Nimi: Maan lämpötilan vaikutus metsäpuiden hiilen ja typen allokaatioon ja veden kuljetukseen
|
|
- Aarno Kähkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOPPURAPORTTI Hankkeen tunnus: 3311 Vetäjä: Repo, Tapani Nimi: Maan lämpötilan vaikutus metsäpuiden hiilen ja typen allokaatioon ja veden kuljetukseen 3. Hankkeen tulos- ja toimintatavoitteet Tutkimus toteutettiin kolmessa osahankkeessa vuosina : 1) Maan lämpötilan vaikutus havupuiden hiilen ja typen allokaatioon ja karikkeiden hajotukseen Osahankkeen tavoitteena on saada vastaus kysymykseen, kuinka maan lämpötila vaikuttaa 1) männyn ja kuusen hiilen assimilaatioon sekä hiilen ja typen allokaation, 2) juurten kasvuun ja rakenteeseen, 3) neulas- ja juurikarikkeen hajotukseen ja 4) karikkeesta vapautuvan hiilen relokaatioon. 2) Kasvukauden alussa alhaisen maan lämpötilan vaikutus havupuiden juuriin ja versoon Osahankkeessa tutkitaan kasvukauden alussa alhaisen maan lämpötilan ja jopa jäätyneen maan vaikutusta männyn verson ja juurten kasvuun ja elintoimintoihin kuluvan kasvukauden ja sitä seuraavan kasvukauden aikana. 3) Maan lämpötilan vaikutus metsäpuiden juurten hydraulisiin ominaisuuksiin Osahankkeen tavoitteena on selvittää puiden vedenottomekanismeja biofysikaalisin menetelmin. Siinä tutkitaan yhdistelmäkuljetusmallin avulla eri kehitysvaiheissa olevien puiden vedenottomekanismeja ja pyritään sitomaan juurten hydrauliset ominaisuudet juurten anatomiseen rakenteeseen ja selvitetään alhaisen maan lämpötilan vaikutusta juurten hydraulisiin ominaisuuksiin. Em. osahankkeiden lisäksi vuoden 2002 alussa käynnistyi seuraava osahanke (vetäjä S. Sutinen): 4) Solu- ja solukkomuutokset puun eri osissa Osahankkeen tavoitteena on syventää olemassa olevaa tietämystä maan lämpötilan vaikutuksista metsäpuihin seuraavin tavoin: Tutkimalla solu- ja solukkomuutoksia neulasista ja juurista, ja niiden suhdetta fysiologisin menetelmin mitattaviin muutoksiin kuten fotosynteesin tehokkuuteen Kehittämällä mikroskooppisia menetelmiä juurten tutkimiseksi myös juuristotutkimuksen tuleviin tarpeisiin Ottamalla käyttöön vedenottomekasmia selvittävä pressure probe -tekniikka, jotta rakenteen ja toiminnan yhteys voidaan ymmärtää paremmin Tutkimalla, onko joku/jotkut solu-ja/tai solukkomuutokset tarpeeksi spesifisiä tutkittavan olosuhteen aiheuttamalle stressille ja täten käytettävissä myös maasto-olosuhteissa mahdollisesti esille tulevien ongelmatilanteiden syy-seuraussuhteiden selvittämiseen.
2 30. Tulos- ja toimintatavoitteiden toteutuminen Osahankkeet 1 ja 2: Kun maan lämpötila kasvukauden alussa oli välillä 5 17 C, lämpötilalla ei ollut vaikutusta 1- vuotiaiden männyn taimien (Pinus sylvestris L.) verson ja juurten pituuskasvun alkamiseen ja biomassan kasvuun ensimmäisten kolmen viikon aikana (Domisch ym. 2001). Sen sijaan pitkittynyt alhainen maan lämpötila kasvukauden aikana heikensi verson ja juurten pituuskasvua. Taimien kokonaisbiomassa oli pienin alhaisimmassa maan lämpötilassa 5 C ja korkein 13 C lämpötilassa, eikä siis 17 C lämpötilassa. Juurten biomassa lisääntyi maan lämpötilan kohotessa 5 C:sta 13 C:een. Uusien juurien biomassat eivät poikenneet toisistaan, kun maan lämpötila oli 13 C ja 17 C. Sen sijaan vanhojen juurien biomassa oli korkeampi 13 C kuin 17 C:ssa. Samalla biomassan suhteellinen allokaatio uusiin juuriin lisääntyi jonkin verran (Domisch ym. 2001). Juurikärkien ja mykorritsojen määrä oli sitä suurempi mitä korkeampi oli lämpötila (5 17 C, Domisch ym. 2002a). Juuribiomassan määrä riippui myös kylmän jakson pituudesta; mitä pidempi kylmäjakso, sitä pienempi juuribiomassa (Domisch ym. 2002b). Maan lämpötilalla ei ollut vaikutusta juurten sokeripitoisuuteen, mutta uusimpien neulasten sokeripitoisuus