Henkilöiden kontaminoituminen ja sen ehkäisy. Loviisan voimalaitoksella

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 ENERGIATEKNIIKAN KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI Henkilöiden kontaminoituminen ja sen ehkäisy Loviisan voimalaitoksella Työn tarkastaja: Professori Juhani Hyvärinen Työn ohjaaja: Vesa Tanskanen Lappeenranta Hanna Tynys

2 TIIVISTELMÄ Hanna Tynys Henkilöiden kontaminoituminen ja sen ehkäisy Loviisan voimalaitoksella LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma Kandidaatintyö sivua, 17 kuvaa, 7 taulukkoa ja 2 liitettä Hakusanat: kandidaatintyö, kontaminaatio, henkilökontaminaatio Tässä tutkimuksessa perehdytään henkilöiden kontaminoitumiseen Loviisan voimalaitoksen vuosihuollossa Työn tarkoituksena on esittää keinoja, joilla voitaisiin vähentää henkilökontaminaatiotapauksia tulevissa vuosihuolloissa. Kontaminaatiotilastoon perehdytään työssä ammattiryhmittäin sekä työryhmittäin. Eri laitosyksiköiden vuosihuoltoja tarkastellaan erikseen, sillä yksiköillä on eri vuosihuoltotyypit. Tuloksia vertaillaan vuoteen 2010, jonka vuosihuoltotyypit vastaavat vuotta Tutkimuksessa havaittiin, että suurimmat hälytysmäärät olivat ammattiryhmillä, joilla oli eniten mittauksia, eli mekaanisilla ja konekunnossapitotöillä, siivoustöillä ja haalaus- ja telinetöillä. Samoihin ammattiryhmiin liittyvillä työkoodeilla oli myös suuria hälytysmääriä ja -prosentteja. Hälytysprosentit vaihtelivat voimakkaasti ryhmillä, joilla oli vain vähän mittauksia. Mahdollisia syitä eri ammatti- ja työryhmien kontaminoitumisen taustalla ovat väärät suojavarusteet ja toimintatavat. Suojavarusteiden määrityksen ongelmat voivat liittyä siihen, ettei kontaminaatiota työkohteella havaita tai sitä ei ole merkitty kontaminoituneeseen kappaleeseen riittävän selvästi. Suojavarusteita saatetaan myös käyttää väärin, esimerkiksi riisumalla ne väärässä järjestyksessä. Kontaminaatiotapauksia voitaisi vähentää työntekijöiden lisäkoulutuksella, selkeämmällä ohjeistuksella ja paremmalla kommunikoinnilla työntekijän ja säteilyvalvonnan kesken. Tärkeää on myös tarkkaavainen työote, jotta riski tunnistetaan eikä huolimattomuusvirheitä synny.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rajaukset Tutkimuksen lähteet KONTAMINAATIO Henkilökontaminaatio Henkilömonitorit RYHMÄJAKO 6 4 KONTAMINAATIOMITTAUKSET AMMATTIRYHMITTÄIN Loviisa 1:n revisio Loviisa 2:n revisio KONTAMINAATIOTAPAUKSET TYÖRYHMITTÄIN Loviisa 1 revisio Siivoustyöt Haalaus-, teline- ja eristetyöt Mekaaniset- ja konekunnossapitotyöt Loviisa 2:n revisio KONTAMINOITUMISEN EHKÄISY Hälytysten jakautuminen Tapausten ehkäisy Kommunikointi Suojavarusteet Koulutus YHTEENVETO 35 LÄHDELUETTELO 37 LIITTEET LIITE 1 Kontaminaatiohälytykset työryhmittäin LIITE 2 Loviisan järjestelmätunnukset

4 1 1 JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty Fortumin Loviisan voimalaitokselle yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa syksyllä Tutkimuksen aiheena on henkilöiden kontaminoituminen ja sen ehkäisy ydinvoimalaitoksella. 1.1 Tutkimuksen tausta Ydinvoimalaitoksella työntekijät altistuvat terveysriskeille, joista yksi on fission yhteydessä syntyvä ionisoiva säteily. Kontaminaatio, eli radioaktiivinen lika on yksi riskiä lisäävä tekijä ydinvoimalaitoksella työskenneltäessä. Henkilökontaminaatio voi aiheuttaa työntekijälle säteilyannosta, joko ihoannoksena tai sisäisenä altistuksena kehon sisälle joutuessaan. Kontaminoitumisen ehkäisyllä voidaan suojella työntekijöitä tarpeettomalta altistukselta. Loviisan voimalaitoksella haluttiin tutkia vuoden 2014 vuosihuoltojen kontaminaatiodataa, jotta tulevaisuudessa voitaisiin suojautua henkilökontaminaatiolta entistä tehokkaammin. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Loviisan voimalaitoksen henkilökontaminaatiotapauksia. Tavoitteena on selvittää, millaisissa töissä työntekijät kontaminoivat itsensä ja kuinka tältä voitaisiin välttyä. Työn tarkoitus on antaa ehdotuksia mahdollisista toimenpiteistä, joita tulevaisuudessa voitaisiin toteuttaa Loviisan laitosalueella. Työssä kontaminaatiotapausten tietoja on tutkittu ammattiryhmittäin ja työryhmittäin. Tavoitteena on selvittää, kuinka paljon kontaminaatiotapausten määrät ja vakavuudet vaihtelevat eri ammattiryhmien ja työkohteiden välillä. 1.3 Tutkimuksen rajaukset Tutkimus käsittelee ainoastaan henkilöihin tarttuvaa pintakontaminaatiota, eikä sisäistä kontaminaatiota ole vähäisen tapausmäärän takia tarkasteltu. Tutkimus on rajattu koskemaan vain vuotta 2014, eikä aiempien revisioiden tilastoja ole tarkasteltu syvällisemmin. Lisäksi käsittelyssä ovat vain vuosihuollot, sillä käyttöjaksolla henkilökontaminaation esiintyminen on vähäisempää, kokonaishälytysprosentti käyttöjaksolla on alle 0,1 %, kun revision aikaan vastaava luku on noin 3 %.

5 2 1.4 Tutkimuksen lähteet Tutkimus perustuu Loviisan ydinvoimalaitoksella revisiossa 2014 kerättyyn mittausdataan. Mittaustulokset on kerätty Loviisan laitosyksiköiden vuosihuollon yhteydessä heinä-syyskuussa Tiedot on saatu CeMoSys-henkilömonitorien hallintajärjestelmästä, Dosiserv-annosseurantajärjestelmästä sekä Qlickview-tilastointiohjelmasta.

6 3 2 KONTAMINAATIO Kontaminaatio tarkoittaa yleisesti saastumista tai likaantumista. Ydinvoimalaitoksen yhteydessä kontaminoituminen tarkoittaa radioaktiivisen aineen leviämistä pinnalle tai tilavuuteen. Kontaminaation mittayksikkönä käytetään radioaktiivisuuden yksikköä Becquereliä pinta-ala- tai tilavuusyksikköä kohti, pintakontaminaatiolle yleensä Bq/cm Henkilökontaminaatio Henkilökontaminaatio tarkoittaa henkilön iholle tai vaatteisiin tarttunutta radioaktiivista materiaalia. YVL C.2-ohjeessa Ydinlaitoksen työntekijöiden säteilysuojelu on määritetty rajat työntekijöiden ihon ja vaatteiden suurimmille sallituille kontaminaatiomäärille. Nämä on kerrottu taulukossa (1). (STUK, 2014) Taulukko 1. Kontaminaatiorajat ydinvoimalaitoksilla Työntekijät Radioaktiivinen Vaatteet Bq/cm 2 Iho Bq/cm 2 aine Alfasäteilijät 0,4 0,2 Muut nuklidit 4 2 Henkilön kontaminoituminen havaitaan yleensä valvonta-alueen rajalla suoritettavassa kontaminaatiomittauksessa alueelta poistuttaessa. Säteilyturvakeskus on määrittänyt ydinvoimalaitoksille YVL C.2-ohjeessa velvoitteen mitata valvonta-alueelta poistuvat henkilöt pintakontaminaatiomittarilla. Mittauksen jälkeen voidaan poistua normaalisti, mikäli taulukon 1 rajoja ei ylitetä. (STUK, 2014) Mikäli kontaminaatiota kuitenkin on sallittua enemmän, on henkilö dekontaminoitava. Valvonta-alueen rajoilla sijaitsevat henkilödekontaminointipisteet, joilla työntekijän on mahdollista vaihtaa suojavarusteensa, kuten haalarit, kenkäsuojat ja kypärä puhtaisiin. Tyypillisesti kontaminaatio poistetaan tavallisella vesipesulla, mutta pinttyneemmän kontaminaation irrottamiseksi iholta voidaan joutua käyttämään pesuaineita tai hikoiluttamista. 2.2 Henkilömonitorit Työntekijöiden kontaminaatiomittaukset Loviisan laitoksella tapahtuvat henkilömonitoreissa. Henkilömonitorit sijaitsevat valvonta-alueen ja tarkkailualueen rajoilla. Valvonta-

