ja mitä siitä sitten seuraa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ja mitä siitä sitten seuraa"

Transkriptio

1 Eeva-Liisa Hallanaro & Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Arseenia kalliossa! ja mitä siitä sitten seuraa LIFE10ENV/FI/00062 ASROCKS With the contribution of the LIFE Financial Instrument of the European Union

2 Eeva-Liisa Hallanaro & Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Arseenia kalliossa! ja mitä siitä sitten seuraa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo, 2014

3 Hallanaro, E-L. & Loukola-Ruskeeniemi, K Arseenia kalliossa!: ja mitä siitä sitten seuraa. English Abstract: Arsenic in Bedrock!: and Then What Happens... Geologian tutkimuskeskus, Erikoisjulkaisut. 107 s. Asiasanat (Geosanasto, GTK): ympäristögeologia, arseeni, taustapitoisuus, kallioperä, maaperä, pohjavesi, pintavesi, kasvillisuus, ihmisen toiminta, riskin arviointi, riskinhallinta, Pirkanmaa, Suomi Keywords (GeoRef Thesaurus, AGI): environmental geology, arsenic, background level, bedrock, soils, ground water, surface water, vegetation, human activity, risk assessment, risk management, Pirkanmaa, Finland Geologian tutkimuskeskuksen julkaisut löytyvät Hakku-palvelun kautta All GTK s publications online at hakku.gtk.fi Copyright kirjoittajat ja Geologian tutkimuskeskus Kannen valokuva: Geologian tutkimuskeskus Takakannen pieni valokuva: Jari Väätäinen, GTK Kirjan muut valokuvat: ks. s. 107 Toimittaja: Sini Autio Ulkoasu ja taitto: Elvi Turtiainen Oy Painopaikka: Otavan Kirjapaino Oy, Helsinki ISBN (sid. hardcover) ISBN (PDF)

4 Tiivistelmä Arseeni on myrkyllinen ja syöpävaarallinen aine. Haitallisimpia ovat epäorgaaniset arseeniyhdisteet. Arseenivalmisteita on aiemmin käytetty väriaineina ja lääkkeinä. Aineen myrkyllisyyttä on hyödynnetty myös kasvinsuojelussa ja puun kyllästämisessä. Nyttemmin näistä käyttötavoista on luovuttu. Metallija elektroniikkateollisuudessa arseenin käyttö sen sijaan jatkuu. Käytön vähennyttyä arseenipäästöt ovat pienentyneet. Suomessa päästötilanne on eurooppalaisittain hyvä. Huomattavia arseenimääriä voi olla edelleen erityisesti vanhojen puunkyllästämöjen maaperässä. Arseenia esiintyy luontaisesti Suomen kallioperässä. Laajin arseenialue on Tampereen Hämeenlinnan seudulla. Kallio- ja maaperästä arseenia voi liueta pohjaveteen. Arseenialueilla asuvista porakaivovesien käyttäjistä yli kymmenesosa voi altistua haitalliselle määrälle arseenia. Keskimäärin suomalaisten arseenialtistus on kansainvälisesti verrattuna hyvin vähäistä. Kiviainestuotanto ja maarakennus voivat lisätä paikallista arseenialtistusta niillä alueilla, missä kallio- ja maaperässä on paljon arseenia. Mahdollisia altistusreittejä on useita: ilmaan nouseva pöly, arseenipitoisen maan paljastuminen ja arseenin liukeneminen pinta- tai pohjavesiin. Riskejä arvioitaessa otetaan huomioon eri työvaiheet, toiminnan laajuus, luonnonolot ja seudun maankäyttö. Haitat voi torjua hyvällä riskinhallinnalla ja käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Useat lait, kuten ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, terveydensuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki, säätelevät kiviainestuotantoa ja maarakennusta. Isoihin hankkeisiin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Asrocks-tutkimushanke selvitti arseeniriskiä ja sen hallintaa. Hankkeessa tutkittiin Tampereen Hämeenlinnan seudun kiviainestuotannosta ja maarakentamisesta syntyvää arseeniriskiä. Tulokset osoittavat, ettei arseeni aiheuta riskiä alueen ihmisille ja ekosysteemeille. Suomessa arseenia on vähän verrattuna moneen muuhun maahan. Keski- ja Etelä-Euroopan maaperässä on keskimäärin paljon enemmän arseenia kuin Pohjoismaissa. Asrocks-hankkeessa selvitettiin tiettävästi ensimmäisenä maailmassa, miten arseeni liukenee ja kulkeutuu kiviainestuotannossa ja maarakentamisessa. Tuloksia ja niiden pohjalta luotua ohjeistusta voidaan soveltaa muissa maissa, joissa arseeniriski on suurempi kuin Suomessa. 3

5 Abstract Arsenic is a toxic and carcinogenic substance with inorganic compounds being most hazardous. Arsenic products were formerly used as colouring agents or as medicine and more recently in pest control and wood preservation. These uses have ceased but arsenic compounds are still used in metals and electronic industries. Decreasing usage has been followed by less arsenic ending up in the environment. In Finland, anthropogenic arsenic emissions and leaches are small compared to other European countries. Nevertheless, considerable amounts of arsenic can still be found in the soils of former wood preservation plants. Arsenic occurs naturally in Finnish bedrock. The largest area with higher than average arsenic concentrations is in southern Finland, around Tampere and Hämeenlinna. From soil and rock, arsenic may leach into ground water. More than 10 percent of those living in this region and using potable water from drilled bedrock wells are potentially exposed to deleterious amounts of arsenic. The mean exposure of Finnish inhabitants to arsenic is, however, diminutive in international comparison. In areas with high arsenic concentrations in soil and bedrock, human exposure to arsenic can be locally increased by rock aggregate production and by construction activities. Possible routes of exposure include atmospheric dust, exposed earth, and leaching into ground or surface water. Risk assessment covers all steps of production while it also considers the extent of activity as well as natural conditions and local land-use. Adverse effects can be prevented by applying good risk management practices and best available technologies. Several acts, such as Environmental Protection Act, Land Extraction Act, Health Protection Act, and Land Use and Building Act, regulate rock aggregate production and construction. Large schemes are subject to environmental impact assessment. ASROCKS Research Project studied arsenic risks and their management in rock aggregate production and in construction sites in Tampere Hämeenlinna region. According to the results, arsenic does not pose any risk to local people, nor to ecosystems. In Finland and in other Nordic countries, natural environment contains only small average amounts of arsenic compared to many other regions, such as Middle and South Europe. As far as we know, ASROCKS is the first research project in the world which studied and found out how arsenic is leached and transported from rock aggregate production and from construction sites. The results of ASROCKS, and the guidelines that have been drawn from these results, can be applied in other countries where arsenic risks are more severe. 4

6 Sisällys Saatteeksi 7 Pahamaineinen arseeni 10 Mistä arseenia voi saada? 24 Arseeni luonnossa 40 Arseeni lähtee liikkeelle 56 Tieto riskinhallinnan perustana 68 Yhteiskunta ohjaa ja säätelee 80 Haittojen vähentämiskeinoja 92 Onko arseenista Suomessa vaaraa? 102 Kirjallisuus 106 Valokuvien lähteet 107 Tietolaatikot: Arseenitutkimuksen kaksi kärkihanketta: Ramas ja Asrocks 9 Puunkyllästämöjä Pirkanmaalla 22 Porakaivoveden arseenipitoisuus Pirkanmaalla 31 Pullotetut mineraalivedet voivat sisältää arseenia 35 Uutta tietoa eri kivilajien arseenipitoisuuksista Tampereen Hämeenlinnan alueella 44 Pirkanmaan peltojen arseenipitoisuus 50 Tutkimus arseenin altistusreiteistä Nokialla 62 Arvioitu ja mitattu arseenikuormitus 75 Arseeni ja ympäristövaikutusten arviointi Pirkanmaalla 89 Arseeni kaavamääräyksissä 90 5

7 6

8 Saatteeksi Maailma havahtui arseeniongelmaan 1990-luvun alussa, kun tutkijat löysivät yhteyden eräiden syöpälajien ja runsaasti arseenia sisältävän juomaveden välillä. Suomessa toimittiin nopeasti: arseenipitoista vettä sisältävät porakaivot suljettiin 1990-luvulla. Ennen sulkemistaan ne ehtivät olla käytössä alle kymmenen vuotta, sillä porakaivot yleistyivät Suomessa vasta 1980-luvulla. Kalliopohjaveden lisäksi arseenia on luontaisesti myös maaperässä. Entä jos arseenia sisältävillä alueilla tehdään maansiirtotöitä ja murskataan kallioita? Kulkeutuuko arseenia pohja- ja pintavesiin? Asrocks-niminen EU-hanke selvitti asian Tampereen Hämeenlinnan alueella vuosina Tässä kirjassa kerrotaan Asrocks-hankkeen tärkeimmät tulokset ja lisäksi taustatietoja arseenista jäämies Ötzistä alkaen. Suomi on edelläkävijä: juomaveden arseeniongelman nopean hoitamisen lisäksi olemme nyt ensimmäisinä antamassa ohjeita siitä, miten arseeniriski pitää ottaa huomioon kiviainestuotannossa. Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa arseenia on maaperässä keskimäärin enemmän kuin Suomessa. Suomessa laadittua ohjeistusta voidaan soveltaa muualla maailmassa, jossa ei vielä ole edes herätty tähän uuteen arseenin aiheuttamaan ongelmaan. 7

9 Asrocks-tutkimuskohteet Asrocks-hankkeen tutkimuskohteet. Neljä tarkempiin tutkimuksiin valittua kohdetta on ympyröity. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 03/2013 aineistoa. Contains data from the National Land Survey of Finland Topographic Database 03/

10 Arseenitutkimuksen kaksi kärkihanketta: Ramas ja Asrocks Ramas oli vuosina toteutettu kolmivuotinen arseenitutkimushanke, johon osallistui tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Nimi Ramas tulee hankkeen englanninkielisestä nimestä (Risk Management Procedure for Arsenic in the Tampere Region). Hanke selvitti arseenin esiintymistä ja arvioi siitä mahdollisesti koituvaa terveys- ja ympäristöriskiä Pirkanmaan alueella. Hanke sai rahoitustukea EU:n Life Environment -ohjelmasta. Niin ikään kolmivuotinen Asrocks-hanke toteutettiin vuosina Geologian tutkimuskeskuksen koordinoimaan hankkeeseen osallistuivat Geologian tutkimuskeskuksen lisäksi Tampereen teknillinen yliopisto ja Suomen ympäristökeskus sekä seitsemän muuta osarahoittajaa. Osa rahoituksesta saatiin EU:n Life+ympäristöpolitiikka ja -hallinto -ohjelmasta. Asrocks-hanke keskittyi Tampereen ja Hämeenlinnan seudulle. Siinä arvioitiin kiviainestuotannon, soranoton ja maarakennuksen mahdollisesti aiheuttamia arseeniriskejä kyseisellä alueella, missä arseenia esiintyy paikoitellen luontaisesti maa- ja kallioperässä. Hankkeessa tarkasteltiin myös riskinhallintaa ja sen kehittämistarpeita sekä laadittiin ohjeistus viranomaisia ja toiminnanharjoittajia varten. 9