lisääntyi maan lämpötilan kohotessa. Tyypillisesti neulasten tärkkelyspitoisuus oli suurempi alhaisessa (9 C) kuin korkeassa lämpötilassa (17 C). Kuitenkin lämpötilassa 5 C pitoisuus oli matalampi kuin lämpötilassa 9 o C (Domisch ym. 2002a). Tärkkelyspitoisuuteen vaikutti myös käsittelyjakson pituus. Mitä pidempi oli alhaisen lämpötilan kesto, sitä alhaisempi oli tärkkelyspitoisuus (Domisch ym. 2002b). Dasotronkokeissa alhainen maan lämpötila (9 C) kasvukauden aikana heikensi 5-vuotiaiden kuusen (Picea abies L. Karst) taimien neulasten nettofotosynteesiä suhteessa korkeammissa lämpötiloissa (13, 18 ja 21 o C) kasvatettuihin taimiin (Lahti ym. 2002). Alhainen maan lämpötila alensi jonkin verran myös neulasten ilmarakokonduktanssia ja haihduntaa. Klorofylli a ja b kokonaispitoisuus oli alhaisin alhaisimmassa maan lämpötilassa, mutta käsittelyillä ei ollut vaikutusta klorofylli a/b-suhteeseen. Alhaisen maan lämpötilan seurauksena neulasten tärkkelyspitoisuus lisääntyi ja tärkkelyspitoisuuden aleneminen kasvukauden lopussa viivästyi suhteessa korkeampiin lämpötiloihin (Repo ym. 2004a). Maan lämpötilalla ei ollut merkitsevää vaikutusta neulasten sokeripitoisuuteen. Fotosynteesikoneiston tehokkuutta kuvaava tunnus F v /F m -suhde aleni uusissa neulasissa alhaisen maan lämpötilan (9 o C) seurauksena. Alhaisen maan lämpötilan vaikutus ei ollut pitkäaikainen, sillä nettofotosynteesissä, klorofyllipitoisuudessa, tärkkelyspituudessa ja F v /F m -suhteessa havaittu ero hävisi seuraavan kasvukauden aikana, kun maan lämpötila oli kaikissa käsittelyissä sama. Maan lämpötilalla ei ollut merkitsevää vaikutusta 5-vuotiaiden kuusen taimien pituuskasvun alkamiseen eikä päätesilmun muodostumiseen. Vaikka alhaisimmalla maan lämpötilalla ei havaittu selvää vaikutusta verson pituuskasvuun käsittelykautena, juurten kasvu heikkeni selvästi. Sen sijaan korkea maan lämpötila (21 o C) lisäsi juurten kasvua ja ne tunkeutuivat syvemmälle kivennäismaahan kuin alhaisemmissa maan lämpötiloissa (Lahti ym. 2004). Käsittelykauden jälkeisenä kasvukautena juurten kasvu oli kuitenkin heikointa juuri niissä taimissa, jotka edellisen kasvukauden aikana olivat kasvaneet korkeimmassa maan lämpötilassa. Yllättävää oli myös havaita, että käsittelykauden jälkeinen pituuskasvu oli suurinta niissä taimissa, jotka käsittelykauden aikana olivat kasvaneet alhaisimmassa maan lämpötilassa (9 o C). Näytti siltä, että alhainen maan lämpötila edellisen kasvukauden aikana stimuloi taimien pituuskasvua seuraavana kasvukautena. Maan lämpötilalla oli vaikutuksia myös kuusen taimien ravinnetalouteen. Näytti siltä, että vanhojen neulasten (edellinen kasvukausi tai vanhempi) ravinnepitoisuudet (N, P, K) olivat
3 alhaisemmat niissä taimissa, jotka kasvoivat edellisen kasvukauden aikana korkeassa lämpötilassa 21 o C kuin sitä alhaisemmissa. Taimien ravinnepitoisuuksien riippuvuus maan lämpötilasta ei ollut kuitenkaan selkeä. Sama päätelmä koski rungon paksuuskasvua. Kuusen taimilla tehtyjen kokeiden tulosten ekologista merkitystä arvioitaessa on muistettava, että maan lämpötila oli erilainen ainoastaan yhden kasvukauden ajan. Näin ollen tämän ympäristötekijän mahdollista kumuloituvaa vaikutusta ei mitattu. Karikkeen hajotuksen seurauksena massan muutos oli suurempi neulasissa kuin juurissa. Hajoaminen riippui lämpötilasta ja ajasta. Alhaisessa lämpötilassa sama hajoamistulos vaati pidemmän ajan. Karikkeen massa väheni eksponentiaalisesti maan lämpösumman funktiona (Domisch 2002). Roudan sulamisajankohdalla on huomattava vaikutus 6-vuotiaiden männyn (Pinus sylvestris L.) taimien fysiologiseen kehitykseen ja kasvuun. Kahden viikon viivästyminen roudan sulamisessa voi aiheuttaa kroonisia vaurioita taimissa tai se voi