JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke"

Transkriptio

1 JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke HANKESUUNNITELMA VUOSIKSI

2 JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke HANKESUUNNITELMA VUOSIKSI HANKKEEN TAUSTAA Kalastukselle eri toimenpiteistä koituneita haittoja on vuosikymmenet korvattu istuttamalla Suomen vesistöihin laitoksissa kasvatettuja kaloja. Nykyisin on kuitenkin entistä enemmän siirrytty kohti kalojen luontaisen elinkierron mahdollistamista. Osittain tätä muutosta vauhdittaa se tosiseikka, että istutukset eivät tuota entiseen tapaan ja jatkuviin istutuksiin perustuva kalakantojen hoito vaikuttaa mahdottomalta. Vaelluskalat ovat kärsineet kalakannoista kaikkein eniten ja vaelluskalakantojen elvyttämiseksi on laadittu strategioita hallitustasolla asti. Itäisellä Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä on rakennettu kalateitä ja kunnostettu koskia 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry on kalataloudellisissa hankkeissaan tehnyt 2000-luvun alkupuolelta lähtien määrätietoista työtä lohikalakantojen ja vaelluskalakantojen palauttamiseksi ja elvyttämiseksi toimialueellaan. Tutkimusten ja kehitystyön myötä on löydetty uusia keinoja kalakantojen palauttamiseksi ja on osoittautunut, että lohikalat menestyvät itäisen Uudenmaan ja Päijät-Hämeen virtavesissä. 2. HANKKEEN TOIMIALUE Hankealue kattaa seitsemän Salpausselän harjun suunnalta itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevaa vesistöä, jotka ovat Sipoonjoki, Mustijoki/Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki ja Taasianjoki. Porvoonjoen-, Koskenkylänjoen ja Mustijoen vesistöjen ylemmät osat sijaitsevat Päijät-Hämeen maakunnassa, Taasianjoen latvavedet taas Kymenlaakson puolella Iitissä. Hankealueeseen kuuluvat myös suoraan mereen laskevat purot ja niillä toteutetaan valikoidusti toimenpiteitä. Hankkeen toiminta-aluetta ovat kaikki virtavedet jokisuusta latvavesiin ja sivupurojen latvoille asti (karttakuva suunnitelman kansilehdellä).

3 3. HANKKEEN TOIMINNAN KUVAUS 3.1 Lohikalojen mätijyväistutus Hankealueelle istutetaan kattavasti lohikaloja mätijyvävaiheessa. Pääasiallinen istutuslaji on taimen. Mätirasiaistutukseen sopivia kalalajeja ovat myös lohi ja harjus ja niiden istuttamiseen on hankkeella valmius. Luonnontaimenen rauhoittamisen myötä harjusistutuksien lisäämisellä voidaan parantaa kalastuskohteiden vetovoimaisuutta. Mätijyviä (taimen, harjus, lohi) istutetaan mädin saatavuuden mukaan vähintään kymmenen mätilitran, eli noin sadan mätirasian verran vuodessa. Sipoonjoen vesistöön ei tehdä mäti- tai kalaistutuksia. Sipoonjoessa elävän alkuperäisen taimenkannan takia Sipoonjokeen ei istuteta vierasta kantaa olevaa taimenta vaan toimenpiteet suunnataan joen oman taimenkannan pelastamiseen, kannan vahvistamiseen ja nykyisen elinalueen laajentamiseen. 3.2 Kalanpoikasten ja rapujen istuttaminen Hanke toimii kalavesien omistajien tai viranomaisten puolesta kalaistutusten vastaanottajana istutuspaikoilla. Vastaanottamiseen kuuluu istutuspaikkojen valinta, vesien omistajien informoiminen, kuljetusten opastaminen, osallistuminen istutustyöhön ja istutuspöytäkirjojen allekirjoittaminen. Kalojen poikasistutuksia alueella suoritetaan mm. velvoiteistutuksina ja Luonnonvarakeskuksen istutuksina. Hanke avustaa rapuistutusten toteuttamisessa. Istutustoiminta suoritetaan kansallisen rapustrategian ja EU:n vieraslajilistan suositusten pohjalta. Hanke suunnittelee ja koordinoi istutuksia kokonaisuutena yhteistyössä viranomaisten ja vesien omistajien kanssa. Istutukset voidaan silloin suorittaa parhaisiin mahdollisiin kohteisiin ja päällekkäisyyksiä mätijyväistutusten tai eri tahojen toimien kanssa ei synny. 3.3 Kalataloudellinen kunnostaminen Virtavesissä tehdään kalataloudellisia kunnostustoimia koko hankealueella. Kunnostuskohteiden valintaan vaikuttavat sekä koko vesistöä koskettavat hyötynäkökohdat että alueellinen rahoitus. Kunnostustoimenpiteet käsittävät mm. kutusoraikoiden kunnostamista, poikasalueiden kiveämistä ja vaellusmahdollisuuksien parantamista. Toimenpiteiden myötä virtavesiympäristö monimuotoistuu kalojen, rapujen ja muiden vesieliöiden suojapaikkojen sekä veden virtaus- ja syvyysvaihtelun lisääntyessä. Kunnostustoimenpiteitä tehdään sekä täysin uusissa kohteissa että jatketaan aiempien kunnostuskohteiden parantamista tai laajentamista. Kunnostettuja kohteita pidetään yllä huoltamalla kutusoraikoita ja esimerkiksi lisäämällä kutusoraa. Kunnostustoimet hyödyttävät lohikalojen lisäksi muitakin virtavesien kalalajeja ja rapuja. Kunnostuskohteita ei ole ennalta valittu. Kunnostuksia toteutetaan 5-10 kohteessa vuosittain kunnostusten laajuudesta riippuen. Lisäksi tehdään kunnostettujen kohteiden huolto- ja ylläpitotoimenpiteitä, kuten kutusoraikkojen pöyhintää.

4 3.4 Kalateiden ylläpito ja seuranta Hanke huolehtii yhdessä voimalaitosten tai muiden kalateiden haltijoiden kanssa, että kalatiet ovat avoinna kalojen nousuaikoina sopimusten mukaisesti (4 kalatietä). Myös sellaiset kalatiet ja kalan kulkua helpottavat rakenteet, joita ei tarvitse erikseen avata ja sulkea, pidetään kunnossa kalojen nousua varten ja huolehditaan kalateiden siististä yleisilmeestä (10 kalatietä). Rakenteiden kuntoa seurataan ja havaituista ongelmista ilmoitetaan kalateiden omistajille. Kalateiden toimintaa seurataan koekalastuksin ja Ilolanjoen Kankurinmäen uudessa kalatiessä tehdään erillinen kalatietutkimus. 3.5 Koekalastukset Toimenpiteiden ohjaamiseksi, toiminnan kehittämiseksi ja tulosten arvioimiseksi tehdään sähkökoekalastuksia. Vuosittain koekalastetaan koealaa. Sähkökalastuksilla seurataan istutusten tuloksellisuutta ja yhä kasvavassa määrin istutuksin aikaansaatujen lohikalakantojen luontaisen lisääntymisen onnistumista. Seurannan kohteena ovat myös muut vaelluskalat sekä paikalliset lohikalat harjus ja puronieriä, joiden merkitys kalastuksessa kasvaa taimenen rauhoittamisen myötä. Lisäksi saadaan koko kalastoa kattavia tietoja. Koekalastustiedot tallennetaan sähkökalastusrekisteriin, jossa ne ovat laajasti tutkijoiden ja viranomaisten hyödynnettävissä. Jäljellä olevien alkuperäisten taimenkantojen tilaa seurataan Sipoonjoen Byabäckenissä, Mustijoen Kalkinojassa ja Porvoonjoen Hollolan Vähäjoessa. Koekalastuksilla selvitetään alkuperäiskantojen tilan kehittymistä, kunnostusten vaikutusta poikastuotantoon sekä mahdollisuutta siirtoistuttaa poikasia saman vesistön sisällä elinalueiden laajentamiseksi. Rapukantojen esiintymistä kartoitetaan havaintojen ja koeravustusten perusteella ja laaditaan tulevia käyttö- ja hoitosuunnitelmia varten kansallisen rapustrategian ja EU:n vieraslajilistan mukaiset suositukset rapukantojen hoidosta. 3.6 Kalavesien hoitosuunnitelmien laatiminen Sipoonjoen-, Mustijoen-, Porvoonjoen-, Ilolanjoen ja Koskenkylänjoen virtavesille laaditaan vesistökohtaiset lohikalakantojen hoito- ja kehittämissuunnitelmat vuoden 2016 aikana. Suunnitelmia päivitetään vuosien 2017 ja 2018 kertyvän uuden tiedon mukaisesti. Loviisanjoelle ja Taasianjoelle laaditaan vastaavat suunnitelmat. Vuonna 2019 aloittavat uudet kalatalousalueet ovat velvoitettuja laatimaan uudet käyttö- ja hoitosuunnitelmat ja hankkeen laatimat suunnitelmat toimivat pohjana näille virtavesien osalta. Lohikalakantojen hoito- ja kehittämissuunnitelmat ovat vesistökohtaisia ja ylittävät hallinnolliset rajat. Suunnitelmat sisältävät mm. perustiedot virtavesien ja lohikalakantojen tilasta, suositukset kalastuksen kehittämisestä, suunnitelmat lohikalakantojen hoidosta ja kehittämisestä sekä suositukset kalastuksen sääntelystä. Suunnitelmien laadinnassa tehdään yhteistyötä vesialueiden omistajien, kalastusalueiden ja viranomaisten kanssa.

