi tamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalle tai eläkkeelle. Lisäksi lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan var hais kas va tukseen tarvittavassa laajuudessa vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai vä li ai kai sen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kun tou tuk sen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lapselle on järjestettävä var haiskas va tus ta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai per heen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Ennen oppivelvollisuusikää järjestettävässä esi- ja perusopetuksessa olevalla oppi laal la on oikeus täydentävään varhaiskasvatukseen ainoastaan silloin, kun hänel lä on oikeus varhaiskasvatukseen laajempana kuin 20 tuntia viikossa. Muutokset koskevat päiväkodeissa annettavaa varhaiskasvatusta ja soveltuvin osin perhepäivähoitoa. Kunnan on järjestettävä 20 tunnin varhaiskasvatus ainakin kahdella tavalla: osapäi väi se nä (4 tuntia päivässä 5 päivänä viikossa) tai osaviikkoisena (esimerkiksi 2½ päivänä). Valtioneuvosto on antanut asetuksen lasten päivähoidosta annetun ase tuk sen 6 ja 8 :n muuttamisesta. Asetus tulee voimaan Asetuksen 6 muutetaan päiväkodeissa yli 3-vuotiaiden ryhmissä siten, että yhtä hoito- ja kas va tus teh tä vis sä olevaa aikuista kohden voi olla 8 lasta nykyisen 7 lapsen si jasta. Muutosten toteuttaminen Joensuussa Joensuussa on maaliskuussa 2016 tehdyn tietojen tarkistuksen yhteydessä sel vitet ty sitä, kuinka montaa päivähoidossa olevaa lasta subjektiivisen var hais kas vatus oi keu den muutos koskee. Niitä lapsia, joilla subjektiivinen oikeus muuttuu, on päi vä ko deis sa 185 ja perhepäivähoidossa 65 lasta. Lisäksi yksityisessä päi vä hoidos sa muutos koskee 61 lasta. Esiopetuksessa olevista lapsista 595 lapsella on oi-

28 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta keus yli 20 tunnin varhaiskasvatukseen. Suhdeluvun muutosta on kartoitettu tilaselvityksellä, joka on tehty var hais kasva tuk sen, tilakeskuksen ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyönä huomioiden yk si köi den toimintaneliöt, ilmamäärät ja tilojen kunto. Selvitys on liitteenä. Selvi tyk sen mukaan yli 3-vuotiaiden ryhmäkoon kasvattaminen on mahdollista 10 yk si kös sä yhteensä 21 ryhmässä, mikä tarkoittaa yhteensä 63 hoitopaikkaa. Päiväkodit Varhaiskasvatuslain mukaan lapsen hoitopaikka ei saa muuttua yksiköstä toiseen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentuessa tai supistuessa. Yk sikön sisällä muutokset kuitenkin ovat mahdollisia. Näin ollen tällä hetkellä päi vähoi dos sa olevien lasten 20 tunnin varhaiskasvatusoikeus tulee toteuttaa siinä yksi kös sä, jossa lapsi on tällä hetkellä päivähoidossa. Perhepäivähoidossa kui tenkin soveltuvin osin. Päivähoidossa aloittavien lasten osalta 20 tunnin var hais kasva tus oi keus toteutetaan keskitetysti vain osassa alueen päiväkodeista. 20 tunnin var hais kas va tus oi keus toteutetaan Joensuussa niin, että päivähoitopaikat ovat mah dol li sim man tehokkaassa käytössä. Yhtä päivähoitopaikkaa käyttää mahdol li suuk sien mukaan kaksi lasta eri aikoina (aamupäivä iltapäivä, osa viik koisuus eri päivinä). Perhe voi valita haluaako lapsen osallistuvan 20 tunnin varhaiskasvatukseen osapäi väi se nä vai osaviikkoisena. Osapäiväinen varhaiskasvatus toteutetaan viitenä päi vä nä viikossa (ma-pe) 4 tuntia päivässä joko aamupäivällä tai iltapäivällä. Osa viik koi nen varhaiskasvatus toteutetaan kolmena päivänä viikossa, joko tuntia päivässä tai tuntia päivässä. Varhaiskasvatuksen järjestäjä, käy tän nös sä kunkin yksikön esimies, päättää varhaiskasvatuksen toteutusajat omas sa yksikössään, joten vanhemmat eivät voi niitä valita. Loma-aikoina varhais kas va tuk sen järjestäjä päättää mahdollisen päivystävän yksikön, jossa varhais kas va tus annetaan sekä varhaiskasvatuksen toteutusajat. Perhepäivähoito Perhepäivähoitajan palkkaus muodostuu hoitajalta varattujen hoitopaikkojen mu kaan. Varhaiskasvatuslaissa säädetään, että 20 tunnin varhaiskasvatus otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön perhepäivähoidossa nimenomaan perhe päi vä hoi ta jan palkan muodostukseen liittyvistä syistä. Osapäiväinen tai osaviik koi nen perhepäivähoitolapsi voi pienentää perhepäivähoitajan palkkaa, jos paik kaa ei saada kokopäiväisesti käytettyä. Yhdellä perhepäivähoitajalla voi olla yhtä aikaa hoidossa 4 kokopäiväistä lasta ja li säk si yksi esi- tai perusopetuksen aloittanut lapsi osapäivähoidossa. Jos hoi tajan lapsiryhmä ei ole täynnä ja hoitajalla on iltapäivisin esiopetusikäisiä lapsia täy den tä väs sä päivähoidossa, hoitajalle voidaan sijoittaa aamupäiviksi 20 tunnin var hais kas va tus oi keu den piiriin kuuluvia lapsia. Pääsääntöisesti perhepäivähoidossa 20 tunnin varhaiskasvatusta toteutetaan osa viik koi se na siten, että hoitopäivät lapsella ovat tuntia. Niitä kahta päi vää, jolloin hoitopaikka on vapaana, käytetään perhepäivähoidon va ra hoi topaik ka na. Niiden perheiden osalta, jotka haluavat lapselleen osapäiväisen varhais kas va tuk sen, päivähoitopaikka voi muuttua perhepäivähoidosta päiväkotiin.

29 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Yksityinen päivähoito Varhaiskasvatuslain 10 :n mukaan kunta voi järjestää lasten päivähoidon alaan kuu lu vat tehtävät hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kun ta yh tymäs sä, hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muul ta julkiselta taikka yksityiseltä palvelun tuottajalta tai antamalla pal ve lunkäyt tä jäl le palvelusetelin. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos koskee Joensuussa 61 lasta. Yksityinen palveluntuottaja päättää kuinka se toteuttaa 20 tunnin var hais kas vatus oi keu den varhaiskasvatuslain mukaisesti. Yksityisen päivähoidon illassa on kes kus tel tu aiheesta. Valtaosa yksityisten päiväkotien edustajista ilmoitti, että 20 tunnin varhaiskasvatus toteutetaan osaviikkoisena. Kaupungin intressi on, että myös yksityisissä päiväkodeissa on 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuu lu via lapsia. Varhaiskasvatuslaki lähtee siitä, että lapsella on oikeus saada var hais kas va tus ta samassa yksikössä, vaikka varhaiskasvatusoikeus muuttuisi. Päi vä hoi to pai kat tulee järjestää mahdollisimman joustavasti perheiden tar peiden mukaisena. Toteutustapojen arviointi Eri kaupunginosiin on kuhunkin valittu yksi päiväkoti, jossa yllä kuvattua toi minta mal lia pilotoidaan toimintavuoden aikana. Samassa yhteydessä ke hi te tään ja lisätään avointa varhaiskasvatustoimintaa päiväkotien yhteydessä. Valmistelija: päivähoidon johtaja Päivi Liuski Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että alkaen 20 tunnin var hais kas va tus oi keus toteutetaan Joensuussa yllä kuvatun mukaisena. Lisäksi lau ta kun ta päättää, että yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä ryhmäkokoa kas va te taan alkaen liitteen mukaisesti niissä yksiköissä ja ryhmissä, jois sa se liitteen mukaan on mahdollista ja lähettää päätöksen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 14 Lausunto päivähoitoyksiköiden ryhmäkokojen arvioinnista