Quo vadis Homo sapiens.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Quo vadis Homo sapiens."

Transkriptio

1 Teuvo Niemelä Quo vadis Homo sapiens. Luonnonrauha ja sen uhanalaisuus inarilaisnuorten käsityksissä. Akateeminen väitöskirja, joka esitetään Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston Fellman-salissa huhtikuun 28. päivänä 2012 kello 12 Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 96

2 Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Copyright: Teuvo Niemelä Ulkoasu & taitto: Olli Österberg Jakelu: Lapin yliopistokustannus PL 8123 FI Rovaniemi puh (0) , fax Painettu ISBN ISSN PDF ISBN ISSN

3 TIIVISTELMÄ niemelä, teuvo Quo vadis Homo sapiens. Luonnonrauha ja sen uhanalaisuus inarilaisnuorten käsityksissä. Rovaniemi: Lapin yliopisto 2012, 412 sivua Acta Universitatis Lapponiensis 226 Väitöskirja: Lapin yliopisto issn: isbn: Tutkimuskohteena ovat inarilaisten nuorten käsitykset ihmisperäisistä äänistä vapaasta luonnosta ja luonnonrauhan mahdollisesta katoamisesta. Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat toisaalta tieto luonnon hyvinvointia tarjoavasta merkityksestä, toisaalta luonnon tuhoutumiseen liittyvät moninaiset uhkakuvat. Kaiken takana on ihminen, Homo sapiens. Elämme 21. vuosisadan alussa paraikaa kuudetta sukupuuttoaaltoa, ja on olemassa arvioita, että ihmislajin oma tulevaisuuskin on uhattuna. Nuorten ajatusmaailmoja tarkastellaan näitä taustoja vasten. Tutkimus pyrkiikin tuomaan esiin nuorten käsityksiä - ei vain luonnonrauhaan ja sen hupenemiseen liittyviä - vaan yleisemminkin luonnonsuojeluun ja siihen kytkeytyvään kestävään kehitykseen liittyviä käsityksiä planeetalla, jolla asuu vuoden 2011 lopussa jo yli seitsemän miljardia ihmistä ja väkiluku jatkaa kasvuaan. Tämä seikka sekä ihmisten ja valtioiden halu tavoitella nykyistä korkeampaa materiaalista elintasoa ovat mitä ilmeisimmin ajamassa meitä kohti yhä pahempia ekokatastrofeja ja johtamassa nykyistäkin pahempiin tuhoihin planeettamme elonkehällä, omalla kasvualustallamme. Tätä edeltävällä vuosisadalla käytiin kaksi maailmansotaa. Niiden on osaltaan katsottu vaikuttaneen eksistentialismin syntyyn Euroopassa. Koska tilanne tällä vuosisadalla on edellä kuvatun kaltainen ja koska aineisto jo ensilukemalta näytti tarjoavan mahdollisuuden tämän elämänfilosofian mukaanottamiseen tarkasteltaessa nuorten käsityksiä luonnon tuhoutumisesta, tilaisuus haluttiin hyödyntää. Niinpä kysymykset kestävästä kehityksestä ja oman lajimme tulevista vaiheista laajenevat koskemaan eksistentialismia. Nuorten ajatusmaailmoja pyritään vertaamaan eräiden eurooppalaisten eksistentialistien ajatus- 3

4 maailmoihin ja eksistentialistisen elämänfilosofian perusajatuksiin. Tutkimus nojaa moniin eri tieteenaloihin ja pyrkii nostamaan nuorten näkökulmia laajalti esiin. Tutkimus kantaa läpi raportin mukanaan velvollisuusetiikkaan kuuluvia kysymyksiä ja pohdintoja. Siinä yhdistyvät ympäristönsuojelullinen ja lääketieteellinen näkökulma. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2006 Inarin kunnan peruskoulutusta antavista kouluista niiden viidensiltä ja kahdeksansilta luokilta sekä lukion toiselta vuosikurssilta. Aineiston muodostavat 71 kirjoitettua kouluainetta ja kirjoittaneiden joukosta poimittujen 10 oppilaan haastattelut. Osa aineistosta analysoitiin fenomenografisen analyysiprosessin mukaisesti, ja näiltä osin tutkimustulokset jäsentyivät fenomenografian mukaisiksi kategorioiksi. Kestävään kehitykseen, evoluutioon ja eksistentialismiin liittyvien nuorten käsitysten tarkastelussa käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimustulokset kertovat inarilaisten nuorten näkevän ihmisperäisistä äänistä vapaan luonnon tarjoavan elvyttäviä luontokokemuksia ja nautittavia elämyksiä kiireisen ja stressaavan arjen keskelle. Luontoon hakeudutaan usein mielellään eikä sinne menemistä yksinkään edes nuorimmat informantit tunnu juurikaan pelkäävän. Hiljaisessa, puhtaassa ja kauniissa luonnossa liikkumisesta ja oleskelusta katsottiin saadun eväitä henkiseen kasvuun. Luontoympäristön omakohtaisen kokemisen nähtiin opettavan tarkastelemaan monia asioita uudella tavalla. Näiden seikkojen kaikkinensa katsottiin antavan perusteita luonnon ja luonnonrauhan vaalimiseen ajatellen sekä meitä nyt täällä eläviä ihmisiä että myös tulevia sukupolvia. Luonnorauhan katoaminen nähtiin olevan uhattuna kaikkialla maailmassa, mutta sen ei katsottu olevan erityisen uhanalaisen ainakaan Pohjois-Lapissa sijaitsevassa Inarissa. Luonnonrauha saattaa nuorten mukaan olla uhattuna, jos alueen väkiluku nykyisestään selvästi kasvaa ja jos matkailu kasvaa ja pääsee laajenemaan nykyistä laajemmille reviireille. Luonnonsuojeluun suhtaudutaan yleensä hyvin myönteisesti. Luonnon hiljaisuutta ja koskematonta luontoa inarilaiset nuoret katsovat olevan syytä vaalia monin eri tavoin, ja tämän katsotaan olevan tärkeää. Pääsääntöisesti nykyistä luonnonsuojelun tasoa tunnuttiin pidettävän sopivana ja riittävänä. Ihmisen tulevaisuuteen ja mahdollisuuteen rakentaa ekologisesti kestävän kehityksen tietä inarilaiset lukiolaiset suhtautuvat aika vaih- 4