5 3.7 Kalastuksen ohjaus, neuvonta, nuorisotoiminta ja osallistuminen valvontaan Hankkeessa laaditaan opasteita, joita sijoitetaan maastoon suosituimmille kalastuspaikoille. Opasteissa on tietoa saalislajeista, kalastusrajoituksista, tarvittavista luvista jne. Hanke avustaa kalavesien omistajia kalastuksen järjestämisessä alueellaan. Apu on esimerkiksi suosituksia, neuvontaa ja osallistumista kalastuspaikkojen kunnostamiseen maastossa. Hankkeessa tärkeä sija on lasten ja nuorten parissa tehtävällä valistus- ja opetustyöllä. Yhteistyötä tehdään mm. koulujen kanssa. Kouluille järjestetään opetustapahtumia, joissa lapsia ja nuoria opastetaan kalastuksen maailmaan ja otetaan mukaan käytännöntoimintaan, kuten kalojen istuttamiseen, tutkimukseen ja virtavesien kunnostamiseen. Hanke avustaa kalastuksenvalvonnassa virtavesissä kalastusalueilta saamiensa valtuutusten puitteissa. Hankkeen suorittama valvonta on luonteeltaan neuvovaa ja opastavaa, mutta tarpeen mukaan turvaudutaan myös näyttömääräyksiin ja tutkintapyyntöihin. Hanke suorittaa valvontatyötä, jolla pyritään näkymään kalastuskohteissa ja lisäämään tietoisuutta valvonnasta. Pääosin valvontaa suoritetaan hankkeen muiden maastotöiden yhteydessä. Hankkeen valvojat voivat osallistua myös yhteisiin valvontaiskuihin tai valvontaan jonkun paikallisen valvojan kanssa. Hankealueen laajuuden vuoksi hanke ei voi ottaa vetovastuuta alueen tai sen osan kalastuksenvalvonnan järjestämisestä. Kalastuksenvalvojan tutkinnon ovat suorittaneet Juha Niemi ja Sampo Vainio. 3.8 Viestintä Hanke laatii rahoittajille toiminnastaan raportit kummankin vuoden 2017 ja 2018 toiminnasta. Paikallisissa sanomalehdissä, radiokanavilla ja TV:ssä tiedotetaan mm. hankkeen toiminnasta, virtavesien virkistyskäyttömahdollisuuksista ja uusista tai ajankohtaisista kalastussäädöksistä. Hanke ylläpitää internet-sivua yhdistyksen sivuilla osoitteessa Internetsivuilla on kuvaukset hankkeen ajankohtaisesta toiminnasta ja laaditut raportit ovat saatavilla sähköisessä muodossa. Hankkeella on Facebook-sivu (facebook.com/porvoonjoenvesiensuojeluyhdistys), jossa ajankohtaisista tapahtumista, toimista ja havainnoista tiedotetaan matalammalla kynnyksellä. Hanke laatii lausuntoja toimintakenttäänsä liittyen ja antaa tietoja viranomaisille tai muille tahoille (esimerkiksi vesistöihin vaikuttaviin rakennushankkeisiin liittyen). 4. HANKKEEN KESTO Jokitalkkari hankkeen jatkokausi kattaa vuodet 2017 ja 2018.