jopa tappaa ne (Repo ym. 2004b). Dasotronkokeissa roudan sulamisen viivästyminen, ja sen todennäköisenä seurauksena muodostunut veden saatavuuden heikkeneminen, havaittiin useissa fysiologisissa tunnuksissa. Neulasten klorofyllin fluoresenssi (F v /F m ), klorofylli a/b-suhde ja vesipotentiaali laski roudan sulamisen viivästyessä. Samaan aikaan neulasten soluväliresistanssi aluksi hetkellisesti aleni, mutta sen jälkeen nousi huomattavasti. Rungon impedanssispektrit osoittivat huomattavaa poikkeavuutta niiden käsittelyjen taimissa, joissa routaa pidettiin yllä pidemmän aikaa, mikä osoittaa rungon vedenkuljetuksen häiriintyneen. Neulasten tärkkelyspitoisuus kasvoi nopeimmin niissä taimissa, joissa maa sulatettiin jo keinotekoisen talven aikana. Nämä taimet aloittivat myös verson pituuskasvun ja juurten kasvun muita aikaisemmin. Mikäli maa oli sula jo keinotekoisen kevään alussa, uusien juuren kärkien muodostuminen ja juurten pituuskasvu oli nopeampaa kuin niissä taimissa, joiden maan sulaminen alkoi samanaikaisesti ilman lämpötilan ja valaistuksen kohoamisen kanssa. Juurten kasvua havaittiin, vaikka maanpäällinen kasvinosa oli osittain tai kokonaan kuollut. Osahanke 3: Juurten hydraulisten ominaisuuksien tutkimukseen haettiin ulkopuolista rahoitusta Suomen akatemialta, mutta siihen ei saatu myönteistä rahoituspäätöstä. Lisäksi muulla rahoituksella osahankkeessa aloittanut väitöskirjatyöntekijä siirtyi hankkeen alkuvaiheessa muihin tehtäviin, joten hankkeessa ei tapahtunut toivottua edistymistä yhtä pro gradu-tutkielmaa lukuun ottamatta (Laitinen 2001). Hydraulisten ominaisuuksien sijaan juurten biofysikaalisia ominaisuuksia tutkittiin impedanssispektroskopian avulla. Tavoitteena oli kehittää uusi juurten sähköisiin ominaisuuksiin perustuva juurten kasvun mittausmenetelmä. Impedanssispektroskopia osoittautui tähän tarkoitukseen lupaavaksi menetelmäksi. Vesiviljelyssä kasvatettujen pajupistokkaiden impedanssispektreissä tapahtui muutoksia juurten kasvaessa. Impedanssispektrejä voitiin kuvata hajautetulla mallilla. Mallin parametreista laskettu resistanssitunnus korreloi merkitsevästi juurten massan kanssa (Repo ym. 2004). Tulosten perusteella menetelmän kehittämistä jatketaan. Vuoden 2003 lopulla hankkeessa aloitti ulkopuolisella rahoituksella väitöskirjatyöntekijä. Osahanke 4: Viivästynyt roudan sulamisajankohta aiheutti ilmeisen akuutin vaurion neulasiin, joissa oli havaittavissa erityisesti yhteyttävän solukon kuten myös keskuslieriön parenkymaattisten solujen murtumista. Samanlainen, nopeasti etenevä oireisto on kuvattu aiemmin 2-vuotiailla männyn taimilla, joilta lopetettiin kastelu. Tämän ja muiden samanaikaisten tutkimusten
4 perusteella on ilmeistä, että tilanteessa, joka ei ole suorastaan puiden kuolemaksi, kuten tässä tutkimuksessa kävi, on syytä kohdistaa tutkimus erityisesti vedenkuljetusrakenteiden laadun ja määrän selvittämiseen. Näin siksi, että näyttää siltä, että kestettävissä oleva stressi, esim. toistuva kuivuus keväällä, saa aikaan neulasissa rakenteellista sopeutumista tilanteeseen. Juurten tutkimista valomikroskooppisesti testattiin toisen kokeen juuriaineistolla. Kiinnitys, jota on aiemmin käytetty lähinnä neulasiin, soveltuu hyvin myös hienojuurten tutkimuksiin. Juuren kärjen rakenteet erottuvat hyvin ja mm. sienirihmaston ja juurten apikaalimeristeemin kuntoa voidaan analysoida. Jatkotutkimuksissa lienee keskityttävä myös tuorenäytteiden mikroskooppisen analyysin kehittämiseen, koska se on hinnaltaan edullisempaa ja täten analysoitavaksi voidaan ottaa enemmän aineistoa. Lisäksi, tämän ja muiden samanaikaisten tutkimusten perusteella on ilmeistä, että myös juurissa on syytä kohdistaa tutkimusta ksyleemin kehittymiseen ja kuntoon eli