7 4 ja tarkkailualueen välistä rajaa kutsutaan 1-rajaksi, jolloin kyseessä ovat pre-monitorit. Tarkkailualueelta ulos mentäessä ollaan 2-rajalla, ja tällöin puhutaan exit-monitoreista. Ensimmäinen mittaus suoritetaan normaalissa valvonta-alueen varustuksessa, jälkimmäinen alusvaatteissa. (Kontio, 2014b) Kuva 1. Henkilömonitori (Gammadata 2015) Henkilömonitorit ovat laitoksella RTM860TS-monitoreja. Henkilömonitori esitetään kuvassa (1). Kontaminaatiomittareiden toiminta perustuu kaasutäytteisiin detektoreihin, jotka havaitsevat beetahiukkasia. Aina kun detektoriin osuu beetapartikkeli, se muodostaa ulostuloon jännitepulssin. Pulssien määrän perusteella monitori laskee mitattavan henkilön kokonaisaktiivisuuden becquereleinä. Tämän ja detektorin pinta-alan perusteella laite laskee pintakontaminaation pinta-alalle 100 cm 2. (Salmela, 2012) Pre-monitoreissa hälytysrajana on 4 Bq/cm 2, paitsi käsien, kämmenselkien ja kasvojen detektorien rajana on ihokontaminaation raja 2 Bq/cm 2. Exit-monitoreissa rajana on koko kehon osalta 2 Bq/cm 2. Hälytysrajan ylittävät mittaustulokset luokitellaan Loviisan hen-

8 5 kilömonitorienhallintajärjestelmässä kolmeen vakavuusluokkaan niiden kontaminaatiotason perusteella. Alimmat hälytykset ovat medium-hälytyksiä, yli 8 Bq/cm 2 hälytykset ovat korkeita high-hälytyksiä ja yli 40 Bq/cm 2 high-high-hälytyksiä. Eri vakavuusluokilla pystytään suuret kontaminaatiotapaukset ja leviämään päässyt kontaminaatio noteeraamaan nopeammin. Kontaminoitumisen ehkäisemiseksi voimalaitoksen valvonta-alue on jaettu vyöhykkeisiin, joilla käytössä on eri suojavarusteet. Valvonta-alueella revision aikana kenkien päällä pidetään vihreitä tai sinisiä kenkäsuojia, eli aluetta kutsutaan vihreäksi vyöhykkeeksi. Valvonta-alueen kontaminaatioriskilliset tilat on rajattu niin sanotuilla kenkärajoilla, joiden sisäpuolella käytetään lisäsuojavarustusta. Kenkärajoja on oransseja ja punaisia, joista punaiset ovat aina oranssien sisäpuolella olevia, erityisen kontaminoituneita työkohteita.

9 6 3 RYHMÄJAKO Ydinvoimalan valvonta-alueella työskenneltäessä käytössä on oltava elektroninen dosimetri. Tämä on määritelty YVL C.2 -ohjeessa. E-dosimetri kirjataan sisään jollekin käytössä olevista työkoodeista. Työkoodit ovat työryhmäkohtaisia, esimerkiksi säteilysuojelu, siivous tai dekontaminointi. Revision aikaan lyhytaikaisille, mahdollisesti säteilyolosuhteiltaan erilaisille töille on omat koodinsa. (STUK, 2014) Työkoodi määrittää hälytysrajat annosnopeudelle sekä työntekijän päiväannokselle. Nämä määritellään työryhmille työskentelypaikan ja siellä vallitsevien säteilyolojen mukaisesti. Kontaminaatiotutkinnassa työkoodin perusteella voidaan tutkia, kuinka paljon kunkin ryhmän työntekijät aiheuttavat kontaminaatiohälytyksiä. Ammattiryhmät ovat tietyllä alalla työskentelevien henkilöiden muodostamia ryhmiä, joihin jokainen valvonta-alueen työntekijä jaotellaan säteilyvalvonnasta dosimetrin myöntämisen yhteydessä. Eli riippumatta henkilön käytössä olevasta työkoodista, tiedot tallennetaan tietyn annosryhmän alle. Ryhmät ovat Säteilyturvakeskuksen määrittämät. Ydinvoimalaitoksilla käytössä olevat ammattiryhmät on listattu taulukkoon (2). (STUK, 2009) Taulukko 2. Ydinvoimalan ammattiryhmäkoodit AU ER JD KN KÄ LB LP ME MT MY PA SV SÄ TH YV Sähkö- ja automaatiotyöt Eristetyö Jätteiden käsittely, dekontaminointi Kiinteistötyöt Käyttöhenkilöstö Laboratoriotyöt Loppusijoitustyöt Mekaaniset ja konekunnossapitotyöt Materiaalitarkastus Muut työt ydinvoimalaitoksissa Polttoaineen käsittely Siivous Säteilysuojeluhenkilöstö Telinetyöt ja haalaus Ydinvoimalaitostyö ulkomailla

10 7 Säteilytoiminnan harjoittajalla on velvollisuus ilmoittaa Säteilyturvakeskukselle työntekijän tiedot ja kirjausrajan ylittävät annokset. Työntekijästä tarvittaviin tietoihin kuuluu myös työntekijän ammatti, eli ammattiryhmäkoodi. Annostarkkailua aloitettaessa säteilyturvakeskukselta haetaan hyväksyntä toiminnalle. (Säteilylaki 34 ) YVL C.2.-ohjeessa työntekijän säteilysuojelusta määrätään, että työntekijöiden henkilökohtaisten säteilyannosten lisäksi kollektiivisia säteilyannoksia on seurattava sekä työkohteittain, että työntekijäryhmittäin. Työkohteittainen annosseuranta tapahtuu työkoodin perusteella, ja työntekijäryhmäkohtainen ammattiryhmittäin. (STUK, 2014) Tässä työssä perehdytään kontaminaatiohälytyksiin sekä ammattiryhmittäin että työryhmäkohtaisesti. Työn pääpaino on 1-rajan mittauksilla. 2-rajan mittauksia tarkastellaan yhtenä ryhmänä, ei niinkään työryhmäkohtaisesti, sillä 2-rajan mittausten yhteydessä käytössä ei ole työkoodia.

11 8 4 KONTAMINAATIOMITTAUKSET AMMATTIRYHMITTÄIN YVL C.2 -ohjeen mukaisesti pintakontaminaatiorajan ylittäneet tulokset on rekisteröitävä. Fortumilla henkilömonitorien kaikki mittaukset tallentuvat tietokantaan. Tietokantoja päästään seuraamaan Dosiserv-, CeMoSys- ja Qlickview-ohjelmien avulla. CeMoSys (Central Monitoring System) on henkilömonitorien hallinnointijärjestelmä, johon tallentuvat kaikki mittaustulokset sekä 1, että 2-rajalla. Dosiserv on elektronisten dosimetrien ja säteilyannosten seurantajärjestelmä, johon tallentuvat 1-rajan mittaukset, jotka on käynnistetty elektronisella dosimetrillä. Qlickview-järjestelmä on tilastointityökalu, joka kerää tiedot Dosiservista. Eri järjestelmien kontaminaatioluvut saattavat poiketa toisistaan hieman erilaisen kirjaustavan vuoksi. Nyt käytettävät tiedot vuodelle 2014 on saatu pääosin Qlickview-järjestelmästä. Kontaminaatiotapausten kokonaismäärät ja erittelyt ammattiryhmittäin on esitelty tässä luvussa. Tapauksia on käsitelty erikseen Loviisa 1 ja Loviisa 2 -laitosyksiköillä. Lisäksi tuloksia on verrattu vuoden 2010 määriin. Vertausvuotena käytetään vuotta 2010, koska silloin vuosihuoltotyypit olivat samat. Vertausvuoden tiedot on saatu CeMoSys-järjestelmän mittaustuloksista. 4.1 Loviisa 1:n revisio 2014 Loviisa 1 laitosyksiköllä (LO1) oli lyhyt vuosihuolto. LO1:n revision aikaan tapahtui revisiotyökoodeilla kaikkiaan 880 kontaminaatiohälytystä. Hälytysten osuus kaikista mittauksista oli 3,3 % (Qlickview). Korkeita High-High-hälytyksiä, eli yli 40 Bq/cm 2 arvoltaan olevia kontaminaatiohälytyksiä oli 25 kpl (CeMoSys). Hälytysten määrässä on huomattava, että 16 % LO1:n revision hälytyksistä on saman kontaminaatiotapauksen aiheuttamia uusintahälytyksiä. Tällöin henkilö on käynyt monitorissa uudelleen edelleen kontaminoituneena. Todellisten kontaminaatiotapausten lukumäärä oli siis noin 740 tapausta. Laskelmassa on huomioitu samaan tilastoon sekä 1- että 2-rajan mittaukset. Hälytysten jakautuminen eri ammattiryhmien kesken on esitetty taulukossa (3).

12 9 Taulukko 3. Ammattiryhmäkohtaiset kontaminaatiohälytykset Loviisa 1 -laitosyksiköllä. Ammattiryhmä Annos manmsv Kontaminaatiohälytykset Mittaukset Hälytysprosentti Käyttöhenkilöstö 6, ,54 % Materiaalitarkastus 38, ,13 % Siivous 45, ,50 % Polttoaineen käsittely 2, ,40 % Kiinteistötyöt 8, ,63 % Mekaaniset ja konek. 111, ,70 % Sähkö- ja automaatio 20, ,74 % Jätteiden käs., deko 6, ,65 % Telinetyöt ja haalaus 21, ,46 % Eristetyö 32, ,75 % Säteilysuojeluhenkilöstö 21, ,60 % Muut työt ydinvoimal 9, ,28 % Laboratoriotyöt 4, ,30 % Yhteensä (Dosiserv) 328, ,44 % Yhteensä 2010 (CeMoSys) ,20 % Mekaaniset- ja konekunnossapitotyöt aiheuttavat hälytyksistä lähes kolmanneksen. Ryhmään kuuluu kuitenkin myös suurin osuus laitoksella tehtävistä töistä, ja hälytysprosentti ryhmällä onkin vain hieman keskiarvoa korkeampi. Verrattuna vuoteen 2010 hälytysten määrä on hieman laskenut, mutta hälytysten prosentuaalinen osuus mittauksista on lisääntynyt. Vuonna 2010 hälytyksiä oli Loviisa 1 -laitosyksikön vuosihuollon aikana yhteensä 1191, hälytysprosentin ollessa 3,2 %. Kuvassa (2) esitetään kontaminaatiohälytysten lukumäärät ammattiryhmittäin.

13 Hälytysten lkm Kuva 2. Hälytysten lukumäärät ammattiryhmittäin Loviisa 1 -laitosyksikön vuosihuollossa Kuvassa (3) on esitetty kunkin ammattiryhmän hälytysprosentti.

14 11 7,00% Hälytysprosentti 6,00% 5,00% 4,00% 3,00% 2,00% 1,00% 0,00% Kuva 3. Hälytysprosentit ammattiryhmittäin Loviisa 1 laitosyksikön vuosihuollossa Suurin hälytysprosentti LO1:n vuosihuollossa on materiaalitarkastuksen ammattiryhmällä. Lähes yhtä korkeat hälytysprosentit ovat myös siivouksella ja polttoaineen käsittelyllä. High-high-hälytykset jakautuivat eri ammattiryhmille kuvan (4) mukaisesti.

15 12 12 High-high-hälytykset LO1:llä Jalkahälytykset High-high-hälytykset Kuva 4. High-high-hälytykset ammattiryhmittäin LO1:n revisiossa. High-high-hälytysten määrä on verrattain pieni, jolloin yksittäisen tapauksen ja henkilön rooli korostuu merkittävästi. Hälytysmäärissä korostuvat siivoustyöt sekä mekaaniset ja konekunnossapitotyöt ovat aiheuttaneet eniten myös High-High-hälytyksiä. Sen sijaan melko korkealla hälytysmäärissä olevissa teline- ja haalaustöissä ei korkeita hälytyksiä juurikaan aiheudu. High-high-hälytyksistä 3 oli jalkahälytyksiä. Jalkahälytykset eivät ole tämän tutkimuksen osalta mielenkiintoisia, koska ne ovat harvoin sidoksissa suoraan tehtyyn työhön. Lattian likaisuus tai irrallinen kontaminoitunut hippu saattaa osua kenen tahansa kohdalle. 4.2 Loviisa 2:n revisio 2014 Loviisa 2 -laitosyksiköllä (LO2) oli 4-vuotishuolto, eli LO1:n vuosihuoltoa laajempi vuosihuoltotyyppi. Töitä tehtiin enemmän, ja vuosihuollon kestokin oli pidempi. Revisiossa kontaminaatiohälytysten määrä oli yhteensä noin 1150 hälytystä. Keskimääräinen hälytysprosentti oli 2,3 %. High-high hälytyksiä oli yhteensä 19 kpl. 1-rajan hälytyksistä 10 % oli samojen tapauksen jälkeen tehtyjä uusintamittauksia. Prosentti on pienempi kuin Loviisa 1:n revisiossa. Syynä tähän voi olla esimerkiksi se, että

16 13 tapauksista hieman pienempi osuus oli korkeita High-High hälytyksiä. LO1:n revisiossa työskennelleiden työntekijöiden osalta kyseessä saattaa olla myös parempi tuntemus kontaminaation osalta. Usein kontaminoituneet henkilöt osaavat jo peseytyä oikeaoppisesti ennen uutta mittausta. Taulukko 4. Kontaminaatiohälytykset ammattiryhmittäin Loviisa 2:n revisiossa. Ammattiryhmä Annos manmsv Kontaminaatiohälytykset Mittaukset Hälytysprosentti Telinetyöt ja haalaus 27, ,1 % Säteilysuojeluhenkilöstö 39, ,0 % Sähkö- ja automaatio 17, ,1 % Siivous 86, ,7 % Polttoaineen käsittely 2, ,9 % Muut työt ydinvoimal 16, ,4 % Mekaaniset ja konek. 177, ,6 % Materiaalitarkastus 88, ,2 % Laboratoriotyöt 8, ,3 % Käyttöhenkilöstö 8, ,7 % Kiinteistötyöt 10, ,3 % Jätteiden käs., deko 10, ,6 % Eristetyö 68, ,4 % Yhteensä (Dosiserv) 563, ,3 % Yhteensä 2010 (CeMoSys) ,6 % Vuoden 2014 kontaminaatiohälytykset ammattiryhmittäin esitetään taulukossa (4). Vuonna 2010 kokonaishälytysprosentti oli 3,6 %. Vuonna 2014 kontaminaatioprosentti oli yli prosenttiyksikön alhaisempi kuin vuonna Syynä tähän voi olla esimerkiksi toimintatapojen muutos verrattuna aiempaan. On myös mahdollista, että vuonna 2010 on tehty kontaminaatioalttiimpia töitä, kuin vuonna 2014, vaikka kummallakin kerralla vuosihuoltotyyppi oli lyhyt vuosihuolto. Kontaminaatiohälytysten lukumäärät ammattiryhmittäin on esitetty kuvassa (5).