6 5. TYÖN TEKIJÄT Hankkeesta kokonaisuutena vastaa yhdistyksen toiminnanjohtaja, limnologi Juha Niemi. Hankekoordinaattorina toimii iktyonomi (AMK) Sampo Vainio. Yhtenä jokitalkkareista toimii yhdistyksen biologi Mikael Henriksson ja maastokausille tullaan palkkaamaan kausityöntekijöitä. JOKITALKKARI -hanke toimii aina joustavasti tilanteiden mukaan. Mikä hyvänsä ajankohtainen asia, joka edistää hankkeen tavoitteiden toteutumista voidaan ottaa työn alle, vaikka sitä ei erikseen hankesuunnitelmassa mainittaisi. 6. HANKKEEN RAHOITUS Hankkeen kokonaisvuosibudjetti on , joka muodostuu 30 eri rahoittajatahon panoksesta. Taulukko rahoittajista on seuraavalla sivulla. Juha Niemi Sampo Vainio toiminnanjohtaja hankekoordinaattori facebook.com/porvoonjoenvesiensuojeluyhdistys

7 Liite 1 Hankkeeseen osallistujat Osuus rahoituksesta % Uudenmaan ELY-keskus ,3 (Rannikko-Suomen kalatalouspalvelut) Hämeen ELY-keskus ,3 (Järvi-Suomen kalatalouspalvelut) Askolan kunta ,3 Iitin kunta ,8 Hollolan kunta ,3 Kärkölän kunta ,8 Lahden kaupunki ,4 Lapinjärven kunta ,5 Loviisan kaupunki ,6 Myrskylän kunta ,8 Mäntsälän kunta ,3 Orimattilan kaupunki ,3 Pornaisten kunta ,5 Porvoon kaupunki ,8 Pukkilan kunta ,5 Sipoon kunta ,6 Lahti Aqua Oy ,5 Orimattilan Vesi Oy ,3 Porvoon vesi ,8 Mäntsälän Vesi Oy ,3 Porvoon-Sipoon kalastusalue ,8 Mäntsälän-Pornaisten ka ,4 Porvoonjoen kalastusalue ,5 Itäisen Uudenmaan kalastusalue ,9 Lapinjärven kalastusalue ,8 Porvoon Energia Oy ,3 Mäntsälän Sähkö Oy ,8 Borealis Polymers Oy ,1 Fortum Oyj ,3 Neste Oil Oy ,1 Yhteensä: ,0%

8 Liite 2 Arvio hankkeen budjetin jakautumisesta hankkeen eri toimintojen kesken: Istutustoiminta 15 % (suunnittelu, mädin hankinta, muu tarvikehankinta, mäti-istutusten toteutus, poikasten vastaanotto, siirtoistuttaminen) Kunnostustoiminta 35 % (kunnostustyö, konetyötunnit, tarvikehankinnat, maastoinventoinnit, suunnittelu, lupa-asiat, seuranta) Kalateiden ylläpito, huolto ja seuranta 5 % (kalateiden avaamiset ja sulkemiset, tarkastukset sekä seurantatutkimukset sähkökalastuksin ja pyydyksillä) Tutkimustoiminta hankkeen toiminnan ohjaamiseksi 10 % (sähkökoekalastukset, koeravustukset, inventointityö) Kalavesien hoitosuunnitelmien laatiminen 5 % (Sipoonjoen, Mustijoen, Porvoonjoen, Ilolanjoen ja Koskenkylänjoen vesistökohtaisten lohikalakantojen hoitosuunnitelmien päivittäminen ja Loviisanjoen ja Taasianjoen suunnitelmaraporttien laatiminen) Virkistyskäytön ja kalastuksen edistäminen sekä osallistuminen valvontaan 15 % (avustaminen kalastuskohteiden kunnostamisessa ja lupakäytäntöjen kehittämisessä. Maastoinventoinnit, suositukset kalastuksen ohjaustoimista. Osallistuminen kalastuksenvalvontaan) Koulujen sekä lasten ja nuorten ohjaus ja osallistaminen 5 % (koululaisten ja muiden lapsi- tai nuorisoryhmien opastaminen virtavesien hoitoon ja kalastamiseen.) Tiedotus ja raportointi 5 % (hankkeen sisäinen tiedotus, joukkotiedotusvälineet, www-sivut, lausunnot, yms.) Hallinto 5 % yht. 100 %

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti 1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto

Lisätiedot

Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä 15-16.11.2012

Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä 15-16.11.2012 Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä 15-16.11.2012 20.11.2012 Kalastuksen valvonta Lapissa järjestetty koetilaisuudet Rovaniemellä, Ivalossa ja Ylläksellä Kokeen hyväksyttävästi suorittanut 138 henkilöä

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

KAAKON JOKITALKKARI HANKE

KAAKON JOKITALKKARI HANKE KAAKON JOKITALKKARI HANKE Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry/kymenlaakson kalatalouskeskus ry - Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke - HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous Aika: 17.3.2009 Paikka: Vammalan Seurahuone, Puistokatu 4, Sastamala Läsnä: Lista osanottajista liitteenä 1. Kokouksen avaus. Kari Ranta-aho,

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON TE-KESKUS

ETELÄ-SAVON TE-KESKUS TEHOA ISTUTUKSIIN ETELÄ-SAVON TE-KESKUS 2007 KALAISTUTUSTEN TULOKSELLISUUDEN PARANTAMIS- TOIMENPITEET ETELÄ-SAVOSSA Kalaistutusten kehittämistyöryhmä on esittänyt muistiossaan (työryhmämuistio MMM 2004:6,

Lisätiedot

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta

HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta Projektipäällikkö Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus Kalataloushallinnon Mestaripäivät 2013 Helsingissä, Suomenlinnan

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho kunnostaa Vantaanjokea sekä talkoilla, että työllisyysprojektilla Aluksi kunnostuksia tehtiin pelkästään talkoilla Vuonna 2003 Vantaanjokea alettiin kunnostaa

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Kalastajan Savukoski - hankeinfo

Kalastajan Savukoski - hankeinfo Kohdealue; Savukosken kalavedet Kohderyhmä; Virkistyskalastuksesta ja luonnosta kiinnostuneet henkilöt. Erityiskohteena ovat alueen matkailuyritykset. Hankeaika; 1.7.2013 31.12.2014 Tavoite; Savukosken

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,

Lisätiedot

Kalastusalueen virallisena ilmoitustauluna toimi Äänekosken kaupungintalon ilmoitustaulu.

Kalastusalueen virallisena ilmoitustauluna toimi Äänekosken kaupungintalon ilmoitustaulu. 1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin 15. huhtikuuta Suolahdessa, Hotelli Keiteleessä. Varsinaisia kokousedustajia oli paikalla neljätoista (14 hlöä) ja muita osallistujia neljä (4 hlöä).

Lisätiedot

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Järvitaimenkannat kasvuun -seminaari Laukaa 12.6.2014 Vaeltavan taimenen tila Suomessa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsaus ja päivitys

Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsaus ja päivitys Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsaus ja päivitys Graafinen suunnittelu: Kirsti Pohjapelto Kansien kuvat: Roni Selén Johdanto Vuoden 2001 lopussa valmistunut

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA Kalatalousjohtaja Tuomas Oikari tuomas.oikari@te-keskus.fi Kotka 31.10.2007 Kaakkois-Suomen TE-keskus on kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

taimen turun seudun virtavesissä

taimen turun seudun virtavesissä oppimateriaaleja puheenvuoroja raportteja 165 tutkimuksia Jussi Laaksonlaita & Eemeli Huhta (toim.) taimen turun seudun virtavesissä Kalataloudellinen kunnostustarvekartoitus Turun ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lohikalojen istuttaminen mätijyvinä Whitlock & Vibert -rasioissa. Kokemuksia rasioiden käytöstä Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen virtavesissä

Lohikalojen istuttaminen mätijyvinä Whitlock & Vibert -rasioissa. Kokemuksia rasioiden käytöstä Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen virtavesissä Lohikalojen istuttaminen mätijyvinä Whitlock & Vibert -rasioissa Kokemuksia rasioiden käytöstä Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen virtavesissä Sampo Vainio Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys

Lisätiedot

Kalavesienhoito Koukun ja Paukun vesialueella vuonna 2013

Kalavesienhoito Koukun ja Paukun vesialueella vuonna 2013 Kalavesienhoito Koukun ja Paukun vesialueella vuonna 213 Kuluvana vuotena saatiin seuralle ensimmäistä kertaa sähköinen saalisseuranta. Lapsuudestani muistan seuran ylläpitäneen saalisseuranta-lomakkeita,

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014. Nimi Osallistunut Valittu vuonna

VUOSIKERTOMUS 2014. Nimi Osallistunut Valittu vuonna 1 VUOSIKERTOMUS 2014 PERUSTIEDOT Porvoon-Sipoon kalastusalue sijaitsee Suomenlahdella Itä-Uudellamaalla. Kalastusalueeseen kuuluu sekä merialuetta, järviä että virtavesiä. Kalastusalueen pinta-ala on 47

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

ENNÄTYSMÄÄRÄ HAKIJOISTA SAI AVUSTUSTA RAPALA- RAHASTOLTA

ENNÄTYSMÄÄRÄ HAKIJOISTA SAI AVUSTUSTA RAPALA- RAHASTOLTA JULKAISUVAPAA HETI ENNÄTYSMÄÄRÄ HAKIJOISTA SAI AVUSTUSTA RAPALA- RAHASTOLTA Rapala- rahasto on kolmena toimintavuotenaan ehtinyt jakaa jo useille kymmenille tahoille rahallista avustusta tai kalastusvälinelahjoituksia.

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

Kaakon jokitalkkari hanke

Kaakon jokitalkkari hanke Kaakon jokitalkkari hanke VUOSIRAPORTTI 2014 Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Kymenlaakson kalatalouskeskus ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTTAJAORGANISAATIOT 4 2 HANKKEEN KESKEINEN

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Etelä- Savon ELY- keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoi9einen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

*************************************************************************************************************************

************************************************************************************************************************* Osakaskunnat Kalastusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2001 alussa siten, että kalastuskunnat muuttuivat yhteisen vesialueen osakaskunniksi. Mikäli yhteisen vesialueen osakkaat olivat järjestäytyneet

Lisätiedot

u t l a v r Mikael Henriksson Tero Myllyvirta Sampo Vainio Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y.

u t l a v r Mikael Henriksson Tero Myllyvirta Sampo Vainio Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y. ItäUudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 61 PORVOO Runebergsgatan 17, 61 BORGÅ llinen yh e d u t e rkkailu 2 oen ka j n o o l v at r o a ist 7 2 Mikael Henriksson

Lisätiedot

HÄMEEN TE-KESKUS Kalatalousyksikkö Moniste 11 LAATUA JA TEHOA KALAISTUTUKSIIN. Hämeen maakuntien istutus- ja viljelytyöryhmän muistio

HÄMEEN TE-KESKUS Kalatalousyksikkö Moniste 11 LAATUA JA TEHOA KALAISTUTUKSIIN. Hämeen maakuntien istutus- ja viljelytyöryhmän muistio HÄMEEN TE-KESKUS Kalatalousyksikkö Moniste 11 LAATUA JA TEHOA KALAISTUTUKSIIN Hämeen maakuntien istutus- ja viljelytyöryhmän muistio Hämeenlinna 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Johdanto 3 1.1 Työryhmän

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

MÄTI-ISTUTTAJAN OPAS LOHIKALOJEN ISTUTTAMINEN WHITLOCK-VIBERT -MÄTIRASIOISSA -KOKEMUKSIA JA OHJEITA VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYS

MÄTI-ISTUTTAJAN OPAS LOHIKALOJEN ISTUTTAMINEN WHITLOCK-VIBERT -MÄTIRASIOISSA -KOKEMUKSIA JA OHJEITA VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYS MÄTI-ISTUTTAJAN OPAS LOHIKALOJEN ISTUTTAMINEN WHITLOCK-VIBERT -MÄTIRASIOISSA -KOKEMUKSIA JA OHJEITA AKI JANATUINEN SAMPO VAINIO VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYS 2014 - 2 - Alkusanat Suomessa Itämereen laskevien

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Hanke toteutetaan Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella maakuntien välisenä yhteistyöhankkeena. Hanketyyppi: yleishyödyllinen

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

Yhteiset joet yhteiset kalat

Yhteiset joet yhteiset kalat Yhteiset joet yhteiset kalat "Rivers and fish our common interest (RIFCI)" 1 Hankepartnerit: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (KAS) Biologists for Nature Conservation (BFN) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 176/2008 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Laviassuon alapuolisen

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Projektipäällikkö Riina Rahkila Vesienhoidon vapaaehtoinen järjestäytyminen Pohjois Pohjanmaalla seminaari 4.2.2014 VYYHTI hanke Hanke toteutetaan v.

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista 1. Itä-Uudenmaan elinkeinoelämä Asukkaat Itä-Uudellamaalla oli vuoden 2010 lopussa asukkaita yhteensä 96 800 jakaantuen siten, että Loviisan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007

Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007 Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007 Pentti Valkeajärvi, Jukka Syrjänen ja Petri Heinimaa Konneveden kalatutkimus ry Jyväskylä 2008 1. Johdanto Vuonna 2006 päättyneen Keski-Suomen järvitaimenhankkeen

Lisätiedot

INARIN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

INARIN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA INARIN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA INARIN KALASTUSALUE 2006 www.inarinkalastusalue.fi 2 SISÄLLYS www.inarinkalastusalue.fi...1 www.inarinkalastusalue.fi... 1 A. PERUSOSA...3 1. Johdanto...3

Lisätiedot

Joroisten ja Haukiveden kalastusalueet

Joroisten ja Haukiveden kalastusalueet Joroisten ja Haukiveden kalastusalueet www.kalajoroinen.info www.haukivesi.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun

Lisätiedot

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Esitys on tehty alla olevassa kutsussa esitettyyn tilaisuuteen. VANTAANJOEN VIRTAVESIKUNNOSTUKSET JA JÄTEVESIYLIVUOTOJEN VÄHENTÄMINEN Tilaisuuden tavoitteena

Lisätiedot

Virtavedet. & virtavesien kunnostaminen

Virtavedet. & virtavesien kunnostaminen Virtavedet & virtavesien kunnostaminen Sisällys Esipuhe [3] Näe pinnan alle virtavesiekosysteemi on kokonaisuus! [4] Virtavedet Varsinais-Suomessa: ominaispiirteitä [5] Virtavesien lajisto: virtavesiluonnon

Lisätiedot

Rakennettujen jokien tutkimusohjelma: väliraportti 2010 2013

Rakennettujen jokien tutkimusohjelma: väliraportti 2010 2013 Rakennettujen jokien tutkimusohjelma: väliraportti 2010 2013 Toimittajat: Aki Mäki-Petäys, Pauliina Louhi, Panu Orell & Timo P. Karjalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Riista-

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KALASTUSALUE Sivu 1/5

HIIDENVEDEN KALASTUSALUE Sivu 1/5 HIIDENVEDEN KALASTUSALUE Sivu 1/5 KERTOMUS VUODEN 2014 TOIMINNASTA PERUSTIEDOT Hiidenveden kalastusalue sijaitsee Läntisellä Uudellamaalla, Salpausselältä Hankoon johtavan harjumuodostelman luoteispuolella.

Lisätiedot

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Taimenpäivä 2009 Kauhajoella Pirkko-Liisa Luhta Metsähallitus Luontopalvelut Koillismaan ja Kainuun

Lisätiedot

Vantaanjoki vuonna 2009

Vantaanjoki vuonna 2009 1 Vantaanjoki vuonna 2009 1. Vantaanjoki elpyy Vuonna 2009 Vantaanjokeen nousi meritaimenia runsaasti. Lohien määrä oli pienempi kuin parina edellisenä vuotena. Meritaimenien ja lohien kutuhavainnot painottuivat

Lisätiedot

Suonteen Kalastusalue

Suonteen Kalastusalue Toimintakertomus vuoden 2013 toiminnasta Suonteen kalastusalueen hallitus Puheenjohtaja Jukka Manninen Karhulantie 47 52550 Hirvensalmi Varapuheenjohtaja Markku Riipinen Pitkäniementie 171 19650 Joutsa

Lisätiedot

Pajakkajoen kunnostushanke Kysely hankkeen vaikutuksista ja merkityksestä

Pajakkajoen kunnostushanke Kysely hankkeen vaikutuksista ja merkityksestä Pajakkajoen kunnostushanke Kysely hankkeen vaikutuksista ja merkityksestä Kuhmon Pajakkajokea kunnostetaan sekä kalataloudellisesti että virkistyskäyttömahdollisuuksia parantaen. Joen kolmessa koskessa

Lisätiedot

Luutajoen taimenpolku

Luutajoen taimenpolku Lammin kunta Tämän esitteen tekoon on saatu avustusta EU:n life-rahastosta 2 3 Sisällysluettelo 1. Luutajoki 1 2. Taimenkannan taantumisen syitä 3 3. Luutajoen taimenen elinkierto 5 4. Kunnostukset 7 5.

Lisätiedot

Vantaanjoki vuonna 2012

Vantaanjoki vuonna 2012 1 Vantaanjoki vuonna 2012 1. Vantaanjoen vesistö elpyy hitaasti Vuonna 2012 Vantaanjokeen nousi runsaasti merivaelluksen tehneitä taimenia, eli ns. meritaimenia. Nousseiden meritaimenten määrä oli todennäköisesti

Lisätiedot

INARIN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

INARIN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA INARIN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA INARIN KALASTUSALUE 2007 www.inarinkalastusalue.fi 2 SISÄLLYS A. PERUSOSA... 3 1. Johdanto... 3 2. Kalastusalueen vesistöt... 3 2.1 Paatsjoen vesistöalue...

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystuet Leader

Maaseutuohjelman yritystuet Leader Leader 2014-2020 Maaseutuohjelman yritystuet Leader Rahoitustuki- ja neuvontainfo, Nurmijärvi 3.3.2015 Esko Pietari, EMO ry Mitä on Leader-toiminta? Leader-ryhmät Yritystuet Tuen hakeminen Mitä on Leader-toiminta?

Lisätiedot

Työryhmämuistio MMM 2003:12 Kalataloudellisten istutus- ja maksuvelvoitteiden toimeenpanoa ohjeistavan työryhmän raportti Helsinki 2003

Työryhmämuistio MMM 2003:12 Kalataloudellisten istutus- ja maksuvelvoitteiden toimeenpanoa ohjeistavan työryhmän raportti Helsinki 2003 Työryhmämuistio MMM 2003:12 Kalataloudellisten istutus- ja maksuvelvoitteiden toimeenpanoa ohjeistavan työryhmän raportti Helsinki 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö asetti

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Hakemus 1 (7) HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI

Hakemus 1 (7) HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI Hakemus 1 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen 22.04.2015 FORTUM POWER AND HEAT OY HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI Fortum Power and Heat Oy hakee

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi

Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun

Lisätiedot

Kalatalouden rahoituksen käyttö:

Kalatalouden rahoituksen käyttö: Työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalouden rahoituksen käyttö: kalatalouden edistämisen rahoittaminen Mari Nykänen, Keski-Suomen TE-keskus 3.3.2009 Kalastuslain uudistamishankkeen rahoitusjaoston kokous

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Kalataloudellinen vahinko- ja kompensaatioarvio Riihimäen jätevesipuhdistamolta 26.5.2000 Vantaanjokeen joutuneen päästön vaikutuksista

Kalataloudellinen vahinko- ja kompensaatioarvio Riihimäen jätevesipuhdistamolta 26.5.2000 Vantaanjokeen joutuneen päästön vaikutuksista KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 225 Ari Saura Kalataloudellinen vahinko- ja kompensaatioarvio Riihimäen jätevesipuhdistamolta 26.5.2000 Vantaanjokeen joutuneen päästön vaikutuksista Helsinki 2001 Julkaisija

Lisätiedot

Istutusohjeita Keski-Suomen kalavesille Istutus- ja viljelytarvetyöryhmän muistio 2008

Istutusohjeita Keski-Suomen kalavesille Istutus- ja viljelytarvetyöryhmän muistio 2008 2 Istutusohjeita Keski-Suomen kalavesille Istutus- ja viljelytarvetyöryhmän muistio 2008 Toimittaja: Valokuvat: Kuvat 3, 7 ja 8: Veli-Matti Paananen Veli-Matti Paananen RKTL, Kala-atlas Kannen valokuvat:

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

KYYVEDEN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015

KYYVEDEN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015 KYYVEDEN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015 ANTTI VAIKKINEN 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...1 A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS...2 2.1 ALUEEN KUVAUS...2 2.2 VESISTÖKUVAUS...2

Lisätiedot

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistatalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Suomi runsaiden kala- ja riistavarantojen maa Suomen pohjoinen luonto antaa erinomaiset mahdollisuudet elinkeinojen harjoittamiseen ja virkistäytymiseen.

Lisätiedot

Kommentti vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotukseen

Kommentti vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotukseen SÄHKÖNTUOTANTO LAUSUNTO 1(5) ELY-keskukset Ympäristöministeriö Kommentti vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotukseen Vesienhoitosuunnitelmat sekä merenhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot