Hornetit ajan tasalle. Ruokahuolto yhtiöitetään. Erilaiset. Kurssipuukko. Punkkisyynit

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Ruokahuolto yhtiöitetään Varusmiesten muonitukseen ei ole tulossa muutoksia uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 48. vuosikerta n:o 13 (1059) verkossa > Kuva: Ilmavoimat Hornetit ajan tasalle Hornet-hävittäjien suorituskykyä kehitetään vuonna 2015 valmistuvalla Mid-Life Update -päivityksellä. Sen toisessa vaiheessa ilmapuolustustehtäviin hankitut koneet muutetaan monitoimihävittäjiksi, vastaamaan Hornetien alkuperäistä käyttötarkoitusta. Yksi suurimmista muutoksista on ilmasta maahan -kyvyn luominen, jonka ilmavoimat aloitti käytännön tasolla kesäkuussa. uutiset, sivu 3 Punkkisyynit ovat ajankohtaisia varusmiehillekin uutiset, sivu 5 Kurssipuukko on ollut perinteenä jo yli puoli vuosisataa kentällä, sivu 11 Erilaiset kertausharjoitukset vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 13/2010 pääkirjoitus Työkeikka tarjolla nurkka Manners maketh man Omilla aivoilla ajattelu on sallittua jopa suotavaa. Ruotuväki-lehteä on sen aikain alusta lähtien tehty varsin varusmiesvetoisesti. Kohta 50 vuoden aikana on Ruotuväessä palvellut jo yli 700 varusmiestä ja heistä suuri osa on edelleen erilaisissa viestintään liittyvissä työtehtävissä. He olivatkin pitkään lähes ainoita viestintätehtävissä palvelevia varusmiehiä.vasta internetin maihinnousun jälkeen tuli Pääesikunnan viestintäosastolle muita varusmiehiä ja samoihin aikoihin varusmiesgraafikoita eri joukkoosastoihin. Vime maanantaina palvelukseen astui noin uutta alokasta. Heidän joukostaan seuloutuvat peruskoulutuskauden, AUK:n tai RUK:in jälkeen Ruotuväen uusimmat tekijätkin; toimittajia, valokuvaajia, graafikoita, levikkisihteereitä ja verkkotoimittajia. Perinteisesti Ruotuväen tehtävistä kiinnostuneita on peräänkuulutettu lehdessä julkaistulla ilmoituksella. Aivan muutamana viime vuotena ovat samaisella hakulistalla olleet myös Pääesikunnan viestintäosaston www-ylläpidon tornitouhua osaajat, combat-kameramiehet sekä graafikot. Niin tapahtuu nytkin mutta otanta vain on laajentunut eli nyt rekrytointi on keskitetty yhden napin alle. Koko puolustusvoimien erilaisiin viestintätehtäviin tietotekniikka- ja media-aloilla haetaan alan taitajaa tai alasta kiinnostunutta valtakunnallisella kampanjalla. Keskittämisellä pyritään tekemään viestintäalan tehtävät laajemminkin tunnetuiksi aina kutsunnoista lähtien. Parhaiten kampanja näkyy varuskunnissa näkyville paikoille sijoitetuilla julisteilla. Niillä ohjataan kiinnostuneet edelleen nettiin osoitteeseen josta löytyy lisäinformaatiota tehtävistävarsinainen haku viestintäalan tehtäviin hoituu verkkosovelluksen kautta. Siihen on mahdollista myös liittää oma ansioluettelo. Hakuaika päättyy 11. elokuuta. Varsinaista loppututkintoa ei hakijoilta odoteta, osaamista puntaroidaan pääsykokeissa ja haastatteluissa. *** Jos tämä uusi kampanja puree saapumiserä II/10:een eli hakijoita on riittävästi, niin ensi vuonna kampanjointi muuttuu pysyväksi. Keskitetty haku jatkuu samalla myös keskitettynä koulutuksena. Syksymmällä tehtäviinsä valitut koulutetaan perinpohjaisesti puolustusvoimien viestintätehtäviin erityisellä viestinnän peruskurssilla. Puolustusvoimat tarjoaa viestinnän osaajille ja alasta kiinnostuneille varsin kattavan noin kuuden kuukauden mittaisen työrupeaman erilaisissa alan tehtävissä. Rahapalkka voi olla ehkä hivenen huonon tuntuinen, mutta työn luontaisedut ovat sitäkin kattavammat majoituksineen, vaatteineen ja ruokineen. Eikä suinkaan merkityksetön ole se fakta, että tehtävistä saatu työtodistus on varsin kovaa valuuttaa nykyisillä työmarkkinoilla Kannattaa miettiä myös sitä, että jo alalla työskentelevät tai alaa opiskelevat pystyvät 270 tai 362 vuorokauden mittaisen palvelusaikansa kuluessa säilyttämään ammattitaitonsa ja samalla myös päivittämään osaamistaan. Valitsemiskriteereissä alan muodollinen koulutus ei siis ole välttämätön, sillä palveluksen aikana myös koulutetaan. Sen sijaan tärkeämpää on reipas asenne, oma-aloitteisuus sekä korkea motivaatio. Niin ikään omilla aivoilla ajattelu on sallittua jopa suotavaa. > Satu Salonen on kirjoittanut niin erinomaisen kirjan kasvatuksesta, työelämästä ja yrittäjyydestä, että se pitäisi määrätä kaikkien päättäjien, esimiesten, alaisten sekä ainakin teini-ikäisten nuorten ja heidän vanhempiensa luettavaksi. Toivottavasti moni yhteiskunnan ja työelämän epäkohta hoituu teoksen Sumutettu sukupolvi viitoittamaan suuntaan. Tämän kolumnin otsikko on vanhanpuoleista englantia ja käännettynä se kuuluu: Hyvät tavat tekevät miehen. Se on englantilaisen, kunnianarvoisan ja kalliin Winchester Collegen tunnuslause, jota ei ole tarvinnut muuttaa aikojen kuluessa. Collegen pojat epäilemättä osaavat ottaa oikean haarukan käyttöönsä juhlaillallisilla, eikä heidän kahvikuppiinsa unohdu lusikka pystyyn, mutta sen lisäksi he ovat oppineet erityisesti huomaavaisuutta toista ihmistä kohtaan. Eräs Collegen amerikkalainen nuori mies oli Satu Salosen omistamassa tietojenkeruu- ja analysointiyrityksessä Esmerkissä kesätöissä. Häntä muisteltiin työtoverina lämmöllä vielä vuosien kuluttuakin. Hänen mielestään Collegen tunnuslauseella pärjää kovassakin bisneksessä. Pitää olla vain rehellinen eikä saa loukata ketään, sanoi tämä nyt jo korkeaan asemaan edennyt mies. Työelämän huononeminen, josta on ollut paljon puhetta viime aikoina, johtuu suurelta osin suvaitsemattomuudesta, Satu Salonen kirjoittaa. Yhdenlaista suvaitsemattomuutta on samapalkkaisuus. Ne, jotka tekevät laiskemmin työtä, ovat suvaitsemattomia. Näin syntyy nokkimis- ja kiusaamiskierre. Ei sallita palkkioita paremmasta työn laadusta ja määrästä. Uralla eteneminen voi tapahtua vain muodollisen koulutuksen, ei osaamisen tai ansioitten perusteella. *** Ihmisen onnellisuuden perussäännön mukaan 50 prosenttia siitä perustuu perimään, 10 riippuu ulkoisista olosuhtesta ja 40 prosenttiin onnellisuudestamme voimme itse vaikuttaa. Helpoin keino on hakeutua hyväntuulisten ihmisten seuraan. Jos ei tunne yhtään, on paras lähteä etsimään. Tärkeä onnellisuuden osa-alue on taito ilmaista kiitollisuutta. Valittaminen ja ja epäkohtien esillekaivaminen ylläpitävät negatiivista mielialaa. Oikein akatemiatutkimuksella on osoitettu, että kaksi kolmannesta ihmisistä haluaa lisätä yritysten vastuuta hyvinvoinnin ylläpitämisessä.tähän Satu Salonen sanoo, että on unohtunut se yksinkertainen asia, että yrityksen ensimmäinen tehtävä on pysyä toimintakykyisenä ja maksuvalmiina. Olisi kiva maksaa isoja palkkoja kaikille, jos ei pitäisi ensin tienata palkkarahoja asiakkailta. *** Olisi aika lisätä ihmisten omaa vastuuta elämästään ja lähimmäisistään. Eiköhän nyt olisi aika kääräistä hihat ja ryhtyä töihin luvulla oltiin ylpeitä suomalaisesta sisusta. Missäs se nyt on?, Satu Salonen kysyy WSOY:n kustantaman kirjansa lopuksi. Jussi Viljanen Kirjoittaja oli Ruotuväen päätoimittaja vuosina kysymys mielipide Järjenkäyttö sallittava varustevalinnoissa Yksi eniten ärsyttäneistä asioista oman varusmiespalvelukseni aikana oli se, miten varustusta koskevissa käskyissä ei tuntunut välillä olevan päätä eikä edes häntää. Tällä viittaan siihen epäkohtaan, että talvipakkasilla pukeuduttiin usein aivan liian kevyesti, kun taas kesähelteillä vaatetta sai kiskoa ylleen järjettömän paljon. Mieleen muistuu yhä liiankin kirkkaasti se peruskoulutuskauden ensimmäisen viikon päivä, jona koko komppaniamme jonotti tuntikausia suksivaraston edessä kesätakeissa, vaikka lämpömittari osoitti ainakin kahtakymmentä miinusastetta. Lähestulkoon yhtä tuskallisia ovat muistot niiltä heinäkuun päiviltä, jolloin ei maastopuvun käytöstä tingitty ja soijaa puski ihon läpi Porvoon mitalla. Vaikka armeijassa tunnetusti mikään ei koskaan muutu, niin lämpötilojen taas noustessa parhaimmillaan tai pahimmillaan yli kolmenkymmenen, toivoisin, etteivät 2010-luvun alokkaat enää joutuisi moista kokemaan. Kyse on kuitenkin täysin turhasta ja ylimääräisestä rasituksesta. Jokaisen varusmiehen on kannettava kaappiinsa niin runsaasti jos jonkinnäköistä vaatekappaletta, että jokaisen säähän sopiva järkevä varustus sieltä varmasti löytyy. Fernando Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö Ahvenanmaan pysyä demilitarisoituna? Kyllä Tehokkainta valtion verotulojen käyttöä heti varusmieskoulutuksen jälkeen aamua 71% 19% Ei Kun varusmiespalveluksesta kerran pääsee, ei sotilastoiminnassa halua olla mukana edes vähää. - Gonaparta Seuraava kysymys: Ovatko nykyiset palvelusajat riittävän pitkiä? Vastauksia yhteensä: 332 Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2010 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax kaarina.honkalammi@mil.fi TOIMITUSSIHTEERI Saija Järvimäki Puh saija.jarvimaki@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Mikko Laaksonen Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Lauri Kangasniemi Puh Kaartinjääkäri Eetu Kupulisoja Puh GRAAFIKKO Korpraali Lassi Vehviläinen VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Markus Kukkohovi Puh Kaartinjääkäri Jan Sundman Puh VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Juhana Lindström Puh Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Postiosoite: PL 25, Helsinki, Internet-osoite: Puhelinvaihde: Toimituskunnan varusmiesten sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@ruotuvaki.fi

3 ruotuväki 13/2010 uutiset 3 Hornetien suorituskykyä kehitetään Tulevaisuudessa Horneteilla voi ampua ilmasta myös maahan. Hävittäjät saadaan kokonaan päivitettyä vuoteen 2015 mennessä. Mikko Laaksonen Hornet-hävittäjien suorituskykyä kehittävä MLU-päivitys (Mid-Life Update) on edennyt taitekohtaansa. Ensimmäinen vaihe saadaan päätökseen vuoden loppuun mennessä ja vuonna 2015 päättyvä toinenkin vaihe on jo käynnistetty. MLU2-vaiheen merkittävimmät uudistukset ovat ilmasta maahan -aseistuksen kehittäminen ja koneiden tiedonsiirtojärjestelmien yhteensovittaminen Naton järjestelmien kanssa. Hornetit hankittiin vain ilmapuolustustehtäviin, mutta nyt ne muutetaan monitoimihävittäjiksi, vastaamaan koneen alkuperäistä käyttötarkoitusta, tiivistää ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Lauri Puranen. Nato-yhteensopivuuden taustalla taas on eduskunnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjaus, että puolustusjärjestelmämme kehittämisessä huomioidaan yhteensopivuus läntisten järjestelmien kanssa. Tällä mahdollistetaan osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin, mahdollinen avun vastaanotto sekä luodaan tekninen valmius mahdolliselle liittoutumiselle, hän jatkaa. Uudistuksia testataan vähitellen Kuva: Ilmavoimat Ilmavoimien Koelentokeskus on lentänyt koelentoja liitopommien testiversioilla varustetulla Hornet-hävittäjällä Jämsän Hallissa kesäkuun puolivälistä lähtien. Käytännön tasolla ilmasta maahan -kyvyn luominen laitettiin Suomessa alulle Jämsän Hallissa järjestettyjen testilentojen myötä. Koelento-ohjelma aloitettiin kesäkuun puolivälissä ja sitä tullaan jatkamaan kesän aikana. Vielä ei ole tiedossa, montako lentoa suoritetaan. Se riippuu siitä, ilmeneekö niiden aikana jotain uutta, kertoo ilmavoimien tiedotuspäällikkö Joni Malkamäki. Ilmavoimien Koelentokeskuksen suorittamilla koelennoilla Horneteihin oli kiinnitetty kaksi testiversiota JSOW-liitopommeista (Joint Standoff Weapon). Lentojen tarkoituksena oli tutkia asejärjestelmäintegraation toimintaa ja aseiden vaikutuksia lento-ominaisuuksiin. Prototyyppikoneeseen tullaan lisäämään elementtejä vähitellen, jotta kaikkien osa-alueiden yhteistoiminta saadaan tutkittua. Näin päivitetty Hornet saadaan testattua kokonaisuudessaan ennen sarjatuotannon aloittamista, Malkamäki kertoo. Puolustusministeriön laskelmien mukaan päivitys tulee kokonaisuudessaan maksamaan noin miljardi euroa, josta valtaosa menee juuri toisen vaiheen kustannuksiin. Summaan on laskettu varsinaisen päivityksen ohella myös Hornetien elinkaaren turvaamisen kustannukset. JSOW, JDAM, JASSM? Mikko Laaksonen Ilmasta maahan -kyvyn luominen edellyttää lukuisia asehankintoja, joista viime aikoina eniten esillä ovat olleet koelentojen myötä JSOW-liitopommit. JSOW eli Joint Standoff Weapon on Yhdysvaltain ilma- ja merivoimien yhteistyössä suunnittelema täsmäohjus. Se voidaan laukaista ilmatorjunnan ulottumattomista jopa 130 kilometrin etäisyydellä laukaisupaikasta olevaan kohteeseen. JSOW löytää kohteensa infrapunan avulla. JDAM eli Joint Direct Attack Munition on lyhyen kantaman pommi, joka suunnistaa kohteeseensa GPS-satelliittien avulla. JDAM-pommit kykenevät liitämään noin 30 kilometrin päähän. Lisäksi tarkoituksena on hankkia muun muassa kaukovaikutteinen täsmäase. Päivitykset on tehtävä nyt Neuvottelut ovat kesken, joten päätöksiä siitä, mikä ase on kyseessä, ei ole vielä tehty, toteaa ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Lauri Puranen. Yksi vaihtoehto on JASSM-ohjus (Joint Air-To-Surface Standoff Missile). Se nousi puheenaiheeksi jo alkuvuodesta 2007, kun Yhdysvallat kieltäytyi myymästä aseita Suomelle. Huhtikuussa 2009 YLE kuitenkin uutisoi puolustusministeriön muistion pohjalta Lockhead Toinen päivitysvaihe käynnistettiin aikaisemmin kuin alun perin oli suunniteltu. Kaikki suuret Hornet-maat tekevät nyt viimeisiä päivityksiään. Oli pakko ehtiä samaan aikatauluun, koska se tulee äärettömän paljon edullisemmaksi, Puranen huomauttaa. Hävittäjien taistelukyvyn ja koneen käyttökunnon säilyminen Martin -yhtiön valmistaman JASSM:n olevan toinen kahdesta vaihtoehdosta. Toisen mainittiin olevan saksalaisruotsalaisen Eadskonsernin valmistama Taurus. MLU2-vaihe tuo mukanaan muitakin muutoksia. Ilmataistelukykyä parannetaan, kauaskantoisesta ilmasta ilmaan -ohjuksesta hankitaan uusi versio ja kaikkien länsimaiden käyttämä Link-16-tietovuo otetaan käyttöön, Puranen luettelee. on turvattava nyt vuosiksi eteenpäin. Esimerkiksi pääkäyttäjä Yhdysvaltain laivasto luopuu Horneteista vuonna 2023, mutta meidän tarkoituksenamme on elättää niitä pidemmän aikaa. On varauduttava siihen, ettei varaosia, vaihtolaitteita tai moottorihuoltoja enää tulevaisuudessa saa, Puranen taustoittaa. MLU-päivitys perustuu valtioneuvoston antamiin turvallisuusja puolustuspoliittiisiin selontekoihin. Ilmasta maahan -kyvyn kehittämispäätöksen taustalla oli maavoimien iskukykytutkimus, jossa pohdittiin kauaskantoisesti Suomen puolustuksen kehittämistä, Puranen kertoo. Kun joukot pienenevät, pitää se paikata liikkuvuutta, tulivoimaa ja vaikuttavuutta lisäämällä, hän päättää. Hornet-onnettomuuden syyt selviämässä Kuva: Ilmavoimat Jan Sundman Tammikuussa koelennolla Juupajoella maahansyöksyneen F-18 Hornet -hävittäjän onnettomuustutkinta on edennyt suunnitellusti. Lennon vaiheet on saatu pääosin selvitettyä aina ohjausjärjestelmän häiriön ilmaantumisesta lentäjien heittoistuinhyppyyn asti. Myös hypyn jälkeisiä tapahtumia Vaurioituneiden osien tutkinnassa riittää haasteita, mutta laboratoriotutkimusten avulla onnettomuusvyyhti on avautumassa. on saatu selville tarvittavin osin. Onnettomuuslennolla tapahtunut häiriö on liittynyt hävittäjän oikean korkeusohjaimen servosylinterin toimintaan. Sylinterin vajaatoiminta aiheutti ohjausjärjestelmän kytkeytymisen mekaaniselle varajärjestelmälle eli MECH- ON-tilaan. Onnettomuustallentimesta saatujen tietojen perusteella servosylinteriin on tullut joko mekaaninen tai hydraulinen häiriö. Servon toimintaa valvova järjestelmä on havainnut häiriön ja yrittänyt sulkea sen sähköisen ohjauksen varaan. Stabilisaattoreiden toiminnan palauttaminen sähköiseen ohjaukseen ei yrityksistä huolimatta ole onnistunut. Sen sijaan muiden ohjainpintojen sähköinen ohjaus on pysynyt toiminnassa koko tapahtuman ajan. Vaurioituneiden osien tutkintaa jatketaan Vikaantumisen aiheuttajan selvittämiseksi tutkitaan edelleen koneen putoamispaikalta löytyneitä pahoin vaurioituneita stabilaattoreiden servoja. Lisäksi hornetin stabilaattorin servon toimintaa tutkitaan edelleen laboratorio-olosuhteissa eri vikaantumismekanismien selvittämiseksi. Hornet-kaluston ohjausjärjestelmän osien vikahistoriassa ja taustaselvityksissä ei ole toistaiseksi noussut esiin sellaista yksittäistä vikaa, jolla voisi olla yhteyttä onnettomuuslennon tapahtumiin. Onnettomuuteen johtaneen tapahtumaketjun analysointi jatkuu edelleen lopullisen syyn selvittämiseksi. Tutkintakertomuksen lopullinen versio valmistuu alkusyksyyn mennessä.

4 4 uutiset ruotuväki 13/2010 lyhyesti Pilatus-lentokoneet etuajassa Kaksi ensimmäistä ilmavoimien tilaamaa Pilatus PC-12 NG -yhteyslentokonetta saapui Tikkakoskelle torstaina 8. heinäkuuta. Suomen ilmavoimat teki keväällä 2009 sopimuksen sveitsiläisen Pilatus Aircraftin kanssa kuudesta uudesta yhteyskoneesta. Kaikki koneet toimitetaan kesän 2010 aikana. Alkujaan tarkoitus oli vastaanottaa koneet vasta vuoden loppupuolella. Uusi yksimoottorinen potkurikone hankittiin korvaamaan käytöstä poistuvat Piper Chieftainit, Valmet Redigot sekä jo vuonna 2004 poistetut Piper Arrow -koneet. Päivitys maksaa ilmavoimien mukaan 22,5 miljoonaa euroa. LKa Tositelevisiota varuskunnasta Karjalan Prikaatissa Vekaranjärvellä kuvataan loppuvuoden aikana Kasarmi-nimistä dokumentaarista tv-sarjaa, joka kertoo varusmiespalveluksen ja varuskuntaelämän arjesta. Valtaväestöllä ei yleensä ole mahdollisuutta nähdä, mitä porttien sisällä tapahtuu, joten haluamme näyttää toimintaamme ulospäin, kertoo everstiluutnantti Jyrki Nurminen Karjalan Prikaatista. Hän uskoo ensi vuonna MTV 3-kanavalla esitettävän sarjan tuovan myönteistä julkisuutta. Katsojille välittyy puolustusvoimien työstä ja olosuhteista positiivinen ja totuudenmukainen kuva. MLa Väki vaihtuu kasarmeilla Varusmiespalveluksesta kotiutui perjantaina 9. heinäkuuta varusmiestä. Hieman yli puolet kotiutuneista palveli minimimäärän eli 180 päivää. Viime heinäkuussa palvelukseen astunut tuore reservin kersantti Matti Nieminen on odottanut kotiutumista innolla. Totta kai kotiutumista on odotettu, vaikka loppua kohden myös on tullut haikeita ajatuksia mieleen. Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen saamaani koulutukseen, hän kertoo. Maanantaina 12. heinäkuuta uutta alokasta aloitti varusmiespalveluksensa. Aloittaneista noin 250 on naisia. JSu Puolustusvoimiin ensimmäinen savuton työpaikka Merivoimien Materiaalilaitos on heinäkuun alusta alkaen ollut ensimmäinen savuton työpaikka puolustusvoimissa. Asiasta on sovittu laitoksessa sisäisesti. Päätöksellä pyritään kannustamaan työntekijöitä hyviin elämäntapoihin. Käytännössä tupakointi nykyisin kielletty työaikana kaikissa materiaalilaitoksen toimipisteissä. Positiivista palautetta on tullut henkilöstöltä. Naapuriosastolla, joka on siis Saaristomeren Meripuolustusalue, on myös herännyt kiinnostusta savuttomuudesta, kertoo yliluutnatti Seppo Rastas Merivoimien Materiaalilaitokselta. JLi Kriisiajan muonitus säilyy entisellään Puolustusvoimien ruokahuolto yhtiöitetään valtiolle vuodessa. Päätös on aiheuttanut myös närää. Eetu Kupulisoja Vaikka puolustusvoimien ruokahuolto yhtiöitetään, ei poikkeusolojen muonitus ole vaarassa. Kriisiajan ruokahuolto oli valmisteluvaiheessa koko ajan pöydällä, eikä sitä haluttu täysin ulkoistaa. Emme missään tapauksessa halunneet tehdä sellaista ratkaisua, joka uhkaisi poikkeusolojen muonitusta, vakuuttaa puolustusministeriön hallintopoliittisen osaston osastopäällikkö Teemu Penttilä. Kriisiolojen järjestely pysyy tulevaisuudessakin hyvin samanlaisena kuin nyt. Kokonaisvastuu on edelleen puolustusvoimilla. Uusi yhtiö vain tukee toimintaa. Kustannustehokkuutta parantamassa Teemu Penttilän mukaan merkittävä tavoite yhtiöittämisessä on kustannustietoisuuden parantaminen. Puolustusvoimien sisällä tietyt kulut jäivät peittoon. Uusi yhtiö tulee keskittymään vain ruokahuoltoon, joten kulujen seuraaminen on tarkempaa, Penttilä perustelee. Kustannustehokkuuden arvioidaan paranevan myös puolustusvoimien puolella. Penttilän mukaan virheet ilmoitetuissa miehistövahvuuksissa tuottavat jopa miljoonan euron hävikin vuodessa. Hän toivookin skarppaamista asioissa, joissa kustannustehokkuutta on mahdollista parantaa. Tehostaminen ei tarkoita irtisanomisia Eetu Kupulisoja Varusmiehille tarjottava ruoka pysyy tulevaisuudessakin korkeatasoisena. Ruokahuollon palveluksessa toimiva henkilökunta siirtyy työsuhteeseen uuden yhtiön kanssa. Henkilöstölle sovelletaan neljän vuoden suoja-aikaa. Irtisanomissumaa ei kuitenkaan ole odotettavassa suoja-ajan jälkeenkään. Neljän vuoden aikana noin kymmenen prosenttia henkilöstöstä eläköityy. Heidän tilalleen ei välttämättä palkata korvaajia, Penttilä valottaa. Sirpa Kuusisto Porin Prikaatin muonituskeskuksesta ei usko, että yhtiöittäminen vaikuttaisi hänen työnkuvaansa. Tarjoamme varusmiehille samaa ruokaa kuin ennenkin. Ei muonittaminen siitä mitenkään muutu, Kuusisto arvioi. Kaikki eivät allekirjoita Puolustusministeriön toukokuussa asettaman työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus sotilaskäskyasioita koskevan päätöksentekomenettelyn uudistamiseksi. Puolustusvoimista annettu laki koskee sotilaskäskyasioiden esittelyä, tasavallan presidentin, puolustusvoimain komentajan ja muiden sotilasesimiesten ratkaisuvaltaa sekä päätöksentekomenettelyä. Taxellin työryhmän mukaan sotilaskäskyasioissa on ollut tulkinnanvaraisuutta, joten pyrimme selkeyttämään niitä, valaisee työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen (kesk). Perustuslain tarkastamiskomitea on asiaa tutkittuaan tullut tulokseen, että puolustusvoimista annettu laki perustuu liiaksi sotilaskäskyasioiden määrittelyn tulkinnanvaraisuuteen. Sen mielestä ylipäällikön päätöksentekomenettelyn parlamentaarisia piirteitä tulisi vahvistaa. Asiantuntijat esittelevät kantansa Laukkasen johtaman työryhmän varapuheenjohtajina toimivat kansanedustajat Ilkka Kanerva ja Saara Karhu. Jäseninä näkemyksiä tuovat muun muassa oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta ulkoasiainministeriöstä, sekä Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Markku Koli. Kuulemme eri elinten, kuten puolustusvoimien ylipäällikön ja puolustusministeriön kommentteja ja mielipiteitä, Markku Laukkanen kertoo työryhmän toiminnasta. Asiantuntijoiden mielipiteiden perusteella työryhmä päättää, onko olemassa tarvetta muutoksille. Eetu Kupulisoja Puolustusministeri Jyri Häkämiehen kesäkuun lopussa tekemän päätöksen mukaan puolustusvoimien ruokahuolto yhtiöitetään täysin valtion omistaman osakeyhtiön vastuulle. Aikaisemmin muonituksesta on vastannut Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus, PURU. Vuodesta 2008 tehtyjen selvitystöiden valossa työryhmä pohti Julkisten ja hyvinvointialojen liiton mielestä yhtiöittämispäätös vaarantaa työntekijöiden palvelussuhdeturvaa. Palvelussuhteen ehdot lähestyvät enemmän yksityisen puolen kuin valtion etuja. Sitä kautta esimerkiksi palkkaukseen ja lomiin liittyviä ehtoja voidaan uhata, sanoo JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch. Hänen mielestään on odotettavissa, että yhtiöittämistoimenpiteillä muonitukseen tehdään rajumpia muutoksia, kuin omaa toimintaa parantamalla tehtäisiin. Vaara on olemassa, että yhtiö Ruoan laatu ei heikkene muutamaa vaihtoehtoa ruokahuollon parantamiseksi. Loppuvaiheessa vaihtoehdot olivat yhtiöittäminen ja oman toiminnan kehittäminen, joista yhtiöittäminen erottui edukseen, ylijohtaja Teemu Penttilä puolustusministeriöstä taustoittaa ratkaisua. Uuden yhtiön ja puolustusvoimien välille tehtävä sopimus on aluksi noin 5 6-vuotinen. Neljän vuoden suoja-aika tarjoaa sille hyvän turvan päästä alkuun. siirtyy myöhemmin kokonaan pois valtiolta. Silloin yhteys puolustusvoimiin vääjäämättä heikkenee, ja poikkeusolojen toiminta vaarantuu, Karrasch kommentoi. Yhtiöittäminen ei tule näkymään loppukäyttäjien, eli varusmiesten ja sotilasammattihenkilöiden arjessa. Myös muonituskeskusten henkilökunnan työskentelyolosuhteet pysyvät samanlaisina, sillä tilat ja laitteet säilyvät entisellään. Vain ruokahuollon organisointi muutetaan tehokkaammaksi. Ruoan laatu pysyy hyvänä, korkeintaan paranee, Penttilä lupaa. Sotilaskäskyasioihin haetaan selkeyttä lakimuutoksilla Kansanedustaja Markku Laukkasen (kesk) johtama työryhmä pohtii sotilaskäskyasioiden selkeyttämistä. Kuva: Jan Sundman Lopputulos selviää maaliskuussa Ennen kuluvaa kesätaukoa työryhmä järjesti neljä tapaamista, jotka toimivat pääosin asiankuulemiskokouksina. Lopuksi työryhmä arvioi keskustelujen antia. Laukkanen arvioi, että asiantuntijoiden kuulemiselle on vielä tarvetta. Syksyn mittaan selviää, löytyykö sotilaskäskyasioista käytäntöjä, joita tulisi parlamentarisoida. Työryhmän tavoitteena on antaa mietintönsä ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Perustuslakiin on tulossa muutoksia maaliskuussa 2012, joten puolustusvoimista säädettyä lakia pyritään muuttamaan samalla kertaa. Operaatio on vielä alkuvaiheessa, eikä tulevista lakimuutoksista pysty vielä sanomaan. Asia hahmottuu tarkemmin talven mittaan, Laukkanen uskoo. Kuva: Jan Sundman

5 ruotuväki 13/2010 uutiset 5 Punkkisyynit ovat varusmiehillekin tärkeitä Saija Järvimäki Aluskasvillisuudessa viihtyvä punkki eli puutiainen tartutti borreliabakteerin ennätysmäärään ihmisiä viime vuonna. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoimia tapauksia oli Suomessa viime vuonna liki kun vuonna 1995 sairastuneita oli alle 350. Eniten borrelioositapauksia on Etelä- Suomessa ja Ahvenanmaalla suotuisat kosteusolot ja isäntäeläinmäärien kasvaminen ovat edesauttaneet punkkien ja siten borrelioosinkin esiintymistä. Alueilla, joilla punkkeja esiintyy runsaasti, punkkisyynit kuuluvat varusmiespalveluksen arkeen. Perusyksiköt huolehtivat, että varusmiehet tarkastavat säännöllisesti itsensä mahdollisesti tarttuneiden punkkien varalta, kertoo Sotilaslääketieteen keskuksen perusterveydenhuollon yksikön johtaja, lääkintämajuri Kari Kesseli. Borreliabakteeri voi aiheuttaa infektiotaudin, jota kutsutaan borrelioosiksi tai Lymen taudiksi. Hoitamattomana tauti voi aiheuttaa monenlaisia iho-, hermosto- nivel- ja sydänoireita. Tarkastukset ovat riittäneet ehkäisemään tautia varusmiesten keskuudessa. Puolustusvoimissa on harvinaista, että punkin pisto johtaa käyntiin terveydenhuollossa, sillä punkin nopea ja oikeaoppinen poisto iholta riittää vähentämään Kaarina Honkalammi Lähestyvät Sotilaspainin MM-kilpailut saavat myös aktiiviset reserviläiset liikkeelle Lahdessa. Päijät- Hämeen maakuntakomppania harjoitteli heinäkuun alussa Hennalassa kriisiviestintää yhteistoiminnassa paikallisten viranomaisten kanssa. Harjoitus oli suunnattu komppaniasta kootulle henkilöstölle, jonka tehtävänä on osallistua tulevien painikilpailujen turvallisuustehtäviin. Harjoituksessa käytiin läpi erilaisia kuvitteellisia tilanteita, jotka vaihtelivat juopuneiden opastamisesta liikenneonnettomuuteen. Hyvä, että tilanteet eivät ole liian korkealentoisia, sillä näitähän oikeastikin tapahtuu, toteaa ylikonstaapeli Timo Tuomela. Jan Sundman Puolustusvoimat yhdistää Säkylän ja Mikkelin Vaatetuskorjaamot yhdeksi organisaatioksi. Maavoimien Esikunnassa työskentelevän eversti Risto Kososen mukaan yhdistämisellä pyritään tehostamaan korjaamoiden toimintaa. Tavoitteena on organisoida korjaamot niin, että varusmiehillä Iholle tarttunut punkki kannattaa irrottaa mahdollisimman pian ja tarkasti. bakteeritartunnan riskiä, Kesseli toteaa. Punkki, irrota! Tehokkaan viestinnän lisäksi päästiin konkreettisesti harjoittelemaan yhteistyötä viranomaisten Jos havaitsee punkin tarttuneen itseensä, on tärkeintä irrottaa se varovasti. Irrottaminen kannattaa tehdä mahdollisimman pian tarttumalla punkkiin läheltä omaa ihoa, jolloin saa otteen myös punkin imukärsästä. Isommasta punkista saa otteen kynsillä, pienempään voi käyttää apuvälinettä, kuten pinsettejä. Kun on saanut hyvän otteen, punkkia vedetään tasaisesti suoraan ylöspäin, jolloin iho venyy ja punkki napsahtaa lopulta irti, opastaa infektiolääkäri, lääketieteen tohtori Jarmo Oksi Turun yliopiston mikrobiologian laitokselta. Irrottamisen jälkeen pistokohta puhdistetaan desinfiointiaineella. Tähtäin kohti painikisojen turvallisuutta Reservin alikersantti Aku Aho ja ylikonstaapeli Timo Tuomela selvittävät yhteistyössä, minne hätäkeskuksen pitää lähettää apua. välillä, kun mukaan oli saatu edustajia sekä Päijät-Hämeen poliisilaitokselta että Pelastuslaitokselta. Ihoa kannattaa pitää silmällä myöhemminkin. Piston aiheuttama ärsytys iholla on normaalia, mutta jos pistokohdan ympärille tulee punoitusta halkaisijaltaan yli viiden senttimetrin kokoiselle alueelle, voi kyseessä olla borreliainfektio. Myös kuume myöhemmin saattaa olla merkki tartunnasta. Borrelioosi todetaan veri- tai selkäydinnäytteestä ja sitä hoidetaan antibioottikuurilla. Koulutusta pidettiin kautta linjan erittäin hyödyllisenä. On todella iso apu, jos voimme tilanteen vaatiessa saada lisähenkilöstöä maakuntakomppaniasta, toteaa ylikonstaapeli Kari Rajala harjoituksen lopulla. Joskus esimerkiksi onnettomuustilanteen selvittämisessä menee todella kauan, jolloin omasta porukasta on vaikeaa irrottaa miehiä vaikkapa alueen eristämiseen, hän jatkaa. Kilpailujen kansainvälisyys on nostanut maakuntakomppanian tavoitetason korkealle ja henkilöstö on valmistautunut turvallisuustehtäviin aktiivisesti pitkin vuotta. Koulutuksissa on käsitelty muun muassa lainsäädäntöä, kohteensuojausta, voimankäyttöä sekä viestivälineitä. Matkalla tehokkaampaan vaatehuoltoon Kuva: Kaarina Honkalammi on sekä kunnolliset että ehjät varusteet ja vaatehuolto pystytään hoitamaan kustannustehokkaasti. Euromääräisiä tavoitteita ei niinkään ole, vaan keskitytään tehokkuuteen. Säkylässä keskitytään haasteellisempaan vaatteiden korjaamiseen ja pesutoimintaa ulkoistetaan. Mikkelissä toimintaa jatkaa Puolustusvoimien Vaatetuskorjaamon toimipiste. Pääpaikkaan Säkylään keskitetään vaativaa korjaustoimintaa ja helpompaa pyykkien pesua ja korjausta siirretään siviilipuolelle. Sodankylässä vaatetushuolto on jo kokonaisuudessaan siirretty siviilipuolelle Comforta Oy:lle, Kosonen kertoo. Puolustusvoimilla on Comfortan kanssa sopimus vuoteen 2014, joten ennen sitä muutoksia tuskin tulee enempää. Lisää muutoshaasteita tulevaisuudessa saattaa kuitenkin aiheuttaa asepalveluksen suorittavien määrän lasku. Samalla kun asevelvollisten määrä vähenee niin pyykinkin määrä vähenee. Koitamme miettiä toimintaamme niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin kysyntään, Kosonen sanoo. Uusi vaatetuskorjaamoiden organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2011 alussa. Kuva: Raimo Suhonen tähtäimessä Mitä omia varusteita voi käyttää palveluksessa? Juhana Lindström Karjalan Prikaatissa voi asepalveluksessa käyttää omia juomareppuja. Raja- ja merivartiokoulun erikoisrajajääkäreille näitä normaaliin palvelusvarustukseen kuulumattomia nestelaukkuja jopa jaetaan. uutisia muualta Aliupseerien koulutuksessa on kehitettävää Kapteeni Vesa Huopana Pääesikunnan Logistiikkaosastolta, mitä omia varusteita ja vaatteita voi käyttää intissä? Yleisen palvelusohjesäännön kappaleessa 3.6 Pukeutuminen ja siisteys käsitellään hyvin selkeästi varusteita koskevia sääntöjä. Siviilivaatteita voidaan käyttää omalla vastuulla, mutta ne eivät saa näkyä sotilasvaatetuksen alta. Mikäli sukkia saa käyttää esimerkiksi sandaalien kanssa, tulee käytettävien omien sukkien olla vaatetuksen värisävyyn soveltuvat, jollaisia esimerkiksi valkoiset tennissukat eivät ole. Näkyvien varusteiden pitää olla aina muutoinkin hyvän maun mukaisia ja sotilaspuvun yleiseen ulkoasuun sopivia. Entä oman puukon, aurinkolasien, taisteluvyön tai repun käyttö? Pääsääntönä on se, että ellei puolustusvoimat puukkoa anna, ei sitä tarvita. Toki veitsi tai linkkari voi olla mukana taskussa tai repussa, ja sitten leirillä sillä vuolla makkaratikkua, mutta ei esillä vyöllä ellei siihen erikseen lupaa anneta. Silmälasien ja aurinkolasien tulee olla hillittyjä, eikä sangoissa saa olla mitään kimalletta tai muuta koristetta. Käytetään puolustusvoimien taisteluvöitä ja reppuja, sitä varten ne on jaettu. Omien lomareppujen ja -laukkujen on oltava pukuun sopivia ja väriltään hillittyjä, kuten musta, harmaa tai vihreä, eikä niissä saa olla näkyviä logoja tai mainostekstejä. Yritykset kilpailevat sillä missä heidän brändejään näkyy. Näin ollen ei ole soveliasta, että varusmies sotilaspuvussa esiintyen mainostaa jotain yksittäistä tuotemerkkiä. Aliupseeriliiton pääluottamusmies Mika Orasen mukaan aliupseerien koulutus ei ole riittävän systemaattista. Hän nostaa Ammattisotilas-lehdessä esiin muun muassa ongelmat aiempien ja nykyisen koulutusjärjestelmän ylimenokauden yhteensovittamisessa. Puolustushaaroissa on annettu aiempia koulutuksia eri aikoina varsin eri tavoin ja suoritettujen opintojen sisällöllisissä dokumentaatioissa on puutteita. Todentaminen aiemmista opinnoista ja niiden sisällöistä on usein sysätty uusimuotoiseen koulutukseen hakeutuvan aliupseerin murheeksi, Oranen kirjoittaa. Ammattisotilas 2 3/2010 Punkkarille tuomio upseerien herjaamisesta Hämeenlinnalainen punk-muusikko tuomittiin käräjäoikeudessa kolmen tuhannen euron korvauksiin ja sakkoihin upseerien herjaamisesta. Aiheesta uutisoi Hämeen Sanomat. Muusikko oli ladannut internetiin kappaleen, jossa hän muisteli varusmiespalvelustaan herjaten kantahenkilökuntaan kuuluvia kouluttajiaan. Kappaleessa muusikko muun muassa nimitti kouluttajia homoiksi ja karjui näille kuolemaa. En ottanut edes asianajajaa käräjille. Olin ihan varma, ettei tästä perseilymielellä tehdystä läpästä voi mitään seurata, punkkari kommentoi. Hämeen Sanomat 5.7. Rauhanturvaajien keski-ikä nuorentuu Afganistanissa rauhanturvatehtävissä olevien suomalaissotilaiden keski-ikä oli viime syksynä 36 vuotta. Lähitulevaisuudessa keskiikä tulee kuitenkin alenemaan rajusti, kun ulkomaille lähtee juuri varusmiespalveluksensa suorittaneita parikymppisiä sotilaita. Asiasta kertoo Aamulehti. Nuoria on lähetetty kriisinhallintatehtäviin aikaisemminkin, mutta uutta on se, että tulevat rauhanturvaajat ovat toimineet yhdessä koko vuoden mittaisen varusmiespalveluksensa ajan. Kriisinhallintaan erikoistavaa koulutusta saaneista varusmiehistä kolme neljäsosaa lähtee operaatioihin. Aamulehti 3.7. Toimittanut Mikko Laaksonen

6 6 maailmalla ruotuväki 13/2010 lyhyesti Asevelvollisuus päättyi Ruotsissa Rauhanajan asevelvollisuus poistui Ruotsissa käytöstä heinäkuun alussa valtiopäivien toukokuisen päätöksen perusteella. Keväällä palvelukseen astuneet varusmiehet saivat halutessaan keskeyttää palveluksen. Asevelvollisuusjärjestelmä korvataan kolmen kuukauden vapaaehtoisella peruskoulutuksella, jonka käyneet voivat edetä jatkokoulutukseen. Tulevaisuudessa armeijan on tarkoitus perustua ammattisotilaisiin, tilapäisesti palkattuihin sotilaisiin ja kodinturvajoukkoihin. Viime vuosina armeijan suorittavien osuus asevelvollisuusikäisistä oli Ruotsissa vain noin 12 prosenttia. (STT 19.5) MLa YK mukaan Vietnamin myrkkysiivoukseen YK on ilmoittanut käyttävänsä neljä miljoonaa euroa Vietnamin sodassa käytetyn Agent Orange -kasvimyrkyn dioksiinisaasteen siivoamiseen pahiten saastuneelta Bien Hoan lentokentän alueelta. Muita pahoin saastuneita alueita ovat Yhdysvaltojen entiset lentotukikohdat Danang ja Phu Cat. Yhdysvaltojen armeija ruiskutti sodassa myrkkyä, jotta puut eivät tarjoaisi suojaa vihollisjoukoille. Dioksiinilla on todettu olevan haitallisia vaikutuksia terveyteen. Vietnam ja Yhdysvallat ovat molemmat käyttäneet miljoonia dollareita Vietnamin dioksiinisaasteen poistamiseen.(il 28.6.) JLi Kesäkuu oli sodan verisin Afganistanissa Kesäkuun 2010 aikana Afganistanissa menehtyi 100 ulkomaista sotilasta, mikä nosti koko vuoden uhriluvun jo 320:een. Ennen kesäkuuta suurimmat kuukausikohtaiset tappiot Yhdysvaltojen johtama sotilasliittouma koki viime elokuussa. Tuolloin 77 sotilasta menehtyi. Konfliktin uhreista 81 kuoli taistelutilanteissa, 12 menehtyessä muihin ei-taistelullisiin syihin. Loput kuolivat kotimaidensa sairaaloissa taisteluissa saamiinsa vammoihin. Yhdysvallat ja Nato nostavat Afganistanissa taistelevien joukkojensa määrää jopa :een sotilaaseen elokuuhun mennessä (Telegraph 29.6.) LKa Ruotsalaissotilaiden perheitä uhkailtu Afganistanissa palvelevia ruotsalaissotilaita ja heidän perheitään on uhkailtu poistumaan Afganistanista. Uhkailu on tapahtunut puheluilla ja tekstiviesteillä. Ruotsin sotilaallisen tiedustelu- ja turvallisuuspalvelun (Must) mukaan uhkailijat ovat selvittäneet perheiden yhteystiedot puheluja salakuuntelemalla. Uhkailussa on käytetty pääosin ruotsin kieltä, mutta mukana on ollut myös arabiaa ja Afganistanissa puhuttavaa persiaa. Käytetyistä murteista Must on päätellyt, että osa viesteistä on lähetetty alueilta, jossa ruotsalaiset sotilaat palvelevat. (STT-TT 2.7.) EKu Mellakat osoittivat Thaimaan heikkoudet Keväällä hallituksen ja punapaitojen välisissä mellakoissa kuoli ainakin 80 ihmistä. Yleinen tyytymättömyys eri hallituksiin on leimannut 2000-luvun Thaimaata. Lauri Kangasniemi Tänä keväänä mellakoiksi yltyneet mielenosoitukset Thaimaan pääkaupungissa Bangkokissa osoittivat surullisella tavalla, kuinka vanhat valtiolliset perinteet omaava valtio on hyvin epävakaalla pohjalla. Kymmeniä uhreja vaatineet levottomuudet ovat verisimmät, mutta eivät suinkaan ainoat, 2000-luvulla. Kylmän sodan ajoista alkaen Thaimaan historia on ollut täynnä sotilasvallankaappauksia ja -diktatuureja. Käännekohtana nykyhistorian kannalta voidaan nähdä Thaksin Shinawatran nousu pääministeriksi vuonna 2001, jolloin hänen juuri perustamansa Thai Rak Thai -puolue sai murskavoiton parlamenttivaaleissa. Thaksin selviytyi kunnialla ensimmäisestä pääministerikaudestaan, mikä johti vaalivoittoon myös vuoden 2005 vaaleissa. Suosiosta huolimatta Thaksin kohtasi runsaasti kritiikkiä. Häntä syytettiin muun muassa korruptiosta, sananvapauden rajoittamisesta ja ihmisoikeusloukkauksista. Tiistaina 19 syyskuuta 2006 Thaimaan armeijan amerikkalaisvalmisteiset M60 Patton -panssarivaunut vyöryivät Bangkokin kaduilla. Ennen puolta yötä sotilasjuntan joukot olivat kaapanneet vallan. Vallankaappausta johtaneen kenraali Sonthi Boonyaratkalinian mukaan tarkoituksena oli pakina Punapaitaiset mielenosoittajat vaativat maansa hallituksen eroa keväällä Bangkokissa luvun pahimmat mellakat Thaimaassa vaativat jopa 80 ihmisen hengen. syrjäyttää korruptoitunut Thaksin vallasta. Maailmalla tapahtuma keräsi huomiota laajalti. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ehtivät tuomita vallankaappauksen, koska ne eivät nähneet sitä oikeutetuksi. Punapaidat ja keltapaidat Amiraalin kaveri tietää kaiken Entisenä Ratsujääkäripataljoonan alokkaana en ole koskaan pitänyt vanhan suomalaisen sotilaskielen sanonnasta Se on niitä hevosmiesten juttuja. Luulen huoltoaselajilla olevan samanlaisen allergian puheisiin töpinän tietotoimistosta. Jotta asiaan ei jäisi epäselvyyttä, muistutan, että hevosmiehet ovat tässä yhteydessä aivan eri asia kuin kunnialliset ratsumiehet ja rakuunat töpinästä en niin tiedä. Molemmat ilmaisut juontavat aikaan, jolloin selustassa liikkumaan pääsevät hevoskolonnat ja huoltojoukot saattoivat tavata muita joukkoja ja kuulivat kaikenlaista. Inhimillinen tarve olla tietävinään enemmän kuin tiesikään Grafiikka: Lassi Vehviläinen nakersi kuitenkin uskottavuutta, eikä hevosmiesten tietoihin etulinjassa oikein luotettu. Brittisotilaiden slangissa sama asia ilmaistaan kuninkaallisen laivaston tuhahduksella Amiraalin kaverista. Ei taida olla mikään erityinen kunnia olla Admiral s mate. Sellaisen arvonimen ansaitakseen ei tarvitse edes tuntea yhtään amiraalia, riittää kun on olevinaan informoitu tai esiintyy muuten vain kaikkitietävänä. Huvittavaa kyllä, englannin kieli tunnistaa myös kaksi saksalaista lainasanaa, jotka tarkoittavat jotakuinkin samaa kuin amiraalin kaveri, nimittäin besserwisser ja klugscheisser; Liekö joku saksalainen yrittänyt joskus neuvoa brittejä hiukan liikaa. Amiraalin kaveri voi tietysti yrittää keräillä irtopisteitä eli pile up points tai curry favor eli mielistellä esimiehiään. Englanninkielinen termi on todella ruokalajiakin tarkoittava sana curry eli verbinä sukia eikä carry, joka puolestaan merkitsee kantamista. Varsinaisesti amiraalin kaveri kuitenkin yrittää päteä enemmän kavereidensa kuin amiraalin silmissä. Suomessa mielistelijää nimitettäisiin nuoleskelijaksi ja saatettaisiin määritellä nuolemisen tarkka paikkakin. Sellaista ei missään tapauksessa saa kääntää suoraan englanniksi, koska lopputulos kuulostaisi äärimmäisen rivolta virhe jonka Sotilasvallankaappausta seurasi parlamenttivaalit, jotka järjestettiin joulukuussa Thai Rak Thai -puolueen seuraajaksi perustettu PPP (Phak Phalang Prachachon) julistautui vaalien voittajaksi. Puolueen vaaleihin johtanut Samak Sundaravejin ei ehtinyt toimia pääministerinä kuin syyskuuhun 2008, jolloin oikeus erotti hänet. Samakin seuraaja Somchai Wongsawat vieraili virassa parin kuukauden ajan, kunnes oikeus erotti hänetkin vedoten vaalivilppiepäilyyn. Pidempiaikaisemman pääministerin Thaimaa sai Abhisit Vejjajivasta, joka astui virkaan joulukuun 15. päivänä Poliittinen oppositio piti koko tapausta farssina, jossa thaimaalainen eliitti ja monarkistit ajoivat ehdokkaansa väkisin virkaan. Oli selvää, ettei Abhisit tuo vakautta vaikean tilanteen keskelle. Sotilasjuntan valtaannousun jälkeen mielenosoituksista tuli arkipäivää Bangkokin katukuvassa. Sotilasvallankaappausta tukeneet keltapaidoiksi kutsutut PAD:n (People's Alliance for Democracy) jäsenet osoittivat mieltään hallitusta vastaan pitkin vuotta Entistä pääministeri Thaksinia puolustavat punapaidat valtasivat kadut Abhisitin noustua valtaan. Tilanne karkaa käsistä Abhisitin pääministerikautta ovat leimanneet jatkuvat punapaitojen mielenosoitukset. Ne alkoivat keväällä 2009 rauhallisissa merkeissä. Vielä maaliskuussa 2010 kaikki näytti varsin rauhanomaiselta, kun kymmenet tuhannet mielenosoittajat matkustivat maaseudulta Bangkokiin. Väkivaltaiset mellakat puhkesivat vasta ilmapiirin kiristyttyä huhtikuun alkupuolella. Rajuissa yhteenotoissa kuoli ainakin 80 ihmistä loukkaantuneiden määrän noustessa yli kahden tuhannen. Maan pääkaupunki muistutti lähinnä sotatannerta. Lopulta armeijan joukot pakottivat kovalla paineella punapaitojen johtajat antautumaan. Johtajiensa antautuminen yllytti pettyneet mellakoitsijat sytyttämään tuleen useita rakennuksia Bangkokin keskustassa, mukaan lukien CentralWorldin, yhden maailman suurimmista ostoskeskuksista. Thaimaassa vallitsee tällä hetkellä jatketun poikkeustilan mukanaan tuoma näennäinen rauha hallituksen ja punapaitojen välillä. Punapaidat ovat omien sanojensa mukaan valmiita uusiin yhteenottoihin, mikäli tarve niin vaatii. Kalle Liesinen Sanasto: Admiral s mate = know all = kaikkitietävä Pile up points = kerätä irtopisteitä Curry favour with superiors = mielistellä esimiehiä Old Man = commanding officer, male or female = komentaja, mies tai nainen Space cadet = not with it = kävelevä vaara suomalaiset helposti tekevät, koska sanontojen paheksuttavuuden aste ja laatu vaihtelevat eri kielissä suuresti. Se mikä meistä on vain hävytöntä saattaa englannin kielessä olla perin juurin moukkamaista. Englannin kielessä ei esimerkiksi tulisi kuuloonkaan kutsua joukon komentajaa kommaksi saati sitten käyttää hänen etunimeään. Jos virallisuudesta yleensäkään suostutaan lipsumaan, komentajaa voidaan kutsua kunnioittavalla termillä the Old Man, oli hän sitten nais- tai miespuolinen. Vain avaruuskadetti, space cadet, saattaisi erehtyä tässä asiassa. Avaruuskadetti on nimittäin sen verran muissa maailmoissa, että hänen paikkansa ole enää rivissä vaan korkeampien harrastusten parissa. Kuva: Lehtikuva

7 ruotuväki 13/2010 reportaasi 7 Kuvat: Mikael Hautala Tällaista maisemaa katselee ihan mielellään työkseen, yliluutnantti Perttu Helenius naurahtaa. Työpäivä taivaalla Ruotuväen toimittajat pääsivät NH90-helikopterin kyytiin. Maavoimien ilmailun ylpeydenaihe on kansainvälistä huipputeknologiaa. Ossian Hartig No niin, eli tähän aluksi tämmöinen pieni turvallisuusbriiffi: lähestytte konetta aina sivusta ja alamäen suunnasta ettei roottorit nappase teiltä jotain osaa pois. Onko selkee? Mennään sitten. Ylikersantti Mika Korhonen kääntyy kohti takanaan lepäävää NH90-kopteria ja viittoo meitä seuraamaan. Voimakas itätuuli piiskoo Utin Jääkärirykmentin lentokenttää. Vasen käsi pitää kiinni baretista oikean suojatessa silmiä pöllyävältä hiekalta. Alle viidenkymmenen metrin päässä toinen kopteri on juuri laskeutumassa. Meidät ohjataan kopterin matkustamotilaan putkeen. Vaikka laite näyttää ulkoakin päin kookkaalta, on sen sisäosa suurempi kuin keskiverto opiskelijayksiö. Kuormamestari, ylikersantti Tommi Toikander ohjaa meidät istumaan mustille istuimille, jotka normaalitilanteessa ovat jääkäreitä varten. Saamme korvillemme headsetit, joista pystymme kuuntelemaan kopterin sisäistä viestintää. Lähtöön on vielä kymmenisen minuuttia, jonka aikana ylikersantit tarkastelevat lentäjien kanssa helikopterin laitteita. Vinssin merkkivalo näyttää punaista, kuuluu ohjaamosta. Katsotaan se lennon jälkeen kuntoon. Ei me sitä tällä reissulla kuitenkaan tarvita, Toikander toteaa ja kääntyy sitten puoleemme. Tällaisia juttuja me aliupseerit sitten korjailemme lentojen välillä. Hyvin pyörii Pieni tuulenvire leikittelee putken sisällä tuoden mukanaan raikkaan tuulahduksen kesäkuista ilmaa. Hetken aikaa tuulen vieno ujellus on ainoa kuulemani ääni. Sitten hiljaisuuden rikkoo kopterin kapteenin, yliluutnantti Perttu Heleniuksen ääni. Virrat päälle! Sähköisen, hiljalleen voimistuvan vihellyksen saattelemana koneen elektroniikka herää eloon. Kapteeni ja perämies ryhtyvät käymään läpi lähtöön vaadittavia tarkistuksia. Kuittaukset kuuluvat myös putkeen: Check, check, check! Kaikki mittarit näyttää kahteentoista ja arvot on harasho. Oikea kakkonen käyntiin! huudahtaa perämies, luutnantti Niko Silander. Kopterin oikeanpuolimmainen moottori alkaa surrata ja lavat lähtevät pyörimään yhä nopeutuvaa vauhtia. Kierrosnopeus 300, 400, 500, 545 Meteli voimistuu voimistumistaan. Aikaisempi epäilyni kuulosuojaimien tarpeellisuudesta osoittautuu vääräksi. Vasen ykkönen käyntiin! Toinenkin moottori käynnistyy jouhevasti ja noste alkaa jo tuntua kopterin pohjassa. Oikea moottori käynnistettiin tänään ensimmäisenä, koska nyt on parillinen päivä. Moottoreiden vuorottelu tasaa pitkällä aikavälillä niille aiheutunutta rasitusta, Toikander valottaa. Pienen töyssyn saattelemana kopteri lähtee hitaasti rullaamaan kiitorataa kohti. Sisään siintävä kesäkuinen auringonvalo pilkkoutuu roottoreihin, ja heijastaen sisään diskomaisen välkkeen. Lentävä juna Illalla NH90-kopterit noutivat Utin laskuvarjojääkärit heidän viimeiseen sotaharjoitukseen. Pilotti nostaa kopterin leijumaan noin kymmenen metrin korkeuteen. Voimakas tuuli heittelee konetta puolelta toiselle ja varusmiestoimittajien rohkeus alkaa pikkuhiljaa karista. Heiluupa paljon näin pienillä tuulilla. Olisi kuvitellut menon olevan näin tyynellä säällä kuin junassa. No mutta eihän me tänne leijumaan tultu, ohjaamosta linjataan. Tämän sanottuaan yliluutnantti Helenius ohjaa meidät jyrkkään nousuun aina tuhanteen jalkaan asti. Ilmanpaine saa korvat lukkiutumaan. Taivas on kuin Simpsoneiden alkumusiikista. Ohjaamossa MFD-näytöt (Multi-Function-Display) syöttävät ohjaajille kaiken tarpeellisen tiedon. Tarpeen tullen, esimerkiksi täydellisessä pimeydessä, kopteria voi ohjata pelkästään niiden avulla. Kapteenin ja perämiehen välissä istuu lennon aikana pinturi, joka kirjaa ylös mittariston lukemia. Itä-Suomen metsämaisemat piirtyvät eteemme kopterin sivuikkunoista. Pian kuulokkeistamme taas kajahtaa. 25 astetta oikeaan. G-voimien kasvu painaa jalkoja lievästi lattiaan ja niskassa tuntuu lievää painetta. Ilmassa on hienoista pettymystä. Pian pilotti ottaa yhteyttä putkeen. Kuules kuormamestari, miltä ne varusmiehet siellä takana näyttää? Näyttää ihan hyvinvoivilta, hymyilee, ylikersantti Toikander kuittaa. Kuormamestari, ylikersantti Tommi Toikander vastaa asioista putkessa, ohjaamon ulkopuolella. Jaahas. No otetaan seuraavaksi nopeutta se satanen ja viidenkympin kaarros. Tällä kertaa paine tuntuu todelliselta, jalat ovat kuin lyijyä. Toisen puolen ikkunasta näen peltomaisemaa, toisesta taas kumpupilvisen sinitaivaan, joka on kuin suoraan Simpsoneiden alkumusiikista. Fiilis on mieletön. No ollaanko nyt tyytyväisiä? pilotti huikkaa. Nyökyttelemme kilpaa, vaikka eihän se ohjaamoon asti näy. Lopulta toinen meistä saa suunsa auki. Kyllä herra yliluutnantti! Lisää kuvia netissä >

8 8 reseptit ruotuväki 13/2010 Metsissä sykkivillä varusmiehillä riittää ruokahalua, sillä kaikki mitä syödään myös kulutetaan. Ruokahuolto pelaa palveluksessa, mutta vapailla tämä on jokaisen varusmiehen omilla harteilla. Roskaruoka on yksi tehokkaimmista tavoista polttaa pienet päivärahat, joten Ruotuväki päätti koota varusmiesten avuksi muutaman yksinkertaisen ja halvan perusreseptin. Kotikeittiön tuotokset ovat pääasiassa edullisempia kuin valmiit ateriat, usein myös maukkaampia ja terveellisempiä. Tätä artikkelia tehdessä toimittaja yllättyi laskettuaan kokkaamiensa ruokien hinnan yhtä annosta kohden: kaikki olivat alle euron! Lähikauppojen niukat mikroaterioiden hinnat ovat yleensä tähän nähden kaksin- tai kolminkertaiset ja pikaruokapaikkojen purilaisateriat helposti kymmenkertaiset. Jos aika on rahaa, niin joskus rahaa säästää, kun käyttää aikaa. Esimerkiksi Marttaliiton verkkosivuilla neuvotaan laskemaan itse tehdyn ja valmisruuan välinen hintaero itselle tuntipalkaksi. Ei osaa, liikaa vaivaa Monet saattavat kokea kokkaamisen vaativan laboratoriokemistin taidot. Todellisuudessa ruuanlaitossa on kyse vain asioiden tekemisestä ohjeiden mukaan oikeassa järjestyksessä, hellan ääressä seisomisesta ja odottamisesta. Jos varusmies pystyy tottelemaan johtajia, kokoamaan aseensa ja seisomaan muodossa, niin ei ruuanlaittokaan mahdotonta ole. Ruuanlaitto on taito, joka opitaan ajan kanssa ja kokeilemalla. Kyökissä hyöriminen on luonnollisesti työläämpää kuin mikrossa lämmittäminen, mutta se ei tarkoita, että joka päivä tarvitsisi nähdä paljon vaivaa. Ruokaa voi tehdä kerralla enemmän ja säilöä osan jääkaappiin tai pakastimeen myöhemmin lämmitettäväksi. Kaupparalli kerralla valmiiksi Kun kauppaan joutuu menemään, tarttuu helposti mukaan kaikenlaisia pikkuherkkuja. Näistä pienistä menoista voi tulla suuria, mutta suunnittelemalla viikonlopun ruokalistan ja tekemällä ostoslistan, jossa pitäytyy, voi onnistua välttämään houkutuksia. Kaiken lisäksi itse leipomalla saa halvempia herkkujakin. Kaupassa kannattaakin katsella tuotteiden kilohintoja, sillä usein isompi pakkaus on sisällön määrään nähden halvempi. Tätä etua pääsee hyödyntämään valitsemalla reseptejä, joissa käytetään osin samoja ainesosia tai osia toisistaan. Esimerkiksi spagettikastiketta voi käyttää seuraavana päivänä jauhelihapizzan täytteenä. Timpurin sääntö on: mittaa kahdesti, leikkaa kerran. Vastaava suunnitelmallisuus vähentää kuluja myös ruokamenoissa. 1. Munakas Ainekset (1 annos): 4 munaa 4rkl vettä tai maitoa ½tl suolaa valkopippuria paprikajauhetta 1rkl rasvaa (paistamiseen) Ohje: 1. Riko munat kulhoon ja sekoita haarukalla niiden rakenne rikki. Lisää neste ja mausteet 2. Ruskista rasva paistinpannulla ja kaada munakasseos siihen. 3. Sekoita hyytyvää munakasmassaa haarukalla rauhallisin vedoin välillä pannua ravistellen niin, että munakas irtoaa pannun pohjasta. Onnistunut munakas on tasaista ja kiiltävää. 4. Kun munakas on valmis, kallista pannua ja valuta munakkaan toinen puoli tarjoiluvadille ja kumoa toinen puoli päälle niin, että kaunis ruskistunut pinta jää näkyviin. Tarjoa munakas heti. Muunnoksia: - Sekoita munakasmassaan ennen paistamista esim. juustoraastetta, keitettyä, hienonnettua pinaattia tai nokkosta tai maustevihanneksia. - Ruskista pannulla hienonnettua sipulia ja keitettyjä perunankuutioita tai silputtuja sieniä ja kaada munakasseos tämän päälle. - Valmista täytteeksi sieni-, liha- tai kasvismuhennos tai perkaa ja paloittele savukalaa. Levitä täyte kypsän munakkaan toiselle puoliskolle ja käännä toinen puoli päälle. Lähde: Penninvenyttäjän keittokirja 2. Riisiä ja tonnikalaa Ainekset (4-5 annosta): 2-4dl riisiä 1-2prk tonnikalaa curryä suolaa Ohje: 1. Keitä riisi. 2. Sekoita valmiiseen riisiin tonnikala. 3. Mausta curryllä ja suolalla oman maun mukaan. Lähde: Ruotuväen toimitus

9 ruotuväki 13/2010 reseptit 9 JUHANA LINDSTRÖM kuvat MARKUS KUKKOHOVI ulkoasu LASSI VEHVILÄINEN 3. Vaalea peruskastike Ainekset: ½ rkl voita tai margariinia ½ rkl vehnäjauhoja 1-1¼ dl nestettä ( eri liemet ) suolaa valkopippuria Varaa kastiketta 3/4-1 dl annosta kohti. Ohje: 1. Sulata rasva paksupohjaisessa kattilassa. 2. Sekoita jauhot joukkoon ja anna niiden kiehahtaa rasvassa. Älä ruskista. 3. Ota kattila levyltä. Lisää kylmä tai haalea neste kaikki kerralla. Sekoittele nestettä lisätessäsi. 4. Nosta kattila takaisin levylle ja sekoittele, kunnes kastike kiehahtaa. Jos lisäät kastikkeeseen kuumaa nestettä, lisää se vähitellen ja koko ajan sekoitellen. 5. Anna kastikkeen kypsyä 3-5 min. Tarkista maku ja mausta vain tarvittaessa. 6. Tarjoile esimerkiksi keitettyjen perunoiden ja lihan kanssa. Muunnoksia: - Korvaa osa nesteestä kermalla tai maidolla, jolloin maku täytelöityy ja rakenne paranee. - Kastiketta voi soveltaa eri ruokien kanssa sopivaksi. Lähde: keittotaito.com 4. Pyttipannu Ainekset (2-3 annosta): 6-7 keitettyä perunaa 1-2 sipulia g makkaraa tai tähteeksi jäänyttä lihaa rasvaa suolaa 1 kanamuna/ruokailija (pinnalle persiljaa, tilliä tai ruohosipulia) Ohje: 1. Kuori perunat ja leikkaa pieniksi kuutioiksi. 2. Hienonna sipuli ja kuutioi makkara/liha. 3. Paista sipuli pannulla rasvassa kauniin keltaiseksi. 4. Lisää peruna- ja makkara-/lihakuutiot ja jatka ruskistamista. 5. Mausta varovasti suolalla (ja ripottele pinnalle persiljaa, tilliä tai ruohosipulia). 6. Tarjoa paistettujen kananmunien ja etikkapunajuurten tai -kurkun kanssa. Lähde: Penninvenyttäjän keittokirja 5. Kaalilaatikko Ainekset (4-5 annosta): 1 kg kaalia 350 g jauhelihaa 1 dl puuroriisiä suolaa voita tai margariinia Ohje: 1. Keitä riisi kypsäksi. Silppua kaali pieniksi palasiksi ja ruskista sopivina erinä pannussa. 2. Ruskista jauheliha. Sekoita riisi, kaali ja jauheliha keskenään ja mausta seos suolalla. 3. Levitä seos voideltuun uunivuokaan ja paista 175 asteessa ensin vähän aikaa ilman kantta niin pinta saa väriä. Kesäkaali saa kypsyä reilun tunnin ja talvikaali pari tuntia. Muunnoksia: -Sekaan voi laittaa myös sipulia. -Tarjoillaan puolukoiden tai karpaloiden kanssa. -Laiskan miehen ratkaisuna kaiken voi lämmittää paistinpannullakin. Lähde: kotiliesi.fi

10 10 rekrytointi ruotuväki 13/2010 Onko viestintä sinun juttusi? HYMYILE. Etsimme juuri sinua. Suorita intti oman erikoisosaamisesi mukaisessa tehtävässä ja hanki arvokasta työkokemusta. Haemme erikoistehtäviin mm. verkkoviestinnän osaajia, Ruotuväki-lehden toimittajia, graafikkoja, Combat-kamerakuvaajia sekä muita viestinnän taitajia. Tee intistä itsesi näköinen. Katso lisätiedot ja hakuohjeet netistä: > varusmiehille > Erikoisjoukot ja erikoistehtävät

11 ruotuväki 13/2010 kentällä 11 Puukko kupeella kuljetaan palveluksessa RUK:ssa kurssipuukko on ollut perinne jo yli puoli vuosisataa. Verkkarit ja kassit saattavat jäädä pölyttymään, mutta puukko pysyy. Markus Malmberg Herrat kokelaat. Kauan kaivattu RUK:n oma puukko on kurssinne loppuvaiheessa nähty heilahtelevan oppilaitten kupeella. Symboliikallaan tämä puukko tahtoo sanoa meille: Niin olkoon suomalainen upseeri yksinkertaisen arvokas, vailla turhaa pintakoreutta. Niin olkoon hän suoraselkäinen ja taipumaton kuin hamaran ja kahvan viiva. Olkoon hänen katseensa tähdätty eteenpäin vakavasti ja sivuille kallistumatta niin kuin tähtääjän silmä sen katsoessa jyvän yli. Näin kirjoitti Reserviupseerikoulun oppilaskunnan kuraattori, kapteeni H. Jaakkola RUK:n sadannen kurssin kurssikirjassa vuonna 1959, jolloin nykyisen RUK:n puukkoperinne alkoi. Reserviupseerikoulussa ansaitun puukon onkin tarkoitus kertoa sotilaan ammattitaidosta, mutta samalla korostaa hänen vaatimattomuuttaan. Todellinen sankari antaa tekojen puhua puolestaan. Kunnon leiripuukko olisi hyvä olla osa jokaisen taistelijan perusvarustusta. Asepalvelukseen astuva ei kuitenkaan saa sitä valtiolta ilmaiseksi, joten jos hyvää makuaan tahtoo osoittaa jo peruskoulutuskaudella, on teräase hankittava itse. Yleensä alokas kuitenkin tyytyy vain ihailemaan ylvään upseerioppilaan vyötäillä roikkuvaa kurssipuukkoa. ruotuväki 40 vuotta sitten Neljä päivää ja kolme yötä Kotkassa. Kauniita puistoja. Tuulta ja aurinkoa. Välillä vähän sadetta. Paljon ihmisiä. Tivoli. Musiikkia. Harhailevaa kuljeksimista kaduilla. Vihdoin vanhoja ja uusia ihmisiä, pieni lemmensyke ennen kaikkea yöloma ja elämistä tapahtumien keskipisteessä, Kotkan meripäivillä. Laivasto esittäytyi ja se nähtiin: yhteensä 800 miehen voimalla kaupunki valloitettiin hetkessä. Lisävoimia tuli apuun joka puolelta Suomea tottahan toki meripäiville kaikki kynnelle kykenevät, Mikko Laaksonen Everstiluutnantti Vesa Virtanen on määrätty 1. lokakuuta alkaen Pääesikunnan henkilöstöosastolle koulutussektorin johtajaksi. Tällä hetkellä hän toimii sihteerinä niin sanotussa Siilasmaan työryhmässä, joka selvittää yleisen asevelvollisuuden tulevaisuutta ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Virtanen löytää työhistoriastaan luontevia linkkejä tulevaan tehtävään. Selvitysryhmältä on tulossa monia kehitysehdotuksia, joiden eteenpäin viemisessä koulutussektori on tärkeässä roolissa. Aikai- Puukot kovassa huudossa jotka eivät sattuneet olemaan muissa tapahtumapisteissä eri puolilla Suomen kulttuurikesää, tänä vuonna kuivanlaista. Mutta Kotkassa olikin kepeämpää, oli oikea karnevaalitunnelma. Valkolakkiset valko- tai sinitakit otettiin kaupungissa hyvin vastaan. Tosin useat kotkalaiset lähtivät viikonlopuksi omille kesämökeilleen, mutta olihan kaupunki tulvillaan vieraita odotettiin saapuvaksi, tosin määrä taisi jäädä jonkin verran tämän luvun alle. Matruusi Ahti Lehtinen ja neiti Silloin kun minä olin aliupseerikoulussa, oli kurssipuukko kova juttu ei meillä oikeastaan muusta tiedettykään. Parinkymmenen vuoden hiljaisemman vaiheen jälkeen ovat puukot taitavat olla taas kovassa huudossa eri kursseilla, toteaa Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja, everstiluutnantti evp Eero Lauri. Aliupseerikoulussa kurssipuukon suosio on vaihdellut paljon trendien mukaan, sillä Reserviupseerikoulun kaltainen perinne on puuttunut. Puukko on AUK:ssa vaihtunut kurssiverkkareihin, -sytyttimiin, - laukkuihin ja linkkuveitsivillitysten myötä sveitsiläisiin ja leathermaneihin. RUK-puukko on ollut sen verran tyylikäs perinne, että se on otettu käyttöön muun muassa Merisotakoulussa ja Panssarikoulussa, kertoo toiminnanjohtaja Lauri. Paula Holopainen olivat juuri tutustuneet toisiinsa kun Ruotuväen toimittaja yllätti heidät puistonpenkiltä. Heidän välissään oli vielä puoli metriä tyhjää tilaa. Ihmiset tutustuvat laivastoon ja laivasto saa reissata. Näitä matkoja meillä saisi olla vaikka joka viikko, totesi Lehtinen. Kaupungin valloittaneet meripojat antavat väriä. Onhan täällä muulloinkin merimiehiä, mutta nyt on enemmän valinnanvaraa, kommentoi puolestaan Holopainen. Ruotuväki nro. 14 semmin olen toiminut muun muassa asevelvollisten kouluttajana Uudenmaan Jääkäripataljoonan komentajana, strategisen ja operatiivisen suunnittelun tehtävissä Pääesikunnassa, puolustusvoimain komentajan adjutanttina sekä kansainvälisissä tehtävissä. Erilaiset palvelustehtävät ovat hyvä mahdollisuus kehittää itseään ja tämän ammatin suola. Tuleva tehtävä on kolmas kertani Pääesikunnassa. Koulutussektorin työkenttään kuuluvat muun muassa asevelvollisten ja henkilökunnan koulutus, asevelvollisuusasiat, liikuntakoulutus, osaamisen kehittäminen, oppimisympäristöt ja palvelusturvallisuus. Uskon suurimpana haasteena olevan sen, että tehtävää olisi paljon, mutta resurssit ovat taloudellisesta tilanteesta johtuen rajalliset. Sillä mentaliteetillä lähden uuteen tehtävään, että jokaisen homman hoidan niin hyvin kuin osaan. Tarkoituksenani on ensin perehtyä siihen, mitä on aiemmin tehty, mitä on meneillään ja mitä on suunniteltu tehtävän. Odotan myös, että Siilasmaan työryhmän raportti tulee aikanaan tuomaan lisätehtäviä koulutussektorille. Kannatusyhdistys on arvokas tukija Vuonna 1952 perustettu RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry on ollut oppilaskunnan tukijana niin aatteellisesti kuin taloudellisestikin. Yhdistys on palkinnut kurssin läpäisseet upseerioppilaat muutaman kerran ilmaisilla kurssipuukoilla. Noin euron lahjoitus on jaettu ansioituneesta oppilaskuntatyöskentelystä koko yhteisön hyväksi, kun ilmoitushankinnassa on onnistuttu kiitettävästi. Merivoimien vuosipäivä ja meripäivät yhdessä eteenpäin Kurssipuukot ovat yhä näkyvä RUK-perinne. Pääesikunta kutsuu jo kolmatta kertaa Vesa Virtanen pitää koulutussektorin johtajan paikkaa luonnollisena jatkona aiemmille tehtävilleen. Kuva: Markus Kukkohovi Kuva: Ruotuväki Kuva: Markus Kukkohovi NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Yliluutnantti Ville Salmenhaara 35 TOIMENKUVA Aliupseerikoulun valvontalinjan johtaja PALVELUSPAIKKA Ilmasotakoulu, Tikkakoski KOULUTUS Opistoupseeri JOTAIN MUUTA, MITÄ? Laji kuin laji. Lauri Kangasniemi Ilmasotakoulussa valvontalinjan johtajana toimiva Ville Salmenhaara päätyi sattumalta ilmavoimiin. Maanpuolustusopistoa käynyt opistoupseerinverso haaveili alkujaan työskentelevänsä Oulussa Pohjois-Suomen Viestipataljoonassa, jossa hän suoritti oman varusmiespalveluksensa. Kesken opintojen tuli ilmi, että kyseinen joukko-osasto tullaan siirtämään Kajaaniin. Minulla oli siinä tilanteessa ovet auki moneen suuntaan. Vaihtoehtojen joukossa oli yksi paikka: joku Ilmavoimien Viestikoulu. Ei ole kyllä tarvinnut katua tätä valintaa, Salmenhaara muistelee. Ennen upseerin uralle suuntautumista mielessä kävivät niin historian opinnot kuin myös Teatterikorkeakoulu. Nykyään en harrasta teatteria, paitsi ehkä joskus muodon edessä, Salmenhaara virnistää. Miehen näyttelijäntaidot on huomattu varusmiestenkin keskuudessa. Huumori ja pieni kujeilu ovat osa hänen perusluonnettaan. Vaikka kyseessä onkin sotilaallinen hierarkia, kukaan ei voi esittää jotain sellaista mitä ei ole, Salmenhaara kiteyttää filosofiansa. Oikeudenmukaisuus ennen kaikkea Yksi pääperiaatteistani on oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus kaikkia kohtaan. Esimies ei voi asettaa taistelijoita eriarvoiseen asemaan, Salmenhaara näkee. Salmenhaaran mukaan hyvä alainen on ennen kaikkea omaaloitteinen. Oman linjansa kohdalla hän antaa erityishuomion aliupseerioppilaiden tavalle antaa kritiikkiä ja keskustella asioista. ASUINPAIKKA Upseeri voi olla huumorimiehiä Valvonta-AUK:ssa on myönteistä se, että asioita kyseenalaistetaan ja niistä keskustellaan. Jos joku kulkee vain joukon mukana, asiat eivät jää mieleen. Hyvän johtajan tulisi Salmenhaaran mielestä tietää omien alaistensa tarpeet. Alaisten on tärkeä kokea, että heidän tarpeistaan pidetään huolta. Se on minulle itselleni jopa kunniakysymys, Salmenhaara toteaa. Urheilu osana koulutusta TIKKAKOSKI Ammattinsa parhaaksi puoleksi linjanjohtaja listaa ehkä hieman yllättäen monipuolisuuden, joka johtuu hänen työnkuvastaan. Lisäksi mahdollisuus runsaaseen liikuntaan kerää yliluutnantin kehut. Kovin montaa samanlaista päivää ei ole. Urheilu on olennainen osa työnkuvaani. Harvoin missään työpaikassa on näin hyvät ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet, Salmenhaara kertoo. Kovan luokan urheilumiehenä tunnetun Salmenhaaran mitalikaapista löytyy muun muassa puolustusvoimien mestaruudet kaukalopallosta, jääkiekosta ja salibandysta. Ne hän on voittanut Luonetjärven varuskunnan urheilijoiden riveissä. Ei liene yllätys, että joskus valvontaopintosuunnan oppilaat saavat kokeilla siipiään tavanomaisesta poikkeavien urheilumuotojen parissa. Tarinan mukaan tuoreet alikersantit pääsivät AUK:n aikana muun muassa työntämään kuulaa ja heittämään leppäkeihästä metsäleirillä. Haasteita otan varusmiehiltä aina vastaan, oli kyseessä laji kuin laji. Yleensä toki voitan, mutta joskus sattuu niitäkin kertoja, kun joku yllättää, Salmenhaara nauraa.

12 12 kentällä ruotuväki 13/2010 Suomalaisjoukkojen suojamuuri Afganistanissa RG 32M on kauttaaltaan panssaroitu partioajoneuvo. Raskas auto vaatii kuljettajaltaan asianmukaiset ajolisenssit. Eetu Kupulisoja Suomalaiset kriisinhallintajoukot Afganistanistanin operaatioissa käyttävät RG 32M -partioajoneuvoa. Panssaroitu järkäle on omiaan levottomillekin alueille, sillä sen kori on kauttaaltaan hitsattua terästä. Esimerkiksi auton alustan panssarointi suojaa alla räjähtävältä miinalta. Ajoneuvon suoja on joukon omasuojaa lisäävä tekijä, kertoo kapteeni Timo Kuusela Porin Prikaatista. Partioajoneuvo pystytään tarvittaessa varustamaan joko kranaattikonekiväärillä tai tavallisella konekiväärillä. Myös tähystysmahdollisuudet ovat kattoampujan vuoksi paremmat. Lisäksi ajoneuvon katolla on johdonleikkuri, joka suojaa ampujaa piilotetuilta johdoilta. Raskaassa autossa riittää vääntöä Kuva: Jan Sundman RG 32M on brittiläisyhtiö BAE Systemsin tuotantoa. Auto on valmistettu Etelä-Afrikassa. Eteläinen syntymäpaikka saattaa herättää epäilyksiä partioajoneuvon soveltumisesta lumiseen pohjolaan, mutta sen saa varustettua talvioloihin kivuttomasti. Auto on oikea voimanpesä, sillä sen Steyer-merkkisessä moottorissa on tehoa 135 kilowattia, joka tekee yli 180 hevosvoimaa. Kuusisylinterisen moottorin iskutilavuus on 3,2 litraa. Massiivisen panssariauton ajaminen ei olekaan sallittua kenelle tahansa. Ajoneuvon kuljettamiseen vaaditaan puolustusvoimien kuorma-autokortti ja erityislupakoulutus, Kuusela kertoo. Kuljettajan lisäksi autoon mahtuu neljä taisteljaa. Auton sisältä ampuminen ei ole mahdollista, sillä suomalaisten varomääräykset kieltävät ampumakalottien käytön. Uusia ajoneuvoja tulossa Suomessa autoja on käytetty Utin Jääkärirykmentissä, mutta nykyisin ainoa kotimaassa sijaitseva RG 32M on koulutuskäytössä Porin Prikaatissa. Puolustusvoimat teki huhtikuussa sopimuksen 16 uuden RG 32M:n hankinnasta. Niistäkin suurin osa sijoitetaan Afganistaniin suomalaisten rauhanturvajoukkojen käyttöön. Sopimus sisältää myös pykälän seitsemän uuden auton hankinnasta samoilla ehdoilla. Investoinnin hinnaksi tuli 7,7 miljoonaa euroa.. RG 32M TPV-4x4/290 Pituus: 5,42 m Leveys: 2,14 m Omamassa: kg Kokonaispaino: kg Moottori: 3,2 L, 135 kw Vaihteisto: automaatti Henkilömäärä: 5 Valmistusmaa: Etelä-Afrikka Etelä-Afrikassa valmistettu RG 32M partioajoneuvo sopii käytettäväksi myös Suomen olosuhteissa. huomio! verkossa Varusmiestoimikunta esittäytyy verkossa Varusmiehet pelastivat eksyneen joulupukin! katso lisää kuvia tai lähetä oma ehdotuksesi palstalle verkkosivuillamme > Kuva: Miikka Huisko Juhana Lindström Varusmiestoimikunta avasi kuun alussa uudet verkkosivut osoitteessaan vmtk.fi. Aiemmin sivut ovat olleet vain VMTK:n toimihenkilöiden sisäiseen käyttöön ja sisään on päässyt vain salasanan avulla. Siihen nähden nämä ovat ensimmäiset julkiset vmtk.fi-sivut, jotka sitten näkee niin varusmies kasarmilla kuin Norjassa joku, joka haluaa katsoa mitä meillä tapahtuu, VMTK-pääsihteeri Kai Lempinen kertoo. Sivuilla on edelleen toimikuntien sisäiseen käyttöön suljettu keskustelualue. Varusmiehiltä varusmiehille Kaartin Jääkärirykmentin kotiutuva VMTK-puheenjohtaja, alikersantti Annika Yli-Kovanen ohjeistamassa seuraajaansa alikersantti Pekka Tuuria. Kuva: Juhana Lindström Verkkosivuilta löytyy paljon erilaista varusmiehiä ja toimikuntaa koskevaa tietoa ajankohtaisista tiedotteista historiikkiin ja linkkeihin, mutta merkittävintä sivuilla on joukko-osastoissa toimivien varusmiestoimikuntien saamat omat osiot. Kaikki puolustushaarojen ja rajavartiolaitoksen varusmiestoimikunnat löytyvät sivuilta joukkoosastojen nimien mukaan. Kukin toimikunta ylläpitää omaa osiotaan, joten jokainen sivu näyttää hieman erilaiselta. Ylläpidossa noudatetaan kuitenkin annettuja ohjeita rakenteesta ja sisällöstä, joten sivut ovat sivuston kanssa yhteneväiset. Tässä haetaan sitä, etteivät sivut ole liian räikeästi erilaiset, mutta erilaisuutta arvostamalla voidaan saada hienojakin ideoita, Lempinen huomauttaa. Kunkin toimikunnan sivulla kerrotaan, mitä VMTK-toiminta tarkoittaa kyseisessä joukko-osastossa. Tämän alla voi olla viisi alasivua: palvelut, vapaa-aika, pari erikoissivua ja yhteystiedot. Palveluissa on varuskunnan palveluiden tietoja kuten esimerkiksi sotilaskodin ja varusvaraston aukioloajat. Vapaaaika-sivulla kerrotaan toimikunnan tarjoamista kursseista, kerhoista, tiloista ja mahdollisuuksista, esimerkiksi WLANin käytöstä. Erikoissivuilla voi olla esimerkiksi kyseisen varusmiestoimikunnan julkaiseman lehden nettiversiot tai tietoa lomakuljetuksista. Ajatus on, että jokainen toimikunta kertoo mahdollisimman aktiivisesti, tehokkaasti, ja avoimesti sen mitä tarjontaa heillä on varusmiehille, Lempinen summaa. Tee aloite ja 0sallistu VMTK-aloite-lomakkeella varusmiehet voivat tehdä omaan varuskuntaansa omia ehdotuksia helposti verkossa. Ennen aloite on pitänyt mennä viemään suoraan varusmiestoimikuntaan. Nyt sen voi tehdä koska vaan. Kampanja-sivuilla löytyy tarkempaa tietoa ja linkkejä aktiivisista kampanjoista sekä kalvopohjia alokasoppituntia varten, jolloin VMTK-henkilöiden ei tarvitse aina itse rakentaa esitystä. Lempinen ajaa Pääesikunnasta käsin sivujen kehitystä koko ajan eteenpäin kovalla sykkeellä. Sivuista on suunnitteilla mobiiliversio, sillä sivut pitää ehdottomasti saada toimimaan hyvin myös kännykällä, Lempinen huomauttaa. >

13 ruotuväki 13/2010 vapaalla 13 Kuvat: Jan Sundman Lauri Vasankarin kroppaa kelpaa ihailla. Portieeri myöntää, että ravintoloiden naisasiakkaat toisinaan flirttailevat hänelle. Oma tyttöystäväkin tuli hänen elämäänsä samalla tyylillä tosin sillä erotuksella, että tyttöystävä ei ollut pienessäkään humalassa heidän tavatessaan. Bodari ei syö karkkia Lauri Vasankari harrastaa kehonrakennusta ja työskentelee portieerina. Otso Pohjalainen Tuore reservin aliluutnantti Lauri Vasankari oli 15-vuotias käydessään ensimmäistä kertaa kuntosalilla, ja jo kahdessa vuodessa hänestä tuli täysiverinen kehonrakentaja. Entinen kilpasoutaja on nyt jo ehtinyt napata classic bodybuildingin nuorten SMkisoissa pronssia vuonna Voisihan tuota vielä korottaa yhdellä tai kahdella, nyt 21-vuotias Vasankari virnistää. Kehonrakennuksesta voi tehdä halutessaan hyvin monipuolisen harrastuksen, johon saa ympättyä ruokavalioon, aerobiseen liikuntaan ja venyttelyyn liittyviä aspekteja. Suuri osa työstä on kuitenkin perinteistä voimaharjoittelua kuntosalin laitteilla. Puntilla käyn siviilissä neljästä kuuteen kertaan viikossa. Viime viikolla kotiutunut Vasankari ehti armeijan puitteissa harjoitella keskimäärin kaksi kertaa viikossa Pansion varuskunnan salilla, ellei laivaston mies sitten sattunut olemaan merillä. Kurinalainen ruokavalio sen sijaan ei armeijassa juuri onnistunut. Kehonrakentaja tarvitsee paljon lihaa ja kalaa, maitotuotteita ja paljon kasviksia, Vasankari selittää. Herkkuja hän ei syö, sillä herkkupäivän odottaminen saisi miehen muistuttamaan lähinnä 5-vuotiasta lasta. Iso koko vakuuttaa Suuri osa Lauri Vasankarin kuntoilusta on perinteistä voimaharjoittelua. Puolentoista vuoden ajan Vasankari on valvonut järjestystä turkulaisten ravintoloiden portieerina. Alun perin olin erään ravintolan narikassa duunissa, ja erään portsarifirman pomo tuli kysymään, tekisinkö työtä heille tuplapalkalla, Vasankari muistelee. Ja kyllä Vasankari tekisi. Hän suuntasi Turun aikuiskoulutuskeskuksen järjestyksenvalvojakurssille, jonka päätyttyä hänestä on tullut tuttu näky turkulaisille yöjuoksijoille. Vasankari ei kiellä, etteivätkö 195 senttimetrin pituus ja mahtavat muskelit lisäisi portieerin auktoriteettia. Jos on isompi kaveri, ne apinat uskovat sinua helpommin, hän toteaa. Tietysti pienemmätkin voivat pärjätä portieerina itsetunnon avulla. Kun kaverit saapuvat yöllä viihteelle ja Vasankari itse on töissä, tuntuu olo hänestä yhtä mukavalta kuin metsäaamuna. Armeija-aikana työ jäi vähiin unirytminkin vuoksi, kun työtä saattaa portieerilla olla iltayhdeksästä kahteen. Supermiehet ketuttavat Portieerin tehtävät vaihtelevat ravintolakohtaisesti. Klubityylisissä paikoissa kuljen yleensä sisällä agenttinappi korvassa ja poistan nukkujia ja tappelijoita tai etsin kadonneita käsilaukkuja. Toisinaan myös katson ovella papereita. Alaikäisiä ei Vasankarin seulan läpi ole päässyt, eikä heitä ole hänen työpaikoilleen sisään juuri pyrkinytkään. Pahin, mitä työssä voi tulla vastaan on keski-ikäinen erittäin itsetietoinen nainen, Vasankari huomauttaa. Sellaiseen et voi käydä kiinni, vaikka sinua potkittaisiin korkokengillä tai hakattaisiin sateenvarjolla silmään. Toinen murheenkryyni on keski-ikäinen supermies, jolla on hieno työpaikka ja vaikutusvaltaa. Heidän kanssaan tosin on hauskaa, kun he päättävät ruveta painimaan. Vielä matkalla miekkahotelliin he huutavat, että heillä on mustat vyöt karatessa, Vasankari nauraa. tupavisa 1. Missä ja milloin Ranskan keisari Napoleon I kuoli? 2. Kuka vihki Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja Daniel Westlingin? 3. Milloin suoritettiin Normandian maihinnousu, eli operaatio Overlord? 4. Paljonko NH90-helikopteri painaa lastaamattomana? 5. Minä vuonna Saksan nykyiset maavoimat perustettiin? 6. Minkä maan pääkaupunki on Maputo? 7. Missä maassa järjestetään seuraavat jalkapallon MM-kilpailut? 8. Mikä oli Adolf Hitlerin sotilasarvo? 9. Kuka on Italian nykyinen presidentti? 10. Kuka tunnettu rationalistifilosofi komeilee kuvassa? vastaukset 1. Saint Helenan saarella vuonna 1821, 2. Arkkipiispa Anders Wejryd, , tonnia, 5. Vuonna Mosambikin, 7. Brasiliassa, 8. Korpraali, 9. Giorgio Napolitano, 10. René Descartes

14 14 vapaalla ruotuväki 13/2010 kirjat museo Suuri hainmetsästys Kirjoittaja Hunter S. Thompson Kustantaja Sammakko julkaisuvuosi 2010 Yhdysvaltain ilmavoimissa palvellut ja lentotukikohdan tiedottajana toiminut Hunter Stockton Thompson oli paitsi menestynyt toimittaja ja kirjailija, myös niin sanotun gonzojournalismin isä. Gonzo-sanaa käytettiin ensimmäistä kertaa kuvaamaan juuri Thompsonin kirjoitustapaa, joka sekoitti faktan ja fiktion ja perustui toimittajan subjektiivisiin kokemuksiin. Thompson taisteli tyyliltään huoliteltua ja kaavoihinsa kangistunutta kirjoittamisen tapaa vastaan. Hän perusti journalistiset tapansa William Faulknerin sanontaan, jonka mukaan fiktio on usein parasta faktaa. Suuri hainmetsästys (The Great Shark Hunt) on vastikään suomennettu kovakantinen kokoelma Thompsonin lehtikirjoituksia ja esseitä, jotka julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1979 osana Gonzo Papers -kokoelmaa. Teos käsittää neljä selkeästi eroteltua osaa, jotka kulkevat kronologisessa järjestyksessä alkaen Thompsonin tiedottajavuosista ilmavoimissa. Venäjän sotilaat valkoisessa Suomessa Kirjoittaja Heikki Muilu Kustantaja Atena julkaisuvuosi 2010 Suomen sisällissota on osa kansallista tabustoa. Käytetyt termit kattavat kaiken vapaussodasta ja veljessodasta vallankumoukseen. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään yksinkertainen kahakka punaisten ja valkoisten välillä. Heikki Muilu haastaa ennen kaikkea yksipuolisen vapaussodan käsitteen. Oikeutuksena termin vapaussota käyttöön on perinteisesti pidetty venäläisten joukkojen ajamista pois Suomesta. Muilun kirja esittää todisteita joiden valossa venäläisiä sotilaita, etenkin upseereita, pidettiin suojeluskuntien ja etenkin Mannerheimin suojeluksessa. Teoksessa kerrotaan muun muassa Mannerheimin henkilökohtaisesti taanneen upseereiden vapauden ja palkkojen maksun kunhan nämä ensin vannoivat uskollisuuttaan valkoisille. Suuri osa Suomessa olevista venäläisistä upseereista oli edelleen uskollisia Kertomuksissaan Thompson liikkuu rokkibändien takahuoneissa, pienissä tupakansavuisissa hotellihuoneissa ja humaltuneiden toimittajien täyttämissä lehdistöaitioissa, joissa jokainen journalisti odottaa vain jalkapalloturnauksen mitaliotteluita tai ravikilpailun viimeistä erää. He ovat siellä vain tärkeimpiä faktoja ja suurimpia nimiä varten, joilla nimekkäisiin lehtiin tehtaillaan huoliteltuja ja kaavamaisia etusivun uutisia. Thompson kuvaa tätä hullunmyllyä tapahtumien keskipisteestä ja onnistuu sekä huumorin- että humalansekaisilla jutuillaan kritisoimaan vanhoja journalistisia perinteitä ja vieläpä tyylillä. Hunter S. Thompson oli oman aikansa radikaali, jolla oli sanoma sekä kyky ilmaista asiansa rennon huolettomalla varmuudella. Markus Malmberg tsaarilleen, tai vähintään aktiivisen antibolsevistisia. Alkuvuodesta 1918 Suomessa oli venäläistä sotilasta, joista moni oli liittynyt aliupseeriston ja miehistön perustamiin vallankumouksellisiin sotilaskomiteoihin. Kansalaissodan ryssäviha oli siis valikoivaa ja poliittisesti värittynyttä. Esitetyt käsitteet tulevat todennäköisesti horjuttamaan romantisoitua kansallismyyttiä vapaussodasta. Muilun väitteet sodan tapahtumista perustuvat tunnettuihin lähteisiin, mutta johtopäätökset ovat tutkijan omia. Historiamme ongelmat ovatkin loppujen lopuksi tulkinnallisia. Ossian Hartig Tykkivene Karjalaa pystyi tarpeen vaatiessa ohjaamaan konehuoneesta käsin. Miinalaiva Keihässalmen pitkä miinajono on puolestaan vakuuttava näky. Forum Marinumin tienä on meri Turussa sijaitseva Merikeskus Forum Marinum tarjoaa kävijälleen kattavan läpileikkauksen itsenäisyyden ajan Suomen laivaston ja Saaristomeren merenkulun eri vaiheista. Keskus koostuu kahdesta suuresta näyttelytilasta ja useista historiallisesti merkittävistä laivoista. Forum Marinum hoitaa merenkulun kulttuuriperinnön tutkimista, taltiointia ja esittämistä saaristomeren alueella ja toimii laivaston aselajimuseona eli Suomen Laivastomuseona, kertoo Forum Marinumin toimitusjohtaja, kommodori evp Jaakko Tikka. Näyttelytilat ovat Linnanpuomi ja Kruununmakasiini. Linnanpuomin tämän kesän näyttely käsittelee Ahvenanmaan merenkulun historiaa ja sen ohessa vaihtuvana osana on huviveneiden historiaa. Vanhasta viljamakasiinista näyttelytilaksi valjastettu Kruununmakasiini pitää sisällään merenkulun historiaa laidasta laitaan. Mukaan ovat päässeet niin laivaston esittely tarkkoine pienoismalleineen kuin parin sadan kappaleen perämoottorigalleriakin. Vanhassa viljamakasiinissa on pysyvä näyttely. Siellä kerrotaan Lounais-Suomen merenkulun historiasta aina hansa-ajoilta lähtien, saaristolaispurjehduksesta ja liikenteestä, Turun satamatoimintaa ja laivanrakennusta unohtamatta, Tikka kertaa. Kierros laivoilla avaa silmät menneeseen Kierros miinalaiva Keihässalmella ja Turunmaa-luokan tykkivene Karjalalla antaa asiaan vihkiytymättömälle mielenkiintoisen mahdollisuuden nähdä sotalaivojen sisälle omin silmin. Laivat on pyritty jättämään siihen kuntoon, missä ne olivat käytöstä poistettaessa. Karjalassa vuodelta 2001 peräisin oleva kanttiinin hinnasto ja varusmiesten oleskelutilojen seinillä roikkuvat jääkiekkoaiheiset julisteet tuovat mukavaa aitoudentunnetta kierrokseen. Oli tarkoituksenmukaista jättää laivat mahdollisimman paljon siihen kuntoon, missä ne olivat käyttövuosinakin. On hienoa, että siinä onnistuttiin, Tikka muistelee. Oli tarkoituksenmukaista jättää laivat mahdollisimman paljon siihen kuntoon, missä ne olivat käyttövuosinakin. Kun jokirantaa jatketaan kohti Turun keskustaa, vastaan tulevat kaksi muuta näyttelylaivaa, Suomen Joutsen ja Sigyn. Puoliksi Suomen laivastomuseolle ja puoliksi merenkulun erikoismuseolle kuuluva fregatti Suomen Joutsen vie kävijänsä aivan erilaiseen maailmaan kuin laivaston sota-alukset. Sisältä laivan uumenista löytyy niin valokuvanäyttely kuin pieniä palasia laivan historiasta niin koulutuspurjehdusten kuin Merimiesammattikoulunkin ajoilta. Kolmimastoparkki Sigyn on viimeinen, puinen, kolmimastoinen purjein valtameriä kulkenut kauppa-alus ja siten merkittävä harvinaisuus merimuseoiden näyttelykohteena. Vuosi 2011 on merkittävä Forum Marinumille Pienemmille aluksille, sodassa mukana olleelle moottoritorpedovene Taistolle ja tykkivene Nuolelle on rakenteilla uusi esittelytila Kruununmakasiinin yhteyteen. Tilat pyritään saamaan priimakuntoon ensi vuotta silmällä pitäen. Vuosi 2011 on erittäin tärkeä, koska Turku on silloin Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Tänne on odotettavissa valtava määrä ihmisiä ja meidän tehtävämme on esitellä merellistä kulttuuria heille, Tikka selventää. Jan Sundman Kuvat: Jan Sundman konsolipelit Skate 3 Xbox 360, Playstation 3 Electronic Arts Jos yli kymmenen vuotta vanhatony Hawk's Pro Skater -pelisarja kruunattaisiin myyntilukujen pohjalta skeittipelien kenraaliksi, tulisi Skate-pelisarjalle kehittää oma sotajumalan arvo. Skate3 on myynyt lähes tuplamäärän verrattuna uusimpaan Tony Hawk's Proving Ground videopeliin. Näiden kahden kilpailijan vastakkainasettelulla mässäily olisi niin kylmää kyytiä, etten uskalla vertailla enempää. Pelin tapahtumaympäristö sijoittuu kuvitteelliseen San Vanelonan kaupunkiin, jossa ympäristö on kieltämättä skeittaukselle otollinen, mutta jättää myös mielikuvitukselle tilaa. Pelaaja aloittaa ensin harjoituksilla, jossa opetellaan rullalautailun perusniksit. Tämän jälkeen päästään valloittamaan kaupunkia. Pelin selkäranka on sen haasteellinen pelattavuus. Hahmo liikkuu ohjaimen vasemmalla tatilla ja oikealla saa laudan pyörimään. Ohjaustapa tekee pelaamisesta huomattavasti aidomman tuntuista,kun pelatessa ei tarvitse näpyttää sormet verillä. Graafinen jälki on muutenkin todella aitoa tehty ja hahmojen liikkeet ovat hyvin realistisia kuin simulaatio todellisuudesta. Skate 3 ehkä ratsastaa aluksi pelkästään paremmuudellaan. Tony Hawkeihin verrattuna peli vaikuttaa lähes virheettömältä. Jos kuitenkin jotain pahaa Skate-sarjasta voi sanoa, on sen oltava kameran liikkeet. Tateilla ohjattava kokonaisuus aiheuttaa haastavuutensa takia joskus tilanteita, jossa jokin kaide tai hyppyri ei osukaan kuvaan, tai sitä on mahdoton nähdä hahmon takaa. Kokonaisuudessa pienet bugitkaan eivät häiritse uskon hartaasti, että tältä pelisarjalta tullaan näkemään vielä jotain suurta. Markus Malmberg 2010 FIFA World Cup South Africa Xbox 360 EA Sports Jalkapallon arvokilpailut tuovat kauppoihin oheistuotteita aina pelipaidoista koiranruokakuppeihin. Yksi perinteisimmistä kisatunnelman nostattajista on arvoturnauksen virallinen videopeli. Eikä MMturnaus 2010 tee poikkeusta. Pelin lähtökohdat ovat kunnossa,sillä se on rakennettu FIFA 10:n pohjalle. Pelimoottoria on hieman viilattu, mutta muutokset ovat lähinnä kosmeettisia. Esimerkiksi tuttu chippaus maalivahdin yli on edelleen lähes varma keino tehdä maali läpiajosta. Joskus ottelut ovat myös vähämaalisia, mutta suurimmassa osassa peleistä maaleja tulee epärealistisen paljon. Jotain uuttakin pelissä on, nimittäin rangaistuspotkujärjestelmä. Laukauksen voima määritetään sivusuuntaisella mittarilla, jonka jälkeen pelaaja yrittää sijoittaa vedon haluamaansa kohti maalia. Järjestelmä on hankala, ja alussa vedot menevät järjestäen ohi sektorin. Pelissä on kuitenkin hyödyllinen harjoittelutila pilkkujen ampumista varten. Lisenssiasiat ovat kunnossa, sillä pelistä löytyvät kaikki MM-kisojen karsintoihin osallistuneet 199 maajoukkuetta. Hyvien ja huonojen joukkueiden pelin eron todella huomaa; tempo on matala, syötöt eivät napsu jalkoihin ja vedot karkaavat yläkerroksiin. Huippujoukkueilla on mahdollista pelata joga bonitoa, eli brasilialaisten lanseeraamaa kaunista lyhytsyöttöpeliä. Kokonaisuutena kisojen virallinen konsolipeli on mukavaa ajanvietettä,mutta käytännössä se on vain päivitetty maajoukkueversio FIFA 10 - pelistä.kynnys lunastaa kisapeli täyteen hintaan on monelle korkea, sillä FIFA 11 uudistuksineen odottaa parin kuukauden päässä. Eetu Kupulisoja

15 ruotuväki 13/2010 provinssi 15 Erilaiset kertausharjoitukset Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta ja Provinssirock TOIVO HAIMI kuvat MARKUS MALMBERG taitto LASSI VEHVILÄINEN hyvää päivää, hyvät ihmiset! Olen suomalaisen soulin suurkuluttaja ja pienviljelijä, esittäytyy reservin alikersantti Sami Saari festarikansalle. Ollaan Provinssirockissa Seinäjoella, jossa toisen festivaalipäivän avaa Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta. Lavan edessä parveilee monikymmenpäinen festarijoukko odottaen tulevaa keikkaa hieman epäluuloisena. Lavalla soiton aloittaa ryhdikäs M05-maastohousuihin ja kauluspaitoihin pukeutunut orkesteri. Jo ensimmäisen biisin aikana ennakkoluulot haihtuvat, sillä ilmoille kajahtaa viihdyttävää ja tanssittavaa soulia. Solistina toimivan Saaren esiintyminen on teeman mukaisesti nostattavan sielukasta. KEIKAN alkuvaiheessa alikersantti Saaren aisapariksi saapuu reservin korpraali Osmo Ikonen, joka täydentää settilistaa omilla hiteillään ja cover-versioilla suosituista soulklassikoista. Kaksikon siivittämänä myös yleisö herää show n tunnelmiin. Lavan eteen on saapunut jo kymmeniä uusia kasvoja nauttimaan rytmin riemusta. Sielukas musiikki herättää myös satunnaisia ohikulkijoita liittymään tanssivaan joukkoon ja soulin henkeen. MIELETTÖMÄN hyvää musaa, hehkuttaa yleisön joukossa tanssinut Milla. KÄVELIMME kavereiden kanssa lavan ohi, ja tulimme katsomaan kuka täällä oikein musisoi. En todellakaan osannut odottaa tällaista varusmiessoittokunnalta, ja soittajatkin olivat hyvännäköisiä! MILLAN kanssa samaa mieltä ovat jyväskyläläiset Ippa ja Anna. He kehuvat soittokunnan show ta tämän Provinssirockin tähän mennessä parhaaksi keikaksi. Varusmiesmuusikot kertaamassa VARUSMIESSOITTOKUNTA esiintyy jo viidettä kertaa Provinssirockissa, mutta ensi kertaa keikkaa ovat toteuttamassa reserviläiset. Varusmiessoittokunta viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan, ja sen kunniaksi palvelukseen on kutsuttu Allstars-kokoonpano soittokunnassa vuosien varrella palvelleiden muusikoiden parhaimmistosta. NÄMÄ kertausharjoitukset alkoivat tämän viikon tiistaina, ja päättyvät nyt Provinssirockiin, kertoo yliluutnantti Tommi Suutarinen, joka toimii harjoituksen johtajana. TÄLLÄ hetkellä palveluksessa olevat varusmiessoittajat ovat nyt Saksassa Naton tattoossa, Suutarinen lisää. PUOLUSTUSVOIMAT on muutenkin esillä Provinssirockissa, jossa se on muun muassa yhtenä järjestäjistä. Sotilaallista tunnelmaa tapahtumaan tuo myös Törnävänsaareen johtava ponttoonisilta - luonnollisesti mallia SA-INT. VARUSMIESSOITTOKUNNAN muusikot ovat itse hyvin tyytyväisiä esitykseensä. EN nyt ihan heti ainakaan keksi parempaa tapaa käydä kertaamassa. Ampumaleirikin olisi kyllä mielenkiintoinen kokemus, huikkaa Osmo Ikonen, joka muistaa lisätä ansainneensa varusmiehenä kultaisen ampumamerkin. KEIKKA meni todella hyvin etenkin aikataulun osalta. Taidettiin vetää kolme sekuntia yli meille varatun ajan, Sami Saari kertoo. HÄN lisää, että ennen esiintymistä ehdittiin harjoitella vain yhden kerran. VARUSMIESSOITTOKUNNAN Provinssirockin show on myös kahden suomalaisen soul-sukupolven kohtaaminen. ON tosi hienoa esiintyä Osmon kanssa, Saari lataa. TOISAALTA Sami on ollut minulle ikään kuin musiikillinen esikuva, joten minullekin tämä on kunnia, Ikonen sanoo.

16 16 takakansi ruotuväki 13/2010 potretti Ryhtiä, korostaa tapakouluttajakin Saija Järvimäki Tapakouluttaja Kaarina Suonperä on kouluttanut hyviä käytöstapoja Merisotakoulussa, Reserviupseerikoulussa ja käynyt luennoimassa useissa varuskunnissa ja sotilaskodeissa. Varuskuntaelämä on hänelle itsellekin tuttua. Muutto suoraan lapsuudenkodista miehen työpaikan vuoksi Tikkakoskelle Luonetjärven varuskuntaan oli käänne, jonka seurauksena äidin tytöstä tuli Hämeen lennoston komentajan vaimo eikä se ollut aina helppoa. Koko elämä muuttui kertaheitolla. Kaikki omaan kotiin liittyvä piti opetella hallitsemaan ja samalla täysin tuntematon tiukasti aidatun varuskunta-alueen elämä. Uutta oli niin virallisten tilaisuuksien emännöinti kuin kaikki muukin puolison ammattiin liittyvä, Kaarina Suonperä kertoo. Äidin tyttö oli kuitenkin saanut hyvää oppia tämän työpaikalla. Äitini työskenteli Helsingissä hotelli Klaus Kurjen emäntänä ja siellä opin esimerkiksi tuntemaan viinit ja tekemään kattauksia. Silloin en osannut vielä arvostaa niitä töitä, joita siellä tein. Suonperä huomasi varuskunnassa, että ympärillä on nuoria miehiä, jotka hänen laillaan olivat irti, jopa ensimmäistä kertaa, kaikesta tutusta. Siellä tajusin, minkälaista hallaa kotona voidaan tehdä nuoren pärjäämiselle. Jos aina tehdään lapselle kaikki valmiiksi, voi myöhemmin olla todella vaikeaa opetella huolehtimaan itse omista asioistaan. Oppia sieltä täältä Miehensä kuoleman jälkeen Suonperä muutti puolivuotiaan tyttärensä kanssa Tikkakoskelta Jyväskylään joksikin aikaa. En halunnut palata kotiin ennen kuin olin varmistunut siitä, Tapakouluttaja Kaarina Suonperä vie ja mainostaa aina matkoillaan Suomea niin puhdasta luontoa kuin suomalaisia tuotteita, joita hän itsekin suosii. että pärjäisin omillanikin. Ja pakko oli pärjätäkin pienen tyttäreni takia ja ansiosta. Äitini oli tuolloin muuttanut jo Vantaalle ja sinne mekin parin vuoden kuluttua muutimme. Äidin jouduttua pidemmäksi aikaa sairaalahoitoon Suonperä huomasi kuinka huono monien vanhusten asema on Suomessa. Se innosti hänet mukaan kunnallispolitiikkaan. Nykyisin hänellä on useita erilaisia luottamustehtäviä muun muassa Vantaan kaupunginvaltuustossa ja - hallituksessa ja hän toimii esimerkiksi kansallisoopperan hallintoneuvoston ja tiedekeskus Heurekan sekä Amiedun hallituksen jäsenenä. Tapakouluttaja on myös tapaseuran puheenjohtaja. Suonperä käyttää paljon aikaa osaamisensa ylläpitämiseen. Hän kiertää puolisonsa kanssa vasenkätisten golf-kilpailuja ympäri maailmaa ja käyttää matkat hyödyksi eri kulttuureihin sekä bisnestapoihin perehtymiseen. Nöyrä saa olla, mutta ei nöyristelevä siinä suomalainen kompastuu. Näin pystyn opettamaan paikan päällä hankittuja tietoja. Sydämen sivistys on tärkeintä Suonperä luennoi kansainvälisen kanssakäymisen ja hyvien tapojen lisäksi myös itsetunnosta. Hän sanoo, että osaava suomalainen selviytyy ja menestyy yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa. Sanon usein luennoillani, että vaatimattomuus ei kaunista. Nöyrä saa olla, mutta ei nöyristelevä siinä suomalainen kompastuu. Me suomalaiset emme oikein osaa ottaa vastaan emmekä antaa kohteliaisuutta, saati kiitosta. Ja sitten ihmetellään, miksei kukaan sano mitään. Henkistä ryhtiä pitää olla, hän patistaa. Suonperä muistuttaa, että ensivaikutelman voi antaa vain kerran. Siihen kannattaa satsata; katse silmiin, hyvä ryhti ja hieman hymyä. Henkiseen ryhtiin kuuluu myös vastuun kantaminen omista teoista ja sanoista sekä hyvä asenne. Meistä suomalaisista ei pääse sisäinen lämpö esiin. Koulutuksissa joskus ihmetyttää kun joku on sanomassa kaikesta vastaan. Tekisi mieli sanoa, että hei, elämä on kuitenkin aika kiva juttu, Suonperä naurahtaa veikeästi. Tapakouluttajan rentous kumpuaa itsevarmuudesta. Hän toteaakin, että kun osaa käytöstavoista edes jotain, niin pärjää varmasti. Haarukan hallintaa tärkeämpi on sydämen sivistys ja sitähän meillä kaikilla on, eikö olekin? Kaarina Suonperä Syntymäpaikka: Helsinki Asuinpaikka: Vantaan Pähkinärinne Ammatti: Tapakouluttaja, tiedottaja Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa. Kuvat: Markus Kukkohovi poiminta Hamina Tattoo juhlii pyöreitä vuosia Mikko Laaksonen Kahden vuoden välein pidettävä sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoo järjestetään perinteisesti elokuun ensimmäisellä viikolla.tapahtuma juhlii 20-vuotispäiväänsä, sillä ensimmäinen Hamina Tattoo järjestettiin kesäkuussa 1990.Tämä näkyy myös järjestelyissä. Juhlavuoden kunniaksi on tilattu juhlavuoden sävellys ja lisäksi toteutetaan muun muassa juhlanäyttely ja juhlajulkaisu. Lisäksi estradeja on paranneltu ja tarjontaa lisätty. Ulkomaisia ryhmiä ja esiintyjiä ylipäätään on tänä vuonna enemmän kuin koskaan, luettelee toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen. Puolustusvoimat on tapahtumalle merkittävä yhteistyökumppani. Tapahtuman huipentavat pääesitykset pidetään Hamina Bastionissa. Kuva on viimekertaisesta Hamina Tattoosta vuodelta Kuva: Hamina Tattoo Yhteistyö ei rajoitu vain suomalaisten sotilassoittajien esiintymisiin. Valtaosa ulkomaisista soittokunnista majoittuu Reserviupseerikoulun tiloihin ja upseerikokelaat toimivat yhteysupseereina ulkomaalaisille vieraille, Koskinen kertoo. Ohjelmassa on konsertteja niin sisätiloissa kuin ulkonakin, paraati kaupungilla ja pääesityksiä Hamina Bastionissa. Osa konserteista on ilmaisia. Kevyemmän musiikin ystäville on tarjolla viihdeteltta, jossa esiintyvät muun muassa Mamba ja Popeda. Hamina Tattoo Hamina Avajaiskonsertti 1.8. klo 19, Hamina Bastioni. Liput 25/20. kalenteri Mini-Tattoo 3.8. Helsinki Puolustusvoimat, Hamina Tattoo ja Helsingin kaupunki järjestävät kansainvälisen kuviomarssitapahtuman Senaatintorilla. Suomea edustavat Laivaston ja Satakunnan Sotilassoittokunnat. Tapahtumassa esiintyy myös Hamina Tattoossa vierailevia ulkomaisia soittokuntia. Paneelikeskustelu 3.8. Helsinki Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa pohditaan sotilasmusiikin asemaa. Mukana keskustelemassa ovat puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kontra-amiraali Antero Karumaa, Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Pekka Timonen, Suosikin päätoimittaja Ville Kormilainen, säveltäjä Jukka Linkola ja kapellimestari Petri Komulainen. Pesäpalloturnaus Kankaanpää Niinisalon Varuskunnan Urheilijat järjestää 9. Sotilasurheiluliiton pesäpallomestaruusturnauksen. Mestaruuksista kisataan niin kilpa- kuin harrastesarjassakin. Lisäksi ratkotaan Vuoden sotilaspesäpalloilijan titteli. Ilmoittautumiset 27. heinäkuuta mennessä osoitteeseen juha.vartiamaki@mil.fi. Tennismestaruuskilpailut Heinola Sotilasurheiluliiton 35. tennismestaruuskisat pidetään Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Sarjoja on 15. Ilmoittautumiset 6.8. mennessä osoitteessa