Kymenlaakson SOTE-valmistelut

Transkriptio

1 Kymenlaakson SOTE-valmistelut Itsehallintoprojekti 12/2015-8/2016 Kouvolan kaupungin alaisuudessa Kymenlaakson SOTE ja maakuntauudistus 9/2016- Kymenlaakson Liitto

2 VALMISTELUVAIHEET

3 Projektisuunnitelma Kymenlaakson sote-projektinesivalmisteluvaiheen projektisuunnitelma Hyväksytty ohjausryhmässä

4 1. Visio (dia 3) Valmisteltavat asiakokonaisuudet 2. Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi (diat 4-5) 3. Sote-uudistuksen valtakunnalliset tavoitteet (dia 6) 4. Sote-uudistuksen tavoitteet Kymenlaaksossa (diat 7-8) 5. Esivalmisteluvaiheen valtakunnallinen ohjeistus (dia 9) 6. Kymenlaakson maakunnan asettamat valmistelun periaatteet (dia 10) 7. Palvelutyöryhmien valmistelulle asetetut periaatteet (dia 11) 8. Kärkihankkeet osana sote-suunnittelua (diat 12 13) 9. Muutosagentit Kymenlaakson sote-suunnittelussa(dia 14) 10. Aikataulu (diat 15-16) 11. ICT osana suunnittelua (dia 17) 12. Asiakasosallisuus (dia 18) 13. Muutoksen johtaminen (dia 19) 14. Sote -projektisuunnittelutyön riskit (dia 20) 15. Viestintä (dia 21)

5 VISIO Edistämme kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja kavennamme terveyseroja Asukkaat ottavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan Kuntalaisten tukena eri elämäntilanteissa on kustannustehokas palvelujärjestelmä MITEN? Palveluihin ohjautuminen on helppoa ja asiakkaiden palvelut toteutetaan oikea-aikaisesti oikeassa paikassa Peruspalveluja vahvistetaan ja ne tuotetaan lähellä asiakasta Palvelut tuotetaan monikanavaisesti. Toimivia omapalveluja ja sähköisiä palveluja lisätään. Kymenlaakson tarpeet yhteispäivystykseen otetaan huomioon

6

7 Kymenlaakson Sote-uudistuksen valmistelun organisointi Sote Projektijohtaja SoteProjektiryhmä pj. Jorma Haapanen 50% lukien Carea Projektiresurssit projektipäällikkö Kaarina Tilli Lapsi-ja perhepalvelut pj. Päivi Mattila Aikuisväestön palvelut pj. Annikki Niiranen Ikääntyneiden palvelut pj. Arja Kumpu Maakunnallinen Lape-ryhmä muodostettavat alatyöryhmät - 3 muodostettavat alatyöryhmät -9 IkäOpastin hanke Lape Kymenlaakso hanke Lape- muutosagentti ti Ikä- muutosagentti ti muodostettavat alatyöryhmät

8 Sote-uudistuksen valtakunnalliset tavoitteet Ihmisten hyvinvointi-ja terveyseroja kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen sekä kustannusten hillintä Sosiaali-ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja peruspalveluja vahvistetaan Sosiaali-ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja ihmisten valinnanvapautta palveluissa lisätään Uudistuksella kurotaan umpeen julkisen talouden kestävyysvajeetta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sote-uudistuksesta Rakenteiden ja rahoituksen uudistamisen lisäksi sosiaali-ja terveydenhuollon ohjausta ja toimintamalleja nykyaikaistetaan voimakkaasti. Tavoitteena ovat nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut Täydellisellä asiakas-ja potilastiedon sekä ohjaustiedon integraatiolla luodaan edellytykset asiakaslähtöisille, integroiduille sosiaali-ja terveydenhuollon palveluille

9 Sote-uudistuksen tavoitteet Kymenlaaksossa Sote-palveluttuotetaan asiakaslähtöisesti sujuvilla palveluketjuilla tehokas palveluintegraatio huolellisesti huomioiden. Palveluprosesseissa käytetään tarpeeseen, tietoon ja vaikuttavuuteen perustuvaa palveluohjausta. Palveluiden tuottamisessa sähköisellä palvelutarjonnalla on vahva asema. Sähköinen asiointi ja valinnanvapaus edellyttävät kattavaa sähköisen palvelutarjonnan rakentamista. Kymenlaaksossa on vahva, maakunnan asukkaiden palvelutarpeisiin vastaava keskussairaala. Erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon yhteispäivystys toteutuu sekä Etelä-että Pohjois-Kymenlaaksossa. Palveluiden tuottamisessa maakuntien välisen yhteistyön suunta on Helsinki / HUS. Rakennetaan toimivat yhteistyösuhteet ensisijaisesti Uusimaan ja Päijät-Hämeen kanssa.

