Syntymäaika Födelsetid Akatemian päätösilmoitusnumerot Numret för Akademins meddelande om beslut 41277

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI FORSKNINGSRAPPORT Hakemuksen liite Bilaga till ansökan Raportointijakso Rapporteringsperiod Toimikunta tai jaosto Forskningsråd eller sektion Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus Kultur och samhällsforskning Terveyden tutkimus Hälsoforskning Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus Naturvetenskaplig och teknologisk forskning xympäristön ja luonnonvarojen tutkimus Miljö- och naturresursforskning A Tutkimuksen vastuuhenkilö ja hanke Projektledare och projekt Sukunimi Tillnamn Repo Etunimet Förnamn Veijo Tapani Akatemian hankenumero Akademins projektnr Syntymäaika Födelsetid Kehitysmaatutkimuksen jaosto Sektionen för u-landsforskning Muu, mikä Annat, vad Akatemian päätösilmoitusnumerot Numret för Akademins meddelande om beslut Yliopisto tai vastaava Universitet eller motsvarande Laitos tai vastaava Institution eller motsvarande Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Hankkeen nimi suomeksi Projektets namn på svenska Metsäpuiden kylmänkestävyyden riippuvuus ympäristötekijöistä: Juuriston biokemiallisissa ominaisuuksissa tapahtuvat muutokset Alla olevat yhteystiedot (osaan B asti) täytetään vain jos yhteystiedoissa on tapahtunut muutoksia Kontaktuppgifterna nedan (ändå till del B) ifylles endast om kontaktuppgifterna har förändrats Yliopisto tai vastaava englanniksi Universitet eller motsvarande på engelska Laitos tai vastaava englanniksi Institution eller motsvarande på engelska University of Joensuu Osoite Adress Pl 111 Puhelin Telefon Sähköposti E-post Faculty of Forestry Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och kontor Joensuu Faksi Fax Vastuuhenkilön kotisivu World Wide Webissä Projectledarens hemsida i World Wide Web Tapani.repo@forest.joensuu.fi Hankkeen kotisivu World Wide Webissä Projektets hemsida i World Wide Web B Hankkeen kokonaisrahoitus Projektets helhetsfinansiering Hankkeessa käytetty kokonaisrahoitus raportointijaksolla kalenterivuosittain. Luettele erikseen muut rahoittajat kuin Akatemia. Helhetsfinansieringen som används inom projektet under rapporteringsperioden per kalenderår. Uppräkna andra finansiärer än Akademin separat Rahoittajayhteisön nimi Finansiär v år 1998 v år 1999 v år v år Yhteensä Sammanlagt Suomen Akatemia Finlands Akademi Muut Övriga Metsäntutkimuslaitos Metsäekologian tutkijakoulu Nesslingin säätiö Metsämiesten säätiö Yhteensä mk Sammanlagt mk Postiosoite Postadress Käyntiosoite Besöksadress Puhelin Telefon Faksi Fax Telex/teletex Internet: PL 99 PB 99 Vilhonvuorenkatu 6 Vilhelmsbergsgatan 6 (09) (09) acad fi keskus@aka.fi HKI HFORS HKI HFORS

2 C Tutkimusryhmä ja yhteistyö Forskargrupp och samarbete Tutkimusryhmän kaikkien tutkijoiden ja tutkijakoulutettavien työskentely (myös työskentely ulkomailla ja vierailut ulkomailla) kalenterivuosittain eriteltynä. Tähän merkitään vähintään 0,5 kuukautta (=2 viikkoa) kestänyt työskentely tässä hankkeessa. Forskargruppens samtliga forskares och forskarstuderandes arbete (även arbete och besök utomlands) specifierade per kalendarår. Här anges arbete på minst 0,5 månader (=2 veckor) inom ifrågavarande projekt. Hlötyökk tässä hankkeessa Nimi, tutkinto, tehtävänimike Namn, examen, arbetsuppgift Sukupuoli M/N Kön M/K Vierailijan lähtöorganisaatio ja maa Gästforskarens egen organisation och land Työskentelypaikka, tutkijakoulu Arbetsplats, forskarskola Rahoittaja Finansiär Månadsverken inom detta projekt v år v år v år v år FT Aija Ryyppö, tutkijatohtori N Metla/Suonenjoki & JoY/metsät. tdk. Akatemia 5 12 FT Aija Ryyppö, tutkija N Metla/Joensuu Metla 3 FT Tapani Repo, tutkija Dos. Elina Vapaavuori, tutkija M N Joy/metsät. tdk Metla/Suonenjoki Akatemia (#38012) Metla Suomen Akatemian rahoittamat henkilötyökuukaudet yhteensä Månadsverken finansierade av Finlands Akademi, sammanlagt 6 13 Muiden rahoittamat henkilötyökuukaudet yhteensä Månadsverken finansierade av andra finansiärer, sammanlagt 4 