LIONS-VUOSIKIRJA LIONS-ÅRSBOK

Transkriptio

1 SUOMEN LIONS-LIITTO RY FINLANDS LIONSFÖRBUND RF Lions Clubs International, MD 107 Finland LIONS-VUOSIKIRJA LIONS-ÅRSBOK Lions-talo (vihitty käyttöön ) ISSN Painoyhtymä Oy, Porvoo 2014 Puh Taitto Kaisa Hartzell A.1

2 SISÄLLYSLUETTELO A-osa I SUOMEN LIONS-LIITTO RY Liittotoimiston yhteystiedot...a.4 Kuvernöörineuvoston ja hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, edellinen puheenjohtaja ja kuvernöörineuvoston jäsenet, toimialajohtajat, Arne Ritari-säätiö, tilintarkastajat ja varatilintarkastajat...a.5 Työryhmien puheenjohtajat...a.6 LION-lehti...A.7 Järjestön tunnuslause, Lions-tavoitteet ja periaatteet... A.8 Kansainvälisen presidentin teema...a.9 Kotimainen teema ja toiminta-ajatus...a.9 Tietoa Lions-nimestä...A.9 Tavaramerkkisäännöt, järjestön värit ja viralliset lionskielet...a.10 Toimintasuunnitelma kaudelle A.11 Vuosikello A.18 Lions-tapahtumat kaudella A.20 Tarinat kertovat: on monta tapaa tehdä hyvää!...a.21 Piirihallitukset...A.22 II KANSALLISET LIONS-SÄÄNNÖT Suomen Lions-liitto ry:n säännöt...a.50 Suomen Lions-liitto ry:n menettelytapasääntö...a.53 Lions Club ry säännöt (mallisäännöt)...a.55 Malli lionspiirin 107-X ohjesäännöksi...a.58 III ARNE RITARI -SÄÄTIÖ Arne Ritari ja Arne Ritari -säätiö...a.61 Arne Ritari -säätiön ja Arne Ritari -killan säännöt...a.62 IV OHJEITA JA YLEISTIETOA Uuden lionsklubin (rekisteröidyn yhdistyksen) perustaminen...a.63 Yhdistysrekisteriasiat, Y-tunnus...A.64 Käännös lionsklubin perustamiskirjasta...a.64 Toimintaohjeita presidentille, sihteerille ja rahastonhoitajalle...a.65 Uuden jäsenen kutsuminen ja vastaanotto klubiin, Lions- ja kummilupaukset...a.67 Puolisotoiminta...A.68 Säännöt poissaolon korvaamiseksi ja laskentakaava...a.69 Tietoa jäsenrekisteristä...a.69 Klubitoiminnan yleiskalenteri...a.70 Arkistointiohjeet klubeille...a.72 Ystävyysklubisopimus, Vänklubbsavtal...A.72 Klubitarvikehankinnat ja ohjeita palkitsemiseksi...a.73 Suomen Lions-liitto ry:n ansiomerkki- ja palkitsemisohjeita...a.74 Ohjeita Lions-ansiomerkkien käytöstä...a.76 Suomen Lions-liiton mestaruuskilpailujen järjestämisohjeita...a.80 Lipputietoa ja lippujen käyttö...a.81 Lionssanastoa...A.83 Leijonahenki...A.84 A.2

3 V SVENSKA SIDOR Organisationens valspråk, Lions-syften och -etik...a.85 Organisationens teman och verksamhetsidé...a.86 Ordet Lions, organisationens färger samt officiella lionsspråk...a.87 Lions Clubs Internationals varumärkespolicy...a.87 Verksamhetsråd åt presidenten, sekreteraren och kassören...a.88 Medlemsregistret...A.90 Att bilda en ny klubb...a.90 Lionsklubbens modellstadgar...a.90 Förslag till intagningsceremoni för aktiva medlemmar...a.91 Anskaffning av klubbmaterial, Lions-utmärkelser...A.92 Finlands Lionsförbunds direktiv för förtjänsttecken och utmärkelser...a.93 Direktiv för användning av Lions-förtjänsttecken...A.95 Historier berättar: det finns många sätt att göra gott!...a. 99 Användning av flagga, planering av klubbflagga...a.100 Lionandan...A.101 VI LIONS CLUBS INTERNATIONAL, EUROOPPA JA NSR Päämaja ja kansainvälinen hallitus...a.102 Euroopan lionstoimistot...a.103 NSR-sihteerit, NSR-koordinaattorit ja NSR-OC-puheenjohtajat...A.103 Pohjoismaiden puheenjohtajat sekä Viron piirikuvernööri...a.104 NSR - Lionien pohjoismaiden yhteistyöneuvosto...a.104 NSR-säännöt...A.105 VII MELVIN JONES JA LCIF...A.106 VIII LIONSHISTORIAA Lionsmaat perustamisjärjestyksessä...a.109 Järjestön kehitys maailmassa ja Suomessa... A.111 Edelliset puheenjohtajat...a.112 Edelliset piirikuvernöörit...a.114 Edelliset teemat...a.118 B-osa C-osa IX KLUBITIETOJA Suomen lionsklubit perustamisjärjestyksessä...b.1 Suomen lionsklubit lueteltuina aakkosjärjestyksessä ja piirit, joihin ne kuuluvat...b.9 Suomen lionsklubit aakkosjärjestyksessä...b.14 Suomen lionsklubien jäsenet aakkosjärjestyksessä...b.404 Suomen lionsklubien kokoontumispäivät...b.507 Klubien merkkipäivät...b.511 Klubien kotimaiset ystävyysparit...b.513 Klubien kansainväliset ystävyysklubit...b.516 Ulkomailla toimivat suomalaiset lionsklubit...b.519 X SUOMEN LEOT Leojen hallitus... C.1 Leolehden toimituskunta, osoitteenmuutokset, pankkitilit, internet... C.2 Mitä leotoiminta on/vad är leoverksamhet... C.3 Leotoiminnan kehityksestä/om leoverksamhetens utveckling... C.3 Miten leoklubi perustetaan... C.4 Leoklubin perustamis-, ilmoittautumis- ja vuosimaksut... C.6 A.3

4 JÄRJESTÖN TUNNUSLAUSE Me palvelemme - Vi hjälper - We serve LIONS-TAVOITTEET JA -PERIAATTEET L I O N S - T A V O I T T E E T Toimia lionsklubeina tunnettujen palveluklubien järjestäjänä ja toiminnan ohjaajana. Luoda ja ylläpitää yhteisymmärryksen henkeä maail man kaikkien kansojen kesken. Edistää hyvän hallitsemisen ja täydellisten kansalais oikeuksien periaatetta. Osoittaa aktiivista harrastusta yhteiskunnan taloudellista, sivistyksellistä, sosiaalista ja siveel listä menestystä kohtaan. Yhdistää klubeja ystävyyden, hyvän toveruuden ja keski näisen yhteisymmärryksen avulla. Valmistaa tilaisuus vapaaseen keskusteluun kaikista yleisesti kiinnostavista asioista, ei kui tenkaan väitte lyyn puoluepolitiikasta eikä uskon nosta. Kannustaa palvelunhaluisia miehiä ja naisia työhön paikka kuntansa hyväksi ilman hen kilökohtaista talou dellista hyötyä, sekä tehok kaaseen ja kor keat eettiset vaati mukset täyttävään toi min taan kaupan, teol lisuu den, eri ammat tien ja julkisen toi minnan alalla sekä yksi tyisissä yri tyksissä. L I O N S - P E R I A A T T E E T Pidä päivätyötäsi kutsumuksena ja hoida työsi niin, että herätät luotta musta. Pyri tekemään työsi menes tyksellisesti. Olet oikeutettu koh tuulliseen korvaukseen vai voistasi, mutta älä tavoit tele epä oikeudenmukaisia etuja. Älä lunasta menestystäsi toisen henkilön kustannuk sella. Ole vilpitön ja luotettava lähim mäisillesi ja rehel linen omalle itsellesi. Toimi aina epäitsekkäästi. Jos Sinun epäillään menet televän väärin, käyttäydy silloin lähim mäistäsi koh taan niin kuin toivot hänen käyt täytyvän Sinua itseäsi kohtaan. Pidä ystävyyttä tavoitteena, ei välikappaleena. Tosi ystä vyys ei vaadi mitään itselleen eikä se ole riippuvainen keskinäisista palveluista. Täytä yhteiskunnalliset velvollisuutesi. Sanoin ja teoin osoita oikeudenmukaisuutesi ja reh tiytesi maatasi ja yhteis kuntaasi kohtaan. Auta lähimmäisiäsi heidän koettelemuksissaan; sure vat tarvitsevat myötätuntoasi, heikot ja vaikeuksissa kamp pailevat tukeasi. Ole varovainen arvosteluissasi, mutta antelias kiitok sessasi. Toimi raken tavassa mielessä, ei hajoittaen. LAUSUNTO TEHTÄVÄSTÄ (missio) Havaitsemme inhimilliset tarpeet, rohkaisemme vapaaehtoisia palvelemaan yhteiskuntaansa, tuemme rauhaa ja edistämme kansainvälistä yhteisymmärrystä lionsklubien avulla. LAUSUNTO NÄKEMYKSESTÄ (visio) Järjestö säilyy vapaaehtoisten yhteiskunnallisten ja humanitaaristen palvelujen maailmanlaajuisena johtajana. På svenska: A.85 A.8

5 TEEMAT JA TOIMINTA-AJATUS Kansainvälisen presidentin teema Strengthen the Pride Vahvempina yhdessä Stärka stoltheten Kotimainen teema Palvelulla hyvinvointia - Välfärd genom service Tarkoitus: Paikallisella palvelulla ja yhteistyöllä tuemme nuoria, ikääntyneitä, vammaisia ja koko yhteiskuntaa. Haastamme kaiken ikäiset mukaan hyvän tekemiseen. Hyvän tekeminen ja siihen liittyvä henkinen kasvu lisäävät myös omaa hyvinvointiamme Toiminta-ajatus Teemme yhdessä työtä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja apua tarvitsevien tukemiseksi. Toiminta tarjoaa jäsenelle mahdollisuuden toimia sosiaalisessa yhteisössä, mahdollisuuden kehittyä ihmisenä ja kehittää johtamistaitoja sekä solmia kontakteja kotimaassa ja ulkomailla. TIETOA LIONS-NIMESTÄ Lions-nimi muodostuu sanoista Liberty, Intelligence, Our Nation s Safety. Suomessa Lions-nimi tulkitaan: Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nouseville Sukupolville. A.9

6 LIONS CLUBS INTERNATIONALIN TAVARAMERKKISÄÄNNÖT Yleiset tavaramerkkisäännöt Varmistaakseen lainsuojan sekä järjestöllemme että sen jäsenille, klubeille ja piireille (yksittäis-, osa- ja moninkertaispiirit, tästä lähtien niihin viitataan sanalla piiri ), järjestön nimi ja tunnus (sekä niiden johdannaiset) on rekisteröity tavaramerkkilakien mukaan ympäri maailmaa. Järjestöllä on lakiin perustuva velvollisuus valvoa omistusoikeutensa loukkaamista, ryhtyä kaikkiin asian vaatimiin toimiin väärinkäytösten ehkäisemiseksi sekä varautumaan niiden luvattomasta käytöstä mahdollisesti aiheutuviin seurauksiin ja vastuuseen. a. Tavaramerkin määritelmä. Kaikki olemassa olevat ja tulevat järjestön nimet, tunnukset, logot, leimat, rekisteröidyt tavaramerkit ja muut tavaramerkkeihin liittyvät edut mukaan lukien, mutta ei ainoastaan Lions, Lioness, Leo, Lions clubs, Lions International tai Lions Clubs International. b. Järjestön tunnus. Tämän järjestön tunnus ja jokaisen perustetun klubin tunnuksen tulee olla samanlainen kuin alla annettu tunnus. Kukin klubi saa käyttää vain järjestön virallista tunnusta. c. Leo, Lioness tai jokin muu järjestön virallisista ohjelmista: Lionsklubeille ja piireille annetaan automaattisesti oikeus ja lisenssi käyttää järjestön tavaramerkkejä leoklubien, lionessklubien, virallisten kilpailujen, nuorisoleirien sponsoroinnin tai muiden järjestön ohjelmien yhteydessä näiden ohjelmien toimintasääntöjen mukaisesti kunhan mainittuja tavaramerkkejä ei käytetä sellaisissa tuotteissa, joita myydään tai jotka ovat muuten saatavissa klubitarvikkeiden osastosta tai virallisen lisenssin omaavilta osapuolilta. d. Velvollisuus noudattaa ja raportoida luvaton käyttö. Kaikilla järjestön virkailijoilla, hallituksen jäsenillä, kuvernöörineuvoston puheenjohtajilla ja varapiirikuvernööreillä on velvollisuus hyväksyä näiden sääntöjen noudattaminen ja kannustaa tavaramerkkisääntöjen noudattamista, raportoida kaikki järjestön tavaramerkin sopimaton käyttö lakijaokseen ja ilmoittaa tämä vastuu kirjallisesti joka vuosi lakijaokseen. e. Laadun ja sisällön yleiset standardit. Jotta voidaan varmistaa järjestön tavaramerkkien yleinen laatu ja sisällön standardit, mainittuja tuotemerkkejä ei ole lupa käyttää seuraavien tuotteiden yhteydessä: pornografia, alastomuus, alkoholi ja muut tuotteet, mitkä saattavat loukata ihmisiä tietyllä lionsalueella. Kansainvälisen hallituksen syksyllä 2012 tekemän päätöksen mukaan klubien ja piirien projekteja tukevat Lionien ulkopuoliset sponsorit voivat käyttää Lionsnimeä ja logoa viestinnässään ja esittelymateriaalissaan edistäessään tukemiaan projekteja tai omaa sponsorointiaan, kunhan Lions-nimen ja logon käyttö on sopusoinnussa niitä koskevien, kansainvälisen hallituksen hyväksymien sääntöjen kanssa. Yksityiskohtaiset ohjeet tavaramerkin käytöstä löytyvät päämajan verkkosivuilta g Jäsenkeskus g Resurssit g Julkaisut g Lakiasiat g Tuotemerkkisäännöt (trademark_policies.pdf). JÄRJESTÖN VÄRIT Pantone Matching System (PMS) on suosittu värisovitusjärjestelmä, jolla painoalalla painetaan spottivärejä. Useimmissa väritulostusta tukevissa sovelluksissa värit voidaan määrittää Pantone-nimellä tai -numerolla. Siten saat oikean värin, kun tiedosto painetaan, vaikka väri ei näyttäisikään oikealta näytöllä. Lionien logoissa käytetään seuraavia Pantone-värejä: VIRALLISET LIONSKIELET Virallisia lionskieliä ovat englanti, espanja, italia, japani, kiina, korea, portugali, ranska, ruotsi, saksa, suomi sekä hindi. Kaksivärinen logo on väreillä PMS Yksivärinen sininen värillä PMS 287 A.10

7 TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE ALKUSANAT: Intoa ja tarmoa kaudelle Toimintaympäristömme muutos vaikuttaa myös lionsklubien toimintaedellytyksiin. Muutosvauhti näyttää kiihtyvän, ja meidän on kehityttävä jatkuvasti pysyäksemme siinä mukana. Perinteitä kunnioittaen meidän on pidettävä yllä muutoshalukkuutta ja -kyvykkyyttä - ei väkisin, vaan rennolla, innostuneella otteella. Toimintamme tarkoitus, arvopohja ja eettiset periaatteet antavat meille vahvan pohjan toimia. Tulevien vuosien aikana tarvitsemme innostunutta ja motivoitunutta asennetta, ehkä enemmän kuin arvaammekaan. Loppuvuoden 2013 aikana tehdyn jäsenkyselyn mukaan jäsenistö on sitoutunutta. Laaja lähes vastaajan antama palaute osoittaa, että jäsenistöä kiinnostaa vaikuttaa lionstoiminnan suuntaan, toteutettaviin aktiviteetteihin ja toiminnan kehittämiseen. Yhteisöllisyys ja auttamishalu ovat suurimmat syyt liittyä mukaan lionstoimintaan. Kansalaistoiminta elää Suomessa vahvaa nousukautta. Ihmisten auttamishalun kasvu on mahdollisuus myös lionstoiminnan positiiviselle kehitykselle. Olemme hyväksyneet pitkän aikavälin tavoitteeksi pitää jäsenmäärämme yli jäsenessä. Tämä raja on meille tärkeä, sillä se takaa suomen kielen aseman kansainvälisen järjestömme virallisena kielenä. Uudistuva ja vahvistuva jäsenrakenne mahdollistaa klubien toiminnan myös tulevina vuosina. Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin kykenemme auttamaan tukea tarvitsevia. Jokaisen on kannettava vastuu siitä, että lionstoiminta on voimissaan myös tulevina vuosina ja että jäsenistö viihtyy klubeissa. Toimintamme keskiössä ovat lapset ja nuoret. Näille kohderyhmille pystymme tarjoamaan monipuolisen palveluvalikoiman. Meillä on menossa tai suunnitteilla mielenkiintoisia palvelu- ja varainkeräysaktiviteetteja. Innostan klubeja osallistumaan näihin. Yhdessä tekeminen on hauskaa! Koska toimintamme on kansainvälistä, on tärkeää, että osallistumme aktiivisesti myös LCI:n kansainvälisiin palvelu- ja avustusohjelmiin. Toimintamme ehdottomasti tärkein yksikkö on klubi. Sen menestysmahdollisuuksien turvaamiseksi toteutetaan Lions-liitossa ja piireissä monipuolista ja korkeatasoista koulutusta. Onnistumalla kriittisissä menestystekijöissä, joista kaudella painotetaan erityisesti vapaaehtoistyön johtamista ja imagon rakentamista brändityön kautta, onnistumme myös jäsenkasvutavoitteiden saavuttamisessa ja lionshengen kehittämisessä. Olemme jokainen antaneet lionslupauksen, toimitaan lupauksemme mukaisesti. Lions-liitto ja piirit auttavat klubeja saavuttamaan tavoitteet. Yhteistyö on valttia. Tuomo Holopainen Suomen Lions-liiton puheenjohtaja KANSAINVÄLINEN JA KOTIMAINEN TEEMA Kansainvälisen presidentin Joseph Joe Prestonin teema: Strenghten the Pride Vahvempina yhdessä - Stärka stoltheten. Kotimaisena teemana jatkaa: Palvelulla hyvinvointia - Välfärd genom service Paikallisella palvelulla ja yhteistyöllä tuemme nuoria, ikääntyneitä, vammaisia ja koko yhteiskuntaa. Haastamme kaiken ikäiset mukaan hyvän tekemiseen. Hyvän tekeminen ja siihen liittyvä henkinen kasvu lisäävät myös omaa hyvinvointiamme. 3. TOIMINTAKAUDEN KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Vuosien kriittiset menestystekijät esitetään liiton strategisessa suunnitelmassa. Ne on jaoteltu viiden kokonaisuuden (näkökulman) alle: asiakkuus, toimintaprosessit, johtaminen, yksilön kehittäminen ja talous. Keskeistä on kaikkien toimialojen saumaton yhteistyö ja tiedonvaihto toimintakaudella. Kaudella keskitytään erityisesti vapaaehtoistyön johtamisen kehittämiseen klubeissa. Liitto tukee piirien klubeille suunnattua johtamis- ja perehdyttämiskoulutusta yhdenmukaisella koulutus- ja valmennusaineistolla, joka laaditaan kauden aikana. Lionstoiminnan brändäyksen ja imagonrakentamisen onnistuminen on kauden toinen keskeinen menestystekijä, jossa sisäisellä ja ulkoisella viestinnällä on keskeinen rooli. Suomalaiset Lions-arvot ovat keskeinen osa brändityöskentelyä. Tiedottamista ja keskustelua arvoista lisätään. 4. LIITON HALLINTO JA KOKOUKSET Liittoa hallinnoidaan edelleen hyvän hallinnon, avoimuuden ja kustannustehokkuuden periaatteiden mukaisesti. Liiton www-sivujen Jäsenille-aluetta kehitetään vastaamaan jäsenistön tiedontarpeisiin ajantasaisesti hallinnossa tehtyjen päätösten osalta. Etäkokousten järjestämistä Internet-pohjaisten ratkai- A.11

8 sujen tai puhelimen välityksellä suositaan aikaisempaa aktiivisemmin. Kuvernöörineuvoston ja hallituksen kokousten ajankohdat kerrotaan vuosikellossa Näiden lisäksi järjestetään sähköpostikokouksia tarvittaessa. Hallituksen jäsenet koulutetaan hallitustyöskentelyyn kauden alussa. Työvaliokuntatyöskentely otetaan käyttöön valmistelemaan hallituksen ja kuvernöörineuvoston kokousasioita. Jäsenrekisteripohjainen kuvernöörineuvoston ja vuosikokousten ilmoittautumisjärjestelmä otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa liiton vuosikokouksessa Vuokatissa Vuokatin vuosikokouksessa toteutuu myös valtaosa kausilla ja toimineen vuosikokouksen rakennetta uudistaneen työryhmän esityksistä. 5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JA KOKOUKSET Kansainvälisissä toiminnoissa edistetään toimintavuoden kansainvälisten tavoitteiden saavuttamista, suomalaisten Lions-klubien kansainvälisyyttä ja noudatetaan uuden kansainvälisen toiminnan ohjeen periaatteita. Valmistellaan kansainvälisen toiminnan koulutuspaketti esim. klubiesitelmien pitämiseksi. Kokoukset, vierailut ja palkitsemiset Hallitus päättää syyskaudella 2014 liiton edustajista Europa Forum- (Birmingham, UK, ) ja NSR-kokouksiin (Kööpenhamina (Lyngby), Tanska, ) ja kansainväliseen vuosikokoukseen (Honolulu ). Edistetään jäsenistön osallistumista kansainvälisiin Lions-tapahtumiin tiedottamisen, convention-arpajaisten ja järjestettyjen matkojen avulla. Liiton viralliset edustajat osallistuvat muiden maiden vuosikokouksiin (Pohjoismaat ja Viro sekä mahdollisesti Saksa) hallituksen päätöksen mukaisesti. Kehitetään lähialueyhteistyötä Baltic Sea Lionien ja Pohjois-Kalotin Lionien puitteissa. Liitto ja piirit (max 3) isännöivät kansainvälisiä vieraita vuosikokousten yhteydessä. Lisäksi liitto varautuu muihin mahdollisiin kansainvälisen johdon vierailuihin talousarvionsa puitteissa ja yhteistyössä Suomi Johtoon kampanjan kanssa. LCI:n kilpailut Liitto osallistuu LCIn rauhanjuliste- ja esseekilpailuun (teemalla Rauhaa, rakkautta ja yhteisymmärrystä ) ja ympäristövalokuvakilpailuun. Näistä jäseniä ohjeistetaan piirien kautta ja kotisivujen jäsenalueella. LCIF Toiminta tähtää LCIF:n työn edistämiseen ja annettavan tuen lisäämiseen. Piirien LCIF- koordinaattorien kouluttaminen, LCIF-asioista tiedottaminen ja säännöllinen yhteydenpito kauden aikana ovat tärkeää. Yhteistyötä piirikuvernöörien ja liiton johdon kanssa kehitetään tiedon välittämiseksi eteenpäin. Klubeja ja piirejä tuetaan LCIF- varainkeruutilaisuuksien järjestämisessä. Avustetaan lioneita lahjoitusten ja LCIF- tunnustushakemusten lähettämisessä ja autetaan heitä LCIF:lle lähetettävien varojen, MJF- hakemusten ja epäselvien lahjoitusten kanssa. Aktivoidaan piirikoordinaattorit pitämään esitelmiä klubeissa sekä tiedottamaan LCIF asioista piirinsä tiedotteissa ja tiedotuskanavissa. Tavoitteena on sisältörikas LCIF-tietosivu jokaisen piirin nettisivuilla. Piirikoordinaattorit osallistuvat oman piirinsä PNATkokouksiin kertoakseen LCIF:n ajankohtaisista asioista. Järjestetään piirikoordinaattorien koulutustilaisuus kauden alkupuolella. Varmistetaan, että LCIF -rahoitetut projektit saavat näkyvyyttä. Tiedotetaan ajankohtaisista asioista nopeasti liiton www-sivulla. Tiedotuskanavana on myös Lionlehti. LCIF esittäytyy vuosikokouksen yhteydessä. Tehdään yhteistyötä Maailmanlaajuisen jäsentyöryhmän ja Maailmanlaajuisen johtajuustyöryhmän kanssa. LCIF on osa liiton DGe -koulutusta. Kansainvälinen palvelutoiminta Kehitetään Sri Lankan ja Haitin palveluprojekteja ja jatketaan aurinkokeitinprojektin elvyttämistä. Kummilapsia tuetaan niin Sri Lankassa kuin muissa kohteissa. Tiedot klubien ja piirien kansainvälisistä aktiviteeteista kootaan kansainvälisen toiminnan aktiviteettipankkiin. Burkina Fasoon suunnitellun NSR-projektin peruunnuttua käynnistetään silmäsairaalan tukeminen laitehankinnoin Georgiassa Tanskan leijonien johdolla. Projekti päättyy kesällä Valmistellaan seuraava projekti vuosille Edistetään NSR-projektien suunnittelun ja johtamisen kehittämistä. Valmistellaan ehdotus suomalaisten johtamaksi NSR-projektiksi esim. Virossa tai muissa Baltian maissa. 6. TOIMIALAT, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT a. Koulutustoimiala Toimintakaudella toimialan painopistealue on tukea klubijohtajien sekä lohkon- ja aluepuheenjohtajien johtamis taidon kehittämistä piiritason valmennus toiminnan kautta. Uusi koulutustoimialajohtaja aloittaa kautensa syksyllä 2014 (- 2017). 1. Klubien johtajien koulutus Toimikauden alkaessa 14 piirissä toimii yhteensä noin 60 aktiivista muutosvalmentajaa. Heidän päätehtävänsä on omissa piireissään toteuttaa klubien johtajille ensisijaisesti 1. vara presidenteille suunnattua valmennusta, jolla tähdätään seuraavaan: a. jokainen klubi tekee annetun mallin mukaisen oman strategian b. klubijohtajat saavat paremmat valmiudet johtaa toimintaa niin, että jäsenet ovat sitoutu neita, motivoituneita ja innokkaita osallistumaan Lions-työhön A.12 Pyrkimyksenä on, että kuluvan toimikauden loppuun

9 mennessä vähintään 350 klubilla on oma kirjallinen strategia. Toimikautena toteutetaan H- ja O-piireissä Klubin laatuprosessi (KLP)-pilottihankkeita. Syksyllä 2014 arvioidaan hankkeiden antamia kokemuksia, joita hyödynnetään muutos valmennustoiminnan kehittämisessä. Ensisijaisena tavoitteena on luoda helppokäyttöinen työkalu, jonka avulla klubit voivat tehdä oman klubin nykytilanneanalyysin sekä sen perusteella päättää klubin missiosta, visioista, päämääristä, kriittisistä perustekijöistä ja strategisista toimintalinjoista. 2. Alue- ja lohkonpuheenjohtajien koulutus Piirien linjaorganisaatioiden hyödyntämiseksi tehokkaasti kehitetään alue- ja lohkonpuheenjohtajille tarkoitettua koulutusta. Po. koulutus on tarkoitus toteuttaa kaikissa piireissä toimintakauden alussa. Koulutuksella halutaan lisätä alue- ja lohkonpuheenjohtajien toimintavalmiuksia ja tarkentaa heidän toimenkuvaansa. Koulutuksessa piirikuvernööri on avainasemassa. Piirin muutosvalmentajat toimivat näissä tilaisuuksissa kouluttajina yhteystyössä piirin koulutusjohtajan kanssa. 3. Muutosvalmentajien palautepäivät Muutosvalmentajien osaamista ylläpidetään, jalostetaan ja samalla vahvistetaan heidän sitoutumistaan tehtävään. Alkusyksyn aikana järjestetään muutosvalmentajien palautepäivät, jossa eri piirien muutosvalmentajat tapaavat mm. kokemusten vaihtamiseksi. 4. Johtajakoulutuksen kehittäminen Tutkitaan, voiko koulutustoiminnalle saada muuta kansainvälisen järjestön rahoitusta kuin aikaisempina vuosina. Selvitetään, voiko muutosvalmentajien koulutusta muokata niin, että se saisi alueellisen johtamisinstituutin statuksen. Lienee myös mahdollista saada rahoitusta piirien koulutustoiminnan opastamista varten. Selvitetään myös mahdollisuutta järjestää päämajan kansainvälinen johtajuusseminaari (ALLI - Advanced Lions Leadership Institute, tai FDI - Faculty Development Institute) Suomessa tulevien kausien aikana. b. Jäsentoimiala Tavoitteet: Pysäyttää jäsenkato ja kääntää jäsenkehitys positiiviseksi. Palauttaa jäsenmäärä yli Lisätä naisjäsenten määrää 20 %:iin jäsenistöstä vähentämättä miesjäsenten määrää. Perustaa LCI:n tukeman jäsenhankintakampanjan kautta kymmenen uutta klubia, joista valtaosa on yhteisklubeja. Perustaa omalla jäsenkampanjalla seitsemän uutta klubia. Perustaa seitsemän liitännäisklubia. Kymmenen mies- tai naisklubia muuttuu yhteisklubeiksi. Keinot: 1. Tehostetaan jäsenhankintaa: jäsenhankinta on jokaisen leijonan tekemää aktiivista pitkäjänteistä työtä ja se on osa klubin toimintakulttuuria. A.13 Toteutetaan uuden brändilinjauksen mukaista yhtenäistä jäsenhankintakampanjaa. Kartoitetaan aktiivisesti väestöpohjaltaan sopivia alueita uusien klubien perustamiseksi. Toteutetaan LCI:n tukema jäsenkampanja. Mikäli tukea ei myönnetä, toteutetaan se omin voimin siinä laajuudessa, kun voimavarat mahdollistavat. 2. Parannetaan jäsenten pysyvyyttä: varmistetaan kummitoiminnan onnistuminen. Yhteistyöllä koulutustoimialan kanssa vahvistetaan johtamiskoulutusta ja kohotetaan yleistä tietämyksen tasoa lionstoiminnasta jäsenistön keskuudessa. Yhdessä viestintätoimialan kanssa varmistetaan riittävä tiedon kulku jäsenistölle. Varmistetaan jäsenten sitoutuminen tuomalla hyväksi todetut klubikäytännöt laajasti klubien käyttöön. 3. Otetaan käyttöön jäsenrekisterin suomat mahdollisuudet: jokainen klubi tekee kuukausi-ilmoituksen ajallaan. Piirikuvernöörit ja piirien jäsenjohtajat saavat ajantasaisen jäsentiedon kuukausittain, jolloin he voivat reagoida välittömästi toimenpiteitä vaativiin tilanteisiin. c. Viestintätoimiala 1. Hyvin organisoitu ja tuettu Lions-viestintä Kehitetään edelleen sellaista toiminnallista mallia, jossa Suomen Lions-liitto palvelee piirien viestintää ja tämä vuorostaan klubeja. Valmistetaan liiton, piirien ja klubien käyttöön niiden tarvitsemia työkaluja. Tällaisia ovat mm: Suomen Lions-liiton vuosikokousviestinnän yhdenmukaistaminen. Kehittämisen pohjana ovat vuosien 2013 ja 2014 vuosikokousviestinnässä saadut kokemukset. Liiton ja myös piirien vuosikokousilmoittautumisjärjestelmän käyttöönotto. Ilmoittautumistarpeisiin kehitetään sopivat lomakkeet, joissa hyödynnetään jäsenrekisterissä olevia valmiita tietoja. Saatetaan loppuun piireille tarjottu mahdollisuus piirikuvernöörikirjeiden lähettämiseen uutiskirjeinä, jotka sisältävät myös aktiivisia osia, kuten jäsenkyselyjä, ilmoittautumislomakkeita jne. Tuotetaan klubien viestinnän tarpeisiin niiden tarvitsemia ohjeita. 2. Myönteisen julkisuuskuvan rakentaminen Rakennetaan määrätietoisesti Suomen Lions-liitolle myönteistä ja kiinnostavaa julkisuuskuvaa mm. jäsenhankinnan tarpeisiin seuraavin keinoin: Osallistutaan aktiivisesti Suomen Lions-liiton brändin kehittämiseen ja toteuttamiseen. Laajennetaan epressi- tiedotepalvelun käyttöä piiritasolla silloin, kun niiden viestintä tukee brändin syntymistä. Käytetään viestinnän vastepalveluiden antamia tietoja hyväksi niin omassa viestinnässä kuin viestinnän kehittämisessäkin. Yhteistyösuhteita eri medioiden (TV ja radio) kanssa vahvistetaan. Tuetaan klubeja uusien jäsenten rekrytoinnissa tuottamalla niille sähköistä ja painettua tukiaineistoa. Pyritään lisäämään kansainvälistä näkyvyyttä.

10 3. Viestinnän laaja-alaisen koulutuksen toteuttaminen Toteutetaan järjestelmällinen viestinnän koulutus koko organisaatiossa. Kaudella aloitettu kokeilu piirien viestinnän koulutuksesta tuotteistetaan vuosittaiseksi, järjestelmälliseksi paketiksi. Tuetaan Skypen käyttämistä koulutuksen ja kokousten työkaluna lähettämällä piireille ja klubeille yksinkertaiset ohjeet Skypen asentamisesta ja käyttämisestä. Kehitetään Suomen Lions-liiton verkkopalvelun sisällöntuotannon hajauttamista tutkimalla aluetoimittajaverkoston mahdollisuutta. Toteutetaan siihen liittyvät koulutustarpeet. 4. Suomen Lions-liiton alaisten verkkosivustojen julkaisujärjestelmien päivittäminen Siirrytään hallitusti pois tietoturvariskejä sisältävistä, ftp-siirtoihin perustuvista piirien ja klubien sivustoista ohjaamalla niitä käyttämään valmiita julkaisujärjestelmiä. Tuotetaan julkaisujärjestelmän toiminnallisten vaatimusten luettelo. Ohjeistetaan piirien ja klubien verkkoviestinnän tekniikasta vastaavat tähän muutokseen. Toteutetaan hankkeeseen liittyvä koulutus. LION-lehti LION-lehti on LCI:n suomen- ja ruotsinkielinen julkaisu. Liiton viestinnän tutkimusraportissa todettiin LIONlehden olevan lippulaiva viestinnässä. Tästä keskeisestä asemasta pidetään kiinni. Lehti tulee edelleen ilmestymään 6 numeroa vuodessa, painoksen ollessa keskimäärin kpl. Lehti jaetaan postitse kaikille jäsenille, sidosryhmille ja mm. kirjastoille. Brändityö Tiedon antaminen klubeille siitä, miten klubi voisi aktiivisesti toimia nuorten hyväksi. Lions Quest ja Vastuu on Meidän Painopisteet: Piirien ja alueiden Quest-markkinointia kehitetään ja otetaan käyttöön edellisellä kaudella laadittu vuosiohjelma. Koulutusohjelman suunnittelussa piirien vastuuta suunnittelussa lisätään. Kehitetään piireille suunnattua road show -koulutusta. Koulutus: Kouluttajille annetaan yhteisesti sovittua jatkokoulutusta. Materiaalin uudistamiseen käytetään kouluttajien osaamista. Ohjelma: Kohderyhmien lisääminen jatkuu. Vuosittaisen toimintasuunnitelman ja budjetin sekä niiden seurannan kehittäminen toteutetaan. Osallistutaan kansainväliseen vaikuttavuustutkimukseen ja Questohjelman kehittämiseen tulosten perusteella Markkinointi: Hyödynnetään kahden edellisen kauden aikana tehtyä uuden markkinointi-ilmeen mukaista materiaalia ja jatketaan materiaalin kehittämistä. Kurssin hinta pidetään kohtuullisena niin että klubeilla on mielenkiintoa osallistua rahoitukseen. Ulkopuolinen rahoitus: Haetaan uusia ulkoisen rahoituksen malleja Kansainvälinen yhteistyö: LCIF:n kanssa sovittua yhteistyötä Quest-ohjelman arvioinnissa ja kehittämisessä jatketaan. Yhteistyötä eräiden eurooppalaisten Quest-maiden kanssa vahvistetaan EU-rahoituksen ja ohjelman kehittämisen varmistamiseksi. Vastuu on meidän-ohjelma Ohjelman sovittamista Quest-toiminnan yhteyteen jatketaan. Rahoitusta kehitetään alan yhteistyökumppanin kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä ja markkinointia jatketaan. Toimintakaudella brändityöryhmän työn tulokset viestitään kentälle piirien ja klubien kuulemiseksi ja sitouttamiseksi. Jokaisessa piirissä järjestetään brändiworkshop kauden aikana. Liiton sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä tehdään brändinmukaista työtä. Yhteistyöhankkeita hyödynnetään Lions-brändin kirkastamiseksi ulospäin. d. Nuorisotoimiala Nuorisotoimialajohtaja aloittaa parin vuoden tauon jälkeen tehtävässään syksyllä 2014 (-2017). Nuorisotoimialajohtajan keskeisimpänä tehtävänä on koordinoida liiton nuorisotyötä ja toimialan työryhmien toimintaa. Lisäksi tehtäviin kuuluvat mm: Suomen lionien nuorisotoiminnan kehittäminen vastaamaan paremmin yhteiskunnan tarpeita. Suomalaisten nuorten osallistumisen aktivoiminen lionien nuorisotoimintaan ja yhteisiin toimintoihin. Nuorisotyön eri osa-alueiden ja niiden toimintatapojen yhdistäminen. Suomen lionien nuorisotyön näkyvyyden ja tunnettuuden kasvattaminen. A.14 Leo-toiminta Toimintakaudella keskitytään jäsenten hyvinvointiin, säilyttämiseen ja uusien aktiivisten jäsenten hankintaan. Suomen Leojen hallitus jatkaa edelleen uuden palveluaktiviteetin parissa. Klubeja kannustetaan kokeilemaan Auta lasta, auta perhettä aktiviteettia, joka on todettu leoille ja lionsklubeille sopivaksi ja helpoksi toteuttaa. Raha on kohdistettu kaudella aktiviteettien järjestämiseen. Jäsenten aktivoimiseen ja hyvinvointiin on myös mahdollista hakea apurahaa Suomen Leojen hallitukselta. Leohallituksen ajatuksena on järjestää itse tai yhteistyössä Suomen leoklubien kanssa aktiviteetteja sekä kokoustensa yhteydessä että niiden ulkopuolella. Kauden aikana järjestettäviä tapahtumia ovat vuosikokous, koulutuspäivät ja Talvipäivät. Kaudella jatketaan myös uusien Internet-sivujen parissa sekä pohditaan, kuinka leojen näkyvyyttä voitaisiin jatkossa lisätä. Lisäksi huomiota kiinnitetään erityisesti yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen leijonien ja leojen välillä. Leotyöryhmän tulee tehostaa leojen ja leijonien

11 yhteistyötä esimerkiksi järjestämällä säännöllisesti yhteisiä tapaamisia. Suunnitteilla on yhteistapaaminen, jossa voidaan vaihtaa ideoita ja ajatuksia ja kehittää nykyistä suhdetta toimivammaksi. Leijonia aktivoidaan perustamaan uusia Leo-klubeja paikkakunnilleen. Leojohtaja (LeoD) ja Suomen Leojen hallitus toimivat aktiivisesti muiden nuorisotyöryhmien ja nuorisotoimialajohtajan kanssa. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä erityisesti nuorisovaihdon kanssa, olla mukana Lions- Questin Vastuu on meidän kampanjassa sekä tukea Young Ambassador kilpailua Suomessa. Nuorisoleiri ja -vaihto YCE-työryhmän muodostavat puheenjohtaja YCED sekä piirien YCEC:t ja piirikuvernöörien edustaja. Europa Forumin nuorisovaihtojohtajien kokoukseen osallistuu YCED ja vähintään yhden piirin YCEC. EF:ssä tehdään vaihtosopimukset Euroopan maiden ja Japanin kanssa. Kansainväliset leirit järjestetään kesällä 2015 piireissä B, H, K ja M, leiripaikkoja on n Positiivisella tiedottamisella ja näkyvällä esillä ololla lisätään kiinnostusta nuorisovaihtoa kohtaan. Nuorisovaihto kehittää yhteistyötä leojen kanssa, leiritoiminnassa suositellaan ohjaajina/isäntänuorina käytettävän leoja. Nuorisovaihto-palstaa jatketaan Leijona-lehdessä ja piirijohtajia kannustetaan kirjoittamaan piirilehtiin. Orkester Norden SKEBAn suurimpana haasteena on löytää ne nuorisobändit, jotka haluaisivat olla mukana tässä valtakunnallisessa ja osallistujille maksuttomassa kilpailussa. Lasten turvapäivä/nuorten areena Vuoden 2015 vuosikokouksen oheistapahtumana Vuokatissa Sotkamossa järjestetään nuorten tapahtuma, jonka valmistelussa hyödynnetään kokemuksia Lasten turvapäivän järjestämisestä vuosikokouksissa ja Nuorten Areena tapahtuman järjestämisestä Porin vuosikokouksen yhteydessä. Tapahtuman järjestäminen on osa yhteistyötä MTV3:n kanssa Nuorten hyväksi kampanjassa. Kummilapsitoiminta Kummilapsitoiminta tukee klubien ja yksittäisten jäsenten kansainvälistymistä. Toimintaa Sri Lankassa jatketaan aikaisempien vuosien tapaan, ja mahdollisia muita kohteita kartoitetaan. Nuorten hyväksi (MTV3-yhteistyö) Jatketaan edelliskaudella aloitettua yhteistyötä kampanjassa. Tuotetaan aktiivisesti Hyviä uutisia MTV3:n käyttöön ja ollaan mahdollisuuksien mukaan apuna erilaisissa kampanjatapahtumissa. Osana Nuorten hyväksi kampanjaa Lions-liitto toteuttaa pilottihankkeena ns. pakkaamispäivän pyhäinmiestenpäivän aattona valitun kauppaketjun myymälöissä. Lisäksi valmistellaan yhteistyötapahtumaa Vuokatin vuosikokouksen yhteyteen. e. Palvelu- ja varainhankintatoimiala Tiedottamista Orkester Norden nuorten soittajien klassisen musiikin orkesterista piireille ja klubeille tehostetaan. Klubit saavat käyttöönsä tietopaketin siitä, miten nuoret soittajat valitaan orkesteriin ja miten heitä voi tukea. Liitto tukee vuosittain kymmenen suomalaisen soittajan matkaa ON-harjoitusleirille. Tämän määrän ylittävien nuorten soittajien tuki haetaan klubeilta. Yhteydenpitoa orkesterissa soittaneisiin ja siihen valittaviin nuoriin soittajiin tiivistetään. Lisäksi luodaan yhteydet Orkester Nordenin hallintoon Tanskassa ja muihin pohjoismaisiin ON-yhteyshenkilöihin. Suomen Orkester Norden yhteyshenkilön toimikausi on Skeba SKEBA 2015 kilpailu alkaa ja loppukilpailu käydään Sotkamossa pidettävän vuosikokouksen aikana. Jokaisessa piirissä on SKEBA-vastaava. Hänen tehtävänään on ohjeiden mukaan hankkia piiristään kilpailun osallistujat. Piirien SKEBA-vastaaville pyritään järjestämään syyskuun 2014 aikana perehdyttämispäivä. Ilmoittautumisten määräaika on Karsintakilpailut ovat maaliskuussa. Mahdollinen semifinaali on toukokuun alussa, ja loppukilpailu Kilpailun markkinointia tehostetaan ja kehitetään. A.15 Tavoitteet: Varainkeruuaktiviteeteilla taataan Lionsnuorisotyön tukemiseen tarvittavat varat. Palvelu- ja varainhankintasihteerin ja piirien palvelu- ja varainhankintavastaavien saumattoman yhteistyön ansiosta piireissä on ajantasainen kokonaisnäkemys toimialan aktiviteeteista, ja kaikki piirit ovat mukana liittotason palvelu- ja varainkeruuaktiviteettien toteuttamisissa. Toimialan aktiviteetit tunnetaan piireissä ja klubeissa. Aktiviteetteihin osallistuvien klubien kokonaismäärä on tuntuvasti suurempi kuin aikaisempina vuosina. Liittotason aktiviteettien ja projektien määrä on tasapainossa piirien ja klubien kysyntään nähden, ja kokonaisuus tarjoaa riittävästi vaihtoehtoisia ja uusia aktiviteetteja klubien valittavaksi. Aktiviteettien kokonaismäärä pysyy kohtuullisena. Toimiala ja työryhmät ovat oma-aloitteisia yhteistyön toimivuuden varmistamiseksi muiden toimialojen ja niiden työryhmien kanssa. Palveluaktiviteeteissa avun tuottamisen lisäksi haetaan näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämistä Lions-toiminnasta. Keinot: Joulukorttien myynnin ja Anna tukesi nuorisolle -arpajaisten tuotoilla katetaan Lions-nuorisotyöhön tarvittava pääoma vuositasolla. Toimialan organisaatiota tehostetaan niin liittokuin piiritasolla. Saumaton yhteistyö ja tiedonkulku liitto -> piirit -> klubit ja päinvastoin varmistetaan.

12 PVH sihteerin ja piirien PVH vastaavien rooli ja tehtävät korostuvat. Tulevan kauden PVH -vastaavien valmennustilaisuudet järjestetään keväisin. Koulutuksessa sovitaan toimintamalli ja pelisäännöt tulevalle kaudelle. Laaditaan viestintäsuunnitelma yhdessä viestintäjohtajan kanssa. Suunnitelma kattaa toimialan ja sen työryhmien uutiskirjeet, kotisivut ja LION lehden. Ohjausryhmä kehittää ja uudistaa toimintaansa ja yhteistyötä ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa Selvitetään varainkeruun sähköisten muotojen käyttöönottoa. Selvitetään sähköisen raportoinnin kehittämismahdollisuudet Palveluaktiviteetit: Lions-liiton omat: Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti Tavoitteet: Kohdata mahdollisimman paljon tammenlehväsukupolven edustajia, joita on kaudella noin , ja tehdä heille pieniä kertaluontoisia palveluita. Kohtaamisiin otetaan mahdollisuuksien mukaan myös puolisoita ja nuoria. Saada entistä useammat leijonat kohdistamaan apunsa sotiemme veteraaneille. Saada vahva viestinnällinen näkyvyys aktiviteetille ja Lions-toiminnalle kauden aikana. Saada aktiviteettiin mukaan myös nuoria koululaisia, jotta perinne ja tarinat siirtyisivät tuleville sukupolville. Keinot: Aktiviteetin ohjausryhmänä toimii liittotason työryhmä ja seurantaryhmänä neuvottelukunta, jossa on laaja yhteiskunnallinen edustavuus veteraanijärjestöistä, puolustusvoimista ja poliittisista päätöksentekijöistä. Tiedotuksellisesti ja tapahtumallisesti aktiviteetti näkyy erityisesti leijonien kansainvälisenä palvelupäivänä , itsenäisyyspäivänä ja kansallisena veteraanipäivänä Liiton vuosikokouksessa Vuokatissa kesäkuussa 2015 kerrotaan aktiviteetin tuloksista. Yhteistyöprojektit: Uusi Lastensairaala 2017 Tavoitteet: Koordinoida klubien ja piirien lahjoitukset ja tempaukset ja saada kokonaiskuva Uusi Lastensairaala 2017 hankkeen hyväksi toteutettavista toimenpiteistä. Esiintyä Lastensairaalan yhdistyksen ja säätiön suuntaan yhtenä yhdistyksenä. Saada toiminnalle näkyvyyttä mediassa. A.16 Keinot: Perustetaan kaudelle työryhmä, jossa puheenjohtajan lisäksi on 1-2 jäsentä. Piirien palvelu- ja varainhankintavastaavat koordinoivat piirien ja klubien lahjoitukset liiton palvelu- ja varainhankintasihteerin ohjeiden mukaisesti. Ohjeet sovitaan yhteistyössä Lastensairaalahankeen säätiön kanssa. Viestintäsuunnitelma laaditaan yhteistyössä viestintätoimialan kanssa. Turvassa tiellä aktiviteetti Tavoitteet: Antaa liikenneturvallisuuden teoriakoulutusta yläasteilla 8. luokkalaisille Lions klubien toimesta. Vahvistaa yhteistyötä aktiviteetin yhteistyökumppaneiden AKK-Motorsport ry:n ja Liikenneturvan kanssa. Rakentaa aktiviteetin avulla paikallisesti yhteistyötä nuorten kanssa. Saavuttaa valtakunnallinen kattavuus ja tunnettavuus Turvassa tiellä aktiviteetille. Keinot: Kouluttajat saavat kouluttajakoulutuksen koulutuksissa, joita pidetään 8 paikkakunnalla (Helsinki, Turku, Tampere, Kouvola, Kuopio, Seinäjoki, Oulu ja Rovaniemi) syksyn 2014 aikana Koulutus 8-luokkalaisille toteutetaan maalis toukokuun 2015 aikana. Laaditaan erillinen viestintä-/markkinointisuunnitelmalla, jonka laatimisessa käytetään hyväksi viestintätoimialan ammattitaitoa. Nenäpäivä-keräys 2014 Tavoitteet: Auttaa kehitysmaiden lapsia pääosin maissa, joissa ei vielä ole vahvaa Lions toimintaa ja organisaatiota. Kaikki piirit ja vähintään 360 klubia osallistuvat Ylen Hyvä Säätiön toteuttamaan Nenäpäivä keräykseen tavoitteena kerätä Varmistetaan vahva näkyvyys ja kuuluvuus Mediassa (TV ja radio) kampanja-aikana Tuetaan Lions-brändin kirkastamista ja jäsenhankintaa saavutetun näkyvyyden avulla. Keinot: Keväällä 2014 valituille kampanjapäälliköille annetaan kaksiosainen koulutus: Lionsliiton toimintakoulutus keväällä 2014 ja YHS:n Nenäpäiväkoulutus alkusyksystä. Luvat keräyspaikoille pyritään saamaan keskitetysti YHS:n kautta. Klubien tehtäväksi jää sopiminen keräyksen ajankohdasta kauppiaan kanssa. Ylen Hyvä Säätiön markkinointi- ja viestintäpäällikkö tekee yhteistyötä Suomen Lions liiton viestintäorganisaation kanssa koko kampanja-ajan. Ennen kampanjan alkua järjestetään workshop, jossa yhteinen markkinointiviesti yhteistyöstä hiotaan ja tehdään suunnitelma sekä radio- että televisiokanavien laajamittaisesta hyödyntämisestä. Ulkopuolisella rahoituksella toteuttavat hankkeet: Sri Lanka -työryhmä Tavoitteet: Saattaa loppuun Sri Lankan silmäsairaalan rakentamiseen ja toiminnan käytännön pyörittämiseen liittyvät tehtävät mennessä ja raportointi mennessä. Suorittaa ylimääräistä ja vapaaehtoista varainkeräystä klubeilta Keinot: Kertoa klubeille Heman tarinaa. Vahvistamaton suunnitelma on 250 kpl DVD:tä jakeluun klubiesi-

13 telmiksi. Sri Lankan Lions-ystävien seura Tavoitteet: Kasvattaa seuran jäsenmäärää. Tehostaa tiedotustoimintaa Jatkaa Ratnapuran sairaalan tukemista ja käytettyjen silmälasien keräystä Suomessa Keinot: Vastata sairaalan rahallisesta tukemisesta saakka. Käytettyjen silmälasien keräyksessä käytetään aikaisempaa toimintamallia ja keräystukikohta on Ulvilassa/Porissa. Kulut katetaan tuotemyynnillä. Varainhankinta: ALERT ALERT-työryhmä ylläpitää valmiutta suunnata tarvittaessa nopeasti katastrofiapua liiton katastrofitilin kautta kotimaahan ja suomalaisten lionien palvelukohteisiin ulkomaille. Tämän mahdollistamiseksi katastrofitilillä ylläpidetään riittävää pääomaa. Välitön lahjoittaminen mahdollistetaan tukemalla keräysluvan saantia ja ylläpitämistä katastrofitilille. ALERT-työryhmä toimii liittotasolla ja välittää keräystiedot piireihin. Työryhmä pitää sähköposti- ja puhelinkokouksia. Katastrofin laajuudesta riippuen voidaan kokoontua suunnittelu- ja koordinointikokoukseen. Piiritason koordinoinnista vastaavat piirien palvelu- ja varainhankintavastaavat. Anna tukesi nuorisolle -arpajaiset Tavoitteet: Tukea Lions-liiton nuorisoaktiviteetteja tavoitteena lasten ja nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisy (lasten ja nuorten kasvun sekä nuorten kulttuurityön tukeminen) Tuottotavoite on Lisätä suomalaisten lionien osallistumista kansainväliseen vuosikokoukseen Hawaijilla tai muihin kansainvälisiin Lions-kokouksiin. Markkinoinnissa tehdään yhteistyötä arpajaistyöryhmän kanssa. Punainen Sulka keräys Punainen Sulka keräyksen työryhmän vetäjä nimetään keväällä 2014 ja varsinainen toiminnan suunnittelu ja valmistelu käynnistyy alkusyksystä Mahdolliset muut kehitettävät varainhankintamuodot Kauden aikana selvitetään mahdollisuuksia laajentaa ja kehittää liiton varainhankintamuotoja. 7. HALLINTOA TUKEVA TYÖ TTST Toiminnan ja talouden suunnittelutoimikunta työskentelee kaudelle valittavan VCC:n johdolla. Edelliskausien tapaan tulevan kauden suunnittelutyö käynnistyy marraskuussa toteutettavalla jäsenkyselyllä, joka pohjautuu kaudella laadittuun kysymysrunkoon. Toimikunta määrittelee linjat toimialojen ja työryhmien suunnittelutyölle sekä liiton toiminnan ja talouden painopistealueet ja kriittiset menestystekijät vuosille PID-, PCC- ja PDG-verkostot Liitto järjestää istuvien ja entisten kansainvälisten johtajien tapaamisen kauden alussa. PCC-tapaamiset järjestetään tammikuussa 2015 ja vuosikokouksen yhteydessä Vuokatissa. PDG-tapaaminen järjestetään kevätkaudella, ja myös piirejä kannustetaan PDGtapaamisiin. ARS- ja MJ-verkostot Hallitus pitää toimintakautena ainakin yhden yhteisen kokouksen ARS-hallituksen kanssa. Vuosikokouksen yhteydessä järjestetään tapaaminen MJ-jäsenten kanssa. Liiton IT-vastaava ja webmaster Keinot: Anna tukesi nuorisolle arpajaiset järjestetään ajalla Arpoja painetaan kpl. Yksittäisen raaputusarvan hinta on 10. Voittojen arvo on 50 % arpojen myyntiarvosta. Voitot ovat voittajille verovapaita. Päävoittoina on Honolulun matkoja. Voittojen määrä on samaa tasoa kuin edelliskaudella ( kpl). Joulukortit Tavoitteet: Tukea Lions-liiton nuorisoaktiviteetteja tavoitteena lasten ja nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisy (lasten ja nuorten kasvun sekä nuorten kulttuurityön tukeminen) Myydä klubien kautta yksityishenkilöille ja yrityksille korttia (5 % kasvu). Löytää markkinointikeinot paperisten korttien suosion palauttamiseksi. Keinot: Edetään työryhmän vuosisuunnitelman mukaisesti korttien markkinoimiseksi ja niistä tiedottamiseksi. A.17 Kaudella valmistui kattava selvitys liiton tietohallintoon liittyvistä asioista. Sen pohjalta jatketaan liiton IT-asioiden kehittämistä kaudella Liitolle nimitetään IT-asioista vastaava henkilö/taho, jonka päätehtävänä on huolehtia liiton toimiston atklaitteiden, ohjelmistojen ja huollon ajantasaisuudesta ja toimivuudesta. Keväällä 2014 on selvitetty, mitä julkaisujärjestelmiä piirit ja klubit käyttävät verkkosivujensa julkaisemiseksi ja ylläpitämiseksi. Sen pohjalta määritellään, millaista teknistä ja asiakastukea piireissä ja klubeissa tarvitaan ja nimitetään liitolle webmaster vastaamaan po. kokonaisuudesta. Mahdolliset muut lyhytaikaiset hallintoa kehittävät työryhmät ja hankkeet LCI 100 vuotta juhlatoimikunnan työskentely käynnistyy päämajan ohjeiden mukaisesti. Suomen juhlatoimikunnan puheenjohtaja osallistuu LCI:n juhlatoimikunnan työskentelyyn.

14 8. SUOMI JOHTOON Suomi Johtoon (SuJo) -kampanja on viimeisimpien ehdokaspäätösten jälkeen odottavalla kannalla. Kesän 2014 valintaan on ehdokas jo nimetty, ja vuodesta 2015 on jo ennakkotietoja olemassa. Siihen vuoteen liittyy myös kansainvälisen järjestön sääntömuutosodotuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa kampanjan tuleviin vaiheisiin. Kampanjassa keskitytään odottamaan seuraavaa Euroopan vuoroa. Suomi Euroopan suurimpana Lionsmaana on toistaiseksi ilman kansainvälisen presidentin tehtävää. SUJO-organisaatio säilytetään ennallaan. Käytännön kampanjatoimenpiteitä toteutetaan tarpeen mukaan. Kampanjavarat riittävät kaikkiin odotettavissa oleviin toimenpiteisiin. 9. LIITTOTOIMISTO, HENKILÖSTÖ JA LIONS-TALO Liittotoimiston puhelinjärjestelmä uudistetaan. Lisäksi toteutetaan tietohallintoprojektissa esille tulleita kehittämistarpeita mm. dokumentinhallinnan osalta. Siirrytään kaikilta osin ns. pilvipalvelimen käyttöön. Kaudella joulukorttimyyntiä varten perustetun verkkokaupan käyttöä laajennetaan palvelu- ja varainhankinta- sekä mahdollisilla muilla toimialoilla. Lions-talon lukitus- ja hälytysjärjestelmät uudistetaan. Henkilöstön kehittymistä, hyvinvointia ja jaksamista tuetaan mm. mahdollistamalla työhön liittyvään koulutukseen osallistuminen ja järjestämällä virkistyspäivä toimintakauden aikana. Henkilöstöjohtamisen tavoitteena on edistää henkilöstön tiimityötaitoja ja laajentaa osaamisalueita. Kehitetään jäsenistölle suunnatun asiakaspalvelun laatua ja tavoitettavuutta. Asiakaspalvelu toimii mahdollisimman saumattomasti myös vuosilomien aikana. 10. LIITON TALOUS Liiton talouden hoidossa jatketaan jo edellisillä toimintakausilla aloitettua säästölinjaa. Kokouskulujen alentamista jatketaan mahdollisuuksien mukaan toimintoja vaarantamatta. Talousraportoinnin kehittämistä jatketaan yhteistyössä tilitoimiston kanssa. Kauden budjetoinnissa on käytetty maltillista suunnitelmaa kustannusten vyöryttämisestä muiden kuin yleisöltä kerättävien varojen osalta hallinnossa tehtyjen päätösten mukaisesti. Sähköisen laskutuksen kehittämistä jatketaan edelleen matkalaskujen osalta. (Ks. Talousarvioesitys ) 11. VUOSIKELLO LIONS-VUODEN VUOSIKELLO Kuukausi Kuvernöörineuvoston kokoukset Hallituksen kokoukset Kansainväliset kokoukset Muut tapahtumat Viestintä Muita tärkeitä päivämääriä Heinäkuu Pohjoismaiden pj- kokous 1 (CC) 1.7. Kausi alkaa Kv. vuosiko-kous Toronto, Ka-nada Elektikoulutus Toronto, Kanada Elokuu Helsinki - vuosikokouspäätökset - jäsenet liiton toimialoille ja työryhmiin jäsenet liiton toimialoille ja työryhmiin - Liiton hallituksen ja ARsäätiön hallituksen yhtei-nen kokous PIDtapaaminen LION-lehti ilmestyy Klubien toiminta käynnistyy Piirien tilinpäätökset liittoon Rauhanjulistekilpailun käynnistäminen: Teema Rauhaa, rakkautta ja yhteisymmärrystä Näkövammaisten lasten essee-kilpailu Ympäristövalokuvakilpailu 1.8. Skeba-kilpailu käynnistyy Syyskuu alustava tilinpäätös -jäsenten vahvistaminen A.18

15 Kuukausi Kuvernöörineuvoston kokoukset Hallituksen kokoukset Kansainväliset kokoukset Muut tapahtumat Viestintä Muita tärkeitä päivämääriä Lokakuu toimintakertomus - tilinpäätöksen allekirjoitus - MDCehdokkuudet Marraskuu Ylivieska -toimintakertomus ja tilinpäätös - MDC-valinnat Europa Forum Birmingham, UK Pohjoismaiden CC-kokous LION-lehti ilmestyy MDC-ehdokkuudet Lionspalvelupäivä teemalla Kiitos veteraanit! Tilinpäätös Jäsenkysely kentälle Nenäpäivä Joulukuu Pohjoismaiden CC-kokous LION-lehti ilmestyy Kiitos veteraanit! -valtakunnallinen palvelupäivä Tammikuu seuraavan kauden suunnitelmat - VK-kutsun valmistelut - ehdokkaat NSR-kokous, Kööpenhamina Tanska Pohjoismaiden CC-kokous 4 PCC-tapaaminen YCE-työkokous Lions-viikko Melvin Jonesin syntymäpäivä Viimeistään 15.1: - CC, VCCehdokkuudet, klubi-, kortti- ja teemaaloitteet, kilpailuhakemukset vuodelle 2014 Toimialojen ja työryhmien toimintasuunnitelmat ja talousarviot Skeba: piirien karsintakilpailuja Helmikuu Lappenranta- VK-kutsuasiat - ehdokkaat: CC, VCC- klubi-, kortti- ja teemaaloitteet- loput MDC-valinnat VK-kutsuasiatkilpailuhakemukset LION-lehti ilmestyy Skeba: piirien karsintakilpailuja Maaliskuu VK, muut valmistelut 7.3. Arne Ritarin syntymäpäivä Skeba: piirien karsintakilpailuja VK-kutsu jakoon Huhtikuu VK, muut valmistelut PDG-tapaaminen YCE-työkokous LION-lehti ilmestyy Piirien vuosikokoukset Kiitos veteraanit! valtakunnallinen palvelupäivä Viimeistään ehdokkuudet hallituksen PDG-jäseniksi Toukokuu DGelektivalmennus 2VDGkoulutukset (valitut 2vdgt ja seur. kauden 1vdgt) LION-lehti ilmestyy Piirien vuosikokoukset (30 pv. ennen kvvuosikokousta) Skeba: mahdollinen semifinaali Kesäkuu Vuokatti, Sotkamo - VK-kutsuasiat - työryhmien pj:t 14.6., Vuokatti, Sotkamo Järjestäytymiskokous 1/ DGhallitusvalinnat Vuokatti, Sotkamo -VK/ tarkennukset -KVN-asiat CC-kokous Kv. vuosikokous Honolulu, USA - Suomi johtoon Vuosikokous Vuokatti, Sotkamo -Turvapäivä, Vuokatti Skebafinaali Vuokatti Kausi päättyy A.19

16 TAPAHTUMA Vuosikokous Sotkamo Turku Joensuu X X Pohjoismainen yhteistyö (NSR) ja CC-ryhmän pj. NSRkoordinaattori Europa Forum LIONS-TAPAHTUMAT KAUDELLA MD 106,Tanska 2015 MD 107, Suomi 2016 MD 109, Islanti 2017 MD 101, Ruotsi 2018 MD 104, Norja 2019 MD 101, Ruotsi MD 106,Tanska MD 106,Tanska MD 104, Norja MD 104, Norja Birmingham,UK Augsburg, Saksa Sofia, Bulgaria Montreux, Sveitsi X Kv. vuosikokous Honolulu Fukuoka Chicago Las Vegas X Kansainvälinen johtaja (ID) MD 107, Suomi MD 104, Norja MD 107, Suomi MD 104, Norja MD 107, Suomi MD 107, Suomi MD 107, Suomi ID-vaali MD 107, Suomi (vuosille ) MD 107, Suomi (vuosille ) LCI 100 vuotta S S S/X X Suomi johtoon X X X X X NSR-aktiviteetit Lions Eye X X X X Clinic, Georgia Punainen Sulka S/X S/X X - - Nuorisoleirit 5 (C,D,F,I,L) 4 (B,H,K,M) 5 (A,E,G,N,O) 5 (C,D,F.I,L) 4 (B,H,K,M) Kiitos veteraanit! X Piirijakokartta A.20

17 Tarinat kertovat: on monta tapaa tehdä hyvää! Mistä on hyvä tarina tehty? Se koostuu kolmesta osasta: alusta, keskikohdasta ja lopusta. Ja niitä yhdistää kuin näkymättömänä viivana juoni (mythos), joka sitoo nuo kolme osaa merkitykselliseksi kokonaisuudeksi. Näin määritteli länsimaisen ajattelun keskeinen vaikuttaja Aristoteles ( eaa, Ἀριστοτέλης, Aristotélēs) tarinan teoksessaan Runousoppi. Millainen on leijonatoiminnan tarinan juoni? Se alkaa lähtötilanteesta, jossa jollakin ihmisellä tai yhteisöllä on huono tilanne. On hapen puutetta terveydessä, taloudessa, ihmissuhteissa. Elämä ahdistaa. Ollaan siis tarinan alussa ja näyttää siltä, että ulospääsyä ei ole. Mutta silloin tapahtuu jotakin. Hypätään tarinan keskiosaan. Juuri kun tilanne on huonoimmillaan, saapuukin paikalle lion, lionsklubi, piiri, ehkä koko liittokin. Tulee apua, palvelua, taloudellista tukea. Ja näin siirrytään tarinan kolmanteen osaan. Enää tilanne ei olekaan niin paha. Miksi? Joku on keksinyt oikean tavan tehdä hyvää. Yhden niistä monista. Tässä on draaman koko kaari. Se toteutuu suuressa maailmankirjallisuudessa, Hollywood-elokuvissa tai tv-sarjoissa. Niissä, joita me seuraamme ilta illan jälkeen. On ongelma tai ristiriita, jonka kärjistyessä paikalle saapuu joku ratkaisemaan tilanteen. Tätä tarinaa ihmiskunta on halunnut kuulla jo muinoin heimojen iltanuotioilla. Vuosisatojen varrella se on kirjattu historian merkintöihin, ja tänään sitä seurataan Facebook-postauksissa. Miksi? Siksi, että helpottavan tarinan kuuleminen, lukeminen tai katsominen on ihmisen vanhin ja alkuperäisin huume. Lionsklubit ovat olleet vaatimattomia kertomaan tarinoita hyvän tekemisestä. Tai jos jotakin ovat kertoneetkin, niin enemmän on jaettu kuivaa tietoa hyvän tekijöistä kuin on kuvattu tarinan kohteen kokemaa tunnetta. Siitä, miten elämässä kaikki ei ollut hyvin kunnes lionit tulivat palvelemaan. Ja miltä silloin tuntui. Siirrytään nyt koskettavien tarinoiden kauteen. Yksinkertaiset tarinat ja tunteet kun jyräävät aina tiedon ja järjen. Kerrotaan tarinoita niistä monista tavoista, joilla me teemme hyvää! Thorleif Johansson Viestintäjohtaja A.21

18 KANSAINVÄLISET SÄÄNNÖT JA OHJESÄÄNTÖ ovat internetissä sivulla (Suomen Lions-liitto ry perustettiin ) 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Suomen Lions-liitto ry ja sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue Suomi. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi. Ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä on suomi. 2. Tarkoitus ja toiminta Suomen Lions-liitto ry on Suomessa toimivien, The International Association of Lions Clubs järjestön, jota näissä säännöissä kutsutaan järjestöksi, rekisteröimien lionsklubien valtakunnallinen liitto ja on sama kuin järjestön vahvistama moninkertaispiiri 107 (Multiple District 107). 3. Liiton tarkoituksena on toimia Suomen lionsklubien yhdyssiteenä ja keskuselimenä sekä tukea ja ohjata niiden toimintaa. Liitto ja sen jäsenklubit ovat voittoa tavoittelemattomia yleishyödyllisiä yhdistyksiä. 4. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto toimittaa alaan liittyvää kirjallisuutta ja julkaisuja sekä järjestää kokouksia ja esitelmä- ja muita vastaavia tilaisuuksia yhteistyössä järjestön kanssa. Liitto hankkii varoja toimintansa tukemiseksi keräämällä jäsenmaksuja sekä toimeenpanemalla asianomaisella luvalla varainkeräyksiä, seminaareja, koulutustilaisuuksia, arpajaisia ja juhlia. Liitto voi myös vastaanottaa lahjoituksia ja jälkisäädöksiä, omistaa ja hallita kiinteistöjä sekä harjoittaa sellaista elinkeinoa tai muuta ansiotoimintaa, joka kytkeytyy liiton, lionsklubien ja järjestön säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen. 5. Jäsenet Liitossa on varsinaisia jäseniä ja kannatusjäseniä. Liiton varsinaisia jäseniä ovat kaikki Suomessa toimivat järjestön rekisteröimät oikeustoimikelpoiset lionsklubit, jotka suorittavat liitolle liiton vuosikokouksessa määrätyt liittymis- ja jäsenmaksut. Lionsklubit ovat velvollisia noudattamaan järjestön ja liiton sääntöjä sekä liiton kokouksessa tehtyjä, näihin sääntöihin perustuvia päätöksiä. Liitto voi hyväksyä kannatusjäsenikseen Suomessa toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Kannatusjäsenten ottamisesta ja erottamisesta päättää liiton hallitus. 6. Piiriorganisaatio Liitto jaetaan järjestön sääntöjen mukaan lionsklubien muodostamiin rekisteröimättömiin piireihin. Lionsklubit ovat toimialueensa piirin jäseniä. Piirin toimintaa ohjaa ja valvoo piirin klubien valitsema piirikuvernööri, jonka vaalin järjestö vahvistaa, apunaan piirihallitus. Piirit jaetaan järjestön sääntöjen mukaisesti alueisiin ja lohkoihin virkailijoineen. SUOMEN LIONS-LIITTO RY:N SÄÄNNÖT A.50 Lionsklubit kokoontuvat vuosittain piirikokoukseen, jonka kutsuu koolle piirikuvernööri. Kutsu on lähetettävä kirjallisesti vähintään 30 päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Piirit pitävät piirikokouksensa huhti- tai toukokuussa vähintään 30 päivää ennen kansainvälistä vuosikokousta. 7. Liiton johto-organisaatio Liiton johto-organisaation muodostavat liiton kokous, kuvernöörineuvosto ja hallitus. Päätäntävaltaa käyttävät liiton kokous ja kuvernöörineuvosto. Toimeenpanovalta on hallituksella. 8. Liiton vuosikokouksen aika ja koolle kutsuminen Liiton sääntömääräinen kokous, jota kutsutaan vuosikokoukseksi, pidetään edellisen vuosikokouksen vahvistamalla paikkakunnalla touko-kesäkuussa siten, että se kokoontuu vähintään 15 päivää ennen järjestön kansainvälistä vuosikokousta. Ylimääräinen liiton kokous pidetään, milloin kokous itse tai liiton hallitus tai kuvernöörineuvosto niin päättää tai milloin vähintään yksi kymmenesosa (1/10) lionsklubeista sitä hallitukselta kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten pyytää. Kokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun ylimääräistä liiton kokousta on asianmukaisesti pyydetty. Liiton hallituksen on toimitettava kirjallinen kutsu liiton kokoukseen lionsklubeille vähintään 30 päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. 9. Liiton kokousten osanottajat ja aloiteoikeus Äänivalta liiton kokouksissa on hyvässä asemassa olevilla lionsklubeilla. Kannatusjäsenellä ei ole puhe- eikä äänivaltaa liiton kokouksissa. Klubi saa hyvän aseman suorittamalla velkana olevat liittymis- ja jäsenmaksunsa, ja maksuja saadaan suorittaa siihen asti, kunnes valtakirjojen tarkastus vuosikokousta koskevien sääntöjen mukaan päättyy. Liiton kokoukseen on jokaisella hyvässä asemassa olevalla lionsklubilla oikeus valtuuttaa äänioikeutettuja edustajia se määrä, joka määräytyy vuosikokousvuoden huhtikuun 30. päivänä Suomen Lions-liiton jäsenrekisterissä olevien jäsenten, jotka ovat olleet klubissa vuoden ja päivän, määrän mukaan siten, että jokaista täyttä kymmentä jäsentä kohti tulee yksi ja mikäli jäsenmäärä ylittää vähintään viidellä täyden kymmenluvun, näiden osalta yksi edustaja, mutta joka tapauksessa klubi on oikeutettu valtuuttamaan ainakin yhden (1) edustajan. Jokaisella oikeustoimikelpoisella lionsklubilla, joka on perustettu vuosikokousvuotta edeltävän huhtikuun 30. päivän jälkeen ja joka on merkitty Suomen Lions-liiton jäsenrekisteriin viimeistään vuosikokousvuoden huhtikuun 30. päivään mennessä, on oikeus valtuuttaa yksi (1) äänioikeutettu edustaja kokoukseen. Jokaisella järjestön entisellä presidentillä, entisellä kansainvälisellä johtajalla, järjestön virkailijoilla, joita ovat presidentti, edellinen presidentti, ensimmäinen varapresidentti, toinen varapresidentti, kansainväliset johtajat, piirikuvernöörit, pääjohtaja, rahastonhoitaja, sihteeri ja muut

19 virkailijat, joista kansainvälinen hallitus voi päättää, sekä entisillä piirikuvernööreillä, jotka ovat hyvässä asemassa olevan lionsklubin toimivia ja hyvässä asemassa olevia jäseniä, on oikeus osallistua täysivaltaisena edustajana piirinsä ja moninkertaispiirinsä vuosikokouksiin eikä heitä lasketa klubinsa edustajien kokonaismäärään näissä kokouksissa. Vuosikokousjärjestäjällä on oikeus periä vuosikokoukseen osallistumisesta osallistumis- ja kokousmaksua, joiden suuruus on määritelty vuosikokousta koskevassa ohjesäännössä. Hallitus hyväksyy vuosittain vuosikokousjärjestäjän esittämät osallistumis- ja kokousmaksut. Päätöksenteko Jokaisella edustajalla on kokouksessa yksi ääni. Äänestyspäätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Vaalit suoritetaan suljetuin lipuin ja/tai sähköisesti äänestyssalaisuus säilyttäen. Valituksi tulemiseen vaaditaan aina annettujen äänien enemmistö, tasatuloksen ratkaisee arpa. Valtuutettu edustaja ei saa siirtää klubilta saamaansa valtakirjaa toiselle. Aloiteoikeus Aloitteet, jotka liiton jäsenklubit haluavat ottaa vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on osoitettava liiton hallitukselle ja niiden on oltava liittotoimistossa kirjallisina (kirje tai faksi tai sähköpostin liitteenä lähetetty käsin allekirjoitettu skannattu teksti) toimiston aukioloaikana viimeistään tammikuun 15. päivänä tai sen sattuessa päiväksi, jolloin toimisto on suljettu, seuraavana mahdollisena arkipäivänä. Hallituksen ja kuvernöörineuvoston aloitteet vuosikokoukselle tulee esittää viimeistään kuvernöörineuvoston helmi- tai maaliskuun kokouksessa. 10. Vuosikokouksen asiat Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Käsitellään kuvernöörineuvoston kertomus liiton toiminnasta edelliseltä toimintakaudelta. 2. Käsitellään liiton tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä toimintakaudelta. 3. Päätetään liiton tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä. 4. Päätetään seuraavan toimintakauden toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä liittymis-, jäsen- ja kannatusjäsenmaksujen suuruudesta. 5. Valitaan liiton (MD 10 kuvernöörineuvoston) puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi. 6. Todetaan seuraavan kauden piirikuvernöörit ja valitaan kuvernöörineuvoston jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi. 7. Valitaan liiton seuraavan toimintakauden tilejä tarkastamaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. 8. Valitaan tarvittaessa liiton edustajaehdokas järjestön hallitukseen. 9. Todetaan kolmen seuraavan vuoden vuosikokouksen paikka ja valitaan niitä seuraava vuosikokouksen järjestäjä. 10. Käsitellään lionsklubien, hallituksen ja kuvernöörineuvoston aloitteet ja kuvernöörineuvoston niistä antamat lausunnot. 11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 11. Kuvernöörineuvosto Kuvernöörineuvosto käyttää päätäntävaltaa järjestön asioissa ja ohjaa lionstoimintaa liitossa. Kuvernöörineuvostoon valitaan, mikäli mahdollista, osapiirien piirikuvernöörit sekä liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja edellinen puheenjohtaja. Kuvernöörineuvostoon kuuluu 17 jäsentä. Kuvernöörineuvoston toimintakausi on sama kuin liiton toimintakausi. Päätösvaltaisuus Kuvernöörineuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaalit ratkaistaan määräenemmistöllä. Jollei vaaleissa kukaan ole saanut yli puolta annetuista äänistä, on toimitettava uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen välillä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla. Kokouskutsu Kokouskutsu kuvernöörineuvoston sääntömääräiseen kokoukseen on hallituksen toimesta lähetettävä kirjallisesti kuvernöörineuvoston jäsenille vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Ylimääräiseen sähköpostitse tai tietoliikenneyhteyden avulla pidettävään kokoukseen kutsu on lähetettävä vähintään kolme (3) vuorokautta ennen kokousta. Kokous kutsutaan koolle sähköpostitse ja tekstiviestillä. 12. Kuvernöörineuvoston kokoukset Kuvernöörineuvoston varsinaisia kokouksia on pidettävä vähintään kolme toimintakauden aikana, heinä- tai elokuussa, marraskuussa ja helmi- tai maaliskuussa. Kuvernöörineuvoston ylimääräinen kokous pidetään, jos kuvernöörineuvosto itse tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai, jos vähintään 1/3 kuvernöörineuvoston jäsenistä sitä vaatii. Kuvernöörineuvoston ylimääräiseen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai kuvernöörineuvoston niin päättäessä sähköpostitse tai muun dokumentoitavan tietoliikenneyhteyden avulla. Kuvernöörineuvoston varsinainen kokous hyväksyy etäkokouksia koskevan äänestys- ja vaalijärjestyksen. Kuvernöörineuvostolla on päätäntävalta kaikissa asioissa, jotka eivät sääntöjen mukaan kuulu liiton kokoukselle tai joista liiton kokous ei ole tehnyt päätöstä. Kuvernöörineuvostossa käsiteltäviin asioihin kuuluvat: selonteko liiton taloudellisesta tilanteesta päätöksenteko järjestön toimintaan ja organisaatioon liittyvistä asioista Suomessa päätös liiton varoista mahdollisesti myönnettävistä avustuksista liiton ohjesääntöjen vahvistaminen liiton yhteydessä toimivien säätiöiden hallitusten valinta pääsihteerin valinta ja tehtävästä vapauttaminen toimihenkilöiden toimien perustaminen ja lakkauttaminen A.51

20 Kuvernöörineuvoston varsinaiset kokoukset Heinä- tai elokuun kokouksessa asetetaan työryhmät ja nimitetään niiden puheenjohtajat nimetään jäsenet liiton toimialoille ja työryhmiin käsitellään vuosikokouksen päätökset ja niistä seuraavat toimenpiteet käsitellään kansainvälisen järjestön vuosikokouksen päätökset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Marraskuun kokouksessa käsitellään hallituksen ehdotus liiton toimintakertomukseksi, tilinpäätökseksi sekä tilintarkastajien lausunto edellisen toimintakauden tileistä ja hallinnosta päätetään liiton toimialoista ja valitaan määräajaksi liiton toimialojen puheenjohtajat kuullaan selonteko seuraavan toimintakauden toiminnan ja talouden suunnittelusta käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Helmi- tai maaliskuun kokouksessa käsitellään hallituksen ehdotus seuraavan kauden toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi sekä jäsenmaksuksi käsitellään vuosikokoukselle esitetyt aloitteet sekä niistä annettavat lausunnot päätetään liiton toimialoista ja nimitetään määräaikaiset toimialojen puheenjohtajat, mikäli vaalia ei ole voitu suorittaa marraskuun kokouksessa, ja päätetään sellaisten työryhmien puheenjohtajien jatkosta, joiden toimikausi on yhtä toimintavuotta pidempi.äsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Tulevan kuvernöörineuvoston järjestäytymiskokous Pidetään liiton vuosikokouksen yhteydessä kesäkuussa kuvernöörineuvoston valinnan jälkeen valitaan liiton hallituksen jäsenet ja vahvistetaan hallituksen kokoonpano tulevalle kaudelle 13. Hallitus Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtajana liiton varapuheenjohtaja, liiton edellinen puheenjohtaja sekä neljä jäsentä. Mikäli mahdollista, kaksi (2) jäsenistä valitaan piirien kuvernöörien keskuudesta ja kaksi (2) edellisten kausien kuvernöörien keskuudesta. Hallituksen toimikausi on sama kuin liiton toimintakausi. Koollekutsuminen Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai, kun se itse niin päättää, tai jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti erikseen ilmoitettua asiaa varten. Päätösvaltaisuus Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta edellyttävät: 1. Määritellä liiton puheenjohtajien tehtävien jako sekä määritellä hallituksen eri jäsenten tehtävät ja vastuualueet. 2. Johtaa liiton toimintaa liiton kokousten ja kuvernöörineuvoston päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita liiton toiminnan kehittämiseksi. 3. Ohjata ja tukea lionsklubien toimintaa liiton ja järjestön periaatteiden mukaisesti. 4. Valmistella liiton kokousten ja kuvernöörineuvoston kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle. 5. Vastata liiton talouden hoidosta vuosikokouksen vahvistaman tulo- ja menoarvion mukaisesti sekä huolehtia varojen hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta. 6. Pitää luetteloa liiton lionsklubeista ja niiden henkilöjäsenistä. 7. Päättää kannatusjäsenten ottamisesta ja erottamisesta. Hallituksella on oikeus erottaa liitosta kannatusjäsen, joka laiminlyö velvollisuutensa liittoa kohtaan tai toimii tai sallii jäsentensä toimivan vastoin liiton tarkoitusperiä. 8. Hoitaa liiton ja järjestön julkaisutoimintaa Suomessa. 9. Vahvistaa liittotoimiston ohjesääntö. 10. Päättää liiton edustuksesta kansainvälisissä kokouksissa. 11. Valitsee projektit ja nimittää niiden puheenjohtajat ja jäsenet. 12. Antaa suositukset toimialajohtajiksi ja työryhmien puheenjohtajiksi. Hallitus voi asettaa myös työryhmiä sekä käynnistää projekteja joko enintään vuoden määräajaksi tai erityistä tehtävää varten. 14. Liiton nimen kirjoittaminen Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi heistä yhdessä pääsihteerin tai hallituksen määräämän liiton muun toimihenkilön kanssa. 15. Varojen hoito, tilit ja tilintarkastus Liiton toiminta- ja tilivuosi on sama kuin järjestön toimintavuosi. Toiminta- ja tilivuosi alkaa 1.7. ja päättyy seuraavana vuonna. Liitolle valitaan vuosikokouksessa kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajista ja varatilintarkastajista toisen on oltava keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT) ja toisen vähintään kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (HTM). Tilinpäätöksen allekirjoittaa hallitus. Tilit on jätettävä tilintarkastajille 3 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja ne on palautettava hallitukselle viimeistään neljä viikkoa ennen kuvernöörineuvoston marraskuun kokousta. 16. Luottamus- ja toimihenkilöt Luottamustehtäviin voidaan valita vain liiton jäsenklubien hyvässä asemassa olevia toimivia jäseniä. Kelpoisuus liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtäviin määräytyy järjestön sääntöjen kuvernöörineuvoston puheenjohtajaa koskevan kelpoisuusvaatimuksen mukaan. Puheenjohtajan tehtävään valittavan täytyy toimia tällä hetkellä liiton varapuheenjohtajana. Vain siinä A.52