17 14 Hälytysten lkm Kuva 5. Hälytysten lukumäärät LO2:n revisiossa. Eniten hälytyksiä aiheutui LO2:lla samoissa töissä kuin LO1:llä, eli mekaanisissa ja konekunnossapitotöissä, siivouksessa ja telinetöissä ja haalauksessa. Mekaanisten töiden osuus oli kuitenkin selkeästi suurempi kuin LO1:llä. Ammattiryhmällä oli myös mittauksia kaksi kertaa enemmän kuin LO1:llä, joten ero selittynee osaltaan sillä.

18 15 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Hälytysprosentti Kuva 6. Eri ammattiryhmien hälytysprosentit LO2:lla Hälytysprosentit LO2:n eri ammattiryhmille esitetään kuvassa (6). Hälytysprosentteja tarkasteltaessa korostuu Polttoaineen käsittely -koodin alla työskennelleiden henkilöiden mittaukset. Hälytysprosentti on 7 %, mikä on lähes kaksinkertainen Loviisa 1:n revisioon verrattuna. Ammattiryhmä on mittausmäärältään vähäisin tarkasteltavista ryhmistä, mutta kattaa silti liki 700 mittausta. Työ on melko kontaminaatioaltista.

19 16 6 High-high-hälytykset Jalkahälytykset Muut hälytykset 0 Kuva 7. High-High-hälytykset ammattiryhmittäin LO2:lla. High-high-hälytykset, eli hälytykset joiden arvo on ollut yli 40 Bq/cm 2, jakautuivat eri ryhmien välille kuvan (7) mukaisesti. Jalkahälytysten osuus high-high-hälytyksistä oli 37 %. Jalkahälytyksiä tapahtui usein useampia saman päivän aikana. Eniten kehoon kohdistuvia High-High-hälytyksiä oli kontaminaatioalttiissa töissä, kuten siivouksessa ja mekaanisissa- ja konekunnossapitotöissä. Työt ovat luonteeltaan fyysisiä, jolloin koko keho saattaa koskettaa kontaminoituneita osia helposti. Jätteenkäsittelyssä ja dekontaminoinnissa jalkahälytysten osuus oli suuri. Tämä voi viestiä esimerkiksi tiettyjen tilojen lattioiden likaisuudesta. Jätteiden ja dekontaminoitavien kappaleiden käsittely on kontaminaatioaltista, mutta suurilta hälytysmääriltä on niissä silti vältytty. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että työntekijät ovat yleensä tietoisia kontaminaatiotasoista ja osaavat suojautua oikein.

20 Siivous, reaktorihalli ja Haalaustyöt Reaktorin kokoaminen Muut vuosihuoltotyöt Reaktorin huolto, muut työt Muut vuosihuoltotyöt Höyrystintilan loppusiivous SG tube ET Inspections, Säteilysuojeluavustajat Telinetyöt Reaktorin huolto, Painelaitetarkastukset, Säteilyvalvojat LO1 Käyttö YD14 Eristetyöt Muut venttiilit ja Muut tarkastukset Siivous, apurakennus Dekontaminointi YB-kansien ja laippojen Suojaputkiyksikön nosto, YD12 LO1 Muut työt Reaktorin purun 17 5 KONTAMINAATIOTAPAUKSET TYÖRYHMITTÄIN Ammattiryhmäkohtaisen seurannan lisäksi seurataan annoksia ja kontaminaatiotapauksia työkohteittain. Työkoodit ovat erilliset käyttöjaksolla ja LO1- ja LO2-laitoyksikön vuosihuolloilla. Tässä kappaleessa tarkastellaan kontaminaatiotapauksia kummankin revision osalta. Käyttöjakson tapausten määrä on vähäisempi, eikä sitä tarkastella tässä tilastossa. Yleisten revisiokooditarkastelujen lisäksi tarkastellaan erikseen eniten hälytyksiä aiheuttaneiden ammattiryhmien koodeja. Näitä ovat siis siivoustyöt, mekaaniset työt ja haalaus-, teline- ja eristetyöt. 5.1 Loviisa 1 revisio Kutakin työtä tekevät työntekijät käyttivät omaa työkoodiaan. Työkoodikohtaiset kontaminaatiohälytysmäärät on esitetty liitteessä 1. Työkoodeissa esiintyvät lyhenteet on selitetty liitteessä 2. Hälytysten määrät työryhmittäin on esitetty (8). Kuvaajasta on sen selkiyttämiseksi jätetty pois ryhmät, joilla hälytyksiä oli alle 10 kappaletta. Hälytysten lkm Kuva 8. Hälytysten lukumäärät työryhmittäin LO1:n revisiossa.

21 18 Siivous, haalaus ja reaktorityöt muodostavat selkeästi suurimmat osuudet kontaminaatiohälytyksissä. Kyseiset koodit ovat käytössä koko revision ajan, ja niillä työskentelee paljon työntekijöitä. Tästä seuraa, että niillä tulee enemmän hälytyksiä kuin yhdelle työlle tarkoitetuilla esimerkiksi vain yhtenä päivänä käytössä olevilla koodeilla. Tästä syystä eri työkoodit eivät suoraan ole vertailtavissa keskenään. Kuvassa (9) on esitetty kunkin työryhmän hälytysprosentit. Ryhmät, joiden hälytysprosentti on alle 5 %, on jätetty merkitsemättä kuvan selkiyttämiseksi. 35,0 Hälytysprosentit LO1 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Kuva 9. Hälytysprosentit työryhmittäin LO1:n revisiossa. Hälytysprosenttien perusteella työryhmiä verrattaessa tilastossa korostuu YB-kansien ja laippojen tarkastus, eli höyrystimen kansien ja laippojen tarkastus. Kyseisellä työkoodilla tehtiin yhteensä 41 mittausta, joista hälytyksiä 14 kappaletta. Valtaosa hälytyksistä oli

22 19 yhden työntekijän aiheuttamia. Työkoodilla RL-venttiilit ja -toimilaitteet (pääsyöttövesijärjestelmän venttiilit ja toimilaitteet) mittausten lukumäärä oli 4, näistä vain yksi oli kontaminaatiohälytys Siivoustyöt Loviisa 1 vuosihuollon aikana siivouksen ammattiryhmään kuuluvat henkilöt aiheuttivat yhteensä 202 kontaminaatiohälytystä. Tämä on 23 % kaikista LO1:n revision kontaminaatiohälytyksistä. Eri siivouksen työkoodien hälytysten lukumäärät ja hälytysprosentit on esitetty taulukossa (6). Taulukko 5. Siivoustöissä tapahtuneet kontaminaatiohälytykset Työkoodi Annos Kontaminaatiohälytykset Mittaukset Hälytysosuus 1070 Siivous, apurakennus 1, ,58 % 1071 Siivous, reaktorihalli ja höyrystintila 30, ,62 % 1072 Siivous, lämpökilven lisätarkastukset 0, ,00 % 1073 YB-kollekt. tiiv, kannet ja pultinreiät 0, ,00 % 1074 YB11 suojataskujen puhdistus 0, ,00 % 1075 YB56 suojataskujen puhdistus 0, ,00 % 1076 Reaktorikuilun pesu 4, ,72 % 1077 Höyrystintilan loppusiivous 7, ,40 % 1081 Säteilysuojeluavustajat 0, ,43 % 1093 Muut vuosihuoltotyöt 0, ,59 % Kuva 10) esitetään LO1:n siivoukseen liittyvien työkoodien hälytysten lukumäärät. Kuvasta on selkeyden vuoksi jätetty pois koodit, joilla hälytyksiä ei aiheutunut.

23 20 Hälytysten lukumäärä Kuva 10. Siivoustöiden hälytysten lukumäärät LO1:n vuosihuollossa. Suurin osa hälytyksistä on aiheutunut reaktorihallin ja höyrystintilan siivouksesta, yhteensä 136 hälytystä. Hälytysprosentti reaktorihallin siivoukselle on 8,6 %. Tämä on melko korkea verrattuna LO1:n revision kokonaishälytysprosenttiin 3,3 %. Sen sijaan höyrystimien suojataskujen puhdistusten työkoodeilla 1074 ja 1075 ei tapahtunut lainkaan kontaminaatiohälytyksiä.

24 21 Kuvassa (11) on esitetty siivoustöiden eri työkoodien hälytysprosentit. 14,00% 12,00% 10,00% 8,00% 6,00% 4,00% 2,00% 0,00% Siivoustöiden hälytysprosentit LO1:lla Kuva 11. Kontaminaatiohälytysprosentit siivouksen eri työkoodeilla LO1:n vuosihuollossa. Korkein hälytysprosentti on höyrystintilan loppusiivouksella. Kontaminoituneilla alueilla tehtyjen töiden hälytysprosentit ovat selkeästi esimerkiksi puhtaamman apurakennuksen siivousta kontaminaatioalttiimpia. Siivoustyötkin voidaan siis selkeästi luokitella kontaminaatioalttiuden mukaan. Reaktorikuilunpesu on työ, johon on henkilökontaminaation osalta erityisesti panostettu, muun muassa erityisen huolellisin kenkärajajärjestelyin ja järjestämällä pesijöille riisujat kenkärajalle Haalaus-, teline- ja eristetyöt Haalaustöissä tapahtuu määrällisesti suuri osa revision ajan kontaminaatiotapauksista. Tapausten jakautumista ammattiryhmän eri työkoodeille on tarkasteltu kuvassa (12)

25 22 Haalaus/telinetyökoodien kontaminaatiotapaukset [lkm] Kuva 12. Haalaus-, teline- ja eristetöiden kontaminaatiotapaukset eri työkoodeilla LO1:n vuosihuollossa. Kuvasta nähdään, että hälytysmäärä on selkeästi suurin koodilla 1084 Haalaustyöt. Koodi on myös selkeästi ryhmänsä käytetyin (~2200 mittausta). Hälytysprosentit eri koodeilla esitetään kuvassa (13).

26 23 Haalaus/telinetyökoodien hälytysprosentit 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Kuva 13. Haalaus-, teline- ja eristetöiden hälytysprosentit eri työkoodeilla. Hälytysprosentti on suurin koodilla 1026 Polttoainetyöt. Koodilla on tehty vain 6 mittausta, eli korkea hälytysprosentti selittyy osaltaan yhden mittauksen suurella merkityksellä hälytysprosentille. Haalaus- ja telinetöissä käsitellään laitosalueella liikkuvaa tavaraa. Haalaajat siirtävät tavaroita ja telinemiehet rakentavat telineitä. Kontaminaatiotapaukset liittyvät näiden ryhmien osalta usein tietämättömyyteen kuljetettavien esineiden tai telineosien kontaminoitumisesta Mekaaniset- ja konekunnossapitotyöt Ammattiryhmissä eniten hälytyksiä aiheutui ryhmän mekaaniset- ja konekunnossapitotyöt työntekijöille. Tässä kappaleessa tarkastellaan tähän ammattiryhmään kuuluvien työntekijöiden käyttämiä työkoodeja. Mekaanisten töiden työkoodeilla kontaminaatiohälytyksiä aiheutui yhteensä 260 kpl ja kokonaishälytysprosentti oli 4 %. Tämä on varsin merkittävä hälytysmäärä, vaikkakaan prosentti ei kokonaisuudessaan ole juurikaan revision keskiarvoa suurempi. Mekaaniset työt muodostivat myös varsin suuren osan LO1:n revision High-High-hälytyksistä.

27 24 Taulukko 6. Mekaanisten töiden työkoodit. Työkoodi Annos Kontaminaatio- Mittaukset Hälytysosuus hälytykset 1007 Muut ASME-tarkastukset 2, % 1011 Painelaitetarkastukset, reaktorirakennus 5, % 1014 Muut tarkastukset 0, % 1015 Muut tarkastukset höyrystintila 0, % 1020 Reaktorin purun valmistelu, vaihe 8, % Suojaputkiyksikön nosto, vaiheseen 3, % Reaktorin huolto, kansiyksikkö ja SS 6, % 1024 Reaktorin huolto, puhdasasennushuone 0, % 1025 Reaktorin huolto, muut työt 4, % 1026 Polttoainetyöt 0, % 1027 Neutronivuoanturien nosto/lasku 1, % 1028 Reaktorin kokoaminen 16, % 1040 RL-venttiilit ja -toimilaitteet 0, % 1046 TH-venttiilit ja -toimilaitteet 1, % 1050 YD-venttiilit ja -toimilaitteet 0, % 1051 YP-venttiilit ja -toimilaitteet 1, % 1052 Muut venttiilit ja toimilaitteet 13, % 1060 YD12 8, % 1061 YD14 7, % 1063 Pumpputyöt höyrystintilassa 5, % 1064 Muut pumpputyöt 1, % 1075 YB56 suojataskujen puhdistus 3, % 1093 Muut vuosihuoltotyöt 3, % 1094 Muut vuosihuoltotyöt höyrystintilassa 3, % 1097 LO1 Muut työt 1, % Yhteensä 111, % Kuvassa (14) on tarkasteltu mekaanisten töiden eri työkoodien hälytysmääriä. Alle 100 mittausta käsittäneet työkoodit on jätetty pois kuvasta luettavuuden parantamiseksi. Kuvassa (15) esitetään hälytysprosentteja yli 50 mittausta käsittäneille koodeille.

28 Mekaaniset työt Kuva 14. Mekaanisten töiden kontaminaatiohälytysmäärät. Suurimmat hälytysmäärät on töillä, joilla on eniten mittauksia. Muut venttiilityöt ja muut vuosihuoltotyöt ovat yleiskoodeja, joita on vaikea yhdistää tiettyyn työkohteeseen tai tehtyyn työhön.

29 26 Hälytysprosentit mekaanisissa töissä 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Kuva 15. Mekaanisten töiden hälytysprosentit LO1:llä. Kuvassa (15) suurimmat prosentit on suojaputkiyksikön nostolla, reaktorin kokoamisella ja TH-venttiilit ja -toimilaitteet -koodilla. Kyseiset työt ovat korkeankontaminaatioriskin töitä, joissa ollaan läheisesti tekemisissä kontaminoituneiden osien kanssa. 5.2 Loviisa 2:n revisio Loviisa 2 -laitosyksiköllä revision aikaiset työryhmäkohtaiset mittaukset, kontaminaatiohälytysten lukumäärät ja hälytysprosentit on esitetty liitteessä 1. Hälytysten lukumäärät työryhmittäin esitetään kuvassa (16). Alle 15 hälytystä aiheuttaneet koodit on jätetty huomioimatta kuvaajan selkiyttämiseksi.

30 256 Siivous, reaktorihalli ja 275 Haalaustyöt 241 Purku ja asennus, 315 Muut vuosihuoltotyöt 207 Polttoainetyöt 206 Reaktorin huolto, muut 276 Telinetyöt (YP- 314 Muut vuosihuoltotyöt 380 Muut ASME-tarkastukset 271 Säteilyvalvojat 277 Eristetyöt (YP-projektissa 209 Reaktorin kokoaminen 204 Reaktorin huolto, 318 Lo2 Muut työt 272 Säteilysuojeluavustajat 255 Siivous, apurakennus 273 Dekontaminointi 237 Muut venttiilit ja 243 Eristystyöt 274 Jätteenkäsittely 216 YD YP-venttiilit ja YP-Tarkastukset Kontaminaatiohälytykset LO2 Kuva 16. Kontaminaatiohälytysten lukumäärät eri työkoodeilla Loviisa 2:n revisiossa. Kuvasta nähdään, että selkeästi eniten hälytyksiä aiheuttivat reaktorihallin siivoustyöt, haalaustyöt, mekaaniset purku- ja asennustyöt sekä muut vuosihuoltotyöt. Pääsääntöisesti työkoodit, joilla aiheutui eniten hälytyksiä, ovat yleisluontoisempia koodeja, jotka ovat olleen käytössä koko revision ajan. Työryhmäkohtaiset hälytysprosentit Loviisa 2 -laitosyksikön revisiossa on esitetty kuvassa (17). Kuvan selkiyttämiseksi kuvasta on jätetty pois työkoodit, joiden hälytysprosentti on alle 4 %.

31 313 Höyrystintilan kaapelityöt 261 Höyrystintilan loppusiivous 231 TH-venttiilit ja -toimilaitteet 202 Kansiyksikön nosto, vaiheeseen Reaktorin kokoaminen 230 TG-venttiilit ja -toimilaitteet 207 Polttoainetyöt 374 SG Collector UT Inspections, Inetec 203 Suojaputkiyksikön nosto, vaiheeseen Siivous, reaktorihalli ja höyrystintila 206 Reaktorin huolto, muut työt 215 YD YA-putkistojen tarkastukset, Inspecta 244 Siivoustyöt 258 YB15 suojataskujen puhdistus 216 YD YD SG Tube ET Inspections, Inetec 260 Reaktorikuilun pesu 311 RY-näytteenottoputkiston muutostyöt 241 Purku ja asennus, mekaaninen 321 Havainnointikierrokset 28 35,0 % 30,0 % Koodilla 313 prosentti 45 % Hälytysprosentit LO2 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kuva 17. Hälytysprosentti eri työkoodeilla LO2:n vuosihuollossa. Suurin hälytysprosentti on työkoodilla 313 höyrystintilan kaapelityöt. Koodilla on tehty mittauksia 11 kappaletta, joista 5 aiheutti hälytyksen. Hälytyksistä 4 on saman henkilön samalla kerralla aiheuttamia, eli kyseessä on todellisuudessa yksi kontaminaatiotapaus. Työkoodin todellinen hälytysprosentti olisi siten 18 %. Luku on edelleen varsin korkea, mutta vähäinen mittausten määrä aiheuttaa helposti poikkeamaa tilastoon.

32 29 Toinen merkittävä prosentti on höyrystintilan loppusiivouksella, joka on varsin kontaminoituneessa ympäristössä tehtävää työtä. Työ on fyysistä ja tehdään lämpimissä ja ahtaissa olosuhteissa, mikä osaltaan lisää kontaminaatioriskiä. Työkoodilla 231 TH-venttiilit ja -toimilaitteet, eli hätäjäähdytysjärjestelmän venttiilit ja toimilaitteet, on myös korkea hälytysprosentti. Korkeahkoja hälytysprosentteja on myös eri siivoustöiden koodeilla, samoin kun reaktorin kokoamis- ja huoltotöillä. Korkeimmat hälytysprosentit ovat siis töillä, joissa työskennellään läheisesti kontaminoituneiden järjestelmien kanssa.

33 30 6 KONTAMINOITUMISEN EHKÄISY Tässä kappaleessa tarkastellaan eniten hälytyksiä ja suurimpia hälytysosuuksia aiheuttaneita ammatti- ja työryhmiä, sekä esitellään mahdollisia syitä kontaminoitumisen taustalla. 6.1 Hälytysten jakautuminen Kontaminaatiodataa seulottaessa voidaan havaita selkeitä eroja eri ammatti- ja työryhmien kontaminaatiohälytysten määrissä ja hälytysprosenteissa molemmilla laitosyksiköillä. Useampia mittauksia käsittäneet ryhmät aiheuttivat todennäköisesti enemmän hälytyksiä, kun taas muutaman mittauksen ryhmillä niitä oli vähemmän. Eri ryhmien hälytysprosentit kuvaavat tapausmääriä paremmin eri ryhmien eroja kontaminoitumisen suhteen. Hälytysprosentti toimii hyvin vertailtaessa suurten mittausmäärien työkoodeja ja ammattiryhmiä, mutta vain muutaman mittauksen käsittäneillä ryhmillä yksittäistapauksen vaikutus tulokseen on merkittävä. Siivoustyöt, mekaaniset ja konekunnossapidon työt, sekä haalaus- teline ja eristetyöt ovat määrällisesti aiheuttaneet suurimman osan revisionajan hälytyksistä. Kyseisten ammattiryhmien henkilöstöä on paljon, ja ne kattavat ison osan valvonta-alueella tehtävästä työstä. Suuri työntekijämäärä itsessään selittää jo suurta hälytysten määrä. Mitä suurempi on valvonta-alueella tehtävien työtuntien määrä, sitä suurempi on kontaminaation riski. Lisäksi sekä siivoushenkilöstö, että mekaanisten kunnossapitotöiden tekijät tekevät paljon korkean kontaminaatioriskin töitä. Siivoustyöt korostuvat molempien laitosyksiköiden kummassakin revisiossa. Siivoustöitä tehdään sekä hyvin kontaminoituneilla alueilla kenkärajojen sisäpuolella, että laitoksen kontaminaatiotasoltaan vihreillä alueilla. Siivoushenkilöstön kontaminaatio esiintyy usein eri puolilla kehoa. Siivoojat joutuvat valvonta-alueella työskennellessään kosketuksiin erinäisten mahdollisesti kontaminoituneiden pintojen ja esineiden kanssa. Yksittäisistä siivoustyökoodeista höyrystintilan siivous sai aikaan selkeästi eniten hälytyksiä. Höyrystintilan siivouksiin liittyy usein henkilökontaminaation riski, sillä tila itsessään on revision aikaan oranssin kenkärajan sisällä, ja tilassa on useita, melko ahtaita

34 31 punaisiakin kenkärajoja. Kun useita järjestelmiä on auki samalla alueella, leviää kontaminaatio helpommin. Höyrystintila on tilana ahtauden ja korkeiden säteilytasojen vuoksi varsin haasteellinen työympäristö. Lisäksi kuumuus työtilassa voi aiheuttaa huolimattomuutta esimerkiksi suojavarusteiden käytössä. Toinen työ, jossa siivoushenkilöstö herkästi kontaminoi itseään, on reaktorikuilun pesu. Työ on fyysisesti rankkaa, ja suojavarusteita varsinkin työn alkuvaiheessa on paljon. Riski henkilökontaminaatiolle on suuri etenkin riisuntavaiheessa, mikäli oikeaoppista järjestystä ei noudateta, tai varusteet riisutaan huolimattomasti. Siivoustyöt aiheuttavat merkittävän osan yli 40 Bq/cm 2 :n suuruisista high-high-hälytyksistä. Verrattuna esimerkiksi haalaus-, teline- ja eristetöihin ero on merkittävä. Mekaanisissa ja konekunnossapitotöissä aiheutuu myös suuri osa kontaminaatiohälytyksistä. Työntekijät tekevät paljon korkean kontaminaatioriskin töitä aktiivisten järjestelmien ja komponenttien, kuten pääkiertopumppujen kanssa. Tällöinkin riskit liittyvät kontaminaatioriskin tunnistamiseen, oikeisiin suojavarusteisiin ja niiden oikeaoppiseen käyttöön. Mekaanisten ryhmien työntekijät kontaminoivat usein kehonsa työskennellessään ahtaissa oloissa kontaminoituneilla alueilla. Haalaushenkilöstö kontaminoi usein käsiään ja työkäsineitään, koska he tekevät työt pääasiassa käsillään. Haalaushenkilöstön osalta kontaminaatio leviää usein alueilta, joilla sitä ei oleteta esiintyvän. Kontaminaation lähteenä voivat olla esimerkiksi kuljetuskäytävässä olevat kontaminoituneet esineet, jotka syystä tai toisesta ovat lähteneet reaktorihallista muovittamattomina esimerkiksi dekontaminointikeskukseen. Kontaminaation vaara syntyy esimerkiksi silloin, kun muovituksia puretaan ennen kuin se on tarkoituksenmukaista. Tällöin syynä saattaa olla esimerkiksi puuttuvat ohjekyltit muovituksissa, tai muutoin puutteellinen ohjeistus. Haalaushenkilön osalta kontaminaation tunnistaminen voi myös olla jossain tapauksissa vaikeaa. Kuljetettavat esineet eivät välttämättä itsessään ole kovin kontaminoituneita, mutta toistuvalla, tai isoja pinta-aloja koskettamalla saadaan alle 4 Bq/cm2 kontaminaatiotasoltaan olevasta pinnasta esimerkiksi käsiin tätä suurempi kontaminaatioarvo.

35 32 Pienten ryhmien osalta tulosten vertailu on haasteellista. Kun mittausmäärä on pieni, nousee yhden henkilön merkitys varsin suureksi. Todellisesta kontaminaatioriskistä ei tällöin työryhmän yhteydessä saada kunnollista käsitystä, vaan tarvitaan useampien vuosien data. Kontaminaatioriski on suuri erityisesti höyrystintilan ahtaissa ja kuumissa olosuhteissa. Vaikeat olosuhteet lisäävät kontaminaatiota, sillä fyysinen työ raskaassa suojavarustuksessa on uuvuttavaa, mikä altistaa virheille suojavarustusta riisuttaessa. Kun henkilö on uupunut voi ajattelemattaan laiminlyödä ohjeistusta. Väsyneenä työskentely lisää huolimattomuutta työturvallisuuden ja kontaminaatioriskin osalta. Myös työntekijän tietoinen piittaamattomuus kontaminaatioriskiä kohtaan lisää henkilökontaminaation todennäköisyyttä. Välinpitämättömyys ja ohjeiden laiminlyönti, sekä tietämättömyys kontaminaation mahdollisuudesta lisäävät riskiä. 6.2 Tapausten ehkäisy Kontaminaatiotapausten ehkäisy on tärkeää paremman työturvallisuuden saavuttamiseksi. Lisäksi kontaminoitumisen vähentäminen pienentää laitoksen siivoustarvetta ja siten esimerkiksi henkilöstökuluja. Tässä luvussa on esitetty yleisiä havaintoja kontaminoitumisen ehkäisyyn Kommunikointi Tärkeä seikka kontaminaation leviämisen ehkäisyssä, on riittävä kommunikointi säteilyvalvonnan ja muiden työntekijöiden välillä. On tärkeää, että kaikki osapuolet tietävät, milloin käsiteltävä tavara on kontaminoitunutta, ja kuinka sitä tällöin tulee käsitellä. Tätä voidaan parantaa esimerkiksi käyttämällä riittäviä ohjeistuskylttejä. Sen sijaan, että oletettaisiin vastapuolen tietävän kappaleen kontaminaatiotasoista, pitäisi aina merkitä kontaminaatiovaara kyltein. Riittävä kommunikointi on tärkeää myös säteilyvalvonnan sisällä. Tähän auttavat riittävät merkinnät tekeillä olevista töistä seuraavalle vuorolle, sekä vuoronvaihtojen yhteydessä tapahtuva keskustelu aiheesta. Lisäksi liikuttaessa säteilyvalvonnan työpisteeltä toiselle, olisi hyvä kertoa, millaisia töitä kullakin alueella paraikaa tehdään.

36 Suojavarusteet Kontaminaatio saattaa levitä alueelta, jolla oleva kontaminaatio on tiedossa. Tällöin suojavarusteissa tai niiden käytössä on ollut jokin ongelma. Ongelma voi olla väärissä suojavarustemääräyksissä, ohjeiden noudattamattomuudessa, tai varusteiden väärässä käytössä. Suojavarusteiden käyttö ohjeistetaan säteilyvalvonnan toimesta. Ennen työn aloitusta työntekijä esittää säteilyvalvonnalle työmääräimen, jonka säteilyvalvoja allekirjoittaa. Säteilyvalvonta tekee työkohteella tarvittavat mittaukset ennen työn aloittamista ja määrittelee sen perusteella työkohteella tarvittavan suojavarustuksen. Ohjeistus käydään yleensä yhteisesti läpi ennen työn aloittamista. Mahdollisuus virheellisten suojavarusteiden määräämiseen on, mikäli kommunikointi säteilyvalvojan ja työntekijän välillä ei toimi. Mikäli työn luonne tai laajuus jää varustusta määriteltäessä epäselväksi, voidaan suojavarusteita määrätä liian vähän. Liiallinen suojavarusteiden käyttö taas saattaa osaltaan vaikeuttaa työntekoa, ja saattaa johtaa tahalliseen tai tahattomaan ohjeiden laiminlyöntiin. Suojavarusteita käytettäessä luodaan työkohteelle yleensä kenkäraja. Kenkärajalla täytyy olla kyltti siitä, mitkä varusteet sen sisäpuolelle mentäessä ovat tarpeen. Mikäli kenkärajan sisäpuolella tehdään useita, eri suojaustarpeen vaativia töitä, voi töille olla omat kyltit. Usein käytetään kuitenkin merkintää työvaiheen mukaan vain tietyissä töissä tai vaiheissa tarvittavien suojavarusteiden kohdalla. Työvaiheen mukaan -merkintä saattaa joissain tilanteissa jättää epäselväksi, mitkä määrätyistä varusteista kuuluu pukea kuhunkin työhön. Merkintöjen selkeydestä olisi tärkeää pitää huolta työn sujuvuuden vuoksi. Liian vähäisten varusteiden pukeminen altistaa kontaminaatiolla, kun taas liiallinen varustus aiheuttaa kuluja ja ylimääräistä työtä suojavarustehuoltotahoille. Aina kontaminaatiota työkohteella ei havaita. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, kun työalue on laaja, esimerkiksi siivottaessa jotakin isoa tilaa. Tällöin suojavarusteiden määrääminen ja suojautuminen on vaikeaa.

37 34 Usein suojavarusteiden käytön ongelmat liittyvät virheelliseen riisumisjärjestykseen. Oikea riisumisjärjestys ohjeistetaan tulokoulutuksessa laitosalueelle ensimmäistä kertaa saavuttaessa Koulutus Kaikki laitosalueella työskentelevät käyvät ennen työn aloittamista Loviisan laitoksella tulokoulutuksen. Koulutuksessa ohjeistetaan mm. kenkärajakäyttäytyminen ja riisumisjärjestys. Näitä havainnollistetaan videoin ja osaaminen testataan vielä kokeessa, joka on läpäistävä ennen kulkuluvan saamista. Herkästi kontaminoituville ja paljon kenkärajojen sisäpuolella käyville ammattiryhmille, kuten siivoojille, saatetaan pitää lisäkoulutusta aiheesta vielä valvonta-alueella. Riittävä koulutus ehkäisee kontaminoitumista. Tulokoulutus on saatavilla useilla eri kielillä, mutta muut koulutukset pidetään usein suomeksi. Työntekijöistä kaikki eivät puhu suomea kunnolla, tai ollenkaan. Tämä saattaa vaikeuttaa asioiden ymmärtämistä, ja siten aiheuttaa vaikeuksia esimerkiksi suojavarusteiden käytössä. Olisi hyvä jos esimerkiksi siivoushenkilöstön koulutuksessa voitaisiin huomioida erilaiset kielivähemmistöt. Yksi ongelma koulutuksissa voi olla esimerkiksi suuri koulutettavien määrä. Jos ihmisiä on samassa koulutuksessa enemmän, voi kuuluvuus olla huono. Erityisen kontaminoituneissa ympäristöissä työskentelevien ammattiryhmien, kuten siivoushenkilöstön perehdyttäminen voisi tapahtua pienemmissä ryhmissä. Pienemmissä ryhmissä myös jokainen pääsisi paremmin harjoittelemaan itse riisumisjärjestystä. Itse kokeilemalla oppii paremmin kuin toisia seuraamalla.

38 35 7 YHTEENVETO Tässä työssä tutkittiin henkilöiden kontaminoitumista Loviisan ydinvoimalaitoksen vuosihuolloissa vuonna Kontaminaatiodataan perehdyttiin sekä ammattiryhmien, että työkohteiden perusteella. Suurimpia hälytysmääriä aiheuttaneita ryhmiä tutkittiin eritellysti. Loviisa 1:llä oli vuonna 2014 lyhyt vuosihuolto, ja Loviisa 2:lla nelivuotishuolto. Kokonaishälytysprosentti oli Loviisa 1:llä 3,3 % ja Loviisa 2:lla 2,3 %. Alempi hälytysprosentti Loviisa 2:lla voisi johtua esimerkiksi siitä, että LO2:n revisio on LO1:n jälkeen, ja työntekijät ovat oppineet ensimmäisestä revisiosta oikeita työskentelytapoja. Myös vuosihuoltojen tyypit poikkesivat toisistaan, eli niissä tehtiin eri töitä. Vuoden 2010 vastaavan tyyppisten vuosihuoltojen lukuihin verrattuna hälytysprosentti Loviisa 1:llä oli likimain sama. Sen sijaan Loviisa 2:lla prosentti oli noin prosenttiyksikön alhaisempi. Ammattiryhminä mekaaniset ja konekunnossapitotyöt, siivous ja haalaus- ja telinetyöt aiheuttivat molemmilla laitosyksiköillä eniten hälytyksiä. Ryhmistä on myös lukumääräisesti eniten mittauksia. Hälytysprosenteissa suurimpia olivat sen sijaan eri laitosyksiköillä eri ammattiryhmät. Työryhmissä lukumäärissä kontaminaatiohälytyksistä eniten aiheuttivat molemmilla laitosyksiköillä paljon mittauksia kattaneet, koko revision käytössä olleet yleistyökoodit. Vain muutamia mittauksia käsittäneiden koodien hälytysprosentit vaihtelivat merkittävästi, sillä yhden mittauksen ja henkilön vaikutus prosenttiin oli suuri. Näistä työkoodeista ei yhden vuoden datan perusteella voi vielä sanoa mitään, vaan tietoja olisi kerättävä useammasta revisiosta. Mittaustuloksista voitiin todeta, että tietyt ryhmät ovat keskiössä, kun hälytysmäärää halutaan pienentää. Merkittävimmät osa-alueet ovat siivoustyöt, haalaustyöt ja mekaaniset työt. Mekaanisissa ja siivoustöissä ollaan läheisesti tekemisissä kontaminoituneiden järjestelmien ja ympäristöjen kanssa. Haalaustöissä kuljetetaan kontaminoitunutta tavaraa. Kontaminoitumista voidaan vähentää paremman kommunikoinnin, selkeämmän ohjeistuksen ja riskiryhmien lisäkoulutuksen avulla. Kun kontaminaatio on tiedossa kaikilla

39 36 osapuolilla, osataan siltä suojautua oikein eri tilanteissa eri puolilla laitosta. Epäselvyyksiltä vältytään riittävällä ohjeistuksella ja selkeillä merkinnöillä kenkärajoilla ja kuljetettavissa kappaleissa. Kontaminoituneilla työkohteilla työskentelevien henkilöiden on lisäksi tärkeää osata käyttää suojavarusteita oikein.

40 37 LÄHDELUETTELO Kontio Timo Säteilysuojeluohje 1.2: Säteilytyö ja säteilytyöntekijöiden terveystarkkailu, S Loviisan voimalaitos. Kontio Timo Säteilysuojeluohje 1.9: Kontaminaatiomittaukset, S Loviisan voimalaitos. Gammadata Saatavissa: /contamination-and-clearance-fi/personal-monitors-fi/rtm860ts. Viitattu Salmela Taru Säteilysuojeluohje: Henkilömonitorien määräaikaistarkastukset, S Loviisan voimalaitos. Säteilylaki /592. Saatavissa: Viitattu Säteilyturvakeskus Annosrekisteri. Saatavissa: Säteilyturvakeskus YVL C.2. saatavissa: ISBN

41 LIITE I (1)/(4) LIITTEET LIITE I Kontaminaatiohälytykset työryhmittäin Loviisa 1 Työkoodi Annos manmsv Mittauksia Kontaminaatiohälytykset Hälytysosuus YB-kansien ja laippojen tark., Inspecta 0, % RL-venttiilit ja -toimilaitteet 0, % Neutronivuoanturien nosto/lasku 1, % Höyrystintilan loppusiivous 7, % SG tube ET Inspections, Inetec 7, % TC-venttiilit ja -toimilaitteet 0, % Reaktorin kokoaminen 18, % Suojaputkiyksikön nosto, vaiheseen 3, % 500 Siivous, reaktorihalli ja höyrystintila 30, % TH-venttiilit ja -toimilaitteet 1, % YB eriparihitsien tarkastus 6, % Muut vuosihuoltotyöt höyrystintilassa 11, % LO1 Käyttö 5, % YD14 8, % Reaktorin huolto, muut työt 5, % Polttoainetyöt 1, % YD-venttiilit ja -toimilaitteet 0, % Haalaustyöt, lämpökilven lisätarkastukse 3, % Reaktorin huolto, kansiyksikkö ja SS 7, % Reaktorikuilun pesu 4, % Reaktorin purun valmistelu, vaihe 8, % 250 Painelaitetarkastukset, reaktorirakennus 5, % Telinetyöt 8, % Haalaustyöt 11, % Muut tarkastukset 4, % YD12 8, % Muut tarkastukset höyrystintila 6, % Reaktorin huolto, puhdasasennushuone 0, % Dekontaminointi 3, % YD14-pumpun tarkastukset, Inspecta 0, % Pumpputyöt höyrystintilassa 5, % YA putkistojen tarkastukset, Inspecta 4, % KGO-mittalaitteen poisto 6, %

42 LIITE 1 (2)/(4) Eristetyöt 32, % Muut venttiilit ja toimilaitteet 19, % Muut pumpputyöt 1, % Siivous, apurakennus 1, % Säteilysuojeluavustajat 5, % Muut ASME-tarkastukset 7, % YB56 suojataskujen puhdistus 5, % Jätteenkäsittely 1, % Säteilyvalvojat 15, % Muut vuosihuoltotyöt 5, % Vartijat ja suojeluvalvojat 0, % TE-venttiilit ja -toimilaitteet 2, % LO1 Muut työt 4, % YP-venttiilit ja -toimilaitteet 1, % LO1 Laboratoriotyöt 1, % Loviisa 2. Työkoodi Annos Mittaukset Kontaminaatio- Hälytysosuus hälytykset 201 Reaktorin purun valmistelu vaiheeseen250 5, ,7 % 202 Kansiyksikön nosto, vaiheeseen 310 0, ,4 % 203 Suojaputkiyksikön nosto, vaiheeseen 500 0, ,0 % 204 Reaktorin huolto, kansiyksikkö ja ss-k. 6, ,8 % 205 Reaktorin huolto, puhdasasennushuone 0, ,1 % 206 Reaktorin huolto, muut työt 6, ,8 % 207 Polttoainetyöt 2, ,7 % 208 Neutronivuoanturien nosto/lasku 0, ,0 % 209 Reaktorin kokoaminen 9, ,8 % 211 YD11 0, ,9 % 212 YD12 8, ,2 % 215 YD15 3, ,6 % 216 YD16 5, ,8 % 217 Pumpputyöt höyrystintilassa 6, ,2 % 225 RL-venttiilit ja -toimilaitteet 2, ,0 % 226 RY-venttiilit ja -toimilaitteet 0, ,0 % 227 TC-venttiilit ja -toimilaitteet 5, ,8 % 228 TE-venttiilit ja -toimilaitteet 1, ,0 % 229 TF-venttiilit ja -toimilaitteet 3, ,8 % 230 TG-venttiilit ja -toimilaitteet 0, ,7 % 231 TH-venttiilit ja -toimilaitteet 1, ,2 % 232 TJ-venttiilit ja -toimilaitteet 0, ,0 % 233 TY-venttiilit ja -toimilaitteet 0, ,0 % 234 YA-venttiilit ja -toimilaitteet 0, ,0 % 235 YD- venttiilit ja -toimilaitteet 0, ,0 %