Hankeyhteistyö Projektsamarbete Mikäli hankkeeseen on liittynyt kiinteää yhteistyötä Akatemian tai muiden rahoittajien tukemien muiden hankkeiden kanssa, kuvaile lyhyesti yhteistyötä. Ifall projektet har haft fast samarbete med projektet som finansieras av Finlands Akademi eller projektets andra finansiärer, ge en kort beskrivning av samarbetet Kiinteää yhteistyötä seuraavien hankkeiden kanssa: 1. The effects of soil temperature on root development and nutrient uptake in conifer seedlings. Vastuuhenkilö dos. E. Vapaavuori, Metla. Rahoitus: Nesslingin säätiö, Effects of climate change on overwintering, production, and potential distribution of trees in the boreal zone. Vastuuhenkilö prof. H. Hänninen, Helsingin yliopisto. Rahoitus: Suomen akatemia, Havupuun taimien juuriston kehitykseen vaikuttavat ulkoiset tekijät ja merkitys ravinteiden otossa. Vastuuhenkilö E. Vapaavuori, Metla. Rahoitus: Metla. 4. Forest tree root and shoot, and soil microbial responses to soil temperature. Vastuuhenkilö dos. L. Finér, Metla. Rahoitus: Suomen akatemia, Abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden vaikutukset hiilen ja typen assimilaatioon ja valon sidontaan puuvartisilla kasveilla. Vastuuhenkilö: dos. E. Vapaavuori, Metla. Rahoitus: Metla. 6. Effect of temperature and photoperiod on frost hardiness of Scots pine. Gang Zhangin väitöskirjatutkimus alkanut 1998 (ohjaajina T. Repo, A. Ryyppö). Hankkeissa on tutkittu boreaalisen vyöhykkeen havu- ja lehtipuiden (kuusi, mänty, koivu) fysiologiaa eri organisaatiotasoilla molekyylitasolta kokokasvin tasolle. Hankeyhteistyöstä on saatu monia synergiaetuja.

3 D Tutkimuksen edistyminen ja tulokset Hur projektet framskridit och dess resultat Tulosten esittely Presentation av resultaten Tiivistelmä tutkimuksen edistymisestä, keskeisistä tieteellisistä tuloksista ja niiden soveltamismahdollisuuksista sekä selvitys tutkimuksen aikana tapahtuneista olennaisista tutkimussuunnitelman muutoksista (enintään 45 riviä, enint. 65 merkkiä riville). Tiivistelmän tulee sisältää tutkimusta keskeisesti kuvaavat avainsanat. Sammandrag av hur forskningen framskridit, projektets viktigaste resultat och möjligheter att tilllämpa dessa, samt en redogörelse för väsentliga ändringar av forskningsplanen under forskningens gång (högst 45 rader, max 65 tecken/rad). Sammandraget skall innehålla projektets centrala nyckelord. Avainsanat: ATPaasi, havupuut, hiilihydraatit, juuristo, lämpötila, pakkasvaurio, solumembraanit, vuosirytmi Muutokset kuusen paakkutaimien pakkaskestävyydessä (LT 50 ) talven aikana, X/97-VI/98 (Repo T, Ryyppö A, Vapaavuori E). Tutkimuksessa selvitettiin kuusen paakkutaimien, erityisesti juuriston pakkaskestävyyden ekofysiologiaa ja biokemiaa. Taimien pakkaskestävyys oli korkeimmillaan marraskuussa. Lumipeitteen alla lämpötila kohosi muutamaan pakkasasteeseen tammikuussa, jolloin verson pakkaskestävyys lievästi heikkeni. Tämän jälkeen rangan pakkaskestävyys säilyi muuttumattomana maaliskuun loppupuolelle saakka, samoin kuin säilyi neulasten ja silmujen pakkaskestävyys toukokuun alkupuolelle saakka. Juuriston pakkaskestävyys oli heikompi kuin verson pakkaskestävyys, ja puutuneet juuret olivat karaistuneempia kuin suberinisoituneet juuret. Juuriston pakkaskestävyys aleni tasaisesti talven edetessä. Neulaset, ranka ja juuret olivat suveentuneet ennen silmun puhkeamista kesäkuun alussa (LT 50 >-5 o C), mutta silmujen pakkakestävyys oli vielä <-10 o C. Tyypillisesti pakkasvaurio, joka oli vahingoittanut juuristoa mutta ei neulasia, oli mahdollista havaita versotasolla vasta taimen kasvuunlähdön yhteydessä. Lievä juuristovaurio heikensi taimien kasvua, mutta vakavamman pakkasvaurion seurauksena kasvuun lähtenyt verso kuivui tai taimi kuoli. Liukoiset sokerit toimivat talvisaikaan kryoprotektantteina, ja niiden väheneminen ylläpitohengityksen seurauksena on liitetty pakkaskestävyyden ennenaikaiseen heikkenemiseen. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu selkeää korrelaatiota liukoisten sokerien määrän ja pakkaskestävyysmuutosten välillä; vaikka liukoisten sokerien osuus neulasten kuivapainosta laski puoleen, pakkaskestävyys säilyi samanaikaisesti korkeana. Fotosynteesin alkaminen havaittiin juuren, rangan ja neulasten tärkkelyspitoisuuden voimakkaana kohoamisena toukokuun alussa. Kun juurten pakkaskestävyys oli erittäin korkea (marraskuu-maaliskuu), pakkasvaurio aiheutti ionivuotoa (erit. K + ) symplastista apoplastiin, vaikka plasmamembraanin sisä- ja ulkopuolen välistä sähkökemiallista gradienttieroa ylläpitävä ja kanavaproteiinien (mm. K + -kanava) toiminnan kannalta keskeinen protonipumppu ei ollutkaan vaurioitunut. Suveentuvissa juurissa (huhti-kesäkuussa) ionivuotoon liittyi protonipumpun vaurioituminen. Karaistuneissa neulasissa plasmamembraani vaurioitui herkemmin kuin kloroplastit, mutta suveentuneissa neulasissa plasmamembraanin ja kloroplastien pakkaskestävyys oli samanlainen. Kuusen juuriston toipuminen pakkasvauriosta, X-XII/98 (Repo T, Ryyppö A, Vapaavuori E). Tutkimuksessa selvitettiin juuren kehitysvaiheen vaikutusta juuren pakkaskestävyyteen, pakkasvaurion korjautumista juuristossa sekä erilaajuisten juuriston pakkasvaurioiden vaikutusta taimien kasvuun. Tutkimuksessa käytetyt testilämpötilat (> -30 o C) eivät aiheuttaneet pakkasvaurioita versoon. Juurten pakkaskestävyyteen vaikutti rakenne; karaistuneimpia olivat puutuneet juuret, hieman heikommin karaistuneita suberinisoituneet juuret ja alteimpia pakkasvaurioille olivat juuren kärjet. Mitä vakavampi oli pakkasvaurio, sitä suurempi osa elektrolyyteistä valui ulos juurista solukon sulaessa; vain osa symplastista vuotaneista ioneista jäi apoplastiin. Ionivuototesti aliarvioi juurenkärkien elävyyden, mutta ennusti hyvin suberinisoituneiden ja puutuneiden juurien elävyyden pakkasaltistuksen jälkeen ts. osittain vaurioituneet valkoiset juurenkärjet toipuivat, mutta suberinisoituneet ja puutuneet juuret eivät toipuneet., Juurenkärkien tuhoutuminen ei vaikuttanut taimien kasvuun, mutta kun suberinisoituneiden juurien LT 50 -arvo alittui, lievä vaurio suberinisoituneessa ja puutuneessa osassa juuristoa heikensi taimien kasvua (versonkasvu heikkeni, silmut eivät puhjenneet), mutta vakavamman pakkasvaurion seurauksena kasvuun lähtenyt verso kuivui tai taimi kuoli. Keväisen kasvuunlähdön aikaan taimen hiili- ja typpivarat suunnataan verson kasvuun, ei vaurioituneen juuriston regenerointiin. Maan lämpötilan vaikutukset kuusen juuriin, versoon ja maaperämikrobeihin, X.98-XII.99 (Aphalo P, Finer L, Lehto T, Leinonen I, Mannerkoski H, Repo T, Ryyppö A). Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää maan lämpötilan vaikutus kuusen juurten ja verson kasvuun sekä maaperämikrobeihin. Juuristolaboratoriossa tehtävässä kokeessa on mahdollista erottaa maan lämpötilan vaikutus ilman lämpötilan, fotoperiodin ja veden saatavuuden vaikutuksista. Tulosten soveltamismahdollisuudet / kuusitutkimukset: Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kuusen paakkutaimien talvivarastointimenetelmien kehittämisessä ja ulkovarastoinnin riskien arvioinnissa, mekanistisissa ilmastomuutos- ja hiilitasemalleissa. Tulokset myös lisäävät tietämystä taimitarhalta maastoon siirrettyjen taimien sopeutumisesta maaperäominaisuuksien suhteen niukkaravinteisempaan ja viileämpään kasvuympäristöön. Lisäksi tutkimus tuottaa perustutkimuksellista tietoa kuusen taimien, varsinkin taimien juuriston pakkaskestävyyden fysiologiasta ja biokemiasta. Yönpituuden, lämpötilan ja vesistressin vaikutus rauduskoivun ja eri siemenalkuperää olevien hieskoivujen pakkaskestävyyteen ja dehydriinisynteesiin (Puhakainen T, Ryyppö A, Vapaavuori E, Wellingin A). A. Ryypön osuus yhteistyössä E. Vapaavuoren kanssa oli pakkastestauksen (VII-XI.98) suunnittelu ja impedanssispektroskopia-menetelmällä saatujen tulosten analysointi. Lyhyt fotoperiodi ja matala lämpötila karaisivat koivuntaimet, mutta karaistuneisuus purkaantui lämpimässä ja pitkässä fotoperiodissa. Vesistressi ei aiheuttanut taimien karaistumista. Tulosten soveltamismahdollisuudet: Tutkimus tuottaa tietoa koivun karaistumisen molekyylibiologiasta.

4 Tulosten esittely englanniksi (edellisen kohdan käännös). Presentation av resultaten på engelska (översättning av föregående punkt) Keywords: Annual cycle, ATPase, carbohydrates, conifers, cell membranes, climatic acclimation, frost damage, roots, temperature. Changes in the frost hardiness (LT 50 ) of containerized Norway spruce seedlings overwintering in the field. X/97-VI/98 (Repo T, Ryyppö A, Vapaavuori E). The aim was to study ecophysiology and biochemistry connected to frost hardiness of the seedlings and especially that of the roots. Frost hardiness of the seedlings was the highest in late autumn. When the snow covered the seedlings, temperature around them increased being only few degrees below zero and the frost hardiness of the shoot declined slightly. After the initial decline frost hardiness of the stem remained constant until late March and the hardiness of the needles and buds until early May. Frost hardiness of roots was lower than that of the shoot. In the root system, the woody parts were more hardy than the suberized parts. While hardiness of the shoot remained constant under the snow, hardiness of the roots declined with the progress of winter. Prior to the bud burst in early June, the needles, stem and roots were totally dehardened (LT 50 >-5 o C), but the hardiness of buds was still <-10 o C. Typically frost damage on roots was not visible on the shoot level prior to dehardening; after bud burst the damage reduced shoot growth, caused the drying of the growing shoot or the whole seedling. Soluble sugars can act as chryoprotectants and depletion of them for maintenance respiration has been connected to premature dehardening of conifer seedlings. However, in this study such a direct relationship was not found: f. ex. frost hardiness of the needles did not decline although they lost half the soluble sugars during the winter. Accumulation of starch to roots, shoots and needles indicated that initiation of net photosynthesis occurred at the beginning of May. Plasma membrane proton pump generates the electro-chemical gradient difference needed for the function of ion channels. In frost hardy roots, ion leakage from symplast to apoplast was not primarily caused by damage on the proton pump. Instead, in dehardened roots ion leakage and damage on the pump was related. In hardy needles plasma membrane was damaged at warmer frost temperatures than chloroplasts but after dehardening the frost resistance of the organelles was similar. Recovery of Norway spruce seedlings from the frost damage on roots, X-XII/98 (Repo T, Ryyppö A, Vapaavuori, E). The aim was to study frost hardiness in different parts of the root system (root tips, suberized roots, woody roots), recovery of the root system and the consequences of the damage on a whole plant level. The freezing temperatures used did not damage the shoot. Frost hardiness was highest in the woody roots, followed by suberized roots and root tips. The more severe was the frost damage, the bigger was the proportion of ions escaping out of root tissue during melting. Thus, only a proportion of the ions leaked out of symplast remained in the apoplast. The electrolyte leakage test underestimated the actual frost hardiness of the root tips but was accurate in the case of the suberized and woody roots, i.e. partially damaged wihte root tips were able to recover, but suberized and woody roots were not. Loss of root tips due to damage did not affect shoot growth, but already partial damage on suberized and woody roots reduced shoot biomass production. The elongating shoots were stronger sinks for carbon and nitrogen than the repair of damaged root system during the spring flushing. Norway spruce root and shoot, and soil microbial responses to low soil temperature X/98-XII/99 (Aphalo P, Finer L, Lehto T, Leinonen I, Mannerkoski H, Repo T, Ryyppö A). The aim is to separate the effect of soil temperature from those of air temperature, photoperiod and water availability both aboveground and below-ground, and on soil microbes. Potential application of the results of spruce studies: development of nursery techniques, predicting the potential risks of frost damage due to overwintering of the containerized seedlings in the field, building blocks for mechanistic models predicting the effect of climate change and models of global carbon balance, characterization the physiological and biochemical background of hardening and dehardening of trees, prediction of the acclimation of the nursery-grown seedlings at outplanting stage into cold soil. Effects of photoperiod, temperature and water stress on induction of dehydrin synthesis; connection of dehydrins to frost hardening of silver birch and downy birch VII-XI/98 (Puhakainen T, Ryyppö A, Vapaavuori E, Welling A). In this co-operation with E. Vapaavuori A. Ryyppö was responsible for planning the freezing tests and analyzing the results obtained by impedance spectroscopy. Short day and low temperature treatment, but not water stress, hardened the birch seedlings. However, dehardening occurred after the transfer of the seedlings to warm long day conditions. Potential application of the results: Results of this study increase the knowledge of molecular biology connected to induction of frost hardiness in birch. Akatemian rahoituksen erityismerkitys Den speciella betydelsen av Akademins finansiering Miten Akatemian rahoitus on edistänyt hankkeen tieteellisiä ja jatkokoulutuksellisia tavoitteita? Hur har Akademins finansiering främjat projektets mål rörande vetenskapliga rön och fortutbildning? Akatemian rahoitus mahdollisti tutkijatohtorin (Aija Ryyppö) tutkimustyön jatkumisen ja laboratorion vaihdon Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusasemalta Joensuun yliopiston metsätieteelliseen tiedekuntaan. Ilman akatemian rahoitusta pääosa tässä hankkeessa ttehdyistä tutkimuksista ei olisi toteutunut. Hankkeeseen palkatun tutkijatohtorin kiinteä integroituminen Joensuun yliopiston talviekologian tutkimusryhmän ja Metsäntutkimuslaitoksen juuristotutkimusryhmän toimintaan lisäsi merkittävästi ryhmien kasvifysiologista osaamista ja edisti sekä tutkijatohtorin pätevöitymistä tutkijana että ryhmien asettamien tutkimustavoitteiden saavuttamista. Tämä näkyy myös monissa hankkeen aikana valmistuneissa tieteellisissä artikkeleissa, joista osa on julkaistu, osa on tarjottu julkaistavaksi ja osa on valmisteilla.

5 Haittatekijät Negativa faktorer Mitkä tekijät ovat haitanneet tutkimushankkeen suunniteltua edistymistä? Faktorer som försvårat genomförandet av projektet enligt uppgjord forskningsplan. Hankkeeseen palkatun tutkijatohtorin laboratorion vaihto ja siihen liittyvien uusien mittaussysteemien asennukset lievästi hidastivat tutkimustyön edistymistä (tilanne : 2 hyväksyttyä julkaisua, 4 arvioitavaksi lähetettyä käsikirjoitusta, 2 valmisteilla olevaa keskeneräistä käsikirjoitusta). Projektin tuloksellisuudesta huolimatta hankkeelle ei saatu jatkorahoitusta. Julkaisut Publikationer Hankkeessa raportointijakson sekä kuluvan vuoden aikana tuotetut tieteelliset julkaisut mukaan lukien opinnäytetyöt (julkaisut ja julkaistavaksi hyväksytyt). Merkitään vain julkaisut, joissa on merkintä siitä, että työ on tehty Suomen Akatemian tälle hankkeelle myöntämällä rahoituksella. Vetenskapliga publikationer inklusive lärdomsprov som har publicerats eller godkänts för publicering inom projektet under rapporteringsperioden och under innevarande år. Ange endast publikationer som försetts med anteckning om att arbetet har gjorts med medel som Finlands Akademi beviljats för detta projekt. Julkaisut: Ryyppö, A., Repo, T. and Vapaavuori, E Development of frost hardiness in roots and shoots of Scots pine seedlings at non-freezing temperatures. Canadian Journal of Forest Research 28: Repo, T. Nilsson, J.-E., Rikala, R., Ryyppö, A. & Sutinen, M.-L Cold Hardiness of Scots pine (Pinus sylvestris L.). In: Colombo, S. & Bigras, F.J. (Eds.). Cold Hardiness of Conifers. Kluwer Academic Press, Dordrecht. (in press). Bigras, F.J., Ryyppö, A., Stattin, E. & Lindström, A Cold acclimation and deacclimation of shoots and roots. In: Bigras, F.J. & Colombo, S. (Eds.). Cold Hardiness of Conifers. Kluwer Academic Press, Dordrecht. (in press). Repo, T., Zhang, G., Rikala, R., Ryyppö, A. & Vuorinen, M Siemenalkuperän vaikutus männyn kasvun päättymiseen ja karaistumiseen. Taimitarhatutkimuksen vuosikirja (Toim. M. Poteri). Metsäntutkimuslaitoksen Tiedonantoja 755: Arvioitavana olevat käsikirjoitukset (Submitted manuscripts): Repo, T., Zhang, G., Ryyppö, A., Rikala, R. & Vuorinen, M The relation between growth cessation and frost hardening in Scots pines of different origins. Revised manuscript submitted to Trees. Repo, T., Zhang, G., Ryyppö, A. & Rikala, R The electrical impedance spectroscopy of Scots pine (Pinus sylvestris L.) shoots in relation to cold acclimation. Revised manuscript submitted to Journal of Experimental Botany. Ryyppö, A., Vapaavuori, E. & Repo, T Frost hardiness and recovery of Norway spruce seedlings from frost damage in roots. Revised manuscript submitted to Tree Physiology. Finér, L., Aphalo, P., Kettunen, U., Leinonen, I., Mannerkoski, H., Repo, T, Ryyppö, A. and Öhman, J The Joensuu dasotrons: a new facility for studying shoot, root, and soil processes. (Submitted). Opinnäytetyöt (Thesis): Zhang G Relation between growth cessation and frost hardening in Scots pine of different origins. Thesis for M.Sc. in Forestry and Silviculture. University of Joensuu, Faculty of forestry.

6 Hankkeesta saatuja tuloksia on esitelty useissa tieteellisissä kokouksissa, kuten Dynamics of Physiological Processes in Woody Roots (Nancy, Ranska ) ja juuristotutkimuspäivillä (Joensuu). Muut tuotokset ja vaikutukset Övriga resultat Hankkeessa raportointijakson sekä kuluvan vuoden aikana valmistuneet tuotokset ja vaikutukset (kuten julkaisemattomat väitöskirjat, patentit, tietokoneohjelmat, prototyypit, uudet prosessit ja käytännöt). Övriga resultat av projektet (t.ex, opublicerade doktorsavhandlingar, patent, dataprogram, nya processer och införd praxix) under rapporteringperioden och under innevarande år. Hankkeen aikana Joensuun juuritutkimuslaboratorioon hankittiin prof. E. Steudlen (Baureuthin yliopisto, Saksa) kehittämä juuripaineen mittauslaitteisto, jolla voidaan tutkia juurten vedenottomekanismeja. Laitteiston toiminta kuten myös juurten fluoresenssivärjäystekniikka opiskeltiin prof. Steudlen järjestämällä kahden viikon kurssilla Saksassa.

7 Tiedotustoiminta Informationsverksamhet Hankkeen muu kuin tiedeyhteisöön suuntautunut julkaisu- ja tiedotustoiminta (kuten oppikirjat, lehtiartikkelit, TV- ja radioohjelmat) raportointijakson ja kuluvan vuoden aikana. Annan än vetenskaplig publikations- och informationsverksamhet inom projektet (t.ee. läroböcker, tidningsartiklar, TV- och radioprogram) under rapporteringsperioden och under innevarande år. Hankkeesta saatuja tuloksia on esitelty taimitarhanhoitajille tarkoitetuilla taimitarhapäivillä, tutkimuksellisesti suuntautuneilla juuristotutkimuspäivillä sekä useissa kansainvälisissä tieteellisissä kokouksissa mm. Dynamics of Physiological Processes in Woody Roots (Nancy, Ranska ). Lehtiartikkelit: Ryyppö, A. (1998). Havupuun taimien sopeutuminen alhaiseen lämpötilaan kasvukauden alussa ja lopussa. Taimiuutiset 2: Tutkinnot Examina Hankkeessa Akatemian rahoituksella raportointijakson ja kuluvan vuoden aikana suoritetut tutkinnot. Examina som avlagts inom projektet under rapporteringsperioden och under innevarande år. Vuosi År Tutkinto Examen Sukupuoli M/N Kön M/K Nimi, syntymävuosi ja perustutkinnon suoritusvuosi Namn, födelseår och år då grundexamen avlags 1999 MMM M Zhagn, Gang s. 1959, Barchelor of Agronomy, Forestry Department of Beijing Forestry Institute, Kiina, 1982 Tutkinnon suorituspaikka Högskola där examen avlags Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta Opinnäytetyön ohjauspaikka, ohjaaja ja tutkijakoulu Instution där lärdomsprov avlagts, handledare och forskarskola Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, Metla/Suonenjoen tutkimusasema. Ohjaajat: Tapani Repo,Taneli Kolström Allekirjoitus Underskrift Paikka ja aika Ort och datum Allekirjoitus Underskrift Joensuussa, Virka-asema Tjänsteställning Tutkija, FT Nimen selvennys Namnförtydligande Tapani Repo

8 Ohjeet tutkimusraportointilomakkeen täyttäjälle Lomakkeella raportoidaan tutkimushankkeista, tutkimus-viroista, varttuneiden tutkijoiden ja tutkijatohtorien määrärahoista. Samoin raportoidaan työskentelystä ja tutkijankoulutuksesta ulkomailla, kahdenvälisestä tutkijainvaihdosta, ulkomaisten tutkijoiden työskentelystä Suomessa, kotimaahan paluusta sekä elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten tai julkisen hallinnon palveluksessa työskentelevien tutkijankoulutuksen rahoituksesta. Mikäli yhden hankkeen tukemiseksi on tehty monta rahoituspäätöstä, raportoidaan kaikista yhteisesti yhdessä raportissa. Tutkimuksen raportoinnista vastaa tutkimuksen vastuuhenkilö. Tutkimusraporttilomakkeella on kolme eri käyttöä: 1. Lomakkeella annetaan loppuraportti Akatemian rahoituksen päätyttyä 2. pitkistä hankkeista annetaan lomakkeella väliraportti kolmen vuoden välein 3. lomake toimitetaan liitteenä tutkimusrahoitushakemukseen Raportointiajankohta määräytyy edellisen jaon mukaisesti seuraavasti: 1. loppuraportti on toimitettava Suomen Akatemiaan rahoituksen päättymisen jälkeisen kesäkuun 15. päivään mennessä 2. mikäli hankkeen kesto on yli 3 vuotta, raportoidaan ensimmäiseltä kolmivuotiskaudelta sitä seuraavan kalenterivuoden kesäkuun 15. päivään mennessä; kuitenkin Akatemian kolmen vuoden mittaisesta virasta ja siihen liitetystä rahoituksesta raportoidaan virkakauden päättymisen jälkeisen kesäkuun 15. päivään mennessä 3. hakemukseen liitettävät raportit toimitetaan hakemuksen mukana haun määräaikaan mennessä. Aikajakso, josta raportoidaan, koostuu aina kalenterivuosista. Raportointijakso on kolme edellistä kalenterivuotta, mikäli näiden aikana on käytetty Suomen Akatemian myöntämää rahoitusta. Poikkeuksen muodostavat edellä mainitut kolmen vuoden mittaiset virat, joiden raportointijakso on virkakauden mittainen, eli kattaa neljä kalenterivuotta. Tutkimusraportti voidaan toimittaa suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Hakemuksen liitteenä oleva raportti toimitetaan samalla kielellä kuin hakemus. Raporttilomake toimitetaan Suomen Akatemialle yhtenä kappaleena, paitsi hakemuksen liitteenä oleva raportti, joka jätetään yhtä monena kappaleena kuin varsinainen hakemus. RAPORTOINTILOMAKKEEN TIEDOT Merkitään rasti asianomaiseen ruutuun, mikäli raportti on hakemuksen liitteenä. Raportointijakson alkamis- ja päättymisvuosi merkitään. A. Tutkimuksen vastuuhenkilö ja hanke Hankenumero ja päätösilmoitusnumerot löytyvät tutkijalle toimitetuista Akatemian päätösilmoituksista. B. Kokonaisrahoitus hankkeessa Merkitään kaikki hankkeen käyttämä rahoitus rahoittajakohtaisesti kalenterivuosittain. Yrityksiltä saadusta rahoituksesta tulee käydä selvästi ilmi, onko rahoittajana kotimainen vai ulkomainen yritys. On huomattava, että kyse ei ole myönnetystä rahoituksesta, vaan käytetystä rahoituksesta. C. Tutkimusryhmä ja yhteistyö Taulukkoon merkitään kaikki (siis muullakin kuin Akatemian rahoituksella) hankkeessa työskennelleet tutkijat ja tutkijakoulutettavat sekä työskentelyaika henkilötyökuukausina kalenterivuosittain. Henkilötyökuukaudella tarkoitetaan täysipäiväistä työaikaa, vähintään 36 tuntia viikossa. Työajaksi lasketaan myös palkalliset vapaat. Osa-aikaisesti työskentelevien henkilötyömäärä lasketaan suhteuttamalla viikkotyöaika 36 viikkotuntiin. Mikäli ryhmän tutkija työskentelee osan vuodesta ulkomailla, on tämän selkeästi kerrottava. Mikäli tehtävänimike ei ole suoritettua työtä kuvaava, tehtävää paremmin kuvaava lyhyt seloste voidaan liittää suluissa tehtävänimikkeeseen. Hankeyhteistyöllä tarkoitetaan sellaista tutkimusyhteistyötä, jossa osallisina ovat eri vastuullisten johtajien hankkeet. D. Tutkimuksen edistyminen ja tulokset Tulosten esittelyn yhteydessä voi tarvittaessa esittää tutkimuksen jatkosuunnitelmia. Akatemian rahoituksen erityismerkityksellä tarkoitetaan, millä tavalla nimenomaisesti Akatemian myöntämä rahoitus on edistänyt hanketta. Olisivatko tulokset syntyneet myös ilman Akatemian rahoitusta? Jos ei, niin mille osalle Akatemian rahoitus on ollut ratkaiseva. Hankkeessa syntyneiksi julkaisuiksi ja muiksi projektin tuotoksiksi merkitään myös hankkeen päättymisen jälkeen ennen raportointia syntyneet tulokset. Hankkeen tuloksena syntyneiksi julkaisuiksi voidaan kuitenkin merkitä vain ne, joissa on merkintä siitä, että työ on tehty Suomen Akatemian tälle hankkeelle myöntämällä rahoituksella. Julkaisuista mainitaan täydellinen kirjallisuusviite kaikkine tekijöineen ja artikkelit täydellisine nimineen. Kun esitetään julkaisuja, joiden julkaisuprosessi on kesken (hyväksytty julkaistavaksi, painossa), bibliografisiin tietoihin tulee merkitä, missä vaiheessa julkaisuprosessi on. Julkaistujen opinnäytetöiden tiedoista tulee käydä ilmi, millaisesta opinnäytteestä on kysymys. Abstrakteja ei ilmoiteta. Viisi tärkeintä julkaisua merkitään tähdellä. Tieteelliset julkaisut ja opinnäytetyöt esitetään ryhmiteltyinä seuraaviin julkaisutyyppeihin: 1. Artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä 2. Artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kansainvälisissä tieteellisissä konferenssijulkaisuissa 3. Artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä 4. Artikkelit kotimaisissa tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kotimaisissa tieteellisissä konferenssijulkaisuissa 5. Tieteelliset monografiat 6. Muut tieteelliset julkaisut, kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä, joissa ei ole refereekäytäntöä sekä julkaisut yliopisto- ja laitossarjoissa Tutkinnon suorituspaikaksi merkitään yliopisto sekä tiedekunta, osasto tai vastaava, joka on tutkinnon muodollisesti hyväksynyt. Ohjauspaikaksi merkitään yliopisto, korkeakoulu, tutkimuslaitos tai muu organisaatio sekä laitos tai laboratorio, jossa työn käytännöllinen ohjaus on tapahtunut.

9 Anvisningar för rapportblanketten Med denna blankett avges en rapport rörande forskningsprojekt, forskartjänster samt anslag för längre hunna forskare och forskardoktorer. Likaså är blanketten avsedd för rapportering om forskning och forskarutbildning utomlands, bilateralt forskarutbyte, utländska forskares arbete i Finland, forskare som återvänder till Finland med stöd av Finland Akademi samt finansiering av forskarutbildning för personer som är anställda inom näringslivet, vid forskningsinstitut eller i den offentliga förvaltningen. Om ett och samma projekt har beviljats finansiering genom flera beslut, avges en gemensam rapport för all erhållen finansiering. Den projektansvariga svarar för forskningsrapporteringen. Blanketten används för forskningsrapport för följande olika ändamål: 1. som slutrapport då finansieringen från Akademin upphört 2. som mellanrapport med tre års mellanrum för långvariga projekt 3. som bilaga till ansökan om forskningsanslag Tidpunkten då rapporten skall inlämnas blir sålunda: 1. slutrapporten skall inlämnas till Finlands Akademi senast den 15 juni efter det att finansieringen upphört 2. om projektet pågår över tre år avges en rapport över de tre första åren senast den 15 juni därpåföljande kalenderår; då det är fråga om en treårig tjänst och därtill knuten finansiering avges dock en rapport senast den 15 juni efter det att tjänsteperioden upphört 3. rapporter som bifogas till en ansökan inlämnas inom den utsatta ansökningstiden. Rapporteringsperioderna består alltid av kalenderår. En rapporteringsperiod består av de tre senaste kalenderåren, om man under denna tid använt medel som beviljats av Finlands Akademi. Undantag från detta utgör de tidigare nämnda treåriga tjänsterna, där rapporteringsperioden motsvarar tjänsteperioden, dvs. täcker fyra kalenderår. Forskningsrapporten kan skrivas på finska, svenska eller engelska. Då rapporten utgör en bilaga till en ansökan används samma språk som i själva ansökan. Rapportblanketten inlämnas i ett exemplar, utom då det är fråga om en bilaga till en ansökan, varvid rapporten inlämnas i lika många exemplar som själva ansökan. UPPGIFTERNA I RAPPORTBLANKETTEN Kryss i rutan, om rapporten är bilaga till en ansökan. Rapporteringsperioden anges som kalenderår. A. Projektansvarig och projekt Projektnumret och numret på Akademins beslut framgår av det meddelande som Akademin sänt till den sökande. B. Projektets helhetsfinansiering Här uppges all använd finansiering från varje enskild finansiär kalenderårsvis. Beträffande finansiering från företag skall det klart framgå om det är fråga om ett inhemskt eller utländskt företag. Observera att det inte är fråga om beviljad, utan om använd finansiering. C. Forskargrupp och samarbet I tabellen uppges samtliga forskare och forskarstuderande som arbetat inom projektet (med andra ord också de vars arbete inte finansierats av Akademin) och deras arbetstid i månadsverken per kalenderår. Med ett månadsverke avses heltidsarbete, minst 36 timmar per vecka. Också avlönad fritid räknas som arbetstid. För dem som arbetat på deltid omvandlas arbetstiden i månadsverken enligt 36 timmar/vecka. Om en forskare i gruppen arbetar en del av året utomlands, bör detta klart uppges. Om angiven arbetsuppgift inte är tillräckligt beskrivande för det utförda arbete, kan en kort beskrivning ges inom parentes. Med projektsamarbete avses samarbete mellan projekt som har olika projektansvariga. D. Hur projektet framskridit och dess resultat I samband med beskrivningen av resultaten kan man vid behov ange planer för det fortsatta arbetet. Med den speciella betydelsen av Akademins finansiering avses på vilket sätt av Finlands Akademi beviljade finansieringen har varit avgörande för projektets genomförande? Som publikationer och övriga resultat anges också sådana som blivit färdiga efter det att projektet avslutats men innan projektrapporten lämnats in. Som publikationer inom projektet kan dock anges endast de publikationer där det nämns att arbetet utförts mes anslag som Finlands Akademi beviljat detta projekt. Beträffande publikationer ges fullständiga litteraturhänvisningar med alla författare och fullständiga artikelrubriker. Då sådana publikationer som inte ännu utkommit (godkänts för publicering, i tryck) nämns, bör det framgå i vilket skede publiceringsprocessen är. Beträffande publicerade lärdomsprov bör det framgå vilket lärdomsprov det är fråga om. S.k. abstracts uppges inte. De fem viktigaste publikationerna märks med en stjärna. Vetenskapliga publikationer och lärdomsprov grupperas enligt följande: 1. Artiklar i internationella tidskrifter 2. Artiklar i internationella vetenskapliga samlingsverk och internationella vetenskapliga konferenspublikationer 3. Artiklar i inhemska tidskrifter 4. Artiklar i inhemska vetenskapliga samlingsverk och inhemska vetenskapliga konferenspublikationer 5. Vetenskapliga monografier 6. Övriga vetenskapliga publikationer, såsom artiklar i vetenskapliga tidskrifter utan referee-praxis samt publikationer inom universitets- och institutionsserier. Som den plats där examen avlagts anges universitet samt den fakultet, avdelning eller motsvarande som formellt godkänt examen. Som institution där doktorand fått handledning anges universitet, högskola, forskningsinstitut eller annan organisation samt den institution eller detlaboratorium där handledningen i praktiken ägt rum.