TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkö- ja tietoliikennetekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ. UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkö- ja tietoliikennetekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ. UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto"

Transkriptio

1 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkö- ja tietoliikennetekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto Työn tekijä: Huy Tan Työn ohjaaja: Seppo Lehtimäki Työn valvoja: Seppo Lehtimäki Työ hyväksytty: Seppo Lehtimäki lehtori

2 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA INSINÖÖRITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Huy Tan Työn nimi: UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto Päivämäärä: Sivumäärä: 35 Koulutusohjelma: Sähkö- ja tietoliikennetekniikka Suuntautumisvaihtoehto: Tietoliikennetekniikka Työn ohjaaja: lehtori Seppo Lehtimäki Tässä insinöörityössä tutkittiin, miten 3G-verkon nopeutta voi hyödyntää langattomana modeemina etätyökäytössä laajakaistan korvaajana. Työssä on tutustuttu 3G-verkon, UMTS:n pakettikytkentäiseen datansiirtoon GPRS:ään ja sen käyttöön laajakaistan korvaajana. Työn tavoitteena oli selvittää, soveltuuko UMTS/GPRS liikkuvan työn käyttöön laajakaistan korvaajaksi. Työssä selvitettiin UMTS- ja GPRS-verkon arkkitehtuuri sekä merkinanto ja siirtoprotokollat. Sekä käytiin läpi, miten voidaan hyödyntää UMTS-päätelaitetta langattomana modeemina. Työssä mitattiin UMTS/GPRS:n nopeus käytännössä. Vertailun vuoksi mitattiin myös GSM-verkon EGPRS-palvelun nopeus. Mitattuja nopeuksia verrattiin laajakaistanopeuksiin, jotta saatiin hahmotettua UMTS/GPRS:n nopeus käytännössä. Työn tuloksena saatiin selville, mitä UMTS/GPRS:n käyttö maksaa ja mihin kohderyhmään käyttö soveltuu. UMTS/GPRS on hinnaltaan vielä kohtalaisen kallis peruskäyttäjälle. Yritysten käyttöön UMTS/GPRS on oivallinen tapa tehdä etätyötä, kun ajatellaan palvelun liikkuvuutta ja joustavuutta, sillä puhelinta voidaan käyttää normaalisti tiedonsiirron aikana. Avainsanat: 3G, UMTS, GPRS

3 HELSINKI POLYTECHNIC ABSTRACT Name: Huy Tan Title: UMTS packet switched data service Date: November 10, 2005 Number of pages: 35 Department: Information technology Study programme: Telecommunications Supervisor: Seppo Lehtimäki, Lecturer The purpose of this graduate study was to examine how it would be possible to benefit from the speed of the 3G network as wireless modem, which could replace wideband while working out of office. This study introduces the 3G network, UMTS packet switched data transfer - GPRS and how the use of GPRS could replace the wideband. The main objective in this study was to examine whether UMTS/GPRS would be suitable for replacing the wideband when the person is working out of office or is on the move most of the working time. In this study the architecture of UMTS and GPRS network and also the signs and the transfer protocols were defined. One aim was to study how the UMTS main device could be used as a wireless modem. Thus, measurements of the speed of UMTS/GPRS were carried out. For comparison, the speed of the GSM network's EGPRS service was measured. By comparing the results obtained with the speed of wideband it was possible to find out the UMTS/GPRS speed in practise. The results of this study indicate what the costs of using UMTS/GPRS are and also the segment group who would benefit from using this UMTS/GPRS feature. In general, using UMTS/GPRS is quite expensive for regular consumers. But as for company purposes, UMTS/GPRS is a very convenient way when working out of office since the service package is both mobile and flexible. Moreover, the phone is accessible also while transferring data or information. Key words: 3G, UMTS, GPRS

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS LYHENTEET JA KÄSITTEET 1 JOHDANTO 1 2 UMTS-TEKNIIKKA UMTS-arkkitehtuuri UMTS-verkko Runkoverkko Radioverkko Päätelaitteet 5 3 PAKETTIKYTKENTÄINEN TIEDONSIIRTO UMTS-VERKOSSA GPRS:n arkkitehtuuri ja verkkoelementit SGSN GPRS-operointisolmu GGSN GPRS-yhdyskäytäväsolmu PCU - paketinohjausyksikkö HLR/GR koti/gprs-rekisteri GPRS:n rajapinnat Verkkotekniikat ja siirtoprotokollat ATM - verkkotekniikka IP - siirtoprotokolla Siirtoyhteys Merkinantotasot 18 4 UMTS/GPRS:N KÄYTTÖÖNOTTO JA MITTAUKSET UMTS-operaattorit Suomessa UMTS:n kuuluvuus Suomessa UMTS:n käyttökustannukset 24

5 4.4 UMTS päätelaitteen käyttö modeemina Ohjelmien asennus Yhteysohjelman käyttö Mittaus Mittauspaikka Mittalaitteet Mittauksen toteutus ja tulokset UMTS:n ja laajakaistan vertailu 32 5 YHTEENVETO 33 VIITELUETTELO 34 LIITTEET LIITE 1 Soneran UMTS-kuuluvuuskartta

6 LYHENTEET JA KÄSITTEET 3G Third Generation. Kolmannen sukupolven matkapuhelintekniikka. 3GPP Third Generation Partnership Project. Usean standardointielimen muodostama ryhmittymä, joka määrittelee kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmää. 8-PSK 8-Phase Shift Keying. EDGE:n käyttämä modulointitekniikka. AAL ATM Adaption Layer. ATM:n kytkentäkerrosten määrittely. AN Access Network. Pääsyverkko. ARQ Automatic Repeat Request. Selektiivinen uudelleenlähetys. ATM Asychronous Transfer Mode. Verkkotekniikka. AuC Authentication Centre. Tunnistuskeskus. BEC Backward Error Correction. Virheenkorjaus. BSC Base Station Controller. Tukiasemaohjain (GSM). BSS Base Station Sub-system. Tukiasema GSM-vekko. BSSAP Base Station Sub-system Application Protocol. Protokolla, joka huolehtii esim. tilaajan tunnistamisesta. BTS Base Transceiver Station. Tukiasema (GSM). CBR Constant Bit Rate. Vakionopeuksinen bittinopeus. CDMA-2000 Code Division Multiple Access as specifield in IS Gtekniikka, joka on käytössä Amerikassa ja Aasiassa.

7 CDR Charging Data Record. Laskutus tikki. CGF Charging Gateway Function. Laskutustiedon keräystoiminto. CN Core Network. Runkoverkko. EDGE Enhanced Data rates for Global Evolution. GSM:n uudistettu modulointimenetelmä. EGPRS Enhaced GPRS. GPRS:n evoluutioversio. EIR Equipment Identity Register. Laitetunnistusrekisteri. ETSI The European Telecommunications Standards Institute. Euroopan telealan standardointijärjestö. FDD Frequency Division Duplex. Taajuusjakoinen dupleksi. FR Frame Relay. Verkkotekniikka. GFC General Flow Control. Vuonohjaus. GGSN Gateway GPRS support Node. GPRS-yhdyskäytäväsolmu. GMSC Gateway MSC. Kauttakulku keskus. GMSK Gaussian Minimum Shift Keying. GSM:n modulointimenetelmä. GPRS General Packet Radio Service. Pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu. GR GPRS Register. GPRS-rekisteri. GSM Global System for Mobile Communications. Toisen sukupolven matkapuhelintekniikka. GSN GPRS Support Node. GPRS-ylläpitosolmu.

8 GTP GPRS Tunnel Protocol. GPRS-tunnelointiprotokolla. HEC Header Error Control. Otsikkokentän virhekontrolli. HLR Home Location Register. Kotirekisteri. IMSI International Mobile Subscriber Identity. Kansainvälinen GSMtilaajatunniste. IMT-2000 International Mobile Telecommunications ITU:n määrittämä 3G-standardi. IP Internet Protocol. Internet protokolla. IPv4 Internet Protocol version 4. Internet protokolla versio 4. IPv6 Internet Protocol version 6. Internet protokolla versio 6. ITU International Telecommunications Union. Kansainvälinen telealan standardointiorganisaatio. L1 Layer 1. MTP:n ensimmäinen kerros. L2 Layer 2. MTP:n toinen kerros. MAC Medium Access Control. GSM:n uudelleenlähetyksestä huolehtiva kerros. MAP Mobile Application Protocol. Ohjelmistoprotokolla. ME Mobile Equipment. Matkapuhelin. MM Mobility Management. Liikkuvuuden hallinta. MS Mobile Station. Matkapuhelin (GSM).

9 MSC Mobile Switching Center. Matkapuhelinkeskus. MTP Message Transfer Part. Sanoman kuljetusosa. Node B UMTS-tukiasema. PCU Packet Control Unit. Paketinohjausyksikkö. PDN Packet Data Network. Pakettidataverkko. PDP Packet Data Protocol. Pakettidataprotokolla. PLMN Public Land Mobile Network. Matkapuhelinverkko. PPP Point-to-Point Protocol. Tietoliikenneprotokolla. QPSK Quadrative Phase-Shift Keying. Nelivaiheinen modulointitekniikka. RA Routing Area. Reititysalue. RANAP Radio Access Network Application Protocol. Radio pääsyverkon ohjelmistoprotokolla. RLC Radio Link Control. Radiotien suojausprotokolla. RNC Radio Network Controller. Radioverkko-ohjain. RNS Radio Network System. UMTS-radioverkkojärjestelmä. RRC Radio Resource Control. Radioresurssin hallinta. S Send. Lähetys. SCCP Signalling Connection and Control Part. Reititysprotokolla. SGSN Serving GPRS Support Node. GPRS-operointisolmu.

10 SIM Subscriber Identity Module. SIM-kortti. SM Session Management. Yhteyden hallintaan. SS7 Signaling System No. 7. Yhteiskanava merkinanto. STM Syncronous Transfer Mode. Piirikytkentäinen verkkotekniikka. TCAP Transactions Capabilities Application Part. MTP:n siirtopalvelu. TCP Transmission Control Protocol. Tietoliikenneprotokolla. TMSI Temporary Mobile Subscriber Information. Tilapäinen GSMtilaajatunniste. TRAU Transcoder/Rate Adapter Unit. Transkooderi- ja nopeudensovituslaitteisto. UDP User Datagram Protocol. Tietoliikenneprotokolla. UE User Equipment. UMTS-päätelaite. UMTS Universal Mobile Telephone System. Kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmä. USIM User Services Identity Module. UMTS:n käyttäjän tunniste- ja palvelutiedot sisältävä älykortti. UTRAN UMTS Terrestrial Radio Access Network. UMTS:n radioverkko. VBR Variable Bit Rate. Vaihtuvanopeuksinen bittinopeus. VC Virtual Channel. Virtuaalikanava. WAP Wireless Application Protocol. Langattoman viestinnän sovellusyhteyskäytäntö.

11 WCDMA Wideband Code Division Multiple Access. Laajakaistainen koodijakoinen monipääsytekniikka. VCI Virtual Channel Identifier. Virtuaalikanavan määritys. WLAN Wireless Local Area Network. Langaton lähiverkko. VLR Visitor Location Register. Vierailijarekisteri. VoIP Voice over IP. Äänen siirto IP-verkossa. VP Virtual Path. Virtuaalipolku. VPI Virtual Path Identifier. Virtuaalinen yhteystien määritys. X.25 Pakettivälitteinen protokolla. xdsl x Digital Subscriber Line. Tietoliikenneyhteys, jossa tavallisella puhelinlinjoilla siirretään tietoa käyttämällä puhetaajuuksia korkeampia taajuuksia.

12 1 1 JOHDANTO Tässä insinöörityössä perehdytään 3G-verkon (Third Generation), UMTS:n (Universal Mobile Telephone System), pakettikytkentäiseen tiedonsiirtoon GPRS:ään (General Packet Radio Service). 3G:llä tarkoitetaan kolmannen sukupolven matkapuhelintekniikkaa. Yleisiä 3G-tekniikoita ovat UMTS ja CDMA2000 (Code Division Multiple Access as specifield in IS-2000). Yleisesti Euroopassa ja Aasiassa on käytössä UMTS, Amerikassa ja Aasiassa CDMA2000. UMTS on ETSI:n (European Telecommunications Standards Institute) standardoima. Nykyään standardia ylläpitää 3GPP (3G Partnership Project). Tarkkaa määritelmää 3G:lle ei ole. Yleensä 3G:n ominaisuuksiin lasketaan nopea tiedonsiirto. Tiedonsiirtonopeus on jopa 2 Mbit/s, joka mahdollistaa äänen ja kuvan siirron matkapuhelinverkossa. Yrityskäyttöön 3G tuo mahdollisuuksia etätyön tekemiseen nopean tiedonsiirron ansiosta. 3Gverkko tukee samanaikaisesti puheen ja datan siirtoa. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedonsiirto ei katkea puhelun aikana. Käytännössä tämä mahdollistaa puhelimen modeemin käytön kannettavan tietokoneen kanssa esimerkiksi Bluetooth-yhteyden kautta. Tulevia palveluja, kuten videoneuvottelut, pikapuhelut ja VoIP-puhelut (Voice over IP), tullaan kehittämään 3G:n pohjalle. Sonera avasi Suomen ensimmäisen julkisen UMTS-verkon lokakuun 12. päivänä vuonna UMTS-TEKNIIKKA ITU (International Telecommunication Union) aloitti 3G-verkon määrittämisen ja nimesi sen IMT-2000:ksi (International Mobile Telecommunication 2000). Euroopan järjestelmästä, UMTS:tä, vastaa ETSI. Nykyään standardia ylläpitää 3GPP. UMTS käyttää radioverkkona WCDMAtekniikkaa (Wideband Code Division Multiple Access). [1, s ]

13 2 UMTS-spesifikaationumerointi noudattaa samaa periaatetta kuin alkuperäiset GSM-spesifikaatiot, eli järjestelmä on jaettu aihepiireittäin omiin numeroihinsa. Taulukossa 1 on lueteltu UMTS-spesifikaatioden aihealueet. UMTS:n spesifikaatiot löytyvät lähteestä [2]. Taulukko 1. UMTS-spesifikaationumerot [1, s. 302] Sarja Selitys 21 Määrityksiä ja vaatimuksia 22 Palvelunäkökohdat 23 Tekninen toteutus 24 Merkinantoprotokollat (tilaajalaite verkko) 25 UTRA (UMTS:n maanpäällinen radioverkko) 26 Koodekit 27 Data 28 Merkinantoprotokollat (radioverkko runkoverkko) 29 Merkinantoprotokollat (sisäinen ulkoinen verkko) 30 Työvaiheiden hallinta 31 SIM/USIM (tilaajan tunnistusmoduli) 32 Käyttö- ja kunnossapito 33 Turvallisuusnäkökohdat 34 Testispesifikaatiot 35 Suojausalgoritmit 2.1 UMTS-arkkitehtuuri UMTS-arkkitehtuuri perustuu kolmeen eri osaan, runkoverkkoon, (CN, Core Network), UMTS-radioverkkoon, (UTRAN, UMTS Terrestrial Radio Access Network) ja päätelaitteeseen, (UE, User Equipments). Runkoverkon ja radioverkon välinen rajapinta on I u. Radioverkon ja päätelaitteen välinen rajapinta U U. [1, s ]

14 3 Kuva 1. UMTS arkkitehtuuri [2, s. 12] 2.2 UMTS-verkko UMTS-verkko perustuu GSM 2+ (Global System for Mobile Communications) runkoverkon laajennukseen, johon lisätään UMTSradioverkkojärjestelmä (RNS, Radio Network system). Kuva 2. UMTS-verkko [3, s. 6] 2.3 Runkoverkko Runkoverkko jakautuu kahteen osaan, piirikytkentäiseen- ja pakettikytkentäiseen osaan. Piirikytkentäisiä elementtejä ovat matkapuhelinkeskus (MSC, Mobile Switching Center), Vierailijarekisteri (VLR, Visitor Location Register) sekä kauttakulkukeskus (GMSC, Gateway MSC). Pakettikytkentäisiä elementtejä ovat GPRS-operointisolmu (SGSN,

15 4 Serving GPRS Support Node) sekä GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN, Gateway GPRS Support Node). Yhteisiä osia ovat laitetunnusrekisteri (EIR, Equipment Identity Registery), kotirekisteri (HLR, Home Location Register), vierailijarekisteri (VLR, Visitor Location Registery) ja tunnistuskeskus (AuC, Authentication Centre). [4.] 2.4 Radioverkko UTRAN (UMTS Terrestrial Radio Access Network) UMTS radioverkko, koostuu kahdesta eri osasta, radioverkko-ohjaimesta (RNC, Radio Network Controller) ja UMTS-tukiasemista (Node B). Tukiasemat palvelevat yhtä tai useampaa solua. UMTS radioverkko-ohjain (RNC) korvaa GSM-verkon tukiasemaohjaimen (BSC, Base Station Controller) ja UMTS tukiasema (Node B) korvaa GSM-tukiaseman (BTS, Base Tranceiver Station). UMTSpääsyverkko (AN, Access Network) UMTS-radioverkkojärjestelmä (RNS) korvaa GSM:n tukiaseman BSS:n (Base Station Sub-system). [1, s ] Runkoverkon ja radioverkkojärjestelmän (CN-RNS) välillä on I U Ps- ja I U Csrajapinta. Radioverkko-ohjaimen ja tukiaseman (RNC-Node B) välillä on I ub - rajapinta. Kahden radioverkko-ohjaimen välinen (RNC-RNC) rajapinta on I ur. Kuva 3. UTRAN-arkkitehtuuri [2, s. 14] UMTS käyttää radioverkkona WCDMA-tekniikkaa, joka perustuu taajuusjakoiseen dupleksiin, FDD-moodiin (Frequency Division Duplex). UMTS:n verkko toimii Euroopassa seuraavilla taajuuksilla: MHz MHz (uplink) ja MHz MHz (downlink). [1, s 309.]

16 5 Taulukko 2. WCDMA:n tekniset ominaisuudet [6] Taajuus alue MHz MHz (uplink UE->BS) MHz MHz (downlink BS->UE) Vaadittava minimi taajuusalue Tx/Rx vaimenus Vastaanotin Datatyyppi Modulointi Chip nopeus Kanavan rasteri Kanavan bittinopeus Kehyksen pituus Slottien määrä / kehys 15 Chippien määrä / slot 2x5 Mhz MS:55 db, BS:80 db Rake Piiri- ja pakettikytkentäinen QPSK 3,84 Mcps 200 khz 5,76 Mbps 10 ms ( chips) 2560 chips 2.5 Päätelaitteet Jotta voidaan hyödyntää UMTS:n edut, pitää olla UMTS-yhteensopiva päätelaite (UE). Päätelaite sisältää UMTS-matkapuhelimen (ME, Mobile Equipment) ja siihen sopivan SIM-kortin (Subscriber Identity Module), USIM:in (User Services Identity Module). UMTS-päätelaite (UE) on yhteydessä radioverkko-järjestelmään (RNS:ään) U u -rajapinnalla. Kuva 4. Päätelaitteen ja radioverkon rajapinnat [5, s. 32]

17 6 3 PAKETTIKYTKENTÄINEN TIEDONSIIRTO UMTS-VERKOSSA Pakettikytkentäinen tiedonsiirto UMTS-verkossa perustuu GSM:n GPRStekniikkaan. Ero GSM-verkon GPRS-palveluun UMTS-verkossa on radioverkossa. UMTS-verkossa käytetään WCDMA-tekniikkaa, joka mahdollistaa samanaikaisesti puheen ja pakettikytkentäisen tiedonsiirron. UMTS-verkko toimii saumattomasti GSM-verkon kanssa. Kun mennään UMTS-kuuluvuusalueen ulkopuolelle, yhteys ei katkea, vaan kanava vaihtuu (hand over) hitaampaan GSM/GPRS- tai EDGE-yhteyteen. UMTS-päätelaite osaa siis käyttää sekä UMTS/GPRS:ää, perus-gprs:ää sekä EDGEä (Enhanced Data rates for Global Evolution). UMTS-verkossa tiedonsiirtonopeus voi olla jopa 2 Mbit/s, mutta operaattorit/päätelaitteet tukevat tällä hetkellä ( ) vain 384 kbit/s. GSM-verkossa on kahdentyyppisiä pakettikytkentäisiä tiedonsiirtotapoja: GPRS sekä EDGE. EDGEssä käytetään erilaista modulointitapaa, 8- PSK:ta. GPRS:n ja EDGE:n yhdistelmää kutsutaan nimellä EGPRS (Enhanced GPRS). GSM/GPRS-verkossa nopeus on jopa 171,2 kbit/s. EDGE-verkossa nopeus voi olla jopa 473,6 kbit/s käytettäessä kaikkia kahdeksaa aikaväliä ja kevyintä kanavankoodausta. [7.] Taulukko 3. Pakettikytkentäisen datan siirtonopeus ja modulointi

18 7 3.1 GPRS:n arkkitehtuuri ja verkkoelementit GPRS-arkkitehtuurin periaate tärkeimpien elementtien ja verkkokytkentöjen osalta on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. GPRS-arkkitehtuuri [7, s. 52] SGSN GPRS-operointisolmu GPRS-operointisolmu (SGSN) toimii samalla hierarkkisella tasolla kuin matkapuhelinkeskus (MSC) seuraten yksittäisten GPRS-päätelaitteiden sijaintia. GPRS-operointisolmu (SGSN) tietää päätelaitteen (UE:n) sijainnin solun tai reititysalueen tarkkuudella riippuen päätelaitteen liikkuvuuden hallintatilasta (MM, Mobility Management). GPRS-operointisolmu (SGSN) huolehtii myös käyttäjän tunnistamisesta ja suojaukseen liittyvistä toiminnoista. GPRS-yhteys on siten salattu päätelaitteen ja GPRSoperointisolmun (UE-SGSN) välillä. GPRS-operointisolmu (SGSN) huolehtii lisäksi verkkoon pääsystä. GPRS-operointisolmu (SGSN) kytkeytyy radioverkko-ohjaimessa (RNC:ssä) olevaan paketinohjausyksikköön (PCU:hun) Frame Relay -verkon kautta. GPRS-operointisolmu (SGSN) voidaan käytännössä myös integroida joko tukiasemaan (Node B) tai matkapuhelinkeskuksen (MSC:n) yhteyteen.

19 8 GPRS-operointisolmu (SGSN) voi lähettää käyttäjien paikkatiedon matkapuhelinkeskukseen (MSC) tai vierailijarekisterille (VLR:lle) optionaalisen Gs-rajapinnan kautta. GPRS-operointisolmu (SGSN) voi myös vastaanottaa kutsumerkinantoja matkapuhelinkeskuksen (MSC) tai vierailijarekisteriltä (VLR:ltä) saman Gs-rajapinnan kautta. Edellisten toimintojen lisäksi GPRS-operointisolmu (SGSN) -elementin kautta voidaan myös kerätä tarpeellista laskutustietoa GPRS-yhteyksistä, eli GPRS-operointisolmun (SGSN) kautta voidaan muodostaa laskutustikkejä (CDR, Charging Data Record). GPRS-järjestelmässä laskutetaan vain lähetetystä ja vastaanotetusta käyttäjän datasta, vaikka yhteys olisi loogisesti muodostettuna kauemminkin. Laskutustieto ohjataan CGFelementtiin (Charging Gateway Function) Ga-rajapinnan kautta, ja CGF:stä on edelleen yhteys laskutusjärjestelmään. Muita GPRS-operointisolmu (SGSN) -elementtiin liittyviä toimintoja ovat mm. pakettidatan kompressointi ja pakettien segmentointi ennen pakettiohjaus yksikölle (PCU:lle) ja UMTS-päätelaitteelle (UE:lle) lähettämistä. [7, s ] GGSN GPRS-yhdyskäytäväsolmu GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) mahdollistaa datansiirron ulkopuolisten dataverkkojen ja GPRS-verkon välillä. GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) on kytketty GPRS-operointisolmuun (SGSN:ään) IP-pohjaisen GPRSrunkoverkon kautta. Ulkopuolisille verkoille GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) näkyy käytännössä joko IP-verkon reitittimenä tai X.25-verkon solmuna. GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) on GSM- tai UMTS-verkon ja ulkopuolisen dataverkon rajapinnassa, ja sen toiminta verkon sisällä on täsmälleen sama sekä GSM:llä että UMTS:llä. GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) tietää UMTS-päätelaitteen (UE:n) sijainnin GPRS-operointisolmun (SGSN:n) tarkkuudella, kun UMTSpäätelaite (UE) ja GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) ovat valmiustilassa (standby), myös tilaajan vieraillessa muissa GPRS-verkoissa. Jos liikkuvuuden hallintatila on ready-tilassa, GPRS-operointisolmu (SGSN)

20 9 tietää UMTS-päätelaitteen (UE:n) sijainnin solun tarkkuudella. Vaikka GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) on periaatteessa tavanomaista kiinteän verkon reititintä vastaava elementti, GPRS:n ja kiinteän dataverkon välillä on merkittävä ero liikkuvuuden hallinnan suhteen. Siksi normaaleista reitittimistä poiketen GPRS-yhdyskäytävänsolmun (GGSN:n) on kyettävä reitittämään datayhteydet liikkuvassa ympäristössä. GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) tavallaan ankkuroi yhteyden sen alkuhetkestä lähtien. Se tarkoittaa sitä, että yhteys alkaa tietyn GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN:n) kautta, ja riippuen GPRS-tilaajan sijainnista ja liikkeistä GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) kykenee reitittämään yhteyden eri GPRS-operointisolmun (SGSN:ien) kautta saman datayhteyden aikana. Yhteen GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN) elementtiin voi olla kytkeytyneenä yksi tai useampi GPRS-operointisolmu (SGSN). Datapaketit GPRS-operointisolmun (SGSN:n) ja GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN:n) välillä tunneloidaan erityisellä GTP-protokollalla (GPRS Tunnelling Protocol), jolloin järjestelmä on hyvin joustava mm. mahdollisesti uusien GPRSjärjestelmään spesifioitavien protokollien suhteen. Kuten GPRS-operointisolmu (SGSN), myös GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) kykenee keräämään laskutukseen liittyvää informaatiota eli laskutustikkejä pakettidatayhteyksistä. Siten GPRS-yhdyskäytävästä (GGSN:stä) on sama Ga-rajapinta CGF-elementtiin kuin GPRSoperointisolmusta (SGSN:stä). Erona on se, että GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) pystyy keräämään erityisesti ulkopuolisiin dataverkkoihin liittyvää laskutustietoa. GPRS-operointisolmun (SGSN:n) ja GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN:n) toiminnot voidaan spesifikaatioiden mukaan yhdistää samaan fyysiseen elementtiin, tai ne voivat olla fyysisesti erillään toisistaan. GPRSoperointisolmu (SGSN) ja GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) voivat sisältää esimerkiksi IP- tai muun verkon reititystoimintoja, ja ne voidaan kytkeä IPpohjaisiin reitittimiin. Kun GPRS-operointisolmu (SGSN) ja GPRSyhdyskäytäväsolmu (GGSN) ovat eri verkoissa, ne voidaan yhdistää Gprajapinnan kautta. Gp-rajapinta vastaa toiminnoiltaan Gn-rajapintaa, mutta sen avulla voidaan lisäksi toteuttaa verkkojen välisen yhteyteen vaadittavat suojaustoimenpiteet.

21 10 Spesifikaatiot määrittävät lisäksi nk. laillisen myötäkuunteluominaisuuden viranomaistarkoituksiin, eli GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN:n) kautta on voitava tarvittaessa seurata sen läpi menevää dataliikennettä. Tämä toiminto liittyy viranomaismääritysten piiriin, ja kuten tavanomaisten puheluiden myötäkuunteluun niin kiinteässä kuin matkaviestinverkossa, myös GPRSliikenteen seuraamiseen viranomaisten taholta tarvitaan varsin painavia perusteita ja epäilyksiä mahdollisesta matkaviestinten käytöstä rikostarkoituksiin. [7, s ] PCU - paketinohjausyksikkö Paketinohjausyksikkö (PCU, Packet Control Unit) huolehtii UMTS:n radiojärjestelmän (UTRAN) ja GPRS-runkoverkon välisestä yhteydestä. Pakettiohjausyksikön (PCU:n) ja GPRS-verkon välinen yhteys on toteutettu ATM-tekniikalla (Asyncronous Tranfer Mode). PCU erottelee GPRS-paketit piirikytkentäisistä yhteyksistä ja lähettää ne SGSN-elementille Iu-rajapinnan kautta. Paketinohjausyksikkö (PCU) muodostaa nk. PCU-kehyksiä, jotka vastaavat TRAU-kehyksiä (Transcoder/Rate Adapter Unit) bittilukumäärältään ja kestoltaan. Siten PCU-kehyksessä on 320 bittiä, ja sen lähetysaika on 20 ms. UMTS:n radiojärjestelmä (UTRAN) pystyy yhtäläisen kehysrakenteen johdosta käsittelemään PCU-kehyksiä joustavalla tavalla. Sen lisäksi, että paketinohjausyksikkö (PCU) huolehtii datan asettelusta PCU-kehyksiin, paketinohjausyksikkö (PCU) myös huolehtii kaikista radiotoiminnallisuuteen liittyvistä seikoista GPRS-verkoissa. Pakettiohjausyksikön (PCU:n) tehtävinä ovat siten mm. GPRS-käyttäjien resurssien jako ja verkkoon pääsyn valvonta. [7. s. 55.]

22 HLR/GR koti-/gprs-rekisteri GPRS-rekisteri (GR, GPRS Register), sisältää GPRS-tilaaja- ja reititystiedot, jotka on yhdistetty tilaajan IMSI-kenttään (International Mobile Subscriber Identity). IMSI:llä voi olla useita GPRS-profiileja. GPRS-rekisteri (GR) on käytännössä yhdistetty kotirekisteriin (HLR:ään) lisäämällä siihen GPRSspesifisiä tietuekenttiä. Staattisia tilaajatietoja ovat mm. PDP-tyyppi (Packet Data Protocol Context), osoite, palvelun tasoluokka ja GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN:n) osoite. Dynaamisia tietoja ovat mm. GPRS-operointisolmun (SGSN:n) SS7- ja IPosoitteet, UMTS-päätelaitteen (UE:n) tavoitettavuutta osoittava lippu ja GPRS-yhdyskäytävasolmun (GGSN) lista. GPRS-operointisolmun (SGSN) osoitteet tarkastetaan reititysalueen (RA, Routing Area) päivityksen yhteydessä, ja GPRS-yhdyskäytäväsolmun (GGSN) listan päivitys tapahtuu GPRS-tilaajan tavoitettavuuden mukaan. Kotirekisteriin (HLR) / GPRS-rekisteriin (GR:ään) on määritetty kaksi rajapintaa: kotirekisteri / GPRS-rekisteri - GPRS-operointisolmun (HLR/GR - SGSN) välille Gr ja kotirekisteri / GPRS-rekisteri GPRSyhdyskäytäväsolmun (HLR / GR - GGSN) välille Gc. Molemmat rajapinnat käyttävät MAP-merkinantoa (Mobile Application Protocol). Gr on tarkoitettu lähinnä sijaintitietojen päivittämiseen, eli kotirekisterin/gprs-rekisterin (HLR/GR:n) dynaamisessa tietokannassa on käytettävissä tieto GPRSoperointisolmusta (SGSN:stä). Gc on optionaalinen, ja sen toiminteet voidaan toteuttaa SGSN:n avulla. Gc:tä käytetään PDP-sisällön luomiseen silloin, kun tilaaja on saamassa paketin, mutta PDP-sisältöä ei ole vielä luotu. GPRS-yhdyskäytäväsolmu (GGSN) kysyy tällöin kotirekisteriltä/gprsrekisteriltä (HLR/GR:ltä) palvelevan GPRS-operointisolmun (SGSN:n) osoitetta käyttäen IMSI:ä hakuavaimena. [7, s ] 3.2 GPRS:n rajapinnat Jokaisella GPRS-PLMN-verkolla (Public Land Mobile Network) on kahdenlaisia pääsypisteitä. Uu eli radiorajapinta on rajapinta päätelaitteen ja verkon välillä, sekä R (Receiver) tai S (Send) viestien lähetyksen ja vastaanoton referenssipisteinä.

23 12 Kuva 6. GPRS:n pääsyrajapinnat ja referenssipisteet [7, s. 57] GPRS-verkkojen välillä on Gp-rajapinta, jonka kautta kaksi erillistä ja riippumatonta GPRS-verkkoa lähettävät viestejä toisilleen. GPRS-verkon ja kiinteän pakettidataverkon, PDN:n (Packet Data Network), välissä on Girajapinta. GPRS-palvelu kytkeytyy loogisesti UMTS/GSM-järjestelmään kahden lisäverkkokokonaisuuden kautta: GPRS-ylläpitosolmun (GSN, GPRS Support Node) ja GPRS-rekisterin avulla. Kuvassa 7 on esitetty loogisen arkkitehtuurin periaate rajapinnoista. Kuva 7. GPRS:n looginen arkkitehtuuri. Katkoviiva tarkoittaa merkinantoyhteyttä, ja yhtenäinen viiva merkinanto- ja datayhteyttä [7, s. 57]

24 13 Kuvassa nähdään myös, että GPRS on määritetty toimimaan sekä UMTSettä GSM-radioverkkojen kanssa. Tämä ominaisuus tarkoittaa, että käyttäjällä on aina vähintään GSM/GPRS-datasiirtomahdollisuus, jos ei ole UMTS-kuuluvuutta. Heti kun käyttäjä siirtyy UMTS peittoalueelle ja resursseja riittää, yhteys vaihtuu nopeamman bittinopeuden mahdollistavaan UMTS-verkkoon. 3.3 verkkotekniikat ja siirtoprotokollat UMTS/GPRS:ssä käytetään ATM:ää verkkotekniikkana. Protokollina UMTS/GPRS käyttää IP- ja X.25-protokollaa ATM - verkkotekniikka ATM on verkkotekniikka, joka voi käyttää verkkoresursseja hyväksi dynaamisesti. ATM on evoluutioversio STM-tekniikasta (Syncronous Transfer Mode), joka soveltuu piirikytkentäiseen yhteyksiin. ATM taas soveltuu pituudeltaan ja viiveiltään vaihtelevien datapakettien siirtämiseen. ATM sijaitsee UMTS:n runkoverkossa. ATM perustuu datapaketteihin eli nk. soluihin, joiden koko on 53 oktektia. Kuva 8. ATM-solun kentät [7, s. 81]

25 14 Solu muodostuu viiden oktetin pituisesta otsikkokentästä ja 48 oktetin pituisesta informaatiokentästä. Yksi oktetti vastaa kahdeksaa bittiä. GFC (General Flow Control) tarkoittaa vuonohjausta, VPI (Virtual Path Identifier) virtuaalisten yhteyksien määritystä, VCI (Virtual Channel Identifier) virtuaalisen kanavan määritystä, CLP (Cell Loss Priority) pakettien katoamisprioriteettia ja HEC (Header Error Control) otsikkokentän virhekontrollia. PTI tarkoittaa XYZ-tiedon tyyppiä, jossa X=1 tarkoittaa käyttäjätietoa, Y=1 tarkoittaa estoa ja Z on käyttäjien välinen bitti. ATM:ssä on käytössä kytkentäkerroksen määrittely, josta käytetään nimitystä AAL (ATM Adaptation Layer). ATM:n kerrosrakenteessa alimpana on fyysinen kerros, toisena on ATM-kerros, ja sen päällä on AAL. AAL:n avulla voidaan ATM-soluihin mahduttaa monia erityyppisiä lähetteitä. AAL:ssä on tällä hetkellä määritettynä viisi alitasoa, joista käytetään nimitystä AAL1 AAL5. Kukin niistä soveltuu oman tyyppinsä mukaiseen toimintaympäristöön. AAL1 soveltuu vakionopeuksiseen (CBR, Constant Bit Rate), piirikytkentäiseen yhteydelliseen datansiirtoon. AAL2 on tarkoitettu esimerkiksi alhaisen bittinopeuden videokuvan siirtoon ja on luonteeltaan vaihtuvanopeuksiseen (VBR, Variable Bit Rate), yhteydelliseen datansiirtoon sopiva. AAL3 ja AAL4 eli AAL3/4 sopii esimerkiksi FR-tyyppiseen (Frame Relay) liikennöintiin joko yhteydellisesti tai yhteydettömästi. Tehokkain versio on AAL5, joka soveltuu käytettäväksi esimerkiksi nopeiden lähiverkkojen kanssa. Taulukossa 4 on eritelty AAL-tasot ja esimerkit soveltuvista verkoista. [7, s ] Taulukko 4. ATM-tasot [7, s. 82]

26 15 AAL:n alla oleva ATM-kerros huolehtii mm. vuonohjauksesta ja virheenkorjauksesta. ATM-kerros huolehtii myös yhteyksien luonnista virtuaalipolkujen (VP, Virtual Path), ja virtuaalikanavien (VC, Virtual Channel), avulla. Fyysisessä ATM-kanavassa voi olla yksi tai useimpia virtuaalipolkuja, ja niiden sisällä voi olla yksi tai useampia virtuaalikanavia. Kuva 9. Fyysinen ATM-kanava [7, s.83] IP - siirtoprotokolla Internet-protokolla, IP (Internet Protocol) on suunniteltu pakettikytkentäisen dataverkkojen yhteyskäytännöksi. Alkuperäinen IP on määritelty vuonna 1981, ja se on perusta Internetin yhteyksille. IP soveltuu käytännössä minkä tahansa pakettiverkon ratkaisuksi aina pienikapasiteettisesta lähiverkosta ATM-verkkoon. IP-pakettien pituus ei ole kiinteä, joten reitillä lähettäjän ja vastaanottajan välillä voi olla useita erityyppisiä ja vaihtelevan kapasiteetin verkkoja. Paketit voidaan katkoa ja koostaa uudelleen. IP ei kuitenkaan takaa millään tavoin pakettien perille menon luotettavuutta, vuonohjausta tai pakettien järjestystä. IP on siten nk. parhaan yrityksen menetelmä datapakettien siirtoon. Siksi puhtaan IP:n päällä on käytettävä muuta mm. virheenkorjauksesta huolehtivaa protokollaa. Yleisimmät protokollat IP:n päällä ovat TCP (Transmission Control Protocol) virheenkorjausta tarvitseville sovelluksille ja UDP (User Datagram Protocol) niille sovelluksille, jotka huolehtivat itse virheenkorjauksesta.

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Seppo Moilanen Matkapuhelinverkot, 3G Avainkysymyksiä: Miten 3g (WCDMA/UMTS) verkko / ilmarajapinta eroaa 2G:stä (GSM:stä)? Mitä etua 3g:stä on operaattoreille? Mitä

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Motorola Phone Tools. Pikaopas

Motorola Phone Tools. Pikaopas Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

Perttu Lehtimäki. Matkapuhelinverkkojen datasiirto ja siirtonopeuteen vaikuttavat tekijät

Perttu Lehtimäki. Matkapuhelinverkkojen datasiirto ja siirtonopeuteen vaikuttavat tekijät Perttu Lehtimäki Matkapuhelinverkkojen datasiirto ja siirtonopeuteen vaikuttavat tekijät Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Insinöörityö 7.11.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

T UMTS. Tentti T UMTS. Johdanto ja Kehitys GSM:stä UMTS:iin. Muutama käytännön asia

T UMTS. Tentti T UMTS. Johdanto ja Kehitys GSM:stä UMTS:iin. Muutama käytännön asia Muutama käytännön asia Palaute luennoista Jokainen täyttää kurssin aikataulu-sivulta löytyvän jokaisen luennon kohdalla olevan palautelomakkeen ennen seuraavan luennon alkua Muistiinpanoja varten jaetaan

Lisätiedot

Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA

Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA Tietotekniikan koulutusohjelma 2014 RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

DNA Prepaid WLAN Mokkula

DNA Prepaid WLAN Mokkula DNA Prepaid WLAN Mokkula Mokkula käyttää normaalikokoista / suurempaa SIM-korttia. Irrota SIM-kortti kokonaisena ja laita se Mokkulaan alla olevan kuvan mukaisesti. Jos irrotat vahingossa pienemmän SIM-kortin,

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0)

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0) TW-LTE 4G/3G USB-modeemi (USB 2.0) Tiedonsiirtonopeus: 100 Mbps/50 Mbps LTE: 1800/2100/2600 MHz GSM/GPRS/EDGE: 850/900/1800/1900 MHz UMTS: 900/2100 MHz Pikaohje (Finnish) CE Käyttöönotto- ohje SIM- kortin

Lisätiedot

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon opastavaan ohjeeseen! Tämän

Lisätiedot

Siemens Speedstream 6515

Siemens Speedstream 6515 Siemens Speedstream 6515 Tämä ohje on laadittu helpottamaan uuden langattoman verkkosi käyttöönottoa ta. Ohjeen avulla saat luotua otettua käyttöön suotun langattoman verkkoyhteyden. Ohjeita laitteen lisäasetuksista

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

PCM (Pulse Code Modulation)

PCM (Pulse Code Modulation) PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2

Lisätiedot

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1 Toukokuu 2012 1 (8) Aditro versio 6.1.2 SP1 Päivitysohje Toukokuu 2012 2 (8) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Application Pool Identity...

Lisätiedot

DNA Mokkula 4G WLAN E5372 pikaopas

DNA Mokkula 4G WLAN E5372 pikaopas DNA Mokkula 4G WLAN E5372 pikaopas Mokkula käyttää normaalikokoista / suurempaa SIM-korttia. Irrota SIM-kortti kokonaisena ja laita se Mokkulaan alla olevan kuvan mukaisesti. Jos irrotat vahingossa pienemmän

Lisätiedot

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Diplomityöseminaari Ville Pursiainen Aalto-yliopiston tietotekniikkapalvelut Valvoja: Prof Patric Östergård, Ohjaajat: DI Jari Kotomäki, DI Tommi Saranpää 7.10.2016

Lisätiedot

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja:

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: AirPrint-opas Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: HL-340CW/350CDN/350CDW/370CDW/380CDW DCP-905CDW/900CDN/900CDW MFC-930CW/940CDN/9330CDW/9340CDW Versio A FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa

Lisätiedot

TIKU-tietopyynnön vastausohje

TIKU-tietopyynnön vastausohje TIKU-tietopyynnön vastausohje SISÄLLYSLUETTELO 1. Puhelin-, laajakaista- ja TV-palvelujen tarjontaan soveltuvan kiinteän verkon saatavuusalue 2. Puhelin-, laajakaista- ja TV-palvelujen tarjontaan soveltuvan

Lisätiedot

MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET

MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET 1. Sisällys 1. Sisällys...2 2. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows 7, Windows 8 ja Windows 10...3 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Mac OS X...6

Lisätiedot

Inteno DG201R1 / EG500(R1) modeemi - päivitysohje

Inteno DG201R1 / EG500(R1) modeemi - päivitysohje 1 (11) Inteno DG201R1 / EG500(R1) modeemi - päivitysohje Tätä ohjetta tai sen osaa ei saa kopioida tai välittää missään muodossa ilman DNA Oy:n kirjallista suostumusta. Tavaramerkit ja Inteno ovat Inteno

Lisätiedot

Tiedonsiirto matkapuhelinverkoissa. Jukka K. Nurminen

Tiedonsiirto matkapuhelinverkoissa. Jukka K. Nurminen Tiedonsiirto matkapuhelinverkoissa Jukka K. Nurminen Edellisellä kerralla Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät Puhelun kytkeminen, Signalointiverkko SS7

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikka. Tutkintotyö. Janne Sahala. GPRS-tekniikka

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikka. Tutkintotyö. Janne Sahala. GPRS-tekniikka TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikka Tutkintotyö GPRS-tekniikka Työn ohjaaja Tampere 2008 Yliopettaja Matti Ilmonen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

DNA Yrityspaketti -liittymän hinnasto 28.5.2012 alkaen

DNA Yrityspaketti -liittymän hinnasto 28.5.2012 alkaen 6/12 DNA Yrityspaketti -liittymän hinnasto 28.5.2012 alkaen DNA Yrityspaketti -liittymä veroton hinta Avausmaksu 2,0000 Avausmaksu Yritys DNA:ssa Kuukausimaksu ilman puhepakettia 2,0000/kk Puhelut DNA

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma

Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma Riku-Antti Oinonen Toimeksiantaja: Ukkoverkot Oy Valvoja: Prof Jukka Manner, Ohjaaja: DI Kari Lehtinen 4.10.2016 Esitelmän

Lisätiedot

DNA Mokkula 4G LTE WLAN S

DNA Mokkula 4G LTE WLAN S PIKAOPAS DNA Mokkula 4G LTE WLAN S Virtapainike Navigaatiopainike WPS-painike LCD-näyttö Ulkoisen antennin liitin Micro USB-portti Paketin sisältö Mokkulan lisäksi: Litium-ioniakku Seinälatausadapteri

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88 Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2 4. KÄYTÖN ALOITTAMINEN...3

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

1 KÄYNNISTÄ MD-3100 USB ADSL MODEM. Tuotetiedot

1 KÄYNNISTÄ MD-3100 USB ADSL MODEM. Tuotetiedot Tuotetiedot A B C D A. Virtavalo (palaa: USB-yhteys ja tietokone ovat käytössä / ei pala: ei yhteyttä tai tietokoneeseen ei tule virtaa. B. ADSL LINK -merkkivalo (vilkkuu: ADSL-linjaa haetaan / palaa yhtäjaksoisesti:

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS.

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS. Palvelukuvaus 1 LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 1.1 Verkkoturvapalvelu... 3 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 3 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 3 1.2.1 Suodatettava

Lisätiedot

Pakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen

Pakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen Pakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen Jussi Laimio Valvoja: Professori Heikki Hämmäinen May 30, 2006 Internal/Relation/Identifier/Version 1 (?) Sisällysluettelo

Lisätiedot

SwingControl-valvontayksikön tietojen lukeminen Jeven Flow -sovelluksella

SwingControl-valvontayksikön tietojen lukeminen Jeven Flow -sovelluksella SIVU 2 JEVEN Keittiöilmanvaihtolaitteet Tuotekuvaus ja yhdistäminen 2 Yhteys-sivu 3 Sisäisen verkon asennukset 5 JEVEN Keittiöilmanvaihtolaitteet SIVU 2 TUOTEKUVAUS Jeven Flow -sovelluksella voidaan ottaa

Lisätiedot

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET...

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET... KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 Sisällysluettelo 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... 4 4 MUUT TUOTTEET JA VELOITUKSET... 5 2 Lounea Kiinteiden

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

DNA MATKAMOKKULA 4G WLAN E5377

DNA MATKAMOKKULA 4G WLAN E5377 DNA MATKAMOKKULA 4G WLAN E5377 Sisällysluettelo Pikaopas... 3 Matkamokkula tutuksi... 6 Ensimmäinen käyttöönotto... 7 Windows 7 ja Windows Vista... 9 Windows 8... 11 MAC OS X... 13 Apple ipad... 14 Android

Lisätiedot

KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA LANGATON VIERAILIJAVERKKO 2(7) VERKKOYHTEYDEN MÄÄRITTELY WINDOWS XP:LLE (WINDOWS XP SP3)

KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA LANGATON VIERAILIJAVERKKO 2(7) VERKKOYHTEYDEN MÄÄRITTELY WINDOWS XP:LLE (WINDOWS XP SP3) LANGATON VIERAILIJAVERKKO 1(7) LANGATTOMAN VIERAILIJAVERKON KÄYTTÖ Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia tarjoaa vierailijoiden, opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön suojatun langattoman verkon

Lisätiedot

KAAPELILAAJAKAISTAN ASENNUS JA KÄYTTÖ. Pikaopas

KAAPELILAAJAKAISTAN ASENNUS JA KÄYTTÖ. Pikaopas KAAPELILAAJAKAISTAN ASENNUS JA KÄYTTÖ Pikaopas Tervetuloa DNA:n asiakkaaksi! Onnittelut hyvästä valinnasta ja mukavia hetkiä uuden laajakaistasi parissa. Pikaohje modeemin asennukseen ➀ Kytke modeemi kuvassa

Lisätiedot

Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla

Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla 02/2016, ed. 5 KÄYTTÖOHJE Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla Maahantuoja: Tiilenlyöjänkuja 9 A 01720 Vantaa www.scanvarm.fi Kiitos

Lisätiedot

Puhepalveluiden kehittäminen

Puhepalveluiden kehittäminen m Alueiden ja hallinnon kehittäm Hallinnon, alu e k e h it y k s e n j a s is äis e n t u r v allis u u d e n inis t e r iö. Puhepalveluiden kehittäminen Kihlakuntien puhepalvelut kihlakunta? puhepalvelujen

Lisätiedot

e-hallinto mistä tulee - mihin menee? hindsight - insight - foresight oppi - näkemys - ennakointi

e-hallinto mistä tulee - mihin menee? hindsight - insight - foresight oppi - näkemys - ennakointi e-hallinto mistä tulee - mihin menee? hindsight - insight - foresight oppi - näkemys - ennakointi Haasteita sisäiset toimintaympäristöstä tulevat globaalit Year(s) Change of Telecommunications Regulation

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Marko Martiskainen GPRS-VERKON ARKKITEHTUURI JA TOIMINNOT

Marko Martiskainen GPRS-VERKON ARKKITEHTUURI JA TOIMINNOT Marko Martiskainen GPRS-VERKON ARKKITEHTUURI JA TOIMINNOT Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ja liikenteen ala Tietotekniikan koulutusohjelma Kevät 2002 INSINÖÖRITYÖ TIIVISTELMÄ Osasto

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Viestintäpalvelun laatu kuluttajalle Kuluttajan odotukset Mittarit Kuluttajan

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET...

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET... KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 Sisällysluettelo 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... 4 4 MUUT TUOTTEET JA VELOITUKSET... 5 2 Lounea Kiinteiden

Lisätiedot

Signaalinvoimakkuuden vaikutus EGPRSpalvelun

Signaalinvoimakkuuden vaikutus EGPRSpalvelun Mika Vuori Signaalinvoimakkuuden vaikutus EGPRSpalvelun laatuun. Espoo 28.10.2003 Valvoja: Ohjaajat: Prof. Jorma Virtamo DI Timo Oikarinen FT Samuli Aalto Sisällysluettelo Johdanto Yleistä EGPRS-palvelusta

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

SMART BUSINESS ARCHITECTURE SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Pääsy ohjelmointitilaan (COde= 100)... 3 Tiedonsiirto-osoite... 5 Tiedonsiirtonopeus...

Lisätiedot

HomeMonitor käyttöönotto-ohje

HomeMonitor käyttöönotto-ohje HomeMonitor käyttöönotto-ohje Sisällys HomeMonitor käyttöönotto-ohje... 1 Käyttäjätunnuksen luonti... 3 Henkilötiedot... 4 Kameran lisäys käyttäjätiliin... 5 Verkkoon yhdistäminen... 6 Kamerayhteyden tarkistus...

Lisätiedot

Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin?

Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin? Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin? Me voimme auttaa! Hisselektronik kehittää ja valmistaa elektroniikkaa hissiteollisuudelle. Tuotteet ovat pääasiassa hissipuhelimia sekä langalliseen puhelinverkkoon

Lisätiedot

1. B-ISDN: PROTOKOLLAT

1. B-ISDN: PROTOKOLLAT 1. B-ISDN: PROTOKOLLAT 1980- luvun alkupuolella käynnistettiin kehitystyö, jonka päämääränä oli siirtyä erillisverkoista monipalveluverkkoihin. Perinteisesti eri käyttötarkoitusta varten oli suunniteltu

Lisätiedot

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (5) Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

DNA Yritysliittymän hinnasto alkaen

DNA Yritysliittymän hinnasto alkaen 6/12 DNA Yritysliittymän hinnasto 28.5.2012 alkaen DNA Yritysliittymä veroton hinta Avausmaksu 2,3770 Avausmaksu Yritys DNA:ssa 6,5000/kk Puhelut DNA Yritysliittymästä DNA-liittymiin DNA Vastaajaan Kotimaan

Lisätiedot

Lauri Karaksela 3G-MOBIILIVERKKOYHTEYDET

Lauri Karaksela 3G-MOBIILIVERKKOYHTEYDET Lauri Karaksela 3G-MOBIILIVERKKOYHTEYDET Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto 2009 3G-MOBIILIVERKKOYHTEYDET Karaksela, Lauri Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

EASY Tiedostopalvelin Käyttöopas

EASY Tiedostopalvelin Käyttöopas EASY Tiedostopalvelin Käyttöopas Windows Client www.storageit.fi - Äyritie 8 D, 01510 VANTAA Salorantie 1, 98310 KEMIJÄRVI Sisältö 1. Asennus 2. Yhdistäminen pilveen - Tiedostojen siirto - Paikallisten

Lisätiedot

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen 1.1.2017 1 (6) Sonera Ethernet Yleistä Tämä hinnasto sisältää Sonera Ethernet Operator ja Sonera Ethernet Capacity -tuotteet. Ethernet Operator - tuote koostuu nieluliittymästä (MEOD) ja siihen kytkettävistä

Lisätiedot

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja 1 (12) Elisa Oyj Kapasiteettipalveluiden Käsikirja voimassa 1.9.2008 alkaen 2 (12) 1 LYHENTEET...3 2 JOHDANTO...4 3 PALVELUT...5 3.1 ELISA WDM PALVELU...5 3.2 ELISA SIIRTOYHTEYS PALVELU...5 3.3 ELISA ETHERNET

Lisätiedot

1 Tivax Professional 4.5

1 Tivax Professional 4.5 Tivax Professional 4.5 1 1 Tivax Professional 4.5 1.1 Tivax ohjelman asentaminen TivaxProfessional versio 4.5 asennetaan joko CD:ltä tai lataamalla asennustiedosto Internetistä. Asennus CD:ltä: Asennusohjelma

Lisätiedot

-Matkaviestintekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä.

-Matkaviestintekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä. 1 -Matkaviestintekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä. Yleensäkin langattomat t sovellukset valtaavat t alaa joka puolella. ll -Kurssi keskittyy digitaalisiin järjestelmiin

Lisätiedot

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3

Lisätiedot

PIKAOHJE NOKIA MODEM OPTIONS

PIKAOHJE NOKIA MODEM OPTIONS PIKAOHJE NOKIA MODEM OPTIONS Copyright 2003 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9356506 Issue 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. NOKIA MODEM OPTIONSIN ASENTAMINEN...1 3. NOKIA 6600:N YHDISTÄMINEN PC-TIETOKONEESEEN...2

Lisätiedot

THINK TIT-904 GSM-pöytäpuhelin

THINK TIT-904 GSM-pöytäpuhelin 5. Tekniset tiedot GSM taajuusalueet 900/1800MHz Lähetysteho 2W @ 900MHz Kanavaväli 200KHz Käyttöjännite / virrankulutus 5V @ 1500mA Käyttölämpötila-alue -10...+45 Ilman kosteus 5%...95% Ilmanpaine 86...106Kpa

Lisätiedot

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali

Lisätiedot

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: laajakaistaiset

Lisätiedot

24.3.2005 Versio 1.0. BLUETOOTH DONGLE, GS-301 GPS JA NAVICORE PERSONAL Asennusohje Windows 2000/XP ja Nokia Series 60 älypuhelimille

24.3.2005 Versio 1.0. BLUETOOTH DONGLE, GS-301 GPS JA NAVICORE PERSONAL Asennusohje Windows 2000/XP ja Nokia Series 60 älypuhelimille BLUETOOTH DONGLE, GS-301 GPS JA NAVICORE PERSONAL Asennusohje Windows 2000/XP ja Nokia Series 60 älypuhelimille 1 SISÄLLYLUETTELO 24.3.2005 1. Asennus...3 1.1 Bluetooth Dongle...3 1.2 Bluetooth GPS...3

Lisätiedot

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Sisältö Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle... 1 Harmony... 1 Lenovo Companion 3.0... 2 Lenovo Customer Engagement Service... 3 Lenovo Experience Improvement

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

DNA Welho 110M Viihdytyskaista - Kaapeli pikaohje

DNA Welho 110M Viihdytyskaista - Kaapeli pikaohje DNA Welho 110M Viihdytyskaista - Kaapeli pikaohje Modeemin asennus 4 Ohjekirjasta löydät ratkaisut yleisimpiin asioihin esim. WLAN-verkon asennukseen. 1 Kytke modeemi kuvassa näkyvällä tavalla (B + C).

Lisätiedot

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden 2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa

Lisätiedot

AirPrint-opas. Versio 0 FIN

AirPrint-opas. Versio 0 FIN AirPrint-opas Versio 0 FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Vinkki Vinkit kertovat, miten eri tilanteissa voi toimia tai miten toimintoa voi käyttää yhdessä muiden

Lisätiedot

USB-siirto-ohjelman ja ajurin asentaminen

USB-siirto-ohjelman ja ajurin asentaminen 1 (8) USB-siirto-ohjelman ja ajurin asentaminen Ladattuasi Handan CV-7700 PVR laitteen USB-siirto-ohjelman Welhon internet- sivuilta, asenna ohjelma alla olevien ohjeiden mukaan. Siirto-ohjelman asennus

Lisätiedot