5 televin ajatuksin. Niin poikien mutta varsinkin tyttöjen keskuudessa esiintyi näkemyksiä, joiden mukaan kestävän kehityksen tielle pääsy vaikuttaa epärealistiselta. Tulevaisuuteen kuitenkin halutaan uskoa ja ihmisen toivotaan tekevän parhaansa asioiden hoitamisessa. Vaikka toiveita tuotiin esiin, varsinkin tyttöjen keskuudessa pessimismi tuntui voittavan optimismin tulevaisuutta koskevissa näkemyksissä. Nuoret pohjaavat käsityksensä siihen, miten he katsovat ihmisen toimineen tähän mennessä. Toteutuneen biologisen ja kulttuurievoluution katsottiin antavan perusteita niin pessimistisille kuin optimistisillekin näkemyksille. Lukiolaisnuorten käsityksiä luonnonrauhan mahdollisen katoamisen osalta voitiin kuvata neljän kategorian avulla: levittäytyvä ihminen, ymmärtämätön ja kykenemätön ihminen, mukavuudenhaluinen ja kekseliäs ihminen sekä sopeutuva ja toiveikas ihminen. Tarkasteltaessa inarilaisten lukiolaisnuorten ajatusmaailmoja koskien eksistentialismia ja vertailtaessa heidän näkemyksiään eräiden eurooppalaisten eksistentialistien näkemyksiin ja ajatelutapoihin kävi ilmi, että monissa nuorista näyttäisi asuvan Kierkegaardin hahmottama eksistoiva subjektiivinen ajattelija kolmine olemuspiirteineen: esteetikko, eetikko ja dialektikko. Nuoret myös vaativat toimimista eikä alistumista, mitä seikkaa muun muassa Jean-Paul Sartre ja Albert Camus pitivät välttämättömyytenä. Tulevaisuus on ihmisen itsensä rakennettavissa ja ainakin teoriassa muovattavissa paremmaksi kuin millainen se kulloisena tarkkailuajankohtana sattuu olemaan. Sen tutkimuksessa esiin tulleen seikan, että nuorilla esiintyy ahdistusta ja pelkoja elettäessä ajanjaksoa, jossa ekologiset uhkat ovat todellisuutta eikä ihminen näytä hallitsevan asioita eikä pystyvän ohjaamaan riittävässä määrin kehitystä uhkien torjumiseksi, ei voida katsoa kertovan siitä, että heidän tuntemuksensa liittyisivät mitenkään tai ainakaan nimenomaan eksistentialistiseen elämänfilosofiaan. Nuorten käsityksistä ei myöskään ole mahdollista vetää sellaisia johtopäätöksiä, että eksistentialismi tulisi kokemaan renesanssin 21. vuosisadalla, mikä ei kuitenkaan toisaalta merkitse sitä, etteikö tätä tultaisi näkemään jossakin vaiheessa - jos ei aivan lähitulevaisuudessa niin myöhemmin. Tutkimus tarjoaa vinkin kuunnella nuoria ja heidän näkemyksiään nykyistä tarkemmalla korvalla. Tutkimustuloksen voi katsoa olevan aikuisia puhuttelevan ja tarjoavan runsaasti perusteita arvioida monia asioita uudelleen ja tekemään muutoksia toimimiseemme, jotta pahimmilta ekokatastrofeilta vältyttäisiin. Monien nuorten mukaan ihminen 5

6 ei vaikuta toimivan luontoa tuhotessaan kovinkaan viisaasti. Kysymys Quo vadis Homo sapiens? on ihmisen tämänhetkisen toimimisen ja nuorten siitä tarjoamien käsitysten valossa perusteltavissa. Jääköön filosofien ja muiden viisaiden pohdittavaksi, onko nykyisen lajinimemme muuttamiselle perusteita, ts. olemmeko sitä oikeutettuja kantamaan enää tänään tai olleet ylipäätään koskaan tätä ennenkään. avainsanat: luonnonrauha, luontokokemus, luontoelämys, luonnonsuojelu, kestävä kehitys, nuorten luontosuhde, luontokasvatus, ympäristökasvatus, eksistentialismi 6

7 ABSTRACT niemelä, teuvo Quo vadis Homo sapiens. The Peace and Vulnerability of Nature According to Youths Living in Inari Rovaniemi: University of Lapland 2012, 412 pages Acta Universitatis Lapponiensis 226 Doctoral Thesis: University of Lapland issn: isbn: The research examines the conceptions of youths living in Inari on nature devoid of human-originated sounds and on the possible disappearance of the peace of nature. The frame of reference consists of an awareness of nature s significance as a source of wellbeing on the one hand and a number of threats related to nature s destruction on the other. Behind it all is humanity, Homo sapiens. At the beginning of the 21st century we are amidst the sixth wave of extinction, and, according to speculations, the future of the human race is also at stake. The youths thoughts are examined against this background. In fact, the study aims to point out young people s views dealing not only with the peace of nature and its decline but also more generally with environmental protection and the related sustainable development on a planet inhabited at the end of 2011 by more than seven billion people, and the number keeps on growing. This fact and the urge of people and nations to pursue a higher material standard of living are most likely plunging us toward ever more serious ecological disasters and increased devastation on the planet s layer of life, our own habitat. Two world wars were fought in the preceding century. They are considered to have affected the inception of existentialism in Europe. Since the situation in this century is as described above and since the research material already at first reading seemed to provide a chance to include this life philosophy in the examination of the youths conceptions on the destruction of nature, the opportunity was seized. Thus, questions of sustainable development and the future of our species extend into the domain of existentialism. Attempts are made to compare the youths thoughts with the views of some European existentialists and with the 7

8 core tenets of the existentialist life philosophy. The research draws on several fields of science and attempts to bring out the youths viewpoints comprehensively. Throughout the report it adheres to questions and thoughts on the ethics of duty. It combines the viewpoints of environmental protection and medicine. The research material was collected in 2006 from schools providing basic education in the Inari municipality. The age groups involved were the fifth and eighth grades of comprehensive school and the second grade of upper secondary school. The material consisted of 71 school essays and interviews with ten students selected from the essay writers. Part of the material was placed under a phenomenographic analysis, and for this part the results were categorized according to the phenomenographic approach. The youths thoughts on sustainable development, evolution, and existentialism were examined through content analysis. According to the research results, youths in Inari think that nature devoid of human-originated sounds provides stimulating and enjoyable nature experiences that contrast with the stressful and busy everyday life. The youths are often happy to take trips to nature, and whether alone or with others and regardless of age, they do not seem to fear going there. Walking and spending time in quiet, clean, and beautiful nature were considered as ingredients for mental growth. The youths saw that experiencing the natural environment personally taught them to view many things in a new light. In their opinion, all these considerations provided grounds for preserving nature and its integrity for those who live here now and for the future generations. Destroying the peace of nature was considered to be a global threat, but it was not seen as an imminent one in Ivalo and Northern Lapland. The youths said that the peace of nature may be jeopardized if the region s population grows substantially, and if tourism increases and conquers new areas. Environmental protection is in general taken very positively. According to the youths, there are several reasons why the quietness and integrity of nature should be nurtured, and they also value this activity. As a rule, the current level of environmental protection was considered to be right. The youths had varied opinions about the future of humankind and our possibilities to follow the path of ecologically sustainable development. Especially girls thought that reaching the path of ecologically sustainable development seems unrealistic. However, they want to be- 8

