Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla

Transkriptio

1 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Kehittämisohjelman arvioinnin väliraportti Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi S11901 Kuntoutussäätiö arviointi- ja koulutusyksikkö

2 Sisällys 1. Johdanto Arviointitehtävä Arvioinnin kohdentuminen Väliraportissa hyödynnetyt aineistot ja menetelmät Projektitason havaintoja Käynnissä olevien projektien tuotokset ja tulokset Päättyneiden projektien tuotokset ja tulokset Kehittämisohjelmatason havaintoja Kehittämisohjelman organisoituminen Koordinoivien projektien rooli kehittämisohjelmassa Kehittämisohjelmatason alustavia tuloksia Tulosten juurruttaminen Kohti ohjelmakauden päätöstä ja seuraavaa rakennerahastokautta Tällä ohjelmakaudella huomioitavaa Eväitä tulevalle ohjelmakaudelle Yhteenvetoa ja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi...33 Lähteet

3 1. Johdanto Tässä arviointiraportissa tarkastellaan Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallista kehittämisohjelmaa. Kyseessä on arvioinnin II vaiheen neljäs väliraportti. Arvioinnin on toteuttanut Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö. Raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet Henna Harju, Kimmo Terävä, Sari Nyholm sekä Matti Tuusa. Lisäksi Outi Linnolahti on avustanut arviointiaineiston keräämisessä ja käsittelyssä. Ulkopuolisena asiantuntijana toimeksiannossa toimii Juho Saari. Nyt käynnissä oleva arvioinnin II vaihe toteutetaan vuosina Arvioinnin kohteena oleva kehittämisohjelma kuuluu Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjaan 3, jonka tavoitteena on mm. parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksesta työelämään siirtymistä, työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista sekä erityisesti aikuisväestön koulutukseen osallistumisedellytyksiä. Kehittämisohjelma tähtää uusia työpaikkoja luovan yritystoiminnan ja yrittäjyyden lisäämiseen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen, työnsaannin ja tasavertaisten työmarkkinoiden edistämiseen, monipuoliseen osaamiseen, osaamiskeskittymien, innovaatioympäristön ja työ- ja elinkeinoelämää tukevan infrastruktuurin kehittämiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. 1 Kehittämisohjelman strategia-asiakirjassa esitetyn vision mukaan Suomessa on vuonna 2014 elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva sekä hallinnonrajat ylittävä moniammatillinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kokonaisuus, joka vastaa aikuisten ja työelämän tarpeisiin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, monikanavaisia ja helposti saavutettavia. 2 Kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina valtakunnallisten ja alueellisten projektien avulla. Ohjelman rahoitus tulee Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. Vastuuviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Hallinnollisesti ohjelmasta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtakunnallisten ja alueellisten projektien rahoitus kanavoituu työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kautta. ESR-rahoitus oli alun perin n. 26 miljoonaa euroa. Päivitetty rahoituskehys on n. 20 miljoonaa euroa (vuoden 2012 tilanne). Vuodesta 2012 alkaen elinikäisen ohjauksen alueellinen kehittäminen on määritelty elinkeino-, liikenne- ja ympäristö (ELY) -keskusten tehtäväksi. Tämä pohjautuu valtakunnallisen elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmän (ELO-ryhmä) ehdotukseen elinikäisen ohjauksen strategisista painopisteistä. Tavoitteena on saada elinikäinen ohjaus toimimaan koordinoituna kokonaisuutena. Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ELY-keskusten välisen vuodelle 2013 tehdyn tulossopimuksen mukaan ELY-keskus vastaa alueellisten elinikäiseen ohjaukseen liittyvien palvelujen koordinoinnista ja palvelujen saatavuuden varmistamisesta yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Ohjaus- ja neuvontapalveluihin liittyvään alueelliseen 1 OpinOvi-sivusto 2 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin -kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman strategia. 2

4 koordinointivastuuseen liittyy myös velvoite saada aikaan alueellisen elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmät (alueelliset ELOt), joissa ovat edustettuina ELY-keskukset, TEtoimistot, aluehallintovirastot, oppilaitokset, kunnat ja muut mahdolliset tahot. Alueellisten ELOryhmien tavoitteena on edistää ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua alueella. Tavoitteen saavuttamista tukemaan ELY-keskukset laativat yhdessä alueellisten ohjaus- ja yhteistyöryhmien kanssa toimintasuunnitelmat, joissa tulee ottaa kantaa mm. seuraaviin asioihin: 1) eri toimijoiden roolit ohjauksen kentällä, 2) ohjaukseen liittyvän verkoston luominen ja sen toiminta, 3) ohjausosaaminen ja sen kehittäminen verkostossa sekä 4) monikanavaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen osallistuminen. TEM:n ja OKM:n yhdessä koordinoima valtakunnallinen ELO-ryhmä seuraa ja arvioi suunnitelmia ja niiden toteutumista alueilla. 3 Osana julkisten työvoimapalvelujen tuottamistehtäväänsä TE-toimistot toimivat keskeisinä aikuisille suunnattujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO-palvelut) tuottajina. TEtoimistoja ja julkisia työvoimapalveluja koskeva lainsäädäntö ja organisointi muuttuvat merkittävästi vuoden 2013 alusta lukien. Toimistoverkko keskitetään hallinnollisesti viiteentoista alueelliseen TE-toimistoon. Asiakkaita palvelee kattava TE-palveluverkosto, johon kuuluvat alueelliset TE-toimistot toimipaikkoineen, työvoiman palvelukeskukset, yhteispalvelupisteet, seudulliset yrityspalvelut ja muu sidosryhmien kanssa toteutettava palveluyhteistyö. TE-hallinnon kehittämisstrategiaan liittyy myös palvelutoiminnan profilointi asiakkaiden palvelutarpeiden pohjalta. Vuoden 2013 alusta TE-palvelut jakaantuvat kolmeen toimintalinjaan: 1) työnvälitys- ja yrityspalvelut, 2) osaamisen kehittämisen palvelut ja 3) tuetun työllistymisen palvelut. Näistä palvelulinjoista osaamisen kehittämispalvelut on keskeisin palvelulinja neuvonta- ja ohjauspalvelujen toteutuksen kannalta. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta on uudistumassa vuoden 2013 alusta lukien. Uudistuksen tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen ja palveluvalikoiman uudistaminen. Tavoitteena on työnhakijoiden nopea työllistyminen, osaavan työvoiman saatavuuden ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Palvelujen joustava määrittely mahdollistaa sen, että palveluilla on mahdollista vastata aiempaa paremmin asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta. Lakiuudistuksessa korostetaan työnvälityksen ensisijaisuutta ja osaamisen kehittämispalvelujen monipuolista hyödyntämistä. TNO-palvelut ovat keskeisessä asemassa TE-palvelujen valikoimassa. Ne ovat osa osaamisen kehittämisen palveluja, johon kuuluvat ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut. Näiden lisäksi tähän palvelukokonaisuuteen sisältyy valmennus (työnhakuvalmennus, uravalmennus, työhönvalmennus), kokeilu (koulutuskokeilu, työkokeilu), koulutus (ammatillinen koulutus, kotoutumiskoulutus) sekä palkkatuki. 4 3 Ohje elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisten tulossuunnitelmien 2013 laatimiseksi työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sisäasiainministeriön tehtäväalueilla. 4 HE 133/2012 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 3

5 Muutokset laissa ja ELY-sektorilla vaikuttavat merkittävästi kehittämisohjelman aikana syntyneisiin verkostoihin ja alueellisissa projekteissa toteutettavaan TNO-palveluiden kehittämistyöhön. Kehittämisohjelman toteutuksen näkökulmasta on hyvä, että muutos tapahtuu ohjelman ja osan projekteista ollessa vielä käynnissä. Kehittämisohjelman tulosten ja niiden kestävyyden näkökulmasta muutoksen ajoittuminen ohjelmaa edeltäneeseen tai ylipäänsä aikaisempaan vaiheeseen olisi kuitenkin ollut huomattavasti parempi vaihtoehto. Muutoksen ajankohta ja siihen liittyvä epävarmuus on vaikeuttanut pitkän tähtäimen suunnittelua ainakin osassa alueellisia projekteja. Kehittämisohjelman arvioinnin painopiste on siirtynyt suunnitelman mukaisesti asteittain kehittämisohjelmassa aikaansaatujen tulosten ja vaikutusten arviointiin. Tässä väliraportissa tarkastellaan kehittämisohjelmassa tähän mennessä aikaansaatuja tuloksia. Arviointitoimeksiannon aikana tuotetut väliraportit muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden ja ovat luettavissa opinovi.fi-sivustolla. Seuraavassa luvussa kaksi on esitetty arviointitehtävä. Luvussa kolme on esitelty kehittämisohjelman tuotoksia ja tuloksia projektitasolla ja luvussa neljä kehittämisohjelmatasolla. Projektitason tarkastelu on jaettu käynnissä oleviin ja päättyneisiin projekteihin. Erityisesti kehittämisohjelman tuotoksia ja tuloksia esitteleviä lukuja luettaessa on hyvä pitää mielessä, että ohjelmakausi on vielä kesken ja kyse on kehittämisohjelman tähänastisista aikaansaannoksista (tästä poikkeuksena jo päättyneet projektit luku 3.1., joiden osalta kyse on lopullisista tuotoksista ja tuloksista). Luvussa neljä on käsitelty alustavien tulosten lisäksi kehittämisohjelman rakenteeseen ja organisointiin liittyviä havaintoja. Luku viisi käsittelee tulosten juurruttamiseen liittyviä havaintoja, ja luvussa kuusi suunnataan katse kohti ohjelmakauden päättymistä ja seuraavaa rakennerahastokautta. Luku seitsemän pitää sisällään yhteenvedon ja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. 2. Arviointitehtävä 2.1. Arvioinnin kohdentuminen Arvioinnin toteuttaminen perustuu työ- ja elinkeinoministeriön arviointia koskevaan tarjouspyyntöön sekä Kuntoutussäätiön tekemään arvioinnin työsuunnitelmaan. Kyseessä on ns. kehittävä arviointi. Kerättävän tiedon pohjalta arvioinnissa pyritään tuottamaan konkreettisia ehdotuksia kehittämisohjelman sekä siihen kuuluvien projektien toiminnan tueksi. Kehittävän arvioinnin periaate pohjautuu pitkälti Michael Quinn Pattonin näkemyksiin hyödynnettävyyskeskeisestä arviointimallista ja arvioinnista yleisesti. Patton 5 määrittelee arvioinnin systemaattiseksi tiedonkeruuksi toimenpideohjelman piirteistä, toiminnoista ja tuloksista tavoitteena tehdä arvioita ohjelmiksi, parantaa niiden vaikuttavuutta ja/tai vaikuttaa tulevaisuudessa toteutettavien toimenpideohjelmien suunnittelua koskeviin päätöksiin. 5 Patton 1997,

6 Pattonin näkemyksissä korostuu arvioinnin systemaattisuus, mutta se ei hänen mukaansa edellytä kuitenkaan tieteellisiä menettelyitä. Toimeksiannon mukaisesti osana arviointihanketta on luotu malli/viitekehys koko kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien yksittäisten projektien itsearvioinnin toteuttamiseksi. Syyskaudella 2012 arviointiimi on ollut mukana tukemassa itsearvioinnin toteuttamista kymmenessä kehittämisohjelmaan kuuluvassa projektissa. Lisäksi ohjelmatasoinen itsearviointi on toteutettu kehittämisohjelman ohjausryhmälle syyskuussa Arvioinnin kohteena on koko Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallinen kehittämisohjelma, sisältäen: Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri -projektien toiminnan Aikuisohjaus työelämän voimavarana osa-ohjelman toiminnan o OpinOvi-alueprojektit o STUDIO-projekti o ERKKERI ja TE-ERKKERI -projektit Lisäksi arviointihankkeessa tarkastellaan Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän toimintaa ja roolia kehittämisohjelman ohjausryhmänä. Kehittämisohjelmassa on mukana 48 alueellista tai valtakunnallista projektia, joista 19 on päättynyt tätä arviointiraporttia kirjoitettaessa. Arvioinnin kohdentumista suunniteltaessa on hyödynnetty elementtejä Euroopan komission yleisestä ohjelma-arvioinnin viitekehyksestä, Euroopan laatupalkintomallista (EFQM), Evert Vedungin vaikutustenarviointimallista sekä otettu huomioon Manner-Suomen ESR-ohjelman arviointisuunnitelma. 6 Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa valtakunnallisen kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien projektien: o Koherenssista o Relevanssista o Toimenpiteistä ja prosesseista o Tuotoksista ja tuloksista o Vaikuttavuudesta o Hyödystä ja kestävyydestä Vuosina arvioinnin painopiste oli koherenssin, relevanssin sekä toimenpiteiden ja prosessien tarkastelussa. Vuosina arvioinnin painopistettä on siirretty tuotoksiin ja tuloksiin, vaikuttavuuteen sekä hyötyyn ja kestävyyteen. Tässä väliraportissa on pyritty erityisesti selvittämään juurruttamismahdollisuuksia ja -edellytyksiä, joiden pohjalta voidaan arvioida tarkemmin tulosten kestävyyttä vuoden 2013 aikana. 6 Soveltaen: European Commission (1999); EFQM-malli (The EFQM Excellence Model 2003); Vedung (1997); Manner-Suomen ESRohjelma : arviointisuunnitelma. 5

7 2.2. Väliraportissa hyödynnetyt aineistot ja menetelmät Tämän väliraportin kaksi pääaineistoa ovat olleet projektikysely sekä valtakunnallisen Elinikäisen oppimisen ohjaus- ja yhteistyöryhmän (ELO-ryhmä) jäsenille toteutettu kysely. Projektikysely toteutettiin loka-marraskuussa 2012, ja sen avulla kerättiin aineistoa kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstöltä, ohjausryhmän jäseniltä sekä keskeisimmiltä sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta. Kyselyn toteuttamista varten käynnissä olevien projektien projektipäälliköitä pyydettiin toimittamaan arviointiimille projektihenkilöstön sekä projektin keskeisimpien yhteistyötahojen ja sidosryhmien edustajien sähköpostiosoitteet. Toimitettujen sähköpostiosoitteiden määrä vaihteli projekteittain 4:n ja 113:n välillä. Vuoden 2011 lokakuun jälkeen päättyneiden projektien osalta käytettiin vuosi sitten kerättyjä yhteystietoja. 7 Projektikyselyyn vastasi 291 henkilöä. Vastausprosentti oli noin 28 % 8. Vastauksia saatiin yhteensä 40 projektista, joista käynnissä olevia oli 27 ja päättyneitä 13. Seuraavassa kuviossa on esitetty vastaajien rooli/asema suhteessa heidän edustamaansa projektiin. Kuvio 1. Kyselyvastaajien lukumäärä ja prosenttiosuudet vastaajan aseman mukaan Kaikille vastaajaryhmille esitettiin kysymykset koskien heidän edustamaansa projektia sekä kehittämisohjelmaa yleisesti. Lisäksi projektihenkilöstölle (projektipäälliköt ja muut projektityöntekijät) esitettiin kysymykset koskien Aikuisohjauksen koordinaatio- sekä LAITURIprojektia. Aineiston analysoinnissa kouluttajien ja muiden asiantuntijoiden (jotka ovat saaneet projektilta palkkaa) vastaukset on yhdistetty osaksi projektien yhteistyökumppaneiden, kehittämisryhmän jäsenten ja sidosryhmien edustajien vastauksia. Kyselyn tuottaman määrällisen aineiston 7 Kyselyaineistoa ei ole enää kerätty ennen lokakuuta 2011 päättyneiltä projekteilta. 8 Vuoden 2011 vastaavassa kyselyssä vastausprosentti oli 37 %. Tämän vuoden alhaisempaa vastausprosenttia selittää päättyneiden projektien suurempi osuus vastaajista. Päättyneiden projektien henkilöstön ja sidosryhmien tavoittaminen on haastavaa. 6

8 analyysissä on hyödynnetty ristiintaulukointia, yksisuuntaista varianssianalyysia, riippumattomien otosten t-testiä, suoria prosenttijakaumia sekä aritmeettisia keskiarvoja. Kyselyn avovastausten tuottama laadullinen aineisto on analysoitu sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tilastolliset merkitsevyydet (p<0,05) on esitetty kuvioissa *-merkillä. Toinen pääaineistoista on syyskuussa 2012 toteutetun kyselyn aineisto, joka oli osoitettu ELOryhmän eli kehittämisohjelman ohjausryhmän jäsenille. Kysely toteutettiin osana kehittämisohjelman itsearviointia, ja se sisälsi sähköisen kyselyn lisäksi itsearviointityöpajan. ELO-ryhmän kyselyn vastausprosentti oli 55 %, ja vastauksia saatiin yhtensä 17 henkilöltä. Aineistot ja sen pohjalta esitetyt havainnot ja johtopäätökset heijastelevat tilannetta kehittämisohjelmassa syksyllä Kyselyaineistojen lisäksi on hyödynnetty EURA2007- järjestelmästä saatuja indikaattoritietoja. Indikaattorien avulla on tarkasteltu kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien määrällisiä tavoitteita ja niiden toteumaa. Indikaattoritiedot edustavat toteutunutta tilannetta Projektitason havaintoja 3.1. Käynnissä olevien projektien tuotokset ja tulokset Projektikyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 27 käynnissä olevasta projektista. Projektikyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan projektin onnistumisen kannalta keskeisten tekijöiden toteutumista edustamassaan projektissa. Kehittämisohjelman viimeisen toimintavuoden käynnistyessä kaikkien projektin onnistumisen kannalta keskeisten tekijöiden olisi suotavaa olla toteutunut vähintään melko hyvin, eli toteuman tulisi olla ainakin kolme, asteikolla 1-4. Erityisen tavoiteltavaa tämä on asioissa, joiden muuttaminen tai uudelleen suuntaaminen viimeisenä toimintavuonna on haastavaa tai ei enää mielekästä, kuten ammattitaitoisen projektihenkilöstön rekrytointi, konkreettinen tavoiteasetanta ja taloudellisten resurssien oikein kohdentaminen. Kyselyvastausten perusteella edellä mainitut tekijät ovatkin kaikkien vastaajaryhmien mielestä 10 toteutuneet melko hyvin tai hyvin. Myös vastaajaryhmien arviot toteutumisen asteesta ovat pitkälle samansuuntaisia. Tosin yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajat arvioivat tavoitteiden konkreettisuutta hieman muita toimijoita kriittisemmin. Heidänkin arvionsa on tavoiteltavalla tasolla. 9 EURA2007-tietojärjestelmän seurantatiedot kuvaavat lopullisina tietoina kunkin vuoden ja tilannetta. 10 Projektihenkilöstö, ohjausryhmän jäsenet sekä yhteistyökumppanit ja sidosryhmien edustajat. 7

9 Kuvio 2. Käynnissä olevien projektien toteutuksen onnistuneisuus11 12 Vastaajaryhmien näkemykset eroavat jonkin verran kohderyhmien tavoittamisen ja heiltä kerättävän palautteen hyödyntämisen suhteen. Kohderyhmien tavoittamisen osalta yhteistyötahot ja sidosryhmät edustavat selkeästi kriittisempää näkemystä kuin muut toimijat: lähes 40 % kysymykseen vastanneista yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajista arvioi kohderyhmien tavoittamisen onnistuneen tyydyttävästi tai heikosti 13, kun projektien henkilöstöstä ja ohjausryhmien jäsenistä 80 % arvioi kohderyhmien tavoittamisen toteutuneen melko hyvin tai kiitettävästi 14. Projektitoimijoiden on hyvä varmistua siitä, että kohderyhmistä vallitsee yhteinen näkemys, oikeat osallistujat tavoitetaan ja kaikki toimivat keinot kohderyhmien tavoittamiseksi ovat käytössä. Kohderyhmiltä kerättävää palautetta voisi sekä projektihenkilöstön että sidosryhmien ja yhteistyötahojen mielestä hyödyntää nykyistä enemmän, kun ohjausryhmän jäsenten arvion mukaan palautetta on hyödynnetty melko hyvin. Viimeisen toimintavuoden käynnistyessä erityistä huomiota tulee kiinnittää asioihin, jotka tukevat tai estävät tulosten juurtumista ja luovat edellytyksiä toiminnan jatkumiselle projektien päätyttyä. Projektikyselyssä tarkastelussa olleista tekijöistä tällaisina voidaan pitää erityisesti taustaorganisaatioiden sitoutumiseen ja tulosten levittämiseen liittyviä kysymyksiä. Toki myös muut kuviossa 2 kuvatut asiat ovat projektien kuluessa olleet vaikuttamassa sekä toisiinsa että siihen, millaiset edellytykset projektilla on ollut onnistua ja kehittää jotakin pysyvää. 11 Keskiarvot asteikolla 1-4, jossa 1=Heikosti, 2=Tyydyttävästi, 3=Melko hyvin, 4=Kiitettävästi 12 Kuvioon on merkitty tähdellä vastaukset, joissa ilmeni tilastollisesti merkitseviä eroja. (p<0,05) 13 Kohderyhmien tavoittaminen: 31 % yhteistyötahoista ja sidosryhmistä arvioi toteuman tyydyttäväksi ja 7 % heikoksi. 14 Kohderyhmien tavoittaminen: 53 % projektihenkilöstöstä arvioi toteuman melko hyväksi ja 27 % kiitettäväksi, ohjausryhmän jäsenistä 59 % arvioi toteuman melko hyväksi ja 21 % kiitettäväksi. 8

10 Yksi keskeisimpiä tulosten juurtumisen edellytyksiä on taustaorganisaatioiden sitoutuminen projektin tavoitteisiin ja toteutukseen. Vastausten keskiarvoja tarkasteltaessa huomio kiinnittyy siihen, että taustaorganisaatioiden sitoutumisen aste on kaikkien vastaajaryhmien arvion mukaan jäänyt alle tavoiteltavan tason. Suorien jakaumien tarkastelu osoittaa, että toimijoiden vastausten jakaumat antavat hieman myönteisemmän kuvan ja ovat hyvin samansuuntaiset: noin 30 % kaikkien vastaajaryhmien edustajista on arvioinut taustaorganisaatioiden sitoutumisen tyydyttäväksi ja noin 70 % on arvioinut sitoutumisen melko hyväksi tai kiitettäväksi. Merkille pantavaa on, että eniten kiitettäviä arvioita antoi projektihenkilöstö 15. Heikoksi taustaorganisaatioiden sitoutumisen arvioi ainoastaan 2 % projektien henkilöstöstä ja 1 % sidosryhmien ja yhteistyötahojen edustajista. Tulosten levittämisen osalta ohjausryhmän jäsenten näkemys on jonkin verran muita vastaajaryhmiä myönteisempi vastausten keskiarvon ollessa kolme. Suorien jakaumien tarkastelu osoittaa, että muista toimijoista poiketen kukaan ohjausryhmän jäsenistä ei ole arvioinut tulosten levittämistä heikoksi ja kiitettävän arvion antaneiden prosenttiosuus on lähes kaksinkertainen muihin vastaajaryhmiin verrattuna 16. Kyselyyn vastanneita pyydettiin myös listaamaan tärkeysjärjestyksessä kolme keskeisintä projektin valmista tuotetta tai aikaansaatua kehitystä suhteessa projektin tavoitteisiin ja projektia edeltäneeseen aikaan. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä hyötyä ja kenelle kustakin aikaansaannoksesta heidän mielestään on. Vastauksia saatiin todella runsaasti sekä projektihenkilöstöltä, ohjausryhmien jäseniltä että yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajilta. Tuotteiden ja aikaansaadun kehityksen keskinäistä tärkeysjärjestystä kiinnostavammaksi osoittautuivat eri toimijoiden vastausten väliset erot ja yhtäläisyydet. Yhteenvetona voidaan todeta, että selkeästi eniten mainintoja kaikissa vastaajaryhmissä saivat projektien ja kehittämisohjelman myötä syntyneet yhteistyöverkostot ja verkostomainen toimintamalli. Kun huomioidaan ryhmäkohtaiset erot vastaajien määrässä, korostuvat yhteistyöverkostot etenkin ohjausryhmän jäsenten vastauksissa. Kaikissa vastaajaryhmissä tuotiin esille, että alueen toimijoiden välinen yhteistyö on parantunut projektien myötä ja kiitosta annettiin mm. selkeytyneestä vastuunjaosta, yhteisestä tiedottamisesta ja markkinoinnista sekä verkostotapahtumista. Vastausten määrään suhteutettuna toiseksi eniten mainintoja projektihenkilöstöltä ja ohjausryhmän jäseniltä saivat projektien kehittämät yksittäiset työvälineet. Näiden vähäisempi esiintyvyys yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajien vastauksissa voi selittyä sillä, että yhteistyötahot eivät tunne projektien konkreettisia tuotoksia riittävän hyvin voidakseen nimetä niitä. Mahdollisesti samasta syystä johtuen yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajien maininnoista toiseksi suurin osa liittyi TNO-palveluiden yleiseen kehittämiseen. Tosin myös merkittävä osa projektihenkilöstöstä oli maininnut projektien aikaansaannoksina 15 Taustaorganisaatioiden sitoutuminen projektin tavoitteisiin ja toteutukseen: 47 % projektihenkilöstöstä arvioi toteuman melko hyväksi ja 23 % kiitettäväksi, ohjausryhmän jäsenistä 51 % arvioi toteuman melko hyväksi ja 18 % kiitettäväksi, yhteistyökumppanin ja sidosryhmän edustajista 55 % arvioi toteuman melko hyväksi ja 16 % kiitettäväksi. 16 Saavutettujen tulosten levittäminen: 2 % projektihenkilöstöstä arvioi toteuman heikoksi ja 11 % kiitettäväksi, yhteistyökumppanin ja sidosryhmän edustajista 4 % arvioi toteuman heikoksi ja 10 % kiitettäväksi, ohjausryhmän jäsenistä 18 % arvioi toteuman kiitettäväksi. 9

11 TNO-palvelut yleisellä tasolla ja vastausten määrään suhteutettuna yleisten mainintojen osuus on projektihenkilöstöllä yhtä suuri kuin yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajilla. Projektihenkilöstön vastaukset erosivat muiden toimijoiden vastauksista siten, että projektihenkilöstö oli maininnut projektin tuotteena usein myös koulutuksen. Ohjausryhmän ja yhteistyötahojen vastauksissa koulutustuotteet tulivat suhteellisen harvoin mainituiksi. Tämä voi johtua siitä, että ohjaus- ja sidosryhmät eivät tunne projektien tuotteita, tai eivät miellä koulutuksia projektien tuotteiksi. Vastaajien määrään suhteutettuna yksittäiset koulutusmaininnat jäävät projektihenkilöstön kohdalla jaetulle kolmannelle sijalle yleisten TNOpalveluihin liittyvien mainintojen kanssa. Jatkossa on tärkeää varmistua ainakin juurrutettavien koulutusten ja työkalujen tunnettuudesta sekä siitä, että kaikki toimijatahot arvioivat projektin tuloksia samoin kriteerein. Muutaman maininnan saaneita aikaansaannoksia olivat erilaiset nettisivustot ja portaalit sekä TNO-strategiat. Vastaajien määrään suhteutettuna mainintoja oli suurin piirtein saman verran kaikissa vastaajaryhmissä. Kyselyvastaajat kirjasivat pyynnöstä myös, mitä hyötyä ja kenelle kustakin aikaansaannoksesta heidän mielestään on. Hyödynsaajaryhmät voidaan luokitella kolmeen ryhmään: 1) TNO-työtä tekevät organisaatiot ja ammattilaiset, 2) asiakkaat, projekteille määritellyt kohderyhmät ja kansalaiset, sekä 3) alueen yritykset, viranomaiset ja muut toimijat. Vastaajien määrään suhteutettuna ohjausryhmän jäsenet sekä yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajat pitävät selkeästi tärkeimpänä hyödynsaajaryhmänä asiakkaita; sekä nykyisin palvelun piirissä olevia että tulevaisuudessa palveluja mahdollisesti tarvitsevia. Asiakkaat tulivat todella usein mainituiksi myös projektihenkilöstön vastauksissa, mutta selkeästi eniten hyötyä projektihenkilöstö arvioi projektien aikaansaannoksista olevan TNO-palveluja tuottaville organisaatioille ja ammattilaisille. Seuraavat poiminnat kuvaavat eri vastaajaryhmien vastauksia kysymykseen projektien aikaansaamasta kehityksestä ja hyödyistä: Koko verkostolle resurssien säästö. ; Utbyte av erfarenheter och information mellan utbildare och myndigheter. ; Taustatyötä strategiaan ja jatkoyhteistyöhön. ; "Asiakkaille TNO-palveluiden saatavuus ja laatu paranee." Projektien määrällisiä tavoitteita ja tuloksia on tarkasteltu projektien tulosindikaattorien avulla. Vielä käynnissä olevien projektien osalta tulosindikaattoreiden tavoitteet ja toteuma lokakuun puolivälissä näkyvät taulukossa 1. Keskeisin huomio käynnissä olevissa projekteissa on se, että projekteissa aloittaneiden henkilöiden määrä on ylittänyt selkeästi tavoitteet niin koordinaatio-, koulutus- kuin muiden projektienkin osalta. Koulutus- ja henkilötyövuosissa ollaan jonkin verran tavoitteesta jäljessä, mutta koska osa projekteista jatkuu vielä vuonna 2013, voidaan olettaa, että nekin tavoitteet täyttyvät. Yritysten rekrytoinnissa mukaan projektien toimintaan on sen sijaan jääty osin paljonkin tavoitteesta, joka tukee niitä näkemyksiä, joiden mukaan kehittämisohjelmassa ei ole tehty riittävästi työelämäyhteistyötä ja huomioitu työantajia. 10

12 Taulukko 1. Määrällisten tavoitteiden saavuttaminen käynnissä olevissa projekteissa 17 Koordinaatioprojektit tavoite Koordinaatioprojektit tilanne Käynnissä olevat projektit Koulutusprojektit tavoite Koulutusprojektit tilanne Muut projektit tavoite Muut projektit tilanne Aloittaneet henkilöt yhteensä joista naisia Osallistujien koulutus- ja henkilötyöpäivät yhteensä Mukaan tulleet yritykset yhteensä henkilöä henkilöä yli 50 henkilöä Mukaan tulleet muut organisaatiot Päättyneiden projektien tuotokset ja tulokset Projektikyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 13 päättyneestä projektista. Projektikyselyssä kerättiin projektitoimijoiden ja heidän ohjaus- ja sidosryhmien näkemyksiä projektin toteutuksen onnistuneisuudesta. Kyselyvastausten perusteella parhaiten nähtiin onnistuneen projektihenkilöstön rekrytoinnin ja konkreettisten tavoitteiden asettamisen. Eniten puutteita nähtiin kohderyhmän tavoittamisessa ja kohderyhmältä kerättävän palautteen hyödyntämisessä. Projektihenkilöstö arvioi kautta linjan projektin toiminnan onnistuneemmaksi kuin ohjausryhmään ja sidosryhmään kuuluvat vastaajat. Tämä ero tulee esiin myös taustaorganisaatioiden sitoutumista koskevassa kysymyksessä. Projektihenkilöstö näkee sitoutumisen olevan varsin hyvää, kun taas ohjaus- ja sidosryhmien edustajat arvioivat tuen merkittävästi huonommaksi. Tämä on sinänsä mielenkiintoista, sillä oletettavasti tuen puute vaikuttaisi eniten juuri projektissa päivittäin työskentelevien tekemisiin. 17 Projektit on jaettu tarkastelussa kolmeen eri ryhmään niiden roolin/tehtävän perusteella; koordinoivat projektit (Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projektit), koulutusprojektit (STUDIO-, ERKKERI- ja TE-ERKKERI -projektit) sekä muut projektit. 11

13 Kuvio 3. Päättyneiden projektien toteutuksen onnistuneisuus 18 Projektikyselyn vastaajia pyydettiin määrittelemään oman projektinsa kolme tärkeintä valmista tuotetta tai aikaansaatua kehitystä. Lisäksi he arvioivat sitä, mitä hyötyä näistä tuloksista oli, ja ketkä niistä hyötyivät. Päättyneissä projekteissa eniten mainintoja tärkeimmäksi tulokseksi saivat erilaiset konkreettiset ohjaukseen keskittyneet palvelupisteet tai vastaavat toiminnot. Erilaisten aikuisohjaajaverkostojen syntyminen nähtiin lähes yhtä merkittävänä onnistumisena. Myös aikuisohjauksen strategian luominen mainittiin muutaman kerran. Näistä tuloksista nähtiin hyötyvän eniten aikuisohjauksen asiakkaat eli itse aikuisopiskelijat. Asiakkaiden hyöty realisoituu, kun oppilaitosten - ja erityisesti aikuisohjaajien - osaaminen on lisääntynyt ja verkostoitumisen myötä palvelun taso parantunut. Palvelut ovat helpommin tarjolla ja asiakkaiden tavoitettavuus on parantunut. Kun tarkastellaan toiseksi ja kolmanneksi merkittävimmäksi tulokseksi mainittuja tuotteita tai aikaansaatua kehittämistyön tulosta, huomataan että ne ovat pitkälti samoja kuin tärkeimmäksi tulokseksi nostetut asiat. Kuten seuraavasta käy ilmi, eräs keskeisimmistä hyödyistä on: Ohjaukseen ja neuvontaan tarjottavat yhteiset palvelut asiakkaiden saavutettavissa riippumatta siitä, keneltä kysyvät. 18 Keskiarvot asteikolla 1-4, jossa 1=Heikosti, 2=Tyydyttävästi, 3=Melko hyvin, 4=Kiitettävästi 12

14 Päättyneiden projektien osalta tavoitteet ja tilanteet lokakuun puolivälissä näkyvät taulukossa 2. Keskeisin huomio myös päättyneissä projekteissa on, että aloittaneiden henkilöiden määrä on ylittänyt yli kaksinkertaisesti sille asetetut tavoitteet. Koulutus ja henkilötyövuosissa on kuitenkin jääty tavoitteesta lähes tuhat päivää. Yritysten rekrytoinnissa sen sijaan on jääty jonkin verran tavoitteesta kaikissa muissa paitsi pienyritysten ryhmässä. Taulukko 2. Määrällisten tavoitteiden saavuttaminen päättyneiden projektien osalta Päättyneet projektit Tavoite Tilanne Aloittaneet henkilöt yhteensä joista naisia Osallistujien koulutus- ja henkilötyöpäivät yhteensä Mukaan tulleet yritykset yhteensä henkilöä henkilöä yli 50 henkilöä Mukaan tulleet muut organisaatiot Kehittämisohjelmatason havaintoja 4.1. Kehittämisohjelman organisoituminen Kehittämisohjelman organisoitumisessa tapahtui merkittäviä muutoksia vuoden 2011 aikana. Valtakunnallisen koordinaatio- ja seurantaryhmän, kehittämistiimin sekä NUOVE-projektin lakkauttamiset vaikuttivat olennaisella tavalla kehittämisohjelmakokonaisuuteen. Kehittämistiimin tilalle perustettiin työjaosto, joka koostuu työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehistä. Jaoksen tehtävänä on mm. valmistella asiat Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmään, joka otti vastuulleen mm. lakkautetun koordinaatio- ja seurantaryhmän tehtävät kehittämisohjelman ohjausryhmänä. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö asettivat Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmän ajanjaksolle Joulukuun 2011 väliraportissa otimme kantaa kehittämistiimin roolin tärkeyteen koko kehittämisohjelman toteutuksessa, sillä tiimi toimi eräänlaisena linkkinä keskeisimpien ohjelmatoimijoiden ja rahoittajaviranomaisten välillä. Koordinaatio- ja seurantaryhmän ja kehittämistiimin lakkauttamisen vaikutuksia on haastavaa arvioida, mutta vaikuttaa siltä, että uusi organisoitumismalli hakee vielä osittain muotoaan ja tarkoituksenmukaisimpia toimintamalleja. Olemme aikaisemmissa väliraporteissamme tuoneet esille mm. ELY-keskusten edustajien mukanaolon tärkeyden työjaostossa ja valtakunnallisessa Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmässä. Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet - 13

15 raportissa 19 esitetyt linjaukset ja suositukset puoltavat myös ELY-keskusten roolin vahvistamista ohjauspalveluiden alueellisissa järjestelmissä. Tästä syystä on tärkeä varmistaa, että ELY-keskusten äänet kuuluvat riittävästi työjaostossa ja ELO-ryhmässä. Kuvio 4. Kehittämisohjelman organisaatiokaavio 20 Kehittämisohjelman arvioinnin puitteissa on toteutettu alueellisia projektitasoisia itsearviointeja sekä kehittämisohjelmatasoinen itsearviointi. Kehittämisohjelman tuettu itsearviointi toteutettiin elo-syyskuussa 2012 kehittämisohjelman ohjausryhmän tehtävää hoitavalle ELO-ryhmälle 21. Itsearviointi koostui sähköisestä kyselystä sekä työpajasta, joka toteutettiin ELO-ryhmän kyselyn vastausprosentti oli 55 % ja työpajan osallistumisaste oli samaa luokkaa. Tarkoituksena oli kerätä tietoa: 1) ohjelmatason tavoitteiden saavuttamisesta, 2) ELO-ryhmän roolista ja toiminnasta kehittämisohjelmassa, 3) sisällöistä, joihin kehittämisohjelmassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota sekä 4) sisällöistä, joihin tulisi kiinnittää huomiota seuraavaa ohjelmakautta suunniteltaessa. ELO-ryhmän kehittämisohjelmatuntemus on kyselyvastausten perusteella melko hyvällä tasolla. Kuten kuviosta 11 käy ilmi vastaajat tunsivat huonoiten kehittämisohjelman tuotoksia ja tuloksia ja parhaiten tavoitteita sekä toimintaan liittyviä kehittämistarpeita. Vaikka ohjelmakausi on vielä kesken, ohjelmassa tähän mennessä syntyneitä tuotoksia ja tuloksia on raportoitu Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin järjestämissä tilaisuuksissa, Opin ovi - 19 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisohjelman organisaatio Opetus- ja kulttuuriministeriö. 21 Kehittämisohjelmatason itsearviointi on toteutettu aiemmin koordinaatio- ja seurantaryhmälle, kunnes se lakkautettiin

16 sivustolla sekä kahdesti vuodessa kehittämisohjelman arvioinnin väliraporteissa. Tietoa kehittämisohjelman aikaansaannoksista on siis tuotettu ja saatavilla. Kuvio 5. ELO-ryhmän kehittämisohjelma tuntemus 22 (n=17) Kyselyyn vastanneista ELO-ryhmäläisistä 2/3 osaa oli sitä mieltä, että kehittämisohjelmaa ja sen toteutusta koskevia asioita on käsitelty riittävästi ELO-ryhmän kokouksissa. Kehittämisohjelman ohjausryhmänä toimiminen muodostaa vain osan ELO-ryhmän tehtävistä. Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmän tehtävänä on: 1) edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämistyötä ml. yhteiskuntatakuun toteuttaminen 2) vahvistaa hallinnonalojen ja eri toimijoiden yhteistyötä 3) toimia Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinja 3:n valtakunnallisen Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluihin - kehittämisohjelman ohjausryhmänä Keskiarvot asteikolla 1-4, jossa 1=en lainkaan, 2=vähän, 3=jonkin verran ja 4=hyvin. 23 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Elinikäisen ohjauksen strategia. 15

17 Kuvio 6. Onko ELO-ryhmä mielestänne kyennyt tukemaan kehittämisohjelman toteutusta? (n=16) Vain neljännes vastaajista koki, että ELO-ryhmä on kyennyt tukemaan kehittämisohjelman toteutusta. Eli vaikka kehittämisohjelmaan liittyviä asioita on käsitelty riittävästi, ryhmän tietotaitoa ei ole pystytty kanavoimaan riittävästi kehittämisohjelman toteutukseen. Neljännes vastaajista koki, että toteutusta ei ole kyetty tukemaan. Puolet vastaajista ei osannut sanoa onko toteutusta tuettu. Eräs vastaaja kommentoi kehittämisohjelmalle annettua tukea seuraavasti: Kokonaishallinta käsissä paremmin kuin aiemmin. ELO-ryhmän koettiin omaavan laajan asiantuntemuksen, jota voidaan kanavoida ohjausryhmän ominaisuudessa kehittämisohjelmaan. Syynä siihen miksi tukea ei olla kyetty antamaan riittävästi nähtiin: Ohjelmaa ei ole sisällytetty riittävästi eikä suunnitelmallisesti ELO-ryhmän työskentelyyn. ( ) ELO-ryhmältä puuttuu selkeä toimintasuunnitelma, aikataulutus ja työnjako. ELO-ryhmän toiminnan ja sen tavoitteiden epäselvyyttä kuvaa se, että merkittävä osa ryhmän jäsenistä ei kykene arvioimaan onko kehittämisohjelman toteutusta kyetty tukemaan. Joidenkin näkemysten mukaan keskustelua kehittämisohjelman sisällöistä on kyllä käyty, mutta ne eivät ole mitenkään vaikuttaneet toteutukseen. ELO-ryhmässä tehtyjen linjausten vieminen kehittämisohjelman toteutukseen ei vaikuta toteutuvan riittävällä tasolla tällä hetkellä. Tosin ohjausryhmän roolista ja odotuksista ohjausryhmätyöskentelyä kohtaan syntyi myös laajaa keskustelua itsearvioinnin yhteydessä. Keskustelua herätti myös kehittämisohjelmakokonaisuuden laajuus ja sen hahmottamisen haasteet. Osa ryhmästä kaipaisi konkreettista kosketusta alueilla tapahtuviin projekteihin ja siellä syntyneisiin tuotoksiin. Keskustelussa nousi myös esiin näkemys, että jos kehittämisohjelmassa kaivataan tukea johonkin tiettyyn asiaan, se pitäisi konkreettisesti ilmaista. Positiivista onkin, että ryhmä itse tunnistaa toimintaansa liittyvät haasteet, vaikkakin käytännön keinot niiden ratkaisemiseksi ovat vielä hahmottumatta. 16

18 Kuvio 7. Onko ELO-ryhmä mielestänne oikea taho käsittelemään kehittämisohjelman asioita ja toimimaan ohjelman ohjausryhmänä? (n=17) ELO-ryhmän koettiin kuitenkin olevan oikea taho (kuvio 13) käsittelemään kehittämisohjelman asioita ja toimimaan ohjelman ohjausryhmänä, sillä ryhmässä ovat edustettuina molemmat ohjaavat ministeriöt ja mittava määrä elinikäiseen oppimiseen liittyvää asiantuntemusta Koordinoivien projektien rooli kehittämisohjelmassa Koordinoivat tukiprojektit Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ja Laituri-projekti muodostavat erittäin tärkeän osan kehittämisohjelmaa. Koordinoivien projektien tehtävänä on tukea eri keinoin muiden kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien toimintaa, levittää ja jakaa projektien kokemuksia ja niissä syntyneitä hyviä käytäntöjä, verkottaa aikuisohjauksen toimijoita keskenään sekä yleisemmin edistää TNO-palveluiden alueellista kehittämistä. Toimme joulukuun 2011 ja toukokuun 2012 väliraporteissamme esille mm., että kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstö on selvästi tyytyväisempi Aikuisohjauksen koordinaatio- kuin Laituri-projektin toimintaan. Syksyn 2012 aikana toteutetun kyselyn perusteella projektitoimijat ovat edelleen tyytyväisempiä Aikuisohjauksen koordinaatio- kuin Laituri-projektin toimintaan. Syksyllä 2011 projektien välinen työnjako ei näyttäytynyt selkeänä kuin noin puolelle projektitoimijoista. 24 Syksyn 2012 kyselyssä tilanne oli parantunut hieman, sillä 56 % vastaajista koki, että näiden kahden projektin välinen työnjako on selkeä (kuvio 8). Projektipäälliköillä on selkeämpi kuva koordinoivien projektien välisestä työnjaosta, kuin muilla projektityöntekijöillä. Arviointiaineistosta nousee esiin myös näkemyksiä, joiden mukaan kehittämisohjelman sisällä 24 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Kehittämisohjelman arvioinnin väliraportti

19 tulisi olla vain yksi koordinoiva projekti, erityisesti kahden hallinnonalan yhteisessä kehittämisohjelmassa hallinnonalojen omat koordinoivat projektit nähtiin ristiriitaisena signaalina. Projektipäälliköt (n=26) 65% 35% Muut projektityöntekijät (n=35) 49% 51% Yhteensä 2012 (n=61) 56% 44% Yhteensä 2011 (n=65) 45% 55% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Kuvio 8. Onko Aikuisohjauksen koordinaatio- sekä LAITURI-projektin välinen työnjako riittävän selkeä? Kuten kuviosta 9 käy ilmi kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstöt näkevät Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin onnistuneen kaikista parhaiten aikuisohjauksen toimijoiden keskinäisen yhteistyön lisäämisessä. Kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien tukeminen ja ohjaus strategisessa ja sisällöllisessä kehittämisessä on sen sijaan jäänyt vastausten perusteella vähemmälle huomiolle toiminnassa. 18

20 Kuvio 9. Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toiminnan onnistuneisuus25 26 Kehittämisohjelmaan kuuluvat projektit kuvailivat saaneensa Aikuisohjauksen koordinaatioprojektilta monenlaista tukea. Kolme neljästä vastaajasta näki koordinaatioprojektin hyödyllisenä ja tunsi tämän toimintaa jollakin tasolla. Tärkeimpinä apuina nähtiin tiedollinen tuki ja ideat, joita oli saatu koordinaatioprojektin järjestämistä koulutuksista, tilaisuuksista ja yhteydenpidosta projektin kanssa. Koordinaatioprojektin koettiin myöskin edistäneen kehittämisohjelmakokonaisuuden valtakunnallista näkyvyyttä ja nostaneen profiilia ja sitä kautta tuoneen nostetta yksittäisten projektien toteutukseen. Eräs vastaaja kommentoi asiaa seuraavasti: Opin ovi klinikat ovat hyvä yhteinen foorumi käsitellä yhteisiä asioita. Olemme saaneet apua viestinnän suunnitteluun ja käytännön toteutukseen sekä tukea alueellisten tapahtumien järjestämiseen. Reilu neljännes vastaajista ei tuntenut projektia, tai ei kokenut saaneensa mitään tukea siltä. Tämä on hieman yllättävä tulos, vaikkakaan kaikki projektit eivät ole kokeneet tarvetta yhteistyölle. Eräs vastaaja koki, että valtakunnalliset projektit eivät ole tavoittaneet kaikkia toimijoita. Koordinaatioprojektin olemassaolo jäänyt etäiseksi kuten kaikki muukin valtakunnalliset hankkeet. Eivät ole tavoittaneet kuin pienen osan verkostotoimijoita omalla alueellaan. Tyytyväisyys aikuisohjauksen koordinaatioprojektia kohtaan oli lisääntynyt projektipäälliköiden keskuudessa viime vuoden kyselytuloksiin verrattuna. Muun projektihenkilöstön näkemykset olivat pysyneet viime vuoden tasolla (kuvio 10). 25 Keskiarvot asteikolla 1-5, jossa 1=Heikosti, 2=Tyydyttävästi, 3=Melko hyvin, 4=Kiitettävästi 26 Kuvioon on merkitty tähdellä vastaukset, joissa ilmeni tilastollisesti merkitseviä eroja. (p<0,05) 19

21 Kuvio 10. Tyytyväisyys Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toimintaan vuosina 2011 ja Projektihenkilöstö toivoi Aikuisohjauksen koordinaatioprojektilta jatkossa tukea hyvien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa niin alue- kuin valtakunnallisellakin tasolla. Tärkeänä nähtiin myös OpinOvi-projektien edunvalvonta ja edustaminen päättäjien suuntaan. Kehittämisohjelman valtakunnallisuus nousi myös esiin projektihenkilöstön vastauksissa. Kun tavoitteena on TNO-palveluiden valtakunnallinen kehittäminen on hämmentävää, että toimintamallit ovat kuitenkin hyvin alueellisia, eikä niistä ole johdettu kovinkaan yksiselitteistä yhteenvetoa. Ehkä se on mahdotonta, mutta realiteettien ja käytäntöjen yhdistäminen jonkinlaiseksi suositukseksi olisi ollut suotavaa esim. ennen juurruttamisen aloittamista. ELOryhmän kyselyvastausten perusteella Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tulisi kiinnittää erityistä huomiota tulosten jalkauttamiseen ja levittämiseen projektisuunnitelmansa mukaisesti. Laituri-projektin rooli ei ole selvästikään kehittämisohjelmana kuluville projekteille yhtä näkyvä kuin Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin. Kuten Laituri-projektin henkilöstö väliraportissaan 29 ilmaisee: Laituri-projekti ei ole samalla tavalla koordinoiva hanke kuin Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti. Laituri pyrkii yhteistyöhön alueilla (alueelliset projektit). Pyysimme projektihenkilöstöä kuvailemaan Laiturilta saamaansa tukea, ja kolme neljästä vastaajasta ei kokenut hyötyneensä Laiturista ollenkaan tai ei tuntenut projektia lainkaan. Laiturin roolin voikin hahmottaa sillä tavalla, että sen työ kohdentuu alueellisiin ohjausverkostoihin, joissa OpinOvi-projektit ovat mukana. Tästä syystä projektin tunnettuus ja sen antama tuki eivät välttämättä näyttäydy yhtä selkeästi projekteille. Osaan Laiturin toteuttamista ELY-keskustapaamisista on saatu mukaan myös OpinOvi-projektien edustajia, 27 Keskiarvot asteikolla 1-5, jossa 1=Erittäin tyytymätön, 2=Jokseenkin tyytymätön, 3=Siltä väliltä, 4=Jokseenkin tyytyväinen, 5=Erittäin tyytyväinen 28 Kuvioon on merkitty tähdellä vastaukset, joissa ilmeni tilastollisesti merkitseviä eroja. (p<0,05) 29 LAITURI-projektin väliraportti EURA-järjestelmä. 20

22 mutta koska ELY-alueilla on useampia kehittämisohjelmaan kuuluvia projekteja, kaikki projektit eivät välttämättä ole olleet mukana tapaamissa. Kyselyaineiston valossa kehittämisohjelmasta löytyy myös alueellisia toimijoita, jotka tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä ELY-keskusten kanssa, ja ovat linjanneet, etteivät sen takia koe Laituri-projektia tarpeelliseksi. Laituri on näkynyt varsin vähän projektimme arjessa. Laiturin rooli ELY-keskusten kanssa käytävissä neuvotteluissa on itselleni jäänyt hieman epäselväksi olisiko paikallisen Opin ovi projektin tullut olla mukana keskusteluissa ELY:n edustajien kanssa? Tosin meidän alueella yhteistyö ELY:n paikallisten toimijoiden ja Opin ovi projektin välillä on saumatonta ja hedelmällistä. Kuvio 11. Tyytyväisyys Laituri-projektin toimintaan vuosina Kuten kuviosta 11 käy ilmi, tyytyväisyys Laituri-projektin toimintaa kohtaan on parantunut viime vuodesta. Suurinta muutosta on havaittavissa projektipäälliköiden osalta. Kuten edellä on todettu, kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstö ei tunne riittävästi Laituriprojektin tavoitteita ja toteutusta. Todennäköisesti siitä johtuen he eivät osanneet juurikaan esittää toiveita Laituri-projektin toiminnan suhteen. Projektin toiminnan odotetaan kuitenkin tuottavan tuloksia ELY-kierroksen päätyttyä ja myöskin väliaikatietoja kierroksen edistymisestä. ELO-ryhmän kyselyvastausten perusteella Laituri-projektin toivotaan jatkossa kiinnittävän huomiota ELY-keskusten aktivoimiseen ja TE-toimistojen tukemiseen TNO-tehtävässä. Jos näitä tahoja ei saada kaikilla alueilla aktivoitua kehittämisohjelman aikana, koetaan, että TNOratkaisut voivat jäädä hahmottumatta riittävästi. ELY-keskusuudistus vaikuttaa voimakkaasti koko kehittämisohjelman toteutukseen, ja Laituri-projektin rooli tässä suhteessa on merkittävä. Odotukset tiedon jakamiseen ja koordinointiin tällä saralla ovat projektien keskuudessa myös korkealla. 30 Keskiarvot asteikolla 1-5, jossa 1=Erittäin tyytymätön, 2=Jokseenkin tyytymätön, 3=Siltä väliltä, 4=Jokseenkin tyytyväinen, 5=Erittäin tyytyväinen 21

23 4.3. Kehittämisohjelmatason alustavia tuloksia Noin 88 % ELO-ryhmän kyselyyn vastanneista piti kehittämisohjelmaa tarpeellisena ja 12 % vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään. Kukaan vastaajista ei ollut sitä mieltä, että kehittämisohjelma olisi ollut tarpeeton. Vastaajat perustelivat kehittämisohjelman tarpeellisuutta pääosin sillä, että sen myötä oli saatu kehitettyä alueellista yhteistyötä ja osaamista. Näin myös ohjauksen eri toimijoiden tietoisuus toisistaan oli lisääntynyt. Lisäksi korostettiin, että kehittämisohjelman myötä saatiin tärkeää aikuisohjauksen asiaa nostettua paremmin esiin ja yleiseen tietoisuuteen. Vaikka ohjelman tarpeellisuudesta oltiin varsin yksimielisiä, sen toteutukseen ei avovastausten perusteella oltu täysin tyytyväisiä. Vastaajat kritisoivat sitä, että ohjelman alku oli ollut hapuilevaa ja että ohjelman organisoinnissa on ollut kautta linjan puutteita. Myös projektikyselyssä kysyttiin sama kysymys kehittämisohjelman tarpeellisuudesta. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin ELO-ryhmälläkin. En osaa sanoa -vastausten määrä oli jonkin verran suurempi kuin ELO-ryhmän keskuudessa, ja mukana oli myös vastaajia, jotka pitivät koko kehittämisohjelmaa tarpeettomana. Kuvio 12. Kehittämisohjelman tarpeellisuus vastaajaryhmittäin Myös avovastauksissa liikuttiin samoissa teemoissa kuin ELO-ryhmässä, liittyen juuri siihen, miten aikuisohjaus oli nyt vihdoin nostettu esiin ja miten se oli otettu mukaan strategiseen suunnitteluun. Myös yhteistyön ja eri verkostojen rakentamisen merkitystä korostettiin. Vaikka aikuisohjauksen eteen on jo aikaisemminkin tehty työtä, niin kokonaiskuva on ollut hajanainen ja sitä on ollut vaikea hahmottaa. Kokonaisvastuuta ei ole ollut oikein kenelläkään. Kehittämisohjelman myötä on saatu rakennettua sellaisia verkostoja ja yhteistyökuvioita, joita ei muuten olisi syntynyt. Vastaajien näkemyksiä kuvaa hyvin seuraava lainaus: Ohjelma on nostanut esiin ja konkretisoinut tarpeen sekä käytännön ohjauksen kehittämiseksi että TNO- 22

24 strategian sisällyttämiseksi muuhun strategiseen suunnitteluun. Vastaajien mukaan yhteistyöverkoston luominen ja yhteinen kehittäminen ei olisi tapahtunut ilman ohjelmaa. ELO-ryhmäläiset näkivät selkeästi tärkeimpänä kehittämisohjelman saavutuksena jälleen yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntymisen. Tällä tarkoitettiin vastaajasta riippuen niin alueellisen, hallinnonalojen välisen kuin muidenkin alan toimijoiden keskinäisen yhteistyön lisääntymistä. Seuraavaksi eniten kehitystä koettiin tapahtuneen aikuisohjauksen merkityksen tunnetuksi tekemisessä ja siihen liittyvän keskustelun herättämisessä. Samoin ohjelman myötä aikuisohjauspalvelujen hajanaisuus on saatu nostettua esiin. Ohjelmassa tehdyt aikuisohjauksen strategiat saivat myös joitain mainintoja, samoin kuin eri alueilla pilotoidut aikuisohjauksen mallit ja näiden käytäntöön vieminen. Lisäksi vastaajat nostivat esiin saavutuksina sähköisten palveluiden kehittämisen ja NUOVE-projektin toiminnan siihen saakka, kunnes se lakkautettiin. Kuvio 13. Kehittämisohjelman strategisten tavoitteiden saavuttaminen Sekä projektikyselyyn että ELO-ryhmän kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin sitä, miten he näkivät oman projektinsa/kehittämisohjelman kyenneen edistämään omalla toiminta-alueellaan kehittämisohjelman strategiassa mainittuja tavoitteita. Kuten kuviosta 13 käy ilmi parhaimmat arviot saavat moniammatillisen ja poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen sekä TNOosaamisen kehittäminen. 23

25 Heikoimmat arviot taas saavat taloudellisten resurssien turvaaminen TNO-palveluihin ja työnantajien kilpailukyvyn edistäminen. Huoli TNO-rahoista ja toimivuuden jatkumisesta on keskeinen ongelmakohta, joka tulee esiin myös mm. juurruttamista koskevissa avokysymyksissä. Niin ikään työnantajien jääminen liian vähäiselle huomiolle kehittämisohjelmassa on noussut esiin aikaisemmissa väliraporteissa, eikä näiden tulosten perusteella siihen näytä tulleen muutosta. Jos jakaumia vertailee ryhmittäin, ei voida tehdä selkeitä eroja eikä löytää ryhmää, joka olisi muita selkeästi tyytyväisempi tai kriittisempi kehittämisohjelman strategiassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Projektikyselyssä kysyttiin tulisiko jotain tehdä toisin, mikäli projekti aloitettaisiin alusta. Keskeisimpänä kehittämiskohteena vastaajat näkivät eri toimijoiden sitouttamisen projektin toimintaan ja tavoitteisiin. Tämä haaste nousi vahvasti esiin kaikissa kolmessa eri vastaajaryhmässä (projektityöntekijät, ohjausryhmä ja sidosryhmät) ja sitoutumisessa nähtiin ongelmia projektin joka tasolla. Erityisesti esiin nousi kuitenkin taustaorganisaatioiden ja näiden johdon vaihteleva sitoutuminen projektien toteuttamiseen. On myös hyvä huomioida, että vaikka sitoutumiseen kaivattiin lisäpanostuksia jo projektin alusta alkaen, vastaajat eivät juurikaan pystyneet konkretisoimaan sitä, miten tämä sitouttaminen olisi pitänyt hoitaa. Joissakin vastauksissa tosin ilmaistiin, että projektiin osallistujilla pitää olla myös ajallisia ja taloudellisia resursseja toimiakseen mukana, sillä pelkkä halu ja into eivät pelkästään riitä. Myös tietynlainen alkukankeus ja projektien hidas käynnistyminen sai kritiikkiä. Tämän nähtiin osaltaan johtuvan siitä, ettei toimeksianto kaikissa projekteissa ollut alkuun selvä, ja siksi toimeenpanovaihe viivästyi. Myös organisaatioiden erilaiset näkökulmat ja niiden muuttaminen yhteiseksi tahtotilaksi oli toisinaan haastavaa ja aiheutti turhaa tyhjäkäyntiä projektin alkuvaiheessa. Tarkasteltaessa vastaajaryhmiä tarkemmin, huomataan että vaikka toiveet ovat lähtökohtaisesti samoja, tiettyjä painotuseroja löytyy. Projektihenkilöstön piirissä sitouttamisen lisäksi ongelmana nähtiin projektin käytännön toteutukseen liittyvät kangertelut. Useammat vastaajat näkivät, että projektilla olisi pitänyt alussa olla selkeämmät ja rajatummat tavoitteet ja toisaalta riittävät resurssit niiden saavuttamiseen. Myös käytännön ongelmat kuten projektihenkilöstön ja erityisesti projektipäälliköiden vaihtuvuus nähtiin hankaluutena, johon olisi pitänyt varautua paremmin. Projektien ohjausryhmät taas nostivat esiin työelämän liian vähäisen roolin projektissa. Heidän mielestään yrityksiin olisi pitänyt alun perinkin olla aktiivisemmin yhteydessä ja saada näin aikaiseksi aitoa yritysyhteistyötä. Ohjausryhmäläiset myös korostivat projektiryhmää enemmän strategiatyön merkitystä. Aikuisohjauksen strategioiden rakentamiseen olisi pitänyt lähteä aikaisemmin ja määrätietoisemmin. Myös projekteissa rakennettujen erilaisten mallien sekä pilottikokeilujen olisi pitänyt perustua ensin rakennetuille strategioille. Myös projektien sidosryhmät kaipasivat aktiivisempaa yritysyhteistyötä. Tähän liittyen nähtiin, että parempi markkinointi olisi voinut auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Sidosryhmien vastauksissa nousi myös esiin kaipuu suurempaan konkretiaan: useat vastaajat olisivat toivoneet enemmän konkreettista tekemistä ja tuloksia kuten esimerkiksi erilaisia toimintamalleja. Nämä vastaajat näkivät, että toiminta oli ollut liian teoreettista, ja aikaa sekä energiaa oli mennyt projektin 24