10 Kymenlaakson tavoitteet jatkuvat Maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen toteutetaan kuntien kanssa yhteistyössä luotavilla uudenlaisilla rakenteilla ja toimintatavoilla. Tätä on tukemassa vahvaksi järjestetty sosiaali-ja terveydenhuollon peruspalvelukokonaisuus, jossa moniammatillisuuttaon hyödynnetty. Sosiaali-ja terveyspalvelut toteutetaan tehokkaasti, kustannusten nousu, säästöpotentiaali ja maakunnan kantokyky huomioon ottaen. Tavoitteena on kustannusten nousun hallinta. Kustannustason muutos vuosittain alle kansallisen tavoitetason (3%) 2020 lukien.yhtiöittämisvelvoitteen alle kuuluvat palvelut tuotetaan kilpailukykyisesti. Osallisuuden vahvistaminen mahdollistetaan ottamalla maakunnan asukkaiden näkemykset ja kokemukset huomioon valmistelussa suunniteltaessa palvelujen kannalta keskeisiä asioita. Muutos antaa mahdollisuuden haastaa asukkaat ja järjestöt mukaan uusien rakenteiden ja palvelujen kehittämiseen. Palveluiden suunnittelussa käydään avointa vuoropuhelua päättäjien, asukkaiden ja järjestöjen kanssa.

11 Kymenlaakson maakunnan valmistelulle asettamat periaatteet vahvan, maakunnan asukkaiden tarpeisiin vastaavan Kymenlaakson keskussairaalan turvaaminen - ensisijaisesti tavoitellaan pääsemistä 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalan joukkoon - toissijaisesti tavoitellaan päivystysasetusluonnokseen sellaista muutosta, joka mahdollistaa sen, että ero Careanja EKSOTE:nvälillä ei ole merkittävä vaan niissä on samantasoiset palvelut sekä Etelä-että Pohjois-Kymenlaaksossa toteutetaan yhteispäivystys (esh+ perusterveydenhuolto) ja samalla painotetaan vahvan keskussairaalan roolia. palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti itsehallintoalueen hallinnon järjestäminen siten, että hallinnon keskuspaikkana on Kouvola Kymenlaakson sote-alueenluonteva yhteistyön suunta palveluiden tuottamisessa on Helsinki/HUS toimivien yhteistyösuhteiden rakentaminen muiden maakuntien kanssa - ensisijaisesti Uusimaa ja Päijät-Häme - toissijaisesti Etelä-Karjala (ELY-keskusyhteistyö)

12 Työryhmien valmistelulle asetetut periaatteet asiakkaiden palvelutarpeen arviointi ohjaa palveluiden suunnittelua palveluiden kustannusten nousun leikkaaminen otetaan huomioon suunnittelussa palveluiden suunnittelussa painopisteen tulee siirtyä raskaammista palveluista kevyempiin palveluihin, korjaavasta ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin suunnittelussa sähköiset palvelut ovat keskeisenä osana palveluprosessissa lähipalveluita vahvistetaan, palvelut liikkuvat asiakkaan sijaan eri palveluiden integraatio on keskeistä kaikissa asiakasryhmissä, varsinkin paljon palveluita tarvitsevien osalta kuntoutuksen asemaa korostetaan suunnittelussa

13 Muutosagentit Kymenlaakson Sote-suunnittelussa Kymenlaakson sote-suunnitteluntukena toimii sekä lapsi-ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosagentti että Ikääntyneiden palveluiden muutosagentti. Muutosagenttien tehtävinä on edistää ja tukee kärkihankkeiden tavoitteiden toteutumista yhdessä projektiryhmän, palveluiden päätyöryhmien, alatyöryhmien ja muiden toimijoiden kanssa. Muutosagentit tukevat työryhmiä muutoksen mahdollistumisessa, johtaen muutostyötä ensisijaisesti sekä lasten ja perheiden että ikääntyneiden palveluita tuottavien tahojen osalta. Muutosagentit tukevat toimintojen uudistamista ja entisistä toimintatavoista luopumista. Muutosagentit ovat vahvasti mukana sähköisten palveluiden ja teknologian tarjoamien vaihtoehtojen käyttöönotossa palvelukokonaisuuksia luotaessa. He osallistuvat osaltaan digitalisaationhaltuun ottoon tähtäävien koulutusten ja ohjausten järjestämiseen. STM rahoittaa 100 % maakuntien muutosagenttien palkka- ja toimintakulut.

14 ESIVALMISTELUN PROJEKTIAIKATAULU TEHTÄVÄ MUUTOSVISIO JÄRJESTÄMISVASTUU Palveluiden tarve, määrä ja laatu Tuottamisen tavat Ohjaus ja valvonta PALVELUSTRATEGIA (maakuntastr) PALVELULUPAUS ALUSTAVA SOTE PALVELUORG TYÖRYHMÄT SOTE PALVELUKETJUJEN KUVAUKSET MALLINNUKSET PERUSPALV VAHV SOTE PALVELUT /AIK, LAPSET, IKÄÄNTYNEET HALLLINNOLLISET TUKIPALVELUT Henkilöstö, Talous,ICT, Hankinnat, Kiinteistöt

15 ICT osana suunnittelua otetaan suunnittelussa huomioon laaja-alaisesti sähköisten palveluiden tarjoamat mahdollisuudet vahva digitaalisaatiotukee tiedolla johtamista yhteistyö ICT-ryhmän kanssa on keskeistä ollaan rohkeita kokeilemaan digitaalisesti tuotettavia palveluita hyödynnetään jo olemassa olevaa digitaalisaatiota hyvin suunnitellut digitaaliset ratkaisut tukevat asiakkaan osallisuutta muutosagentit ovat osaltaan mukana sähköisten palveluiden ja teknologian tarjoamien vaihtoehtojen käyttöönotossa palvelukokonaisuuksia luotaessa kärkihankkeisiin liittyvissä projekteissa digitaalisaatiollaon vahva asema

16 Asiakasosallisuus Asiakasosallisuus palvelujärjestelmän kehittämisessä on keskeistä asiakkaiden näkemysten huomioon ottamista haasteiden ratkaisemisessa, uusien toimintamuotojen innovoinnissa ja palvelujen toteuttamisessa Asiakaslähtöiseen palveluiden suunnitteluun päästään kuuntelemalla asiakaskentän tarpeita (mm. puolustusvoimat) ja keräämällä ajantasaista tietoa hyvistä käytänteistä seuraamalla hoitoketjujen ja palveluketjujen asiakaslähtöisyyden toteutumista keräämällä ja analysoimalla palvelujentuottajien laatutietoja ja kehittämällä laadunseuranta menetelmiä Osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihin kehittää palvelujen laatua ja parantaa niiden vaikuttavuutta lisää asiakaslähtöisyyttä lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä kasvattaa sote-ammattilaisten asiakasymmärrystä mahdollistaa ketterän reagoinnin yhteiskunnan palvelutarpeiden muutoksiin muuttaa asenteita ja lisää sekä inhimillisyyttä että ihmisyyttä yhteiskunnassa saa aikaan säästöjä palveluiden oikeanlaisella ja mielekkäällä kohdentamisella Millä keinoin? asiakkaiden keskustelu- ja kuulemistilaisuudet /ASIAKASRAADIT sähköiset kanavat kyselyt

17 Muutoksen Muutoksenjohtaminen maakunnallisen muutosjohtamisen suunnitelman pohjalta laaditaan sote-projektiakoskeva muutoksen johtamisen suunnitelma

18 Sote-projektisuunnittelutyön riskit suunnittelua tukeva tiivis yhteistyö maakuntauudistuksen kanssa ei toimi tukipalveluryhmien kanssa tarvittava yhteistyö on riittämätöntä; tietojen puuttuminen, viivästyminen mukana olevien eri tahojen sitoutumiseen liittyvät riskit näkemyseroihin liittyvät riskit aikatauluun ja resursointiin liittyvät riskit asennoitumiseen liittyvät riskit; vanhasta luopuminen vaikeaa viestintään ja asiakkaiden osallisuuteen liittyvät riskit

19 KAIKKI MUUTTUU NYKYISESTÄ SOTE-RAHOITUSMALLISTA

20 Tarveperusteinen kapitaatiorahoitus /as ( asteittain)

21 Valtion rahoitus /as??? Maakuntien väliset palvelut säädetään asetuksella maakunnat sopivat

22 Carean strategiset tavoitteet Talous tasapainossa ja tuottavuus kärjessä Asiakkaat suosittelevat Carean palveluita Osallistuva ja aktiivinen asiakas Kunnat luottavat Careaan Paras asiakaskokemus vastuullisella yhteistyöllä Asiakastarpeiden mukaiset kehittyvät ja laadukkaat palvelut Asiakasarvoa ja sujuvia palveluprosesseja johdetaan verkostoissa Osaamisen jatkuva uudistaminen ja turvaaminen Arvostava, carealainen toimintakulttuuri Vuoden 2017 avaintavoitteet

23 Kymenlaakson SOTE KESKITETYT ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT SISÄISET PALVELUT Asiakkaat palveluketjuissa Asiakasprosessien vastuuyksiköt Päivystys-, intensiivi- ja toimenpidepalv Polikliiniset ja osastohoidon palvelut Psykiatriset palvelut PÄIVYSTYKSEN ERIKOISALAT akuuttilääketiede, ensihoito, yleislääketiede OPERATIIVISET ERIKOISALAT kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, silmätaudit, hammas- ja suusairaudet, anestesia MEDISIINISET ERIKOISALAT lastentaudit, lastenneurologia, sisätaudit, keuhkosairaudet, neurologia, ihotaudit, syöpätaudit ja kuntoutus PSYKIATRIAN ERIKOISALAT psykiatria, nuorisopsykiatria, lastenpsykiatria Asiakkaat palveluketjuissa

24 Kiittäen tarkkaavaisuudesta! Helena Kinnunen