TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkö- ja tietoliikennetekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ. UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkö- ja tietoliikennetekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ. UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto"

Transkriptio

1 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkö- ja tietoliikennetekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto Työn tekijä: Huy Tan Työn ohjaaja: Seppo Lehtimäki Työn valvoja: Seppo Lehtimäki Työ hyväksytty: Seppo Lehtimäki lehtori

2 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA INSINÖÖRITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Huy Tan Työn nimi: UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto Päivämäärä: Sivumäärä: 35 Koulutusohjelma: Sähkö- ja tietoliikennetekniikka Suuntautumisvaihtoehto: Tietoliikennetekniikka Työn ohjaaja: lehtori Seppo Lehtimäki Tässä insinöörityössä tutkittiin, miten 3G-verkon nopeutta voi hyödyntää langattomana modeemina etätyökäytössä laajakaistan korvaajana. Työssä on tutustuttu 3G-verkon, UMTS:n pakettikytkentäiseen datansiirtoon GPRS:ään ja sen käyttöön laajakaistan korvaajana. Työn tavoitteena oli selvittää, soveltuuko UMTS/GPRS liikkuvan työn käyttöön laajakaistan korvaajaksi. Työssä selvitettiin UMTS- ja GPRS-verkon arkkitehtuuri sekä merkinanto ja siirtoprotokollat. Sekä käytiin läpi, miten voidaan hyödyntää UMTS-päätelaitetta langattomana modeemina. Työssä mitattiin UMTS/GPRS:n nopeus käytännössä. Vertailun vuoksi mitattiin myös GSM-verkon EGPRS-palvelun nopeus. Mitattuja nopeuksia verrattiin laajakaistanopeuksiin, jotta saatiin hahmotettua UMTS/GPRS:n nopeus käytännössä. Työn tuloksena saatiin selville, mitä UMTS/GPRS:n käyttö maksaa ja mihin kohderyhmään käyttö soveltuu. UMTS/GPRS on hinnaltaan vielä kohtalaisen kallis peruskäyttäjälle. Yritysten käyttöön UMTS/GPRS on oivallinen tapa tehdä etätyötä, kun ajatellaan palvelun liikkuvuutta ja joustavuutta, sillä puhelinta voidaan käyttää normaalisti tiedonsiirron aikana. Avainsanat: 3G, UMTS, GPRS

3 HELSINKI POLYTECHNIC ABSTRACT Name: Huy Tan Title: UMTS packet switched data service Date: November 10, 2005 Number of pages: 35 Department: Information technology Study programme: Telecommunications Supervisor: Seppo Lehtimäki, Lecturer The purpose of this graduate study was to examine how it would be possible to benefit from the speed of the 3G network as wireless modem, which could replace wideband while working out of office. This study introduces the 3G network, UMTS packet switched data transfer - GPRS and how the use of GPRS could replace the wideband. The main objective in this study was to examine whether UMTS/GPRS would be suitable for replacing the wideband when the person is working out of office or is on the move most of the working time. In this study the architecture of UMTS and GPRS network and also the signs and the transfer protocols were defined. One aim was to study how the UMTS main device could be used as a wireless modem. Thus, measurements of the speed of UMTS/GPRS were carried out. For comparison, the speed of the GSM network's EGPRS service was measured. By comparing the results obtained with the speed of wideband it was possible to find out the UMTS/GPRS speed in practise. The results of this study indicate what the costs of using UMTS/GPRS are and also the segment group who would benefit from using this UMTS/GPRS feature. In general, using UMTS/GPRS is quite expensive for regular consumers. But as for company purposes, UMTS/GPRS is a very convenient way when working out of office since the service package is both mobile and flexible. Moreover, the phone is accessible also while transferring data or information. Key words: 3G, UMTS, GPRS

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS LYHENTEET JA KÄSITTEET 1 JOHDANTO 1 2 UMTS-TEKNIIKKA UMTS-arkkitehtuuri UMTS-verkko Runkoverkko Radioverkko Päätelaitteet 5 3 PAKETTIKYTKENTÄINEN TIEDONSIIRTO UMTS-VERKOSSA GPRS:n arkkitehtuuri ja verkkoelementit SGSN GPRS-operointisolmu GGSN GPRS-yhdyskäytäväsolmu PCU - paketinohjausyksikkö HLR/GR koti/gprs-rekisteri GPRS:n rajapinnat Verkkotekniikat ja siirtoprotokollat ATM - verkkotekniikka IP - siirtoprotokolla Siirtoyhteys Merkinantotasot 18 4 UMTS/GPRS:N KÄYTTÖÖNOTTO JA MITTAUKSET UMTS-operaattorit Suomessa UMTS:n kuuluvuus Suomessa UMTS:n käyttökustannukset 24

5 4.4 UMTS päätelaitteen käyttö modeemina Ohjelmien asennus Yhteysohjelman käyttö Mittaus Mittauspaikka Mittalaitteet Mittauksen toteutus ja tulokset UMTS:n ja laajakaistan vertailu 32 5 YHTEENVETO 33 VIITELUETTELO 34 LIITTEET LIITE 1 Soneran UMTS-kuuluvuuskartta

6 LYHENTEET JA KÄSITTEET 3G Third Generation. Kolmannen sukupolven matkapuhelintekniikka. 3GPP Third Generation Partnership Project. Usean standardointielimen muodostama ryhmittymä, joka määrittelee kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmää. 8-PSK 8-Phase Shift Keying. EDGE:n käyttämä modulointitekniikka. AAL ATM Adaption Layer. ATM:n kytkentäkerrosten määrittely. AN Access Network. Pääsyverkko. ARQ Automatic Repeat Request. Selektiivinen uudelleenlähetys. ATM Asychronous Transfer Mode. Verkkotekniikka. AuC Authentication Centre. Tunnistuskeskus. BEC Backward Error Correction. Virheenkorjaus. BSC Base Station Controller. Tukiasemaohjain (GSM). BSS Base Station Sub-system. Tukiasema GSM-vekko. BSSAP Base Station Sub-system Application Protocol. Protokolla, joka huolehtii esim. tilaajan tunnistamisesta. BTS Base Transceiver Station. Tukiasema (GSM). CBR Constant Bit Rate. Vakionopeuksinen bittinopeus. CDMA-2000 Code Division Multiple Access as specifield in IS Gtekniikka, joka on käytössä Amerikassa ja Aasiassa.

7 CDR Charging Data Record. Laskutus tikki. CGF Charging Gateway Function. Laskutustiedon keräystoiminto. CN Core Network. Runkoverkko. EDGE Enhanced Data rates for Global Evolution. GSM:n uudistettu modulointimenetelmä. EGPRS Enhaced GPRS. GPRS:n evoluutioversio. EIR Equipment Identity Register. Laitetunnistusrekisteri. ETSI The European Telecommunications Standards Institute. Euroopan telealan standardointijärjestö. FDD Frequency Division Duplex. Taajuusjakoinen dupleksi. FR Frame Relay. Verkkotekniikka. GFC General Flow Control. Vuonohjaus. GGSN Gateway GPRS support Node. GPRS-yhdyskäytäväsolmu. GMSC Gateway MSC. Kauttakulku keskus. GMSK Gaussian Minimum Shift Keying. GSM:n modulointimenetelmä. GPRS General Packet Radio Service. Pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu. GR GPRS Register. GPRS-rekisteri. GSM Global System for Mobile Communications. Toisen sukupolven matkapuhelintekniikka. GSN GPRS Support Node. GPRS-ylläpitosolmu.

8 GTP GPRS Tunnel Protocol. GPRS-tunnelointiprotokolla. HEC Header Error Control. Otsikkokentän virhekontrolli. HLR Home Location Register. Kotirekisteri. IMSI International Mobile Subscriber Identity. Kansainvälinen GSMtilaajatunniste. IMT-2000 International Mobile Telecommunications ITU:n määrittämä 3G-standardi. IP Internet Protocol. Internet protokolla. IPv4 Internet Protocol version 4. Internet protokolla versio 4. IPv6 Internet Protocol version 6. Internet protokolla versio 6. ITU International Telecommunications Union. Kansainvälinen telealan standardointiorganisaatio. L1 Layer 1. MTP:n ensimmäinen kerros. L2 Layer 2. MTP:n toinen kerros. MAC Medium Access Control. GSM:n uudelleenlähetyksestä huolehtiva kerros. MAP Mobile Application Protocol. Ohjelmistoprotokolla. ME Mobile Equipment. Matkapuhelin. MM Mobility Management. Liikkuvuuden hallinta. MS Mobile Station. Matkapuhelin (GSM).

9 MSC Mobile Switching Center. Matkapuhelinkeskus. MTP Message Transfer Part. Sanoman kuljetusosa. Node B UMTS-tukiasema. PCU Packet Control Unit. Paketinohjausyksikkö. PDN Packet Data Network. Pakettidataverkko. PDP Packet Data Protocol. Pakettidataprotokolla. PLMN Public Land Mobile Network. Matkapuhelinverkko. PPP Point-to-Point Protocol. Tietoliikenneprotokolla. QPSK Quadrative Phase-Shift Keying. Nelivaiheinen modulointitekniikka. RA Routing Area. Reititysalue. RANAP Radio Access Network Application Protocol. Radio pääsyverkon ohjelmistoprotokolla. RLC Radio Link Control. Radiotien suojausprotokolla. RNC Radio Network Controller. Radioverkko-ohjain. RNS Radio Network System. UMTS-radioverkkojärjestelmä. RRC Radio Resource Control. Radioresurssin hallinta. S Send. Lähetys. SCCP Signalling Connection and Control Part. Reititysprotokolla. SGSN Serving GPRS Support Node. GPRS-operointisolmu.

10 SIM Subscriber Identity Module. SIM-kortti. SM Session Management. Yhteyden hallintaan. SS7 Signaling System No. 7. Yhteiskanava merkinanto. STM Syncronous Transfer Mode. Piirikytkentäinen verkkotekniikka. TCAP Transactions Capabilities Application Part. MTP:n siirtopalvelu. TCP Transmission Control Protocol. Tietoliikenneprotokolla. TMSI Temporary Mobile Subscriber Information. Tilapäinen GSMtilaajatunniste. TRAU Transcoder/Rate Adapter Unit. Transkooderi- ja nopeudensovituslaitteisto. UDP User Datagram Protocol. Tietoliikenneprotokolla. UE User Equipment. UMTS-päätelaite. UMTS Universal Mobile Telephone System. Kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmä. USIM User Services Identity Module. UMTS:n käyttäjän tunniste- ja palvelutiedot sisältävä älykortti. UTRAN UMTS Terrestrial Radio Access Network. UMTS:n radioverkko. VBR Variable Bit Rate. Vaihtuvanopeuksinen bittinopeus. VC Virtual Channel. Virtuaalikanava. WAP Wireless Application Protocol. Langattoman viestinnän sovellusyhteyskäytäntö.

11 WCDMA Wideband Code Division Multiple Access. Laajakaistainen koodijakoinen monipääsytekniikka. VCI Virtual Channel Identifier. Virtuaalikanavan määritys. WLAN Wireless Local Area Network. Langaton lähiverkko. VLR Visitor Location Register. Vierailijarekisteri. VoIP Voice over IP. Äänen siirto IP-verkossa. VP Virtual Path. Virtuaalipolku. VPI Virtual Path Identifier. Virtuaalinen yhteystien määritys. X.25 Pakettivälitteinen protokolla. xdsl x Digital Subscriber Line. Tietoliikenneyhteys, jossa tavallisella puhelinlinjoilla siirretään tietoa käyttämällä puhetaajuuksia korkeampia taajuuksia.

12 1 1 JOHDANTO Tässä insinöörityössä perehdytään 3G-verkon (Third Generation), UMTS:n (Universal Mobile Telephone System), pakettikytkentäiseen tiedonsiirtoon GPRS:ään (General Packet Radio Service). 3G:llä tarkoitetaan kolmannen sukupolven matkapuhelintekniikkaa. Yleisiä 3G-tekniikoita ovat UMTS ja CDMA2000 (Code Division Multiple Access as specifield in IS-2000). Yleisesti Euroopassa ja Aasiassa on käytössä UMTS, Amerikassa ja Aasiassa CDMA2000. UMTS on ETSI:n (European Telecommunications Standards Institute) standardoima. Nykyään standardia ylläpitää 3GPP (3G Partnership Project). Tarkkaa määritelmää 3G:lle ei ole. Yleensä 3G:n ominaisuuksiin lasketaan nopea tiedonsiirto. Tiedonsiirtonopeus on jopa 2 Mbit/s, joka mahdollistaa äänen ja kuvan siirron matkapuhelinverkossa. Yrityskäyttöön 3G tuo mahdollisuuksia etätyön tekemiseen nopean tiedonsiirron ansiosta. 3Gverkko tukee samanaikaisesti puheen ja datan siirtoa. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedonsiirto ei katkea puhelun aikana. Käytännössä tämä mahdollistaa puhelimen modeemin käytön kannettavan tietokoneen kanssa esimerkiksi Bluetooth-yhteyden kautta. Tulevia palveluja, kuten videoneuvottelut, pikapuhelut ja VoIP-puhelut (Voice over IP), tullaan kehittämään 3G:n pohjalle. Sonera avasi Suomen ensimmäisen julkisen UMTS-verkon lokakuun 12. päivänä vuonna UMTS-TEKNIIKKA ITU (International Telecommunication Union) aloitti 3G-verkon määrittämisen ja nimesi sen IMT-2000:ksi (International Mobile Telecommunication 2000). Euroopan järjestelmästä, UMTS:tä, vastaa ETSI. Nykyään standardia ylläpitää 3GPP. UMTS käyttää radioverkkona WCDMAtekniikkaa (Wideband Code Division Multiple Access). [1, s ]

13 2 UMTS-spesifikaationumerointi noudattaa samaa periaatetta kuin alkuperäiset GSM-spesifikaatiot, eli järjestelmä on jaettu aihepiireittäin omiin numeroihinsa. Taulukossa 1 on lueteltu UMTS-spesifikaatioden aihealueet. UMTS:n spesifikaatiot löytyvät lähteestä [2]. Taulukko 1. UMTS-spesifikaationumerot [1, s. 302] Sarja Selitys 21 Määrityksiä ja vaatimuksia 22 Palvelunäkökohdat 23 Tekninen toteutus 24 Merkinantoprotokollat (tilaajalaite verkko) 25 UTRA (UMTS:n maanpäällinen radioverkko) 26 Koodekit 27 Data 28 Merkinantoprotokollat (radioverkko runkoverkko) 29 Merkinantoprotokollat (sisäinen ulkoinen verkko) 30 Työvaiheiden hallinta 31 SIM/USIM (tilaajan tunnistusmoduli) 32 Käyttö- ja kunnossapito 33 Turvallisuusnäkökohdat 34 Testispesifikaatiot 35 Suojausalgoritmit 2.1 UMTS-arkkitehtuuri UMTS-arkkitehtuuri perustuu kolmeen eri osaan, runkoverkkoon, (CN, Core Network), UMTS-radioverkkoon, (UTRAN, UMTS Terrestrial Radio Access Network) ja päätelaitteeseen, (UE, User Equipments). Runkoverkon ja radioverkon välinen rajapinta on I u. Radioverkon ja päätelaitteen välinen rajapinta U U. [1, s ]

14 3 Kuva 1. UMTS arkkitehtuuri [2, s. 12] 2.2 UMTS-verkko UMTS-verkko perustuu GSM 2+ (Global System for Mobile Communications) runkoverkon laajennukseen, johon lisätään UMTSradioverkkojärjestelmä (RNS, Radio Network system). Kuva 2. UMTS-verkko [3, s. 6] 2.3 Runkoverkko Runkoverkko jakautuu kahteen osaan, piirikytkentäiseen- ja pakettikytkentäiseen osaan. Piirikytkentäisiä elementtejä ovat matkapuhelinkeskus (MSC, Mobile Switching Center), Vierailijarekisteri (VLR, Visitor Location Register) sekä kauttakulkukeskus (GMSC, Gateway MSC). Pakettikytkentäisiä elementtejä ovat GPRS-operointisolmu (SGSN,

15 4 Serving GPRS Support Node) sekä GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN, Gateway GPRS Support Node). Yhteisiä osia ovat laitetunnusrekisteri (EIR, Equipment Identity Registery), kotirekisteri (HLR, Home Location Register), vierailijarekisteri (VLR, Visitor Location Registery) ja tunnistuskeskus (AuC, Authentication Centre). [4.] 2.4 Radioverkko UTRAN (UMTS Terrestrial Radio Access Network) UMTS radioverkko, koostuu kahdesta eri osasta, radioverkko-ohjaimesta (RNC, Radio Network Controller) ja UMTS-tukiasemista (Node B). Tukiasemat palvelevat yhtä tai useampaa solua. UMTS radioverkko-ohjain (RNC) korvaa GSM-verkon tukiasemaohjaimen (BSC, Base Station Controller) ja UMTS tukiasema (Node B) korvaa GSM-tukiaseman (BTS, Base Tranceiver Station). UMTSpääsyverkko (AN, Access Network) UMTS-radioverkkojärjestelmä (RNS) korvaa GSM:n tukiaseman BSS:n (Base Station Sub-system). [1, s ] Runkoverkon ja radioverkkojärjestelmän (CN-RNS) välillä on I U Ps- ja I U Csrajapinta. Radioverkko-ohjaimen ja tukiaseman (RNC-Node B) välillä on I ub - rajapinta. Kahden radioverkko-ohjaimen välinen (RNC-RNC) rajapinta on I ur. Kuva 3. UTRAN-arkkitehtuuri [2, s. 14] UMTS käyttää radioverkkona WCDMA-tekniikkaa, joka perustuu taajuusjakoiseen dupleksiin, FDD-moodiin (Frequency Division Duplex). UMTS:n verkko toimii Euroopassa seuraavilla taajuuksilla: MHz MHz (uplink) ja MHz MHz (downlink). [1, s 309.]

16 5 Taulukko 2. WCDMA:n tekniset ominaisuudet [6] Taajuus alue MHz MHz (uplink UE->BS) MHz MHz (downlink BS->UE) Vaadittava minimi taajuusalue Tx/Rx vaimenus Vastaanotin Datatyyppi Modulointi Chip nopeus Kanavan rasteri Kanavan bittinopeus Kehyksen pituus Slottien määrä / kehys 15 Chippien määrä / slot 2x5 Mhz MS:55 db, BS:80 db Rake Piiri- ja pakettikytkentäinen QPSK 3,84 Mcps 200 khz 5,76 Mbps 10 ms ( chips) 2560 chips 2.5 Päätelaitteet Jotta voidaan hyödyntää UMTS:n edut, pitää olla UMTS-yhteensopiva päätelaite (UE). Päätelaite sisältää UMTS-matkapuhelimen (ME, Mobile Equipment) ja siihen sopivan SIM-kortin (Subscriber Identity Module), USIM:in (User Services Identity Module). UMTS-päätelaite (UE) on yhteydessä radioverkko-järjestelmään (RNS:ään) U u -rajapinnalla. Kuva 4. Päätelaitteen ja radioverkon rajapinnat [5, s. 32]

17 6 3 PAKETTIKYTKENTÄINEN TIEDONSIIRTO UMTS-VERKOSSA Pakettikytkentäinen tiedonsiirto UMTS-verkossa perustuu GSM:n GPRStekniikkaan. Ero GSM-verkon GPRS-palveluun UMTS-verkossa on radioverkossa. UMTS-verkossa käytetään WCDMA-tekniikkaa, joka mahdollistaa samanaikaisesti puheen ja pakettikytkentäisen tiedonsiirron. UMTS-verkko toimii saumattomasti GSM-verkon kanssa. Kun mennään UMTS-kuuluvuusalueen ulkopuolelle, yhteys ei katkea, vaan kanava vaihtuu (hand over) hitaampaan GSM/GPRS- tai EDGE-yhteyteen. UMTS-päätelaite osaa siis käyttää sekä UMTS/GPRS:ää, perus-gprs:ää sekä EDGEä (Enhanced Data rates for Global Evolution). UMTS-verkossa tiedonsiirtonopeus voi olla jopa 2 Mbit/s, mutta operaattorit/päätelaitteet tukevat tällä hetkellä ( ) vain 384 kbit/s. GSM-verkossa on kahdentyyppisiä pakettikytkentäisiä tiedonsiirtotapoja: GPRS sekä EDGE. EDGEssä käytetään erilaista modulointitapaa, 8- PSK:ta. GPRS:n ja EDGE:n yhdistelmää kutsutaan nimellä EGPRS (Enhanced GPRS). GSM/GPRS-verkossa nopeus on jopa 171,2 kbit/s. EDGE-verkossa nopeus voi olla jopa 473,6 kbit/s käytettäessä kaikkia kahdeksaa aikaväliä ja kevyintä kanavankoodausta. [7.] Taulukko 3. Pakettikytkentäisen datan siirtonopeus ja modulointi

18 7 3.1 GPRS:n arkkitehtuuri ja verkkoelementit GPRS-arkkitehtuurin periaate tärkeimpien elementtien ja verkkokytkentöjen osalta on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. GPRS-arkkitehtuuri [7, s. 52] SGSN GPRS-operointisolmu GPRS-operointisolmu (SGSN) toimii samalla hierarkkisella tasolla kuin matkapuhelinkeskus (MSC) seuraten yksittäisten GPRS-päätelaitteiden sijaintia. GPRS-operointisolmu (SGSN) tietää päätelaitteen (UE:n) sijainnin solun tai reititysalueen tarkkuudella riippuen päätelaitteen liikkuvuuden hallintatilasta (MM, Mobility Management). GPRS-operointisolmu (SGSN) huolehtii myös käyttäjän tunnistamisesta ja suojaukseen liittyvistä toiminnoista. GPRS-yhteys on siten salattu päätelaitteen ja GPRSoperointisolmun (UE-SGSN) välillä. GPRS-operointisolmu (SGSN) huolehtii lisäksi verkkoon pääsystä. GPRS-operointisolmu (SGSN) kytkeytyy radioverkko-ohjaimessa (RNC:ssä) olevaan paketinohjausyksikköön (PCU:hun) Frame Relay -verkon kautta. GPRS-operointisolmu (SGSN) voidaan käytännössä myös integroida joko tukiasemaan (Node B) tai matkapuhelinkeskuksen (MSC:n) yhteyteen.

19 8 GPRS-operointisolmu (SGSN) voi lähettää käyttäjien paikkatiedon matkapuhelinkeskukseen (MSC) tai vierailijarekisterille (VLR:lle) optionaalisen Gs-rajapinnan kautta. GPRS-operointisolmu (SGSN) voi myös vastaanottaa kutsumerkinantoja matkapuhelinkeskuksen (MSC) tai vierailijarekisteriltä (VLR:ltä) saman Gs-rajapinnan kautta. Edellisten toimintojen lisäksi GPRS-operointisolmu (SGSN) -elementin kautta voidaan myös kerätä tarpeellista laskutustietoa GPRS-yhteyksistä, eli GPRS-operointisolmun (SGSN) kautta voidaan muodostaa laskutustikkejä (CDR, Charging Data Record). GPRS-järjestelmässä laskutetaan vain lähetetystä ja vastaanotetusta käyttäjän datasta, vaikka yhteys olisi loogisesti muodostettuna kauemminkin. Laskutustieto ohjataan CGFelementtiin (Charging Gateway Function) Ga-rajapinnan kautta, ja CGF:stä on edelleen yhteys laskutusjärjestelmään. Muita GPRS-operointisolmu (SGSN) -elementtiin liittyviä toimintoja ovat mm. pakettidatan kompressointi ja pakettien segmentointi ennen pakettiohjaus yksikölle (PCU:lle) ja UMTS-päätelaitteelle (UE:lle) lähettämistä. [7, s ] GGSN GPRS-yhdyskäytäväsolmu GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) mahdollistaa datansiirron ulkopuolisten dataverkkojen ja GPRS-verkon välillä. GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) on kytketty GPRS-operointisolmuun (SGSN:ään) IP-pohjaisen GPRSrunkoverkon kautta. Ulkopuolisille verkoille GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) näkyy käytännössä joko IP-verkon reitittimenä tai X.25-verkon solmuna. GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) on GSM- tai UMTS-verkon ja ulkopuolisen dataverkon rajapinnassa, ja sen toiminta verkon sisällä on täsmälleen sama sekä GSM:llä että UMTS:llä. GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) tietää UMTS-päätelaitteen (UE:n) sijainnin GPRS-operointisolmun (SGSN:n) tarkkuudella, kun UMTSpäätelaite (UE) ja GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) ovat valmiustilassa (standby), myös tilaajan vieraillessa muissa GPRS-verkoissa. Jos liikkuvuuden hallintatila on ready-tilassa, GPRS-operointisolmu (SGSN)

20 9 tietää UMTS-päätelaitteen (UE:n) sijainnin solun tarkkuudella. Vaikka GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) on periaatteessa tavanomaista kiinteän verkon reititintä vastaava elementti, GPRS:n ja kiinteän dataverkon välillä on merkittävä ero liikkuvuuden hallinnan suhteen. Siksi normaaleista reitittimistä poiketen GPRS-yhdyskäytävänsolmun (GGSN:n) on kyettävä reitittämään datayhteydet liikkuvassa ympäristössä. GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) tavallaan ankkuroi yhteyden sen alkuhetkestä lähtien. Se tarkoittaa sitä, että yhteys alkaa tietyn GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN:n) kautta, ja riippuen GPRS-tilaajan sijainnista ja liikkeistä GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) kykenee reitittämään yhteyden eri GPRS-operointisolmun (SGSN:ien) kautta saman datayhteyden aikana. Yhteen GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN) elementtiin voi olla kytkeytyneenä yksi tai useampi GPRS-operointisolmu (SGSN). Datapaketit GPRS-operointisolmun (SGSN:n) ja GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN:n) välillä tunneloidaan erityisellä GTP-protokollalla (GPRS Tunnelling Protocol), jolloin järjestelmä on hyvin joustava mm. mahdollisesti uusien GPRSjärjestelmään spesifioitavien protokollien suhteen. Kuten GPRS-operointisolmu (SGSN), myös GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) kykenee keräämään laskutukseen liittyvää informaatiota eli laskutustikkejä pakettidatayhteyksistä. Siten GPRS-yhdyskäytävästä (GGSN:stä) on sama Ga-rajapinta CGF-elementtiin kuin GPRSoperointisolmusta (SGSN:stä). Erona on se, että GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) pystyy keräämään erityisesti ulkopuolisiin dataverkkoihin liittyvää laskutustietoa. GPRS-operointisolmun (SGSN:n) ja GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN:n) toiminnot voidaan spesifikaatioiden mukaan yhdistää samaan fyysiseen elementtiin, tai ne voivat olla fyysisesti erillään toisistaan. GPRSoperointisolmu (SGSN) ja GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) voivat sisältää esimerkiksi IP- tai muun verkon reititystoimintoja, ja ne voidaan kytkeä IPpohjaisiin reitittimiin. Kun GPRS-operointisolmu (SGSN) ja GPRSyhdyskäytäväsolmu (GGSN) ovat eri verkoissa, ne voidaan yhdistää Gprajapinnan kautta. Gp-rajapinta vastaa toiminnoiltaan Gn-rajapintaa, mutta sen avulla voidaan lisäksi toteuttaa verkkojen välisen yhteyteen vaadittavat suojaustoimenpiteet.

21 10 Spesifikaatiot määrittävät lisäksi nk. laillisen myötäkuunteluominaisuuden viranomaistarkoituksiin, eli GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN:n) kautta on voitava tarvittaessa seurata sen läpi menevää dataliikennettä. Tämä toiminto liittyy viranomaismääritysten piiriin, ja kuten tavanomaisten puheluiden myötäkuunteluun niin kiinteässä kuin matkaviestinverkossa, myös GPRSliikenteen seuraamiseen viranomaisten taholta tarvitaan varsin painavia perusteita ja epäilyksiä mahdollisesta matkaviestinten käytöstä rikostarkoituksiin. [7, s ] PCU - paketinohjausyksikkö Paketinohjausyksikkö (PCU, Packet Control Unit) huolehtii UMTS:n radiojärjestelmän (UTRAN) ja GPRS-runkoverkon välisestä yhteydestä. Pakettiohjausyksikön (PCU:n) ja GPRS-verkon välinen yhteys on toteutettu ATM-tekniikalla (Asyncronous Tranfer Mode). PCU erottelee GPRS-paketit piirikytkentäisistä yhteyksistä ja lähettää ne SGSN-elementille Iu-rajapinnan kautta. Paketinohjausyksikkö (PCU) muodostaa nk. PCU-kehyksiä, jotka vastaavat TRAU-kehyksiä (Transcoder/Rate Adapter Unit) bittilukumäärältään ja kestoltaan. Siten PCU-kehyksessä on 320 bittiä, ja sen lähetysaika on 20 ms. UMTS:n radiojärjestelmä (UTRAN) pystyy yhtäläisen kehysrakenteen johdosta käsittelemään PCU-kehyksiä joustavalla tavalla. Sen lisäksi, että paketinohjausyksikkö (PCU) huolehtii datan asettelusta PCU-kehyksiin, paketinohjausyksikkö (PCU) myös huolehtii kaikista radiotoiminnallisuuteen liittyvistä seikoista GPRS-verkoissa. Pakettiohjausyksikön (PCU:n) tehtävinä ovat siten mm. GPRS-käyttäjien resurssien jako ja verkkoon pääsyn valvonta. [7. s. 55.]

22 HLR/GR koti-/gprs-rekisteri GPRS-rekisteri (GR, GPRS Register), sisältää GPRS-tilaaja- ja reititystiedot, jotka on yhdistetty tilaajan IMSI-kenttään (International Mobile Subscriber Identity). IMSI:llä voi olla useita GPRS-profiileja. GPRS-rekisteri (GR) on käytännössä yhdistetty kotirekisteriin (HLR:ään) lisäämällä siihen GPRSspesifisiä tietuekenttiä. Staattisia tilaajatietoja ovat mm. PDP-tyyppi (Packet Data Protocol Context), osoite, palvelun tasoluokka ja GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN:n) osoite. Dynaamisia tietoja ovat mm. GPRS-operointisolmun (SGSN:n) SS7- ja IPosoitteet, UMTS-päätelaitteen (UE:n) tavoitettavuutta osoittava lippu ja GPRS-yhdyskäytävasolmun (GGSN) lista. GPRS-operointisolmun (SGSN) osoitteet tarkastetaan reititysalueen (RA, Routing Area) päivityksen yhteydessä, ja GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN) listan päivitys tapahtuu GPRS-tilaajan tavoitettavuuden mukaan. Kotirekisteriin (HLR) / GPRS-rekisteriin (GR:ään) on määritetty kaksi rajapintaa: kotirekisteri / GPRS-rekisteri - GPRS-operointisolmun (HLR/GR - SGSN) välille Gr ja kotirekisteri / GPRS-rekisteri GPRSyhdyskäytäväsolmun (HLR / GR - GGSN) välille Gc. Molemmat rajapinnat käyttävät MAP-merkinantoa (Mobile Application Protocol). Gr on tarkoitettu lähinnä sijaintitietojen päivittämiseen, eli kotirekisterin/gprs-rekisterin (HLR/GR:n) dynaamisessa tietokannassa on käytettävissä tieto GPRSoperointisolmusta (SGSN:stä). Gc on optionaalinen, ja sen toiminteet voidaan toteuttaa SGSN:n avulla. Gc:tä käytetään PDP-sisällön luomiseen silloin, kun tilaaja on saamassa paketin, mutta PDP-sisältöä ei ole vielä luotu. GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) kysyy tällöin kotirekisteriltä/gprsrekisteriltä (HLR/GR:ltä) palvelevan GPRS-operointisolmun (SGSN:n) osoitetta käyttäen IMSI:ä hakuavaimena. [7, s ] 3.2 GPRS:n rajapinnat Jokaisella GPRS-PLMN-verkolla (Public Land Mobile Network) on kahdenlaisia pääsypisteitä. Uu eli radiorajapinta on rajapinta päätelaitteen ja verkon välillä, sekä R (Receiver) tai S (Send) viestien lähetyksen ja vastaanoton referenssipisteinä.

23 12 Kuva 6. GPRS:n pääsyrajapinnat ja referenssipisteet [7, s. 57] GPRS-verkkojen välillä on Gp-rajapinta, jonka kautta kaksi erillistä ja riippumatonta GPRS-verkkoa lähettävät viestejä toisilleen. GPRS-verkon ja kiinteän pakettidataverkon, PDN:n (Packet Data Network), välissä on Girajapinta. GPRS-palvelu kytkeytyy loogisesti UMTS/GSM-järjestelmään kahden lisäverkkokokonaisuuden kautta: GPRS-ylläpitosolmun (GSN, GPRS Support Node) ja GPRS-rekisterin avulla. Kuvassa 7 on esitetty loogisen arkkitehtuurin periaate rajapinnoista. Kuva 7. GPRS:n looginen arkkitehtuuri. Katkoviiva tarkoittaa merkinantoyhteyttä, ja yhtenäinen viiva merkinanto- ja datayhteyttä [7, s. 57]

24 13 Kuvassa nähdään myös, että GPRS on määritetty toimimaan sekä UMTSettä GSM-radioverkkojen kanssa. Tämä ominaisuus tarkoittaa, että käyttäjällä on aina vähintään GSM/GPRS-datasiirtomahdollisuus, jos ei ole UMTS-kuuluvuutta. Heti kun käyttäjä siirtyy UMTS peittoalueelle ja resursseja riittää, yhteys vaihtuu nopeamman bittinopeuden mahdollistavaan UMTS-verkkoon. 3.3 verkkotekniikat ja siirtoprotokollat UMTS/GPRS:ssä käytetään ATM:ää verkkotekniikkana. Protokollina UMTS/GPRS käyttää IP- ja X.25-protokollaa ATM - verkkotekniikka ATM on verkkotekniikka, joka voi käyttää verkkoresursseja hyväksi dynaamisesti. ATM on evoluutioversio STM-tekniikasta (Syncronous Transfer Mode), joka soveltuu piirikytkentäiseen yhteyksiin. ATM taas soveltuu pituudeltaan ja viiveiltään vaihtelevien datapakettien siirtämiseen. ATM sijaitsee UMTS:n runkoverkossa. ATM perustuu datapaketteihin eli nk. soluihin, joiden koko on 53 oktektia. Kuva 8. ATM-solun kentät [7, s. 81]

25 14 Solu muodostuu viiden oktetin pituisesta otsikkokentästä ja 48 oktetin pituisesta informaatiokentästä. Yksi oktetti vastaa kahdeksaa bittiä. GFC (General Flow Control) tarkoittaa vuonohjausta, VPI (Virtual Path Identifier) virtuaalisten yhteyksien määritystä, VCI (Virtual Channel Identifier) virtuaalisen kanavan määritystä, CLP (Cell Loss Priority) pakettien katoamisprioriteettia ja HEC (Header Error Control) otsikkokentän virhekontrollia. PTI tarkoittaa XYZ-tiedon tyyppiä, jossa X=1 tarkoittaa käyttäjätietoa, Y=1 tarkoittaa estoa ja Z on käyttäjien välinen bitti. ATM:ssä on käytössä kytkentäkerroksen määrittely, josta käytetään nimitystä AAL (ATM Adaptation Layer). ATM:n kerrosrakenteessa alimpana on fyysinen kerros, toisena on ATM-kerros, ja sen päällä on AAL. AAL:n avulla voidaan ATM-soluihin mahduttaa monia erityyppisiä lähetteitä. AAL:ssä on tällä hetkellä määritettynä viisi alitasoa, joista käytetään nimitystä AAL1 AAL5. Kukin niistä soveltuu oman tyyppinsä mukaiseen toimintaympäristöön. AAL1 soveltuu vakionopeuksiseen (CBR, Constant Bit Rate), piirikytkentäiseen yhteydelliseen datansiirtoon. AAL2 on tarkoitettu esimerkiksi alhaisen bittinopeuden videokuvan siirtoon ja on luonteeltaan vaihtuvanopeuksiseen (VBR, Variable Bit Rate), yhteydelliseen datansiirtoon sopiva. AAL3 ja AAL4 eli AAL3/4 sopii esimerkiksi FR-tyyppiseen (Frame Relay) liikennöintiin joko yhteydellisesti tai yhteydettömästi. Tehokkain versio on AAL5, joka soveltuu käytettäväksi esimerkiksi nopeiden lähiverkkojen kanssa. Taulukossa 4 on eritelty AAL-tasot ja esimerkit soveltuvista verkoista. [7, s ] Taulukko 4. ATM-tasot [7, s. 82]

26 15 AAL:n alla oleva ATM-kerros huolehtii mm. vuonohjauksesta ja virheenkorjauksesta. ATM-kerros huolehtii myös yhteyksien luonnista virtuaalipolkujen (VP, Virtual Path), ja virtuaalikanavien (VC, Virtual Channel), avulla. Fyysisessä ATM-kanavassa voi olla yksi tai useimpia virtuaalipolkuja, ja niiden sisällä voi olla yksi tai useampia virtuaalikanavia. Kuva 9. Fyysinen ATM-kanava [7, s.83] IP - siirtoprotokolla Internet-protokolla, IP (Internet Protocol) on suunniteltu pakettikytkentäisen dataverkkojen yhteyskäytännöksi. Alkuperäinen IP on määritelty vuonna 1981, ja se on perusta Internetin yhteyksille. IP soveltuu käytännössä minkä tahansa pakettiverkon ratkaisuksi aina pienikapasiteettisesta lähiverkosta ATM-verkkoon. IP-pakettien pituus ei ole kiinteä, joten reitillä lähettäjän ja vastaanottajan välillä voi olla useita erityyppisiä ja vaihtelevan kapasiteetin verkkoja. Paketit voidaan katkoa ja koostaa uudelleen. IP ei kuitenkaan takaa millään tavoin pakettien perille menon luotettavuutta, vuonohjausta tai pakettien järjestystä. IP on siten nk. parhaan yrityksen menetelmä datapakettien siirtoon. Siksi puhtaan IP:n päällä on käytettävä muuta mm. virheenkorjauksesta huolehtivaa protokollaa. Yleisimmät protokollat IP:n päällä ovat TCP (Transmission Control Protocol) virheenkorjausta tarvitseville sovelluksille ja UDP (User Datagram Protocol) niille sovelluksille, jotka huolehtivat itse virheenkorjauksesta.

TVP 2003 - Kevätkurssi

TVP 2003 - Kevätkurssi TVP 2003 - Kevätkurssi Wireless networks Otto Alhava otto.alhava@ericsson.fi Luento 7: osat! Soveltava osa:! ADSL, ATM ja IP: pääsyverkko! VPN-ratkaisut: ATM, FR, Ethernet, IP (MPLS)! Opimme uutta:! Mobiiliverkot

Lisätiedot

Mobiiliverkot. Kirja sivut 533-572

Mobiiliverkot. Kirja sivut 533-572 Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Historia Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Teknillinen Korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Marko Kotilainen Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Espoo 14.1.2003 Valvoja: Prof. Sven-Gustav

Lisätiedot

TUTKIMUS MOBIILILAAJAKAISTAN KÄYTTÄJISTÄ

TUTKIMUS MOBIILILAAJAKAISTAN KÄYTTÄJISTÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ÅBO YRKESHÖGSKOLA Markus Kuusimäki TUTKIMUS MOBIILILAAJAKAISTAN KÄYTTÄJISTÄ Opinnäytetyö Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tammikuu 2010 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Bioalat

Lisätiedot

MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS

MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS Mika Järvinen Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Soluverkot. Jukka K. Nurminen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Soluverkot. Jukka K. Nurminen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Soluverkot Jukka K. Nurminen T10.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Viime luennolla Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros, haetaan vastausta kysymykseen: Miten bitteinä oleva tieto siirtyy

Lisätiedot

Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle HSCSD HSCSD HSCSD => =>

Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle HSCSD HSCSD HSCSD => => 305 306 Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle 2G+ ja 2½G perustuivat GSM-verkon kehittämiseen seuraavin ratkaisuin: (High Speed Circuit Switched Data) eli nopea piirikytkentäinen datasiirto (2G+). GPRS (General

Lisätiedot

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Seppo Moilanen Matkapuhelinverkot, 3G Avainkysymyksiä: Miten 3g (WCDMA/UMTS) verkko / ilmarajapinta eroaa 2G:stä (GSM:stä)? Mitä etua 3g:stä on operaattoreille? Mitä

Lisätiedot

Televerkko, GSM-verkko. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Televerkko, GSM-verkko. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Televerkko, GSM-verkko Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Televerkko (PSTN) 2. Matkapuhelinverkko GSM, EDGE, UMTS Kalvot perustuvat

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ 3G-LABORATORIOVERKON RAKENTAMINEN JA RAJAPINTAMITTAUSTEN ANALYSOINTI Työn tekijä: Jarno Toivio Työn valvoja: Seppo Lehtimäki

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko TTKK, MuIticast Oy Terveydenhuollon ATK-päivät Oulu, hotelli Vaakuna 16-17.5.1994 Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko Mika Uusitalo Mika.Uusitalo@cc.tut.fi 931 / 3162429 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Perttu Lehtimäki. Matkapuhelinverkkojen datasiirto ja siirtonopeuteen vaikuttavat tekijät

Perttu Lehtimäki. Matkapuhelinverkkojen datasiirto ja siirtonopeuteen vaikuttavat tekijät Perttu Lehtimäki Matkapuhelinverkkojen datasiirto ja siirtonopeuteen vaikuttavat tekijät Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Insinöörityö 7.11.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Tulevaisuuden langattomat järjestelmät. Jukka K. Nurminen

Tulevaisuuden langattomat järjestelmät. Jukka K. Nurminen Tulevaisuuden langattomat järjestelmät Jukka K. Nurminen Edellisellä kerralla Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät Puhelun kytkeminen, Signalointiverkko

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Motorola Phone Tools. Pikaopas

Motorola Phone Tools. Pikaopas Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...

Lisätiedot

MATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE

MATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE MATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE Tomi Kullas Olli Smedberg Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Elisa Uutiset. Touko/kesäkuu 2008. Tekee sen helpoksi.

Elisa Uutiset. Touko/kesäkuu 2008. Tekee sen helpoksi. Elisa Uutiset Touko/kesäkuu 2008 Tekee sen helpoksi. Elisalla Suomen paras 3G-verkko Tuoreen kuuluvuusselvityksen mukaan Elisalla on Suomen paras 3G-verkko. Riippumaton tutkimus osoittaa Elisan olevan

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

mobile PhoneTools Käyttöopas

mobile PhoneTools Käyttöopas mobile PhoneTools Käyttöopas Sisältö Vaatimukset...2 Ennen asennusta...3 Asentaminen - mobile PhoneTools...4 Matkapuhelimen asennus ja määritys...5 Online-rekisteröinti...7 Asennuksen poistaminen - mobile

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA

Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA Tietotekniikan koulutusohjelma 2014 RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN

Lisätiedot

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja Hyväksyntä CE 0682 Sisältö Tekniset vaatimukset GPRS-toiminnolle...2 Tuetut käyttöjärjestelmät Windows 98SE, Me, 2000, Xp...2 Myyntipakkauksen sisältö...2 Vaatimukset tietokoneelle,

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ

TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon

Lisätiedot

TeleWell TW-3G+ USB / EXPRESS. HSDPA / 3G (UMTS) / EDGE / GPRS -modeemi ASENNUSOHJE

TeleWell TW-3G+ USB / EXPRESS. HSDPA / 3G (UMTS) / EDGE / GPRS -modeemi ASENNUSOHJE TeleWell TW-3G+ USB / EXPRESS HSDPA / 3G (UMTS) / EDGE / GPRS -modeemi ASENNUSOHJE Copyright Telewell Oy SISÄLTÖ 1. Modeemin kuvaus... 3 1.1. Tiedonsiirto-ominaisuudet... 3 1.3. Järjestelmävaatimukset...

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Tekninen Tuki. Access Point asennusohje

Tekninen Tuki. Access Point asennusohje Access Point asennusohje Langattoman signaalin kantoaluetta on kätevä laajentaa Access Pointia ja ns. siltausta käyttämällä. Access Pointin pohjassa on WAN MAC Address (MAC osoite). Kirjoita tämä ylös

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

3G:n rakenne ja tietoturva

3G:n rakenne ja tietoturva Antti Tuominen 3G:n rakenne ja tietoturva Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 25.5.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Antti Tuominen 3G:n

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Toni Pekkanen VOLTE Tietotekniikan koulutusohjelma 2015

Toni Pekkanen VOLTE Tietotekniikan koulutusohjelma 2015 Toni Pekkanen VOLTE Tietotekniikan koulutusohjelma 2015 VOLTE Pekkanen, Toni Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2015 Ohjaaja: Aromaa Juha, DI Sivumäärä: 48 Liitteitä:

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

3GPP LONG TERM EVOLUTION

3GPP LONG TERM EVOLUTION 3GPP LONG TERM EVOLUTION Ville Vartiamäki Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Esipuhe Sisällysluettelo... 4 Lyhenteet... 5. 1.1 Tausta... 8 1.2 Tavoitteet... 8 1.3 Tutkimusmenetelmät... 8 1.4 Määritelmiä... 8

Esipuhe Sisällysluettelo... 4 Lyhenteet... 5. 1.1 Tausta... 8 1.2 Tavoitteet... 8 1.3 Tutkimusmenetelmät... 8 1.4 Määritelmiä... 8 4,QWHUQHWRSHUDDWWRULWVLVlOO QYlOLWWlMLQlPDWNDSXKHOLQYHUNRLVVD 6LVlOO\V Esipuhe Sisällysluettelo... 4 Lyhenteet... 5 -RKGDQWR 1.1 Tausta... 8 1.2 Tavoitteet... 8 1.3 Tutkimusmenetelmät... 8 1.4 Määritelmiä...

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 Vasteaika... 4 2.4 IP- osoitteet...

Lisätiedot

ETÄHALLINTA 3G-REITITTIMELLÄ

ETÄHALLINTA 3G-REITITTIMELLÄ ETÄHALLINTA 3G-REITITTIMELLÄ LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Syksy 2011 Sakari Nikander Lahden ammattikorkeakoulu Tietotekniikka NIKANDER, SAKARI:

Lisätiedot

S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96

S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96 S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96 Short Message Services (SMS) liikenteenhallinta Peter Rostas Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto 42690u tel:040-5150515 Peter.Rostas@hut.fi TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

MATKAVIESTINTÄJÄRJESTELMÄT HARJOITUSTYÖ: MATKAPUHELINVERKKOJEN MITTAUKSIA

MATKAVIESTINTÄJÄRJESTELMÄT HARJOITUSTYÖ: MATKAPUHELINVERKKOJEN MITTAUKSIA MATKAVIESTINTÄJÄRJESTELMÄT HARJOITUSTYÖ: MATKAPUHELINVERKKOJEN MITTAUKSIA Mika Oja 1684904 mioja@mail.student.oulu.fi Jarno Herranen 1767546 jherrane@mail.student.oulu.fi TYÖN YLEISKUVA JA JOHDANTO Tutkimuksessa

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen kehitys ja verkkojen kapasiteetin muuttuminen

Mobiiliverkkojen kehitys ja verkkojen kapasiteetin muuttuminen Knuutti Lehtinen Mobiiliverkkojen kehitys ja verkkojen kapasiteetin muuttuminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Koulutusohjelman nimi Insinöörityö 20.4.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

SG550. Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset

SG550. Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset SG550 Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset Tuupakantie 3, 01740 1 FSM Tekninen tuki 0600 16160 Ensimmäiseksi: Valitse riistakameraan liittymä operaattorilta MMS ja/tai GPRS(data) ominaisuuksilla. Muistathan,

Lisätiedot

Asennus Windows XP ja Vista -käyttöjärjestelmiin

Asennus Windows XP ja Vista -käyttöjärjestelmiin LW056V2 Langaton Sweex LAN-korttiväyläsovitin 54 Mbps Johdanto Älä altista langatonta Sweex LAN-korttiväylän sovitinta 54 Mbps äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä.

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt xx päivänä xxkuuta 2007 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2

Lisätiedot

Historia. Mobiiliverkot. GSM:n arkkitehtuuri. Mobiiliverkon periaate. Tukiasemajärjestelmä. Keskusjärjestelmä. Kirja sivut 533-572

Historia. Mobiiliverkot. GSM:n arkkitehtuuri. Mobiiliverkon periaate. Tukiasemajärjestelmä. Keskusjärjestelmä. Kirja sivut 533-572 Historia Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)

Lisätiedot

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0)

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0) TW-LTE 4G/3G USB-modeemi (USB 2.0) Tiedonsiirtonopeus: 100 Mbps/50 Mbps LTE: 1800/2100/2600 MHz GSM/GPRS/EDGE: 850/900/1800/1900 MHz UMTS: 900/2100 MHz Pikaohje (Finnish) CE Käyttöönotto- ohje SIM- kortin

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN SISÄKUULUVUUDESTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN SISÄKUULUVUUDESTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN SISÄKUULUVUUDESTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 MITTAUSPAIKAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Diplomityöseminaariesitys 13.11.2007 Markku Laasonen 1 Aihe Aihe: Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Valvoja:

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

Matkapuhelinverkon kuuluvuuden parantaminen peittoalueen reunalla

Matkapuhelinverkon kuuluvuuden parantaminen peittoalueen reunalla Juho Palolahti Matkapuhelinverkon kuuluvuuden parantaminen peittoalueen reunalla Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Insinöörityö 4.5.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

ELISAN 4G-VERKOT. Antti Impiö. Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka

ELISAN 4G-VERKOT. Antti Impiö. Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ELISAN 4G-VERKOT Antti Impiö Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ANTTI IMPIÖ: Elisan 4G-verkot

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Jukka Valkama LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTOVERKKOJEN ANALYYSI KENTTÄTYÖSSÄ

Jukka Valkama LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTOVERKKOJEN ANALYYSI KENTTÄTYÖSSÄ Jukka Valkama LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTOVERKKOJEN ANALYYSI KENTTÄTYÖSSÄ LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTOVERKKOJEN ANALYYSI KENTTÄTYÖSSÄ Jukka Valkama Opinnäytetyö Kevät 2014 Tietotekniikan koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

DNA Prepaid WLAN Mokkula

DNA Prepaid WLAN Mokkula DNA Prepaid WLAN Mokkula Mokkula käyttää normaalikokoista / suurempaa SIM-korttia. Irrota SIM-kortti kokonaisena ja laita se Mokkulaan alla olevan kuvan mukaisesti. Jos irrotat vahingossa pienemmän SIM-kortin,

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

2. PPPoE YHTEYDEN POISTAMINEN BAANA-CLIENT Windows 2000 / XP

2. PPPoE YHTEYDEN POISTAMINEN BAANA-CLIENT Windows 2000 / XP DHCP-käyttöönotto 1 1. YLEISTÄ...2 2. PPPoE YHTEYDEN POISTAMINEN BAANA-CLIENT Windows 2000 / XP...2 3. PPPoE YHTEYDEN POISTAMINEN - RAS PPPoE Windows 2000 / XP...4 4. PPPoE YHTEYDEN POISTAMINEN Windows

Lisätiedot

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon opastavaan ohjeeseen! Tämän

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000. Uudet langattomat tekniikat. professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu

TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000. Uudet langattomat tekniikat. professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000 Uudet langattomat tekniikat professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu Tampereen teknilnen korkeakoulu

Lisätiedot

ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE

ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE 2 ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE... 3 KAAPELEIDEN KYTKENNÄT...3 ASETUKSET JA KONFIGUROINTI...4 TIETOKONEEN ASETUKSET...4 HM410:N KONFIGUROINTI...4 CONFIGURATION WIZARD... 6 Reititetty

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot