1. ESIOPETUKSEMME TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEMME TAVOITTEET ESIOPETUKSEMME TOTEUTAMISTA KOSKEVIA PERIAATTEITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. ESIOPETUKSEMME TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ESIOPETUKSEMME TAVOITTEET... 2 3. ESIOPETUKSEMME TOTEUTAMISTA KOSKEVIA PERIAATTEITA... 3 3.1."

Transkriptio

1 1. ESIOPETUKSEMME TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEMME TAVOITTEET ESIOPETUKSEMME TOTEUTAMISTA KOSKEVIA PERIAATTEITA OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ TYÖTAVAT JATKUMO VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN VÄLILLÄ ESIOPETUKSEMME KESKEISET SISÄLTÖALUEET KIELI JA KOMMUNIKAATIO MATEMATIIKKA ETIIKKA JA KATSOMUS Eettinen kasvatus ja kulttuurinen kasvatuskatsomus Uskontokasvatus Elämänkatsomustietokasvatus YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO TERVEYS FYYSISEN JA MOTORINEN KEHITYS TAIDEKASVATUKSEMME TOIMINTAPERIAATTEITA TEATTERI JA ILMAISUKASVATUS MUSIIKKIKASVATUS KUVALLINEN ILMAISU KÄDENTAIDOT KASVATUSKUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUN VÄLILLÄ OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN TERVEYDENHUOLTO MUUT OIKEUDET ESIOPETUKSEN AIKANA TOIMINTA ÄKILLISISSÄ KRIISEISSÄ, UHKA- JA VAARATILANTEISSA LAPSEN SUOJAAMINEN VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS ARVIOINTI LAPSEN KASVUN JA OPPIMISPROSESSIN ARVIOINTI ESIOPETUKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN/OPETTAJIEN ARVIOINTI VANHEMPIEN ANTAMA ARVIOINTI

2 1. ESIOPETUKSEMME TOIMINTA-AJATUS Esiopetuksemme tähtää lapsen kokonaispersoonallisuuden kehityksen turvaamiseen ja edistämiseen. Tarjoamme lapselle mahdollisuuden omaksua tietoja, taitoja ja valmiuksia taidekasvatuksen ja oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Toimintamme on kokonaisvaltaista: se on elämyksiin, tunteisiin, toimintaan, kokemuksiin ja tekemiseen perustuvaa kasvatusta. Annamme lapsille mahdollisuuden kokea asioita kaikilla aisteillaan, kuunnella omaa itseään ja toimia omista lähtökohdistaan käsin. Tuemme ja voimistamme lapsen halua etsiä, löytää, erehtyä ja olla oma itsensä. Päiväkoti Venlantuvan toiminta rakentuu ilmaisutaitoon ja taidekasvatukseen. Pyrimme tutustuttamaan lapsia taiteen eri muotoihin mahdollisimman laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Tarjoamme lapsille toimintamahdollisuuksia eri taiteen alueilla: pyrimme avaamaan ovia mahdollisimman moneen suuntaan. Tehtävänämme on antaa lapsen luovuudelle siivet, ja antaa rohkeutta toteuttaa yllättäviäkin ideoita. Lapsi on aktiivinen toimija: hän etsii, tutkii, näkee, onnistuu, erehtyy, pohtii, ratkaisee ja rakentaa aktiivisesti ja innostuneesti kuvaa itsestään ja maailmastaan, jossa hän elää ja asuu yhdessä muiden kanssa. Lapselle esiopetus on mielenkiintoinen ja innostava tutkimusmatka tietojen ja taitojen äärettömään maailmaan. (Pokki & Ranta: Lähtölaskenta) 2. ESIOPETUKSEMME TAVOITTEET lasten oppimisedellytyksien kehittäminen: lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja valmiuksia eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti uusien oppimishaasteiden rohkea ja luova kohtaaminen ja oppimisen ilon säilyttäminen tasapainoisen persoonallisuuden kehittäminen: lapsesta kasvaa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen yksilö, jolla on myönteinen minäkuva itseluottamuksen, keskittymiskyvyn ja oma-aloitteisuuden kehittäminen mahdollisten kehitysviivästymien ja vaikeuksien lieventäminen ja ennaltaehkäisy vastuuntuntoinen toimiminen ryhmän jäsenenä, yhteiselämän harjoittaminen, pelisääntöjen omaksuminen ja sitoutuminen niihin tasavertaisuuden ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen hyvien tapojen sisäistäminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen osana jokapäiväistä elämää itsehallinnan, itsesäätelyn ja arkipäiväntilanteista selviytymisen opetteleminen itsearvioinnin harjoitteleminen itseilmaisun monipuolinen kehittyminen kieli- ja kulttuuri-identiteetin vahvistuminen ja kehittyminen eri taidemuotoihin, paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin tutustuminen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen tärkeyden ymmärtäminen luonnon kunnioittaminen; lapsi saa käsityksen omasta riippuvuudestaan ja vastuustaan sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä ja hän opettelee havainnoimaan, jäsentämään ja nauttimaan ympäristön monimuotoisuudesta ja kauneudesta oikean ja väärän pohtiminen 2

3 Tehtävämme esiopetuksessa on ohjata lapsen valintoja niin, että oikeaa kehitysvaihetta vastaava toimintatapa löytyy antaa erilaisia vaihtoehtoja uusien oivaltavien ratkaisumallien löytämiseksi herättää lapsen mielenkiintoa opittavaa asiaa kohtaan antaa lapselle mahdollisuus etsiä tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä tutkivan ja kokeilevan toiminnan avulla auttaa lapsia ymmärtämään, mitä heidän ympärillään tapahtuu auttaa lasta tiedon jäsentämisessä, syventämisessä ja soveltamisessa antaa rakentava palaute, kannustaa ja kiittää lasta niin, että lapsen itsetunto ja positiivinen minäkuva vahvistuvat mahdollistaa onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä ottaa lasten huoltajia mukaan suunnitteluun ja arviointiin arvioida lasten osaamista ja suunnitella sen perusteella uusia tavoitteita ja toimintoja 3. ESIOPETUKSEMME TOTEUTAMISTA KOSKEVIA PERIAATTEITA 3.1. Oppimiskäsitys Oppimisen perusta muodostuu lapsen valmiuksista, kehitystasosta, omista kiinnostuksen kohteista, kokemuksista ja lähiympäristöstä. Esiopetuksessa tiedot ja taidot karttuvat, ja lapsi omaksuu uusia asioita. Uuden tiedon hän liittää aikaisemmin opittuun ja järjestää sen omaan tietoverkkoonsa. Oppiminen siis perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Oleellista on tiedon rakentuminen. Toiminnassamme korostamme myös lapsen aktiivista roolia oppimisessa: hän on aktiivinen toimija, joka valikoi, muuntaa ja tulkitsee uutta tietoa. Sen pohjalta lapsi rakentaa uusia ajattelun ja toiminnan malleja. Esiopetuksessamme korostuu vertaisryhmän merkitys. Vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Lapset oppivat esittämään mielipiteensä ryhmässä, keskustelemaan ja kuuntelemaan muita. Tiedon jakaminen on tärkeää; neuvotteleminen, erilaisten mielipiteiden ja tulkintojen esittäminen, argumentointi jne. Oppimista tapahtuu koko ajan luonnollisissa arkipäivän tilanteissa, ja opettaja toimii ohjaajana, kannustajana ja oppimisympäristön rakentajana. Pidämme tärkeänä lasten aikaisemman tiedon huomioonottaminen oppimisessa on keskeistä lapsen toiminta; painopisteenä on tiedon rakentumisprosessi, ei tiedon jakaminen ja kontrollointi ajattelutaitojen kehittäminen asioiden tarkastelu eri näkökulmista tiedonhankinta ja ongelmaratkaisu tiedon prosessointi ja soveltaminen 3.2. Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristö nähdään kokonaisuutena, joka ei rajoitu johonkin tiettyyn toimintaan. Laadukkaan ja turvallisen oppimisympäristön kannalta tärkeitä tekijöitä ovat vertaisryhmä, opettaja, muu henkilöstö sekä fyysiset, materiaaliset ja paikalliset olosuhteet. Oppimisympäristön myönteiset ihmissuhteet ja hyvä sosiaalinen ilmapiiri luovat edellytyksiä lapsen itsetunnon vahvistumiselle, oppimismotivaatiolle, oppimisaktiviteeteille ja onnistumisille. 3

4 Oppimisympäristömme tavoitteena on ohjata lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatioita tukea lapsen aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta tukea monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä oman työn arviointia tukea ja ohjata lasta pohtimaan, tutkimaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia tarjota tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan antaa arvoa lapsen mielipiteille ja tunteille laajentaa lapsen ja samalla koko ryhmän kiinnostuksen kohteita tukea lapsen tunteiden, taitojen ja tietojen kehittymistä Pidämme tärkeänä: opettajan ja lapsen sekä lasten keskinäistä hyvää vuorovaikutusta erilaisten toimintatapojen ja oppimistehtävien käyttöä opetuksessa virikkeistä kieliympäristöä ja lapsen kielellisen kehityksen tukemista että työvälineet ja materiaalit ovat lasten ulottuvilla tietoyhteiskunnan jäsenyyttä tukevaa varustusta turvallista, terveellistä ja esteettisesti miellyttävää oppimisympäristöä iloista, avointa, rohkaisevaa ja kiireetöntä ilmapiiriä yhteistyötä muun henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa 3.3. Työtavat Hauskuus ja leikinomaisuus Erilaiset leikkimuodot ovat olennainen osa esiopetuksemme oppimis- ja opetustilanteita. Leikki kehittää lasta kokonaisvaltaisemmin kuin yksikään muu toimintamuoto. Leikki on tärkein keino, jolla lapsi kehittää tietoisuuttaan maailmasta. Leikki kannustaa lasta myönteisellä ja luonnollisella tavalla toimintaan, tukee ja edistää oppimista. Leikki on lapsen ajattelua ja ongelmanratkaisua leikillä on suuri merkitys luovan ajattelun kehittymiselle. Se on luovaa toimintaa, jossa lapsi kokeilee, keksii, oivaltaa ja ilmentää itseään juuri hänelle ominaisella tavalla. Leikki nähdään sekä itseohjautuvana lapsen luonnollisena toimintana että opettajan järjestäminä oppimista edistävinä tilanteina. Elämänläheisyys Esiopetuksemme ei ole lapsen muusta elämästä irrallista toimintaa. Kasvu ja oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Esiopetuksemme nivoutuu lapsen arkipäivän kokemuksiin: päiväkoti, koulu, koti ja piha-alueet ovat se ympäristö, johon opetus nivelletään. Lapsen oppiminen on tehokkainta, kun hän kokee oppimansa asiat kiinnostaviksi, läheisiksi ja merkityksellisiksi. Opetuksen eheyttäminen Lapsi havainnoi ja jäsentää ympäristöään kokonaisvaltaisesti. Hän ei erittele sitä tiedonaloittain. Lapsi oppii kaikkien toimintamuotojen kautta (leikki, perushoito, työ, opetustuokiot). Oppiminen tapahtuu elämysten, tunteiden, havaintojen, toimimisen ja kokemusten kautta. Tarjoamme lapselle häntä kiinnostavia oppimiskokemuksia, joissa eri tieto- ja taitoalueilta kootut sisällöt muodostavat elämyksellisen kokonaisuuden. Tällainen eheyttävä opetus antaa lapselle mahdollisuuden rakentaa mielessään sellaisia mielekkäitä kokonaisuuksia, jotka samalla edistävät hänen kykyään jäsentää maailmankuvaansa sen eri osa-alueilla. Esiopetuksemme on lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja oppimisen tukemista johdonmukaisesti, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Yksilöllisen kasvun ja kehittymisen tukeminen Lapset etenevät omaa yksilöllistä kehitysvauhtiaan. Jokaisella lapsella on oma yksilöllinen tapansa hankkia tietoa ja oppia esiopetuksessamme. Huomioimme sekä lapsen yksilöllisyyttä että oppimisprosessien sosiaalista luonnetta. Esiopetuksen oppimistavoitteita ei aseteta yleisellä tasolla. Tavoitteet ja toiminta suunnitellaan yksilöllisesti, lapsen kehitystasoa ja valmiuksia kunnioittaen. 4

5 3.4. Jatkumo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen välillä Päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma muodostavat yhdessä varhaiskasvatuksen kokonaisuuden. Päiväkotimme esiopetussuunnitelma on laadittu sekä Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelman sekä opetushallituksen antamien esiopetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Lisäksi laadimme vuosittain esiopetusta tarkentavan työsuunnitelman. Työsuunnitelma sisältää keskeiset periaatteet ja painopisteet, joita toimintakauden aikana tullaan toteuttamaan päiväkodissamme. Lapsen kehityksen kannalta varhaiskasvatuksemme ja esiopetuksemme muodostavat johdonmukaisesti etenevän jatkumon. 4. ESIOPETUKSEMME KESKEISET SISÄLTÖALUEET 4.1. Kieli ja kommunikaatio Äidinkielen taidolla on keskeinen merkitys ihmisen elämässä. Äidinkieli on ihmisen kaiken ajattelun, ilmaisun ja toiminnan väline. Oma puhe, ajattelu ja maailman haltuunotto tapahtuu kielen kautta. Äidinkielen harjoittaminen on tärkeää oppimaan oppimisen kannalta. Äidinkieli toimii muiden taitojen oppimisen, sosiaalisuuden, kommunikoinnin, itseilmaisun ja kulttuuripääoman siirtämisen välineenä. Sen kehittyminen on edellytys myös lapsen mielikuvituksen kehittymiselle. Äidinkieli on kulttuurisen identiteetin perustekijä. Esiopetuksemme tehtävänä on tukea lapsen äidinkielen monipuolista kehittymistä. Päiväkodissamme luemme lastenkirjallisuutta, sadutamme, keskustelemme, loruilemme, laulamme, leikimme ja riimittelemme. Annamme lapselle kokemuksia ja elämyksiä näytelmien seuraamisesta sekä niiden sepittämisestä ja esittämisestä. Pyrimme esiopetuksessamme sana- ja käsitevarastojen laajentamiseen ja kuuntelu- ja keskittymistaitojen kehittämiseen. Annamme lapselle mahdollisuuden harjoitella kielellisiä taitoja niin, että hänelle syntyisi halu, rohkeus ja taito ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Lisäksi tuemme lukemaan ja kirjoittamaan oppimista lapsen oman kiinnostuksen ja kehitystason mukaisesti. Esiopetuksemme tavoitteena on Sadun huoneessa salaisessa saat lahjaksi ruusut ja tähdet. Ota ne reppuun, evääksi, kun matkoillesi lähdet. -Hannele Huovi- kielellisen tietoisuuden kehittyminen mielenkiinnon herättäminen suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen sosiaalisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen keskustelu-, kuuntelu- ja keskittymistaidon kehittyminen sana- ja käsitevaraston laajeneminen tunne-elämän, luovuuden ja itsetunnon kehittyminen tarjota tilaisuuksia nähdä, kuinka puhuttu kieli muuttuu kirjoitetuksi ja kirjoitettu muuttuu puheeksi ympäristö, jossa lapsi voi tarttua kirjoitettuun kieleen omien edellytysten ja kiinnostuksen mukaisesti kielen ja vuorovaikutuksen integroituminen muuhun toimintaan luonnollisella tavalla 5

6 Saako satu sisään tulla? Kilistellä tiukusella, tiukusella kullatulla. Ilahduttaa iltasella, korvaan lapsen s ipsutella, sipsutella, supsutella. Pirkko Koskimies- ÄIDINKIELEN KESKEISET SISÄLLÖT LUKU- JA KIRJOITUSTAITO kirjaimet; lukemis- ja kirjoittamissuunta (vasemmalta oikealle, ylhäältä alas) äänteen ja kirjaimen vastaavuus äänne, tavu- ja sanaleikit kuva- ja leikkilukeminen leikkikirjoittaminen PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN puhemotoriikan ja äänenkäytön harjoitukset vuorovaikutustaidot - kertominen, keskusteleminen, kysyminen, kuunteleminen havaintojen, päätelmien ja mielipiteen ilmaiseminen ilmaisun ilo eläytyvä kuuntelu viestintävälineet LASTENKIRJALLISUUS JA KULTTUURIPERINTÖ sadut, tarinat ja kertomukset draama ja leikkiharjoitukset, esittämistilanteet, teatteri runot, lorut, riimit, rytmilorut, arvoitukset ja hokemat - rytmi luo pohjan lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan oppimiselle Satu on matka. Kun lapsi tahtoo matkalle, aikuisen on avattava hänelle sadun portti. Lapsi on lähdössä löytöretkelle, itseään etsimään. Se on vakava ja juhlallinen matka - mutta myös hauska. Ja aikuinen saa kulkea mukana! -Hannele Huovi- 6

7 4.2. Matematiikka Matematiikka on lapsen jokapäiväisessä elämässä luonteva ja saumaton osa hänen kokemusmaailmaansa. Matematiikka on aina läsnä. Lapset jakavat keskenään karkkeja, puolittavat banaanin, pelaavat monopolia tai muita pelejä, leikkivät kauppaa ja laskevat sormillaan. Kehitämme esiopetuksessamme lapsen matemaattisia taitoja leikinomaisesti konkreettisten ja toiminnallisten menetelmien avulla. Matematiikan oppimisen tarkoitus on olla hauskaa ja mielenkiintoista. Pyrimme myönteisen asenteen syntymiseen matematiikkaa kohtaan. Lisäksi kehitämme sekä lapsen matemaattista ja luovaa ajattelukykyä että ongelmanratkaisutaitoja. Esiopetuksessa matematiikan oppimisen keskeisenä tavoitteena on vahvan pohjan muodostaminen myöhemmälle opiskelulle. Esiopetuksemme tavoitteena on, että lapsi muodostaa myönteisen asenteen matematiikkaa kohtaan oppii soveltamaan opittuja asioita arkielämän tilanteisiin ja oppii kiinnittämään huomion arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin saa valmiuksia ongelmanratkaisu- ja päättelytaitoihin, oppii luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla tutkimaan ja jäsentämään ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita, kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella saa runsaasti onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa työskenneltäessä kokee matematiikan oppimisen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi toiminnaksi, joka on merkityksellistä ja mielekästä MATEMATIIKAN KESKEISET SISÄLLÖT LUKUKÄSITE yhtäläisyydet ja eroavaisuudet käsitteet yhtä monta, enemmän, vähemmän, eniten, vähiten, yksi - yhteen vastaavuus lukumäärään liittäminen oikeaan lukusanaan ja vastaavaan numeromerkkiin luvut 0 10 lukujen vertailu ja järjestäminen (=, >, <, ) tutustutaan alustavasti lukuihin ja niiden ominaisuuksiin raha lukujono LASKUTOIMITUKSET tutustutaan konkreettisesti yhteen- ja vähennyslaskuihin tutustutaan kirjoitettuihin yhteen- ja vähennyslaskuihin lukualueella 0 10 hajotelmat GEOMETRIA JA AVARUUDELLINEN HAHMOTTAMINEN oman kehon ja tilan hahmottaminen kuviot ja kappaleet ja niiden ominaisuudet (esim. neliö, suorakulmio, ympyrä, kolmio) muotojen tunnistaminen, sanallinen kuvaileminen, rakentaminen ja luokittelu niiden ominaisuuksien perusteella yhtäläisyyksien ja erojen havaitseminen geometrisissä kappaleissa ja tasokuvioissa symmetria suunnat 7

8 MITTAAMINEN tutustutaan suureisiin ja mittayksiköihin mittaamalla ja arvioimalla pituutta, painoa (massaa) ja tilavuutta suora vertailu välillinen ja välineellinen vertailu mittayksiköt (esim. metri, kilogramma, litra) AIKA aikaan liittyvät arkikäsitteet: aamu, aamupäivä, vuorokausi, päivä, i ltapäivä, ilta, yö, eilen, tänään, huomenna, viikonpäivät, kuukaudet, tapahtumajärjestys ja aikajärjestys kello (sekunti, minuutti ja tasa- ja puolitunti) tapahtuma- ja aikajärjestys LUOKITTELU, VERTAILU, JÄRJESTÄMINEN, SARJOITTAMINEN samanlaisuus erilaisuus ympäristön esineiden, eliöiden, kappaleiden, kuvioiden, aineiden ja ilmiöiden jäsentäminen muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella diagrammit ja taulukot 4.3. Etiikka ja katsomus Hiiri mittaa maailmaa männynneulasella, heinänkorrella punnitsee, kovin miettii, mittailee, järkeänsä käyttää: Isolta maailma näyttää! -Hannele Huovi Eettinen kasvatus ja kulttuurinen kasvatuskatsomus Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Alle kouluikäisten lasten eettinen kasvatus on lähinnä jokapäiväisen käyttäytymisen harjoittelua ja opettelua: lapset sisäistävät eettisiä periaatteita tekemällä ja toimimalla konkreettisesti. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Koska eettinen kasvatus liittyy suurelta osin ihmissuhteisiin, on turvallisuuden tunteen ja luottamuksen saavuttaminen tärkeää. Kasvattajien ja lasten lämmin ja hyväksyvä suhde on eettisen kasvatuksen perusta. Myös kasvuympäristön tulee olla perusarvoiltaan ristiriidaton ja johdonmukainen. Yhteiset perussäännöt ja aikuisen antama malli on erityisen merkittävä eettisillä alueilla. Eettisellä kasvatuksella pyrimme siihen, että lapsi oppii erottamaan hyvän ja pahan, oikean ja väärän, ja että hän myös toimii sen mukaisesti. Korostamme lapselle anteeksi pyytämisen ja antamisen sekä ystävällisen, kauniin, toiset huomioon ottavan käyttäytymisen merkitystä: on ilo tuottaa toiselle mielihyvää. Sydämen käärin silkkiliinaan, liinaan piirrän tähden. Mikä on oikein? Mikä on totta? Sitä punnitsemaan lähden. -Hannele Huovi- 8

9 Keskeisimmät tavoitteemme: eettisen ajattelun kehittyminen oikeudenmukaisuudentajun muotoutuminen yhteisten sääntöjen ja tapojen noudattaminen tunteiden ilmaiseminen, osoittaminen, hallitseminen ja hillitseminen omien oikeuksien puolustustaito - muita loukkaamatta ristiriitojen ratkaiseminen "rauhanomaisin" keinoin toden ja epätoden erottaminen - mikä on "oikeasti" ja mikä on "leikisti" ihmisten erilaisuuden hyväksyminen ja tasavertainen kohtelu ihmisten vakaumuksen hyväksyminen ihmisten, eläinten ja luonnon kunnioittaminen auttamiseen motivointi oman ja toisten työn arvostaminen kasvu reiluuteen ja muiden huomioonottamiseen toisten mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen vähitellen vastuunottaminen omista tekemisistä Kulttuurinen kasvatuskatsomus Kulttuurinen katsomuskasvatus on yhteinen kaikille lapsille. Siihen liittyy lapsen kuulluksi tuleminen katsomuksellisissa elämänkysymyksissä. Annamme lapselle mahdollisuuden kartuttaa katsomuksellista yleissivistystä tutustumalla oman katsomuksen ja muiden lapsiryhmässä edustettuina olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin sekä mahdollisuus oppia tuntemaan ja arvostamaan oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintöä. Tavoitteenamme on, että lapsi saa kosketuskohtia ja tulee tietoiseksi omasta uskonnollisesta kulttuuriperinnöstään lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja huomioonotetuksi omissa uskonnollisissa ja katsomuksellisissa pohdinnoissaan lapsi tutustuu erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin lapsi tutustuu oman kotiseudun luonto- ja kulttuuriperinteeseen lapsen katsomuksellinen ajattelu kehittyy Uskontokasvatus Päivähoidon uskontokasvatuksella on lakisääteinen perusta: päivähoidon tehtävänä on tukea lapsen uskonnollista kasvatusta vanhempien/huoltajien vakaumusta kunnioittaen. Huoltaja valitsee osallistuuko lapsi uskontokasvatukseen vai ei. Uskontokasvatuksessa olemme yhteistyössä seurakunnan kanssa. Uskontokasvatus tukee lapsen identiteetin muodostumista ja antaa valmiuksia kohdata uskontoon liittyviä asioita. Lapsen kannalta esiopetuksen uskontokasvatuksen lähtökohtana on turvallisuuden tunne: olen arvokas, ainutkertainen, minusta välitetään ja minut hyväksytään. Uskonto kuuluu luonnollisena osana lapsen arkipäivään, antaa elämään toivoa, rohkeutta ja turvallisuutta. Uskontoon liittyy myös suuria juhlia, pyhyyttä ja hartautta. Lapsessa herää monia kysymyksiä omien kokemusten, kuulemansa ja näkemänsä pohjalta. Lapsen kanssa pysähdymme miettimään häntä askarruttavia asioita, esim. kuolemaa, hyvää ja pahaa, taivasta ja enkeleitä. Useimpiin kysymyksiin ei ole selvää oikeaa tai väärää vastausta, tärkeintä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri. 9

10 Tavoitteenamme on, että lapsi kohtaa uskontoon liittyviä asioita pääsee osallistumaan uskonnollisiin juhliin ja saa tietoa siitä, miten ja miksi niitä vietetään saa tietoa kristinuskon keskeisestä sisällöstä ja kulttuuriperinnöstä suhtautuu kunnioittavasti uskonnolliseen vakaumukseen ja erilaisiin katsomustapoihin saa vastauksia uskonnollisiin kysymyksiinsä ja mahdollisuuden hiljentyä ymmärtää, mikä kirkko on ja mitä siellä tehdään osaa hiljentyä ja rauhoittua, tosin rajoitetusti osaa arvostaa itseään ihmisenä ja kunnioittaa toisia tuntee lähimmäisen rakkautta Elämänkatsomustietokasvatus Esiopetuksen elämänkatsomustietokasvatus syventää ja laajentaa kaikille lapsille tarkoitettua eettistä kasvatusta. Se tarjoaa esiopetuksen uskontokasvatukselle vaihtoehtoisen näkökulman. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa. Tavoitteenamme on, että lapsi kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön. Käytännön kasvatustilanteessa se merkitsee pyrkimystä antaa tilaa ja kehittää avoimuutta, suvaitsevaisuutta, asioiden näkemistä toisten näkökulmasta, ristiriitojen ratkaisemista keskustelemalla ja argumentoimalla sekä toisten näkemistä velvollisuuksiltaan ja oikeuksiltaan tasavertaisina. Tavoitteenamme on, että lapsi oppii hyväksymään erilaisuutta vastuullisuutta auttamaan toista Annetaan lapsille päiväksi maapallo kuin kirjava ilmapallo, että he saisivat leikkiä, leikkiä ja laulaa tähtien seassa. Annetaan lapsille maapallo kuin jättiläisomena tai lämmin leipä, että he olisivat kylläisiä edes yhden päivän. Annetaan heille koko pallo, että maailma edes yhden päivän saisi tuntea mitä on ystävyys. Meidän käsistämme lapset ottavat maan ja istuttavat siihen kuolemattomia puita. - Nazim Hikmet - 10

11 4.4. Ympäristö ja luonnontieto Lapsi on luontaisesti kiinnostunut kaikesta siitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Esiopetuksessa rikastutamme lapsen elämää lisäämällä hänen ymmärrystään ympäröivästä maailmasta ja myös luottamustaan omaan ajatteluunsa ja oppimiseensa. Lapsella on luonnosta ja ympäristöstä omat käsityksensä ja ajattelumallinsa. Lapsen omilla kokemuksilla, havainnoilla ja elämyksillä on tärkeä merkityksensä. Ohjaamme häntä tietoisesti kokoamaan havaintoja kaikilla aisteilla sekä yksittäisistä kohteista että ympäristön laajemmista kokonaisuuksista. Tavoitteenamme on, että lapsi uskaltaa kokeilla ajatuksiaan ja esittää asioista erilaisia tulkintoja ja ennakko-oletuksia. Tehtävänämme on tarvittaessa auttaa lasta työstämään edelleen omia ideoitaan ja ohjaamaan ajattelua uusille urille. Esiopetuksemme keskeisenä tehtävänä on myönteisen ja vastuullisen asenteen kehittyminen luontoa ja ympäristöä kohtaan. Tarjoamme lapsille monipuolisia kokemuksia luonnosta ja lähiympäristöstä leikkien, retkeillen ja tutkien. Esiopetuksemme tavoitteena on, että lapsi vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä ja sen elämää sekä omaa suhdetta näihin kasvaa ja kehittyy huolehtimaan ympäristöstä ja toimimaan siinä vastuullisesti oppii ymmärtämään ja tuntemaan oman toimintansa vaikutukset lähiympäristöönsä oppii ottamaan omassa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden, ympäristön viihtyvyyden ja kauneuden sekä toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla ja hoitaen tutustuu ihmistä, luontoa ja muuta ympäristöä koskeviin käsitteisiin oppii tekemään päätelmiä ja näkemään syy-seuraussuhteita oppii kuvailemaan, vertailemaan, luokittelemaan, mittaamaan ja järjestämään havaitsemiaan tietoja ja etsimään niille perusteluja oppii merkitsemään muistiin havaintoja ja tutkimisen tuloksia sekä esittämään niitä muille esim. kertomalla, näyttelemällä ja piirtämällä oppii suhtautumaan kriittisesti saatuun, kuultuun ja nähtyyn tietoon Luonto- ja ympäristöopetuksen keskeiset sisällöt: ELIÖT JA ELINYMPÄRISTÖ luonnonvarainen/rakennettu ympäristö elävä/eloton eliöiden monimuotoisuus (kasvit, sienet, eläimet, ihmiset) elämän tapahtumia (synty, kasvu, kuolema) eliöiden riippuvuus toisistaan ja ympäristöstä kesä / syksy / talvi / kevät luonto / eläimet / kasvit eri vuoden aikoina 11

12 IHMINEN/MINÄ ihminen: minä millainen minä olen millainen perheeni on kehontuntemus aistit ja aistiminen terveys ja siitä huolehtiminen IHMINEN JA HÄNEN SUHTEENSA YMPÄRISTÖÖN kotiseutu millainen on lähiympäristöni lapsen suhde omaan lähiympäristöön, ihmisiin ja kulttuuriin ympäristöstä huolehtiminen viihtyvyys, kauneus, kierrätys, kulutus, mihin jätteet joutuvat, uusiopaperi, talkoot MAAPALLO JA AVARUUS, AIKA tutustumme taivaankappaleisiin Maa taivaankappaleena valo, varjo kartta sää, sade, lämpötila, vuodenajat tutustumme erilaisiin kelloihin, sekundaattoriin, tiimalasiin sekunti, minuutti, tunti käsitteet: esim. tänään, eilen, huomenna, vuorokausi, viikko, kuukausi, vuosi AINE JA MATERIAALI ympäristön aineita ja materiaaleja aineiden ja esineiden ominaisuuksia aineen olomuotoja (kiinteä, neste, kaasu) maalajit, kivet ja kallio aineen olomuodon muutoksia (haihtuminen, tiivistyminen, yms.) ENERGIA energia (esim. auringon valo ja lämpö, ravinto ja sen merkitys) lämpötila liike ja liikkuminen (kitka) esineiden ja tavaroiden valmistaminen Metsä opettaa kulkijaa, tuuli laulaa laulutunnin, puro tanssii tanssitunnin, sammalpatja painitunnin, marjamätäs ruokatunnin. Opit heinän huiskutuksen, kaislikkojen kuiskutuksen, kallioiden kuminaa, suuren metsän huminaa. -Hannele Huovi Terveys Terveyskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden sekä kasvun ja kehityksen edistäminen. Ohjaamme lasta päivittäisissä toiminnoissa levon ja unen, leikin ja muun aktiivisuuden tarkoituksenmukaiseen vuorotteluun, henkilökohtaisesta ja ympäristön hygieniasta huolehtimiseen, asianmukaiseen pukeutumiseen sekä terveellisiin ruokailutottumuksiin. Esiopetuksessamme lapsen terveyden edistäminen on kokonaisvaltaista, päivittäisiin askareisiin liittyvää toimintaa. 12

13 Tavoitteenamme on: terveydestä ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen ohjaaminen terveellisten ruokailutottumusten tukeminen ja ohjaaminen hyviin ruokailutapoihin tapakasvatus Keskeiset sisällöt: perustoiminnot, lepo, liikunta ja ulkoilu terveellinen ruokailu puhtaus, siisteys, hygienia ja pukeutuminen oma keho turvallisuus 4.6. Fyysisen ja motorinen kehitys Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Tarjoamme lapsille onnistumisen elämyksiä, mahdollisuuksia omien rajojen kokeilemiseen monipuolisesti turvallisessa ja vaihtelevassa ympäristössä. Ennen kaikkea tarjoamme lapselle mahdollisuuden kokea liikunnan iloa. Harjoittelemme ja vahvistamme hieno- ja karkeamotoriikkaa, liikehallintaa ja motorista kuntoa. Sitä kautta edistämme terveyttä, harjoittelemme kehontuntemusta ja oman ruumiin hallintaa itsetuntoa ja itseilmaisua sosiaalisia taitoja (oma vuoro, yhteistyö, toisen huomioiminen) eri perusliikuntamuotoja. Teemme harjoituksia ulkona ja sisällä, talvella ja kesällä, vedessä, hiekassa, pellolla, metsässä, jäällä ja lumessa. Tuemme liikunnallista kehitystä antamalla lapselle mahdollisuuden monipuoliseen kokeilemiseen ja yrittämiseen. Tavoitteenamme on, että lapsi: kokee liikunnan iloa harjaannuttaa ja kehittää fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja kokeilee monipuolisesti liikuntamuotoja turvallisessa ja vaihtelevissa liikuntaympäristöissä ymmärtää liikunnan merkityksen ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle saa mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin toimii aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa Fyysisen ja motorisen kehityksen keskeiset sisällöt kehontuntemus perusliikkeet perusliikuntalajit hienomotoriikka rentoutuminen tasapainotaidot Meidän touhuviidakossa liikutaan, jumpataan, satuillaan, kuvitellaan, temppuillaan, taituroidaan, rytmitellään, keksitään, lauletaan ja iloitaan 13

14 5. TAIDEKASVATUKSEMME TOIMINTAPERIAATTEITA Päiväkoti Venlantupa on erikoistunut taidekasvatukseen. Taidekasvatus antaa välineitä sekä itsensä ilmaisuun että kokemusten ja elämysten vastaanottamiseen. Taito- ja taidekasvatus kehittää luonnollista tietä myös tiedollisia, taidollisia ja emotionaalisia taitoja. Taidekasvatuksemme on kokonaisvaltaista: elämyksiin, tunteisiin, toimintaan ja kokemuksiin perustuvaa kasvatusta ( minkä pää on ymmärtänyt, sydän tuntenut ja käsi tehnyt, se juurtuu osaksi lapsen kokemusmaailmaa ). Pyrimme lapsen omaehtoiseen toimintaan; lasten ajattelua ja toimintaa eivät sido totutut tavat ja tutut näkemykset. Tehtävänämme on herättää lapsia oivaltamaan erilaisia mahdollisuuksia. Aikuisen tekemää mallia tai kaavaa lapsi ei tarvitse - ideoita ja rohkaisua kylläkin. Autamme lasta löytämään taiteen tekemisessä polkuja, mutta itse emme voi lapsen puolesta näitä polkuja kulkea. Päiväkotimme taidekasvatus on integroitua. Integroitua opetus on silloin, kuin taiteiden väliset raja-aidat alkavat opetuksessa murtua, ja taidekasvatuksen eri osa-alueet kietoutuvat toisiinsa. Kaikissa toimintatuokioissamme on elementtejä musiikista, liikunnasta ja luovasta ilmaisusta. Annamme lapselle mahdollisuuden kuunnella ja ilmaista itseään eri keinoin. Integrointia pidämme tärkeänä, koska sen avulla tuemme lasta kasvamaan kokonaisena yksilönä tunteineen, ajatuksineen ja käyttäytymistapoineen. Taidekasvatuksen voima nousee ennen muuta taiteen ja esteettisen kasvatuksen sisäisestä arvosta, siitä ilosta ja nautinnosta, jota taiteen tekeminen tai taidon harjoittaminen lapselle antaa. (Taiteen ja leikin lumous) Taidekasvatus edistää ennakkoluulottomuutta, pitkäjänteisyyttä kehittää ryhmätyövalmiuksia edistää kansainvälisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä kehittää ajattelua tukee lapsen emotionaalista kehitystä harjoittaa lapset abstraktiin ajatteluun rohkaisee antamaan ongelmalle uusia ratkaisuja ohjaa lapsia käyttämään useita eri näkökulmia saman tehtävän ratkaisemisessa ohjaa löytämään merkityksiä ja hahmottamaan rakenteita kehittää tilanneherkkyyttä ja itsearviointia Taidekasvatuksemme tavoitteena on innostava ympäristö itsensä ilmaisemisen vapaus yksilöllisen prosessoinnin mahdollisuus kulttuuri-identiteetin vahvistaminen oman kulttuuriperinnön ja kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtäminen pitkäjänteinen taiteellinen työskentely Päiväkodissamme: järjestämme lapselle mahdollisuuksia tutustua eri taiteen muotoihin, niistä nauttimiseen, keskustelemiseen ja työstämiseen käsittelemme kunnioittavasti lasten tuottamia ideoita, ratkaisuja, kysymyksiä ja mielipiteitä autamme lasta luottamaan omiin aistihavaintoihinsa hänen pyrkiessään taiteelliseen tuottamiseen harjaannutamme lapsen aistiherkkyyttä, havaintokykyä, mielikuvitusta, luovuutta ja itseilmaisua ohjaamme lasta arvostamaan sekä omia että muiden töitä 14

15 5.1. Teatteri ja ilmaisukasvatus Ilmaisukasvatus on kokemuksellinen tie tietoon. Tietoisuus omasta fyysisestä olemuksesta, ruumiinkielestä, liikkeen merkityksestä, puheesta, äänestä ja sen sävyistä sekä toiminnasta laajentaa käsitystä itsestä ja muista. Teemoiksi valittujen aiheiden toiminnallinen käsittely mahdollistaa ihmissuhteiden, konfliktien, vallan yms. ilmiöiden tarkastelun ja käsittelyn lasten kanssa. Ilmaisukasvatuksessa pyrimme vahvistamaan lapsen luovaa elämänasennetta. Tavoitteenamme on auttaa lasta ilmaisemaan itseään eri keinoin. Sen avulla rikastutamme lapsen tunne-elämää ja kehitämme monipuolisesti lapsen vuorovaikutustaitoja. Draaman keinoja käyttäessä harjoittelemme erilaisia ilmaisun osa-alueita prosessinomaisena työskentelynä, jossa yhdistyy luova ajattelu ja ilmaisu, esteettiset elämykset ja omat kokemukset. Keskellä näyttämöä seisoo puu, metsästä noudettuna tuuheutuu. Sen yli oikealla kohoaa kallioseinä, täyttä pellavaa, ja vasemmalla puolen ihana nurmikko kasvaa, pässintaljasta. Seisomaparketilla pieni katsoja häkeltyy tästä harhakuvasta. Näin pikkumiehen helppoon ansaan vei se, mitä taide on, ja mitä ei. -Christian Morgenstern- Päiväkodissamme: tuemme lasta ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin, draaman keinoin, ilmein, elein ja liikkein vahvistamme itseluottamusta, ilmaisuhalua ja rohkeutta rohkaisemme lasta monipuoliseen ilmaisuun erilaisten teemakokonaisuuksien yhteydessä Ilmaisukasvatuksen sisältöalueet: Ilmaisuharjoitukset, kontaktiharjoitukset, hengitysharjoitukset, aistiharjoitukset, eleet, ilmeet ja liikkeet, rytmiharjoitukset, äänenkäyttö - äänellä leikkiminen, mielikuvitusleikit, improvisointi, roolileikit, dramatisointi, rentoutuminen, kommunikointi, turvallisuus- ja luottamusleikki Teatterin eri muodot: käsiteatteri, marionettiteatteri, naamioteatteri, pöytäteatteri, nukketeatteri, varjoteatteri, pantomiimi, elävä teatteri 15

16 5.2. Musiikkikasvatus Päiväkodin musiikkikasvatus luo perustan lapsen musiikilliselle kehitykselle. Musiikillisesti rikkaassa ympäristössä viriää lapsen spontaani ja uutta luova musiikillinen toiminta. Päiväkotimme arkitilanteisiin luontevasti liittyvä musiikki antaa lapselle ilon ja mielihyvän tunteen kokemuksia. Tavoitteenamme on: laulutaidon, säveltajun, rytmitajun, kuulemisen taidon ja musiikin kuuntelutaidon kehittäminen musiikillisen hahmottamisen ja itsensä monipuolisen ilmaisemisen harjoitteleminen: laulamalla, soittamalla, kuuntelemalla ja liikkumalla musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen Musiikkikasvatuksen keskeiset sisältöalueet: Dynamiikka Voima on äänen ominaisuus ja musiikin peruskäsite. Tutustumme musiikkiin erilaisiin ilmaisutapoihin voimakkuuden yhteydessä. Voiman vaihtelua toteutamme laulaen ja soittaen Sointiväri Sointiväritajua kehitämme tutustumalla äänimaailmaan - kehon äänet, ympäristön ja soittimien äänet. Lasten kanssa kuuntelemme ja tunnistamme ihmisten, eläinten, ajoneuvojen tai kodin ääniä. Tutustumme soittimiin ja opimme tunnistamaan soittimia sointivärin perusteella. Rytmi Rytmi on liikettä ja sitä opettelemme sekä liikkeen että rytmilorujen yhteydessä ja harjoittelemme rytmisymboleja. Leikin avulla opimme havaitsemaan tahtilajien vaihdokset, esimerkiksi tasajakoisen tahtilajin (marssi) muuttumisen kolmijakoiseksi (valssi). Käsitteet: perusrytmi - syke, sanarytmi, erityisrytmi (esim. taputus, naputus, polku, lyönti polviin, soittimet) Tempo, esitysnopeus Tempon käsite liittyy läheisesti rytmiin. Lapsen biologinen tempo on nopeampi kuin aikuisen luontainen tempo. Tempon samoin kuin rytmin opetuksessa lähtökohtana on sen kokeminen liikkein ja laulaen. Opimme käsitteitä hidas ja nopea, kuuntelemme hitaita sävellyksiä ja nopeasti eteneviä sävellyksiä, liikumme musiikin tahdissa leikinomaisesti eri tavoin ja seuraamme musiikin hidastumista ja vaihtelua. Melodia Ääni voi soida eri korkeuksilla. Melodiaan liittyy aina rytmi ja tempo, sillä on tietty sointiväri ja voimakkuusaste. Pyrimme opitun melodian toistamiseen laulaen ja soittaen, harjoittelemme kuullun melodian kulkua myös piirtämällä ja maalaamalla. Käsitteet: taso - korkea matala, ylhäällä alhaalla, nouseva laskeva. Harmonia Silloin kun kaksi tai useampia ääniä soi yhtä aikaa puhutaan musiikissa harmoniasta. Opimme kuulemaan duurin ja mollin ero ja tutustumme tärkeimpiin sointuihin kanteleen avulla. Käsitteet: duuri molli, sointu. Muoto Musiikilla on muotonsa. Kehitämme lasten musiikillista muototajua erottamalla samanlaiset, erilaiset tai kertautuvat osat. Muotoa erotamme liikunnan, tanssin, kuuntelun, kaikulaulun ja soittimien avulla. 16

17 5.3. Kuvallinen ilmaisu Kuvallisen ilmaisun tehtävänä on opastaa lasta kuvan ja taiteen maailmaan. Kuvallinen ilmaisu on hahmottamista, muodonantamista ajatuksille. Se ohjaa lasta luovuuteen, tunteitten herkkyyteen ja todellisuuden tiedostamiseen. Kuvallisessa ilmaisussa hyödynnämme kokemuksia ja elämyksiä lasten jokapäiväisestä elämästä ja käsittelemme kulloiseenkin teemaan liittyviä asioita. Taiteen vastaanottamisessa pyrimme siihen, että lapsi tottuu käymään taidenäyttelyssä sekä harjaantuu ilmaisemaan kokemuksiaan ja elämyksiään kielellisesti. Opastamme lapsia kuvien ja teosten tutkimiseen ja havainnointiin. Tavoitteenamme on, että lapsi rohkaistuu ja kehittyy omassa kuvallisessa ilmaisussaan ilmaisee itseään piirtäen, maalaten, muovaillen ja rakennellen tutustuu erilaisiin tekniikoihin, materiaaleihin ja työskentelytapoihin kehittää esteettistä arviointikykyä ja tuntee iloa ja mielihyvää omista ja muiden tuotoksista Päiväkodissamme tutustumme kuvataiteisiin sen eri muodoissa, taidehistoriaan opastamme lapsia kuvien ja taideteoksien tutkimiseen ja havainnointiin pohdimme taiteen käsittelemiä asioita kehitämme ja rohkaisemme lapsen luovuutta esittelemme lapselle hänen ikäkaudelleen sopivia kuvallisen ilmaisun materiaaleja, välineitä ja niihin soveltuvia tekniikoita KUVALLISEN ILMAISUN KESKEISET SISÄLTÖALUEET: VÄRI, VALO, VARJO väriympyrä: päävärit, välivärit (värien sekoittamisen perusteet) sävyt ja voimakkuudet, kylmät ja lämpimät värit ERILAISIIN TEKNIIKOIHIN, VÄLINEISIIN JA MATERIAALEIHN TUTUSTUMINEN piirtäminen maalaaminen liikesuunnat, laveeraus muovaileminen rakentelu kollaasityöt ja painannat SOMMITTELU Symmetria, tila, muoto, koko, väri VIESTINTÄVÄLINEET Tutustumme joihinkin viestintävälineisiin ja harjoittelemme niiden käyttöä: valokuva, televisio, video, tietokone, elokuva. Taideteokset ovat vähän kuin ihmiset. Toisten kanssa tulee heti toimeen, toiset täytyy tuntea paremmin ennen kuin ystävystyy. Joistakin taas ei opi pitämään oikeastaan koskaan. Aivan kuten ihmiset, toiset taideteokset ovat kovaäänisiä ja meluavia, toisten hiljaista ääntä tuskin kuulee. Joidenkin umpimielisyys suorastaan pelottaa. Kaikilla on kuitenkin sanottavaa. -Marjatta Levanto- 17

18 5.4. Kädentaidot Kädentaidot kehittävät lapsen spontaania luovuutta, leikkiä, mielikuvitusta ja kykyä valmistaa käsin esteettinen tuote. Esteettisen ja eettisen tajun kehittymistä tuemme kannustamalla lasta havainnoimaan ympäristöä ja luontoa sekä tekemään omien mieltymystensä mukaisia valintoja. Toiminta on tärkeämpää kuin tulos: aikuinen ei ajattele työn lopputulosta lapsen puolesta, vaan lapsi tekee työnsä alusta loppuun itse. Lapsen tulee tuntea, että hänen työskentelyään ja sen tulosta arvostetaan. Suunnittelemme ja toteutamme työt aihepiirien ja teemojen puitteissa. Aihepiirin lähtökohtana voi olla esimerkiksi elämys, kokemus, ajankohtainen idea joka halutaan ilmaista ongelma, johon haetaan ratkaisua esineen tai työn käyttötarve materiaali, jota halutaan työstää tai kokeilla työtapa, joka halutaan oppia tai jota halutaan kokeilla ja muunnella työväline, jonka käyttömahdollisuuksia tai -ominaisuuksia halutaan kokeilla Tavoitteenamme on, että lapsi tutustuu eri materiaaleihin ja niiden käyttöön lapsen silmän ja käden koordinaatio ja käden motoriikka kehittyvät lapsi kehittää hienomotoristen taitojen avulla ajatteluaan lapsen suunnittelun ja sommittelun perustaidot kehittyvät lapsi tutustuu ekologisen ajattelun perusteisiin KÄDENTAITOJEN KESKEISET SISÄLTÖALUEET ASKARTELU TEKNINEN TYÖ TEKSTIILITYÖ Vihdoin taikuri Dedefilus kysyi: - Tiedätkö miten tulee viisaaksi? - En, kuiskasi Kisu Pikkukuu. - Pitää leikkiä ja jutella. Toisten kanssa oppii aina uutta. - Sitten pitäisi osata olla hiljaa ja yksin. - Miksi? Kisu kuiskasi. - Silloin uudet asiat laskeutuvat sydämeen ja niistä tulee viisautta, sanoi taikuri Dedefilus ja silitti Kisu Pikkukuun silkkistä korvaa. -Hannele Huovi: Salainen maa - 18

19 6. KASVATUSKUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Työskentelyn ja tuen perustana esiopetuksessamme ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua (kasvatuskumppanuus). Toimiva kasvatuskumppanuus huoltajien kanssa on edellytys lapsen kasvun ja oppimisen tukemisessa. Vanhempien ja kasvatushenkilöstön kasvatuskumppanuus edellyttää vanhempien ensisijaisen kasvatusoikeuden ja vastuun tunnistamista ja hyväksymistä sekä kasvatushenkilöstömme sitoutumista kiinteään yhteistyöhön. Kasvatuskumppanuus on kuulemista, vuorovaikutusta, molemminpuolista luottamusta, tasavertaisuutta ja kunnioitusta. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhempien ja henkilökuntamme tiedot ja kokemukset. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus- ja vastuu ja ennen kaikkea oman lapsensa tuntemus. Henkilökunnallamme on koulutuksensa antama tieto ja osaaminen sekä vastuu tasavertaisen ja luottamuksellisen yhteistyön edellytysten luomisesta. Esiopetuksemme opettajat ovat kasvatuskumppanina aloitteellisia. Yhteistyömuotojamme ovat: tutustumiset, aloituskeskustelut vanhempainillat keskustelut lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen yhteiset tapahtumat ja juhlat arviointi ja palaute tiedotteet 7. LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Suunnitelma lisää opettajan tietoisuutta lapsen tilanteesta ja helpottaa siten opettajan oman työn suunnittelua ja kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös lasten vanhemmat saavat oppimissuunnitelmasta tietoa itselleen ja he voivat siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessien edistymisen arvioinnille. 8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Tuusulan kasvatus- ja opetustoimessa kasvun ja oppimisen tuki on kuvattu tukipolkuna. Lähtökohtana on turvallinen ja yhteisöllinen esiopetuspäivä. Tukipolussa on kuvattu toimintajärjestys tuen tarpeen herätessä. Kaikissa vaiheissa tavoitteena on tukea lapsen kasvua päiväkodissamme ja auttaa häntä saavuttamaan omien valmiuksien mukaisesti esiopetuksen tavoitteet. Tuen tulee muodostaa suunnitelmallinen jatkumo. Esiopetuksemme opettajilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Lapsen oma tilanne on esiopetuksen lähtökohta. Esiopetukseemme osallistuvalla lapsella on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tarpeen ilmetessä. Tuen tarve on tiedostettava mahdollisimman varhain, jotta ennalta ehkäistään kasvun, kehityksen ja oppimisen vaikeuksia sekä 19

20 vahvistetaan lapsen perusvalmiuksia. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen havaitsemiseksi arvioimme lasten kasvua ja oppimista jatkuvasti. Tuen tarpeen arvioinnissa hyödynnämme lapselle tehtyjä terveystarkastuksia ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Lapsen tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena, kuin se on tarpeellista tiedostamme, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöömme liittyviä ratkaisuja sekä lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Tarvittaessa suunnittelemme ja toteutamme tuen moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle annamme tietoa tukitoimista ja mahdollisuuden esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Erityisesti huolehdimme tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen Yleinen tuki Yleinen tuki kuuluu kaikille ja tuen tarve on tilapäistä. Se on varhaista tukea, johon kuuluu mm. kasvatuskumppanuus, pedagoginen keskustelu ja havainnointi, pienryhmätoiminta, arjen strukturointi ja erityislastentarhanopettajan tuki. Yleisen tuen vaiheessa päiväkotimme opettaja yhdessä vanhempien kanssa laativat oppimissuunnitelman tukemaan lapsen oppimista ja kasvua. Esiopetuksessa tuemme lapsen myönteistä minäkuvaa, terveen itsetunnon kehittymistä ja huolehdimme lapsen tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Lähtökohtana ovat kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Tuen muodot kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen kaikille lapsille Lapsella huomataan tuen tarve huolen aiheiden kirjaaminen huolen aiheiden tuominen esille keskusteluissa Strukturoitu arki, pienryhmätoiminta käytännön tukitoimet, järjestelyt arjen tueksi ja joustavia ratkaisuja eri tilanteisiin erityislastentarhanopettajan konsultaatio Pedagoginen arvio opettaja laatii arvion yhdessä kelton kanssa 8.2. Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä ja tuen tarve on säännöllistä tai moninaista. Pedagoginen keskustelu ja havainnointi sekä moniammatillinen yhteistyö korostuvat. Moniammatillinen yhteistyö pedagogisen arvion käsitteleminen lasta tutkivat, kuntouttavat ja hoitavat tahot toimivat yhdessä huoltajien kanssa Esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettuun tukeen henkilökohtainen suunnitelma lapsen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin toteuttamiseksi määritellään selkeästi ja konkreettisesti tavoitteet, joihin pyritään arvioidaan säännöllisesti 20

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2003-2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Kasvatuksen ja opetuksen arvoperusta 3. Oppiminen esiopetuksessa 4. Esiopetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

PELASTUSARMEIJAN PORIN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PELASTUSARMEIJAN PORIN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PELASTUSARMEIJAN PORIN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA Toiminta-ajatus ja tavoitteet: Esiopetusta suunniteltaessa otetaan huomioon, että toiminnan keskipisteenä ja toteuttajana on lapsi. Tavoitteena on

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILI Taikapeilin ryhmä koostuu 3 6 vuotiaista lapsista, joista esikoululaisia on kahdeksan. Ryhmässämme on tällä hetkellä 30 lasta. Lastentarhanopettajina

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA HARJULAN PÄIVÄKOTI 2010-2011 SISÄLLYS 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 PSYYKKINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.2 FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.3 SOSIAALINEN

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

LINNAINMAAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LINNAINMAAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA LINNAINMAAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Esiopetuksemme tavoitteena on tutustuttaa lapsi koulumaailmaan vähitellen. Siksi esiopetusta annetaan

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

PEURASAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PEURASAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PEURASAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO 1. PÄIVÄKODIN KUVAUS - oppimisympäristö - menestystekijät 2. PEURASAAREN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 2.1. Toiminta-ajatus: lapsen kasvun,

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT...3 TOIMINTA-AJATUS....3 ARVOT............3 2 VARHAISKASVATUKSEN

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 MEIDÄN PÄIVÄKOTI SALORINTEEN PÄIVÄKOTI sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä Siivikkalan kaupunginosassa. Pihaa ympäröi luonnonmetsä ja lähellä on

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUKSEMME Kilpiäisten päiväkoti tarjoaa lapsille laadukasta varhaiskasvatusta vuonna 2009 valmistuneissa tiloissa. Päiväkotimme on avara,

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot