Potilaan oikeudet välttämätön paha vai k välttämätön paha v aik ai k en mitt aik a t en mitt erv a t e erv y e denhuollossa? y

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilaan oikeudet välttämätön paha vai k välttämätön paha v aik ai k en mitt aik a t en mitt erv a t e erv y e denhuollossa? y"

Transkriptio

1 Potilaan oikeudet välttämätön paha vai kaiken mitta terveydenhuollossa?

2 POTILAAN OIKEUDET välttämätön paha vai kaiken mitta terveydenhuollossa? Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä edusta Patient Access Forumin tai Pfizer Oy:n virallista kantaa. Julkaisun ovat toimittaneet Tarja Honkalampi ja Taija Sievänen, Pfizer Oy.

3 Lukijalle Potilaan oikeudet ovat huomionarvoisia erityisesti nyt, kun terveydenhuoltojärjestelmää uudistetaan. S uomi oli ensimmäinen eurooppalainen valtio, joka sääti lain potilaan oikeuksista. Vaikka suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on monella tapaa ansiokas, on potilaiden oikeuksien toteutumisessa yhä parantamisen varaa. Potilaan oikeudet liittyvät terveydenhuollon järjestämiseen, rahoitukseen ja tuotantoon. Oikeuksien turvaaminen ja edistäminen ovat huomionarvoisia erityisesti nyt, kun terveydenhuoltojärjestelmää ja sen rakenteita uudistetaan. Myös maailmanlaajuinen vaikea taloudellinen tilanne ja siihen liittyvä epävarmuus voivat vaikuttaa suomalaisten potilaiden oikeuksien toteutumiseen pitkällä aikavälillä. Suomalainen terveydenhuolto auttaa potilasta hänen ongelmissaan ja kehittyy edelleen paremmaksi eri toimijoiden yhteistyöllä. Pfizer on lääkeyritys, jonka tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveydenhuollon muutosmyllerryksessä kiinnitimme huomiota siihen, että potilaan ääni ei kuulu riittävän vahvasti, vaikka palveluiden tarkoitus on auttaa potilasta paranemaan tai elämään sairautensa kanssa mahdollisimman hyvää elämää. Tavatessamme terveydenhuollon eri asiantuntijoita huomasimme, että muillakin on samantapaisia huolia. Pyysimme joukkoa aiheesta kiinnostuneita asiantuntijoita keskustelemaan potilaan oikeuksista. Syntyi Patient Access Forum, joka yleisenä tavoitteena on ollut potilaan oikeuksien edistäminen Suomessa. Erityinen huomio kohdistuu kysymykseen terveyspalveluiden tasa-arvoisesta saatavuudesta eli siihen, onko kaikilla kansalaisilla käytännössä yhtäläinen mahdollisuus saada riittäviä palveluita. Patient Access Forumin tarkoituksena on ollut koota eri aihealueiden asiantuntijoita yhteen vaihtamaan ajatuksia ja pohtimaan keinoja potilaan oikeuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi. Ydinryhmän asiantuntijuudessa huomioitiin etiikka, terveystaloustiede, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, palveluiden laatu, farmasia, potilaan näkemykset, rahoitus ja hallinto. Asiantuntijaryhmä järjesti vuosien aikana kolme seminaaria. Tämän kirjan tarkoitus on jatkaa seminaareissa käynnistynyttä hyvää keskustelua potilaan oikeuksien edistämisestä Suomessa. Tässä julkaisussa on 18 kirjoitusta potilaan oikeuksista. Kirjoittajat ovat asiantuntijaryhmän jäseniä sekä seminaareissa alustuksia pitäneitä asiantuntijoita. Päätöksenteon tueksi tarvitaan asiantuntijoiden näkemyksiä. Toivomme, että nämä tekstit lisäävät keskustelua ja ymmärrystä ja potilaan oikeuksien toteutumista. Potilaan oikeudet toteutuvat hyvin tai vähemmän hyvin jokaisessa potilaskohtaamisessa. Tarinoitakin on todellisuudessa lukematon määrä. Patient Access Forum 2 3

4 Sisältö POTILAAN OIKEUDET TIETEENFILOSOFIAN JA LAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA...6 Onko terveys oikeus? Veikko Launis...8 Lupauksista käytäntöön potilaan oikeuksissa Samuli Saarni...10 Potilaan tahto ja terveydenhuollon priorisointi Paula Kokkonen...12 Valinnanvapaus ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistus miten potilas hyötyy? Markku Pekurinen...14 Vuosi 2014 Muuttuvatko potilaan vaikutusmahdollisuudet? Mervi Kattelus...16 OTOKSIA TÄMÄN PÄIVÄN TODELLISUUDESTA...18 Potilaan oikeus tulla kohdatuksi Eeva Kuuskoski...20 Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä Heikki Leisti...22 Lääkkeiden annosjakelu potilaan näkökulmasta Sirpa Peura...24 Hyvää vointia kaikille Esko Seppänen...26 Omaisia pitää kuulla Irma Virjo...28 Tieto on valtaa vai onko? Tarja Honkalampi...30 PRIORISOINTI JA HOITOSUOSITUKSET...32 Potilaiden oikeudet ja priorisointi elämää suurempi kysymys Vesa Kanniainen...34 Hoitosuositukset auttavat tekemään hoitopäätöksiä Minna Kaila...36 Onko reumapotilaiden hoidossa epätasa-arvoa? Riitta Luosujärvi...38 Reuman hoito kehittyy jatkuvasti Kari Puolakka...40 TALOUDELLISET ARGUMENTIT ESILLE...42 Miten omaisten työn arvon huomioiminen muuttaisi terveydenhuoltoa? Martti Kulvik...44 Miksi terveydenhuollon menetelmien arviointi ei riitä potilaiden oikeuksien turvaamiseen? Juha Laine...46 Miten pelastan potilaan ja kunnan budjetin samalla kertaa eli Kolme Viisasta Potilasta terveyden tuottamista uudistamassa Mikko Nenonen...48 LISÄTIETOA: Ajankohtaista Potilaan oikeudet -seminaarisarja LIITTEET...51 Liite1 Hallintoa vai hoitoa Potilaan oikeudet: välttämätön paha vai kaiken mitta terveydenhuollon uudistuksissa? Seminaariohjelma Liite2 Priorisointi terveydenhuollossa onko potilaalla oikeus puuttua päätöksentekoon? Seminaariohjelma Liite3 Yhteiskunta, potilas ja omaiset oikeuksien ja velvollisuuksien uusjako? Seminaariohjelma

5 1. Kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen ajatellaan olevan hyvinvointivaltion perustehtävä. Kysymys, onko terveys oikeus, voidaan esittää sekä etiikan että lainsäädännön kontekstissa. VEIKKO LAUNIS SAMULI SAARNI PAULA KOKKONEN MARKKU PEKURINEN MERVI KATTELUS 6 7

6 VEIKKO LAUNIS Etiikan professori, Turun yliopisto Onko terveys oikeus? 1900-luvun alussa kansalaisten oikeudet olivat monelta osin alisteisia kansakunnan oikeuksille ja intresseille. Valtio ei ollut olemassa kansalaisia varten vaan kansalaiset valtiota varten. Kysymys onko terveys oikeus? voidaan esittää sekä lainsäädännön että etiikan kontekstissa. Jälkimmäisessä asiayhteydessä voidaan nostaa esiin muun muassa seuraavia kysymyksiä: Miten potilaan moraalis-oikeudellinen asema on muuttunut lähihistorian kuluessa? Ovatko potilaan moraalis-oikeudellista asemaa nykyisin määrittävät piirteet peräisin terveydenhuollosta vai kulutusyhteiskunnasta? Ovatko terveyspalvelut muuttuneet terveysmarkkinoiksi ja asiantuntijuus avoimeksi kilpailuksi tiedon markkinoilla? 1900-luvun alussa kansalaisten oikeudet olivat monelta osin alisteisia kansakunnan oikeuksille ja intresseille. Valtio ei ollut olemassa kansalaisia varten vaan kansalaiset valtiota varten. Terveydenhuollon tärkein tavoite oli väestön määrän maksimointi ja sen biologisen laadun turvaaminen lääketieteellisen eugeniikan avulla. Ajattelutapa oli vallalla myös Pohjoismaissa. Maailmansotien jälkeen potilaan moraalisoikeudellinen asema kohentui nopeasti. Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisesta muodostui modernin hyvinvointivaltion perustehtävä ja sen olemassaolon oikeutus. Hyvinvointiajattelun myötä paternalistinen holhousajattelu vahvistui terveydenhuollossa. Potilasoikeuslain voimaantulon jälkeen terveydenhuollon etiikka muuttui antipaternalistiseksi. Uusi laki korosti potilaan tarpeiden ainutkertaisuutta ja potilaan aktiivista roolia omaa hoitoa koskevassa päätöksenteossa. Potilaan tiedollisten tarpeiden tyydyttäminen synnytti uudenlaisia käytäntöjä ja muutti potilas-lääkärisuhteen luonnetta. Tietosuojakysymyksiin alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Terveydenhuollon toimijat kohtasivat uudenlaisen potilaan, joka saattoi pyytää tietoa eri hoitovaihtoehdoista tai ilmoittaa kieltäytyvänsä kaikista hoitotoimenpiteistä. Luottamus potilaan ja hoitohenkilön välillä ei ollut enää sokeaa vaan informoituun suostumukseen perustuvaa. Ajatus terveydestä oikeutena oli saanut uudenlaisen sisällön. Uudella vuosituhannella potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön suhde on saanut yhä enemmän liiketaloudellisia ja oikeudellisia piirteitä. On tullut tavaksi puhua asiakkaista, terveysmarkkinoista ja vastuullisesta terveyskuluttamisesta. Markkinoiden kansainvälistymisen ja internetin no- Potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen suhde on saanut yhä enemmän liiketaloudellisia ja oikeudellisia piirteitä. Puhutaan asiakkaista, terveysmarkkinoista ja vastuullisesta terveyskuluttamisesta. pean kehityksen seurauksena terveysmarkkinoiden valvonta on karkaamassa lääkärien ja valvontaviranomaisten käsistä. Kehityksen kääntöpuolena on, että potilaskuluttajan vapaudet ja oikeudet ovat usein näennäisiä. Pyrkimys itsenäiseen, omasta elämäntilanteesta ja omista arvoista kumpuavaan terveyspäätöksentekoon vesittyy, kun kaupallistettuja terveyskäsityksiä ja -tarpeita iskostetaan ihmisiin terveysmainonnan ja -markkinoinnin avulla. Sosiaalinen media on korvannut kriittisen tiedonhankinnan ja ihmiset jakavat tietoa keskenään vertaistukiryhmissä ja muilla sähköisillä foorumeilla. Tiedon markkinoilla vallitsee avoin kilpailu siinä mielessä, että tutkimustietoa ja asiantuntijoiden esittämiä käsityksiä löytyy lähes loputtomiin. 8 9

7 SAMULI SAARNI LT, FT, Terveydenhuollon etiikan dosentti Lupauksista käytäntöön potilaan oikeuksissa Potilaan oikeuksien lisäämisestä on helpompi puhua kuin toteuttaa niitä käytännössä. Vahvojen oikeuksien takaaminen potilaalle edellyttää, että joku saa selkeän velvoitteen taata oikeuksien toteutuminen. Oikeuksien on kuitenkin oltava vahvoja, koska terveys on perusoikeus. Pelkkä vapaus tavoitella terveyttä ei riitä. Velvoitteiden toteuttaminen voi olla toteuttajan näkökulmasta vaivalloista ja kallista. Tilanne, jossa lupaaja (valtio) on eri taho kuin toteuttaja (kunnat), ei helpota asian etenemistä. Niinpä suomalaisten potilaiden oikeudet ovat pudonneet muun maailman kehityksen kelkasta. Eteneminen näyttää tapahtuvan lähinnä EU:n pakosta. Potilaiden itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus ovat itseisarvoisesti tärkeitä. Ne heijastavat terveydenhuollossa yhteiskunnan yleistä yksilöllistymistä. Suomalaisten potilaiden oikeudet ovat pudonneet muun maailman kehityksen kelkasta. Eteneminen näyttää tapahtuvan lähinnä EU:n pakosta. Monimutkaisten hallintohimmeleiden rakentelu, kuntien velvollisuuksien kirjoittaminen yksityiskohtaisiin lakeihin tai valvonnan lisääminen ei ole juuri edistänyt asiaa. Ihmiset haluavat ja saavat päättää itse omista asioistaan. Tämän lisäksi potilaan oikeudet pitäisi nähdä myös välineinä. Potilaan oikeuksien vahvistuminen voi toimia koko terveydenhuoltojärjestelmää kehittävänä voimana. Potilaan valinnanvapaus pakottaa huomioimaan sen, miltä hoito potilaasta tuntuu. Ammattilainen voi pelätä, että potilaan tunne perustuu epäolennaisuuksiin eikä lääketieteelliseen laatuun. Tunteet vai tosiasiat, toiveet vai tarpeet pohdintojen takana on kysymys siitä, mikä kenenkin mielestä on arvokasta. Kyse on terveyden ja hyvinvoinnin määritelmistä ja määrittelyvallasta. Potilaan oikeuksien korostamisen ajatuksena on, että potilas itse päättää milloin ruumiin korjaaminen on kaikkein tärkeintä, milloin panostetaan henkiseen puoleen ja milloin sosiaalinen hyvinvointi ajaa molempien edelle. Terveys voi olla eri asia eri ihmisille ja samallekin ihmiselle eri aikoina, eri sairauksien kohdatessa. Sairastamisen ja hoitojen odottelun vaihtoehtoiskustannukset vaihtelevat. Toiselle aika on kallista, toiselle halpaa. Omaisten rooli on usein keskeinen potilaan terveyden ylläpidossa sekä hoidon ja kuntoutumisen toteutuksessa. Omaiset tulevat kuitenkin mukaan vielä vahvemmin potilaan oikeuksien kautta. Kun potilas ajattelee ja arvostaa omaistensa aikaa, vaivaa ja hyvinvointia, tulee terveydenhuollonkin se tehdä. Jos sairaalaan tulevaa potilasta saattamaan tarvitaan kaksi omaista, ei aikaa ja etäisyyksiä voi arvioida vain potilaalle koituvan vaivan mukaan. Potilaan oikeuksien toteuttaminen edellyttää, että järjestelmä rakennetaan niitä tukemaan. Monimutkaisten hallintohimmeleiden rakentelu, kuntien velvollisuuksien kirjoittaminen yksityiskohtaisiin lakeihin tai valvonnan lisääminen ei ole asiaa juuri edistänyt. Syynä on, ettei ole uskallettu rakentaa järjestelmää, joka keppien sijaan kannustaisi potilaiden oikeuksien toteuttamiseen. Raha ohjaa voimakkaasti. Potilaan oikeuksien toteuttamisessa ei päästä maaliin ilman sellaista rahoitusjärjestelmän muutosta, jossa potilaan oikeuksien toteuttamista kannustetaan. Potilaan oikeudet etenevät Suomessakin, mutta hitaasti. Vauhtia saadaan vain, jos luotetaan, että potilaan oikeuksien vahvistaminen auttaa kehittämään terveydenhuoltojärjestelmää parempaan suuntaan. Pitää siis uskaltaa antaa potilaan arvojen ja valintojen ohjata

8 PAULA KOKKONEN varatuomari, Helsinki Potilaan tahto ja terveydenhuollon priorisointi Mitä kautta kansalaisten ja potilaiden tahto välittyy terveydenhuollon priorisointiin? Välittyykö se valtionhallinnon, aluehallinnon vai kunnallisen demokratian kautta? Terveydenhuollon päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen, sairaiden parantaminen ja kärsimysten lievittäminen. Edellä mainitut päämäärät eivät ole hierarkisessa järjestyksessä vaan keskenään samanarvoisia. Julkisessa keskustelussa korostuu sairaiden parantaminen ja vieläpä erikoissairaiden parantaminen. Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa terveydenhuolto on kovin monimutkainen vyyhti. Lääkintöhallituksen aikaan rakennetta ohjattiin suhteellisen keskitetysti ja voimavaroja jaettiin kansanterveysnäkökohtia painottaen. Professiot ajattelivat potilaan puolesta, mikä hänelle oli parasta. Pikkuhiljaa vahvistuivat potilaan oikeudet kansalaisten oikeuksien muutenkin vahvistuessa. Potilas sai periaatteessa äänen. Lääkintöhallituksen lakkauttamisen yhteydessä valtion keskitetty ohjaus harsuuntui. Me olemme kaikki, myös terveydenhuollon ammattilaiset, potentiaalisia ja ajoittain tosiasiallisia potilaita taikka heidän edustajiaan. Mikä on se tahto, jonka haluamme välittää terveydenhuoltoon ja mikä on kanava, jota haluamme käyttää? Se riippunee siitä, mikä on kulloinenkin tilanne. Kroonisesti sairas voinee ajatella toisin kuin akuutisti sairastunut. Myös yksilöiden tavassa ajatella voi olla eroja, vaikka Lääkintöhallituksen aikaan professiot ajattelivat potilaan puolesta, mikä hänelle oli parasta. Espanjalaisilla on sanonta: Näkökulma härkään muuttuu, kun menee areenalle. diagnoosi olisikin sama. Samakin yksilö voi eri aikoina vaihtaa näkemystään monista syistä. Yksilö voi myös vaihtaa positiota ja asiointikanavaa. Miten tahto muodostuu? Tahdon muodostukseen vaikuttavat paitsi tieto myös tunteet. Ihmiset eivät välttämättä aina tiedä, mitä tahtovat, mutta usein tietävät, mitä eivät ainakaan tahdo. Tietoa ja näennäistietoa tulvii nykyään kaikkialta. Oikean tiedon erottaminen tietoavaruudesta tulvivasta kohinasta voi olla vaikeaa. Toiminta terveydenhuollossa fokusoituu nykyään erikoissairaanhoitoon ja erityisesti herooisiin temppuihin. Elintavat ja kohtullisuus eivät kiinnosta yhtä paljon. Tiedämme, että koulutus, kulttuuri, liikunta, uni ja oikea ravinto ovat terveyden peruspilareita. Valtionhallinnon toimijoita ja niiden liitännäisiä ovat eduskunta valiokuntineen, valtioneuvosto ministeriöineen, asiantuntijavirastot, asiantuntijat, työryhmät ja lobbarit kuten kansanterveys- ja tautikohtaiset järjestöt sekä lääketieteelliset, farmaseuttiset, psykologiset, hoitotieteelliset ja ikäryhmäkohtaiset eturyhmät sekä media. Niiden kautta välittyy asianomaisten tahojen näkemys lainsäädäntöön ja viranomaisohjeisiin. Aluehallinnon kautta tulee valvontatietoa ja sitä kautta hallinnon ja kansalaisten näkemyksiä terveydenhuollon toimivuudesta ja priorisoinnista. Kansalaisen ja potilaan tahto välittyy myös valtakunnallisten ylimpien valvojien kautta eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin sekä Valviran ottaessa kantaa asioihin. Kunnallista demokratiaa edustavat valtuustot, kaupunginhallitus, lautakunnat, työryhmät, asiantuntijat, lobbarit ja kansalaiset yhteydenottoineen. Espanjalaisilla on sanonta näkökulma härkään muuttuu, kun menee areenalle. Kansalaisen ja potilaan tahto saattaa vaihdella sen mukaan, missä asemassa hän kulloinkin on; katsooko hän asioita päättäjän näkökulmasta ja miltä tasolta vai potilaana, omaisena, tutkijana, rahoittajana, kliinikkona, edunvalvojana vai median edustajana. Priorisointia tapahtuu kaikkialla ja kaiken aikaa. Se on joko avointa tai piilossa tapahtuvaa. Myös terveydenhuollossa tarjonta määrittelee kysyntää ja kysyntä tarjontaa. Keskustelu terveydenhuollosta on vaikeaa siksi, että se pirstaloituu kovin laajalle ja on monen ammattikunnan ja erikoisalan keskinäistä köydenvetoa. Siihen näyttää poliitikkojen olevan vaarallista mennä mukaan, jolleivät he vaadi lisää rahaa tai enemmän toimenpiteitä

9 MARKKU PEKURINEN tutkimusprofessori, THL Valinnanvapaus ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistus miten potilas hyötyy? Vuoden 2014 alusta lähtien jokainen suomalainen voi valita, missä julkisen terveydenhuollon toimipisteessä asioi. Pian käynnistyy myös selvitystyö sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, tavoitteena rahoituksen yksinkertaistaminen sekä hoito- ja kustannusvastuun siirtelyn vähentäminen. Mitä hyötyä uudistuksista on potilaalle? Valinnanvapaus on potilaan näkökulmasta tarkasteltuna hyvä asia, ainakin periaatteessa. Käytännössä valinnan tekeminen on tehty potilaalle melko hankalaksi: Vaihdosta pitää ilmoittaa nykyiselle terveysasemalle sekä valitsemalleen uudelle terveysasemalle kolme viikkoa ennen suunniteltua vaihtoa. Jos osoittautuu, että valinta ei ollutkaan hyvä, terveysasemaa voi vaihtaa uudestaan vasta vuoden kuluttua. Lisäksi se, paljonko valinnanvaraa kullakin todellisuudessa on, riippuu potilaan kotipaikkakunnasta. Isoissa kaupungeissa vaihtoehtoja on luonnollisesti syrjäseutuja enemmän. Tietoa tarjolla olevista vaihtoehdoista löytyy kätevimmin internetistä. Suomessa ei tosin vielä ole kansalaisille avointa nettipohjaista järjestelmää, josta mahdollisia hoitopaikkoja voisi kattavasti etsiä. Julkisista rekistereistä ei myöskään ole saatavissa kovinkaan Jos rahoitusjärjestelmästä tulee täysin yksikanavainen, palvelun järjestämisestä ja rahoittamisesta vastaa yksi taho, jolloin kustannus- ja hoitovastuun pallottelu loppuu. paljon tavallisia kansalaisia hyödyttäviä tietoja, kuten esimerkiksi kaikkien julkisen terveydenhuollon toimipisteet yhteystietoineen. THL:n tähän tarpeeseen tarjoama työväline on osoitteessa sijaitseva, kaikille avoin verkkosivusto, jossa voi hakea ja verrata tietoa sosiaali- ja terveysalan palveluista sekä muun muassa antaa palautetta saamastaan palvelusta. THL uudistaa verkkopalvelua parhaillaan. Kun uudistustyö on valmis, palvelusta tiedotetaan laajasti kansalaisille. Parantuuko potilaan hoito valinnanmahdollisuuksien myötä, sitä on vaikea vielä sanoa. Potilaat todennäköisesti ohjautuvat sinne, missä kokevat saavansa parasta hoitoa ja palvelua. Nykyjärjestelmässä terveyskeskuksella ei ole kannustetta tai tarvetta mainostaa tarjoamaansa hoitoa, sillä lisääntynyt potilasmäärä näkyy lähinnä hoitotaakassa, ei korvauksissa tai toimintaedellytyksissä. Kun järjestelmä ajanmittaan muuttuu siten, että potilaiden valinnat ohjaavat palveluntuottajien saamia korvauksia, hoidot todennäköisesti toteutuvat tarkoituksenmukaisemmin ja potilaiden palvelu paranee. Potilaalle uudistus voi tuoda jonkin verran lisäkustannuksia, lähinnä matkakuluja, mutta niistä KELA korvaa osan, joten näiden merkitys lienee kohtalaisen pieni. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen koituu viime kädessä myös potilaan hyödyksi. Jos järjestelmästä tulee täysin yksikanavainen, palvelun järjestämisestä ja rahoittamisesta vastaa yksi taho esimerkiksi alueittain, jolloin kustannus- ja hoitovastuun pallottelu loppuu. Tällöin myös potilaan elämä helpottuu, ja hoidot ovat kokonaisuudessa tarkoituksenmukaisempia. Pian käynnistyvä selvitystyö on yhdistelmä parlamentaarista valmistelua ja asiantuntijatyötä, mutta potilaan ääntä ei ole unohdettu. Se pääsee kuuluviin viimeistään siinä vaiheessa, kun valmistelutyö on edennyt pisteeseen, jossa esitetään vaihtoehtoja uudeksi malliksi. Normaalikäytännön mukaisesti eri intressitahoille kuten potilasjärjestöille järjestetään tällöin kuulemistilaisuuksia. Valtionhallinnon otakantaa.fi-sivustoa hyödynnetään varmasti myös. Sivustolla kaikkien kansalaisten ja organisaatioiden on mahdollista kommentoida. Odotettavissa on myös vilkas kansalaiskeskustelu sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa

10 MERVI KATTELUS terveyspoliittinen asiantuntija, Suomen Lääkäriliitto Vuosi 2014 Muuttuvatko potilaan vaikutusmahdollisuudet? Suomi oli 1990-luvun alkupuolella etunenässä potilaiden oikeuksien kirjaamisessa lainsäädäntöön. Sittemmin monet maat ovat kirineet ohitsemme potilaiden oikeuksien vahvistamisessa. Erityisesti olemme jääneet jälkeen potilaan valinnanvapaudessa. Suomalainen terveydenhuolto on rakennettu järjestelmäkeskeisesti sitoen potilaat asuinkuntansa julkisiin palveluihin. Potilaalla on ollut mahdollisuus, varallisuudestaan ja palveluiden saatavuudesta riippuen, valita yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Suomen EU-jäsenyys parisen vuotta potilaslain voimaantulon jälkeen toi mukanaan mahdollisuuden hakeutua hoitoon toiseen unionin tai Euroopan talousalueen maahan. Harva tästä tiesi ja vielä harvempi potilas mahdollisuutta käytti hyväkseen. Potilaiden liikkuvuus alkoi keskusteluttaa vasta vuosituhannen vaihteessa EU-tuomioistuimen ottaessa linjan, jonka mukaan terveyspalveluihin sovelletaan palveluiden vapaata liikkuvuutta. Potilaan näkökulmasta tämä tarkoitti sitä, että Valintaoikeutta rajoittavat muun muassa hoitopaikan valinta yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa, oikeus vaihtaa terveyskeskusta vain kerran vuodessa ja EU-tilanteissa korvauksen rajaaminen sairausvakuutuskorvauksiin. toisessa EU-maassa hankitusta hoidosta tuli saada korvaus kotimaan järjestelmästä. Runsaan kymmenen vuoden valmistelun jälkeen potilaan oikeuksia rajat ylittävässä terveydenhuollossa säätelevä direktiivi (potilasdirektiivi) ja sen toimeenpanemiseksi tehty laki (ns. RAJA-laki) ovat todellisuutta vuoden 2014 alusta lukien. Samaan aikaan terveydenhuoltolaissa säädetty kansallinen valinnanvapaus laajenee koko maahan. Yhdessä säännökset parantavat merkittävästi potilaan vaikutusmahdollisuuksia hoitopaikkansa suhteen. Potilasdirektiivi edellyttää sen määrittelemistä, mikä ulkomailla hankittu hoito korvataan. Tämän vuoksi on päätettävä, mikä hoito kuuluu suomalaiseen palveluvalikoimaan. RAJA-lakipaketissa on päädytty yleisluontoiseen määritelmään: lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus. Päätökset palveluvalikoiman laajentamisesta tai rajaamisesta tekee sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettava toimielin. Tässä yhteydessä ei ole haluttu puhua priorisoinnista, vaikka kysymyksessä voi katsoa olevan yhden uuden priorisointimenetelmän. Palveluvalikoiman tarkempi määrittely edellyttää eri hoitojen haittojen ja hyötyjen analysointia ja linjausten tekemistä siitä, mitä hoitoa annetaan julkisesta terveydenhuollosta ja korvataan sairausvakuutuksesta. Jää nähtäväksi kuullaanko potilaita näitä päätöksiä tehtäessä. Lakiehdotus ei mainitse potilaita toimielimeen kutsuttavana tahona. Millä tavalla potilaan vaikutusmahdollisuudet muuttuvat lakimuutosten myötä? Potilas voi entistä vapaammin valita, missä haluaa itseään hoidettavan. Täysin vapaata tämä ei ole, vaan valintaoikeutta rajoittavat mm. hoitopaikan valinta yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa, oikeus vaihtaa terveyskeskusta vain kerran vuodessa ja EU-tilanteissa korvauksen rajaaminen sairausvakuutuskorvauksiin. Potilas voi kuitenkin aiempaa helpommin äänestää jaloillaan, jos palvelun laatu ei tyydytä. Tämä voi parhaimmillaan johtaa terveyspalveluiden laadun parantumiseen. Lisäksi potilas voi jatkossa hankkia lääkkeensä helpommin muista EU-maista eurooppalaisella lääkemääräyksellä. Potilaan oma päätösvalta kasvaa, mutta muutos edellyttää myös huomattavasti nykyistä enemmän tietoa potilaan päätösten tueksi muun muassa palveluiden saatavuudesta, laadusta ja hinnoista

11 2. Arkipäivän realiteetit, vakavat sairaudet, vaikeudet lääkärin löytämisessä ja entistä monimutkaisemmat hoidot. Potilas ei jaksa vaatia oikeuksiaan kunhan edes tulisi kohdatuksi ihmisenä. EEVA KUUSKOSKI HEIKKI LEISTI SIRPA PEURA ESKO SEPPÄNEN IRMA VIRJO TARJA HONKALAMPI 18 19

12 EEVA KUUSKOSKI LL, lastentautien erikoislääkäri Potilaan oikeus tulla kohdatuksi Tietäviä, sulavasti käyttäytyviä asiantuntijoita oli ympärillä paljon, mutta en kokenut, että he hoitivat minua jotain yleistä tautia tai tapausta, syöpää tai sairasta sydäntä kylläkin. Laki potilaan oikeuksista ilmensi 1990-luvun alussa selkeästi, että potilaan hyvä hoito on terveydenhuollon ydintehtävä ja tarkoitus. Tietenkin, suorastaan itsestäänselvyys, toteaisi joku. Lain lähtökohtana on, että potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Kysymys on hänen elämästään; hänen oikeuksistaan ja vastuistaan. Mutta kuinka usein arjen päätöksiä tehdään systeemin ja professioiden ehdoilla? Onhan joku väittänyt ilkikurisesti, että sairaalatkin pyörivät parhaiten ilman potilaita. Yrityselämän opeista on pyritty ammentamaan apuja terveydenhuollon erilaisiin ongelmiin. Asiakaskeskeisyyttä toistetaan julkisissakin palveluissa lähes mantran tavoin. Kaupallisesta palvelutoiminnasta on varmasti opiksi otettavaa. Takkuiset hoitoketjut, tyly kohtelu tai osaamattomuus eivät koskaan ole hyvää laatua eivätkä hyvää hoitoa. Yhä useammin kuulen potilaan ihmisen sanovan, ettei hän ole tullut kohdatuksi eikä kuulluksi: tietäviä, sulavasti käyttäytyviä asiantuntijoita oli ympärillä paljon, mutta en kokenut, että he hoitivat minua jotakin yleistä tautia tai tapausta, syöpää tai sairasta sydäntä kylläkin. Kuka toteuttaa potilaan oikeuksia? Jos on oikeuksia, jollakin täytyy olla myös velvollisuuksia. Jäävätkö lain velvoitteet väittelyksi järjestelmän vastuista, virkavelvollisuuksien toteuttamisesta, hoitoprosesseista ja palveluketjuista? On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollossa prosessit sujuvat ja tietojärjestelmät toimivat. Riittääkö toimivan järjestelmän lisäksi se, että henkilökunta osaa ammattinsa? Välttämätöntä on kuitenkin muistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa ihminen kohtaa toisen ihmisen kokemisen tasolla ja ottaa inhimillistä vastuuta. Vain näin potilaan oikeus tulla kohdatuksi voi toteutua. Terveydenhuollon järjestelmät rakennetaan järjen etiikalla. Tämä on perusta potilaan oikeuksien toteutumiselle. Mutta potilaan oikeudet voivat toteutua vain siellä, missä on mahdollisuus ja missä toimitaan sydämen etiikalla eli asiantuntija kohtaa ainutkertaisen ihmisen erityispiirteineen ja pulmineen. Mielestäni potilaan oikeuksiin liittyviä velvoitteita ei voi sälyttää vain yhteiskunnan järjestelmille tai erilaisille ammattilaisille. Kysymys on myös siitä, miten me läheisinä ja omaisina olemme auttamassa ja tukemassa potilaita. Tänä päivänä hoito aloitetaan erilaisissa laitoksissa, mutta jatkohoito, toipuminen ja kuntoutus vaativat toimia kotona, joskus pitkäänkin. Tällöin tarvitaan ammattilaisia, mutta yhä enemmän omaisten ja läheisten hoitoapua, kannustusta tai erilaisia vertaisryhmiä. Miten yhteiskunta kokonaisuutena ja me kansalaisina olemme tähän varautuneet? Vaativa tehtävä on siinä, miten me jaamme ihmisen elämän ja kuoleman suuria mysteerejä. Kokeneen sairaalapapin puheenvuoro kosketti vahvasti, kun hän muisteli, miten kuolevat potilaat kertoivat kokemuksistaan. Omaisten on vaikea puhua kuolemasta ja jakaa potilaan tuntemuksia. Usein omaiset vierastunnin päätteeksi toivottelevat: yritähän parantua. Ihmisen hyvä elämä rakentuu pohjimmiltaan suhteessa toisiin ihmisiin. Martti Lindqvistin sanoin: minä tulen minäksi sinän rinnalla. Potilaan oikeudet voivat toteutua hyvin silloin, kun terveydenhuoltojärjestelmä ja ammattilaiset toimivat tiiviissä yhteydessä omaisten ja lähiyhteisöjen kanssa

13 HEIKKI LEISTI potilasaktivisti, Hartola Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä Jo edesmennyt kotkalainen laulunikkari totesi : Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä. Miten oikeassa Veikko Lavi silloin olikaan. Laulun sanoma iskee tänään syvälle keskelle terveydenhuollon suurta murrosta. Laulussa puolustetaan elämää, ja elämän puolustajiksihan lääkäritkin on koulutettu. Katselen asioita oman kotikuntani Hartolan näkövinkkelistä. Muistissa niin minulla kuin muillakin kuntamme asukkailla oli aika, jolloin terveysasemalla hyöri kolme lääkäriä, hoitoon pääsi heti ja kaikki toimi - toisin kuin nyt. Silloin jo puhuttiin rahasta, mutta nyt akuutti ja ainainen rahapula on puheenaihe numero 1. Olihan meillä ruhtinaalliset olot: arki-iltaisin päivystys pelasi kello yhdeksään asti ja ihan viimeisessä hädässä lähdettiin Lahteen. Se on nyt historiaa - lähisellaista. Aika muuttui, tuli tarve tehdä jotakin ja niin teimme...menimme mukaan Sote-piiriin. Tuohon mahtavaan ja isoon organisaatioon, joka lupasi myös meille Hartolan asujaimistolle luksusta koko rahalla. Saimmeko sitä? Emme, saimme vain kurjuutta. Toki säästöjäkin tuli, mutta turvallisuus katosi. Jokainen Suomessa tietää Hartolan kuningaskunnan, jonka kruununjalokivet ovat jo aikaa sitten myydyt. Kuntamme on vanhusvoittoinen kunta. Meillä on paljon monisairaita ihmisiä sekä päihde-, huume- ja mielenterveysongelmaisia. Kaikki pitäisi hoitaa asetusten ja pykälien mukaan, mutta se tärkein raha on edelleen ongelma. Ja lääkäripula: kukaan itseään arvostava henkilö ei muuten kuin seikkailunhalusta uskalla rantautua Kuningaskuntaan. Mikko on poikkeus, taitaa olla miehessä ripaus masokistia, vai onko syynä ihana luonto mene ja tiedä. Saamme siis silloin tällöin vierailevia tähtiä tänne muutamaksi viikoksi, mutta emme saa tulkkia. Joskus syntyy kommunikaatio-ongelmia ja potilasturvallisuus kärsii. Terveysaseman mäellä kaikilla on pinna kireällä kuin Viktoria Mullovan viulunkieli. Kaikki puurtavat jaksamisen äärirajoilla, ja ketkä siitä kärsivät? Potilaat. Emme ole tämän ongelman kanssa yksin, vaan monet pienet maaseutukunnat ovat saman ongelman edessä. Mikä avuksi? Nostan esille erilaiset järjestöt ja koulutetun vertaistuen. On todella aarre, jos kunnassa toimii aktiivinen potilasjärjestö, joka ei keskity vain sukanneulomiseen ja kahvinjuontiin, vaan taistelee oikeuksien puolesta, antaa tukea. Raha tai sen puuttuminen ei saa olla hyvän ja laadukkaan hoidon mittari, mutta valitettavasti näin asia käytännössä menee. Ei todellakaan riitä, että ihmisen, joka saa diagnoosin ja loppuelämän mukana kulkevan seuralaisen, pitää itsensä ottaa vastuu, kysyä, hankkia tietoa, hankkiutua kursseille, paneutua asiaan 100 %. On pidettävä puolensa, että hyvä hoito toteutuu. Tässä taistelussa hyvän hoidon puolestapuhujina toimivat potilasjärjestöt. Lääkäri ei ole Jumalasta seuraava, hän on asiantuntija, mutta osansa asiantuntijuudesta tulee olla potilaallakin. Vain hyvät vertaistukiverkot auttavat potilasta selviämään terveydenhuollon suuresta kriisistä, jossa raha Ei todellakaan riitä, että ihmisen, joka saa diagnoosin ja loppuelämän mukana kulkevan seuralaisen, pitää itsensä ottaa vastuu, kysyä, hankkia tietoa, hankkiutua kursseille, paneutua asiaan 100 %. puhuu ja potilaan oikeudet jäävät pimentoon. Isot ja tehokkaat yksiköt eivät ole ainoita oikeita ratkaisuja. Usein lähipalvelu omassa terveyskeskuksessa on kaikkein parasta, tuttua ja turvallista. Tämä on monen unelma, joka on jo monesti ammuuttu alas, mutta elää silti mielissä. Kysynkin: kuka pystyy paremmin valvomaan potilaan oikeuksia kunnissa kuin potilaat itse tai potilasjärjestöt? On uskallettava pitää ääntä, kysyä ja kyseenalaistaa. Uskon että ns. kolmas sektori ja sen rooli terveydenhuollossa korostuu ja saa sille kuuluvan painoarvon hyvän ja oikeudenmukaisen terveydenhuollon puolestapuhujana

14 SIRPA PEURA farmaseuttinen johtaja, Suomen Apteekkariliitto Lääkkeiden annosjakelu potilaan näkökulmasta Tutkimusten mukaan eräs suurimmista ongelmista lääkehoidoissa on se, että potilas ei sitoudu hoitoon eikä noudata annettuja hoito-ohjeita. Taustalla voi olla monia syitä, kuten pelko haittavaikutuksista, tiedon puute lääkkeen merkityksestä sairauden hoidossa tai hoidon kustannukset. Iäkkäillä lääkehoidon toteutumista voivat haitata myös muistamattomuus ja tekniset vaikeudet, kuten vaikeus niellä tabletteja tai käsitellä lääkepakkauksia. Lääkehoitoihin voi liittyä myös muita ongelmia, kuten samaa lääkeainetta sisältävien lääkkeiden tahaton käyttö, yhteisvaikutukset tai lääkkeiden väärä annostelu. Ongelmat estävät hoitotulokseen pääsemistä ja aiheuttavat tarpeettomia kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Monilääkitys on yleisintä iäkkäillä. Kun lääkkeiden määrä kasvaa, lisääntyy myös mahdollisten ongelmien todennäköisyys. Ikääntyminen vaikuttaa myös elimistön kykyyn käsitellä lääkkeitä. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan kaikkien yli 75-vuotiaiden lääkitys tulisi tarkistaa vuosittain. Keinot kokonaislääkityksen hallintaan ovat kuitenkin rajallisia, sillä lääkärillä ei aina ole käytössään kaikkia tietoja potilaan lääkkeistä. Apteekit aloittivat koneellisen annosjakelupalvelun 2000-luvun alussa. Siinä lääkkeet jaellaan koneellisesti kahden viikon toimituserissä kerta-annospusseissa. Palveluun kuuluu reseptien hallinnointi sekä lääkityksen tarkistus siten, että mahdolliset yhteensopimattomuudet ja päällekkäisyy- det poistetaan. Lisäksi hoitava lääkäri tarkistaa käytössä olevien lääkkeiden tarpeellisuuden. Potilaalla on aina ajantasainen lääkityskortti, josta hänen kokonaislääkityksensä voidaan selvittää. Lääkehävikki vähenee, mikä tuo säästöjä lääkekustannuksiin. Palvelun tavoitteena on parempi lääkityksen hallinta ja lääkitysturvallisuuden varmistaminen, mutta samalla se helpottaa merkittävästi myös lääkkeiden jakamiseen käytettävää aikaa kotisairaanhoidossa ja palvelutaloissa. Kuntien tekemien selvitysten mukaan suuri osa kotisairaanhoitajan työajasta kotikäynneillä on käytetty lääkkeiden jakamiseen. Kun asiakkaat on siirretty apteekkien annosjakelun piiriin, kotisairaanhoitajien työ on voitu kohdistaa hoitoon. Apteekit puolestaan huolehtivat siitä, että lääkitykset ovat kunnossa. Kunnissa palvelun merkitys on ymmärretty etenkin työn tehostamisen näkökulmasta. Annosjakeluun siirtymisen yhteydessä on saatu resurssit tehokkaammin käyttöön kasvavan vanhusväestön palvelutuotannossa. Valitettavasti moni kunta siirsi samalla palvelusta perittävät maksut asiakkaiden kontolle. Tilanne muuttui potilaiden näkökulmasta epäoikeudenmukaiseksi. Osa kunnista maksaa palvelun, osa maksattaa sen kotisairaanhoidon asiakkailla. Maksun suuruus vaihtelee, koska sitä ei ole määritelty lainsäädännössä. Ja kun kunta ei ole palvelun maksaja, se ei voi edes kilpailuttaa palvelun hintaa apteekkien kesken. Eduskunnan oikeusasiamies puuttui asiaan toukokuussa Hän antoi kannanoton, jonka mukaan palvelusta ei saa aiheutua lisämaksua kunnallisia palveluja käytäville asiakkaille. Lääkkeiden jakaminen on kunnan velvollisuus, ja sen hinta tulee sisällyttää kotisairaanhoidon maksuun. Oikeusasiamiehen kannanoton seurauksena lääkkeiden jakaminen kuuluu jatkossa kunnan palvelupakettiin, mutta asiakkaiden yhdenvertaisuuteen ei näillä eväillä vielä päästy. Potilas ei edelleenkään voi valita, onko hänen lääkityksensä turvallisuus ja laatu varmistettu, vai onko lääkkeet vain siirretty purkeista dosettiin. Kuntien tekemien selvitysten mukaan suuri osa kotisairaanhoitajan työajasta kotikäynneillä on käytetty lääkkeiden jakamiseen

15 ESKO SEPPÄNEN emeritusmeppi Hyvää vointia kaikille Suomi tarvitsee toimivan julkisen kansanterveysjärjestelmän, jossa kansalaisille turvataan perusterveyspalvelut ilmaiseksi tai halpaan hintaan ja joka on edes EU:n keskimääräistä tasoa ilman kohtuuttomia odotusaikoja ja pitkiä jonoja. Yksityiset palvelut olkoot julkisten palvelujen täydentäjiä, mutta eivät ne saa niitä korvata. Yksityispalvelujen eettis-moraalinen perusta ei saa olla kermankuorinta ja veronkierto vaan potilaan asianmukainen ja kiireetön hoito. Julkisten palvelujen byrokratia vaatii tilanteen uusarvioinnin. Potilas tarvitsee osaavaa hoitoa ja inhimillistä lämpöä, eikä hän saa olla palvelun tarjoajalle mikään teuraseläin, jonka identiteetti on pelkkä numerolappu korvassa. Potilas tarvitsee osaavaa hoitoa ja inhimillistä lämpöä, eikä hän saa olla palvelun tarjoajalle mikään teuraseläin, jonka identiteetti on pelkkä numerolappu korvassa. Jokaisella potilaalla tulee olla mahdollisuus ns. omalääkäriin, joka on lähellä, tuttu ja turvallinen. Palvelut on toisin kuin tänään aina tarjottava potilaan omalla kielellä suomeksi tai ruotsiksi. Potilaalla on oltava oikeus saada tilastaan selkokielistä tietoa lääkärilatinan sijasta. Suomessa on lääkäripula. Lääkärikunnan privatisoitumisen johdosta kunnat pakotetaan usein hoitamaan terveyspalvelut yksityisillä keikkalääkäreillä, jotka eivät aina ehdi perehtyä potilaan tilaan, vaan kirjoittavat vain turhan reseptin tai kalliin erikoislääkärilähetteen. Suomessa on vastoin Lääkäriliiton kantaa koulutettava enemmän lääkäreitä, joilta vaadittakoon uran alussa pakollinen, mutta määräaikainen terveyskeskuspalvelu lääkäripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Potilaan oikeuksia ei kunnioiteta silloin, kun potilaan tutkineen lääkärin tai useamman lääkärin mielipide sairauden laadusta kumotaan potilasta tutkimatta Kelassa tai vakuutusoikeudessa. Kelan korvaukset yksityisten palvelujen ostamisesta on lopetettava ja säästyneet varat on käytettävä julkisten potilaspalvelujen kehittämiseen. Kustannuksia pitää säästää siirtämällä järjestelmän rahoitus Kelalta kunnille. EU:n terveyspalveludirektiivi lisää potilaan valintaoikeuksia, mutta on pidettävä huoli siitä, että se ei syö oman maan sairaanhoidon resursseja. Sairaalalääkäreille pitää antaa mahdollisuus yksityispraktiikkaan omassa sairaalassa varsinaisen työajan ulkopuolella. Se lisää palvelutarjontaa ja lyhentää jonoja. Potilaalla tulee olla oikeus tehokkaaseen kivuntorjuntaan, ja sen takia on pakko parantaa lääkäreiden kipuosaamista. Lääkäri, joka ei osaa torjua kipuja ammattitaitoisesti, on kiduttajalääkäri. Potilaalla tulee olla oikeus asianmukaiseen saattohoitoon palliatiivisen hoidon alkaessa. Siinä tarkoituksessa on lisättävä lääkäreiden koulutusta potilaan valmistamisessa kuolemaan ja lisättävä saattohoitosairaaloita ja niiden kotipalveluja. Jos potilas on joka tapauksessa pian kuolemassa ja kärsii sietämättömiä kipuja, joita lääketieteellisesti ei osata torjua, hänellä pitää olla oikeus kuolinapuun. Eutanasian pitää olla hänen oma tahtonsa. Ennen eutanasian laillistamista meiltä löytyy toivottavasti lääkäreitä, jotka jättävät kipuihinsa kuolemassa olevan potilaan saataville poispääsylääkkeitä. Avustettu itsemurha ei ole rikos vaan potilaan oikeus. Potilaan oikeuksia ei kunnioiteta silloin, kun potilaan tutkineen läääkärin mielipide sairauden laadusta kumotaan Kelassa tai vakuutusoikeudessa potilasta tutkimatta

16 IRMA VIRJO professori (emerita), puheenjohtaja, Tampereen Parkinson yhdistys ry Omaisia pitää kuulla Potilaan vaimo soitti minulle kysyen neuvoa Parkinson-yhdistyksen puheenjohtajalta. Mies oli päätynyt sairaalaan tutkittavaksi. Vaimo meni katsomaan seuraavana päivänä. Mies oli aivan sekava. Vaimo halusi tietää, mitä lääkkeitä miehelle on annettu. Sairaanhoitaja totesi: Asia ei kuulu teille. Vaimo halusi tietää, mitä lääkkeitä miehelle oli annettu. Sairaanhoitaja totesi: Asia ei kuulu teille. Seuraavana päivänä oli sama tilanne: mies oli sekava, tietoa lääkkeistä ei annettu. Vaimo tiedusteli, eikö mitään voi tehdä. Laissa potilaan oikeuksista (6 ) todetaan, että lähiomaista on kuultava, jos potilas ei pysty päättämään hoidostaan ja tätä varten omaiselle on annettava tarpeelliset tiedot (9 ). Jos tämä ei auta, pitää kääntyä potilasasiamiehen puoleen. Vaimolle näytettiin lääkelista. Siellä oli lääke, josta mies oli aikaisemmin mennyt sekaisin. Kun se lopetettiin, miehen tilanne korjautui. Parkinson-potilas oli sairaalassa huonokuntoisuuden vuoksi. Vaimo ja tytär korostivat henkilökunnalle, että lääkkeet pitää antaa tarkasti ajallaan. Potilas pitää auttaa riittävän usein liikkeelle ja myös vessaan. Potilas tarvitsee aikaa ja apua ruokailuun. Tilanne vierailutunnilla: Potilas makasi jäykkänä sängyn pohjalla. Hänellä oli märät vaipat. Hän oli nälkäinen. Ruuat oli korjattu pois, kun ei kerran kiinnostanut. Parkinson-potilas, alle 50-vuotias nainen, oli pyörtyilyn ja huonokuntoisuuden vuoksi ensiavussa. Hänet otettiin tarkkailuun. Hän ei pystynyt itse nousemaan istumaan eikä pitämään esimerkiksi vesilasia kädessä. Hän kysyi, voisiko saada juotavaa ja syötävää, kun aikaa oli kulunut paljon (yli neljä tuntia ). Ei me mitään tarjoilijoita olla, ilmoittivat hoitajat. Eivätkä tuoneet mitään. 70-vuotias mies vietiin ensiapuun päivätoiminnoista, koska hän oli pyörtynyt. Hänet otettiin tarkkailuun. Potilaan vaimo tiesi, ettei tarkkailuun saa mennä mukaan. Hän soitti ensiapuun ja selitti, että miehelle pitää antaa Parkinson-lääkkeitä tiettyinä kellonaikoina, lääkkeet ovat miehen taskussa. Myöhemmin ensiavusta ilmoitettiin, että miehen voi hakea kotiin. Mies oli aivan jäykkä. Hän oli laskenut alleen, kun kukaan ei ollut auttanut vessaan. Lääkkeet löytyivät taskusta, pyörtymisen syy ei selvinnyt. Tutkimusta ja hoitoa koskeva suunnitelma tulisi laatia yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen omaisensa kanssa (Laki potilaan oikeuksista 4 ). Kun omaisia ei kuulla, päätyy moni potilas huonoon kuntoon turhan takia. Ainakin yhden omaisen pitäisi olla mukana, kun potilas on tarkkailussa kiireisellä Omainen voi antaa potilaalle juotavaa ja syötävää, kun hoitohenkilökunta katsoo, ettei tällainen huolenpito kuulu heidän toimenkuvaansa. ensiapuasemalla. Omainen voi kertoa alati vaihtuvalle henkilökunnalle, mistä on kyse. Omainen voi antaa potilaalle juotavaa ja syötävää, kun hoitohenkilökunta katsoo, ettei tällainen huolenpito kuulu heidän toimenkuvaansa. Hyviäkin esimerkkejä henkilökunnan, potilaan ja omaisten kohtaamisesta löytyy, mutta huonoja kokemuksia on omaisilla ja potilailla aivan liikaa. Mielestäni potilaan oikeuksiin kuuluu, että myös omaista kuullaan. Hän on potilaan voinnin ja elämäntilanteen asiantuntija. Suomen terveydenhuollolla ei ole varaa jättää omaisten asiantuntemusta huomiotta

17 TARJA HONKALAMPI yhteiskuntasuhdepäällikkö, Pfizer Oy Tieto on valtaa vai onko? Valinnanvapaudella tarkoitetaan tällä hetkellä ainoastaan hoitopaikan tai lääkärin valintaa, mutta sairauksien hoitoon liittyy monia muitakin valintoja. Tieto eri muodoissaan voi vaikuttaa ihmiseen monin tavoin. Siitä kai ainakin osittain tulee väittämä Tieto on valtaa. Potilaan oikeuksiin liittyy oleellisesti itsemääräämisoikeus, jonka toteuttamisesta pyritään terveydenhuollossa huolehtimaan monin tavoin. Yksi osa tämän oikeuden toteutumista on tiedon saanti. Ihmisellä on rajallinen kyky omaksua tietoa ja erityisesti soveltaa sitä käytäntöön. Yksilöiden väliset erot tiedon omaksumisessa ja sen soveltamisessa ovat huimat. Tiedon saantia ja valinnanvapautta ei voida rajoittaa sillä perusteella, että valintoja tehdään vaillinaisilla tiedoilla. Asiantuntijoiden rooli tiedon välittämisessä ja muokkaamisessa potilaiden käyttöön on terveydenhuollossa merkittävä. Tieto ja osaaminen hoitovaihtoehdoista lisääntyvät tutkimuksen myötä, mikä osaltaan monimutkaistaa ja yksi- löllistää hoitoja. Yksilöltä edellytetään omaan hoitoonsa sitoutumista. Tämän lisäksi taloudellisten pakon sanelemana julkinen sektori keskittyy yhä enemmän välittömään toimintakyvyn palauttamiseen sekä päivystystoimintaan, jolloin vastuu hoidon saatavuudesta ja sen toteutumisesta jää yhä enemmän yksilön omalle vastuulle. Onko potilaan hankkimilla tiedoilla merkitystä? Perehtyminen omaan sairauteen voidaan ajatella oppimisena, joka ei tapahdu hetkessä vaan vaatii toistoja ja erilaisia oppimismenetelmiä. Onnistuneen hoidon kannalta on tärkeää, että potilas on sitoutunut omaan hoitoonsa. Valinnanvapaudella ja siihen liittyvällä tiedon saannilla on merkittävä rooli hoitoon sitoutumisessa. Varsinainen kysymys on se, mikä on oikeaa tietoa ja mikä mielikuvia. Myytti siitä, että yksityinen hoito on parem- paa kuin julkinen, on kumottu jo monta kertaa. Hoidon saatavuus ja laatu riippuvat hyvin paljon henkilöstön ammattitaidosta, johtamisesta ja resursseista. Potilaan paremmat valinnanmahdollisuudet ja tiedon saanti vahvistavat potilaan käsitystä, minkälaista hoitoa hän voi odottaa. Parhaassa tapauksessa potilas myös ymmärtää, että hänen omaakin panostaan tarvitaan. Miten potilas löytää oikean tiedon valinnan perusteeksi? Tässä asiassa uskon, että tiedon saanti helpottuu ajan mittaan. Potilasjärjestöt ovat toivottavasti tämän asian edistämisen pioneereja. Valinnanvapaudella tarkoitetaan tällä hetkellä ainoastaan hoitopaikan tai lääkärin valintaa, mutta monien sairauksien hoitoon liittyy monia muitakin valintoja. Potilaalla on oikeus keskustella lääkärin kanssa oman sairautensa hoitovaihtoehdoista. Lääketieteellisessä hoidossa hoidon hinnan ei pitäisi olla ensisijainen valintakriteeri. Erityisesti lääkehoitoja arvioidaan ja testataan perusteellisesti, jolloin osak- si hoitoa päätyy nykyisin vain sellaisia valmisteita, joiden hyöty-/haittasuhde on riittävän hyvä. Lääkäri pystyy arvioimaan osaamisensa perusteella, mikä hoito sopii kenellekin. Uusien lääkkeiden kehittäminen on riskialtista ja kehittämiskustannukset ovat korkeat. Uudet hoidot ovatkin usein päiväkustannuksiltaan vanhoja hoitoja kalliimpia, mutta kaikki uudetkaan hoidot eivät ole kalliita, kun huomioidaan niiden tuottama terveyshyöty ja esimerkiksi mahdollisuus hoitoon kotona laitoksen sijaan. Tiedonhankinta, -vertailu ja testaus on potilaallekin mahdollisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä. Tästä hyötyvät myös ammattihenkilöt, jotka saavat tätä kautta lisää kliinistä kokemusta ja voivat hoitaa potilaita entistä paremmin. Ehkä enemmän totta onkin sanonta: Tieto lisää tuskaa! 30 31

18 3. Potilaiden yhdenvertaisuutta ja varojen riittävyyttä varmistetaan priorisoinnilla. Hoitosuositusten tarkoitus on parantaa terveydenhuollon laatua ja vähentää tarpeetonta vaihtelua. VESA KANNIAINEN MINNA KAILA RIITTA LUOSUJÄRVI KARI PUOLAKKA 32 33

19 VESA KANNIAINEN professori, Helsingin yliopisto Potilaiden oikeudet ja priorisointi elämää suurempi kysymys sia vain vähän haittaa aiheuttavia tiloja pois julkisen hoidon piiristä (esimerkiksi suonikohjut, peräpukamat, kosmeettinen kirurgia, lapsettomuushoidot)? Entä sairautta edistävä oma käytös (kuten tupakointi) ja siihen suhtautuminen? Normatiivisen terveystaloustieteen meriittinä on ollut pyrkimys löytää hyväksyttävät kriteerit. Tehokkuuskriteerissä heijastuu kansalaisten terveystilojen summan maksimointi; tasa-arvokriteereistä on eri versioita, joista ei yksimielisyyttä ole voitu saavuttaa. Tutkimusalueen käynnistäjän Alan Williamsin ehdotus oli, että jokaisella tulisi olla oikeus odottaa sama määrä hyvää elämää, laatupainotteisina elinvuosina mitattuna. Hänet kuitenkin haastoi Erik Nord esittäen, että yhteiskunnan tulisi painottaa potilaan lisäterveyttä sitä enemmän, mitä vakavampi hänen Terveydenhuollon kyky vastata väestön tarpeisiin on kustannussyistä ajautumassa kestämättömälle uralle. Väestö vanhenee, lääketieteen teknologia on yhä kalliimpaa ja samalla myös ihmisten toiveet kasvavat. Kun hoitojen priorisointi on nähty välttämättömäksi, hoitohenkilökunnalla on hirvittävä tehtävä ottaa siitä vastuu. Tästä syystä on tervehdittävä tyydytyksellä niitä alan tutkijoita, jotka ovat pyrkineet etsimään priorisointiongelmaan ratkaisuja. Kysymys on yhtäältä varojen riittävyydestä, toisaalta potilaiden yhdenvertaisuudesta. Tällöin joudutaan kuitenkin ottamaan kantaa vaativiin eettisiin kysymyksiin. Olisiko oikein hoitaa vakavissa sairauksissa esimerkiksi ensisijaisesti nuoria ihmisiä (koska näillä on enemmän odotettavia elinvuosia) vai listata hoidettavat sairaudet ja karterveydentilansa on. Magnus Johannesson puolestaan näki, että tämä taas saattaisi sitoa liikaa voimavaroja eliniän pidentämiseen elämisen laadun kustannuksella. Amartya Sen on kannattanut ihmisen toimintamahdollisuuksien periaatetta. Koska potilaan tila, sairaudet ja näiden epidemiologinen ulottuvuus vaikuttavat terveydentilaan, ne olisi otettava huomioon. Kun kaikki mainitut tutkijat ovat alansa huippua ja näkemysten kirjo on merkittävä, on ymmärrettävää, että normatiivinen teoria ei ole kysymystä ratkaissut. Keskustelussa on usein esillä amerikkalaisen moraalifilosofin John Rawlsin näkemys siitä, että yhteiskuntia on arvioitava sen perusteella, miten ne kohtelevat heikoimmassa asemassa oleva yhteisön jäsentä. Tämä vastaa ilmeisesti niitä moraalitunteita, jotka evoluutio meihin ihmisiin on valintapaineessa istuttanut. Talous kuitenkin pysäyttää miettimään. On selvää, että kustannuksia arvioitaessa ei voi sivuuttaa budjettirajoitetta eikä vaihtoehtoiskustannusta eli sitä, mitä suljetaan pois, kun jokin kriteeri valitaan. Budjettirajoitetta voidaan kuitenkin järkevällä politiikalla höllentää. Tiettävästi missään muussa maassa kuin Suomessa terveydenhuoltoa ei ole delegoitu niin pienelle yksikölle kuin kunnalle. Muutama kallis hoitomuoto voi saattaa kunnan talouden kestämättömään tilaan. Terveysriskien poolaaminen väestöpohjaltaan suuremman kokonaisuuden pohjalta suojaisi ko. katastrofilta paremmin kuin kuntaperusteinen terveydenhuolto. Tämä näkökohta ei ole riittävästi noussut esiin esimerkiksi kuntauudistusta Suomeen toteutettaessa. Oikealla tasolla toteutettu terveydenhuoltojärjestelmä samalla kykenisi paremmin tuottamaan tasavertaista terveydenhuoltoa ja alentamaan priorisointipaineita. Kun kaikki mainitut tutkijat ovat alansa huippua ja näkemysten kirjo on merkittävä, on ymmärrettävää, ettei normatiivinen teoria ole ratkaissut kysymystä

20 MINNA KAILA professori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti Hoitosuositukset auttavat tekemään hoitopäätöksiä Hoitosuositus on asiantuntijoiden laatima kannanotto sairauksien ennaltaehkäisystä, diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Hoitosuositusten tarkoitus on parantaa terveydenhuollon laatua ja vähentää tarpeetonta vaihtelua. Viime kädessä suosituksia tehdään siis potilaiden hyvän hoidon takaamiseksi. Perinteisesti hoitosuosituksia on tehty kokoamalla sopiva joukko aiheen kliinisiä asiantuntijoita kirjoittamaan suositus. Suomessa on lähes 20 vuoden ajan tehty tieteelliseen näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Näiden Käypä hoito -suositusten kotipesä on Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Kun suositusaihe on harkinnan jälkeen päätetty, kootaan työryhmä, jossa on aina mukana hoitosuositusten tekemisen asiantuntijoita. Työryhmä kootaan huomioiden kliininen asiantuntemus, monipuolisuus ja edustavuus. Kirjallisuushaut tekee systemaattisesti informaatikko. Ryhmä keskustelee sidonnaisuuksista, ja kukin jäsen ilmoittaa sidonnaisuutensa julkaistavaksi verkossa. Käypä hoito -suositusten tekijöistä suuri osa on ollut lääkäreitä. Suomessa terveyspalvelujärjestelmä on kunnallinen eikä kansallinen, mikä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että Käypä hoito -suosituksia ei tehdä viranomaistyönä vaan ammattilaisten verkostossa. Vuosien saatossa ryhmissä on ollut mukana muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia; voisi arvella, että lisääntyvästi. Tämä vastaa kansainvälistä kehitystä. Suomalaiset Käypä hoito -suositusten tekijät ovat olleet alusta asti aktiivisesti mukana verkostoitumassa ja tekemässä pohjoismaista, eurooppalaista ja maailmanlaajuista yhteistyötä. Vertaisarviointia haittaa eniten kieli, Jokainen valmistuva Käypä hoito -suositus käy läpi lausuntokierroksen. Potilasjärjestöiltä lausuntoa on pyydetty alusta pitäen. sillä Käypä hoito -suosituksia tehdään vain suomeksi. Jokainen valmistuva Käypä hoito -suositus käy läpi lausuntokierroksen. Potilasjärjestöiltä lausuntoa on pyydetty alusta pitäen ja aina, kun aihealueella toimiva potilasjärjestö on ollut tunnistettavissa. Suosituksia Käyvän hoidon tapaan sarjoissa tekevät organisaatiot kuten Iso-Britannian NICE ja Skotlannin SIGN ovat ottaneet suositustyöhön mukaan myös potilaita. Kokemukset kertovat, että tämä vaatii paljon työtä, sinnikkyyttä ja resursseja. Tavoitteena on tuottaa sellaisia suosituksia, jotka auttavat ammattilaisen ja potilaan yhteistä päätöksentekoa hoidoista päätettäessä. Sama tavoite on suomalaisillakin suosituksilla. Ensisijaisen kielen valinta on siis selvä: suomeksi ja jos on mahdollista, ruotsiksi ja sitten englanniksi. Suositusten pohjalta tehtyjä potilasversioita julkaistaan ruotsiksi. Käypä hoito -suositukset julkaistaan internetissä, ja ne ovat vapaasti saatavilla ja luettavissa. Suositusten käytettävyyden parantamiseksi tehdään kaiken aikaa töitä. Ammattilaista auttamaan Duodecimissa on kehitetty päätöksenteon tukijärjestelmä, joka toimii sähköiseen potilaskertomukseen integroituna (www.ebmeds.org). Jo olemassa oleva kansalaisen päätöksenteon tukijärjestelmä tuo toivottavasti hoitosuositukset entistä paremmin auttamaan terveyttä koskevien päätösten tekemistä. Nytkin Käypä hoito -suositukset ovat luotettava terveystiedon lähde. Tietoa ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta ollaan paraikaa lisäämässä suosituksiin

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet. PALKOn avoin seminaari Jaana Leipälä

Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet. PALKOn avoin seminaari Jaana Leipälä Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 Jaana Leipälä TAUSTA Keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista ja valmistautuminen potilasdirektiivin toimeenpanoon 23.11.2016

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mitä ja miten PALKO tekee?

Mitä ja miten PALKO tekee? Mitä ja miten PALKO tekee? 22.9.2015 Sidonnaisuudet päätoimi: Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri, STM (1.2.2014 alkaen) aiempi päätoimi: ylilääkäri, THL (31.1.2014 asti) aikaisemmat

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu. Artikkelimatskua Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / - vaikeus saada yhteys - huom. hoitotakuu ensiapu lääkäriin + parhaimmillaan toimiva

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus n maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen.1.010 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään,

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn. Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija

Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn. Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija Suomen tie priorisointiseminaareista palveluvalikoiman määrittelyyn Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija 1990-luku Keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista kunnolla käynnistyi yhtenä taustavaikuttajana

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot