JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

Transkriptio

1 JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke HANKESUUNNITELMA VUOSIKSI

2 JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke HANKESUUNNITELMA VUOSIKSI HANKKEEN TAUSTAA Kalastukselle eri toimenpiteistä koituneita haittoja on vuosikymmenet korvattu istuttamalla Suomen vesistöihin laitoksissa kasvatettuja kaloja. Nykyisin on kuitenkin entistä enemmän siirrytty kohti kalojen luontaisen elinkierron mahdollistamista. Osittain tätä muutosta vauhdittaa se tosiseikka, että istutukset eivät tuota entiseen tapaan ja jatkuviin istutuksiin perustuva kalakantojen hoito vaikuttaa mahdottomalta. Vaelluskalat ovat kärsineet kalakannoista kaikkein eniten ja vaelluskalakantojen elvyttämiseksi on laadittu strategioita hallitustasolla asti. Itäisellä Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä on rakennettu kalateitä ja kunnostettu koskia 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry on kalataloudellisissa hankkeissaan tehnyt 2000-luvun alkupuolelta lähtien määrätietoista työtä lohikalakantojen ja vaelluskalakantojen palauttamiseksi ja elvyttämiseksi toimialueellaan. Tutkimusten ja kehitystyön myötä on löydetty uusia keinoja kalakantojen palauttamiseksi ja on osoittautunut, että lohikalat menestyvät itäisen Uudenmaan ja Päijät-Hämeen virtavesissä. 2. HANKKEEN TOIMIALUE Hankealue kattaa seitsemän Salpausselän harjun suunnalta itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevaa vesistöä, jotka ovat Sipoonjoki, Mustijoki/Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki ja Taasianjoki. Porvoonjoen-, Koskenkylänjoen ja Mustijoen vesistöjen ylemmät osat sijaitsevat Päijät-Hämeen maakunnassa, Taasianjoen latvavedet taas Kymenlaakson puolella Iitissä. Hankealueeseen kuuluvat myös suoraan mereen laskevat purot ja niillä toteutetaan valikoidusti toimenpiteitä. Hankkeen toiminta-aluetta ovat kaikki virtavedet jokisuusta latvavesiin ja sivupurojen latvoille asti (karttakuva suunnitelman kansilehdellä).

3 3. HANKKEEN TOIMINNAN KUVAUS 3.1 Lohikalojen mätijyväistutus Hankealueelle istutetaan kattavasti lohikaloja mätijyvävaiheessa. Pääasiallinen istutuslaji on taimen. Mätirasiaistutukseen sopivia kalalajeja ovat myös lohi ja harjus ja niiden istuttamiseen on hankkeella valmius. Luonnontaimenen rauhoittamisen myötä harjusistutuksien lisäämisellä voidaan parantaa kalastuskohteiden vetovoimaisuutta. Mätijyviä (taimen, harjus, lohi) istutetaan mädin saatavuuden mukaan vähintään kymmenen mätilitran, eli noin sadan mätirasian verran vuodessa. Sipoonjoen vesistöön ei tehdä mäti- tai kalaistutuksia. Sipoonjoessa elävän alkuperäisen taimenkannan takia Sipoonjokeen ei istuteta vierasta kantaa olevaa taimenta vaan toimenpiteet suunnataan joen oman taimenkannan pelastamiseen, kannan vahvistamiseen ja nykyisen elinalueen laajentamiseen. 3.2 Kalanpoikasten ja rapujen istuttaminen Hanke toimii kalavesien omistajien tai viranomaisten puolesta kalaistutusten vastaanottajana istutuspaikoilla. Vastaanottamiseen kuuluu istutuspaikkojen valinta, vesien omistajien informoiminen, kuljetusten opastaminen, osallistuminen istutustyöhön ja istutuspöytäkirjojen allekirjoittaminen. Kalojen poikasistutuksia alueella suoritetaan mm. velvoiteistutuksina ja Luonnonvarakeskuksen istutuksina. Hanke avustaa rapuistutusten toteuttamisessa. Istutustoiminta suoritetaan kansallisen rapustrategian ja EU:n vieraslajilistan suositusten pohjalta. Hanke suunnittelee ja koordinoi istutuksia kokonaisuutena yhteistyössä viranomaisten ja vesien omistajien kanssa. Istutukset voidaan silloin suorittaa parhaisiin mahdollisiin kohteisiin ja päällekkäisyyksiä mätijyväistutusten tai eri tahojen toimien kanssa ei synny. 3.3 Kalataloudellinen kunnostaminen Virtavesissä tehdään kalataloudellisia kunnostustoimia koko hankealueella. Kunnostuskohteiden valintaan vaikuttavat sekä koko vesistöä koskettavat hyötynäkökohdat että alueellinen rahoitus. Kunnostustoimenpiteet käsittävät mm. kutusoraikoiden kunnostamista, poikasalueiden kiveämistä ja vaellusmahdollisuuksien parantamista. Toimenpiteiden myötä virtavesiympäristö monimuotoistuu kalojen, rapujen ja muiden vesieliöiden suojapaikkojen sekä veden virtaus- ja syvyysvaihtelun lisääntyessä. Kunnostustoimenpiteitä tehdään sekä täysin uusissa kohteissa että jatketaan aiempien kunnostuskohteiden parantamista tai laajentamista. Kunnostettuja kohteita pidetään yllä huoltamalla kutusoraikoita ja esimerkiksi lisäämällä kutusoraa. Kunnostustoimet hyödyttävät lohikalojen lisäksi muitakin virtavesien kalalajeja ja rapuja. Kunnostuskohteita ei ole ennalta valittu. Kunnostuksia toteutetaan 5-10 kohteessa vuosittain kunnostusten laajuudesta riippuen. Lisäksi tehdään kunnostettujen kohteiden huolto- ja ylläpitotoimenpiteitä, kuten kutusoraikkojen pöyhintää.

4 3.4 Kalateiden ylläpito ja seuranta Hanke huolehtii yhdessä voimalaitosten tai muiden kalateiden haltijoiden kanssa, että kalatiet ovat avoinna kalojen nousuaikoina sopimusten mukaisesti (4 kalatietä). Myös sellaiset kalatiet ja kalan kulkua helpottavat rakenteet, joita ei tarvitse erikseen avata ja sulkea, pidetään kunnossa kalojen nousua varten ja huolehditaan kalateiden siististä yleisilmeestä (10 kalatietä). Rakenteiden kuntoa seurataan ja havaituista ongelmista ilmoitetaan kalateiden omistajille. Kalateiden toimintaa seurataan koekalastuksin ja Ilolanjoen Kankurinmäen uudessa kalatiessä tehdään erillinen kalatietutkimus. 3.5 Koekalastukset Toimenpiteiden ohjaamiseksi, toiminnan kehittämiseksi ja tulosten arvioimiseksi tehdään sähkökoekalastuksia. Vuosittain koekalastetaan koealaa. Sähkökalastuksilla seurataan istutusten tuloksellisuutta ja yhä kasvavassa määrin istutuksin aikaansaatujen lohikalakantojen luontaisen lisääntymisen onnistumista. Seurannan kohteena ovat myös muut vaelluskalat sekä paikalliset lohikalat harjus ja puronieriä, joiden merkitys kalastuksessa kasvaa taimenen rauhoittamisen myötä. Lisäksi saadaan koko kalastoa kattavia tietoja. Koekalastustiedot tallennetaan sähkökalastusrekisteriin, jossa ne ovat laajasti tutkijoiden ja viranomaisten hyödynnettävissä. Jäljellä olevien alkuperäisten taimenkantojen tilaa seurataan Sipoonjoen Byabäckenissä, Mustijoen Kalkinojassa ja Porvoonjoen Hollolan Vähäjoessa. Koekalastuksilla selvitetään alkuperäiskantojen tilan kehittymistä, kunnostusten vaikutusta poikastuotantoon sekä mahdollisuutta siirtoistuttaa poikasia saman vesistön sisällä elinalueiden laajentamiseksi. Rapukantojen esiintymistä kartoitetaan havaintojen ja koeravustusten perusteella ja laaditaan tulevia käyttö- ja hoitosuunnitelmia varten kansallisen rapustrategian ja EU:n vieraslajilistan mukaiset suositukset rapukantojen hoidosta. 3.6 Kalavesien hoitosuunnitelmien laatiminen Sipoonjoen-, Mustijoen-, Porvoonjoen-, Ilolanjoen ja Koskenkylänjoen virtavesille laaditaan vesistökohtaiset lohikalakantojen hoito- ja kehittämissuunnitelmat vuoden 2016 aikana. Suunnitelmia päivitetään vuosien 2017 ja 2018 kertyvän uuden tiedon mukaisesti. Loviisanjoelle ja Taasianjoelle laaditaan vastaavat suunnitelmat. Vuonna 2019 aloittavat uudet kalatalousalueet ovat velvoitettuja laatimaan uudet käyttö- ja hoitosuunnitelmat ja hankkeen laatimat suunnitelmat toimivat pohjana näille virtavesien osalta. Lohikalakantojen hoito- ja kehittämissuunnitelmat ovat vesistökohtaisia ja ylittävät hallinnolliset rajat. Suunnitelmat sisältävät mm. perustiedot virtavesien ja lohikalakantojen tilasta, suositukset kalastuksen kehittämisestä, suunnitelmat lohikalakantojen hoidosta ja kehittämisestä sekä suositukset kalastuksen sääntelystä. Suunnitelmien laadinnassa tehdään yhteistyötä vesialueiden omistajien, kalastusalueiden ja viranomaisten kanssa.

5 3.7 Kalastuksen ohjaus, neuvonta, nuorisotoiminta ja osallistuminen valvontaan Hankkeessa laaditaan opasteita, joita sijoitetaan maastoon suosituimmille kalastuspaikoille. Opasteissa on tietoa saalislajeista, kalastusrajoituksista, tarvittavista luvista jne. Hanke avustaa kalavesien omistajia kalastuksen järjestämisessä alueellaan. Apu on esimerkiksi suosituksia, neuvontaa ja osallistumista kalastuspaikkojen kunnostamiseen maastossa. Hankkeessa tärkeä sija on lasten ja nuorten parissa tehtävällä valistus- ja opetustyöllä. Yhteistyötä tehdään mm. koulujen kanssa. Kouluille järjestetään opetustapahtumia, joissa lapsia ja nuoria opastetaan kalastuksen maailmaan ja otetaan mukaan käytännöntoimintaan, kuten kalojen istuttamiseen, tutkimukseen ja virtavesien kunnostamiseen. Hanke avustaa kalastuksenvalvonnassa virtavesissä kalastusalueilta saamiensa valtuutusten puitteissa. Hankkeen suorittama valvonta on luonteeltaan neuvovaa ja opastavaa, mutta tarpeen mukaan turvaudutaan myös näyttömääräyksiin ja tutkintapyyntöihin. Hanke suorittaa valvontatyötä, jolla pyritään näkymään kalastuskohteissa ja lisäämään tietoisuutta valvonnasta. Pääosin valvontaa suoritetaan hankkeen muiden maastotöiden yhteydessä. Hankkeen valvojat voivat osallistua myös yhteisiin valvontaiskuihin tai valvontaan jonkun paikallisen valvojan kanssa. Hankealueen laajuuden vuoksi hanke ei voi ottaa vetovastuuta alueen tai sen osan kalastuksenvalvonnan järjestämisestä. Kalastuksenvalvojan tutkinnon ovat suorittaneet Juha Niemi ja Sampo Vainio. 3.8 Viestintä Hanke laatii rahoittajille toiminnastaan raportit kummankin vuoden 2017 ja 2018 toiminnasta. Paikallisissa sanomalehdissä, radiokanavilla ja TV:ssä tiedotetaan mm. hankkeen toiminnasta, virtavesien virkistyskäyttömahdollisuuksista ja uusista tai ajankohtaisista kalastussäädöksistä. Hanke ylläpitää internet-sivua yhdistyksen sivuilla osoitteessa Internetsivuilla on kuvaukset hankkeen ajankohtaisesta toiminnasta ja laaditut raportit ovat saatavilla sähköisessä muodossa. Hankkeella on Facebook-sivu (facebook.com/porvoonjoenvesiensuojeluyhdistys), jossa ajankohtaisista tapahtumista, toimista ja havainnoista tiedotetaan matalammalla kynnyksellä. Hanke laatii lausuntoja toimintakenttäänsä liittyen ja antaa tietoja viranomaisille tai muille tahoille (esimerkiksi vesistöihin vaikuttaviin rakennushankkeisiin liittyen). 4. HANKKEEN KESTO Jokitalkkari hankkeen jatkokausi kattaa vuodet 2017 ja 2018.

6 5. TYÖN TEKIJÄT Hankkeesta kokonaisuutena vastaa yhdistyksen toiminnanjohtaja, limnologi Juha Niemi. Hankekoordinaattorina toimii iktyonomi (AMK) Sampo Vainio. Yhtenä jokitalkkareista toimii yhdistyksen biologi Mikael Henriksson ja maastokausille tullaan palkkaamaan kausityöntekijöitä. JOKITALKKARI -hanke toimii aina joustavasti tilanteiden mukaan. Mikä hyvänsä ajankohtainen asia, joka edistää hankkeen tavoitteiden toteutumista voidaan ottaa työn alle, vaikka sitä ei erikseen hankesuunnitelmassa mainittaisi. 6. HANKKEEN RAHOITUS Hankkeen kokonaisvuosibudjetti on , joka muodostuu 30 eri rahoittajatahon panoksesta. Taulukko rahoittajista on seuraavalla sivulla. Juha Niemi Sampo Vainio toiminnanjohtaja hankekoordinaattori facebook.com/porvoonjoenvesiensuojeluyhdistys

7 Liite 1 Hankkeeseen osallistujat Osuus rahoituksesta % Uudenmaan ELY-keskus ,3 (Rannikko-Suomen kalatalouspalvelut) Hämeen ELY-keskus ,3 (Järvi-Suomen kalatalouspalvelut) Askolan kunta ,3 Iitin kunta ,8 Hollolan kunta ,3 Kärkölän kunta ,8 Lahden kaupunki ,4 Lapinjärven kunta ,5 Loviisan kaupunki ,6 Myrskylän kunta ,8 Mäntsälän kunta ,3 Orimattilan kaupunki ,3 Pornaisten kunta ,5 Porvoon kaupunki ,8 Pukkilan kunta ,5 Sipoon kunta ,6 Lahti Aqua Oy ,5 Orimattilan Vesi Oy ,3 Porvoon vesi ,8 Mäntsälän Vesi Oy ,3 Porvoon-Sipoon kalastusalue ,8 Mäntsälän-Pornaisten ka ,4 Porvoonjoen kalastusalue ,5 Itäisen Uudenmaan kalastusalue ,9 Lapinjärven kalastusalue ,8 Porvoon Energia Oy ,3 Mäntsälän Sähkö Oy ,8 Borealis Polymers Oy ,1 Fortum Oyj ,3 Neste Oil Oy ,1 Yhteensä: ,0%

8 Liite 2 Arvio hankkeen budjetin jakautumisesta hankkeen eri toimintojen kesken: Istutustoiminta 15 % (suunnittelu, mädin hankinta, muu tarvikehankinta, mäti-istutusten toteutus, poikasten vastaanotto, siirtoistuttaminen) Kunnostustoiminta 35 % (kunnostustyö, konetyötunnit, tarvikehankinnat, maastoinventoinnit, suunnittelu, lupa-asiat, seuranta) Kalateiden ylläpito, huolto ja seuranta 5 % (kalateiden avaamiset ja sulkemiset, tarkastukset sekä seurantatutkimukset sähkökalastuksin ja pyydyksillä) Tutkimustoiminta hankkeen toiminnan ohjaamiseksi 10 % (sähkökoekalastukset, koeravustukset, inventointityö) Kalavesien hoitosuunnitelmien laatiminen 5 % (Sipoonjoen, Mustijoen, Porvoonjoen, Ilolanjoen ja Koskenkylänjoen vesistökohtaisten lohikalakantojen hoitosuunnitelmien päivittäminen ja Loviisanjoen ja Taasianjoen suunnitelmaraporttien laatiminen) Virkistyskäytön ja kalastuksen edistäminen sekä osallistuminen valvontaan 15 % (avustaminen kalastuskohteiden kunnostamisessa ja lupakäytäntöjen kehittämisessä. Maastoinventoinnit, suositukset kalastuksen ohjaustoimista. Osallistuminen kalastuksenvalvontaan) Koulujen sekä lasten ja nuorten ohjaus ja osallistaminen 5 % (koululaisten ja muiden lapsi- tai nuorisoryhmien opastaminen virtavesien hoitoon ja kalastamiseen.) Tiedotus ja raportointi 5 % (hankkeen sisäinen tiedotus, joukkotiedotusvälineet, www-sivut, lausunnot, yms.) Hallinto 5 % yht. 100 %