puun vedenottomekanismeihin ja siinä todennäköisesti tapahtuviin olosuhteiden suuntaamiin sopeutumiin. Vedenottomekanismia selvittävää pressure probe tekniikkaa ei otettu vielä käyttöön. Tutkimusten tässä vaiheessa ei voida vielä sanoa, onko maan routimiseen ja siitä aiheutuvaan kuivuuteen liittyvissä rakennemuutoksissa joitakin vain tälle haittatekijälle ominaisia piirteitä, joiden avulla voitaisiin maastossa selvittää syy-seuraussuhteita. Hankkeen tuotokset: Referoiduissa sarjoissa julkaistut artikkelit 1) Domisch T., Finér L. and Lehto T Effects of soil temperature on biomass and carbohydrate allocation in Scots pine (Pinus sylvestris L.) seedlings at the beginning of the growing season. Tree Physiology 21: ) Domisch T., Finér L., Lehto T. and Smolander A. 2002a. Effect of soil temperature on nutrient allocation and mycorrhizas of Scots pine. Plant and Soil 239: ) Lahti M., Aphalo P., Finér L., Lehto T., Leinonen I., Mannerkoski H. and Ryyppö A Soil temperature, gas exchange and nitrogen status of 5-year-old Norway spruce seedlings. Tree Physiology 22: ) Zhang, G., Ryyppö, A. & Repo, T The electrical impedance spectroscopy of Scots pine needles during cold acclimation. Physiologia Plantarum 115: ) Domisch, T Effects of peat soil temperature on Scots pine biomass allocation and litter decomposition in peat. Finnish Forest Research Institute, Research Papers ) Domisch T., Finér L. and Lehto T. 2002b. Growth, carbohydrate and nutrient allocation of Scots pine seedlings after exposure to simulated low soil temperature in spring. Plant and Soil 246: ) Zhang, G, Ryyppö, A., Vapaavuori, E. and Repo T Quantification of additive response and stationarity of frost hardiness by photoperiod and temperature in Scots pine. Canadian Journal of Forest Research 33: ) Repo, T., Leinonen, I., Ryyppö, A. & Finér, L. 2004a. Effect of soil temperature on the bud phenology, chlorophyll fluorescence, carbohydrate content and cold hardiness of Norway spruce seedlings. Physiologia Plantarum (painossa) 9) Repo, T., Oksanen, E. & Vapaavuori, E The effect of elevated ozone and carbon dioxide on the electrical impedance of leaves of silver birch (Betula pendula Roth) clones. Tree Physiology ) Luoranen, J., Repo, T. and Lappi. J Assessment of frost hardiness of shoots of silver birch seedlings with and without controlled freezing exposure. Can. J. For. Res (painossa). Käsikirjoitukset
5 1) Repo, T., Laukkanen, J. and Silvennoinen, R Measurement of the plant root growth using electrical impedance spectroscopy. (tarjottu julkaistavaksi) 2) Repo, T., Kalliokoski, T., Domisch, T., Finér, L., Lehto, T., Mannerkoski, H. and Sutinen, S. 2004b. Effects of timing of soil frost thawing on the physiology of Scots pine. (tarjottu julkaistavaksi) 3) Lahti, M., Aphalo, P.J., Finér, L., Lehto, T., Leinonen, I., Mannerkoski, H. and Ryyppö, A Effects of soil temperature on shoot and root growth of 5-year-old Norway spruce seedlings. (tarjottu julkaistavaksi) 4) Lahti, M., Aphalo P., Repo T., Lehto, T., Mannerkoski, H. and Finér, L Gas exchange and electrical properties of leaves of silver birch saplings growing in a range of soil temperatures. (käsikirjoitus) 5) Ryyppö A., Finér L., Vapaavuori E., Repo T Recovery of Norway spruce seedlings from frost damage on roots. (käsikirjoitus) 6) Smolander, A., Uotila, V. and Lehto, T Carbon and nitrogen transformations in forest soil in relation to temperature. (käsikirjoitus valmisteilla) 7) Lahti. M. PhD-thesis. (arvioitu valmistumisvuosi 2005). Opinnäytteet Väitöskirjat: 1) Zhang, G Cold acclimation in Scots pine. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. (Ohjaaja: T. Repo) 2) Domisch, T Effects of peat soil temperature on Scots pine biomass allocation and litter decomposition in peat. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. (Ohjaajat: L. Finér ja T. Lehto) Pro gradu tutkielmat: 1) Laitinen, A Hydraulic and osmotic properties and microscopic structure of Norway spruce (Picea abies) fine roots. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. 2) Kalliokoski, T Roudan sulamisajankohdan vaikutus männyn (Pinus sylvestris) fenologisiin ja fysiologisiin ominaisuuksiin. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. 3) Laukkanen, J Pajun juurten kasvun vaikutus impedanssispektriin. Joensuun yliopisto, fysiikan laitos. 4) Partanen, M Boorin vaikutus kuusen juurten ja neulasten hienorakenteeseen. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. 5) Partanen M Boorinpuutoksen vaikutus kuusen taimien (Picea abies L. (Karst.) neulasten ja mykorritsojen valomikroskooppiseen rakenteeseen sekä tärkkelyksen esiintymiseen. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. 42s. Muut julkaisut 1) Antila, E Männyn verson kasvu ja nestevirtauksen ajoittuminen kasvukauden aikana. Hankeraportti, Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. 2) Repo, T. ja Zhang, G Männyn (Pinus sylvestris L.) karaisu. Teoksessa: Taimitarhatutkimuksen vuosikirja 2002 (Toim. M. Poteri). Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 873: ) Päivärinta J Boorinpuutoksen vaikutus kuusen neulasten- ja silmujen mikroskooppiseen rakenteeseen. Opinnäytetyö, Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, laboratorioala. Kongressi- ja seminaariesitykset
6 1) Domisch, T., Lehto, T. and Finér, L Growth, carbohydrate and nutrient allocation of Scots pine seedlings after exposure to low soil temperature treatments of different length. In: The 6th ISRR Symposium, Nagoya, Japan, November (posteri). 2) Lahti, M., Aphalo, P.J. and Finér, L Effects of soil temperature on gas exchange and chlorophyll and nitrogen concentrations of Norway spruce seedlings. In: Water transport in woody plants and linkages to plant structure and productivity, March 14-16, 2001, Hyytiälä, Finland. (posteri). 3) Repo, T Frost hardiness of seedlings: Assessment without controlled freezing test? In: Nordic seminar Seedling quality and quality testing, Vantaa, Finland, March 6, (suullinen esitys). 4) Repo, T Cold hardiness and its measurement. In: PhD course Physiological characteristics specific to forest trees, Suonenjoki, Finland, November 26-30, (oral). 5) Repo, T Männyn karaisu ja karaistuminen. Metsätaimitarhapäivät , Jyväskylä. (suullinen esitys). 6) Repo, T Effects of CO 2 and O 3 fumigation on electrical impedance of birch leaves. In: OTC meeting, Tartu, Estonia, 5-6 April, (suullinen esitys). 7) Repo, T., Kalliokoski, T., Domisch, T., Finér, L., Lehto, T., Mannerkoski, H. and Sutinen, S The effects of timing of soil frost thawing on Scots pine. In Plant and Microbe Adaptations to Cold. Quebec City, May (posteri). 8) Räisänen, M., Repo, T., and Lehto, T DTA of buds of Norway spruce during cold acclimation in a stand with shoot diebacks. In Plant and Microbe Adaptations to Cold. Quebec City, May (posteri). 9) Repo, T., Laukkanen, J. and Silvennoinen, R A novel method for monitoring root growth by electrical impedance spectroscopy (EIS). Workshop on fine root turnover in forest ecosystems, Swedish Univ. Agr. Sciences, Uppsala, Sweden, September 8-10, 2003 (posteri). 10) Repo, T., Laukkanen, J. and Silvennoinen, R A novel method for monitoring root growth by electrical impedance spectroscopy (EIS). In Third Int. Symp. on Dynamics of Physiological Processes in Woody Roots. Perth, Australia, 28 Sept. 3 Oct (posteri) 11) Repo, T The effects of timing of soil frost thawing on Scots pine. In Third Int. Symp. on Dynamics of Physiological Processes in Woody Roots. Perth, Australia, 28 Sept. 3 Oct (suullinen esitys) 12) Mannerkoski, H Mitä on routa? Routa-seminaari, Metla/Joensuun tutkimuskeskus, (suullinen esitys). 13) Repo, T Roudan sulamisajankohdan vaikutus mäntyihin. Routa-seminaari, Metla/Joensuun tutkimuskeskus, (suullinen esitys). Tietokoneohjelmat 1) Ala-aho, V Puiden nestevirtausmittauslaitteiston (Dynamax) tuottamien tulosten laskentaohjelma (Excel-makro) Tieteellisten sarjojen ja väitöskirjojen esitarkastukset 2001: Folia Forestalia, Physiologia Plantarum, Canadian Journal of Forest Research (T. Repo) 2002: Trees (T. Repo), 2 X väitöskirjan esitarkastus (T. Repo) X Trees, Canadian Journal of Plant Science, Physiologia Plantarum, Scandinavian Journal of Forest Trees (T. Repo) Tieteelliset huomionosoitukset
7 Domisch, T. Metsätieteiden tutkijakoulun stipendi visuaalisesti ansioituneesta posterista. Tutkijakoulun seminaari Suonenjoella Radio- ja sanomalehtihaastattelut 1) Paljonko puut kestävät pakkasta? Metsäradion haastattelu (T. Repo). 2) Pakkastalvi näkyy kuusikoissa. Sanomalehti Karjalaisen haastattelu (T. Repo). Juuristolaboratorion esittelyt 1) Presidentti T. Halonen ja valiokuntaneuvos P. Arajärvi (Helsinki), (L. Finér) 2) Dr. V. Timmer (Faculty of Forestry, Univ. of Toronto), (L. Finér) 3) Dr. J. Fitxpateick-Cooper (College of DuPage, IL, USA), Dr. H. Qasminh (Univ. of Illinois, USA), L. Simonen (Pkky, Ilomantsi), (T. Repo) 4) Dr. O. Bouriaud (INRA, Nancy, France), (T. Repo) 5) Dr. A. Saarsalmi (Metla/VA), Dr. R. Rikala (Metla/SU), M.Sc P. Tamminen (Metla/VA), M.Sc. M. Vuorinen (Metla/SU), (T. Repo) 6) Joensuun Keskustajärjestöt (9 henkilöä), 20 November, 2002 (T. Repo) 7) M. Kantola (Metla/KLA), (T.Repo) 8) Dr. O. Bakhmet & Dr. N. Fedorets (University of Petrozavodsk), (T. Repo) 9) Dr. K. Tanino (Univ. of Saskatsewa, Canada), (T. Repo) 10) M. Luhtanen & A.-L. Pukkila (PKA), (T. Repo) 11) Finnish visitors (5 persons), ) Dr. L.Vaario (Chinese Academy of Sciences), (T.Repo) 13) Dr. V. Vettrl and S. Haboz (Brno University, Czeck Republic), (T. Repo) 14) Dr. J. Zwolinski & D. Archer (Univ. of Natal South Africa), (T. Repo) 15) Dr. R. Solantie (Fin. Meterolog. Instit.), Dr. A. Venäläinen (Fin. Meterolog. Instit.), Dr. P. Hänninen (Geol. Surv. Fin.), Dr. R. Rikala (Metla/Sjk), Dr. E. Vapaavuori (Metla/Sjk) and M.Sc. Risto Mäkinen (SYKE), (T. Repo). 16) Dr. Kyu-Jong Park and Don-Ha Choi (Korea Forest Research Institute), (T. Repo). Seminaarit Routa-seminaari. Metla/Joensuun tutkimuskeskus, 20. lokakuuta, osanottajaa.
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotHarjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
LisätiedotACTA FORESTALIA FENNICA
ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 137, 1974 Bacteria isolated from injuries to growing spruce trees (Picea abies (L.) Karst.) Kasvavien kuusien vaurioista eristetyt bakteerit Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN
LisätiedotMetsäpuiden kasvu ja ilmastonmuutos männyn fysiologisia ja ekologisia vasteita kohoavaan ilman lämpötilaan ja hiilidioksidipitoisuuteen
Ilmasto muuttuu - mukautuvatko metsät Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 944 Metsäpuiden kasvu ja ilmastonmuutos männyn fysiologisia ja ekologisia vasteita kohoavaan ilman lämpötilaan ja hiilidioksidipitoisuuteen
LisätiedotPURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
LisätiedotHarvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet
Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Harvennusmännyn ja harvennuspuusta valmistettujen rakennepuutuotteiden lujuusominaisuudet Reeta Stöd, Tapio Wall, Henrik Heräjärvi, Harri
LisätiedotVaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?
Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen
LisätiedotPURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotTaimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle
Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle NordGen Metsä teemapäivä Laatua ja monimuotoisuutta metsänuudistamiseen Jouni Partanen 1 Jouni Partanen Taustaa Paakkutaimien
LisätiedotNykyisin valtaosa taimista istutetaan keväisin ja
Metsätieteen aikakauskirja 4/1998 Tieteen tori Jaana Luoranen Paakkutaimien kesäistutus voidaanko istutuskautta jatkaa istuttamalla kasvussa olevia taimia kesällä? Nykyisin valtaosa taimista istutetaan
LisätiedotPaakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen
Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen
LisätiedotKoneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander
Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotSyntymäaika Födelsetid 26. 12. 1954. Akatemian päätösilmoitusnumerot Numret för Akademins meddelande om beslut 41277
TUTKIMUSRAPORTTI FORSKNINGSRAPPORT Hakemuksen liite Bilaga till ansökan Raportointijakso Rapporteringsperiod 01.05. 1998-31.12. 1999 Toimikunta tai jaosto Forskningsråd eller sektion Kulttuurin ja yhteiskunnan
Lisätiedot2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,
Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,
LisätiedotMetsämaassa juurista tihkuvat monenlaiset hiiliyhdisteet
Sari Timonen Mykorritsasienet ja muut hyödylliset mikrobit puiden juuristoissa Metsämaassa juurista tihkuvat monenlaiset hiiliyhdisteet houkuttelevat maaperän mikrobeja luokseen. Niinpä puunjuurien läheisyydessä
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa metsäpuiden puun kemiaan ja rakenteeseen tuloksia eri puilla tehdyistä tutkimuksista
Ilmasto muuttuu - mukautuvatko metsät Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 944 Miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsäpuiden puun kemiaan ja rakenteeseen tuloksia eri puilla tehdyistä tutkimuksista Puun ominaisuudet
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotTaneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010. Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen
Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010 Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen Esityksen sisältö Taustaa Malleista Lähestymistapoja Suomessa Mallien käytettävyys
LisätiedotBIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
LisätiedotFungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants
Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants SEMINAR ON PEST RISK ASSESSMENT 2-3 October 2012, Helsinki, Finland 9.10.2012 1 Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases
LisätiedotYmpäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö
PURO-osahanke 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö Tutkimuskysymykset Miten pitkäkestoiset
LisätiedotMetsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
LisätiedotVuosilustot ilmastohistorian tulkkina
Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos
Lisätiedot16 Hakkuutähteen korjuun vaikutuksista 10-vuotiaissa kuusen taimikoissa
Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/14/mwp289.htm Metlan työraportteja 289: 142 146 16 Hakkuutähteen korjuun vaikutuksista
LisätiedotTalousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
LisätiedotIntegrating full climate change impacts balances and management
Integrating full climate change impacts balances and management Frank Berninger and the Henvi Forest team. 1 The Matryoshka analogy is carbon balance a matter of scale 2 The Full picture 3 I am a little
LisätiedotLuennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat
LisätiedotKuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla
NORDGEN METSÄ 18.3.2010 Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen i taimitarhalla Raija-Liisa Petäistö, Metla, Suonenjoki. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMetsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa
Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa Heli Peltola 1), Veli-Pekka Ikonen 1), Hannu Väisänen 1), Seppo Kellomäki 1), Hilppa Gregow 2), Ari Venäläinen 2) 1) Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen
LisätiedotPuiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet
LisätiedotKuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa
Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden
LisätiedotMETLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä
Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä 1 Metla / Tehtävät METLA Metla on valtion tutkimuslaitos, joka tuottaa tutkimustietoa metsäympäristöstä, metsien käyttömuodoista sekä metsä- ja puutaloudesta
LisätiedotLATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ
LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos
Lisätiedot2013 Hytönen, J. & Aro, L. 2013. Puutuhkalannoitus lisää koivikon biomassatuotosta suonpohjalla. Julkaisussa: Leppälammi-Kujansuu, J., Soinne, H., Merilä, P., Rankinen, K., Salo, T. & Hänninen, P. (toim.).
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotFaculty of Agriculture and Forestry. Forestry
Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotCover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
LisätiedotSuotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
LisätiedotMetsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,
Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk
LisätiedotPelletizing trials Autum 2008
Pelletizing trials Autum 2008 Simo Paukkunen NKUAS simo.paukkunen@pkamk.fi Raw material Basic information Logging residues from spruce (Picea abies [L.] Karst.) dominant final cuttings, harvested in spring
LisätiedotHulevedet ja biohiilen merkitys
ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotLaatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»
Lisätiedot2/2010. Taimi uutiset. Metsäntutkimuslaitos
2/2010 Taimi uutiset Metsäntutkimuslaitos Yhteistyössä mukana Fin Forelia Oy Hermannin aukio 3E PL 1058 70100 Kuopio Ab Mellanå Plant Oy Mellanåvägen 33 64320 Dagsmark Pohjan Taimi Oy Kaarreniementie 16
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotKuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi. Tieteiden talo, Helsinki 13.9.
Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi Tieteiden talo, Helsinki 13.9.2012 Sisältö Taustaa: Ilmastonmuutos, kasvit ja vesi (kuivuus) Kuivuus ja
LisätiedotHaasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin?
Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin? Tuula Nuutinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012 Perinteinen ekosysteemin
LisätiedotKuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo
Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Jouni Partanen 1 Teppo Tutkija Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut kasvatustiheyteen perustuvat
LisätiedotMaan lämpötiloja ei voi aina suoraviivaisesti
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s s e l o s t e i t a Pedro J. Aphalo, Markku Lahti, Tarja Lehto, Tapani Repo, Aino Rummukainen, Hannu Mannerkoski ja Leena Finér Alhainen maan lämpötila rajoittaa
LisätiedotOnko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY
Havaintoja ojitettujen soiden hiilitaseista Onko jotain opittu? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Kasvihuonekaasut soilla Luonnontilainen Suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotSuomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotKuusen karaistuminen boorinpuutoksessa
Dissertationes Forestales 75 Kuusen karaistuminen boorinpuutoksessa Mikko Räisänen Metsätieteellinen tiedekunta, Joensuun yliopisto Tohtorin väitöskirja 28.11.2008, Joensuun yliopisto, Sali C2 2 Väitöskirjan
LisätiedotSuunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi
Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi Annikki Mäkelä 10.10.2005 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Taimikkosimulaattorin perusajatus Toimenpideohjelma Hoitotoimet Uudistamistapa
LisätiedotACTA FORESTALIA FENNICA
ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 149, 1976 PENIOPHORA GIGANTEA (Fr.) MASSEE AND WOUNDED SPRUCE (PICEA ABIES (L.) KARST.) PART II PENIOPHORA GIGANTEA JA KUUSEN VAURIOT OSA II Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN
LisätiedotVaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon
Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon Metlan työraportteja 289: 75 84 9 Energiapuun korjuun vaikutus metsämaan ominaisuuksiin
LisätiedotDynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö
Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö 13.-14.5.2013 Sisältö Henkilöhistoriaa Metsän kasvumallit miksi ja miten? Sovelluksia Biologia,
LisätiedotLuennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotLED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio
LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki Kuvat: Pekka Voipio LED vs. perinteinen kasvihuonelamppu 400 450 500 550 600 650 700 nm Kasvit käyttävät valoa
LisätiedotPURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotPuusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT
Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %
KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4
LisätiedotMETSÄPUIDEN TAIMIEN LYHYTPÄIVÄKÄSITTELY
METSÄPUIDEN TAIMIEN LYHYTPÄIVÄKÄSITTELY Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2013 Marja Keränen TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotMetsätieteen aikakauskirja
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Pekka Helenius, Jaana Luoranen ja Risto Rikala Pekka Helenius Kesällä istutettavien, kasvussa olevien kuusen paakkutaimien käsittelykestävyys
LisätiedotFINAS. þø-rl,^-- A1(1(R E D ITO I NTITO ED I STUS VAISALA OYJ ACCREDITATI ON CERTI FIC,ITE K008 M ITTAN O RMAAL I LABO RATO RI O
o FINAS F nnish Accrcditati,on Service A1(1(R E D ITO I NTITO ED I STUS ACCREDITATI ON CERTI FIC,ITE M ITTAN O RMAAL I LABO RATO RI O K008 on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima kalibrointilaboratorio
LisätiedotLaserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
Lisätiedot3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO
3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Havupuiden taimitarhakylvöjen määrä väheni vuonna 1996 hieman edellisvuodesta. Samanaikaisesti näihin kylvöihin käytetyn siemenen jalostusaste kuitenkin nousi. Kuusen osalta
LisätiedotPutkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.
Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
Lisätiedottrombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa.
Metsätieteen aikakauskirja t i e d o n a n t o Atte Komonen Atte Komonen, Arto Laatikainen, Maarit Similä ja Petri Martikainen Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotSIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy
SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotLuontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)
Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten
Lisätiedot3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO
3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Luvussa esitetään metsäpuiden jalostetun siemenen tuottamiseen liittyviä tilastotietoja ja taimituotantoa kuvaavia lukuja. Metsänjalostuksen osalta lähteenä on käytetty Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotIlmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotKUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli
KUUSEN KÄPYRUOSTEET Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli 1 Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, Kirkkosaarentie 7, 91500 Muhos 2 Biologian laitos,oulun yliopisto, PL 3000,
LisätiedotUutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin
Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Hilppa Gregow 25.5.212 Kiitokset: Pauli Jokinen, Natalia Pimenoff, Matti Lahtinen, Marko Laine, Kirsti Jylhä, Kimmo
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 25.1.2010 2 Ennakkotiedon
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa
Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä
LisätiedotTrends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland
Trends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland Sakari Sarkkola 1, Harri Koivusalo 1, Ari Laurén 1, Pirkko Kortelainen 2, Tuija Mattsson
LisätiedotPuusta ruokaa -neulasten elintarvikeanalyysi
Puusta ruokaa -neulasten elintarvikeanalyysi FM Kari Laasasenaho ja MMT Risto Lauhanen SeAMK Ruoka Helsinki-Tallinn M/S Eckerö Line / Ähtäri Panda Zoo 19.3.2019 Taustaa Havunneulasten elintarvikekäyttö
LisätiedotElinkaaritehokas tiepäällyste tutkimushanke
Elinkaaritehokas tiepäällyste tutkimushanke 2013-2017 Tutkimuskokonaisuus, tavoitteet ja eteneminen Prof. Terhi Pellinen, Ph.D., Eur. Ing. LIVI Tutkimusseminaari 22.11.2016, Helsinki Infra-Teema Hanke
LisätiedotKuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa
Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotMitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)
Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä, Vesa Yli-Pelkonen, Viljami Viippola ym. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotClimforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability Aleksi Lehtonen METLA ja HY www.metla.fi/life/climforisk 1 Kick-off kokous - aikataulu 9.00 Tilaisuuden avaus (Mikko)
Lisätiedot