9 lieve in the future, and they hope that people will do their best to accomplish these things. Although the youths expressed hopes, especially girls seemed to lean toward pessimism in issues concerning the future. The youths base their thoughts on their interpretation of humankind s action so far. Our biological and cultural evolution was considered to give grounds for both pessimistic and optimistic views. The youths thoughts on the possible disappearance of the peace of nature can be divided into four categories: Proliferating humankind, ignorant and incapable humankind, comfort-seeking and inventive humankind, and adjustable and hopeful humankind. When examining the youths worldviews regarding existentialism and when comparing their views with the views and thoughts of some European existentialists, it turned out that many of the youths seem to agree with Kierkegaard s existential subjective thinker possessing features of three types: aesthetical, ethical, and dialectical. The youths also demand action instead of submission, a fact that for example Jean- Paul Sartre and Albert Camus considered a necessity. We can construct our own future and, at least in theory, it can be improved from what it happens to be at a given moment. The study revealed that there is anxiety and fear among the youths because we are living in an era in which ecological threats are real and people do not seem to be in control or able to steer developments enough to eliminate the threats. But from this one cannot conclude that their feelings are specifically or in any way related to the existentialist philosophy of life. Neither can we conclude that existentialism will experience a renaissance in the 21st century, which, on the other hand, does not mean that this cannot happen sooner or later. The research points out that we should listen to young people and their views more carefully. The research result can be interpreted to address adults and offer strong grounds for re-examining many issues and for changing our course of action to avoid the worst ecological disasters. According to many of the youths, humankind does not seem to act wisely when it destroys the environment. The question Quo vadis Homo sapiens? can be justified in light of humankind s current action and the youths conceptions of it. I shall leave it to philosophers and other wise men and women to ponder whether there are grounds for changing the present name of our species, that is, whether we are or ever have been entitled to carry that name. 9

10 key words: Peace of nature, nature experience, environmental protection, sustainable development, youths relation to nature, nature education, environmental education, existentialism 10

11 ESIPUHE Olen syntynyt ja asun metsän sisällä Inarissa, jossa erämaisesta luonnosta ei ole toistaiseksi pulaa, vaikka se asutuksen liepeiltä onkin hupenemassa. Olipa biofilia ihmisellä geeneissä - mitä Wilson (1993, 31, 40) pitää ilmeisenä - tai ei, koen olevani metsässä kuin kotonani. Kiintymys metsään selittää osaltaan sen, miksi päädyin tutkimaan luonnonrauhaa. Hiljainen ja luonnoltaan kaunis kotikyläni Törmänen on ollut hyvin antoisa ympäristö tutkimusharrastukselleni. Olen koulutukseltani korvalääkäri, joten tiedän aika paljonkin melusta ja sen aiheuttamista terveysongelmista. Työskentelin sairaalalääkärinä pari vuosikymmentä kunnes hyppäsin oravanpyörästä vuonna Tuolloin olin jo ollut mukana Kemi-Tornion alueella luonnonsuojelutyössä, ja tuosta ajankohdasta eteenpäin siitä tulikin pääharrastukseni uuden vuosisadan alkuvuosiin saakka. Koin luonnon ja ympäristötuhojen kasvun niin vakavana uhkana, että pidin siirtymistä korvalääkärin työstä ekolääkärinä toimimiseen mielekkäänä ja perusteltuna samoin kuin muuttoani takaisin synnyinsijoilleni elämään joltisenkin omavaraisessa luontaistaloudessa. Yritin ekolääkäri-luonnonsuojelijan kaapua kantaen toimia reilut 20 vuotta myös politiikkona saamatta kuitenkaan mitään aikaan luonnon vaalimisen saralla. Poliittisista toimijoista vain aniharvat vielä 21. vuosisadan puolellakaan tajuavat luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyviä asioita siinä mitassa, että pääsisi muodostumaan tietopohjainen luja tahtotila hoitaa ympäristöön ja erityisesti luontoympäristöön liittyviä ongelmia tarpeen vaatimilla panostuksilla. Kasvualustamme elonkehä turmeltuu ympäriltämme vauhdilla, ja poliitikot näpertelevät omaa ja ihmiskunnan tulevaisuutta ajatellen enimmäkseen varsin toisarvoisten kysymysten parissa. Kun tajusin lopultakin, ettei poliittinen toimintani tuota mitään hedelmiä, ja kun toisaalta vakuutuin aiempaakin selvemmin muun muassa siitä, että hiljaisten luonnontilaisten tai lähes luonnontilaisten alueiden vaivihkainen tuhoutuminen jatkuu suojelutoimenpiteistä ja uusien lakien säätämisestä huolimatta, päätin yrittää kantaa korteni kekoon ryhtymällä tutkimaan tätä ilmiötä, hiljaisuuden katoamista luonnosta. Sain ajatukselleni tukea paitsi luonnonsuojelutahoilta myös useilta tutkijoilta. Kiinnostukseni eksistentiaaliseen elämänfilosofiaan ja aineiston tarjottua siihen mahdollisuuden toin tämän teeman mukaan tutkimukseeni, jossa käytän sitä yhtenä työvälineenäni. 11

12 Saatuani mahdollisuuden aloittaa jatko-opiskelijana väitöskirjatyöhön tähtäävät opinnot Lapin yliopistossa, jätin poliittisen puuhastelun ja erakoituneesta luonnonsuojelijasta sukeutui yllättäen tutkija moniksi vuosiksi. Ehkä ajattelen sinisilmäisesti arvioidessani, että tutkimustyöni kautta saan ainakin poliittista kanavaa paremmin viestitettyä luonnonvaalimisen tärkeää merkitystä. On se mahdollista, mutta ei todennäköistä. Olen varma, että tämä tutkimus ei tule osumaan vahingossakaan niiden käsiin, joiden ennen kaikkea soisin tähän tutustuvan. Päätin rahoittaa tutkimukseni itse. En halunnut kytkeä itseäni mihinkään taustayhteisöihin. Kiitän Lapin yliopistoa sen tarjoamista hyvistä puitteista jatkoopiskelua ajatellen. Tein tutkimusta kotonani, mutta Rovaniemi on lähellä, vain 300 kilometrin päässä, mikä ei ole Lapin ihmiselle kummoinen etäisyys. Työtäni välimatkat eivät hankaloittaneet. Sitä rasitti sen sijaan suunnattomasti tekninen kömpelyyteni modernien työvälineiden käytössä. Muutamaan otteeseen tuli mieleeni heittää tietokone kaikkine lisukkeineen vieressäni virtaavaan jokeen. Koska olen luonnonsuojelija, en voinut sitä tehdä. Vahvimmat ja sydämellisimmät kiitokseni saa ohjaajani professori Kyösti Kurtakko, joka joutui metsästä eteensä kömpineestä ukkelista loihtimaan esiin sen verran tutkijaa, että työ tuli ajan myötä valmiiksi. Aivan hirveä tehtävä, mutta ohjaajan vahvan asiantuntemuksen ja uskomattoman kärsivällisyyden ansiosta mahdoton kävi mahdolliseksi. Olen synkkä pessimisti, mutta ohjaajani onnistui pitämään työvirettäni yllä urputtamalla iloisesti ja empaattisesti koko työn ajan, että kyllä tästä vielä hyvä tulee. Tuosta hienoeleisestä pieksävästä kannustamisesta olen ohjaajalleni ylen kiitollinen. Työtä aloittaessani sain arvokasta opastusta professori Ari Lehtiseltä Joensuun yliopistosta ja myöhemmin Turun kauppakorkekoulun tutkijalta, Riikka Saarimaalta, vt. professori Seija Tuulentieltä ja professori Liisa Tyrväiseltä Lapin yliopistolta sekä yliopettaja Helena Tormilaiselta Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. Kiitän asiantuntevasta avusta niin heitä kuin myös kaikkia muita asiantuntijoita, joita olen vuosien varrella tavannut ja jotka ovat eri tavoin tutkimuksen tekemistä edistäneet. Tiukan alkupotkun työlleni antoi Oulun yliopiston tutkija dosentti Marianne Junila, joka vuonna 2004 tavatessamme Lapin yliopiston promootiojuhlissa antoi selkeän työmääräyksen: Tee se! Mikäs siinä auttoi, kun La Femme Fatale käski. Kiitän häntä täydestä sydämestäni 12

13 jämäkästä kannustamisesta. Ilman tuota satunnaista kohtalokasta tapaamista väitöskirjaa tuskin olisi syntynyt. Johdattelusta elämänsuojeluun ja syväekologisten kysymysten pariin kiitän ennen kaikkea kalastaja Pentti Linkolaa ja norjalaista ekofilosofia Arne Naessia, joiden filosofisten ajatusten siivittämänä olen tutkimustani tehnyt. Tausta-aineiston hankinnassa sain kesällä 2009 lisäapua ktm Marja Mikkolalta, mistä lausun hänelle parhaat kiitokseni. Inarin koulujen rehtoreita ja opettajia kiitän lämpimästi saamastani hyvin suuresta avusta aineiston hankintaan liittyvissä asioissa. Haluan kiittää myös kaikkia informanttejani ja erityisesti haastattelemiani nuoria. Heidän positiivinen asennoitumisensa sekä aktiivinen ja reipas käyttäytymisensä haastattelutilanteessa ilahdutti. Haastattelut olivat antoisia ja ajoittain myös hauskoja. Tutkimuksen alkuvaiheessa sain mahdollisuuden olla mukana professori Kurtakon koulutusseminaareissa, joihin osallistui hänen vetämänsä Barents-projektin parissa työtään tekeviä jatko-opiskelijoita. Kiitän ilolla kaikkia heitä samoin kuin projektin vetäjänä toiminutta ytm Mare Rantaniemeä monista antoisista keskusteluista ja vinkeistä. Seminaarit olivat mihinkään tutkimusryhmään kuulumattomalle tutkijalle tärkeä orientoitumis- ja sisäänajovaihe työhön. ltt Mikko Pehkoselta ja fm Tuula Syköltä saamastani arvokkaasta palautteesta työn loppumetreillä olen hyvin kiitollinen. Esitarkastuksen suorittaneita professoreita Varpu Elorantaa ja Erkki Pulliaista kiitän hyvin lämpimästi huolellisesti tehdystä työstä ja monista arvokkaista korjaus- ja täsmennysehdotuksista tutkimuksen loppuun saattamiseksi. Samoin kiitän lämpimästi myös ft Seija Tuovilaa tutkimuksen kieliasun tarkastamisesta ja tutkimusta parantavista hyvistä ehdotuksista. Luontovalokuvaaja fk Veikko Vasama ansaitsee julkaisun kanteen lahjoittamistaan teemaan hyvin istuvista ja erinomaisista valokuvista ja avusta kannen suunnittelussa erillisen kauniin kiitoksen, kuten myös taittotyön tehnyt ja julkaisun painoon saattanut graafikko Olli Österberg. Lopuksi kiitän suuresti niin teknisestä avusta kuin henkisestä tuesta veljiäni Seppoa, Timoa ja Karia sekä heidän nokkelaa ja avuliasta jälkikasvuaan. Erityisen lämpimät ja sydämelliset kiitokseni saavat tyttäreni Lulu Riikonen ja Assi Kannala, jotka toimivat hyvin tahdikkaasti isäänsä tukien muun muassa kyselemättä turhan usein, miten työ ete- 13

14 nee. Eihän se aina edennyt. He ja heidän ihanat pienet tyttärensä, tulevaisuuden toimijat, joista nuorin syntyi tutkimuksen tekemisen aikana, saivat äijin kuitenkin aina taukojen jälkeen palaamaan tutkimustyönsä pariin ja nujertamaan niin tähän projektiin liittyvät kuin monet muutkin vaikeudet vuosien varrella. Omistan tutkimukseni Ilonalle, tyttärilleni Lululle ja Assille sekä heidän tyttärilleen Hillalle, Hannille, Helkalle, Kertulle, Sirkulle ja Ruutille. Erämaisen Ivalojoen varrella synnyinkonnuillani maaliskuussa 2012 Teuvo Niemelä 14

15 MOTTO: Sitä mukaa kuin ihmisen aikaansannokset vähitellen ovat peittäneet ne äärettömät alueet, joissa maailma muinoin torkkui, niin että nykyään jo koskemattoman luonnon ajatuskin tuntuu olevan osa Eedenin myyttiä (saaria ei enää ole), sitä mukaa kuin ihminen on kansoittanut autiomaat, palstoittanut hiekkarannat, raapinut taivaankin näkymättömiin lentokoneiden pitkillä pyyhkäisyillä ja jättänyt koskemattomiksi ainoastaan ne alueet, joilla ihminen ei kerta kaikkiaan voi elää, sitä mukaa (ja juuri siksi) historian taju on vähitellen peittänyt luonnontunteen ihmisten sydämissä; se on ottanut Luojalta sen, mikä Hänelle kuului, ja antanut sen takaisin luodulle. Ja kaikki tämä on niin voimakkaan ja vastustamattoman kehityksen tulosta, että voimme jo kuvitella aikaa, jolloin vaikenevan luonnon, luomakunnan tilalla on joka paikassa ihmisen luoma maailma, ihmisten iljettävä ja liekehtivä luomakunta, jossa kaikuu sotien ja vallankumousten melu, jossa tehtaat ja junat kohisevat; se on kerta kaikkiaan lopullinen, historian kulku on tuonut sille voiton ja se on täyttänyt tehtävänsä tämän maapallon pinnalla ja sen tehtävä oli kenties osoittaa, että kaikki suurenmoinen ja hämmästyttävä, mitä se vuosituhansien kuluessa oli saanut aikaan, oli vähemmän arvoista kuin metsäruusun haihtuva tuoksu, kuin öljypuulaakso tai lemmikkikoira. albert camus 1947 (Maija Lehtosen suomennos Camus n muistiinpanoista vuodelta 1947 julkaisussa Kapinoiva ihminen 1971, ) 15

16 SISÄLLYS 1. Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimuksen tiedealakohtainen ja muu paikannus sekä rajaukset Tutkimusraportin rakenne Luonnonrauha ihmisen ja ympäristön välisenä suhteena Keskeisiä käsitteitä Ihminen, luonnonsuojelu, ja kestävä kehitys Ihmislajin tulevaisuus Luonnonsuojelusta ympäristön- ja elämänsuojeluun Kestävän kehityksen rakentaminen Terveysnäkökulma ja luonnon tuhoutuminen Muita näkökulmia suojeluun Kulttuurinen näkökulma Matkailun ja lomailun näkökulma Totaalin suojelun ja muiden intressien yhteesovittaminen Tulevaisuuden näkymiä ja aiheeseen liittyviä tutkimuksia Ympäristö- ja luontokasvatuksen haasteista eilen ja tänään Tutkijan subjektin asemointi Ihminen ja maailma Eksistentialismi Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen tavoite, tutkimuskysymykset, perusolettamukset ja ongelmat Tiedonhankintaan liittyvää pohdintaa Fenomenografia tutkimusotteena Tutkimusympäristönä Inari Tutkimuksen kulku Aineistot kolmelta ikäluokalta Aineistot lukion toiselta vuosikurssilta Analysointi

17 5. Tutkimuksen tulokset ja niiden tarkastelu Ihmisperäisistä äänistä vapaa luonto nuorten käsitysten valossa Aistimusten maailma Auditiivinen kokemus- ja elämysmaailma Visuaalinen luonto Hajujen, makujen ja tuntojen maailma Aistien välittämä kokonaisuus ja esteettisyys Kiireettömyys Sidoksettomuus Irtaantuneisuus arjen jokapäiväisyydestä ja osittain myös välineistöstä Yksinolemisen autuus ja ankeus Spatiaalisuus Mystisyys Luonnon kunnioitus ja pyhyys Luonnonrauhassa oleskelun mielekkyys Mielekkyyden kyseenalaistaminen Ajan hukkaaminen Turhauttava tuttuus Yksin oleskeluun liittyvä epämiellyttävyys Fyysinen rasittavuus Oleskelun merkityksellisyys Hyvinvointi ja terveys Oppiminen, henkinen kasvu ja empatian tuntemukset Arviot kuvitteellisen hiljaiseen luontoon tehdyn retken onnistumisesta Yhteenveto tutkimustuloksista kolmelta ikäluokalta kerättyjen aineistojen osalta Lukiolaisten käsitykset luonnonrauhan mahdollisesta katoamisesta Levittäytyvä ihminen Ymmärtämätön ja kykenemätön ihminen Mukavuudenhaluinen ja kekseliäs ihminen Sopeutuva ja toiveikas ihminen Lukiolaisten käsitykset luonnonrauhan tarpeesta ja kysynnästä Luonnonrauhan kysyntä

18 5.6.2 Turvaamisen eri tavat Hiljaisuuden liikatarjonta Vaihtoehtojen huomioiminen Melun sietäminen Lukiolaisten käsitykset suhteessa tutkimuksen taustafilosofioihin Evoluutio ja kestävä kehitys Eksistentialistinen elämänfilosofia Pohdintaa Tutkimuksen uskottavuuden ja toteutettujen ratkaisujen arviointia Ajankohtaisuuden ja merkittävyyden sekä tulevaisuuden arviointia Tutkimustulosten yhteenveto Lähteet Liitteet 397 Liite Liite Liite Liite

19 1. JOHDANTO Tutkimuksen yhtenä keskeisenä perustana on niin tieteellisen tutkimuksen kuin muutakin kautta saatu tieto ja mielikuva luonnon tervehdyttävistä vaikutuksista. Niistä on varmaan liki jokainen suomalainen jossakin määrin tietoinen. Sivistysvaltio Suomessa kansalaiset saavat terveysasioista valistusta muun muassa koululaitoksen ja kaikkien ulottuvilla olevan median välityksellä. Luonnossa oleskelusta saadut omakohtaiset kokemukset ovat myös osaltaan opettaneet monet ymmärtämään luonnon varsin vahvan elvyttävän ja virkistävän vaikutuksen. Ongelmaksi voi katsoa muodostuneen sen, että kaupungistumisen myötä varsin monet suomalaisista ovat vieraantuneet luonnosta ja ymmärtävät ehkäpä paljolti juuri tästä syystä aikaisempia sukupolvia heikommin, mikä luonto on ja miten merkityksellinen se lopulta on ihmiselle ja hänen kaikkinaiselle hyvinvoinnilleen. Nostamalla tutkimustyön keskeiseksi teemaksi luonnon ja luonnonrauhan merkityksen terveydellemme ja hyvinvoinnillemme katson tekeväni ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä. Tutkimuksessa yhdistyvät ympäristönsuojelullinen ja lääketieteellinen näkökulma, ja toivon työn edistävän sekä terveydestämme että luonnon- ja elämänsuojelusta käytävää keskustelua. Koulutus- ja harrastustaustojeni vuoksi olen perillä luonnon ja luonnonrauhaisen ympäristön tervehdyttävistä vaikutuksista, kuten myös moninaisista melun ja hälinän aiheuttamista haitoista. Ympäristön meluisuus on ongelma ja osin pahenemassa. Toki meluntorjuntatyössä ollaan edistytty, mutta ei kaikkialla. Luonnonvaraksi tulkittavissa oleva luonnonrauha on vaivihkaa hupenemassa ihmisen asuttamilla alueilla. Olen tästä huolestunut ja laajemmin siitä, että ihminen on nakertamassa toiminnallaan pohjaa tulevien sukupolvien ihmisten mahdollisuuksilta elää hyvää ja ihmisarvoista elämää tai elämää ollenkaan. Luonnollisesti ihminenkin aikanaan häviää, mutta tuntuisi varsin sopimattomalta, ellei lajinimeä Homo sapiens kantava tekisi kaikkeansa välttääkseen suistumisen kohti ennenaikaista tuhoa. Vuodenvaihteessa esitettiin Suomen televisiossa Helena Kokon ohjaama (yle tv 1) kymmenosainen kulttuuriohjelma, jossa kuvattiin eri aloja edustavien ihmisten kahden toukokuisen vuorokauden aikana vuonna 2009 luonnon äärellä hiljaisuudessa käymiä keskusteluja koskien sitä, mitkä voisivat olla nykyajalle sopivat kymme- 19

20 nen uutta käskyä. Ympäristöä koskevaksi käskyksi saatiin syntymään Pelastakaa Maa. Tätä kirjoitettaessani vaikuttaa ihmiselle terveiden ja elinkelpoisten olosuhteitten säilyttäminen planeetalla Maa erittäin vaikealta tehtävältä. Tämä työni on oma pieni kunnianosoitukseni kaikille niille, jotka taistelevat koskemattoman luonnon ja lajien monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta ja siinä samalla ihmisen ja ihmislajinkin puolesta. Koin suurta kiitollisuutta mahdollisuudesta päästä tutkimaan nuorten käsityksiä luonnonrauhasta tänä postmodernina aikana, jolloin moni arvokkaaksi kokemani asia vaikuttaa katoavaiselta. Arvostan nuoria. Heiltä halusin kysyä ja heiltä pitääkin kysyä, mitä he ajattelevat asioista, jotka koskettavat tulevaisuutta - heidän omaansa. Oleellinen kysymys on, missä määrin terveyttä tarjoavaa luontoa on eritilaisena tarjolla sitä kaipaaville ja siellä oleskelusta hyötyville ihmisille nyt ja tulevaisuudessa niin Suomessa kuin muuallakin. Tällöin on pakko kysyä muun muassa sitä, onko luontoa ja elonkehää koko planeetan puitteissa asteittain tuhoava ihminen tekemässä jotakin sellaista, josta tulevat sukupolvet tulevat meitä syyttämään. Tutkimuksessani aineiston tarjoamalta pohjalta käytävät tarkastelut koskien niin kestävää kehitystä ja evoluutiota kuin eksistentialismiakin ovat tähän aihepiiriin liittyvää diskurssia, mitä on paikallaan ja mielekästä käydä tilanteessa, jota ihmiskunta paraikaa elää. Ekokatastrofien uhkat ovat omiaan luomaan pelkoa, huolestuneisuutta ja pessimististä mielialaa ja herättävät pohtimaan muun muassa sitä, onko eksistentialistiselle elämänfilosofialle ajassamme tilausta. Katson voivani käyttää tätä filosofiaa yhtenä välineenä tässä tutkimuksessani. 1.1 tutkimuksen lähtökohdat YK:n toimesta teetetty ja vuonna 1987 valmistunut niin sanottu Brundtlandin raportti (Yhteinen tulevaisuutemme 1988) antoi ihmiskunnalle ohjenuoran koskien kestävän kehityksen rakentamista. Raportissa esitetyt teemat ovat olleet lukuisten kokousten ja kongressien agendoilla. Joissakin asioissa on edistytty, mutta koska toisaalta ongelmia on ilmaantunut lisää eikä yhteistä tahtotilaa hevin löydy, kestävän kehityksen tielle pääsy takeltelee. Mitä pieniä ja isoja kysymyksiä meidän tulisi miettiä ja mihin panostaa eläessämme kolmannen vuosituhannen alkua? Pohdimmeko ja tut- 20

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Koko koulun kestävä kehitys?

Koko koulun kestävä kehitys? Koko koulun kestävä kehitys? Tutkimus oppilaiden ja opiskelijoiden kestävän kehityksen käsityksistä ja arvoista sekä opetuksen toteutumisesta Oulun normaalikoulussa Järvelä Maija¹, Rannanpää Heidi¹ & Jeronen

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Ihminen, tekniikka ja luonto

Ihminen, tekniikka ja luonto Ihminen, tekniikka ja luonto Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Pentti Malaska seminaari Kohti planetaarista tietoisuutta - Malaska maailmassa ja maailmasta Järjestäjänä

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Maria Forsman (HULib) STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari Tutkijapalvelut näkyviksi tutkijapalvelut ja kirjaston rooli Tieteiden talo 4.11.2013 5.11.2013 1 Mitä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa.

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa. SOMETU-VERKOSTON JÄSENTEN ROOLEJA: Supermoodi Ryvästäjä Siiloittaja Verkottuja Seurattava Seuraaja Mittakaavaton verkosto 1-9-90-sääntö Verkosto Internetissä 2030 Verkoston päätyypit Nykyään rihmastomainen

Lisätiedot

Time spent reading magazines NRS 2012

Time spent reading magazines NRS 2012 Time spent reading magazines NRS 2012 Time spent reading magazines Researched in NRS Consumer 2012 survey through an internet questionnaire A customised form: only the magazines which the respondent had

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot