menestyvät yrittäjinä 6

Transkriptio

1 New merkonomi s SMYL ry:n jäsenlehti OPISKELU ON HYVÄ VAIHTOEHTO! Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Merkonomi Varpuliisa Korpivaara väitteli tohtoriksi Alle 25-vuotiaat ja työmarkkinatuki 8 Ministeri Hyssälä: Sosiaaliturvauudistus on pitkä prosessi 21 Sata-komitea listasi sosiaaliturvan uudistamista 22 Merkonomit uskaltavat ja menestyvät yrittäjinä 6

2 Pääkirjoitus Haasteiden vuosi 2009 Tiedotusvälineissä viime vuosina oikeutetusti tilaa saanut keskustelu ilmastonmuutoksesta on tänä talvena jäänyt taka-alalle. Syynä talousasiantuntijamme ja samalla meidät tavalliset kansalaiset yllättänyt finassikriisi ja sitä seurannut taloustaantuma. Taantuma on vähentänyt ja vähentää edelleen teollisuustuotantoa sekä yksityistä kulutusta, mistä johtuen erilaiset haitalliset päästöt ovat pienentyneet. Toteutuva kehitys antaa maapallollemme hetken hengähdystaukoa ja meille mahdollisuuden tarkistaa elintapojamme ja kehityksen suuntaa luontoa huomioiden. Olemme saaneet viettää lähes normaalin talven lunta on kaikkialla maassa ja pakkasia kohtuullisesti. Perinteiset talviriemut; niin hiihto, pulkkamäet, laskettelu kuin luistelukin ovat olleet mahdollisia aivan eteläistä Suomea myöten. Niistä olemme saaneet hyvää mieltä ja ruumiinkulttuuria kaiken jyräävien negatiivisten talousuutisten tulvan vastapainoksi.. Vuoden 2008 kevään liittokokouksessa muutettiin liiton sääntöjä ja nyt on yhdistysten vuoro tutkiskella aktiivisesti omia sääntöjään ja tehdä tarvittavia muutoksia, jotta liiton tavoitteet niin uusien jäsenten hankkimiseksi kuin nykyisten jäsenten palvelun kehittämiseksi voidaan toteuttaa. Helsingin Merkonomit ovat esimerkillisesti toimineet pilottina ja ovat jo muuttaneet sääntönsä vastaamaan uusia haasteita. Liiton toimistossa aloitettiin vuoden vaihteessa pitkäntähtäimen uudistusprojekti. Toimiston uudet, nykyajan haasteisiin vastaavat laitteet ja ohjelmistot mahdollistavat toimintojen järkiperäistämisen ja keskittämisen, jäsenpalveluja kehitetään ja tietoa tuotetaan tehokkaammalla ja tuottavammalla tavalla. Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry:n toiminnassa ei lamaan tai taantumaan lannistuta. Meillä on paljon tekemistä - tekemisen lomassa toki myös juhlia. Turun Merkonomit, Tampereen Merkonomit ja Kouvolan Seudun Merkonomit täyttävät tänä vuonna pyöreitä vuosia pikkulinnut ovat vihjanneet, että juhliakin olisi tulossa! Jo kahden sukupolven ajan merkonomiaatteen hyväksi tehtyä työtä kannattaakin juhlia osallistumme runsaslukuisesti yhdistysten paikkakunnillaan järjestämiin juhlallisuuksiin. Kohotamme maljat merkonomiyhdistysten tekemän työn kunniaksi sekä tulevaisuuden kannustimiksi. Toivotan kaikille oikein hyvää alkanutta vuotta 2009! Markku Mikkola puheenjohtaja 2 Merkonomi News 1/09

3 New s SMYL merkonomi OPISKELU ON HYVÄ VAIHTOEHTO! Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Merkonomi Varpuliisa Korpivaara väitteli tohtoriksi Alle 25-vuotiaat ja työmarkkinatuki 8 Ministeri Hyssälä: ry:n jäsenlehti Sosiaaliturvauudistus on pitkä prosessi 21 Sata-komitea listasi sosiaaliturvan uudistamista Grand Casino Helsinki on maailman ainoa kasino, jonka liikevoitto menee kokonaan hyväntekeväisyyteen. Merkonomit uskaltavat ja menestyvät yrittäjinä 6 JULKAISIJA Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry Pengerkatu 1 B, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) info@smyl.fi PÄÄTOIMITTAJA Anna-Maija Kunnas Puhelin (09) Faksi (09) anna-maija.kunnas@smyl.fi TOIMITUSSIHTEERI Leila Kantonen Lehtolantie Pori Puhelin leila.kantonen@smyl.fi TOIMITUSSIHTEERI Merja Äimänen Runeberginkatu 36 A Helsinki Puhelin (09) merja.aimanen@smyl.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Markku Mikkola Kämmekäntie Kouvola Puhelin markku.mikkola@smyl.fi MATERIAALI Toimitus vastaanottaa sitoumuksetta kuvia ja kirjoituksia. TAITTO Anna-Maija Kunnas PAINO Kirjapaino Uusimaa, Porvoo TILAUSHINTA 49 eur / vuosi 2009 TEKNISET TIEDOT Mediakortti TÄSSÄ NUMEROSSA 1 / Pääkirjoitus 4... Eläkkeellesiirtymisikä 4... SMYL:in kevätkokous Lukijalle 6... Vieraskynä 7... Yrittäjän 10 käskyä 8... Nuorten palvelut 9... Isännöintialalle osaajia Työsuhdejuristin palsta Merkonomista Tohtoriksi Grand Casino Casinolle töihin Etätyö Työnantajien kansaneläkemaksu alenee Opintotukea kehitetään Pankkivirkailijasta Pastoriksi Ammattitutkinto ilmaiseksi myös aikuisille Sosiaaliturvauudistus on pitkä prosessi Sata-komitea linjasi sosiaaliturvan uudistamista Tapahtumat Lomautus tulossa 9 Isännöintialalle tarvitaan monenlaisia osaajia, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä 20 Aikuiskoulutuksen kautta voidaan vastata työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin sekä lievittää niiden vaikutuksia, toteaa opetusministeri Henna Virkkunen Merkonomi News 1/09 3

4 Eläkkeellesiirtymisikä noussut naapurimaiden tasolle Suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä lähestyy Ruotsia ja on jo ohittanut Norjan. Pohjoismaisen yhteismitallisen aineiston mukaan suomalaiset jäävät eläkkeelle noin puoli vuotta vanhempana kuin norjalaiset ja noin vuoden verran nuorempana kuin ruotsalaiset. Eläketurvakeskuksen käyttämän kansallisen mittarin mukaan suomalaiset siirtyivät vuonna 2008 eläkkeelle 59,4 vuoden iässä. Tämä aineisto koskee 25 vuotta täyttäneitä suomalaisia. 50 vuotta täyttäneiden eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2008 Suomessa oli 61,4 vuotta. Viimeiset, yhteismitalliset pohjoismaiset eläkkeellesiirtymisiät on saatavissa vuodelta Niissä on käytetty eri aineistoa ja menetelmää kuin suomalaisessa mittarissa, joten eläkkeellesiirtymisiät poikkeavat kansallisista luvuista. Pohjoismaisen mittarin mukaan suomalaiset 50 vuotta täyttäneet siirtyivät vuonna 2006 eläkkeelle 62,1-vuotiaina. Kansallinen mittarimme kertoi tulloin eläkkeellesiirtymisiäksi 61,5 vuotta. Vaikka kansallinen ja pohjoismainen mittari poikkeavat toisistaan, kertovat yhteismitalliset tilastot kuitenkin myönteisen suuntauksen: Suomi on ottanut tällä vuosituhannella kiinni naapurimaitaan. Eläkkeellesiirtymisiän nousu tasaantunut Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2008 oli 59,4 vuotta. Muutos oli vähäinen: laskua edellisvuodesta oli 0,1 vuotta. Eläkkeellesiirtymisikä on myöhentynyt kuluvan vuosikymmenen aikana. Vuodesta 2000 vuoteen 2008 eläkkeellesiirtymisikä on noussut runsaalla puolella vuodella. Nyt tapahtunut notkahdus selittyy pääosin sillä, että vanhuuseläkkeen alaikärajan jo ylittäneet, erityisesti 63- ja 64-vuotiaat, ovat hakeutuneet aiempaa useammin eläkkeelle. 50 vuotta täyttäneiden keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2008 oli 61,4 vuotta. Tämä luku ei sisällä alle 50-vuotiaina eläkkeelle siirtyneitä, jotka ovat pääosin työkyvyttömyyseläkeläisiä. Julkisella sektorilla eläkkeellesiirtymisikä on jatkanut tasaista nousuaan. Eläkkeellesiirtymisiän vähäiset muutokset eivät näy ikääntyvien työllisyysasteessa, joka jatkoi vuonna 2008 kasvuaan vuotiaiden työllisyysaste on noussut 2000-luvulla 14 prosenttiyksikön verran. Erityisen nopeasti on noussut yli 60-vuotiaiden työllisyys. Suuret ikäluokat lähestyvät vanhuuseläkeikää. Ensimmäinen suurista ikäluokista täytti viime vuonna 63 vuotta. Tämän vuoksi eläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta. SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika: lauantai 16. toukokuuta, 2009 klo Paikka: HOTELLI HELKA, Kokoustila Koivu Pohjoinen Rautatiekatu 23, Helsinki Valtakirjojen tarkastus alkaa kello ESITYSLISTA Vuoden 2009 kunniamerkonomin julkistaminen 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 3. Todetaan läsnä olevat kokousedustajat ja muut osanottajat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Käsitellään vuoden 2008 toimintakertomus ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin kertomus antaa aihetta LIITTOKOKOUSKUTSU 7. Käsitellään vuoden 2008 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta 8. Päätetään yli-/alijäämän aiheuttamista toimenpiteistä 9. Valitaan liiton tarvitsemat edustajat 10. Käsitellään liittokokoukselle tehdyt esitykset 11. Käsitellään jäsenhakemukset ja hyväksytään jäsenyyttä hakeneiden yhdistysten säännöt ja toiminta-alueet 12. MJK / Opetushallitus 13. Ilmoitusasiat 14. Kokouksen päättäminen Tervetuloa! SUOMEN MERKONOMIYHDISTYSTEN LIITTO SMYL RY Hallitus 4 Merkonomi News 1/09

5 Liiton jäsenyys kannattaa! Lukijalle Aina kannattaa kuulua liittoon - erityisesti nyt, kun uhkakuvat tulevaisuudesta ja työpaikan säilymisestä ovat jokaiselle arkipäivää ja todellisuutta. Säilytä jäsenyytesi ja jos et vielä ole jäsen, niin liity heti! Kanna huolta myös läheisistäsi, työtovereistasi ja ystävistäsi. Varmista, että he ovat turvanneet tulevaisuutensa työelämän vastoinkäymisten varalle eli kysy kuuluvatko he jo liittoon? Kerro liiton tuomasta turvasta ja kehoita liittymään. Päivän hyvä työ on tehty ja saat itsellesikin hyvää mieltä huolehtimalla myös muista kanssaihmisistä! Rahasta liittoon liittyminen ei varmastikaan ole kiinni - jäsenmaksu on edullinen ja maksetaan kerran vuodessa, SMYL-jäsenyhdistyksestä riippuen koko vuoden jäsenyys maksaa ainoastaan euron paikkeilla - siis koko vuosi! Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ja jo yhden työsuhdetta koskevan neuvon saaminen tuo ne loputkin kustannukset takaisin, puhumattakaan jos hyödynnät kaikki liiton tarjoamat edut; matkavakuutus, oikeusturvavakuutus, koulutusedut, matkaedut ja vaikka mitä rahanarvoisia joka päivän talouskassaa kartuttavia etuja. Jotta turvasi olisi täydellinen liity erikseen myös valitsemaasi työttömyyskassaan, olet sitten yrittäjä tai palkansaaja - vaihtoehtoja riittää. Mukavaa kevättä ja kesän odotusta - ja turvataan yhdessä tulevaisuutemme! Anna-Maija Kunnas päätoimittaja - toiminnanjohtaja ARVOISA SMYL-JÄSEN Tarkista, että olet maksanut vuoden 2009 jäsenmaksusi!!! Matkavakuutus, työsuhdejuristin neuvontapalvelu ym. edut ovat voimassa ainoastaan jäsenmaksunsa maksaneilla!

6 Vieraskynä Päiväkäsky Nro 2. Rakkaat leijonattaret ja leijonat Suomemme tarvitsee nyt uusia yrittäjiä ja rohkeita esikuvia enemmän kuin koskaan. Suomen neitomme on hädässä maailman myrskytuulissa... Mayday Mayday Mayday Pankki- ja reaalimaailman kriisi vaikuttaa jo täällä Pohjolan perukoillakin; tilanne ei ole vakava, vaan paljon vakavampi kuin yleisesti oletammekaan. Odotettavissa saattaa olla seitsemän laihaa vuotta, seitsemän lihavan vuoden jälkeen. Jo J.K. Paasikivi sanoi aikoinaan, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Mutta se on vasta alku. Mitä pikemmin myönnämme itsellemme tilanteen kriittisyyden, sitä helpompi meidän on keskittyä tekemään oikeita asioita pelkän tulipalojen sammuttelun sijaan. Suomemme katajainen kansa on tunnetusti yhtenäisimmillään ja luovimmillaan suurten koettelemusten aikoina. Pakko on paras luovuuden lähde, joskaan ei niin miellyttävä! Luonnossa kasvua tapahtuu vain muutoksen kautta. Sama pätee ihmisiin. Uskon, että emme voi muuttaa maailmaa tai olosuhteita, mutta voimme muuttaa suhtautumista itseemme. Itsensäjohtaminen on taidoista jaloin. Olikohan se Rooman sotapäällikkö Marcus Aurelius, joka pohdiskeli lähes 2000 vuotta sitten, että toivo sitä, mikä kohdallasi tapahtuu. Ilman luopumista ei tapahdu kasvua. Vanhoista vehnänjyvistä kasvaa uusi viljavainio. Miltä sinun Suomesi näyttää laman jälkeen? Entä urasi? Valmiiksi aurattua tietä kulkeva on tien vanki, vaan vapaa on umpihanki. Vieläkö mietit, mikä sinusta tulee ison isona lue nämä rivit ja kääri hihasi. Yes, You can do it! Kun menetät työpaikan tai sinut lomautetaan, niin älä jää tuleen makaamaan ja odottamaan. Toimi heti samana päivänä. Marssi suoraan lähimpään työvoimatoimistoon ja Patentti- ja Rekisterihallitukseen/ Maistraattiin ja perusta oma firma: toiminimi (60 euroa), ky, oy (2500 euroa tai 100 % apportti eli vaikka vanha pakettiautosi käy täysin osakepääomasta), ry, osuuskunta. Jos yrityksesi nimen valinta on vaikea, niin valitse ensimmäinen nimi, joka tulee mieleesi (se on useimmiten se parhain; usko tai älä). Liian usein yksinäinen työtön kokee yhteiskunnassamme arvottomuutta ja toivottomuutta, joka puolestaan johtaa lähes poikkeuksetta lievään/ keskivaikeaan/ vaikeaan masennukseen, jota puolestaan lääkitään liiallisilla psyykenlääkkeillä. Alakuloisuus kuuluu ihmisen normaalin tunnerepertuaariin, mutta pitkittyvä masennus ei. Käännä alakuloisuus voimavaraksi ja toimi. Aina on toivoa. Jokainen on arvokas. Yrittäjä nimellä on suomenkielessä harhaanjohtava kaiku yrittäjä yrittää koko elämänsä, muttei koskaan menesty. Mielestäni me yrittäjät olemme paremminkin onnistujia tai (itsensä)voittajia, eikö? Tapaan joka päivä kanssaihmisiä, jotka haaveilevat tai ovat haaveilleet omasta pienestä yrityksestä. Mikäli sinulla ei ole ollut omaa yritystä ennen 70 -vuotissyntymäpäivääsi, tuskin tulet sitä koskaan perustamaankaan, vaan kauas pilvet karkaavat. Mitä nuorempana perustat yrityksesi, niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä tulet myös onnistumaan siinä John D. Rockefeller oli jo 19 vuotiaana menestyvä viljakauppias. Eli minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Kokemukseni mukaan yrittäjänä pärjäävät parhaiten ne, joilla on vähemmän teoreettisia tietoja, kuin ne, jotka vielä yli 40 vuotiaina käyvät kursseja kurssien perään, mutta eivät tiedä käytännön yrittämisestä mitään se kuuluisa common sense. Mistähän johtuu, etteivät kaupallisesta korkeakoulusta valmistuneet akateemiset uskalla yrittää? Merkonomit uskaltavat ja menestyvät yrittäjinä usein paremmin. Mielenkiintoista. Toivottavasti uuden Aalto korkeakoulun myötä tähän tulee muutos. 6 Merkonomi News 1/09

7 Suomessa on yli yritystä. Kun armahin Suomenmaamme täytti vast ikään 90 vuotta, mietin olisiko valtiomme voinut lahjoittaa jokaiselle kansalaisellemme oman yrityksen tämän merkkivuoden kunniaksi - vaikkapa kahden euron nimellishintaan, jolloin 10 miljoonan euron investoinnilla olisimme saaneet 5 miljoonaa uutta yritystä. Singaporessa yrityksen voi perustaa kahdella Singaporen dollarilla ja kansakunta menestyy. Tätä sosiaalista innovaatiota pitänee odottaa 100 vuotisjuhliimme saakka. Kautta historian laman aikojenkin ovat ihmiset tehneet samoja asioita: ihmiset syövät, juovat, liikkuvat, lukevat, sairastavat, hiukset kasvavat, autot kolaroivat, kirjahyllyt pölyyntyvät, lunta sataa, mäntymetsä kasvaa, viemärit tukkeutuvat, muuttolaatikot kasautuvat, armeija marssii, ihmiset rakastuvat, lapset leikkivät, ikää karttuu, tuuli puhaltaa, ruispellot vihannoivat, yrityksiä perustetaan, opitaan lukemaan ja laskemaan, rauhoja sovitellaan, hirsimökkejä veistellään, unelmakoteja suunnitellaan rakennetaan ostetaan Yritysideoista ei pitäisi olla puutetta. Lama on paras aika perustaa yritys. Summa summarum, myrskyjenkin ristiaallokoissa pienen kansakunnan vahvuus on yhtenäinen kansa purren reivipurjeissa. Nyt ei ole aikaa riitelyyn ja syyttelyyn, vaan nyt on yhdessä tekemisen, tuntemisen ja välittämisen aika. Olemme siirtymässä vanhasta ajasta uuteen aikaan. Change. Tee palvelus itsellesi ja rakkaalle kansakunnallemme; Perusta oma yrityksesi jo tänään, ei huomenna! Nota bene: Allekirjoittanut seuraa, tutkii, ajattelee, johtaa, keksii, koutsaa, rohkaisee, auttaa, kuuntelee tarkasti aikalaisiaan monilla elämän rintamilla. Kun olet sytyttämässä saunaasi tällä paperipilkkeellä vuonna xxx, niin mieti vielä kerran, sillä ethän halua virittää tulta omalla työpaikkailmoituksellasi. Seuraan ja raportoin, montako uutta yritystä tämä päiväkäsky sytytti. suomenjellona Uuden Itseään Johtavan Yrittäjän Kymmenen Käskyä (Huoneentaulusi) 1. Perusta yritys toimialalle, jonka tunnet parhaiten ja hio taitoasi huippuun asti (= lifelong process). Onnellinen on se, joka löytää kutsumuksensa. 2. Kysy läheisimmiltäsi, missä asiassa olet todella pro (voi olla myös lempiharrastuksesi) maailman mestari - mikäli et itse tiedä vahvuuttasi. Kysyvä ei tieltä eksy. 3. Menestynyt yritys on kannattava jo ensimmäisenä päivänä (Day 1.). Vrt. Nakkikioski, pienet kiinteät kulut (myyntipisteesi pinta-ala 4 m2, nopea siivota, pienet & hallittavat riskit, liikuteltava koju missä nälkä, siellä markkinat). Montako makkaraa myit tänään? 4. Osta halvalla, myy kalliimmalla (= hyvällä marginaalilla). Esimerkiksi Presidentti kahvipaketista saa tasan 65 kuppia tiputettua laatukahvia. Testattu on. Myytävän kahvikupin hinta 2,50 euroa per kuppi. Ei huono kateprosentti. 5. Usko, että pärjäät. Ole erilainen tuo markkinoille tuote / palvelu, jota kukaan ei vielä tarjoa (=ei hintakilpailua, vielä). Älä pelkää. Elämässä on aika vähän todella pelättävää oman yrityksesi perustamisen jälkeen tulet huomaamaan, ettei ole mitään pelättävää. Jos selviät Suomessa yrittäjänä, selviät missä / mistä tahansa. I guarantee. 6. Tee budjetti ja pysy siinä, ja hallitse aikasi. Tee virheet jo paperilla, ei käytännössä. 7. Nauti aidosti siitä työstä mitä teet. Tee kaikki työsi sydämellä, niin et voi epäonnistua. 8. Pidä huolta omasta terveydestäsi, yrittäjänäkin. Kukaan muu ei tee sitä puolestasi. 9. Herää aamulla aikaisin aikainen lintu madon nappaa vai miten se nyt oli 10. Harjoitus tekee mestarin, myös yrittämisessä. Jos et onnistunut, niin aloita kohdasta 1 uudelleen niin monta kertaa, kunnes menestyt. Merkonomi News 1/09 7

8 Nuorten palvelut Onko koulu ohi? Päättyikö työ? Onko hämärän peitossa mille alalle oikeastaan haluaisit? Olisiko työkkäristä apua? o työ- ja elinkeinotoimisto auttaa ammatinvalinnassa ja neuvoo, miten ja mistä voit hankkia sopivan koulutuksen o saat tietoa siitä, mitä työpaikkoja on tarjolla ja miten niitä kannattaa hakea o saat takuun siitä, että et jää tyhjän päälle: työ- ja elinkeinotoimistolla on velvollisuus tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työtä, koulutusta, työharjoittelua, työnhakuvalmennusta tai ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja o saat apua työmarkkinatuen hakemiseen (alle 17-vuotiaalla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen.) Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaaksi sähköisellä lomakkeella: Työnhakijaksi ilmoittautuminen ja työnhaun muutostiedot Jos sinulla on käytössä verkkopankkitunnisteet valitse lomakkeesta linkki pankkitunnuksilla. Jos ei, valitse ilman pankkitunnuksia. Suunnista sähköisen lomakkeen täyttämisen jälkeen lähimpään työkkäriin. Siellä sinua autetaan eteenpäin. Työ- ja elinkeinotoimiston netti- ja muita tietopalveluja voit käyttää ilman ilmoittautumistakin. Alle 25-vuotiaat ja työmarkkinatuki Työmarkkinatuki on ensi kertaa työmarkkinoille tuleville ja työttömyyspäivärahaa enimmäisajan saaneille tarkoitettu taloudellinen tuki. Tukea voi saada vain Suomessa asuva työnhakija. Oikeus tukeen alkaa aikaisintaan työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumispäivästä. Työmarkkinatuen saajilla on 5 päivän omavastuuaika, jolloin tukea ei makseta. Ammattikouluttamattomalle maksetaan työmarkkinatukea vasta odotusajan jälkeen. Odotusaika täyttyy, kun henkilö työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittauduttuaan tai ilmoittautumista edeltävän kahden vuoden aikana on ollut yhteensä viisi kuukautta työssäoloehdon täyttävässä työssä, yrittäjänä, työttömänä työnhakijana tai työhallinnon toimenpiteessä (koulutus, työharjoittelu ym). Alle 25-vuotiaita ammattikouluttamattomia työnhakijoita koskevat säännökset: - Alle 17-vuotiaalla henkilöllä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen - Jos 17-vuotiaalla ei ole ammatillista koulutusta, hänelle voidaan maksaa työmarkkinatukea vain siltä ajalta, kun hän on työvoimapoliittisessa toimenpiteessä, esimerkiksi työvoimakoulutuksessa, työharjoittelussa tai työhallinnon järjestämässä kuntoutuksessa vuotiaalla on oikeus työmarkkinatukeen myös työttömyyden ajalta edellyttäen, että hän ei ole kieltäytynyt, eronnut tai erotettu työstä, koulutuksesta tai eräistä työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Lisäksi edellytetään, että hän on hakeutunut soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen, johon voidaan myöntää opintotukea, eikä hän ole kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystä erotettu tällaisesta koulutuksesta. Vaikka työmarkkinatukioikeus olisikin menetetty siitä syystä, että em. ehdot eivät täyty, henkilö on oikeutettu työmarkkinatukeen esimerkiksi työvoimakoulutuksen tai työharjoittelun ajalta. Työmarkkinatukioikeuden voi saada takaisin, kun on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työharjoittelussa, työkokeilussa tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa yhteensä viisi kuukautta, valmistunut ammattiin tai täyttänyt 25 vuotta. Hae koulutukseen aktiivisesti Jotta oikeus työmarkkinatukeen säilyy, työnhakijan tulee hakea aktiivisesti ammatilliseen koulutukseen sekä kevään että syksyn yhteishaussa. Aktiivisena hakeutumisena pidetään seuraavaa - Peruskoulututkinnon suorittanut hakee yhteishaussa vähintään kolmeen toisen asteen perustutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen - Ylioppilastutkinnon suorittanut hakee yhteishaussa vähintään kolmeen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaan tai toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ylioppilaskiintiöstä. Mainituista kolmesta koulutusvaihtoehdosta yksi voi olla yhteishaun piiriin kuulumaton, tutkintoon johtava, ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus tai peruskoulun oppimäärän suorittaneella vastaavasti hakeutuminen lukioon. Mikäli nuori ei tule valituksi varsinaisessa yhteishaussa, hänen tulee hakeutua työ- ja elinkeinotoimiston osoittamiin peruutuspaikkoihin sekä osallistua seuraavaan yhteishakuun. Työ- ja elinkeinotoimisto ( 8 Merkonomi News 1/09

9 Isännöintitoimiala tarvitsee uusia johtajia Maaliskuun 23. päivänä käynnistyvässä ammattikorkeakoulujen yhteishaussa voi valita opintosuunnan, joka antaa erinomaiset työllistymisnäkymät kehittyvällä toimialalla johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Peruskorjausten alati kasvava määrä tietää lisää töitä isännöintialalle. Isännöintitoimiala kaipaa uutta verta. Viime keväänä tehdyn kyselyn mukaan alan yritykset aikoivat palkata 400 uutta isännöitsijää, eikä suuntaus ole ainakaan laskeva. Jopa 200 isännöitsijää jää eläkkeelle vuosittain, eivätkä nykyiset alalle johtavat koulutusohjelmat riitä täyttämään vajetta. Isännöintialan työpaikkojen kokonaismäärä tulee varmasti lisääntymään. Äskettäisessä kyselyssämme yli puolet vastanneista isännöitsijöistä arvioi, että taloudellinen taantuma näkyy putkiremonttien lisääntyvänä määränä, kertoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä. Peruskorjausten määrän kasvu merkitsee lisää töitä isännöintialalle. Jo kuluvana vuonna nähdään putkiremonttien nousu, mutta nyt aletaan vasta valmistella remontteja vuosille , jolloin varsinainen buumi on odotettavissa. Töiden lisääntyessä alalla tarvitaan eriytynyttä osaamista: yksi keskittyy asiakassuhteen hallintaan taloyhtiöiden hallitusten kanssa, toinen on tekninen asiantuntija, kolmas perehtynyt juridiseen puoleen. Tämä myös mahdollistaa jatkuvan työssä kehittymisen. Eriytyminen on mahdollista yrityskoon kasvaessa, mikä on myös toimialalla nähtävissä oleva trendi: pienet yhden miehen toimistot fuusioituvat osaksi isompia. Heikkilän mukaan isommilla isännöintiyrityksillä on enemmän resursseja auttaa uutta isännöitsijää alkuun. Korkeakoulututkinto tie ammattiin Kiinteistöalan tehtäviin voi opiskella eri puolilla Suomea. Kolmetoista eri koulutusohjelmaa kouluttaa kiinteistöalan asiantuntijoita ammattikorkeakouluissa yhdellätoista paikkakunnalla pääkaupunkiseudulta Ouluun ja Kajaaniin. Suuntautumisvaihtoehdoista voi valita isännöinnin ja kiinteistöjohtamisen, toimitilajohtamisen sekä teknisen isännöinnin väliltä. Ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on opintopistettä. Kiinteistönpitotekniikkaan suuntautuneiden rakennusinsinöörien työllistyminen on nyt hyvä. Korjausrakentamisen vahva kasvu tarjoaa heille mielenkiintoisia työtehtäviä, kertoo lehtori Petri Murtomaa Tampereen ammattikorkeakoulusta. Murtomaan mukaan kiinteistöala kokonaisuutena on vakaa ja kehittyvä toimiala, jolla on tulevaisuudessa kysyntää erityisesti teknisen pohjakoulutuksen saaneille. Isännöinnissä houkuttelee erityisesti suhdannevaihtelujen puuttuminen ja lähes varma työpaikka. - Viime keväänä valmistuneista opiskelijoistamme lähes kaikilla oli työpaikka valmiina jo ennen valmistumista ja loputkin löysivät alan töitä pian valmistumisen jälkeen, Murtomaa sanoo. Pääkaupunkiseudun Metropolia-ammattikorkeakoulussa isännöintiopinnot on mahdollista valita liiketalouden suuntautumisvaihtoehdoksi. Tradenomiopiskelijalle isännöintiin erikoistuminen on erityisen mielekäs vaihtoehto siksi, että se valmistaa suoraan ammattiin. Vastuullisesta tehtävästä kunnon korvaus Isännöitsijä on johtamisen ammattilainen: työ on itsenäistä, monipuolista ja vastuullista. Asioita on koko ajan vireillä, alkamassa tai päättymässä, ja pitää pystyä hallitsemaan monia kokonaisuuksia samanaikaisesti. Myös palkkaus on varsin hyvä, Tero Heikkilä muistuttaa. Isännöinnin ammattitutkimuksen mukaan vuonna 2006 isännöitsijän keskimääräinen palkka oli 2901 euroa ja kokonaispalkka 3243 euroa kuussa. Kokonaisansiota nostavat iltakokouksista maksettavat kokouspalkkiot erityisesti tiettyinä aikoina vuodesta. Tero Heikkilä korostaa, että toimiala kehittyy jatkuvasti tekniikan edistymisen ja korjaustarpeiden voimakkaan kasvun vuoksi. Isännöintiyritykset vastaavat haasteeseen panostamalla henkilöstön jatkokoulutukseen. Isännöintiyrityksillä on mahdollisuus laajentaa toimintaansa nykyistä enemmän rakennuttamisen suuntaan, kun suunnittelu- ja toteutuspuolelta vapautuu resursseja, Heikkilä visioi. Isännöintialan koulutus ammattikorkeakouluissa ympäri Suomea. Lisätietoja osoitteesta Merkonomi News 1/09 9

10 Työsuhdejuristin palsta Työsuhdejuristit Juhani Viilo, Arto Vainio ja Johanna Laine käsittelevät tällä palstalla työtuomioistuimen, korkeimman oikeuden ja työneuvoston ennakkoratkaisuja ja lausuntoja. Palstalla käsiteltävät aiheet julkaistaan jatkossa myös nettisivuillamme Sinullakin on SMYL:n jäsenenä mahdollisuus esittää kysymyksiä työsuhdetta koskevasta lainsäädännöstä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valita kussakin lehdessä käsiteltävät aiheet. Palstaa koskevat toivomukset ja kommentit pyydämme lähettämään osoitteeseen Juhani Viilo Arto Vainio Johanna Laine Voisiko lomautuksen tai irtisanomisen riitauttaa? Kysymys: Yrityksillä ja kunnilla menee nyt huonosti. Uutiset kertovat joka päivä lomautuksista ja irtisanomisista. Mietin onko työntekijöiden ulosheitto aina välttämätöntä? Mitä oikeuksia työntekijällä on selvittää ja jopa riitauttaa lomautus tai irtisanominen? Mitä riskejä työntekijälle tällaisessa riitauttamisessa on? Nimimerkki Uhanalainen Vastaus: Uhanalaisen mietteet ovat ymmärrettäviä näinä aikoina, jolloin työpaikat vähenevät maailmanlaajuisesti kiihtyvää vauhtia ja huoli tulevaisuudesta on vallannut ihmisten mielet. Vaikka valtaosa Suomessa taloudellisin, tuotannollisin tai uudelleenjärjestelyperustein toteutettavista lomautuksista ja irtisanomisista on perusteltuja, joukkoon mahtuu myös tapauksia, joissa toimenpiteiden perusteet eivät ole kestäviä. Taustalla voi olla myös työnantajan halu ja pyrkimys päästä eroon yksittäisistä työntekijöistä, joiden irtisanomiseen henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet eivät työnantajan arvion mukaan riitä tai tätä ei haluta testata. Harkitessaan tai toteuttaessaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla lomautuksia, irtisanomisia ja osa-aikaistamisia työnantajan on otettava huomioon mitä ns. YT-laeissa ja palvelussuhdelaeissa (työ- tai virkasuhde sekä evl-kirkon palvelussuhde) on säädetty sekä virka- ja työehtosopimusten määräykset. YT-lakeja on olemassa erikseen yrityksille (laki yhteistoiminnasta yrityksissä), kunnille (laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa) ja valtiolla (laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa). Palvelussuhteista säädellään työsopimuslaissa, laissa kunnallisesta viranhaltijasta ja valtion virkamieslaissa sekä kirkkolaissa. Virka- ja työehtosopimuksia, joita voidaan soveltaa näissä tilanteissa on kymmenittäin. Myös työntekijöiden ja erityisesti heidän edustajiensa olisi syytä tuntea ainakin pääkohdat lakien ja virka- ja työehtosopimusten säännöksistä ja määräyksistä, joissa käsitellään työvoiman vähentämistä tilapäisesti tai pysyvästi. Millä ehdoilla saa lomauttaa ja irtisanoa taloudellisin tai tuotannollisin perustein Eri palvelussuhdelakien säännökset taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla lomauttamisesta ja irtisanomisesta ovat nykyisin hyvin samankaltaiset, joten tässä lyhyessä vastauksessa voidaan keskittyä työsopimuslaissa (TSL) säädettyyn. TSL:ssä säädetty lomautus on työnantaja-aloitteinen toimenpide, jossa työnteko ja palkanmaksu keskeytetään määräajaksi tai toistaiseksi työsuhteen pysyessä muuten voimassa. Lomautus on mahdollinen, jos työntekijä voitaisiin irtisanoa taloudellisin, tuotannollisin tai uudelleenjärjestely-perustein. Lisäksi lomautus on mahdollinen, 10 Merkonomi News 1/09

11 jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia lomautuksesta työnantajan toiminnan ja talouden tilan vuoksi. Lomautus voidaan toteuttaa joko määräaikaisena tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteko kokonaan tai lyhentämällä työaikaa. On tärkeä huomata, että määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voi lomauttaa. Irtisanominen on mahdollista, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyjen takia vähentynyt oleellisesti ja pysyvästi. Työntekijää ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos hän on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Melko yleinen virheellinen näkemys työnantajien keskuudessa on se, että irtisanominen on mahdollinen, kun työntekijälle ei ole tarjota samaa tai vastaavaa työtä kuin hän on ennen tehnyt. Tämä on tietenkin lähtökohta, mutta jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työ voi siis olla vähemmän vaativaa ja heikommin palkattua kuin työntekijän aiempi työ. Työnantaja ei voi myöskään vedota siihen, ettei sellaista työtä tarvitse tarjota, jota työntekijä ei suoralta kädeltä pysty tekemään. TSL:n mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle uusien tehtävien edellyttämää kohtuullista koulutusta. Mitään täydellistä uudelleenkoulutusta ei työantajalta edellytetä, mutta esim. muutaman kuukauden kurssi työn ohella on täysin mahdollinen velvoite työnantajalle. Asiaa on harkittava tapauskohtaisesti. Laissa on pari esimerkkiä tilanteista, jolloin perustetta irtisanomiseen ei ainakaan ole. Tällainen tilanne on silloin, kun 1) työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai 2) töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä. Erityisesti ensin mainitun ehdon osalta syntyy useinkin erimielisyyttä. Se voi koskea uuden työntekijän tehtävän luonnetta; sitä, miten pitkälle taaksepäin tilannetta tarkastellaan ja/tai ovatko työnantajan toimintaedellytykset välillä muuttuneet. Työnantajan työn tarjoamisvelvollisuus ulottuu myös muihin yrityksiin tai yhteisöihin, joissa hän tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella. Riitauttaminen ja sopiminen Jos työntekijä sen jälkeen, kun hänet on lomautettu tai irtisanottu YT-lakien, palvelussuhdelakien ja virka- ja työehtosopimusten mukaisten neuvottelujen, kuulemisten ja selvitysten jälkeen, on sitä mieltä, että perusteet lomautukselle/irtisanomiselle eivät ole asialliset, hän voi riitauttaa asian. Käytännössä se tapahtuu kääntymällä liiton tai yksityisen asianajajan puoleen. Näyttövelvollisuus irtisanomisperusteen asiallisesta ja painava syystä on työnantajalla, joten työntekijällä ei tarvitse olla perusteellista näyttöä siitä, että irtisanomisperuste on väärä. On tietenkin hyvä, jos työntekijällä on todisteita irtisanomisperusteen virheellisyydestä. Pelkän tunteen varassa ei ainakaan oikeuteen asti yleensä kannata mennä. Jos työntekijä väittää, että irtisanomisen todellinen syy on hänen henkilöönsä liittyvä, on hänen esitettävä tälle asialle ainakin todennäköisiä syitä. Tämän jälkeen työnantajan todistettava, että työntekijä on väärässä. Kun riittävät selvitykset on tehty, lakimies lähettää työntekijän puolesta vaatimuskirjeen työnantajalle. Kirje voi sisältää jo konkreettisia rahallisia vaatimuksia. Työnantaja yleensä vastaa kirjeeseen. Tämän jälkeen nähdään, onko asiassa mahdollisuus jo tässä vaiheessa neuvotella sovintoratkaisusta vai joutuuko työntekijä ratkaisemaan, viekö hän asian käräjäoikeuteen. Virkasuhteisten henkilöiden osalta tilanne on toinen, koska he voivat vaatia irtisanomisen kumoamista, jolloin virkasuhde palaa voimaan ja heillä on mahdollisuus saada tietyin rajoituksin palkkansa takautuvasti ajalta, jona he eivät ole olleet irtisanomisen johdosta töissä. Virkasuhteen irtisanomista koskevat asiat käsitellään hallinto-oikeuksissa (kunnan ja kirkon virkamiehet) tai virkamieslautakunnassa (valtion virkamiehet). Suuri osa (arviolta n. 1/3) työsuhderiidoista päättyy sovintoon. Sovintoratkaisun tekemiselle on lainsäädännön ja korkeiden tuomioistuinten ratkaisujen kautta asetettu nykyisin monia esteitä, vaikka lainsäätäjä on toisaalta korostanut sopimisen tärkeyttä. Sovinnon tekemistä rajoittaa työttömyysvakuutusrahaston oikeus saada osa työntekijälle tulevasta korvauksesta. Määrä on 75 %:n ansiosidonnaisesta päivärahasta (tai 80 % Kelan peruspäivärahasta) siltä ajalta, jolta tuomittu tai sovittu korvaus on korvausta ennen tuomiota tai sovintoa saamatta jääneistä palkkaeduista. Sovinnossa korvausmäärät eivät ole yleensä kovin korkeita (2 6 kk bruttopalkka), joten vakuutusrahastolle menevä määrä ei ole suuri tai sitä ei makseta lainkaan. Sopimista menettely kuitenkin hankaloittaa. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottujen kohdalla sopimista vaikeuttaa lisäksi se, että heille on saatettu maksaa ansiopäivärahan korotusosaa ja työllisyysohjelmalisää. Työttömyyskassa voi lähteä perimään edellä mainittuja lisiä takaisin, jos asiassa on tehty sovinto tai irtisanomisperuste todetaan tuomiolla laittomaksi. Kyse ei ole aivan pienistä määristä. Sovintoratkaisut syntyvät yleensä siten, että kumpikaan sopijapuoli ei myönnä olleensa väärässä, mutta työnantaja maksaa jonkin pienehkön korvauksen päästäkseen asiasta eroon. Työntekijältä sovintoratkaisu poistaa häviöriskin, joka on taloudellisen tai tuotannollisen irtisanomisperusteen laillisuutta koskevissa jutuissa suurempi kuin henkilöön liittyvän perusteen virheellisyyttä koskevissa jutuissa. Lisäksi työntekijä saa sovitun rahasumman (miinus verot) heti itselleen. Sekä vakuusrahaston oikeus osakorvaukseen että työttömyyskassan takaisinperintämahdollisuus vaikeuttavat sopimista niin paljon, että järjestelmää tulisi muuttaa. Mallia voitaisiin ottaa tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaisesta systeemistä, jossa loukkauksen kohteelle maksetaan veroton hyvitys. Merkonomi News 1/09 11