11 10 Pahamaineinen arseeni

12 Arseeni voi herättää monenlaisia mielikuvia, mutta useimmille tulee ensimmäiseksi mieleen arsenikki ja vanhat salapoliisiromaanit. Murhien ja arseenin liittäminen toisiinsa ei ole aivan tuulesta temmattua. Arsenikkia eli arseenitrioksidia käytettiin pitkään myrkytysmurhissa, koska siitä ei yleensä jäänyt kiinni. Arseenia ei näet pystytty jäljittämään vainajasta, joten kuolinsyy jäi arvailujen varaan. Tilanne tosin muuttui jo vuonna 1836, kun brittikemisti James Marsh julkaisi menetelmän, jolla kudoksista voitiin löytää vähäisetkin arseenimäärät. Dekkarikirjailijoiden suosiossa arseeni säilyi silti pitkään. Arsenikin valmistaminen arseenia sisältävistä mineraaleista on melko helppoa ja se osattiin jo 4000 vuotta sitten. Menetelmä perustuu yksinkertaisesti polttamiseen. Puhtaan arseenialkuaineen eristäminen on sen sijaan hankalampaa. Saksalainen dominikaanimunkki ja skolastikko Albert Suuri (Albertus Magnus) onnistui tiettävästi ensimmäisenä eristämään arseenin vuonna Ainakin hän oli ensimmäinen, joka kirjasi saavutuksensa muistiin. Arseeni on niin sanottu puolimetalli eli metalloidi, jolla on joitakin muttei kaikkia metallin piirteitä. Kemiallisilta ominaisuuksiltaan se muistuttaa eniten fosforia, jonka kanssa se kuuluukin samaan alkuaineryhmään. Muutama vuosi sitten tiedemaailmaa kohahdutti uutinen, jonka mukaan eräistä erittäin arseenipitoisista järvistä löydetyt bakteerit pystyisivät korvaamaan DNA- 11

13 ketjunsa fosforin arseenilla. Väite jäi näyttämättä toteen, mutta uutisesta kävi hyvin jo se, että jotkin eliöt pystyvät ylipäätään elämään niinkin arseenipitoisessa vedessä. Ovathan arseeni ja monet sen yhdisteet muutkin kuin arsenikki tunnetusti myrkyllisiä sekä ihmiselle että monille eliöille. Monenlaisia terveyshaittoja Arseenin myrkkyvaikutus perustuu pääosin siihen, että aine estää soluhengityksen. Jos annos on tarpeeksi suuri, seuraa välitön kuolema, mutta pienetkin määrät ovat haitallisia, jos niitä saadaan jatkuvasti. Arseeniyhdisteet lisäävät myös muun muassa myrkyllisen vetyperoksidin tuotantoa, mikä voi ennen pitkää johtaa solukuolemiin ja elinvaurioihin. Arseenin tiedetään aiheuttavan syöpää. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC luokittelee arseenin ja sen yhdisteet ensimmäisen luokan karsinogeeneiksi. Arseenin muut terveysvaikutukset voivat ilmetä hyvin moninaisina. Ne voivat kohdistua ruoansulatuskanavaan, verenkiertoon, maksaan, munuaisiin, hermostoon ja muihin herkkiin kudoksiin sekä sydämeen. Vaikutukset näkyvät yleensä ensimmäisenä ihossa, joka voi sarveistua liikaa tai johon voi syntyä pigmenttihäiriöitä. Viktoriaanisella ajalla arseenia käytettiinkin ihon vaalentamiseen. Altistumisen kasvaessa on todettu ääreisverenkierron häiriöitä, kuten raajojen kärkiosien sinerrystä eli akrosyanoosia, sekä sormien valkoisuutta eli Raynaudin syndroomaa. Arseeni voi myös kohottaa verenpainetta ja aiheuttaa lihaskramppeja. Lievä altistuminen arseenille saattaa vahvistaa immuunipuolustusta, mutta suuret annokset heikentävät sitä. Arseenilla on arveltu olevan yhteyttä lisääntymishäiriöihin, mutta näistä vaikutuksista ei ole selvää näyttöä. 12

14 Jo vähäisenkin juomaveden arseenipitoisuuden, mikrogrammaa litrassa, on todettu lisäävän kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja munuaissairauksiin. Ihomuutoksia on havaittu, kun jatkuvasti käytetyn juomaveden pitoisuus on 50 mikrogrammaa litrassa tai enemmän. Useimmat tutkimuksin todetut terveyshaitat liittyvät selvästi suurempiin juomaveden arseenipitoisuuksiin (yli 200 mikrogrammaa litrassa). Hengitysteitse saadun arseenin ei ole havaittu aiheuttavan ihosairauksia mutta kylläkin ääreishermoston häiriöitä. 13

15 Myös eläimet ja kasvit kärsivät Arseeni on myrkyllistä myös monille eläimille ja kasveille. Sen haitallisuutta eliöille, eliöyhteisöille ja ekosysteemeille eli niin sanottua ekotoksisuutta on tutkittu käyttäen koe-eliöinä mikrobeja, kasveja ja eläimiä. Tulokset vaihtelevat sen mukaan, mitä vaikutusta on tarkasteltu. Vähäisemmät pitoisuudet voivat heikentää eliöiden kasvua, elintoimintoja ja lisääntymistä, suuremmat johtavat jo kuolemaan. Näiden kahden vaikutuksen välinen pitoisuusero voi olla alle kolminkertainen tai yli kymmenkertainen, eliöstä riippuen. 14

16 Herkkyys arseenille vaihtelee suuresti lajista toiseen. Parhaiten arseenia sietävät jotkin bakteerit, joista osa jopa käyttää arseenia aineenvaihdunnassaan. Myös eräät muut eliöt saattavat vähitellen sopeutua elämään arseenipitoisessa ympäristössä. Tällaista sopeutumista on havaittu ainakin lieroilla ja joillakin planktonlevillä. Vesieliöissä on toisaalta myös lajeja, jotka ovat hyvin herkkiä pienillekin arseenipitoisuuksille. Ne alkavat nopeasti kärsiä, jos veden arseenipitoisuus kasvaa edes vähän. Arseenin myrkyllisyys on kiinni myös ympäristöoloista. Siihen voivat vaikuttaa lämpötila, veden happamuus, maaperän raekoko, humuksen määrä ja fosfaattipitoisuus. Jälkimmäinen selittyy sillä, että fosfaatit kilpailevat menestyksekkäästi arseenin ja sen yhdisteiden kanssa sitoutumispaikoista maassa ja kasvien juurissa. Jos fosfaatteja on niukasti, arseenille jää tilaa ja se pääsee näin tunkeutumaan eliöihin. Karkearakeisissa maalajeissa sitoutumispaikkoja on vähemmän kuin hienorakeisissa maissa. Karkeissa maalajeissa arseeni on toisaalta helpommin kasvien saatavissa ja siten vahingollisempaa. Jos kasvi saa liikaa arseenia, sen lehtiin tulee punaruskeita pilkkuja, juuret kellastuvat tai ruskettuvat ja uudet lehdet lakastuvat. Myrkyllisiä ovat jo pitoisuudet 5 20 mg/kg, mikä tarkoittaa, että arseenin osuus kasvin painosta on 0,05 0,2 promillea. Arseenia saattaa olla enemmän juurissa kuin kasvin muissa osissa, sillä vain osa juurten ottamasta arseenista kulkeutuu varteen ja lehtiin. Arseeni ei sanottavasti kerry kasveihin tai eläimiin toisin kuin esimerkiksi elohopea ja eräät muut ympäristömyrkyt. Esimerkiksi lieroissa ja simpukoissa, jotka nielevät tai suodattavat sisäänsä arseenipitoista maata tai sedimenttiä, on kuitenkin havaittu elinympäristöään suurempia arseenipitoisuuksia. Niiden kudoksista voi löytää melko isojakin määriä arseenia. 15

17 Yhdisteiden myrkyllisyys vaihtelee Arseenin myrkyllisyyden arviointia mutkistaa entisestään se, että aineella on luonnossa monia esiintymismuotoja, joista toiset ovat myrkyllisempiä kuin toiset. Maassa tai vedessä tapahtuvat muutokset ja reaktiot, kuten happamoituminen, saostuminen ja liukeneminen, voivat muuttaa arseenin muodosta toiseen. Arseenin yhdisteistä myrkyllisimpiä ovat sellaiset epäorgaaniset yhdisteet, kuten juuri arsenikki, joissa on hapetusasteeltaan kolmen arvoista arseenia (As 3+ ). Arseenia esiintyy yleisesti myös viiden arvoisena (As 5+ ). Tässä muodossa arseeni ei ole yhtä haitallisia kuin kolmen arvoisena, joskin myös viiden arvoiset arseeniyhdisteet luokitellaan syöpävaarallisiksi. Joidenkin mikrobien on havaittu sietävän viiden arvoista arseenia sata kertaa suurempina annoksina kuin kolmen arvoista arseenia. Arseenia tavataan lisäksi orgaanisina yhdisteinä eli sitoutuneena hiilivetyihin, joita elollinen luonto on pullollaan. Nämä yhdisteet ovat selvästi haitattomampia kuin epäorgaaniset arseeniyhdisteet. Ne muuntuvat elimistössä epäorgaanisia yhdisteitä vähemmän ja myös poistuvat sieltä nopeammin. Osa ruoan sisältämästä arseenista on juuri orgaanisessa muodossa. Esimerkiksi merikaloissa on pääosin orgaanista eli haitattomampaa arseenia. Sen sijaan juomaveden arseeni on lähes pelkästään epäorgaanista ja siten haitallista. Kaivovedessä arseeni voi olla hapetusasteeltaan kolmen tai viiden arvoisena. Epäorgaanisen arseenin myrkyllisyyttä eläimille ja ihmisille vähentää huomattavasti se, että kehoon päädyttyään aineenvaihdunta muuttaa sen vähemmän myrkyllisiksi orgaanisiksi yhdisteiksi. Arseenia ei liioin kerry erityisen paljon ihmisen elimistöön. 16

18 Terveysvaikutusten suuruuteen vaikuttavat myös ihmisten henkilökohtaiset ominaisuudet kuten ikä, sukupuoli, aineenvaihdunta ja elintavat. Arseenin haitallisuuden arviointi on siis kaiken kaikkiaan varsin mutkikasta, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, ettei arseenin saantirajoista ole päästy kansainväliseen yksimielisyyteen. Joitakin raja-arvoja on sentään asetettu. Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa juomaveden arseenipitoisuudeksi enintään kymmenen mikrogrammaa litrassa. Suositus on otettu käyttöön Suomessa; terveydensuojelulain perusteella on määritelty, että litrassa talousvettä saisi olla enimmillään 10 μg arseenia. Arseeni kelpaa moneen Jos arseeni on tunnettu jo vuosituhansien ajan, niin epäilemättä aineella on ollut myös käyttöä muussakin kuin vihamiesten eliminoinnissa. Tärkein varhainen käyttömuoto liittyy metallien valmistukseen. Varhaispronssikaudella, joka alkoi Balkanilla lähes 4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, arseenia lisättiin kupariin, jotta metallista tulisi kovempaa. Näin saatiin niin sanottua arseenipronssia. Sitä saattoi tosin syntyä myös vahingossa, koska kuparimalmissa on usein epäpuhtautena arseenikiisua. Tinaa sisältävää oikeaa pronssia alettiin valmistaa vasta myöhemmin pronssikaudella. Arseenin myrkyllisyys tunnettiin varhain. Monilla myrkyllisillä aineilla on ollut ihmiskunnan historiassa lääkinnällistä käyttöä, niin myös arseenin yhdisteillä. Antiikin Kreikassa arseenivalmisteilla hoidettiin haavoja, syyhyä ja muita ihotauteja sekä häädettiin satiaisia. Sitä käytettiin myös kasvaimien, syylien ja ihokarvojen poistoon. Pihkan kanssa poltetulla arseenisavulla lääkittiin yskää, ja hunajaan lisätyn arseenin väitettiin auttavan äänen käheyteen. 17

19 Kreikkalaisen lääketieteen periaatteet olivat lääkityksen ohjenuorana koko keskiajan ja osittain 1800-luvulle asti. Myös arseenivalmisteet säilyttivät pitkään asemansa eräänlaisina yleisrohtoina, joita suositeltiin melkein tautiin kuin tautiin. Brittikeksijä Thomas Fowler kehitti vuonna 1786 lääkeliuoksen, joka sisälsi noin prosentin verran arsenikkia. Fowlerin liuoksella hoidettiin 1800-luvulla muun muassa astmaa, ihottumia, psoriasista, anemiaa, epilepsiaa, melankoliaa, malariaa, leukemiaa ja muita syöpätauteja. Arseenivalmisteiden käyttö leukemialääkkeenä keksittiin uudelleen 1930-luvun alussa, ja käyttö jatkui luvun alkuvuosiin asti. Arseenilääkitystä käytettiin 1900-luvun alkupuolella myös kuppataudin hoitoon. Vuosisadan alussa kehitetyt arseenin johdannaiset, arsfenamiini ja neoarsfenamiini, olivat monin verroin tehokkaampia kuppalääkkeitä kuin siihen asti käytetty elohopea. Sivuvaikutuksia tietysti oli, ja arseenijohdannaisista luovuttiinkin kupan hoidossa pian sen jälkeen, kun penisilliini saatiin yleiseen käyttöön toisen maailmansodan jälkeen. Arseenin myrkyllisyyttä hyödynnettiin pitkään tuhoeläinten ja kasvitautien torjunnassa. Hedelmäpuutarhoissa torjuttiin hedelmäkärpäsiä lyijyarsenaatilla, ja viininviljelijät ruiskuttivat viljelmilleen säännöllisesti kupariarsenaatin ja kalkin seosta estääkseen homeen kasvua. Arsenikilla tapettiin hiiriä ja rottia, ja sitä lisättiin kärpässyötteihin. Eläintentäyttäjät käsittelivät eläinten nahat arsenikilla suojatakseen niitä tuhohyönteisiltä. Arseenista valmistettiin myös väriaineita: scheelenvihreää eli kupariarsenaattia ja pariisinvihreää (keisarinvihreää) eli kupariasetoarsenaattia. Molemmat olivat hyvin myrkyllisiä, mistä juontuu edelleen käytössä oleva käsite myrkynvihreä. Vaikka väriaineiden myrkyllisyys tiedettiin, niitä käytettiin surutta maaleissa ja tapeteissa sekä olkihattujen olkien värjäämiseen. Scheelenvihreää ja pariisinvihreää käyttivät käytännössä 18

20 19

21 kaikki tapetinvalmistajat, koska ne olivat ainoita todella vihreitä pigmenttejä ja kaiken lisäksi halpoja. Paperitapeteista tuli niiden ansiosta iso bisnes luvun lopussa selvisi, että kosteiden huoneiden tapettiliisteriin pesiytynyt homesieni hajotti arseenipitoista väriä, jolloin huoneilmaan joutui arseeniyhdisteitä. Asuinhuoneiden ilma siis kirjaimellisesti myrkyttyi. Huoneilmasta saatua arseenimyrkytystä on epäilty myös Napoleonin kuolinsyyksi. Kun hallitsijan hiusnäytteistä analysoitiin tavanomaista suurempia arseenipitoisuuksia, arveltiin hänen joko joutuneen salamurhan uhriksi tai luultavammin kärsineen tapetin aiheuttamasta arseenimyrkytyksestä. Teoria on sittemmin kumottu. Napoleonin aikoihin arseenia käytettiin niin yleisesti ja moniin tarkoituksiin, että ihmiset saivat sitä kaikkialta ympäristöstä. Euroopan asukkaiden kudosten arseenipitoisuus saattoi tuolloin olla satakertainen nykypäivään verrattuna. Käyttö jatkuu mutta vähenee Arseenin käyttöä alettiin säädellä oikeastaan vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla. Tosin scheelenvihreän käyttö väriaineena kiellettiin Saksan Preussissa jo vuonna Suomessakin annettiin vuonna 1888 asetus Myrkkyjen kaupitsemisesta sekä mitä muutoin on otettava huomioon koskien myrkyllisiä aineita ja tavaroita. Sen yhtenä pontimena oli Collegium medicumin lausunto, jossa kehotettiin kieltämään arseenia sisältävien myrkyllisten väriaineiden käyttö muun muassa seinäpapereissa, rullakaihtimissa ja leikkikaluissa. Näin tapahtuikin. 20

22 Asetus ei sen sijaan puuttunut arseenin käyttöön maatalouden torjunta-aineena. Vaaraa ei pidetty suurena ulkotiloissa, missä tuuli puhalsi arseenihöyryt pois ja sade huuhtoi peltoja. Suomessa arseenivalmisteiden käyttö torjunta-aineena jäi tosin lyhyeksi. Se alkoi toden teolla vasta 1920-luvulla ja hiipui vuosisadan puoliväliin mennessä. Hedelmätarhoissa käyttö jatkui pidempään. Vielä vuonna 1949 julkaistussa teoksessa Omenanviljely (kirj. Väinö Lehtonen) annetaan yksityiskohtaisia ohjeita lyijyarsenaatin tai vaihtoehtoisesti sinkkiarsenaatin käytöstä omenapuiden ruiskutuksissa. Arseenipitoisten myrkkymaalien valmistus päättyi lopullisesti 1950-luvulla, mutta samaan aikaan puutavaraa alettiin kyllästää arseenia, kuparia ja kromia sisältävillä suolakyllästeillä eli CCA-kyllästeaineilla. CCA-kyllästeiden suosio kasvoi nopeasti, 21

23 Puunkyllästämöjä Pirkanmaalla Puunkyllästämöt, joissa on käytetty CCAkyllästeitä ovat osoittautuneet arseenin päästölähteeksi myös Pirkanmaalla. Ongelma on suurin vanhoilla kyllästämöalueilla. Niissä CCA-käsiteltyä puuta saatettiin varastoida suoraan maan päälle, jolloin kyllästettä pääsi imeytymään maahan. Maaperän arseenipitoisuudeksi on tällaisella alueella mitattu jopa 6,7 grammaa kilossa maata. Pirkanmaan alueella on tiedossa parikymmentä aluetta, joissa on ollut puunkyllästystoimintaa ja joiden maaperä on pilaantunut. Niiden maaperässä on arseenin ohella myös kromia ja kuparia. Kaksi kyllästämöistä on toiminut vedenhankintaan tärkeällä pohjavesialueella. Ruoveden Kautun kyllästämö sijaitsi paitsi ykkösluokan pohjavesialueella, myös lähellä asutusta ja vedenottamoa. Se oli toiminnassa vuosina Alueen maaperän arseenipitoisuudet vaihtelevat. Enimmillään maakilosta on löydetty 4,2 grammaa arseenia, vähimmillään 0,066 grammaa. Moreenimaan luontaiseksi arseenipitoisuudeksi on Pirkanmaalla määritetty keskimäärin 0,026 grammaa kilossa. 22

24 ja niitä käytettiin ylivoimaisesti eniten, kun tarvittiin kosteudenkestävää puuta olipa kyseessä puhelinpylväs, terassilauta tai laituritolppa. Kyllästeessä oli arseenia enimmillään 45 prosenttia, ja kyllästetyn puun painosta jopa kymmenesosa saattoi muodostua kyllästeaineista. CCA-kyllästeiden käyttöä rajoitettiin Suomessa vuonna 1996, mutta kokonaan niistä luovuttiin vasta vuonna Käyttökielto perustuu EU-direktiiviin. CCA-kyllästeet on korvattu pelkkää kuparia sisältävillä C-kyllästeillä tai kuparia ja kromia sisältävillä CC-kyllästeillä. Suomessa toimi 1900-luvulla lukuisia CCA-puunkyllästämöjä ympäri maata. Kyllästysaineen haitallisuutta ei aiemmin tunnettu kunnolla, eikä aineen käsittelyssä osattu noudattaa varovaisuutta. Niinpä kyllästysaineita pääsi usein valumaan tai tippumaan märistä tukeista maahan. Kyllästettyä puuta käsiteltiin niin ikään huolimattomasti. Hylätty puutavara saatettiin jättää lahoamaan paikoilleen tai polttaa, jolloin arseenia joutui maahan tai ilmaan. Suomessa arvioidaan olevan lähes 200 suolakyllästeiden pilaamaa maa-aluetta. Niistä joitakin on ryhdytty puhdistamaan, mutta moni odottaa vielä tarkempaa tutkimusta ja puhdistustoimien aloittamista. Arseenia käytetään edelleen metalliteollisuudessa, kun valmistetaan tiettyjä erikoismetalliseosteita, varsinkin lyijy- ja kupariseosteita. Sitä on viime vuosikymmeninä käytetty ja osin käytetään yhä myös elektroniikkakomponenteissa, kuten puolijohteissa, arseeniseostetuissa piikiekoissa ja aurinkokennoissa. Pieniä määriä arseenia kuluu laboratorioissa sekä metallien pintakäsittelyssä. 23

25 24 Mistä arseenia voi saada?

26 Itävallan Tirolista löydettiin syyskuussa 1991 muumioitunut vainaja, jonka iäksi määritettiin noin 5300 vuotta. Löytöpaikkansa Ötztalin mukaan Ötziksi ristitty jäämies oli siis elänyt vuoden 3300 tienoilla ennen ajanlaskumme alkua. Mies kuoli luultavasti selkään ammuttuun nuoleen, joka upposi syvälle lihaan ja aiheutti ehkä verenmyrkytyksen tai verenhukan. Kun Ötziä tutkittiin tarkemmin, selvisi, että hänen hiuksensa sisälsivät poikkeuksellisen paljon kuparia ja arseenia. Ötzin oli siis täytynyt altistua näille alkuaineille, ja altistuminen oli luultavasti kestänyt pitkiä aikoja. Johtopäätös oli selvä: mies oli mitä ilmeisimmin kupariseppä. Mikään muu ei voisi selittää sitä, että tuhansia vuosia sitten elänyt ihminen oli saanut kehoonsa niin paljon kuparia ja lisäksi myös arseenia, jota on kuparimalmissa usein epäpuhtautena. Varsinainen uutinen tutkijoille oli, että kuparin työstäminen hallittiin noilla seuduilla jo 5300 vuotta sitten. Se tarkoitti, että pronssikausi oli alkanut siellä aiemmin kuin luultiin. Mitään kiistaa asiasta ei syntynyt, sillä Ötzillä oli mukanaan vakuuttava todiste kuparin käsittelytaidosta: hyvin säilynyt kuparikirves. 25

27 Parituhatta työntekijää altistuu arseenille Ötzin hiuksia analysoineiden tutkijoiden oli helppo tehdä päätelmänsä miehen ammatista. Onhan jo pitkään tiedetty, että kupariteollisuudessa samoin kuin sinkin ja nikkelin parissa työskennelleet ovat kautta historian altistuneet arseenille. Ongelma ei ole poistunut vieläkään ja tulee vastaan myös Suomessa. Tästä kertoo se, että suurin työntekijäryhmä, joka Suomessa altistuu arseenille, ovat juuri kupariteollisuuden työntekijät. Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat vielä 2000-luvun alussa painekyllästämöissä työskentelevät, mutta heidän osaltaan tilanne on muuttunut, kun CCA-kyllästeistä on luovuttu. Mukaan on toisaalta tullut uusia työntekijöitä, kuten elektroniikkateollisuudessa työskentelevät. Elektroniikan komponenttien valmistuksessa käytetään nimittäin galliumarsenidia, joka kilpailee puolijohteena piipohjaisten materiaalien kanssa. Galliumarsenidipuolijohteita käytetään erityisesti matkapuhelimissa, infrapuna-ledeissä ja aurinkokennoissa. Muita työntekijäryhmiä, jotka voivat altistua arseenille, ovat muun muassa nuohoojat, turvetuotannossa työskentelevät sekä arseenipitoisten jätteiden käsittelijät. Niin sanottuun Asarekisteriin eli ammatissaan altistuvien rekisteriin oli Suomessa ilmoitettu 2010-luvun alussa runsaat 2000 arseeniyhdisteille mahdollisesti altistuvaa työntekijää. Työssä arseenia saadaan lähinnä hengittämällä, jolloin keuhkot altistuvat. Ulkomaisten kokemusten perusteella on päätelty, että keuhkosyövän riski alkaa kasvaa, jos ihminen työskentelee 40 vuotta paikassa, jonka ilman arseenipitoisuus on 20 mikrogrammaa kuutiometrissä. Niinpä arseenin ohjearvoksi työpaikan ilmassa on Suomessa määritetty puolta pienempi pitoisuus eli kymmenen mikrogrammaa kuutiometrissä. Se on pienin epäpuhtauden pitoisuus, jonka sosiaali- ja terveysministeriö arvioi voivan vahingoittaa työntekijää. 26

28 Työssään arseenille altistuvilla keskimääräinen altistuminen jää yleensä ohjearvoa pienemmäksi. Kuparintuotannossa työskentelevillä hengitysilman keskimääräiseksi arseenipitoisuudeksi on mitattu 6 19 mikrogrammaa kuutiossa. Kuparisulaton ilmassa on toisaalta myös muita haitallisia aineita, kuten rikkidioksidia, lyijyä ja kadmiumia. Ne voivat osaltaan lisätä sairastumisriskiä. 27

29 Arseenipäästöt vähenevät Teollisesta toiminnasta pääsee jonkin verran arseenia myös vesistöihin ja ilmaan. Tyypillisiä päästölähteitä ovat kaivostoiminta ja metalliteollisuus, viime vuosina myös puunjalostusteollisuus. Päästöt ovat kuitenkin vähäisiä ja peräisin vain muutamasta harvasta laitoksesta. Vesistöihin voi valua arseenia myös kaatopaikoilta ja pilaantuneilta maa-alueilta. Ilmaan sitä pääsee ennen muuta energiantuotannosta, sillä kivihiili sisältää usein epäpuhtautena arseenia. Luontaisesti arseenia tulee ilmaan pieninä hiukkasina tulivuorten purkauksista. Koko Suomen arseenipäästöt vesistöihin ja ilmaan ovat pienentyneet murto-osaan parin vuosikymmenen takaisista määristä. Nyt puhutaan vain muutamista tonneista, kun vielä 1990-luvun alussa ilmaan joutui yli 30 tonnia ja vesistöihinkin noin seitsemän tonnia arseenia vuodessa. Päästötilanne on hyvä verrattuna useimpiin muihin Euroopan maihin. Samoin on laita arseenilaskeuman, joka on Suomessa 28

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hankkeen koko henkilöstö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS With the contribution

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana

2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana 2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, 02015 TKK Juomaveden liian korkea arseenipitoisuus

Lisätiedot

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen, Kemira Municipal&Industrial 3/23/2013 1 AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS-SEMINAARI AMPUMARATA-ALUEIDEN

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

ASROCKS project: After-LIFE Communication Plan

ASROCKS project: After-LIFE Communication Plan GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo ASROCKS project: After-LIFE Communication Plan Paavo Härmä, Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Timo Tarvainen LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015

Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

PFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit

PFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit PFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit MUTKU-päivät, 25.3. 2015, Lahti Jussi Reinikainen, SYKE 1 http://yle.fi/uutiset/svt_lasten_talvikengista loytyi_haitallisia_aineita/7609792

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Arkistoraportti 3/2013 ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Timo Tarvainen, Pirjo Kuula-Väisänen ja Paavo Härmä LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS Arkistoraportti 3/2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013 Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden i id ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013 Uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Mikä uusi asia? Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

Juomaveden mangaaniin liittyy terveysriski

Juomaveden mangaaniin liittyy terveysriski Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto Juomaveden mangaaniin liittyy terveysriski Mangaania talousvedessä on pidetty esteettisenä ongelmana (maku,

Lisätiedot

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa

Lisätiedot

Kiviaineksen CE-merkintä Arseeniriski kiviainestuotannossa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kiviaineksen CE-merkintä Arseeniriski kiviainestuotannossa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Kiviaineksen CE-merkintä Arseeniriski kiviainestuotannossa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Esityksen sisältö CE-merkinnän peruspilarit Kokemuksia CE-merkinnän käyttöönotosta Puutteita tiedoissa

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Arseenista aiheutuvien riskien hallinta Pirkanmaalla

Arseenista aiheutuvien riskien hallinta Pirkanmaalla Arseenista aiheutuvien riskien hallinta Pirkanmaalla Esiselvitys ohjauskeinoista ja teknisistä menetelmistä riskien vähentämiseksi Heli Lehtinen Jaana Sorvari Suomen ympäristökeskus 2 TIIVISTELMÄ Lehtinen,

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla

5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla 5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla Birgitta Backman 1, Ritva Mäkelä-Kurtto 2, Merja Eurola 2 ja Samrit Luoma 1 1 Geologian tutkimuskeskus, PL 96,

Lisätiedot

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet

Lisätiedot

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Kestävä sanitaatio Juomavesi Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Kodin vaaralliset jätteet talteen Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Ongelmajäte on nyt vaarallinen jäte Uudessa jätelaissa otetaan käyttöön

Lisätiedot

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA Jussi Reinikainen, SYKE ESITYKSEN SISÄLTÖ Kulkeutumisriskit; mitä ja miksi? Tavoitteenasettelun lähtökohdat Esimerkkejä Pohjavesi Pintavedet Sisäilma Yhteenveto

Lisätiedot

Uraanilouhinnan terveysvaikutukset. Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007

Uraanilouhinnan terveysvaikutukset. Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007 Uraanilouhinnan terveysvaikutukset Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007 Uraanikaivokset ja terveys Tutkittu tieteellisesti liian vähän Suomessa ei ole raja-arvoa juomaveden

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ Erkki Vuori professori Oikeuslääketieteen laitos 16.01.2008 Lääketieteellinen tiedekunta VOINKO JUODA? VOINKO ANTAA TOISTEN JUODA? Luonnon lähteestä pulppuava vesi

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4464/11.01.05/2013 100 Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet ja maaperän kunnostustoiminta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Talousveteen liittyvät terveysriskit

Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveden aiheuttamista sairastumisista valtaosa on ulosteperäisten virusten tai bakteerien aiheuttamia. Taudinaiheuttajat Norovirukset ovat pieniä (25-80 nm), pyöreitä

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

metallianalytiikan työkalu

metallianalytiikan työkalu Vertailulaboratoriotoiminta ICP-MS-tekniikan käytöstä Eviran elintarvikeanalytiikassa Keskustelua 1 Evira kansallisena ja kansainvälisenä vertailulaboratoriona Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran perustehtäviin

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013 HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia

Lisätiedot

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Työtason hoitoöljy nro 108 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Työtason hoitoöljy nro 108 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Päiväys: 11.10.2010 Edellinen päiväys: Versionumero 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa Eduskunnan Suurelle valiokunnalle Lannoitteiden kadmiumpitoisuuden rajoittaminen Maa- ja metsätalousministeriö lähettää kunnioittavasti eduskunnan Suurelle valiokunnalle oheisen muistion Suomen lannoitteiden

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Metallien määritys elintarvikkeista

Metallien määritys elintarvikkeista Metallien määritys elintarvikkeista Cu, Mn, Fe, Se Pb, Cd, As, Hg Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

CH 3 O NH 2. Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys. Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004)

CH 3 O NH 2. Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys. Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004) Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 2-Metoksianiliini CAS Nro 90-04-0 Synonyymejä: o-anisidiini o-anisidine 2-methoxyaniline 2-aminoanisole 2-aminomethoxybenzene 2-methoxy-1-aminobenzene 2-methoxybenzenamine

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

ANC erikoisleikkuuneste alumiinin työstöön - käyttöturvatiedote

ANC erikoisleikkuuneste alumiinin työstöön - käyttöturvatiedote Sivu 1 / 5 ANC erikoisleikkuuneste alumiinin työstöön - käyttöturvatiedote Tarkastettu 29.6.2015 1. TUOTTEEN TUNNISTETIEDOT, VALMISTAJA JA TOIMITTAJA Tuotenimi: Valmistaja/toimittaja: ANC Erikoisleikkuuneste

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Riskinarvioinnin tarkastaminen

Riskinarvioinnin tarkastaminen LAUSUNTO UUDELY/580/07.00/2010 13.12.2012 Porvoon kaupunki Kuntatekniikka PL 23 06100 Porvoo Viite Porvoon kaupunki, Länsirannan tontti 448-1, Tarkennettu riskinarvio, Ramboll Finland Oy, päivätty 17.5.2011.

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot