Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2007

Transkriptio

1 1/2007 tammikuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet vuonna 2007 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2007 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Perus- ja viivästyskorko

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2007 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1150 kpl Upplaga 1150 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka > Maksuttomia tuotteita ja palveluita >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kunnallistalous vuosina Verotulojen kehitys Verotus 5 Kunnallisveron tilitykset vuonna 2007 Metsäerän laskenta muuttuu Verovuoden 2007 jako-osuudet Vuoden 2007 verokorttien voimaantulo Vuoden 2007 luontoisetuarvot Verovapaat matkakustannukset korvaukset vuonna 2007 Verohallituksen ohje kiinteistöstä tehtävistä vähennyksistä ja vähennysten oikaisemisesta Yhteistoimintasopimuksella järjestettyjen palvelujen arvonlisäverokohtelu EU laajeni Valtionosuudet vuonna Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit Siirtymätasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Muut laskennalliset perusteet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna Sosiaaliturvamaksu Työttömyysvakuutusmaksu Eläkemaksut VEL-eläkemaksu LEL- ja TaEL-maksut poistuvat Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 20 Kuntajaoston uudet yleisohjeet Muiden yleisohjeiden tarkistaminen Konsernitilinpäätöstä koskevat uudistukset Ilmoitukset uuden kirjanpitolain soveltamisaikataulusta (liikelaitos) Kuntajaoston lausuntoja Perus- ja viivästyskorko Ennakkoperintäopas kunnille ja kuntayhtymille 27 Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2007 (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. (liite 6b) Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita (liite 7) Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat (liite 8) Valtioneuvoston asetus nro 1332 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävistä syrjäisyyskertoimista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta (liite 9) Valtionosuus/Rahoitussovellus 2007 Opetus- ja kulttuuritoimi (liite 10) Vuoden 2007 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 11) Valtionosuus vuonna 2007 (VOS6SL) (liite 12) Opetustoimen rahoitusosuus 2007 (liite 13) Lausunto kertyneiden alijäämien kattamisesta peruspääomasta (liite 14) Lausunto kuntalaskutuksesta terveydenhuoltopiirissä (liite 15) Julkaisutilauslomake (liite 16) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007

3 Yleinen taloudellinen tilanne Talouskasvu oli vuonna 2006 odotettua nopeampaa. Kokonaistuotannon määrä lisääntyi vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä yli kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Paperiteollisuuden työseisokki tosin vähensi tuotantoa merkittävästi vuoden 2005 kesällä, joten ripeä kasvu johtui osittain alhaisesta vertailutasosta. Tuotanto lisääntyi kuitenkin lähes kaikilla päätoimialoilla. Suhdanneodotukset ovat pysyneet vahvoina. Valtiovarainministeriö arvioi kokonaistuotannon määrän kohonneen vuonna 2006 lähes kuusi prosenttia ja kasvuvauhdin hidastuvan vuonna 2007 noin kolmeen prosenttiin. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuonna 2006 noin puolitoista prosenttia. Euron vahvistuminen dollariin nähden ja raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen alentuminen hillitsivät osaltaan inflaatiopaineita. Kotimaiset kustannuspaineet olivat myös vähäiset muun muassa hyvän tuottavuuskehityksen johdosta. Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan lähes vuoden 2006 tapaan eli noin puolitoista prosenttia. Työttömyysaste oli vuonna 2006 keskimäärin alle kahdeksan prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan vuonna 2007 puolisen prosenttiyksikköä. Työllisyysaste on kohonnut parina viime vuonna ja sen arvioidaan kohoavan edelleen ensi vuonna 2007, jolloin työllisten osuus työikäisestä väestöstä olisi noin 70 %. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Arviot ja ennusteet vuosille 2006 ja 2007 perustuvat pääosin valtiovarainministeriön vuoden 2006 joulukuussa julkaisemaan suhdanne-ennusteeseen. Liitteeseen 2 on koottu kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Kunnallistalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma lisääntyi vuonna 2006 noin 3,5 prosentin vauhdilla eli hieman hitaammin kuin edellisenä vuonna. Kunta-alan palkkasummaa kasvattivat ansiotason kohoaminen noin kolmen prosentin verran sekä lisäksi työpanoksen lisäys ja rakennemuutokset. Kunta-alan keskimääräisen ansiotason kohoaminen hidastuu vuonna 2007 muun muassa sen johdosta, että tulopoliittinen sopimus ei sisällä yleiskorotuksia vuodelle Toisaalta palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma sekä mahdolliset liukumat kohottavat edelleen jonkin verran kunta-alan ansiotasoa. Kuntien ansiotasoindeksi kohonnee vuonna 2007 vuositasolla keskimäärin 2,5 %. Koko kuntaalan palkkasumman kasvuun vaikuttaa ansiotason muutosten ohella ratkaisut, joita kunnat ja kuntayhtymät tekevät toimintansa järjestämisessä. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan noin 3 % vuonna Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman kehitykseen vaikuttavista tekijöistä vuosina Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut on vahvistettu vuodelle Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja on tarkasteltu lähemmin jäljempänä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007 3

4 Liitteessä 4 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina Taulukossa esitetään kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksuprosentti. Tällöin eläkevakuutusmaksut on painotettu laskelmassa siten, että KuEL-maksun suhteellinen osuus on 90 prosenttia ja VEL-maksun osuus on 10 %. Luvut kuvaavat kuntatyönantajien keskimääräistä sosiaalivakuutusmaksun suuruutta. Kunta-alan kustannustaso on kohonnut viime vuosina melko nopeasti. Kun esimerkiksi kuluttajahintaindeksi kohosi vuoden 2000 pisteluvusta 100 vuoden 2006 pistelukuun 108 eli kahdeksan prosenttia, niin peruspalveluiden hintaindeksi nousi samana ajanjaksona noin 21 % eli keskimäärin 3,3 % vuodessa. Vuonna 2006 kyseinen indeksi kohosi likimain trendinsä mukaisesti, mutta vuonna 2007 indeksin nousu jonkin verran hidastuu sen johdosta, että kunta-alan ansiotaso ei kohoa niin nopeasti kuin aiemmin. Liitteessä 7 on esitetty eräiden kuntatalouden kannalta keskeisten indeksilukujen kehitys vuosina sekä ennusteet vuosille 2007 ja Verotulojen kehitys Vuonna 2006 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 6,4 % eli puolitoista prosenttia enemmän kuin vuosi sitten ennakoitiin. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan lähes 15,2 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitykset olivat 13,13 mrd. euroa vuonna 2006, kun vuosi sitten laadittu ennuste oli lähes kaksi sataa miljoonaa pienempi. Kunnallisveron tilitysten nopea kasvu, 6,2 %, johtui ansiotulojen arvioitua ripeämmästä kehityksestä sekä siitä, ettei kunnallisverotuksen vähennyksiin tehty merkittäviä perustemuutoksia. Yhteisöverot ja kiinteistöverot kasvoivat myös arvioitua nopeammin. Vuonna 2007 kuntien verotulojen tilitysten kasvun arvioidaan hieman hidastuvan edellisestä vuodesta. Verotulojen ennustetaan lisääntyvän 5,7 % ja verotulojen määrä on hieman yli 16 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitysten ennustetaan kohoavan 5,7 %. Veropohjaa kasvattavat ansiotulojen arvioitu 3,6 prosentin lisäys sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen pienentäminen. Tuloveroprosenttiaan nosti vuodelle 2007 kaikkiaan 106 kuntaa. Kunnallisveron tilitysten määrä on vuonna 2007 lähes 13,9 miljardia euroa. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan vuonna 2007 noin 1,3 miljardia euroa. Suotuisa taloustilanne ja sen jatkuminen voi heijastua yritysten ennakoitua parempina tuloksina ja sitä kautta myös arvioitua suurempina yhteisöverotuloina. Kiinteistöveron tilitysten määräksi arvioidaan 820 miljoonaa euroa. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen kehitys verolajeittain vuosina Luvut perustuvat Kuntaliiton veroennustekehikon päivitettyyn versioon ja verohallituksen verotilityksiin. Tilastokeskus on julkaissut kuntien neljännesvuositilaston vuoden 2006 kolmannelta neljännekseltä. Tilaston mukaan kuntien (pl. liiketoiminta) vuosikatteet olivat vuoden 2006 tammi-syyskuussa merkittävästi suuremmat kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot vuodelta 2006 julkaistaan helmikuun alussa. Tällöin on käytettävissä suhteellisen luotettavat tiedot kuntatalouden kokonaistilanteesta vuonna Kuluvana vuonna toimintamenot kasvavat edelleen melko nopeasti muun muassa sen johdosta, että palvelujen ostot lisääntyvät ripeästi. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen kokonaisuutena arvioidaan kuitenkin edelleen paranevan vuonna Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007

5 Liitteissä 6a ja 6b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketuista tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta sekä Kuntaliiton ennusteet vuosille 2006 ja Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa laaditaan piakkoin arvio kuntatalouden kehityksestä vuosiksi peruspalveluohjelmaa varten. Koska vuonna 2007 on eduskuntavaalit, peruspalveluohjelman aikataulu poikkeaa sitovuuden osalta normaalista aikataulusta. Tulevan hallituksen hallitusohjelman mukainen kehyspäätös sekä siihen liittyvä peruspalveluohjelma ovat käytettävissä ilmeisesti vasta toukokuussa Edellisten eduskuntavaalien jälkeen kehyspäätös annettiin eduskunnalle Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Verotus Verotilitykset Kunnallisveron tilitykset vuonna 2007 Verohallinnon verkkosivuilla on julkaistu tiedote verotilityksistä vuonna Tiedote löytyy Verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta Metsäerän laskenta muuttuu Verontilityslain 13 :n 5 momentti on muuttunut siten, että kunnan metsäerää laskettaessa perusteena käytetään metsäkeskuksittain laskettuja bruttokantorahatuloja, jotka jaetaan kunnittain kunkin kunnan alueella olevien uusimpien valtakunnan metsien inventointitietojen mukaisten metsämaapinta-alojen suhteessa. Vuosittain laskettuihin kantorahatuloihin perustuva laskentaperuste seuraa jossain määrin suhdanteita muun muassa puun myyntihintoja ja sopii siten luonteeltaan yhteisöveron jakoperusteeksi. Luonnonsuojelualueiden saamatta jääneet kantorahatulot on arvioitu vuosittain Metsähallituksen ao. metsämaille laskeman metsän puhtaan tuoton perusteella. Koska metsän puhdasta tuottoa ei vuoden 2006 alusta enää lasketa, myös luonnonsuojelualueiden osalta otetaan käyttöön uusi metsäerän laskentaperuste. Luonnonsuojelualueet luetaan metsäerän laskentaperusteeseen siten, että varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 7 :n nojalla Verohallituksen vuosittain vahvistama metsän vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrotaan kunkin kunnan kunakin vuonna voimassa olevan luonnonsuojelupinta-alan hehtaarimäärällä. Edellä esitetty jako-osuusperustemuutos osaltaan vakauttaa erityisesti metsävaltaisen kunnan yhteisöverotuottoa ja lisää sen ennustettavuutta, koska laskentaperusteessa on mukana laajemman alueen kuin yhden kunnan puun myynnit ja toisaalta kunnan metsähehtaarien määrä pysyy lähes vakiona. Metsäerän uudenlaista laskentaa sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2007 yhteisöveron jako-osuuksien generoinnissa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007 5

6 Verovuoden 2007 jako-osuudet Valtiovarainministeriö vahvistaa ansio- ja pääomatulojen verovuoden 2007 tilityksissä käytettävät valtion, kunta- ja seurakuntaryhmien sekä Kelan ryhmäosuudet sekä kuntien ja seurakuntien jako-osuuksien laskentatekijät. Ryhmäosuuksien perusteena on verovuoden 2005 verotustiedot, jotka on korotettu vastaamaan 2007 verotulojen kehitystä ja niissä on huomioitu verovuoteen kohdistuvat verotusperusteiden muutokset, joista merkittävimpiä ovat valtion tuloveroasteikon alennukset ja inflaatiotarkistus, valtion verotuksen ansiotulovähennyksen korotus, kunnallisveron ansiotulovähennyksen alennus ja matkakuluvähennyksen korotus. Yksittäisen kunnan jako-osuuslaskennassa on lisäksi huomioitu kunnan asukasluvun kehitys, veroprosenttimuutos ja kertaluontoisista tuloista johtuvat Valtiovarainministeriön myöntämät veromäärien korotukset tai alennukset. Uusia ryhmä- ja kuntakohtaisia jako-osuuksia sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa tehtävässä tilityksessä. Vuoden 2007 verokorttien voimaantulo Verohallitus on päättänyt uusien verokorttien käyttöönotosta. Tammikuu Ennakonpidätys toimitetaan tammikuussa vuonna 2007 maksettavasta suorituksesta joulukuun 31 päivänä 2006 voimassa olleiden pidätysprosenttien mukaisesti. Ennakonpidätyksen määrää laskettaessa ei oteta huomioon vuonna 2006 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä. Jos verovelvollisella on verotoimiston vuodelle 2007 määräämä verokortti, ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin sen mukaisesti. Helmikuusta alkaen Vuodelle 2007 vahvistettuja pidätysprosentteja sovelletaan alkaen. Jos verokortissa olevan määräyksen mukaan ennakonpidätysprosentti nousee tulojen kasvaessa (ns. portaikkoverokortti), tammikuussa vuonna 2007 maksetut palkat, eläkkeet ja muut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset otetaan huomioon ennakonpidätyksen määrää laskettaessa tai sen jälkeen. Vuoden 2007 luontoisetuarvot Vuoden 2007 luontoisetupäätös on annettu. Päätös löytyy Verohallinnon Internetsivuilta osoitteesta Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun määrä kostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta prosenttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa auton hintana käytetään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alun hankintahintaa. Tätä periaatetta sovelletaan myös käytettynä maahan tuotuihin autoihin. Vapaan autoedun laskentaperusteet muuttuvat vuodesta 2006 jonkin verran. Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan vuonna Sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matka- 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007

7 puhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Asuntoetujen arvot muuttuvat Asuntoetujen arvot muuttuvat koko maassa. Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu, edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1961 vuosina vuonna 1984 tai myöhemmin Edun arvo euro / kk 130,00 + 8,00 neliömetriltä 120,00 + 6,45 neliömetriltä 130,00 + 7,06 neliömetriltä b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1984 vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo euro / kk 80,00 + 4,90 neliömetriltä 86,00 + 5,58 neliömetriltä 87,00 + 6,57 neliömetriltä Ravintoetu Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona vuonna 2007 pidetään 3,75 ateriaa kohden (3,68 vuonna 2006). Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvon on 3,00 ateriaa kohden (2,94 vuonna 2006). Työntekijän saaman tavanomaisen ravintoedun verotusarvo on vuonna ,00 euroa aterialta (4,90 vuonna 2006) kunhan aterian hintaan sisältyvät raaka-aineja palkkakustannukset eivät ylitä 8,40 euroa aterialta (8,20 vuonna 2006). Verovapaat matkakustannukset korvaukset vuonna 2007 Matkakustannusten korvaukset ovat verottomia enimmäismäärään asti. Verohallitus on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna Kustannuspäätös löytyy Verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta Kustannuspäätöksessä ovat päivärahojen, kilometrikorvausten ja muiden matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät. Työnantaja voi maksaa palkansaajalle työmatkasta päätöksen mukaiset korvaukset verovapaasti. Työnantajan tosiasiallisesti maksettavat korvaukset määräytyvät yleensä työ- ja virkaehtosopimusten mukaan. Verohallituksen päätöksen määrät ja perusteet voivat erota työehtosopimusten määristä ja perusteista. Jos korvaus ylittää Verohallituksen päätöksen mukaisen määrän tai jos sitä maksetaan lievemmin perustein, korvaus on päätöksestä poikkeavalta osalta veronalaista palkkatuloa. Kotimaan kokopäiväraha ja ateriakorvaus ovat nousseet vuodesta 2006, osapäiväraha on sama kuin vuodelle 2006 vahvistetussa päätöksessä. Vuodelle 2007 vahvistetut kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus ovat seuraavat: kokopäiväraha osapäiväraha ateriakorvaus 31,00 euroa 14,00 euroa 7,75 euroa Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007 7

8 Kilometrikorvaus auton käytöstä Korvaus oman auton käytöstä on 43 senttiä kilometriltä. Korvaus käyttöetuautolla tehdystä työmatkasta on edelleen 12 senttiä kilometriltä. Korvaukset, joita maksetaan kilometrikorvauksen lisäksi, ovat pysyneet muuttumattomina eli henkilöiden, suurten tai painavien esineiden sekä koiran kuljettamisesta maksettavan verovapaan korvauksen enimmäismäärä on kaksi senttiä kilometriltä. Ulkomaan päivärahat Ulkomaan päivärahat on vahvistettu yhteensä 210 maalle tai alueelle. Lista eri maiden ja alueiden päivärahoista löytyy Verohallituksen päätöksestä. Arvonlisäverotus Verohallituksen ohje kiinteistöstä tehtävistä vähennyksistä ja vähennysten oikaisemisesta Arvonlisäverolain säännökset uudisrakentamis- ja peruskorjaustöihin liittyvistä arvonlisäverovähennyksistä eivät täytä kuudennen arvonlisäverodirektiivin vaatimuksia. Verohallitus on antanut ohjeen kiinteistöstä tehtävistä vähennyksistä ja vähennysten oikaisemisesta. Ohje kokonaisuudessaan löytyy Verohallituksen Internet-sivuilta osoitteesta Ohjeen liitteenä on esimerkkejä vähennyksen tekemisestä ja tarkistuksen laskemisesta sekä tarkistuksen ilmoittamisesta valvontailmoituksessa. KHO on antanut päätöksen nro 2006:65, joka vaikuttaa siihen, miten kiinteistöinvestoinneista voidaan tehdä arvonlisäverotuksessa vähennyksiä ja miten tehtyjä vähennyksiä palautetaan. KHO:n päätöksen mukaan arvonlisäverolaista puuttuvat kiinteistöjen vähennysten tarkistamista verovelvollisen eduksi koskevat säädökset. Tällaisissa tilanteissa verovelvollisella on oikeus vedota suoraan direktiivin säännöksiin. Otettaessa kiinteistö uudisrakentamis- tai perusparannustyön valmistumisen jälkeen verolliseen liiketoimintaan, verovelvollisella on oikeus tehdä vähennys hankintoihin sisältyvästä arvonlisäverosta kiinteistön verollisen käytön mukaan, jollei vähennyksiä ole tehty jo aiemmin uudisrakentamistyön tai perusparannustyön valmistusvaiheessa. Oikaisukautena, jonka mukaan määräytyy vuosittaisen tarkistuksen määrä, pidetään kansallisten säännösten puuttuessa direktiivin mukaista viittä vuotta mukaan lukien perusparantamisen ja uudisrakentamisen valmistumisvuosi. Verovelvollisen tekemää vähennystä tarkistetaan vuosittain tarkistuskauden aikana, jos kiinteistön käytössä verolliseen liiketoimintaan tapahtuu muutoksia, kiinteistö luovutetaan tai verovelvollisen toiminta päättyy. Vähennykseen oikeuttavan käytön osuuden kasvaessa tämä merkitsee lisävähennyksen tekemistä ja vähennykseen oikeuttamattoman käytön kasvaessa vastaavasti tehdyn vähennyksen palauttamista osittain takaisin valtiolle. Tarkistuskausi alkaa kiinteistön uudisrakentamis- tai perusparantamisinvestoinnin hankinnasta tai valmistumisesta. Tarkistus päättyy hankinta- tai valmistusvuotta seuraavan neljännen kalenterivuoden lopussa. Vuosittain tarkistettava määrä on 1/5 siitä osasta hankintaan sisältyvästä verosta, joka vastaa alkuperäiseen vähennykseen oikeuttavan käytön osuuden ja tarkistusvuoden toteutuneen vähennyksen oikeuttavan käytön osuuden erotusta. Tarkistukset tehdään investointikohtaisesti. Luovutettaessa kiinteistö ja verovelvollisuuden päättyessä tarkistaminen tapahtuu yhdellä kertaa koko jäljellä olevalta tarkistuskaudelta. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007

9 Verohallituksen ohjeessa on katsottu, että verovelvollisella on halutessaan oikeus vedota suoraan direktiivin säännöksiin ja käyttää direktiivin mukaista vähennyksen oikaisumenettelyä laissa säädetyn menettelyn sijaan. Verohallituksen ohjeen mukaan verovelvollinen ei voisi valinnan tehtyään vaihtaa sitä. Kuudes direktiivi ei sisällä säännöstä, jonka mukaan luovutuksen saajalla olisi oikeus vähentää se vero, jonka luovuttaja joutuu suorittamaan tarkistamisen yhteydessä. Kiinteistön ostaja ei siten saa vähentää sitä veroa, jonka myyjä suorittaa direktiivin 20 artiklan mukaisena tarkistuksena kiinteistön myynnin johdosta. Kun myyjä suorittaa myynnin perusteella AVL 33 :n mukaisesti oman käytön veron, ostajalla on oikeus tehdä AVL 104 :ssä tarkoitettu vähennys. Arvonlisäverolain 19 a :n mukaisissa liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä tapahtuvassa kiinteistön luovutuksissa tarkistusoikeus ja tarkistusvelvollisuus siirtyvät jatkajalle. Verohallituksen ohje tekee kiinteistöjen myyntiin liittyvän arvonlisäverokäsittelyn useissa tilanteissa epävarmaksi. Direktiivin mukaisen oikaisukauden soveltaminen johtaa pienempään arvonlisäveron maksuun kiinteistön myynnin johdosta ja usein siten myös pienempään varainsiirtoveron määrään, mutta muodostaa ostajalle riskin arvonlisäverovähennyksen osalta. Arvonlisäverolain mukaisen menettelyn soveltaminen puolestaan johtaa direktiivin mukaisen oikaisusäännöksen mukaista suuremman uudisrakentamiseen ja peruskorjaamiseen liittyvän arvonlisäveron palauttamiseen valtiolle ja siten usein myös suurempaan kauppahintaan ja varainsiirtoveroon. Kiinteistöjen arvonlisäverovähennyksiin liittyvät kysymykset tulee arvioida huolellisesti, kun kiinteistöjä myydään tai kun niiden käyttötarkoitus muuttuu. Yhteistoimintasopimuksella järjestettyjen palvelujen arvonlisäverokohtelu KVL N 72 (ei lainvoimainen) Kuntayhtymä ja jäsenkunnat ovat sopineet hallinnon tukipalvelujen järjestämisestä yhteistoimintasopimuksella. Kunnat luovuttavat vuokrasopimuksella tilat maakunnan käyttöön kunnallista palvelutuotantoa varten ja veloittavat maakunnalta syntyneet kiinteistökustannukset omakustannushintaan. Vaikka siivouskuluveloitukset liittyvät hallintokokeilulain säännösten ja sen nojalla hyväksytyn perussopimuksen määräysten puitteissa solmittuun yhteistoimintasopimukseen, kysymyksessä ei tältä osin ole toiminta, jota julkisoikeudelliset yhteisöt harjoittavat vain niitä erityisesti koskevan oikeudellisen sääntelyn puitteissa, vaan kuntien on katsottava harjoittavan toimintaa samoilla oikeudellisilla edellytyksillä kuin yksityiset taloudelliset toimijat. Kuntien näissä oloissa harjoittama toiminta tapahtuu arvonlisäverolain 1 :n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin liiketoiminnan muodossa. Hakijakuntien on suoritettava arvonlisäveroa siivouspalvelujen veloitusten osalta. Maakunta luovuttaa talous-, henkilöstö- ja tietopalvelutoimintoja kunnille vastiketta vastaan. Kysymyksessä ei ole kustannusten jakaminen vaan liiketoiminnan muodossa tapahtuva palvelun myynti, josta on suoritettava arvonlisäveroa. Ennakkoratkaisu ajalle KVL N 73 (ei lainvoimainen) Hakijakunnat ovat sopineet sivistystoimen, tukipalvelujen, lomituspalvelujen, maatalouden viranomaispalvelujen, perusturvaan liittyvien palvelujen sekä teknisen- ja ympäristötoimen palvelujen tuottamisesta ja hoitamisesta yhteistoimintasopimuksella. Kunnat hoitavat toistensa puolesta palvelutuotannon lisäksi myös viranomaistehtävät ja osittain myös päätöksenteon. Kustannukset jaetaan käytettyjen palvelujen mukaan. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007 9

10 Hakemuksessa tarkoitettua yhteistoimintasopimukseen perustuvaa tavaroiden ja palvelujen luovuttamista, joka kattaa kaikki kuntien lakisääteiset tehtävät sosiaali-, ja terveystoimessa, koulutoimessa sekä pääosin myös muilla aloilla ei ole hakemuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa pidettävä arvonlisäverolain 1 :n 1 momentissa tarkoitettuna liiketoiminnan muodossa tapahtuvana myyntinä. Kuntien ei ole suoritettava arvonlisäveroa hakemuksessa tarkoitettujen palvelujen luovuttamisesta. Hakemuksessa tarkoitettua kiinteistöjen vastikkeetonta luovuttamista isäntäkunnan käyttöön yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettujen palvelujen tuottamista varten ei ole pidettävä arvonlisäverolain 130 :n 2 momentissa tarkoitettuna kiinteistön vuokraustoimintana. Hakijakunnilla on oikeus saada arvonlisäverolain 130 :n mukainen palautus hakemuksessa tarkoitetulla tavalla toisen kunnan käyttöön luovuttamiinsa tiloihin kohdistuvien hankintojen sisältämistä arvonlisäveroista. Kun kunta luovuttaa hakemuksessa tarkoitetun yhteistoimintasopimuksen perusteella vastikkeetta kiinteistönsä toisen kunnan käyttöön, kysymys ei ole arvonlisäverolain 33 :ssä tarkoitetusta myynnistä tai kiinteistön ottamisesta muuhun kuin 130 :ssä tarkoitettuun palautuksen oikeuttavaan käyttöön. Kuntien ei ole suoritettava arvonlisäveroa kiinteistöjen uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittyneiden rakentamispalvelujen omasta käytöstä, kun kiinteistö luovutetaan hakemuksessa mainitulla tavoin toisen kunnan käyttöön ennen kuin on kulunut viisi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana rakentamispalvelu on valmistunut. Ennakkoratkaisu ajalle Edellä selostetut ennakkoratkaisut on syytä ottaa huomioon erilaisissa yhteistyösopimuksissa. Molemmista ratkaisuista on valitettu korkeimpaan hallintooikeuteen, joten ne eivät ole lainvoimaisia. EU laajeni Euroopan Unioniin liittyi tammikuussa 2007 kaksi uutta jäsenmaata: Bulgaria ja Romania. EU-laajeneminen aiheuttaa muutoksia uusien jäsenmaiden kanssa tavarakauppaa käyville yrityksille ja kunnille arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Vuoden 2007 alusta lukien suomalainen myyjä tarvitsee myös uudessa jäsenmaassa olevan ostajansa voimassaolevan VAT-numeron. Ostajana suomalaisen yrityksen ja kunnan täytyy antaa oma voimassaoleva VAT-numeronsa näissä maissa sijaitseville myyjille. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , vuorotteluvapaalla saakka. Valtionosuudet vuonna 2007 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2007 valtionosuuksien tasaus on määräytynyt vuodelta 2005 valmistuneen verotuksen perusteella. Kuntakohtaiset tiedot on laskettu verohallinnolta saatujen lopullisten tietojen mukaan (Verohallitus ). Sisäasiainministeriön päätös verotulotasauksesta on tehty SM /Ha-43. Laskelmassa on vuoden 2007 alusta voimaan tulleet kuntaliitokset otettu huomioon. Längelmäen lakkaavan kunnan osuus on jaettu Jämsän ja Oriveden kesken kuntiin siirtyneiden asukkaiden suhteessa (vuoden 2006 lokakuun lopun asukastiedot). Täl- 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007

11 lä perusteella Längelmäen lakanneen kunnan tasauksesta on 65 % osoitettu Jämsälle ja 35 % Orivedelle. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen laskentaperusteet sisältyvät valtionosuuslain (1219/2005) muutokseen, joka tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Kuntakohtainen laskelma löytyy osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (SM/Kuntaosasto ) pohjana ovat seuraavat tiedot: Laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos + 4,2 %). Yhteisöveron määrä euroa (muutos + 12,30 %). Laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (muutos + 3,2 %). Laskelman perusteet: Vuoden 2005 alun asukasmäärä (Manner-Suomi) Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,30 % Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,73 - vakituinen asunto 0,28 - muu asunto 0,84 - voimalaitos 0,73 (käytetään yleistä prosenttia) - ydinvoimalaitos 0,73 (käytetään yleistä prosenttia) - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - rakentamaton rakennuspaikka 2,29 Laskennallinen verotulo 2 747,66 euroa/asukas Tasausraja (91,86 %) 2 524,00 euroa/asukas Tasauslisän määrä on tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotus täysimääräisenä. Tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Päätöksen on tehnyt sisäasiainministeriö ja kukin ministeriö hoitaa osuutensa (maksaa tai perii). Kuntaliiton kotisivulla olevissa kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioonottaen. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Annika Suorto, p. (09) , Siirtymätasaus Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuuksia koskevaan uudistukseen (valtionosuuslain muutos 1068/2005 voimaantulosäännös) liittyy siirtymätasausjärjestelyjä, joilla tasataan uudistuksen aiheuttamia kuntakohtaisia vaikutuksia kolmen vuoden aikana. Tasaus jaetaan eri ministeriöiden valtionosuuksien kesken siten, että vaikutuksesta 6 % sisällytetään yleiseen valtionosuuteen, 57 % sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja 37 % opetus- ja kulttuuritoimeen. Jakoa ei ole sisällytetty Internet-sivuilla oleviin kuntakohtaisiin valtionosuustaulukoihin. Vuoden 2007 osalta siirtymätasauspäätös on vahvistettu SM /Ha-43. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

12 Suuria valtionosuuden muutoksia on tasattu/tasataan seuraavan taulukon perusteella (suurin sallittu hyöty tai menetys eri vuosina): 1. vuosi (2006) /as /as. 2. vuosi (2007) /as /as. 3. vuosi (2008) /as /as. Ensimmäisenä vuonna lisäyksestä voi toteutua enintään 100 /asukas. Tällöin kunnalle laskettua uusien perusteiden mukaista valtionosuutta vähennettiin määrä, joka vuonna 2006 ylitti 100 /asukas (siirtymätasausvähennys). Vuonna 2007 vähennettiin määrä, joka ylitti 200 /asukas ja vielä vuonna 2008 vähennetään määrä, joka ylittää 300 /asukas. Vastaavasti ensimmäisenä vuonna vähennyksestä voi toteutua enintään 50 /asukas. Tällöin kunnalle laskettuun uusien perusteiden mukaiseen valtionosuuteen lisättiin vuonna 2006 määrä, joka ylitti 50 /asukas (siirtymätasauslisäys). Vuonna 2007 lisättiin määrä, joka ylitti 100 /as ja vielä vuonna 2008 lisätään määrä, joka ylittää 150 /asukas. Vuonna 2007 siirtymäjärjestelyjen mukaan toteutuvat kaikki välille /asukas ja 100 /asukas sattuvat kuntakohtaiset valtionosuuksien muutokset kokonaisuudessaan (lisäykset ja vähennykset uusien valtionosuussäännösten mukaan). Kuntakohtaisten muutosten perusteella vuonna 2007 tasauslisät ovat 2,8 milj. euroa (7 kuntaa) ja tasausvähennykset 4,2 milj. euroa (14 kuntaa), mikä merkitsee valtionosuuksien vähentymistä 1,5 milj. euroa. Vuonna 2008 valtionosuudet lisääntyvät 0,2 milj. euroa. Kuntakohtaiset vaikutukset on laskettu siten, että vuodelle 2005 myönnettyjä valtionosuuksia on verrattu uusien perusteiden mukaan laskettuihin valtionosuuksiin, jotka olisi myönnetty, jos uudet perusteet olisivat olleet voimassa vuonna Tasausjärjestelmän takia lisäyksiä ja vähennyksiä valtionosuuksiin tehdään enää vain muutamille kunnille. Tiedot kunnista ja kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä eli perusosa vuonna 2006 oli 27,81 /asukas. Vuoden 2007 yleisen valtionosuuden perusosaksi on vahvistettu 28,19 euroa/asukas (2,0 prosentin indeksitarkistus, 75 % täydestä määrästä). Sisäasiainministeriön päätös yleisestä valtionosuudesta on tehty SM /Ha-43. Kuntakohtaisessa laskelmassa kuntaliitokset on otettu huomioon. Längelmäen lakanneen kunnan osuus on jaettu Jämsän ja Oriveden kesken kuntiin siirtyneiden asukkaiden suhteessa (vuoden 2006 lokakuun lopun asukastiedot). Tällä perusteella Längelmäen lakanneen kunnan yleisestä valtionosuudesta on 65 % osoitettu Jämsälle ja 35 % Orivedelle. Valtionosuuden vähennyksenä yleisessä valtionosuudessa on otettu huomioon edelleen ns. vanhat valtionosuusleikkaukset ja vuoden 2006 valtionosuustarkistuksen aiheuttamien lisäkustannusten vähennykset yhteensä 10,75 euroa/asukas. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007

13 Kuntakohtaiseen valtionosuuden määrään lisättiin tai siitä vähennettiin vuonna 2006 kuntakohtaisen laskelman mukaan työmarkkinatuen kompensaatioerä. Vuonna 2007 kompensaatioerästä on vähennetty 2,90 euroa/asukas (työmarkkinatukiuudistuksen rahoituksen siirron aktiivitoimenpiteiden oletettu vaikutus otettu huomioon vähentämällä valtionosuutta, ks. selostusta jäljempänä). Vuosina 2007 ja 2008 valtionosuutta vähennetään lisäksi 0,96 euroa/asukas valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien kehittämiskustannusten (Kunta It-hanke) rahoittamiseksi. Vähennys on kahtena vuotena yhteensä 10 milj. euroa (valtionosuuslain muutos 1320/ momentti). Kaikki vähennykset yhteensä 14,61 euroa/asukas on otettu huomioon valtionosuuslaskelman leikkaussarakkeella (ks. taulukkoa). Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuustarkistuksen (valtionosuuslain muutos 1068/2005) mukaisia uusia tai muutettuja olosuhdelisiä ovat: - Korotettu saaristolisä kunnille, joiden saaristo-osissa asuu vähintään asukasta. Lisän määrä on kunnan asukasmäärä kerrottuna perusosalla eli tällainen kunta saa perusosan koko euromäärän kaksinkertaisena. - Kaikki saaristolisää saavat saaristo-osakunnat ovat oikeutettuja samanaikaisesti myös syrjäisyyslisään, jos syrjäisyyslisän perusteet täyttyvät. - Korotettu saaristolisä 7 x perusosa kunnille, jos väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä ja muille saaristokunnille 4 x perusosa. - Uusi syrjäisyyslisä kunnille, joissa on vähemmän kuin 0,5 asukasta/km 2. Määrä on 9 x perusosa. - Taajamalisän nimi on muuttunut taajamarakennelisäksi. Tämä porrastuu kertoimella taajamaväestön määrän ja perusosan tulona seuraavasti: 0,75, jos taajamaväestöä ,70, ,01, tai yli. - Asukasluvun muutokseen perustuva lisä, jos kunnan asukasluku on muuttunut varainhoitovuotta edeltävän kolmen vuoden aikana vähintään kuusi prosenttia (muutos vuosina ). Perusosa kerrotaan tällöin kertoimella 1,39. Olosuhdelisät, joita vuoden 2006 valtionosuustarkistuksessa ei muutettu, ovat: - Saaristolisä saaristo-osakunnille saaristossa asuvien osalta 1,5 x perusosa (saaristo-osissa vähemmän kuin asukasta). - Syrjäisyyslisä kunnan syrjäisyysluvun (Asetus 1448/2001) mukaan seuraavasti: 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,50 tai suurempi 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,00 1,49 3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 0,99. - Kielilisä kaksikielisille kunnille ja saamelaisten kotiseutualueen kunnille 0,10 x perusosa. Syrjäisyyslisän perusteena olevat syrjäisyysluvut on laskettu uudelleen seuraavaksi 5 vuotiskaudeksi (Valtionosuusasetuksen muutos 855/ ). Laskennan seurauksena on mahdollista, että syrjäisyyslisä muuttuu vuoden 2007 alusta lukien. Menetys seuraa siitä, jos syrjäisyysluvun arvo jää alle luvun 0,50. Uudet syrjäisyysluvut ovat oheisessa liitteessä 8. Yleisen valtionosuuden syrjäisyyslisän me- Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

14 nettävät Reisjärvi ja Virolahti. Kangasniemi, Karvia ja Rantasalmi uusina kuntina saavat syrjäisyyslisän. Pulkkilan, Piippolan ja Valtimon syrjäisyyslisä paranee. Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta laskelmasta. Yleisen valtionosuuden kuntakohtaiseen määrään vaikutti joko positiivisesti tai negatiivisesti työmarkkinatukiuudistuksen kustannusneutraali toteutus. Yleisen valtionosuuden kokonaismäärää korotettiin vuodelle 2006 tästä syystä noin 30 milj. euroa. Vuodelle 2007 korotus on noin 15 milj. euroa, joten vuodelle 2007 laskettua yleisen valtionosuuden korjauserää on vähennetty 2,90 euroa/asukas. Korotuksen vähennys on otettu huomioon korottamalla yleisestä valtionosuudesta tehtävien vähennysten määrää (ks. edellä). Korotus poistuu vuonna 2008 kokonaan, mistä seuraa vielä vastaava kuntakohtainen vähennys. Tämän vähennyksen jälkeinen tilanne jää voimaan. Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2007 Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ja siirtymätasausta ei ole siirretty edellä mainittuun laskelmaan. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2007 valtionosuudet lisääntyvät kuntakohtaisen laskelman perusteella 287 milj. euroa ilman tasauksia (7,2 %). Valtionosuuden määrään vaikuttavat asukasluvun lisääntyminen, kustannustenjaon vuoden 2007 erän huomioonottaminen ja 2,0 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä). Valtionosuuden määrää lisäävät terveys- ja sosiaalihankkeiden lisävaltionosuudet sekä muiden valtion vuoden 2007 talousarviossa esitettyjen ja eduskunnan lisäämien palvelujen lisäykset seuraavasti: - kustannustenjaon tarkistus 63 M - indeksitarkistus 82 M - kansallinen terveydenhuollon hanke 50 M - sosiaalialan kehittämishanke 8 M - perhehoitajien palkkioiden ja kulukorvausten lisääminen 1 M - tulkkipalvelujen vähimmäistuntimäärän lisääminen 2 M - omaishoitajien vapaiden lisääminen yhdellä päivällä 8 M - erityislastentarhanopettajien lisääminen 200:lla 1 M - vammaisten päivätoiminnan laajentaminen 6 M - elatustuen korottaminen 3 M - kotihoidon tuen sisarkorotus yms. 2 M - pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset 1 M (eduskunnan lisäys VaVM 41/2006). Edellisten lisäksi valtionosuudet kasvavat 13 milj. euroa jo voimaan tulleen toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistumisen johdosta. Tästä aiheutuu kunnille 13 milj. euroa lisäkustannuksia, jotka kompensoidaan valtionosuusprosenttia korottamalla. Talousarvioesitykseen sisältyvän vuoden 2008 kustannustenjakoerän (144 milj. euroa) maksun aikaistaminen ei sisälly valtionosuuden perusteisiin. Vuoden 2008 erä hyvitetään kunnille verotuloina alentamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007

15 Valtionosuusprosentti nousee 0,56 prosenttiyksikköä 33,32 prosentista 33,88 prosenttiin. Valtionosuusprosenttiin on valtionosuuslisäyksistä viety: - kansallinen terveyshanke, sosiaalialan kehittämishanke 0,46 % - asumismenojen omavastuun poiston kompensaatio 0,10 % Muut valtionosuuksien lisäykset on otettu huomioon ikäryhmittäisissä ja muissa laskennallisissa yksikköhinnoissa Kuntatalous tiedotteen 4/2006 liitteen 11 mukaan. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia varten lisätty valtionosuus on lisäksi otettu huomioon korottamalla 7 64 vuotiaiden terveydenhuollon valtionosuusperustetta 0,73 (eduskunnan lisäys). Lisäystä ei ole korvamerkitty eikä lisäykseen liity uusia velvoitteita. Asukaskohtainen kunnan rahoitusosuus nousee 63,69 euroa/asukas 1 539,35 eurosta 1 603,04 euroon (4,1 %). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat syrjäisyyskertoimet ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat (asetus 1332/2006, liite 9, säädöskokoelmassa asetus ollut aluksi virheellinen): 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99 1,08, jos 1,00 1,49 1,17, jos 1,50 tai yli Saaristokuntien kerroin on nykyinen 1,10. Mikäli kunta olisi oikeutettu myös muuhun syrjäisyyskertoimeen, sovelletaan kunnalle edullisempaa kerrointa. Syrjäisyysluvut on laskettu uudelleen seuraavaksi 5 -vuotiskaudeksi ( ). Laskennan perusteella Reisjärven ja Virolahden kunnat menettävät syrjäisyyslisän. Kangasniemi, Karvia ja Rantasalmi saavat uusina kuntina syrjäisyyslisän. Pulkkilan, Piippolan ja Valtimon syrjäisyyslisä paranee. Syrjäisyyslisien määrät ilmenevät kuntakohtaisesta laskelmasta ja syrjäisyysluvut oheisesta liitteestä 8. Kuntakohtaiset laskelmat (STM ) perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön tekemiin päätöksiin STM/3965/2006. Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Kuntakohtaisessa laskelmassa lakanneen Längelmäen kunnan valtionosuudesta on 65 % osoitettu Jämsälle ja 35 % Orivedelle (kuntiin siirtyneiden asukkaiden suhde lokakuun lopussa 2006). Valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut perusteet: V euroa/asukas Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0 6 -vuotiaat 4 916,24 602, vuotiaat 240,79 686, vuotiaat 652, , vuotiaat 3 935, ,86 Yli 85 -vuotiaat , ,66 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): Työttömyyden mukainen euromäärä 438,50 Työttömyysasteen mukainen euromäärä 40,04 Vaikeasti vammaisten mukainen euromäärä 11,93 Lasten huostaanottojen mukainen euromäärä 33,70 Sairastavuuden mukainen euromäärä 296,75 Kunnan rahoitusosuus (euroa/asukas) 1 603,04 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

16 Työttömyysprosentti 10,80 % Asukasluku (vuodenvaihde 05/06) Valtionosuusprosentti 33,88 % Taulukossa ei ole tasauseriä (verotuloihin perustuva tasaus ja mahdollinen vuoden 2006 valtionosuusuudistuksen siirtymätasaus). Kaikki valtionosuuskertoimet on tarkistettu vastaamaan vuoden 2007 perusteita. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtionosuutta koskevat päätökset Opetusministeriö on tehnyt nro 44/221/2006 opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2007 valtionosuuksista koskevat päätökset. Kuntakohtaiset tiedot löytyvät opetushallituksen sivuilta osoitteesta kohdasta Raportit > Rahoitus > Vuosi Rahoituksen perusteena olevat yksikköhinnat löytyvät samasta osoitteesta. Kunnan valtionosuuden määrään vaikuttava vuoden 2007 ennakollinen asukaskohtainen rahoitusosuus on vahvistettu ja se on 636,44 euroa asukasta kohti. Valtakunnallinen laskelma rahoitusosuudesta on ohessa liitteenä 10. Laskelmasta ilmenee myös rahoitusosuuden määrä ylläpitäjittäin. Esimerkiksi kuntien ylläpitämän toiminnan osuus koko rahoitusosuudesta on 457,68 euroa asukasta kohti (noin 72 %). Kuntaliitokset on otettu valtionosuuslaskelmissa huomioon. Längelmäen lakanneen kunnan osalta on otettu huomioon valtionosuuslain erityissäännös (poikkeaa muista valtionosuuksista). Asukasmääränä on käytetty vuoden 2005 lopun asukaslukuja. Pääpiirteittäin on menetelty siten, että asukkaiden jako on tehty suhteessa 65 % Jämsä ja 35 % Orivesi, maapinta-ala jaettu suhteessa 60 % Orivesi ja 40 % Jämsä sekä perusopetus otettu huomioon toiminnan sijainnin mukaan. Vuoden 2006 valtionosuuden tarkistuspäätös on tehty Dnro 38/ 221/2005. Päätös korvaa tai tehdyt päätökset. Lopulliseksi vuoden 2006 asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on vahvistettu 620,86 euroa asukasta kohti. Vuoden 2006 ennakollinen rahoitusosuus oli 623,15 euroa. Kuntakohtaiset tiedot tarkistuksista löytyvät myös opetushallituksen sivuilta. Tarkistuspäätösten vaikutukset otetaan huomioon siten, että lisämaksatus toteutetaan ja takaisinperintäperintä Vuoden 2007 valtionosuuden perusteet Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2007 valtionosuuksiin vaikuttavat kustannustenjaon tarkistuksen vuoden 2007 erä (vaikutus 18 milj. euroa), 2,0 %:n indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä, vaikutus 48 milj. euroa) ja oppilasmäärien alentuminen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja ammatillinen peruskoulutus). Vuoden 2007 kustannustenjakoerä sisällytetään yksikköhintoihin siten, että vertailupohjana olevan hinnan ja kaikki kustannustenjaon jaksotuserät sisältämän hinnan erotuksesta toteutuu 61 % (rahoituslaki 23 b ). Näin ollen täysimääräisestä yksikköhinnasta jää puuttumaan v erä eli prosenteissa ilmaistuna 39 %. Talousarvioesityksessä on hyväksytty edellä tarkoitetun vuoden 2008 kustannustenjakoerän (n. 41 milj. euroa) maksun aikaistaminen. Sitä ei kuitenkaan sisällytetty yksikköhintoihin, vaan vuoden 2008 aikaistettu erä maksetaan kunnille verotuloina muuttamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen määräytymistä. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007

17 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei kokonaisuutena tullut merkittäviä muutoksia. Kaikki laskennalliset valtionosuudet kuntayhtymien yksikköhintarahoitus mukaan lukien ilman kuntien tasauseriä lisääntyvät noin 79 milj. euroa verrattuna vuoden 2006 lopullisiin laskennallisiin valtionosuuksiin (3,3 %). Kuntien laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät noin 38 milj. euroa (3.1 %). Tietoja keskimääräisistä ja muista yksikköhinnoista on liitteissä 11 ja 12. Valtionosuuden laskentamenetelmää on yksinkertaistettuna kuvattu liitteessä 12. Asukaskohtaisesta rahoitusosuudesta vuosilta on tietoja liitteessä.13 Yksikköhintojen yksityiskohtaisista määräytymisperusteista löytyy tietoja Kuntaliiton ja opetushallituksen sivuilta. Esiopetuksen yksikköhinta on 91 % kunnalle lasketusta perusopetuksen yksikköhinnasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan vuoden 2007 tuntien laskentaohjeet on opetushallituksen sivuilla. Pääsääntö on, että suoritteet perustuvat toteutuneeseen kehitykseen eli syyslukukauden 2005 ja kevätlukukauden 2006 toteutuneisiin ohjaustunteihin. Vuodelle 2007 on laskettu seuraavia yksikköhintoihin vaikuttavia tasauskertoimia: perusopetus 0, lukio 0, kirjasto 0,9839 kansalaisopisto 0, Kertoimien tarkoituksena on sopeuttaa kuntakohtaisten porrastusten vaikutus vahvistettuihin keskihintoihin. Mm. kirjaston yksikköhintaa (46,58 /asukas) on korotettu 20 % kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka ovat saaristokuntia. Yksikköhintaa on korotettu 10 % kunnissa, joiden asukastiheys on yli kaksi, mutta enintään viisi. Opetusministeriön päätöksellä on korotettu lisäksi sellaisen kunnan yksikköhintaa, joka ylläpitää keskuskirjastoa tai maakuntakirjastoa. Kansalaisopiston yksikköhintaa (66,39 /tunti) on korotettu 15 % kunnissa, joiden asukastiheys on yli 100. Tärkeimmät valtionosuusprosentit vuonna 2007 ovat seuraavat: - perusopetus, lukio ym. asukaskohtaisen osuuden laskennassa olevat tehtävät 45,3 %, paitsi kulttuuritoimi ja asukasperusteinen taiteen perusopetus 29,7 % - aamu- ja iltapäivätoiminta 57 % - kansalaisopisto 57 % - tuntiperusteinen taiteen perusopetus 57 % - liikunta, nuorisotyö 29,7 % - museot, teatterit ja orkesterit 37 % Valtionosuutta koskevat eräät tehtävämuutokset Kouluhyvinvoinnin tueksi käynnistetty toimenpidekokonaisuus, jossa valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille osoitetaan 4 milj. euroa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan on osoitettu valtionosuutta 7 miljoonaa lisää valtionosuuksina, jolla ohjaustuntien määrä on nostettu kolmesta neljään tuntiin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

18 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2007 Sosiaaliturvamaksu Sairausvakuutusmaksu Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2007 on 2,05 % palkasta (vuonna 2006: 2,06 %). Kansaneläkemaksu Työnantajan kansaneläkemaksua korotetaan 0,003 prosenttiyksikköä vuoden 2007 alusta. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu on siten 1,951 % palkasta vuonna 2007 (vuonna 2006: 1,948 %). Korotuksella rahoitetaan työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeilusta aiheutuva kansaneläkemaksutulojen menetys Kansaneläkelaitokselle. Sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen eräissä kunnissa Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annettu laki (1200/2002) on ollut voimassa Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä niin sanotuissa A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa (kokeilualue) vuoden 2003 alusta lukien. Lakia on viimeksi muutettu vuonna 2005, jolloin lain voimassaoloa jatkettiin vuodesta 2006 vuoden 2009 loppuun saakka ja lain soveltamisalaan laajennettiin koskemaan yksityisten työnantajien lisäksi muun muassa myös kuntia ja kuntayhtymiä. Lisäksi samanlainen sosiaaliturvamaksuja koskeva kokeilu on toteutettu Kainuun maakunnassa vuosina Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista laajennetaan vuoden 2007 alusta vuoden 2009 loppuun seuraaviin kuntiin: Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes, Rautavaara ja Valtimo. Myös näissä kunnissa maksuvapautus koskee myös kuntatyönantajia. Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu pysyy vuoden 2006 tasolla, eli 0,75 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia palkasta. Myös vakuutetun työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2007 sama kuin vuonna 2006, eli 0,58 prosenttia. Eläkemaksut Palkansaajan eläkemaksu Vuoden 2005 alusta työeläkeuudistukseen liittyen 53-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät ovat maksaneet korotettua eläkemaksua. Vuonna 2007 alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu on 4,3 %, eli sama kuin vuonna 2006, ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksu on 5,4 % (sama kuin vuonna 2006). Korotettu maksu ei kuitenkaan koske ennen syntyneitä. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on siten kunta-alalla noin 4,6 % palkasta (4,6 % vuonna 2006). 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007