Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KOVAJUOTOS. Tiivistelmä
|
|
- Heidi Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KOVAJUOTOS Tiivistelmä Juottamisella tarkoitetaan metalliosien yhdistämistä metallisella sideaineella - juotteella - jonka sulamispiste on alhaisempi kuin yhdistettävien metallien. Liitosalueella liitettävät osat kuumennetaan liitosmateriaalin sulamispisteeseen. Sula juote täyttää kapillaarivoiman vaikutuksesta kappaleiden välisen raon. Joskus tätä liitostapaa kutsutaankin kapillaarijuottamiseksi. Tässä tietokortissa esitellään kovajuotostöitä ja niissä kemikaaleille tapahtuvaa altistumista. Pehmeäjuotostöistä on oma tietokorttinsa. Kovajuotostyössä altistutaan pääasiallisesti hengitysteiden välityksellä huuruille ja pölyille. Ne voivat sisältää kadmiumia, kadmiumoksideja tai muita altisteita. Ensisijaisesti altistuvat henkilöt, jotka tekevät juotoksia, mutta myös työpisteen lähistöllä työskentelevät henkilöt. Merkittävin terveysvaara syntyy käytettäessä kadmiumia sisältäviä juotteita. Kadmium kertyy munuaisiin ja voi aiheuttaa munuaisvaurion. Vuosia jatkuneen pienen kadmiumaltistumisen seurauksena voi kehittyä kroonisia keuhkosairauksia ja se voi lisätä keuhkosyöpäriskiä. Pitkäaikainen altistuminen voi lisätä myös luun haurastumista. Kovajuotostyössä kadmiumaltistumisen vähentäminen on toteutettavissa helpoimmin siirtymällä juotteisiin, jotka eivät sisällä lainkaan kadmiumia. Kohteissa, joissa kadmium-vapaiden juotteiden käyttö ei ole mahdollista, tulee käyttää tehokkaita teknisiä torjuntakeinoja ja viimekädessä henkilönsuojaimia. Kadmiumin käyttöä on rajoitettu VNp:ssä 1415/1992. Työtehtävän kuvaus Juottamista tehdään käsin ja osittainmyös automaattisilla juotoskoneilla. Kovajuotto soveltuu useille metalleille ja sitä käytetään esim. kupariputkien liittämisessä, kylpyhuonekalusteiden, moottoriajoneuvojen komponenttien, kovametalliterien, kultasepäntuotteiden, lämmönvaihtimien ja sähkölaitteiden valmistuksessa ja korjauksessa. Kappaleiden puhdistus Ensimmäiseksi ennen itse juottamista kappaleet tulee puhdistaa. Ensimmäisenä puhdistetaan kappaleet rasvasta ja voiteluaineista soveltuvilla rasvanpoistoaineilla (ks. Metallin rasvanpoisto). Ruoste ja hehkutushilse voidaan poistaa mekaanisesti tarkoitukseen sopivalla harjalla tai hiomalla (ks. Metallin hionta) tai kemiallisesti (ks. Metallin happopeittaus). 1/10
2 Juoksutteen levittäminen Puhdistettujen kappaleiden juotettavat kohdat käsitellään juoksutteella (ns. fluksilla) muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Juoksute suojaa juotoskohdan hapettumiselta ja auttaa juotteen leviämisessä. Kun juotettavaa kohtaa lämmitetään, metallin pinta hapettuu ja muodostuu hehkutushilsettä metallin ollessa kosketuksissa ilman kanssa. Juoksute on yleensä pastamaisessa muodossa ja se voidaan sivellä juotoskohtaan. Juotettavat pinnat voidaan myös kastaa juoksutteeseen tai juoksutteen levittämisessä voidaan käyttää annostelijaa. Juoksute levitetään juuri ennen juottamista. Juoksutetta ei käytetä fosforijuotoksen yhteydessä liitettäessä kuparia kupariin. Juotteen sisältämä fosfori toimii tässä tapauksessa juoksutteen tavoin. Juoksutetta ei myöskään välttämättä käytetä, jos juottamisen yhteydessä käytetään suojakaasua. Se syrjäyttää hapen ja estää juotettavien kappaleiden hapettumisen. Suojakaasuna voidaan käyttää typpeä tai muuta inerttiä (reagoimaton) kaasua. Juottaminen Juottavien kappaleiden liitoskohdat kuumennetaan esim. kädessä pidettävällä kaasuliekillä, induktio- tai sähkökuumentimella tasaisesti juotteelle sopivaan työskentelylämpötilaan. Työlämpötila on aina yli 450 o C, tavallisesti o C. Itse juottaminen tapahtuu siten, että tavallisesti sauvana tai lankana olevaa juotetta pidetään lämmitetyssä liitoskohdassa, jolloin juote sulaa ja täyttää kapillaarivoiman vaikutuksesta kappaleiden välisen raon. Juotteena käytetään yleensä hopea - tai kupariseoksia. Juotteita on saatavissa erilaisille materiaaleille ja erilaisilla sulamislämpötiloilla. Juotoksen puhdistaminen Juotoskohta täytyy puhdistaa juottamisen jälkeen. Puhdistamisella poistetaan juoksutteen jäämät sekä juotoksen aikana mahdollisesti muodostuneet hapettumistuotteet. Juoksutteen jäämät poistetaan kuumalla vedellä. Juoksutejäämät muuttuvat lasimaisiksi hiutaleiksi ja ne voidaan harjata pois. Juoksutteen puhdistamiseen voidaan käyttää myös ultraäänialtaita tai höyryä. Hapettumistuotteita joudutaan poistamaan, jos juoksutetta ei ole käytetty riittävästi tai liitoskohtaa on lämmitetty liikaa. Ne poistetaan hapolla. Kovajuotostyössä käytettävät kemikaalit Kovajuotokseen on kehitetty useita juotteita (metalliseoksia) ja juoksutteita, joilla saadaan liitos aikaiseksi hyvin monenlaisille materiaaleille ja sovelluksille. Juoksutteet ovat yleensä pastamaisessa tai nestemäisessä muodossa. Juotteet voivat olla mm. sauvoina, lankoina, jauheina tai pastoina. Pääsääntöisesti juotoksissa käytetään hopeaa, johon on lisätty mm. kuparia, sinkkiä, tinaa, nikkeliä, fosforia, mangaania, piitä tai kadmiumia. Esimerkiksi hopeaan sekoitetulla kadmiumilla saadaan alennettua juotoksessa käytettävää lämpötilaa ja parannettua juotosominaisuuksia. Koska kadmiumjuotosten korroosionesto-ominaisuudet ovat erittäin hyvät niillä juotetaan meriveden kanssa kosketuksiin joutuvia kupariosia, kuparinikkeliseoksia ja alumiinipronsseja. 2/10
3 . Fosforijuotosta käytetään ainoastaan liitettäessä kuparia kupariin. Fosforijuote sisältää 2 15 % hopeaa kuparin ja fosforin lisäksi. Fosforijuotoksessa ei käytetä juoksutetta. Juotoksen aikana muodostuneet hapettumistuotteet poistetaan happoilla. Kovajuotostyössä käytettävien kemikaalien koostumus Seuraavaan taulukkoon on koottu esimerkkejä erilaisista juotteista, juoksutteista ja juotoksen hapettumien puhdistusaineista. Aine Ainesosat Käyttökohde Juote: Kadmiumpitoinen: hopea (25-50 %), kupari (15-35 %), sinkki (16-27 %), kadmium (14-24 %) Raudan, ei-rautametallien ja eri paria olevien metallien juottaminen. hopea (44 %), kupari (27 %), sinkki (13 %), kadmium (15 %), fosfori (1 %) Kadmiumvapaa: kupari (53-87 %), nikkeli (<10%), sinkki (<35 %), mangaani (<38 %), pii (<15 %), koboltti (<2 %) hopea (25-40 %), kupari (30-52 %), sinkki (22-33 %), tina (2 %) hopea (25-49 %), kupari (16-38 %), sinkki (23-33 %), nikkeli (2-5 %), mangaani (<8 %) Elektronisten koskettimien ja molybdeeni tai kupari-volframi elektrodien juottaminen. Karbidien, työkaluteräksen, seostetun teräksen juottaminen. Luja liitos. Raudan, ei-rautametallien juottaminen. Volframikarbidien, ruostumattomat teräksen ja teräksen juottaminen Fosforikuparijuote: hopea (2-18 %), kupari (75-94 %), fosfori (5-7 %) Kupari-kupari liitoksissa Juoksute: boorihappo (10-30 %), kaliumfluoridi (10-30 %), dikaliumtetraboraattitetrahydraatti (10-30 %) boorihappo (<30 %), kaliumfluoridi (10-40 %), kaliumpentaboraatti (10-40 %) kaliumfluoboraatti (15-40 %), kaliumfluoridi (5-10 %), litiumkloridi (1-5 %), kaliumpentaboraatti (15-40 %), alumiinifluoridi (1-5 %), kaliumkloridi (5-10 %), sinkkikloridi (5-10 %) sinkkikloridiliuos ( %), ammoniumkloridi (1-5 %), vetykloridi (0,5-1,5 %), natriumkloridi (5-10 %), fosforikloridi (5-10 %), litiumkloridi (1-5 %) Yleisjuoksute. Raudan, eirautametallien ja seosten juottamisessa. Automaattiseen juoksutteen annosteluun (spray, sively, ruisku) Alumiini pronssin ja muiden pieniä määriä alumiinia ja/tai titaania sisältävien seosten juottamisessa. Juotosalue o C 3/10
4 Aine Ainesosat Käyttökohde Puhdistusaine: rikkihappo (10-25 %), kaliumdikromaatti (5-10 %) suolahappo (50 %, lämmitettynä o C:een %) rikkihappo (20 %), suolahappo (20 %), vesi (60 %), lämmitetty (75-80 o C) suolahappo (20 %), typpihappo (10 %), vesi (70 %), lämmitetty (65 o C) Hapettumien poistaminen kuparista, messingistä, pronssista, uushopeasta sekä paljon kuparia sisältävistä seoksista. Hapettumien poistaminen raudasta ja teräksestä. Hapettumien poistaminen ruostumattomasta teräksestä ja juotteista, jotka sisältävät kromia. Työhygieenisissä selvityksissä todetut merkittävimmät kemialliset altisteet Kovajuotostyössä metallit, kuten kadmium, hopea ja nikkeli, vapautuvat ilmaan oksidihuuruina. Haitallisin altiste on kadmium. Kadmiumoksidihuuruja muodostuu metallin lämpötilan kohotessa 320 o C:een yläpuolelle. Sinkkihuuruja muodostuu sinkkiä sisältävien juotteiden lisäksi sinkkigalvanoituja pintoja lämmitettäessä. Juoksutteista voi vapautua erilaisia fluorideja, puhdistusaineista happoutua, kloorivetykaasua tai typpihappojen hajoamistuotteita, typenoksideja. Altiste (CAS nro) kadmium ( ) kadmiumoksidi, huuru ( ) R-lausekkeet HTP 2007 (8 h) 0,02 mg/m 3 (iho) 22-48/23/ ,01 mg/m 3 50/53 (iho, alveolijae) Tyypillinen altistumistaso HTP-arvon ylitykset mahdollisia koboltti ( ) 42/ ,05 mg/m 3 0,012 mg/m 3 1 hopea ( ) 0,1 mg/m 3 0,003 mg/m 3 1 nikkeli, metalli mg/m 3 0,003 mg/m 3 1 ( ) sinkki (oksidihuurut) ( ) 5 mg/m 3 (2007: 2 mg/m 3 ) fluoridit 2,5 mg/m 3 1 Linnainmaa, 1997 (TLV-arvo) Altistumisen tekninen torjunta kadmiumjuotteiden korvaaminen, tehokas kohdepoisto, henkilönsuojaimet tehokas kohdepoisto Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia on mitattu harvoin kovajuotostyössä. Kadmiumille altistuminen voi olla merkittävää, jos käytetään kadmiumia sisältäviä juotteita ja työpisteen kohdepoisto ei sieppaa tehokkaasti juotoshuuruja. Ilman hopeahuurupitoisuus voi ylittää HTP-arvon, jos juotoskohteen ilmanvaihto ei ole tehokas. Harvassa työpaikassa tehdään pelkästään juotosta, joten muu toiminta työympäristössä voi olla myös merkittävä altistava tekijä. Esimerkiksi edellisessä taulukossa kuvattu kobolttipitoisuus voi osittain olla peräisin kovametalliterien hionnasta. Juoksutteista vapautuu erilaisia fluorideja riippuen käytettävästä juoksutteesta. Harvoille yksittäisille fluorideille on olemassa HTP-arvoa. ACGIH on asettanut fluorideille TLV-arvon 2,5 mg/m 3 (fluorina). Fluorideja on mitattu hyvin harvoin juotostyön yhteydessä. Ilmapitoisuudet jäänevät kuitenkin pieniksi, jos 4/10
5 käytetty juoksutemäärä on alhainen. Hapettumien poiston aikana ilmaan vapautuvista happojen pitoisuuksista ei ole mittaustuloksia. Altistumistasoon vaikuttaa käytetty happomäärä ja työpisteen ilmanvaihto. Juotostyötä tekevillä todettu altistumattomien (normaaliväestön) viiterajat ylittäviä virtsan ja/tai veren kadmiumpitoisuuksia. Keskimääräinen altistumistaso ei ole muuttunut viime vuosina, vaikka yksittäiset korkeat altistumiset ovat lisääntyneet. Viime vuosina toimenpideraja-arvon ylittäviä pitoisuuksia on todettu muutamia (ks. kohta "Kemikaalialtistumisen arviointi"). Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota q Onko työpaikan yleisilmanvaihto oikein järjestetty ja riittävän tehokas? q Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet? q Poistetaanko kaikki näkyvä juotoshuuru paikallispoistolla? q Onko kiinteissä juotostyöpisteissä työpistekohtaiset kohdepoistot? q Onko liikkuvassa työssä käytössä tukivarrella varustettuja liikuteltavia kohdepoistoja? q Joudutaanko juottamaan suljetuissa tai ahtaissa tiloissa, jolloin riittävän suojautumisen merkitys kasvaa? q Onko huolehdittu sivullisten turhasta altistumisesta erottamalla juotostyöpiste muista tiloista? q Täyttävätkö työpisteet tulityömääräykset järjestyksen ja siisteyden osalta? q Onko VNa 576/2003 räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta otettu huomioon? q Vastaako työpaikan paloturvallisuus ja valmius tulipalojen varalta työpaikan riskejä ja tarpeita? q Onko tulityöluvat kunnossa? q Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana? q Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville altisteille ja suojausteholtaan riittäviä? q Onko suojainten säilytykselle ja säännölliselle huollolle asianmukaiset tilat? q Onko työpaikan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä huolehdittu? q Onko työntekijöiden koulutuksesta/opastuksesta huolehdittu? q Onko työntekijöillä annettu tietoa työhön liittyvistä vaaroista? q Onko ympäristölainsäädäntö otettu huomioon? q Ovatko jätteiden säilytystavat, varastointi ja hävitys asianmukaisia? q Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? Onko korjaavat toimenpiteet aloitettu? q Onko työntekijöiden alkuterveystarkastus tehty (ks. kohta "Terveystarkastukset")? q Onko lisääntymisikäisiä naistyöntekijöitä (raskaana olevat: työ voi olla fyysisesti liian raskasta, altistumista raskauden aikana lisääntymisvaarallisille tai syöpävaarallisille aineille ei sallita)? q Onko työpaikan ensiapuvalmiudesta huolehdittu? 5/10
6 q Onko syöpävaarallisille aineille altistuvat ilmoitettu ASA-rekisteriin (ASA = ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistuvien rekisteri)? Kemikaalialtistumisen arviointi Työntekijöiden altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet ja käytetyt kemikaalit ja tutustumalle niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin. Kovajuotostyössä altistutaan pääosin hengitysteiden välityksellä hengitettäessä huuruja ja pölyjä. Ne voivat sisältää kadmiumia, kadmiumoksideja tai muita altisteita. Ensisijaisesti altistuvat henkilöt, jotka tekevät juotoksia. Juotoshuuruille altistuvat myös työpisteen lähistöllä työskentelevät henkilöt. Juotoshuurut voivat laskeutua työpisteen pinnoille muodostaen ohuen pölykerroksen, jolloin kädet voivat kontaminoitua ja epäpuhtaudet siirtyä niistä ruokaan, juomiin jne. ja kulkeutua ruuansulatuskanavaan. Pöly voi joutua myös takaisin ilmaan ilmavirtausten mukana, jolloin sille altistutaan hengitysteitse. Kunnossapidosta ja siivouksesta huolehtivat henkilöt altistuvat erityisesti tällä tavoin juotoksesta vapautuville epäpuhtauksille. Altistuminen kadmiumille ja kadmiumoksidihuuruille voi olla merkittävää, jos käytetään kadmiumia sisältäviä juotteita. Kadmium-hopeajuotoksista on kuitenkin pyritty pääsemään eroon. Kadmiumille altistumiselta ei kuitenkaan voida välttyä täysin, sillä sille altistutaan mm. korjaustöiden yhteydessä korjattaessa vanhoja, kadmiumia sisältäviä juotoksia. Altistuminen voi olla merkittävää, kun kadmiumia sisältävä juotosta lämmitetään korjauksen aikana. Ilman epäpuhtausmittauksia on tehty harvoin. Ilmasta voidaan mitata erilaisia metalleja ja niiden oksideja sekä juotteista vapautuvia fluorideja. Fluoridien pitoisuutta voidaan verrata ACGIH:n TLV-arvoon 2,5 mg/m 3 (ilmoitetaan fluorina). Kadmiumille altistumista voidaan seurata biologisin näyttein. Mittaustarpeen arvioinnista saa lisätietoa Työterveyslaitokselta. Raskaana olevien työntekijöiden työn vaarat ja altistuminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Katso tarkemmat ohjeet kirjasta "Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa", erityisesti osiot syöpävaaralliset aineet. Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 475/2006). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. 6/10
7 Merkityksellisimmät kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat Kadmium kertyy munuaisiin, ja pitoisuuden noustessa toimenpiderajalle tai sen yli, munuaisvaurio on todennäköinen. Metallikuume on mahdollinen altistuttaessa kadmium- tai sinkkihuuruille. Sinkkikuumetta ei yleensä esiinny työympäristössä sinkkipitoisuuden ollessa alle 15 mg/m 3. Pitkäaikainen altistuminen kadmiumille voi aiheuttaa kalsiumin lisääntynyttä poistumista luustosta ja lisätä luun haurastumista, joka muistuttaa vaikutuksiltaan osteoporoosia. Pitkäaikaisen (vuosia jatkuneen) pienen kadmiumaltistumisen seurauksena voi kehittyä kroonisia keuhkosairauksia (emfyseema eli keuhkoahtaumatauti) ja keuhkosyöpäriski lisääntyy. Syöpävaarallisille aineille altistuvat tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin (ks. kohta "Lisätietoa"). Raskauden aikana ei saa altistua syöpävaarallisille aineille. Kemikaalien aiheuttamia työperäisiä sairauksia juotostehtävissä Työperäisten sairauksien rekisteristä ei voida erottaa pelkästään juottamista tekeviä ammattiryhmiä. Juotostyöt sisältävissä työtehtävissä on todettu yksi kaasujen, savujen tai höyryjen aiheuttama myrkytystapaus. Kultasepän työssä on todettu yksi allerginen astma. Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi Kadmiumin korvaaminen juotteissa Kovajuotostyössä kadmiumaltistumisen vähentäminen on toteutettavissa helpoimmin siirtymällä juotteisiin, jotka eivät sisällä lainkaan kadmiumia. Nykyisin on tarjolla useita kadmium-vapaita hopeajuotteita. Juotteen valintaan vaikuttavat kuitenkin niin hinta kuin tuotteen ominaisuudetkin. Vaikka kadmium-vapaat juotteet ovat hieman muita kalliimpia ja prosessin muutokset voivat nostaa kustannuksia (esim. lisääntynyt lämmityksen tarve ja huonompi tuotantotehokkuus), voidaan lisääntyneitä kustannuksia kattaa esim. vähentyvillä ilmanvaihdon ja henkilönsuojainkuluilla. Aina tulisi selvittää mahdollisuus korvata kadmiumia sisältävä juote kadmium-vapaalla juotteella. Ainoastaan perustelluissa ja hyvillä teknisillä torjuntamenetelmillä varustetuissa prosesseissa kadmiumhopeajuotoksia voidaan edelleen käyttää. Tekninen torjunta prosessin kotelointi niin suurelta osin kuin mahdollista kohdepoistojen ja yleisilmanvaihdon käyttö minimoimaan huurujen leviäminen lähteestä muualle työtiloihin altistuvien henkilöiden minimointi työjärjestelyin ja altistumisajan minimointi 7/10
8 tupakoinnin, ruokailun ja juomisen kieltäminen kovajuotosalueilla työskentelyalueen pintojen säännöllinen puhdistaminen (siivoamisessa tulee käyttää lakaisemisen tai muun pölyttävän menetelmän sijaan esim. imuria) sopivien pesu- ja pukeutumistilojen järjestäminen työtilojen läheisyyteen opastus hyvään käsihygieniaan mahdollisten kontaminoituneiden alueiden rajaaminen ja merkitseminen varoituskyltein turvalliset säilytystilat ja jätteiden hävitys (suljetut ja merkityt jäteastiat) Juotoshuurujen poistaminen kohdepoistoilla vaatii huomattavasti suuremman sieppausnopeuden kuin monet muut huurut, sillä juottamisessa käytetään kaasuliekkiä ja siinä muodostuu voimakas konvektiovirtaus. Kaasuliekki voi levittää juotoshuurut liitoskohdasta viereisiin tiloihin aiheuttaen niiden kontaminoitumisen. Kohdepoistoja parempi epäpuhtauksien poistoteho saavutetaan vetokaappi-tyyppisellä ratkaisulla, jolla kaasuliekin ja konvektiovirtauksen aiheuttamat häiriöt voidaan hallita paremmin. Kohdepoistojen tehokkuutta voidaan arvioida aistinvaraisesti havainnoimalla juotoksessa muodostuvan näkyvän huurun kulkeutumista ilmavirtojen mukana. Henkilönsuojaimet Henkilönsuojaimia tulee käyttää erityisesti tilanteissa, joissa ei ole mahdollista käyttää teknisiä torjuntakeinoja ja joissa käytetään kadmiumia sisältäviä juotteita tai esim. juotetaan sinkkigalvanoitua terästä. Juotoksen puhdistamisessa käytettävien happokylpyjen aikana tulee käyttää käsineitä ja muovivisiiriä suojaamaan kasvoja ja ihoa mahdollisilta roiskeilta. Henkilönsuojaimet Henkilönsuojaimia tulee käyttää silloin, kun altistumista ei saada vähennettyä teknisin keinoin. Käytä kemikaaleille soveltuvaa suojavaatetusta: Soveltuvia suojakäsinemateriaaleja ovat butyyli- tai neopreenikumi. Kuumia laitteita käsiteltäessä on käytettävä kuumankestäviä käsineitä. Hengityksensuojaimena voi käyttää P3. Pitkäaikaisen tai voimakkaan altistuksen ollessa kyseessä voidaan käyttää raitisilmalaitetta. Uudet puhaltavat hengityksensuojaimet ovat käyttömukavuudeltaan sellaisia, että työntekijä voi käyttää niitä koko työpäivän. Happokylpyjen aikana muovivisiiri ja soveltuvat suojakäsineet. Oikean suojaintyypin lisäksi tulee kiinnittää huomiota niiden oikeaan käyttöön. Henkilönsuojaimet on huollettava säännöllisesti ja niiden suodattimet sekä suojakäsineet on vaihdettava uusiin riittävän usein. Likaantumisen välttämiseksi suojaimet tulee säilyttää erillään niille varatuissa tiloissa. Lisätietoa kullekin tuotteelle soveltuvista suojainmateriaaleista löytyy käyttöturvallisuustiedotteista. 8/10
9 Muut työympäristön vaaratekijät Työ voi olla ajoittain fyysisesti raskasta ja usein se suoritettaan hankalissa työasennoissa. Työympäristö on usein meluisa. Työssä esiintyy myös merkittäviä tapaturmavaaroja kaasuliekin kanssa työskenneltäessä. Kaasuliekin käyttö aiheuttaa ympärilleen myös palo- ja räjähdysriskin. Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla on merkityksellinen erityisesti osio kadmium. Valtionneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita tai ihosairauksia voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta. Huomioitavaa Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet/kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet. Kadmiumin ja sitä sisältävien tuotteiden käyttöä on rajoitettu VNp 1415/1992. Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Kemikaalikortit: kadmium, hopea, sinkkioksidi, nikkeli Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). HTP-arvot Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki (painossa) Kemiallisen altistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohjeet , Työterveyslaitos, Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos, Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveystarkastukset työterveyshuollossa, osa: kadmium (s ). Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki HSE information sheet, Engineering Sheet No 31: Cadmium in silver soldering or brazing. 9/10
10 The Brazing Book. Lucas-Milhaupt, Inc. A Handy & Harman Company. (vaatii rekisteröitymisen) Linnainmaa; Cobalt Exposure and its Health Effects in the Grinding of Hard-Metal and Stellite Blades. Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 56, Kuopio Valtioneuvoston päätös kadmiumia ja sen yhdisteitä sisältäviä tuotteita ja tarvikkeita koskevista kielloista ja rajoituksista 1415/1992 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 39. Kadmium. Sosiaali- Ja Terveysministeriö Työsuojeluosasto Tampere 2002 Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen kamat@ttl.fi Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: Päivitetty: /10
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä TERMINEN RUISKUTUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä TERMINEN RUISKUTUS Tiivistelmä Termisellä ruiskutuksella tarkoitetaan pinnoitusprosesseja, joissa pinnoitteen valmistamiseen
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA Tiivistelmä Hionnassa geometrisesti epämääräisellä terällä poistetaan hiottavan materiaalin pinnalta pieni.
LisätiedotKOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi
KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä PEHMEÄJUOTOS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä PEHMEÄJUOTOS Tiivistelmä Juottamisella tarkoitetaan metalliosien yhdistämistä metallisella sideaineella - juotteella - jonka
LisätiedotKÄÄMIEN HARTSIKYLLÄSTYS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KÄÄMIEN HARTSIKYLLÄSTYS Tiivistelmä Tämä tietokortti käsittelee staattoreiden, muuntajien ja muiden sähkölaitteiden käämien
LisätiedotMETALLIN RASVANPOISTO
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN RASVANPOISTO Tiivistelmä Metallin pinnalla oleva lika on poistettava ennen pinnoitusta. Orgaanisen lian poistamisen
LisätiedotMETALLIN HAPPOPEITTAUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HAPPOPEITTAUS Tiivistelmä Metallien peittauksella tarkoitetaan rasvanpoiston jälkeen pinnalle jäävien oksidien ja
LisätiedotPölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa
Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"
LisätiedotJuottaminen J O H D A N T O... D 1. 2. J u o k s u t t e e n v a l i n t a t a u l u k k o... D 1. 3
J O H D A N T O.......................................... D 1. 2 J u o k s u t t e e n v a l i n t a t a u l u k k o............... D 1. 3 I M P O W E L D, C H E M E T, F E L D E R j a S T E L L A - j
LisätiedotKemikaalit ja työ internetsivusto
Kemikaalit ja työ internetsivusto Sanni Uuksulainen sanni.uuksulainen@ttl.fi Esityksen rakenne Hankkeen tausta ja tavoite Valitut altisteet ja kirjoittajat Sivujen sisältö ja käyteyt lähteet Sivujen pääotsikot
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN LIIMAUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN LIIMAUS Tiivistelmä Metallin liimauksella tarkoitetaan metallien tai muiden materiaalien (esim. muovi, kumi, lasi)
LisätiedotTyöhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa
Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Monen ammatin edustajia, mm. kemistejä, insinöörejä, teknikkoja, biokemistejä, mikrobiologeja, toksikologeja sekä fyysikkoja Tiivis yhteistyö TTL:n laboratorioitten
LisätiedotKemikaalivaarojen arviointi
Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen
LisätiedotEnnekuin aloitat juottamisen:
Metallijuotos Yleistä Juottaminen eli juotto, on metallikappaleiden liitämistä toisiinsa sulattamalla niiden väliin metallia tai metalliseosta. Sulatettavan juotosmetallin, eli juotteen sulamislämpötilan
LisätiedotLEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä LEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ Tiivistelmä Hitsausta esiintyy laaja-alaisesti eri aloilla. Tyypillinen työympäristö on konepaja-,
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotSuojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa
JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
Lisätiedot2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä AUTOMAALAUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä AUTOMAALAUS Tiivistelmä Tässä tietokortissa automaalauksella tarkoitetaan autojen tai niiden osien maalausta osana ajoneuvojen
LisätiedotELEKTROLYYTTINEN PINNOITUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä ELEKTROLYYTTINEN PINNOITUS Tiivistelmä Esineiden pinnoitus metalleilla kuten nikkelillä, kromilla tai sinkillä voidaan tehdä
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM UNIMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen tai valmisteen tunnistetiedot Seos: 1.2. Aineen ja/tai valmisteen käyttö Metalliseos valmistukseen
LisätiedotVALIMOTYÖ: MALLIVEISTÄMÖT, HIEKANVALMISTUS, KEERNANTEKO, KAAVAUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMOTYÖ: MALLIVEISTÄMÖT, HIEKANVALMISTUS, KEERNANTEKO, KAAVAUS Tiivistelmä Tässä tietokortissa esitellään valimoprosessin
LisätiedotKiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille
Kiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille Sirpa Laitinen SIRKKU-hankkeen työpaja 9.5.2018, SYKE Kestävä ja turvallinen kiertotalous työntekijöille Millä kiertotalouteen liittyvillä toimialoilla
LisätiedotBLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ
BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM FORMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050926 Laadittu: 20050113 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen
LisätiedotTyöpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta
Hyvinvointia työstä Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Tomi Kanerva 6.11.2015 Työterveyslaitos Tomi Kanerva www.ttl.fi 2 Sisältö Työpaikkojen nanot Altistuminen ja sen arviointi
LisätiedotHUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTYÖT
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Tiivistelmä Kunnossapito- ja huoltotyöt ovat moninaisia. Samaan toiminta-alueeseen kuuluvat näiden
Lisätiedot91/155/EY - ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote
91/155/EY - ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 1 96SCRP15AGS84V KTT-no : 181873 V001.1 Viimeistelty, pvm.: 22.03.2007 Painatuspäivä: 22.08.2007 Kauppanimi: 96SCRP15AGS84V Suunniteltu
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 30 SuperClean 3 Päiväys: 2005-09-13
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM VANADIS 30 SuperClean 3 Päiväys: 20050913 Laadittu: 20050126 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM CALMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050913 Laadittu: 20050126 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM CALDIE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050913 Laadittu: 20050126 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen
LisätiedotTyövälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet
ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja
LisätiedotVALIMON SULATUS-, VALU-, TYHJENNYS-, PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMON SULATUS-, VALU-, TYHJENNYS-, PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT Tiivistelmä Tässä tietokortissa esitellään valimoprosessin
LisätiedotLainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit
HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,
LisätiedotRAE- JA HIEKKAPUHALLUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä RAE- JA HIEKKAPUHALLUS Tiivistelmä Raepuhallus on mekaaninen pintakäsittelymenetelmä, jota käytetään yleisesti konepajateollisuudessa
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotKEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)
Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka
LisätiedotLattian pinnoituksen työturvallisuusopas
Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta
LisätiedotSilmälasien korjaustyöt
Silmälasien korjaustyöt Metallijuotokset ja muovikehysten korjaaminen Kuvat: Niina Latvala 3/2006 Tekstilähde ja piirrokset: Korja T. & Pirilä K. 1996. Optometrian osaston työpajatöiden ohjekirja. Helsinki.
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM GRANE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen tai valmisteen tunnistetiedot Seos: 1.2. Aineen ja/tai valmisteen käyttö Metalliseos valmistukseen
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu ja -tärinä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 4 ISBN 952-00-1297-4 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy, Tampere 2003 Työpaikkamelu
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM ELMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050929 Laadittu: 20050126 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Suomen Työhygienian Seuran XXXVII koulutuspäivät, Moninainen työhygienia, 30.-31.1.2013 Kuopio Malliratkaisut esimerkki voimalaitosten huolto ja korjaustöihin erikoistyöhygieenikko
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote
Käyttöturvallisuustiedote EY:n asetuksen 1907/2006 mukaisesti Päiväys: 15-syys-2011*** Muutosnumero: 2*** 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Aineen tai valmisteen sekä Valmisteen
Lisätiedot1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT
Kauppanimi: Korrek Vanne ja esipesu (Wheel & Prewash) Päiväys: 19.10.2006 Edellinen päiväys: 20.03.2006 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ DB Castor oil liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja
LisätiedotIhoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015
Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotPENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone
Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: TORRBOLLEN, Fuktslukaren Käyttöalue: Kosteussulku Yritys: Säljtema AB Osoite: Låsbomsgatan 14 Postinumero/toimipaikka:
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Noudattaa EU direktiiviä 91/155/ ja sen korjattua muutosta 2001/58/ - Suomi Eco-Clin Des -20 Koodi 11086E Versio 1 Julkaisupäivä 11 Elokuu 2006 1. Kemikaalin ja sen valmistajan,
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NON-FLAMMABLE
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NONFLAMMABLE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1
LisätiedotDRYWITE FORMULA 3 TEKNISET TIEDOT
DRYWITE FORMULA 3 TEKNISET TIEDOT 1. TIETOJA AINEESTA / VALMISTEESTA JA YHTIÖSTÄ / JÄLLEENMYYJÄSTÄ TUOTTEEN NIMI: DRYWITE POTATO PREPARATION FORMULA 3 TUOTEKOODIT: DW3 1.5, DW3 6, DW3 25 VALMISTAJA: DRYWITE
Lisätiedot1.4 Hätäpuhelinnumero 1.4.1 Numero, nimi ja osoite (09) 471 977 Myrkytystietokeskus HUS, Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki
x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 03.04.2006 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin
Lisätiedot1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray
x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLINTYÖSTÖ. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLINTYÖSTÖ Tiivistelmä Tässä kortissa kuvataan metallin lastuavia työstömenetelmiä, joissa käytetään lastuamisnesteitä.
LisätiedotCT KIRJO BIO kirjopyykin pesujauhe
x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE x KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi CT
LisätiedotHyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 1 Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2 Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Messinkijuotteet COBRA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi Tuote ISO 17672 EN 1044 AWS A5.8-04 DIN 8513 Cu60Zn
LisätiedotSÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA
1 Länsi-Säkylän Teollisuusalue 1.9.2014 Ohjesääntö Länsi-Säkylän Teollisuusalueella työskenteleville LIITE 5 SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1. TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Ohjeen tarkoitus
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Search Bio Laundry Powder 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotJuottaminen. Juottaminen 121
Juottaminen Juottaminen 121 Juottaminen Juottamisessa liitetään kappaleita yhteen sulattamalla perusainetta matalammassa lämpötilassa sulavaa juotetta. Varsinaista seostumista ei näin ollen tapahdu. Tämä
LisätiedotHyvinvointia työstä. 4.11.2014 Arto Säämänen 0
Hyvinvointia työstä 0 HITSAUKSEN TURVALLISUUS Arto Säämänen 1 Terveyden ja turvallisuuden teemanumero 2 Hitsaustyö ja työhyvinvointi Työolosuhteet Työturvallisuus Fysikaaliset haittatekijät Melu Säteilyt
LisätiedotX KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE
X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 22.10.2002 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kemikaalin
LisätiedotTyöterveyslaitos Anneli Kangas
Hyvinvointia työstä Työsuojelupäällikön perustieto -Kemiallinen työhygienia Anneli Kangas Erikoistyöhygieenikko 043 824 1591 anneli.kangas@ttl.fi 16.1.2017 Työterveyslaitos Anneli Kangas www.ttl.fi 2 1
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotX KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE
X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 22.10.2002 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kemikaalin
Lisätiedot1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
Päiväys 12.1.2009 Edellinen päiväys 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Tunnuskoodi 300.134 1.2 Kemikaalin
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä Tunnistatko altistumisriskit?
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 27.4.2018 Tunnistatko altistumisriskit? Milja Koponen @miljakoponen Vaarojen tunnistaminen Tyypillisiä vaaratekijöitä työssä Työmenetelmistä tai -olosuhteista aiheutuvia
LisätiedotTyönantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä
Kemikaaliturvallisuus Työnantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä Tiina Lius 14.3.2017 Sisältö Kuka vastaa kemikaaliturvallisuudesta? Henkilönsuojainten valinta Kemikaalilainsäädännön muutokset
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001
LisätiedotKemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke
Kemialliset tekijät Toimenpiteet työpaikoilla Valtakunnallinen kemikaalihanke Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet
LisätiedotSisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella
Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Marja Tereska-Korhonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Ulla Riikonen 11.11.2015
LisätiedotVärimylly Kylmäpuristettu Pellavaöljy
1.1 Tuotetunniste: CAS: 8001-26-1 232-278-6 1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedot: info@gvk.fi www.gvk.fi Hätäpuhelinnumero: Vaaralliset aineosat: Tunnistetiedot Kemiallinen nimi luokitus
LisätiedotTyöturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013
Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI. AINEEN/SEOKSEN liuotin KÄYTTÖ Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka
LisätiedotMETALLIEN MUOVIPINNOITUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIEN MUOVIPINNOITUS Tiivistelmä Muovit ovat metallien pinnoitteina laajasti käytössä: astianpesukoneiden ja jääkaappien
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA
SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 04.05.2015 Reetta Orsila EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA
Lisätiedot1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT
Päiväys 04.06.2003 Edellinen päiväys 8.6.2000 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot
LisätiedotPENOSIL Standard Gunfoam
Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 2 Edellinen päiväys: 19.04.2011 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Kemikaalin kauppanimi: PENOSIL Premium Gunfoam Valmistaja: OÜ Krimelte
LisätiedotHenkilönsuojainten valinta ja käyttö
Henkilönsuojainten valinta ja käyttö Heli Koskinen Twitter: @desibeliheli Työnantaja On vastuussa: työturvallisuuslakiin perustuvasta riskinarvioinnista riskitasojen arviointi ja jäljelle jäävien riskien
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote
Käyttöturvallisuustiedote EY:n asetuksen 1907/2006 mukaisesti Päiväys: 25-marras-2008 Muutosnumero: 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Aineen tai valmisteen sekä Valmisteen
LisätiedotKemikaalialtisteet Turvallisuuden hallinta
Kemikaalialtisteet Turvallisuuden hallinta Työturvallisuuspäivän alueseminaari Perjantai 27.4.2018 Original Sokos Hotel Vaakuna Vaasa Heikki Aho, SK Protect Oy SK Protect Oy SK PROTECT OY on kotimainen
LisätiedotMETALLINTYÖSTÖNESTEET 2014 2015 TURVALLISUUDEN TARKASTUSLOMAKE - ARVIOINTIPERUSTEET
METALLINTYÖSTÖNESTEET 2014 2015 1/6 METALLINTYÖSTÖNESTEET 2014 2015 TURVALLISUUDEN TARKASTUSLOMAKE - ARVIOINTIPERUSTEET A. KEMIKAALITURVALLISUUDEN HALLINTAMENETTELYT Kemialliset tekijät 1. Onko työpaikalla
Lisätiedot(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote
(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 TTC-LF 15G RS SDB-nro : 181481 V002.0 Viimeistelty, pvm.: 22.06.2009 Painatuspäivä: 28.12.2011 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi JUS CU erikoisrasva Tunnuskoodi 1239-2701
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE. 547 Kaliumnitraatti Sivu 1 / 5 17.10.2006 Edellinen päiväys: 29.8.2005 4.0. 2.1.3 Pitoisuus
547 Kaliumnitraatti Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi Kaliumnitraatti 1.2 Kemikaalin
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
1. AINEEN TAI SEOIKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN liuotin KÄYTTÖ Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1(6) Syyskuu 2009 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1(6) 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kemikaalin tunnistustiedot: LITH-X Aineen ja/tai valmisteen käyttötarkoitus:
LisätiedotYmpäristöasioiden hoito yrityksessä
Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat
LisätiedotKEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI
1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN
Lisätiedot