Projektisuunnitelma. Kymenlaakson sote-projektin esivalmisteluvaiheen projektisuunnitelma versio

Transkriptio

1 Projektisuunnitelma Kymenlaakson sote-projektin esivalmisteluvaiheen projektisuunnitelma versio

2 Sisältö 1. Visio (dia 3) 2. Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi (diat 4-5) 3. Sote-uudistuksen valtakunnalliset tavoitteet (dia 6) 4. Sote-uudistuksen tavoitteet Kymenlaaksossa (diat 7-8) 5. Esivalmisteluvaiheen valtakunnallinen ohjeistus (dia 9) 6. Kymenlaakson maakunnan asettamat valmistelun periaatteet (dia 10) 7. Palvelutyöryhmien valmistelulle asetetut periaatteet (dia 11) 8. Kärkihankkeet osana sote-suunnittelua (diat 12 13) 9. Muutosagentit Kymenlaakson sote-suunnittelussa (dia 14) 10. Aikataulu (diat 15-16) 11. ICT osana suunnittelua (dia 17) 12. Asiakasosallisuus (dia 18) 13. Muutoksen johtaminen (dia 19) 14. Sote -projektisuunnittelutyön riskit (dia 20) 15. Viestintä (dia 21)

3 VISIO Edistämme kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja kavennamme terveyseroja Asukkaat ottavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan Kuntalaisten tukena eri elämäntilanteissa on kustannustehokas palvelujärjestelmä MITEN? Palveluihin ohjautuminen on helppoa ja asiakkaiden palvelut toteutetaan oikea-aikaisesti oikeassa paikassa Peruspalveluja vahvistetaan ja ne tuotetaan lähellä asiakasta Palvelut tuotetaan monikanavaisesti. Toimivia omapalveluja ja sähköisiä palveluja lisätään. Kymenlaakson tarpeet yhteispäivystykseen otetaan huomioon

4

5 Kymenlaakson Sote-uudistuksen valmistelun organisointi Sote Projektiryhmä pj. Jorma Haapanen Projektiresurssit projektipäällikkö Kaarina Tilli Lapsi- ja perhepalvelut pj. Päivi Mattila Aikuisväestön palvelut pj. Annikki Niiranen Ikääntyneiden palvelut pj. Arja Kumpu Maakunnallinen Lape-ryhmä muodostettavat alatyöryhmät - 3 muodostettavat alatyöryhmät -9 IkäOpastin hanke Lape Kymenlaakso hanke Lapemuutosagentti Ikämuutosagentti muodostettavat alatyöryhmät

6 Sote-uudistuksen valtakunnalliset tavoitteet Ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen sekä kustannusten hillintä Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja peruspalveluja vahvistetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja ihmisten valinnanvapautta palveluissa lisätään Uudistuksella kurotaan umpeen julkisen talouden kestävyysvajeetta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sote-uudistuksesta Rakenteiden ja rahoituksen uudistamisen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta ja toimintamalleja nykyaikaistetaan voimakkaasti. Tavoitteena ovat nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut Täydellisellä asiakas- ja potilastiedon sekä ohjaustiedon integraatiolla luodaan edellytykset asiakaslähtöisille, integroiduille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille

7 Sote-uudistuksen tavoitteet Kymenlaaksossa Sote-palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti sujuvilla palveluketjuilla tehokas palveluintegraatio huolellisesti huomioiden. Palveluprosesseissa käytetään tarpeeseen, tietoon ja vaikuttavuuteen perustuvaa palveluohjausta. Palveluiden tuottamisessa sähköisellä palvelutarjonnalla on vahva asema. Sähköinen asiointi ja valinnanvapaus edellyttävät kattavaa sähköisen palvelutarjonnan rakentamista. Kymenlaaksossa on vahva, maakunnan asukkaiden palvelutarpeisiin vastaava keskussairaala. Erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon yhteispäivystys toteutuu lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksossa. Maakuntien välisen yhteistyön suunta on yhteistyöalue.

8 Kymenlaakson tavoitteet jatkuvat Maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen toteutetaan kuntien kanssa yhteistyössä luotavilla uudenlaisilla rakenteilla ja toimintatavoilla. Tätä on tukemassa vahvaksi järjestetty sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelukokonaisuus, jossa moniammatillisuutta on hyödynnetty. Sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan tehokkaasti, kustannusten nousu, säästöpotentiaali ja maakunnan kantokyky huomioon ottaen. Tavoitteena on kustannusten nousun hallinta. Tähän euro / %-määräinen tavoite kustannusten vuositasoiseen nousuun liittyen. Yhtiöittämisvelvoitteen alle kuuluvat palvelut tuotetaan kilpailukykyisesti. Osallisuuden vahvistaminen mahdollistetaan ottamalla maakunnan asukkaiden näkemykset ja kokemukset huomioon valmistelussa suunniteltaessa palvelujen kannalta keskeisiä asioita. Muutos antaa mahdollisuuden haastaa asukkaat ja järjestöt mukaan uusien rakenteiden ja palvelujen kehittämiseen. Palveluiden suunnittelussa käydään avointa vuoropuhelua päättäjien, asukkaiden ja järjestöjen kanssa.

9 Esivalmisteluvaiheen suunnittelussa valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti otettava huomioon / Tiekartta Maakunnan tavoitetilan kuvaus (muutosvisio) Maakunnan tehtäviä toteuttavien palvelutoiminnan toiminnalliset tavoitteet Pääasialliset keinot ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös maakunnan alueen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminta on hyvä muistaa. Muutoksen keskeiset vaiheet ja vaiheiden lopputulokset/tuotokset Muutoksen toteutusvaiheiden aikataulut Suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen tarvitsemat resurssit (kyvykkyydet) ja niiden määrät Muutoksen toteutukseen liittyvä viestintä ja vuorovaikutus Huomioiden maakunnassa ja kunnissa käynnissä olevien kärkihankkeiden muutosohjelmien tavoitteet ja sisällöt

10 Kymenlaakson maakunnan valmisteluulle asettamat periaatteet Esivalmistelu toteutetaan Kymenlaakson liiton koordinoimana yhteistyössä kuntien, sairaanhoitopiirin ja aluehallinnon osalta maakunnan liiton, ely:n ja muiden tarpeelliseksi katsottujen organisaatioiden kanssa Esivalmisteluvaiheeseen on perustettu maakuntahallituksen asettama organisaatio ja ohjausrakenne. Esivalmistelun johtoryhmänä toimivat maakuntahallituksen jäsenet, laajennettuna Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kuntien nimeämillä edustajilla. Valmistelun ohjausvastuu on kuntajohtajien, Carean, maakuntajohtajan, ELY-keskuksen, TE-toimiston, AVI:n ja pelastuslaitoksen muodostamalla johtavien viranhaltijoiden kokouksella sekä kuntakokouksella. Virkamiesvalmistelun kokonaisvastuu on Kymenlaakson Liiton muutosjohtajalla. Valmistelussa huomioidaan yhteistyörakenteiden suunnittelu muiden maakuntien kanssa. Valmistelussa huomioidaan lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson päivystyspalvelujen toteuttaminen yhteispäivystyksenä koko maakunnan näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti Valmistelun aikana kuullaan yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia ja toimijoita sekä kuntien asukkaita

11 työryhmien valmistelulle asetetut periaatteet asiakkaiden palvelutarpeen arviointi ohjaa palveluiden suunnittelua palveluiden kustannusten nousun leikkaaminen otetaan huomioon suunnittelussa palveluiden suunnittelussa painopisteen tulee siirtyä raskaammista palveluista kevyempiin palveluihin, korjaavasta ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin suunnittelussa sähköiset palvelut ovat keskeisenä osana palveluprosessissa lähipalveluita vahvistetaan, palvelut liikkuvat asiakkaan sijaan eri palveluiden integraatio on keskeistä kaikissa asiakasryhmissä, varsinkin paljon palveluita tarvitsevien osalta kuntoutuksen asemaa korostetaan suunnittelussa

12 Kärkihankkeet Kymenlaakson Sote-suunnittelussa Kärkihanke 3 - Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Kymenlaakson maakunta on hakenut kärkihankkeen valtionavustusta lapsi- ja perhelähtöiset palvelut muutoskokonaisuuksista Matalan kynnyksen toimintamallin kehittäminen (tässä erityisesti Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto) ja Erityis- ja vaativamman tason palveluiden uudistaminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Projektipäällikkö ja kaksi hanketyöntekijää organisoituvat Lapsi- ja perhepalvelukokonaisuuden alaisuuteen. Projektipäällikkö on Sote - projektiryhmän alaisuudessa toimivan Sote/Lape johtoryhmän jäsen. Johtoryhmässä on edustus maakunnallisesta Lape-ryhmästä, joka puolestaan tekee kiinteää yhteistyötä kunnissa toimivien Lape-ryhmine kanssa. Rahoitus: hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes Valtionavustusta haetaan noin 80 %:lle kustannuksista.

13 Kärkihankkeet Kymenlaakson Sote-suunnittelussa Kärkihanke 4 - Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa - I&O Kymenlaakson maakunnalle on myönnetty Kärkihankkeen valtionavustusta keskitetyn alueellisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin kehittämiseen. Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus on keskeinen osa maakunnan tulevaa yhteistä ikääntyneiden palvelujärjestelmää. Iäkkään henkilön näkökulmasta se tarkoittaa neuvonnan toimintamallia, jossa tarvittavaa tietoa on helposti saatavilla omatoimiseen tiedonhakuun sekä mahdollisuus neuvontatiedon saamiseen ohjatusti. Hankehenkilöstö, projektipäällikkö ja kaksi kehittäjää (palvelun ja toiminnan integraattori sekä ICT ja tiedolla johtaminen) toimivat Sote-projektiryhmän alaisuudessa olevan Ikääntyneiden työryhmän alla. Hankkeen ohjausryhmässä on edustus maakunnan kaikista kunnista, kuntayhtymästä, hankekonsortioon osallistujista, maakunnan ICT ryhmästä, alueen vanhusneuvostojen yhteinen edustaja sekä henkilöstön edustaja. Rahoitus: hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 1,1 Meur. Valtionavustuksen osuus on lähes 80 % kustannuksista.

14 Muutosagentit Kymenlaakson Sote-suunnittelussa Kymenlaakson sote-suunnittelun tukena toimii sekä lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosagentti että Ikääntyneiden palveluiden muutosagentti. Muutosagenttien tehtävinä on edistää ja tukee kärkihankkeiden tavoitteiden toteutumista yhdessä projektiryhmän, palveluiden päätyöryhmien, alatyöryhmien ja muiden toimijoiden kanssa. Muutosagentit tukevat työryhmiä muutoksen mahdollistumisessa, johtaen muutostyötä ensisijaisesti sekä lasten ja perheiden että ikääntyneiden palveluita tuottavien tahojen osalta. Muutosagentit tukevat toimintojen uudistamista ja entisistä toimintatavoista luopumista. Muutosagentit ovat vahvasti mukana sähköisten palveluiden ja teknologian tarjoamien vaihtoehtojen käyttöönotossa palvelukokonaisuuksia luotaessa. He osallistuvat osaltaan digitalisaation haltuun ottoon tähtäävien koulutusten ja ohjausten järjestämiseen. STM rahoittaa 100 % maakuntien muutosagenttien palkka- ja toimintakulut.

15 Tehtävä Muutosvisio toiminnalliset tavoitteet taloudelliset tavoitteet viestintäsuunnitelma Järjestämisvastuu palveluiden saatavuus ja savutettavuus palveluiden tarve, määrä ja laatu tuottamisen tavat tuottamisen ohjaus ja valvonta viranomaistoiminta Palvelustrategia (maakuntastrategia) Palvelulupaus (palvelustrategia) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - nykytila, yhteistyörakenteet ja tavoitteet Sotepalvelut palveluiden järjestäjät kartta Alustava sote palveluorganisaatioehdotus alustava ehdotus sote palvelujärjestelmästä maakunnan järjestäjä palvelulaitos Työryhmäkohtaiset sote palvelut Sote palveluketjujen kuvaukset palveluketjujen prosessikuvaukset toimintotasolle resurssi- ja osaamistarpeet (ostot huomioiden) yhteensovitettuja palveluita tarvitsevien taloudelliset resurssit Mallinnukset peruspalvelujen vahvistamiseksi palveluohjauksen järjestäminen ennaltaehkäisevät / matalan kynnyksen palvelut laitosvaltaisuudesta avohoitoon erityispalveluista peruspalveluihin Sote palvelut / aikuiset päivystys- ja leikkaustoiminta esh järjestämissopimus pth järjestämissopimus

16 Hallinnolliset tukipalvelut Henkilöstö henkilöstösiirtojen periaattet yt-menettelyn periaatteet siirtyvä henkilöstö (palvelussuhteen tiedot) siirtyvän henkilöstön osaaminen paikalliset sopimukset, etuudet hr-järjestelmä projektin valmistelu Talous palvelupyynnöt nykykustannuksista (laskentaperiaatteet) maakunnan talousohjauksen periaatteet (johtaminen) maakunnan ulkoinen laskentajärjestelmä palvelulaitoksen ulkoinen laskentajärjestelmä sisäisen laskentajärjestelmän ulottuvuudet talousjärjestelmäprojektin valmistelu vuoden 2018 talousarvion valmistelu ky:n siirtyvä omaiuus, velat, vastuut kunnilta siirtyvä irtain omaisuus Hankinnat -talous - oikeudellinen osaaminen kunnilta siirtyvät sopimukset ja velvoitteet ky:n siirtyvät sopimukset ja velvoitteet Kiinteistöt toimitila-analyysi maakunnalle siirtyvät kiinteistöt kunnilta vuokrattavat kiinteistöt muut vuokrattavat kiinteistöt ICT Tietojärjestelmien kokonaisselvitys hallinnollisten tietojärjestelmien valinta tietojärjestelmiin liittyvät sopimukset

17 ICT osana suunnittelua otetaan suunnittelussa huomioon laaja-alaisesti sähköisten palveluiden tarjoamat mahdollisuudet vahva digitalisaatio tukee tiedolla johtamista yhteistyö ICT-ryhmän kanssa on keskeistä ollaan rohkeita kokeilemaan digitalisesti tuotettavia palveluita hyödynnetään jo olemassa olevaa digitalisaatiota hyvin suunnitellut digitaliset ratkaisut tukevat asiakkaan osallisuutta muutosagentit ovat osaltaan mukana sähköisten palveluiden ja teknologian tarjoamien vaihtoehtojen käyttöönotossa palvelukokonaisuuksia luotaessa kärkihankkeisiin liittyvissä projekteissa digitalisaatiolla on vahva asema

18 Asiakasosallisuus Asiakasosallisuus palvelujärjestelmän kehittämisessä on keskeistä asiakkaiden näkemysten huomioon ottamista haasteiden ratkaisemisessa, uusien toimintamuotojen innovoinnissa ja palvelujen toteuttamisessa. Asiakaslähtöiseen palveluiden suunnitteluun päästään kuuntelemalla asiakaskentän tarpeita ja keräämällä ajantasaista tietoa hyvistä käytänteistä seuraamalla hoitoketjujen ja palveluketjujen asiakaslähtöisyyden toteutumista keräämällä ja analysoimalla palvelujentuottajien laatutietoja ja kehittämällä laadunseuranta menetelmiä Osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihin kehittää palvelujen laatua ja parantaa niiden vaikuttavuutta lisää asiakaslähtöisyyttä lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä kasvattaa sote-ammattilaisten asiakasymmärrystä mahdollistaa ketterän reagoinnin yhteiskunnan palvelutarpeiden muutoksiin muuttaa asenteita ja lisää sekä inhimillisyyttä että ihmisyyttä yhteiskunnassa saa aikaan säästöjä palveluiden oikeanlaisella ja mielekkäällä kohdentamisella Millä keinoin? asiakkaiden keskustelu- ja kuulemistilaisuudet sähköiset kanavat kyselyt

19 Muutoksen johtaminen maakunnallisen muutosjohtamisen suunnitelman pohjalta laaditaan sote-projektia koskeva muutoksen johtamisen suunnitelma

20 Sote- projektisuunnittelutyön riskit suunnittelua tukeva tiivis yhteistyö maakuntauudistuksen kanssa ei toimi tukipalveluryhmien kanssa tarvittava yhteistyö on riittämätöntä; tietojen puuttuminen, viivästyminen mukana olevien eri tahojen sitoutumiseen liittyvät riskit näkemyseroihin liittyvät riskit aikatauluun ja resursointiin liittyvät riskit asennoitumiseen liittyvät riskit; vanhasta luopuminen vaikeaa viestintään ja asiakkaiden osallisuuteen liittyvät riskit

21 Viestintä projektisuunnitelman osaksi laaditaan sote-projektin viestintäsuunnitelma