Potilaan oikeudet välttämätön paha vai k välttämätön paha v aik ai k en mitt aik a t en mitt erv a t e erv y e denhuollossa? y

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilaan oikeudet välttämätön paha vai k välttämätön paha v aik ai k en mitt aik a t en mitt erv a t e erv y e denhuollossa? y"

Transkriptio

1 Potilaan oikeudet välttämätön paha vai kaiken mitta terveydenhuollossa?

2 POTILAAN OIKEUDET välttämätön paha vai kaiken mitta terveydenhuollossa? Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä edusta Patient Access Forumin tai Pfizer Oy:n virallista kantaa. Julkaisun ovat toimittaneet Tarja Honkalampi ja Taija Sievänen, Pfizer Oy.

3 Lukijalle Potilaan oikeudet ovat huomionarvoisia erityisesti nyt, kun terveydenhuoltojärjestelmää uudistetaan. S uomi oli ensimmäinen eurooppalainen valtio, joka sääti lain potilaan oikeuksista. Vaikka suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on monella tapaa ansiokas, on potilaiden oikeuksien toteutumisessa yhä parantamisen varaa. Potilaan oikeudet liittyvät terveydenhuollon järjestämiseen, rahoitukseen ja tuotantoon. Oikeuksien turvaaminen ja edistäminen ovat huomionarvoisia erityisesti nyt, kun terveydenhuoltojärjestelmää ja sen rakenteita uudistetaan. Myös maailmanlaajuinen vaikea taloudellinen tilanne ja siihen liittyvä epävarmuus voivat vaikuttaa suomalaisten potilaiden oikeuksien toteutumiseen pitkällä aikavälillä. Suomalainen terveydenhuolto auttaa potilasta hänen ongelmissaan ja kehittyy edelleen paremmaksi eri toimijoiden yhteistyöllä. Pfizer on lääkeyritys, jonka tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveydenhuollon muutosmyllerryksessä kiinnitimme huomiota siihen, että potilaan ääni ei kuulu riittävän vahvasti, vaikka palveluiden tarkoitus on auttaa potilasta paranemaan tai elämään sairautensa kanssa mahdollisimman hyvää elämää. Tavatessamme terveydenhuollon eri asiantuntijoita huomasimme, että muillakin on samantapaisia huolia. Pyysimme joukkoa aiheesta kiinnostuneita asiantuntijoita keskustelemaan potilaan oikeuksista. Syntyi Patient Access Forum, joka yleisenä tavoitteena on ollut potilaan oikeuksien edistäminen Suomessa. Erityinen huomio kohdistuu kysymykseen terveyspalveluiden tasa-arvoisesta saatavuudesta eli siihen, onko kaikilla kansalaisilla käytännössä yhtäläinen mahdollisuus saada riittäviä palveluita. Patient Access Forumin tarkoituksena on ollut koota eri aihealueiden asiantuntijoita yhteen vaihtamaan ajatuksia ja pohtimaan keinoja potilaan oikeuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi. Ydinryhmän asiantuntijuudessa huomioitiin etiikka, terveystaloustiede, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, palveluiden laatu, farmasia, potilaan näkemykset, rahoitus ja hallinto. Asiantuntijaryhmä järjesti vuosien aikana kolme seminaaria. Tämän kirjan tarkoitus on jatkaa seminaareissa käynnistynyttä hyvää keskustelua potilaan oikeuksien edistämisestä Suomessa. Tässä julkaisussa on 18 kirjoitusta potilaan oikeuksista. Kirjoittajat ovat asiantuntijaryhmän jäseniä sekä seminaareissa alustuksia pitäneitä asiantuntijoita. Päätöksenteon tueksi tarvitaan asiantuntijoiden näkemyksiä. Toivomme, että nämä tekstit lisäävät keskustelua ja ymmärrystä ja potilaan oikeuksien toteutumista. Potilaan oikeudet toteutuvat hyvin tai vähemmän hyvin jokaisessa potilaskohtaamisessa. Tarinoitakin on todellisuudessa lukematon määrä. Patient Access Forum 2 3

4 Sisältö POTILAAN OIKEUDET TIETEENFILOSOFIAN JA LAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA...6 Onko terveys oikeus? Veikko Launis...8 Lupauksista käytäntöön potilaan oikeuksissa Samuli Saarni...10 Potilaan tahto ja terveydenhuollon priorisointi Paula Kokkonen...12 Valinnanvapaus ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistus miten potilas hyötyy? Markku Pekurinen...14 Vuosi 2014 Muuttuvatko potilaan vaikutusmahdollisuudet? Mervi Kattelus...16 OTOKSIA TÄMÄN PÄIVÄN TODELLISUUDESTA...18 Potilaan oikeus tulla kohdatuksi Eeva Kuuskoski...20 Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä Heikki Leisti...22 Lääkkeiden annosjakelu potilaan näkökulmasta Sirpa Peura...24 Hyvää vointia kaikille Esko Seppänen...26 Omaisia pitää kuulla Irma Virjo...28 Tieto on valtaa vai onko? Tarja Honkalampi...30 PRIORISOINTI JA HOITOSUOSITUKSET...32 Potilaiden oikeudet ja priorisointi elämää suurempi kysymys Vesa Kanniainen...34 Hoitosuositukset auttavat tekemään hoitopäätöksiä Minna Kaila...36 Onko reumapotilaiden hoidossa epätasa-arvoa? Riitta Luosujärvi...38 Reuman hoito kehittyy jatkuvasti Kari Puolakka...40 TALOUDELLISET ARGUMENTIT ESILLE...42 Miten omaisten työn arvon huomioiminen muuttaisi terveydenhuoltoa? Martti Kulvik...44 Miksi terveydenhuollon menetelmien arviointi ei riitä potilaiden oikeuksien turvaamiseen? Juha Laine...46 Miten pelastan potilaan ja kunnan budjetin samalla kertaa eli Kolme Viisasta Potilasta terveyden tuottamista uudistamassa Mikko Nenonen...48 LISÄTIETOA: Ajankohtaista Potilaan oikeudet -seminaarisarja LIITTEET...51 Liite1 Hallintoa vai hoitoa Potilaan oikeudet: välttämätön paha vai kaiken mitta terveydenhuollon uudistuksissa? Seminaariohjelma Liite2 Priorisointi terveydenhuollossa onko potilaalla oikeus puuttua päätöksentekoon? Seminaariohjelma Liite3 Yhteiskunta, potilas ja omaiset oikeuksien ja velvollisuuksien uusjako? Seminaariohjelma

5 1. Kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen ajatellaan olevan hyvinvointivaltion perustehtävä. Kysymys, onko terveys oikeus, voidaan esittää sekä etiikan että lainsäädännön kontekstissa. VEIKKO LAUNIS SAMULI SAARNI PAULA KOKKONEN MARKKU PEKURINEN MERVI KATTELUS 6 7

6 VEIKKO LAUNIS Etiikan professori, Turun yliopisto Onko terveys oikeus? 1900-luvun alussa kansalaisten oikeudet olivat monelta osin alisteisia kansakunnan oikeuksille ja intresseille. Valtio ei ollut olemassa kansalaisia varten vaan kansalaiset valtiota varten. Kysymys onko terveys oikeus? voidaan esittää sekä lainsäädännön että etiikan kontekstissa. Jälkimmäisessä asiayhteydessä voidaan nostaa esiin muun muassa seuraavia kysymyksiä: Miten potilaan moraalis-oikeudellinen asema on muuttunut lähihistorian kuluessa? Ovatko potilaan moraalis-oikeudellista asemaa nykyisin määrittävät piirteet peräisin terveydenhuollosta vai kulutusyhteiskunnasta? Ovatko terveyspalvelut muuttuneet terveysmarkkinoiksi ja asiantuntijuus avoimeksi kilpailuksi tiedon markkinoilla? 1900-luvun alussa kansalaisten oikeudet olivat monelta osin alisteisia kansakunnan oikeuksille ja intresseille. Valtio ei ollut olemassa kansalaisia varten vaan kansalaiset valtiota varten. Terveydenhuollon tärkein tavoite oli väestön määrän maksimointi ja sen biologisen laadun turvaaminen lääketieteellisen eugeniikan avulla. Ajattelutapa oli vallalla myös Pohjoismaissa. Maailmansotien jälkeen potilaan moraalisoikeudellinen asema kohentui nopeasti. Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisesta muodostui modernin hyvinvointivaltion perustehtävä ja sen olemassaolon oikeutus. Hyvinvointiajattelun myötä paternalistinen holhousajattelu vahvistui terveydenhuollossa. Potilasoikeuslain voimaantulon jälkeen terveydenhuollon etiikka muuttui antipaternalistiseksi. Uusi laki korosti potilaan tarpeiden ainutkertaisuutta ja potilaan aktiivista roolia omaa hoitoa koskevassa päätöksenteossa. Potilaan tiedollisten tarpeiden tyydyttäminen synnytti uudenlaisia käytäntöjä ja muutti potilas-lääkärisuhteen luonnetta. Tietosuojakysymyksiin alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Terveydenhuollon toimijat kohtasivat uudenlaisen potilaan, joka saattoi pyytää tietoa eri hoitovaihtoehdoista tai ilmoittaa kieltäytyvänsä kaikista hoitotoimenpiteistä. Luottamus potilaan ja hoitohenkilön välillä ei ollut enää sokeaa vaan informoituun suostumukseen perustuvaa. Ajatus terveydestä oikeutena oli saanut uudenlaisen sisällön. Uudella vuosituhannella potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön suhde on saanut yhä enemmän liiketaloudellisia ja oikeudellisia piirteitä. On tullut tavaksi puhua asiakkaista, terveysmarkkinoista ja vastuullisesta terveyskuluttamisesta. Markkinoiden kansainvälistymisen ja internetin no- Potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen suhde on saanut yhä enemmän liiketaloudellisia ja oikeudellisia piirteitä. Puhutaan asiakkaista, terveysmarkkinoista ja vastuullisesta terveyskuluttamisesta. pean kehityksen seurauksena terveysmarkkinoiden valvonta on karkaamassa lääkärien ja valvontaviranomaisten käsistä. Kehityksen kääntöpuolena on, että potilaskuluttajan vapaudet ja oikeudet ovat usein näennäisiä. Pyrkimys itsenäiseen, omasta elämäntilanteesta ja omista arvoista kumpuavaan terveyspäätöksentekoon vesittyy, kun kaupallistettuja terveyskäsityksiä ja -tarpeita iskostetaan ihmisiin terveysmainonnan ja -markkinoinnin avulla. Sosiaalinen media on korvannut kriittisen tiedonhankinnan ja ihmiset jakavat tietoa keskenään vertaistukiryhmissä ja muilla sähköisillä foorumeilla. Tiedon markkinoilla vallitsee avoin kilpailu siinä mielessä, että tutkimustietoa ja asiantuntijoiden esittämiä käsityksiä löytyy lähes loputtomiin. 8 9

7 SAMULI SAARNI LT, FT, Terveydenhuollon etiikan dosentti Lupauksista käytäntöön potilaan oikeuksissa Potilaan oikeuksien lisäämisestä on helpompi puhua kuin toteuttaa niitä käytännössä. Vahvojen oikeuksien takaaminen potilaalle edellyttää, että joku saa selkeän velvoitteen taata oikeuksien toteutuminen. Oikeuksien on kuitenkin oltava vahvoja, koska terveys on perusoikeus. Pelkkä vapaus tavoitella terveyttä ei riitä. Velvoitteiden toteuttaminen voi olla toteuttajan näkökulmasta vaivalloista ja kallista. Tilanne, jossa lupaaja (valtio) on eri taho kuin toteuttaja (kunnat), ei helpota asian etenemistä. Niinpä suomalaisten potilaiden oikeudet ovat pudonneet muun maailman kehityksen kelkasta. Eteneminen näyttää tapahtuvan lähinnä EU:n pakosta. Potilaiden itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus ovat itseisarvoisesti tärkeitä. Ne heijastavat terveydenhuollossa yhteiskunnan yleistä yksilöllistymistä. Suomalaisten potilaiden oikeudet ovat pudonneet muun maailman kehityksen kelkasta. Eteneminen näyttää tapahtuvan lähinnä EU:n pakosta. Monimutkaisten hallintohimmeleiden rakentelu, kuntien velvollisuuksien kirjoittaminen yksityiskohtaisiin lakeihin tai valvonnan lisääminen ei ole juuri edistänyt asiaa. Ihmiset haluavat ja saavat päättää itse omista asioistaan. Tämän lisäksi potilaan oikeudet pitäisi nähdä myös välineinä. Potilaan oikeuksien vahvistuminen voi toimia koko terveydenhuoltojärjestelmää kehittävänä voimana. Potilaan valinnanvapaus pakottaa huomioimaan sen, miltä hoito potilaasta tuntuu. Ammattilainen voi pelätä, että potilaan tunne perustuu epäolennaisuuksiin eikä lääketieteelliseen laatuun. Tunteet vai tosiasiat, toiveet vai tarpeet pohdintojen takana on kysymys siitä, mikä kenenkin mielestä on arvokasta. Kyse on terveyden ja hyvinvoinnin määritelmistä ja määrittelyvallasta. Potilaan oikeuksien korostamisen ajatuksena on, että potilas itse päättää milloin ruumiin korjaaminen on kaikkein tärkeintä, milloin panostetaan henkiseen puoleen ja milloin sosiaalinen hyvinvointi ajaa molempien edelle. Terveys voi olla eri asia eri ihmisille ja samallekin ihmiselle eri aikoina, eri sairauksien kohdatessa. Sairastamisen ja hoitojen odottelun vaihtoehtoiskustannukset vaihtelevat. Toiselle aika on kallista, toiselle halpaa. Omaisten rooli on usein keskeinen potilaan terveyden ylläpidossa sekä hoidon ja kuntoutumisen toteutuksessa. Omaiset tulevat kuitenkin mukaan vielä vahvemmin potilaan oikeuksien kautta. Kun potilas ajattelee ja arvostaa omaistensa aikaa, vaivaa ja hyvinvointia, tulee terveydenhuollonkin se tehdä. Jos sairaalaan tulevaa potilasta saattamaan tarvitaan kaksi omaista, ei aikaa ja etäisyyksiä voi arvioida vain potilaalle koituvan vaivan mukaan. Potilaan oikeuksien toteuttaminen edellyttää, että järjestelmä rakennetaan niitä tukemaan. Monimutkaisten hallintohimmeleiden rakentelu, kuntien velvollisuuksien kirjoittaminen yksityiskohtaisiin lakeihin tai valvonnan lisääminen ei ole asiaa juuri edistänyt. Syynä on, ettei ole uskallettu rakentaa järjestelmää, joka keppien sijaan kannustaisi potilaiden oikeuksien toteuttamiseen. Raha ohjaa voimakkaasti. Potilaan oikeuksien toteuttamisessa ei päästä maaliin ilman sellaista rahoitusjärjestelmän muutosta, jossa potilaan oikeuksien toteuttamista kannustetaan. Potilaan oikeudet etenevät Suomessakin, mutta hitaasti. Vauhtia saadaan vain, jos luotetaan, että potilaan oikeuksien vahvistaminen auttaa kehittämään terveydenhuoltojärjestelmää parempaan suuntaan. Pitää siis uskaltaa antaa potilaan arvojen ja valintojen ohjata

8 PAULA KOKKONEN varatuomari, Helsinki Potilaan tahto ja terveydenhuollon priorisointi Mitä kautta kansalaisten ja potilaiden tahto välittyy terveydenhuollon priorisointiin? Välittyykö se valtionhallinnon, aluehallinnon vai kunnallisen demokratian kautta? Terveydenhuollon päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen, sairaiden parantaminen ja kärsimysten lievittäminen. Edellä mainitut päämäärät eivät ole hierarkisessa järjestyksessä vaan keskenään samanarvoisia. Julkisessa keskustelussa korostuu sairaiden parantaminen ja vieläpä erikoissairaiden parantaminen. Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa terveydenhuolto on kovin monimutkainen vyyhti. Lääkintöhallituksen aikaan rakennetta ohjattiin suhteellisen keskitetysti ja voimavaroja jaettiin kansanterveysnäkökohtia painottaen. Professiot ajattelivat potilaan puolesta, mikä hänelle oli parasta. Pikkuhiljaa vahvistuivat potilaan oikeudet kansalaisten oikeuksien muutenkin vahvistuessa. Potilas sai periaatteessa äänen. Lääkintöhallituksen lakkauttamisen yhteydessä valtion keskitetty ohjaus harsuuntui. Me olemme kaikki, myös terveydenhuollon ammattilaiset, potentiaalisia ja ajoittain tosiasiallisia potilaita taikka heidän edustajiaan. Mikä on se tahto, jonka haluamme välittää terveydenhuoltoon ja mikä on kanava, jota haluamme käyttää? Se riippunee siitä, mikä on kulloinenkin tilanne. Kroonisesti sairas voinee ajatella toisin kuin akuutisti sairastunut. Myös yksilöiden tavassa ajatella voi olla eroja, vaikka Lääkintöhallituksen aikaan professiot ajattelivat potilaan puolesta, mikä hänelle oli parasta. Espanjalaisilla on sanonta: Näkökulma härkään muuttuu, kun menee areenalle. diagnoosi olisikin sama. Samakin yksilö voi eri aikoina vaihtaa näkemystään monista syistä. Yksilö voi myös vaihtaa positiota ja asiointikanavaa. Miten tahto muodostuu? Tahdon muodostukseen vaikuttavat paitsi tieto myös tunteet. Ihmiset eivät välttämättä aina tiedä, mitä tahtovat, mutta usein tietävät, mitä eivät ainakaan tahdo. Tietoa ja näennäistietoa tulvii nykyään kaikkialta. Oikean tiedon erottaminen tietoavaruudesta tulvivasta kohinasta voi olla vaikeaa. Toiminta terveydenhuollossa fokusoituu nykyään erikoissairaanhoitoon ja erityisesti herooisiin temppuihin. Elintavat ja kohtullisuus eivät kiinnosta yhtä paljon. Tiedämme, että koulutus, kulttuuri, liikunta, uni ja oikea ravinto ovat terveyden peruspilareita. Valtionhallinnon toimijoita ja niiden liitännäisiä ovat eduskunta valiokuntineen, valtioneuvosto ministeriöineen, asiantuntijavirastot, asiantuntijat, työryhmät ja lobbarit kuten kansanterveys- ja tautikohtaiset järjestöt sekä lääketieteelliset, farmaseuttiset, psykologiset, hoitotieteelliset ja ikäryhmäkohtaiset eturyhmät sekä media. Niiden kautta välittyy asianomaisten tahojen näkemys lainsäädäntöön ja viranomaisohjeisiin. Aluehallinnon kautta tulee valvontatietoa ja sitä kautta hallinnon ja kansalaisten näkemyksiä terveydenhuollon toimivuudesta ja priorisoinnista. Kansalaisen ja potilaan tahto välittyy myös valtakunnallisten ylimpien valvojien kautta eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin sekä Valviran ottaessa kantaa asioihin. Kunnallista demokratiaa edustavat valtuustot, kaupunginhallitus, lautakunnat, työryhmät, asiantuntijat, lobbarit ja kansalaiset yhteydenottoineen. Espanjalaisilla on sanonta näkökulma härkään muuttuu, kun menee areenalle. Kansalaisen ja potilaan tahto saattaa vaihdella sen mukaan, missä asemassa hän kulloinkin on; katsooko hän asioita päättäjän näkökulmasta ja miltä tasolta vai potilaana, omaisena, tutkijana, rahoittajana, kliinikkona, edunvalvojana vai median edustajana. Priorisointia tapahtuu kaikkialla ja kaiken aikaa. Se on joko avointa tai piilossa tapahtuvaa. Myös terveydenhuollossa tarjonta määrittelee kysyntää ja kysyntä tarjontaa. Keskustelu terveydenhuollosta on vaikeaa siksi, että se pirstaloituu kovin laajalle ja on monen ammattikunnan ja erikoisalan keskinäistä köydenvetoa. Siihen näyttää poliitikkojen olevan vaarallista mennä mukaan, jolleivät he vaadi lisää rahaa tai enemmän toimenpiteitä

9 MARKKU PEKURINEN tutkimusprofessori, THL Valinnanvapaus ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistus miten potilas hyötyy? Vuoden 2014 alusta lähtien jokainen suomalainen voi valita, missä julkisen terveydenhuollon toimipisteessä asioi. Pian käynnistyy myös selvitystyö sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, tavoitteena rahoituksen yksinkertaistaminen sekä hoito- ja kustannusvastuun siirtelyn vähentäminen. Mitä hyötyä uudistuksista on potilaalle? Valinnanvapaus on potilaan näkökulmasta tarkasteltuna hyvä asia, ainakin periaatteessa. Käytännössä valinnan tekeminen on tehty potilaalle melko hankalaksi: Vaihdosta pitää ilmoittaa nykyiselle terveysasemalle sekä valitsemalleen uudelle terveysasemalle kolme viikkoa ennen suunniteltua vaihtoa. Jos osoittautuu, että valinta ei ollutkaan hyvä, terveysasemaa voi vaihtaa uudestaan vasta vuoden kuluttua. Lisäksi se, paljonko valinnanvaraa kullakin todellisuudessa on, riippuu potilaan kotipaikkakunnasta. Isoissa kaupungeissa vaihtoehtoja on luonnollisesti syrjäseutuja enemmän. Tietoa tarjolla olevista vaihtoehdoista löytyy kätevimmin internetistä. Suomessa ei tosin vielä ole kansalaisille avointa nettipohjaista järjestelmää, josta mahdollisia hoitopaikkoja voisi kattavasti etsiä. Julkisista rekistereistä ei myöskään ole saatavissa kovinkaan Jos rahoitusjärjestelmästä tulee täysin yksikanavainen, palvelun järjestämisestä ja rahoittamisesta vastaa yksi taho, jolloin kustannus- ja hoitovastuun pallottelu loppuu. paljon tavallisia kansalaisia hyödyttäviä tietoja, kuten esimerkiksi kaikkien julkisen terveydenhuollon toimipisteet yhteystietoineen. THL:n tähän tarpeeseen tarjoama työväline on osoitteessa sijaitseva, kaikille avoin verkkosivusto, jossa voi hakea ja verrata tietoa sosiaali- ja terveysalan palveluista sekä muun muassa antaa palautetta saamastaan palvelusta. THL uudistaa verkkopalvelua parhaillaan. Kun uudistustyö on valmis, palvelusta tiedotetaan laajasti kansalaisille. Parantuuko potilaan hoito valinnanmahdollisuuksien myötä, sitä on vaikea vielä sanoa. Potilaat todennäköisesti ohjautuvat sinne, missä kokevat saavansa parasta hoitoa ja palvelua. Nykyjärjestelmässä terveyskeskuksella ei ole kannustetta tai tarvetta mainostaa tarjoamaansa hoitoa, sillä lisääntynyt potilasmäärä näkyy lähinnä hoitotaakassa, ei korvauksissa tai toimintaedellytyksissä. Kun järjestelmä ajanmittaan muuttuu siten, että potilaiden valinnat ohjaavat palveluntuottajien saamia korvauksia, hoidot todennäköisesti toteutuvat tarkoituksenmukaisemmin ja potilaiden palvelu paranee. Potilaalle uudistus voi tuoda jonkin verran lisäkustannuksia, lähinnä matkakuluja, mutta niistä KELA korvaa osan, joten näiden merkitys lienee kohtalaisen pieni. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen koituu viime kädessä myös potilaan hyödyksi. Jos järjestelmästä tulee täysin yksikanavainen, palvelun järjestämisestä ja rahoittamisesta vastaa yksi taho esimerkiksi alueittain, jolloin kustannus- ja hoitovastuun pallottelu loppuu. Tällöin myös potilaan elämä helpottuu, ja hoidot ovat kokonaisuudessa tarkoituksenmukaisempia. Pian käynnistyvä selvitystyö on yhdistelmä parlamentaarista valmistelua ja asiantuntijatyötä, mutta potilaan ääntä ei ole unohdettu. Se pääsee kuuluviin viimeistään siinä vaiheessa, kun valmistelutyö on edennyt pisteeseen, jossa esitetään vaihtoehtoja uudeksi malliksi. Normaalikäytännön mukaisesti eri intressitahoille kuten potilasjärjestöille järjestetään tällöin kuulemistilaisuuksia. Valtionhallinnon otakantaa.fi-sivustoa hyödynnetään varmasti myös. Sivustolla kaikkien kansalaisten ja organisaatioiden on mahdollista kommentoida. Odotettavissa on myös vilkas kansalaiskeskustelu sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa

10 MERVI KATTELUS terveyspoliittinen asiantuntija, Suomen Lääkäriliitto Vuosi 2014 Muuttuvatko potilaan vaikutusmahdollisuudet? Suomi oli 1990-luvun alkupuolella etunenässä potilaiden oikeuksien kirjaamisessa lainsäädäntöön. Sittemmin monet maat ovat kirineet ohitsemme potilaiden oikeuksien vahvistamisessa. Erityisesti olemme jääneet jälkeen potilaan valinnanvapaudessa. Suomalainen terveydenhuolto on rakennettu järjestelmäkeskeisesti sitoen potilaat asuinkuntansa julkisiin palveluihin. Potilaalla on ollut mahdollisuus, varallisuudestaan ja palveluiden saatavuudesta riippuen, valita yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Suomen EU-jäsenyys parisen vuotta potilaslain voimaantulon jälkeen toi mukanaan mahdollisuuden hakeutua hoitoon toiseen unionin tai Euroopan talousalueen maahan. Harva tästä tiesi ja vielä harvempi potilas mahdollisuutta käytti hyväkseen. Potilaiden liikkuvuus alkoi keskusteluttaa vasta vuosituhannen vaihteessa EU-tuomioistuimen ottaessa linjan, jonka mukaan terveyspalveluihin sovelletaan palveluiden vapaata liikkuvuutta. Potilaan näkökulmasta tämä tarkoitti sitä, että Valintaoikeutta rajoittavat muun muassa hoitopaikan valinta yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa, oikeus vaihtaa terveyskeskusta vain kerran vuodessa ja EU-tilanteissa korvauksen rajaaminen sairausvakuutuskorvauksiin. toisessa EU-maassa hankitusta hoidosta tuli saada korvaus kotimaan järjestelmästä. Runsaan kymmenen vuoden valmistelun jälkeen potilaan oikeuksia rajat ylittävässä terveydenhuollossa säätelevä direktiivi (potilasdirektiivi) ja sen toimeenpanemiseksi tehty laki (ns. RAJA-laki) ovat todellisuutta vuoden 2014 alusta lukien. Samaan aikaan terveydenhuoltolaissa säädetty kansallinen valinnanvapaus laajenee koko maahan. Yhdessä säännökset parantavat merkittävästi potilaan vaikutusmahdollisuuksia hoitopaikkansa suhteen. Potilasdirektiivi edellyttää sen määrittelemistä, mikä ulkomailla hankittu hoito korvataan. Tämän vuoksi on päätettävä, mikä hoito kuuluu suomalaiseen palveluvalikoimaan. RAJA-lakipaketissa on päädytty yleisluontoiseen määritelmään: lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus. Päätökset palveluvalikoiman laajentamisesta tai rajaamisesta tekee sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettava toimielin. Tässä yhteydessä ei ole haluttu puhua priorisoinnista, vaikka kysymyksessä voi katsoa olevan yhden uuden priorisointimenetelmän. Palveluvalikoiman tarkempi määrittely edellyttää eri hoitojen haittojen ja hyötyjen analysointia ja linjausten tekemistä siitä, mitä hoitoa annetaan julkisesta terveydenhuollosta ja korvataan sairausvakuutuksesta. Jää nähtäväksi kuullaanko potilaita näitä päätöksiä tehtäessä. Lakiehdotus ei mainitse potilaita toimielimeen kutsuttavana tahona. Millä tavalla potilaan vaikutusmahdollisuudet muuttuvat lakimuutosten myötä? Potilas voi entistä vapaammin valita, missä haluaa itseään hoidettavan. Täysin vapaata tämä ei ole, vaan valintaoikeutta rajoittavat mm. hoitopaikan valinta yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa, oikeus vaihtaa terveyskeskusta vain kerran vuodessa ja EU-tilanteissa korvauksen rajaaminen sairausvakuutuskorvauksiin. Potilas voi kuitenkin aiempaa helpommin äänestää jaloillaan, jos palvelun laatu ei tyydytä. Tämä voi parhaimmillaan johtaa terveyspalveluiden laadun parantumiseen. Lisäksi potilas voi jatkossa hankkia lääkkeensä helpommin muista EU-maista eurooppalaisella lääkemääräyksellä. Potilaan oma päätösvalta kasvaa, mutta muutos edellyttää myös huomattavasti nykyistä enemmän tietoa potilaan päätösten tueksi muun muassa palveluiden saatavuudesta, laadusta ja hinnoista

11 2. Arkipäivän realiteetit, vakavat sairaudet, vaikeudet lääkärin löytämisessä ja entistä monimutkaisemmat hoidot. Potilas ei jaksa vaatia oikeuksiaan kunhan edes tulisi kohdatuksi ihmisenä. EEVA KUUSKOSKI HEIKKI LEISTI SIRPA PEURA ESKO SEPPÄNEN IRMA VIRJO TARJA HONKALAMPI 18 19

12 EEVA KUUSKOSKI LL, lastentautien erikoislääkäri Potilaan oikeus tulla kohdatuksi Tietäviä, sulavasti käyttäytyviä asiantuntijoita oli ympärillä paljon, mutta en kokenut, että he hoitivat minua jotain yleistä tautia tai tapausta, syöpää tai sairasta sydäntä kylläkin. Laki potilaan oikeuksista ilmensi 1990-luvun alussa selkeästi, että potilaan hyvä hoito on terveydenhuollon ydintehtävä ja tarkoitus. Tietenkin, suorastaan itsestäänselvyys, toteaisi joku. Lain lähtökohtana on, että potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Kysymys on hänen elämästään; hänen oikeuksistaan ja vastuistaan. Mutta kuinka usein arjen päätöksiä tehdään systeemin ja professioiden ehdoilla? Onhan joku väittänyt ilkikurisesti, että sairaalatkin pyörivät parhaiten ilman potilaita. Yrityselämän opeista on pyritty ammentamaan apuja terveydenhuollon erilaisiin ongelmiin. Asiakaskeskeisyyttä toistetaan julkisissakin palveluissa lähes mantran tavoin. Kaupallisesta palvelutoiminnasta on varmasti opiksi otettavaa. Takkuiset hoitoketjut, tyly kohtelu tai osaamattomuus eivät koskaan ole hyvää laatua eivätkä hyvää hoitoa. Yhä useammin kuulen potilaan ihmisen sanovan, ettei hän ole tullut kohdatuksi eikä kuulluksi: tietäviä, sulavasti käyttäytyviä asiantuntijoita oli ympärillä paljon, mutta en kokenut, että he hoitivat minua jotakin yleistä tautia tai tapausta, syöpää tai sairasta sydäntä kylläkin. Kuka toteuttaa potilaan oikeuksia? Jos on oikeuksia, jollakin täytyy olla myös velvollisuuksia. Jäävätkö lain velvoitteet väittelyksi järjestelmän vastuista, virkavelvollisuuksien toteuttamisesta, hoitoprosesseista ja palveluketjuista? On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollossa prosessit sujuvat ja tietojärjestelmät toimivat. Riittääkö toimivan järjestelmän lisäksi se, että henkilökunta osaa ammattinsa? Välttämätöntä on kuitenkin muistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa ihminen kohtaa toisen ihmisen kokemisen tasolla ja ottaa inhimillistä vastuuta. Vain näin potilaan oikeus tulla kohdatuksi voi toteutua. Terveydenhuollon järjestelmät rakennetaan järjen etiikalla. Tämä on perusta potilaan oikeuksien toteutumiselle. Mutta potilaan oikeudet voivat toteutua vain siellä, missä on mahdollisuus ja missä toimitaan sydämen etiikalla eli asiantuntija kohtaa ainutkertaisen ihmisen erityispiirteineen ja pulmineen. Mielestäni potilaan oikeuksiin liittyviä velvoitteita ei voi sälyttää vain yhteiskunnan järjestelmille tai erilaisille ammattilaisille. Kysymys on myös siitä, miten me läheisinä ja omaisina olemme auttamassa ja tukemassa potilaita. Tänä päivänä hoito aloitetaan erilaisissa laitoksissa, mutta jatkohoito, toipuminen ja kuntoutus vaativat toimia kotona, joskus pitkäänkin. Tällöin tarvitaan ammattilaisia, mutta yhä enemmän omaisten ja läheisten hoitoapua, kannustusta tai erilaisia vertaisryhmiä. Miten yhteiskunta kokonaisuutena ja me kansalaisina olemme tähän varautuneet? Vaativa tehtävä on siinä, miten me jaamme ihmisen elämän ja kuoleman suuria mysteerejä. Kokeneen sairaalapapin puheenvuoro kosketti vahvasti, kun hän muisteli, miten kuolevat potilaat kertoivat kokemuksistaan. Omaisten on vaikea puhua kuolemasta ja jakaa potilaan tuntemuksia. Usein omaiset vierastunnin päätteeksi toivottelevat: yritähän parantua. Ihmisen hyvä elämä rakentuu pohjimmiltaan suhteessa toisiin ihmisiin. Martti Lindqvistin sanoin: minä tulen minäksi sinän rinnalla. Potilaan oikeudet voivat toteutua hyvin silloin, kun terveydenhuoltojärjestelmä ja ammattilaiset toimivat tiiviissä yhteydessä omaisten ja lähiyhteisöjen kanssa

13 HEIKKI LEISTI potilasaktivisti, Hartola Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä Jo edesmennyt kotkalainen laulunikkari totesi : Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä. Miten oikeassa Veikko Lavi silloin olikaan. Laulun sanoma iskee tänään syvälle keskelle terveydenhuollon suurta murrosta. Laulussa puolustetaan elämää, ja elämän puolustajiksihan lääkäritkin on koulutettu. Katselen asioita oman kotikuntani Hartolan näkövinkkelistä. Muistissa niin minulla kuin muillakin kuntamme asukkailla oli aika, jolloin terveysasemalla hyöri kolme lääkäriä, hoitoon pääsi heti ja kaikki toimi - toisin kuin nyt. Silloin jo puhuttiin rahasta, mutta nyt akuutti ja ainainen rahapula on puheenaihe numero 1. Olihan meillä ruhtinaalliset olot: arki-iltaisin päivystys pelasi kello yhdeksään asti ja ihan viimeisessä hädässä lähdettiin Lahteen. Se on nyt historiaa - lähisellaista. Aika muuttui, tuli tarve tehdä jotakin ja niin teimme...menimme mukaan Sote-piiriin. Tuohon mahtavaan ja isoon organisaatioon, joka lupasi myös meille Hartolan asujaimistolle luksusta koko rahalla. Saimmeko sitä? Emme, saimme vain kurjuutta. Toki säästöjäkin tuli, mutta turvallisuus katosi. Jokainen Suomessa tietää Hartolan kuningaskunnan, jonka kruununjalokivet ovat jo aikaa sitten myydyt. Kuntamme on vanhusvoittoinen kunta. Meillä on paljon monisairaita ihmisiä sekä päihde-, huume- ja mielenterveysongelmaisia. Kaikki pitäisi hoitaa asetusten ja pykälien mukaan, mutta se tärkein raha on edelleen ongelma. Ja lääkäripula: kukaan itseään arvostava henkilö ei muuten kuin seikkailunhalusta uskalla rantautua Kuningaskuntaan. Mikko on poikkeus, taitaa olla miehessä ripaus masokistia, vai onko syynä ihana luonto mene ja tiedä. Saamme siis silloin tällöin vierailevia tähtiä tänne muutamaksi viikoksi, mutta emme saa tulkkia. Joskus syntyy kommunikaatio-ongelmia ja potilasturvallisuus kärsii. Terveysaseman mäellä kaikilla on pinna kireällä kuin Viktoria Mullovan viulunkieli. Kaikki puurtavat jaksamisen äärirajoilla, ja ketkä siitä kärsivät? Potilaat. Emme ole tämän ongelman kanssa yksin, vaan monet pienet maaseutukunnat ovat saman ongelman edessä. Mikä avuksi? Nostan esille erilaiset järjestöt ja koulutetun vertaistuen. On todella aarre, jos kunnassa toimii aktiivinen potilasjärjestö, joka ei keskity vain sukanneulomiseen ja kahvinjuontiin, vaan taistelee oikeuksien puolesta, antaa tukea. Raha tai sen puuttuminen ei saa olla hyvän ja laadukkaan hoidon mittari, mutta valitettavasti näin asia käytännössä menee. Ei todellakaan riitä, että ihmisen, joka saa diagnoosin ja loppuelämän mukana kulkevan seuralaisen, pitää itsensä ottaa vastuu, kysyä, hankkia tietoa, hankkiutua kursseille, paneutua asiaan 100 %. On pidettävä puolensa, että hyvä hoito toteutuu. Tässä taistelussa hyvän hoidon puolestapuhujina toimivat potilasjärjestöt. Lääkäri ei ole Jumalasta seuraava, hän on asiantuntija, mutta osansa asiantuntijuudesta tulee olla potilaallakin. Vain hyvät vertaistukiverkot auttavat potilasta selviämään terveydenhuollon suuresta kriisistä, jossa raha Ei todellakaan riitä, että ihmisen, joka saa diagnoosin ja loppuelämän mukana kulkevan seuralaisen, pitää itsensä ottaa vastuu, kysyä, hankkia tietoa, hankkiutua kursseille, paneutua asiaan 100 %. puhuu ja potilaan oikeudet jäävät pimentoon. Isot ja tehokkaat yksiköt eivät ole ainoita oikeita ratkaisuja. Usein lähipalvelu omassa terveyskeskuksessa on kaikkein parasta, tuttua ja turvallista. Tämä on monen unelma, joka on jo monesti ammuuttu alas, mutta elää silti mielissä. Kysynkin: kuka pystyy paremmin valvomaan potilaan oikeuksia kunnissa kuin potilaat itse tai potilasjärjestöt? On uskallettava pitää ääntä, kysyä ja kyseenalaistaa. Uskon että ns. kolmas sektori ja sen rooli terveydenhuollossa korostuu ja saa sille kuuluvan painoarvon hyvän ja oikeudenmukaisen terveydenhuollon puolestapuhujana

14 SIRPA PEURA farmaseuttinen johtaja, Suomen Apteekkariliitto Lääkkeiden annosjakelu potilaan näkökulmasta Tutkimusten mukaan eräs suurimmista ongelmista lääkehoidoissa on se, että potilas ei sitoudu hoitoon eikä noudata annettuja hoito-ohjeita. Taustalla voi olla monia syitä, kuten pelko haittavaikutuksista, tiedon puute lääkkeen merkityksestä sairauden hoidossa tai hoidon kustannukset. Iäkkäillä lääkehoidon toteutumista voivat haitata myös muistamattomuus ja tekniset vaikeudet, kuten vaikeus niellä tabletteja tai käsitellä lääkepakkauksia. Lääkehoitoihin voi liittyä myös muita ongelmia, kuten samaa lääkeainetta sisältävien lääkkeiden tahaton käyttö, yhteisvaikutukset tai lääkkeiden väärä annostelu. Ongelmat estävät hoitotulokseen pääsemistä ja aiheuttavat tarpeettomia kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Monilääkitys on yleisintä iäkkäillä. Kun lääkkeiden määrä kasvaa, lisääntyy myös mahdollisten ongelmien todennäköisyys. Ikääntyminen vaikuttaa myös elimistön kykyyn käsitellä lääkkeitä. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan kaikkien yli 75-vuotiaiden lääkitys tulisi tarkistaa vuosittain. Keinot kokonaislääkityksen hallintaan ovat kuitenkin rajallisia, sillä lääkärillä ei aina ole käytössään kaikkia tietoja potilaan lääkkeistä. Apteekit aloittivat koneellisen annosjakelupalvelun 2000-luvun alussa. Siinä lääkkeet jaellaan koneellisesti kahden viikon toimituserissä kerta-annospusseissa. Palveluun kuuluu reseptien hallinnointi sekä lääkityksen tarkistus siten, että mahdolliset yhteensopimattomuudet ja päällekkäisyy- det poistetaan. Lisäksi hoitava lääkäri tarkistaa käytössä olevien lääkkeiden tarpeellisuuden. Potilaalla on aina ajantasainen lääkityskortti, josta hänen kokonaislääkityksensä voidaan selvittää. Lääkehävikki vähenee, mikä tuo säästöjä lääkekustannuksiin. Palvelun tavoitteena on parempi lääkityksen hallinta ja lääkitysturvallisuuden varmistaminen, mutta samalla se helpottaa merkittävästi myös lääkkeiden jakamiseen käytettävää aikaa kotisairaanhoidossa ja palvelutaloissa. Kuntien tekemien selvitysten mukaan suuri osa kotisairaanhoitajan työajasta kotikäynneillä on käytetty lääkkeiden jakamiseen. Kun asiakkaat on siirretty apteekkien annosjakelun piiriin, kotisairaanhoitajien työ on voitu kohdistaa hoitoon. Apteekit puolestaan huolehtivat siitä, että lääkitykset ovat kunnossa. Kunnissa palvelun merkitys on ymmärretty etenkin työn tehostamisen näkökulmasta. Annosjakeluun siirtymisen yhteydessä on saatu resurssit tehokkaammin käyttöön kasvavan vanhusväestön palvelutuotannossa. Valitettavasti moni kunta siirsi samalla palvelusta perittävät maksut asiakkaiden kontolle. Tilanne muuttui potilaiden näkökulmasta epäoikeudenmukaiseksi. Osa kunnista maksaa palvelun, osa maksattaa sen kotisairaanhoidon asiakkailla. Maksun suuruus vaihtelee, koska sitä ei ole määritelty lainsäädännössä. Ja kun kunta ei ole palvelun maksaja, se ei voi edes kilpailuttaa palvelun hintaa apteekkien kesken. Eduskunnan oikeusasiamies puuttui asiaan toukokuussa Hän antoi kannanoton, jonka mukaan palvelusta ei saa aiheutua lisämaksua kunnallisia palveluja käytäville asiakkaille. Lääkkeiden jakaminen on kunnan velvollisuus, ja sen hinta tulee sisällyttää kotisairaanhoidon maksuun. Oikeusasiamiehen kannanoton seurauksena lääkkeiden jakaminen kuuluu jatkossa kunnan palvelupakettiin, mutta asiakkaiden yhdenvertaisuuteen ei näillä eväillä vielä päästy. Potilas ei edelleenkään voi valita, onko hänen lääkityksensä turvallisuus ja laatu varmistettu, vai onko lääkkeet vain siirretty purkeista dosettiin. Kuntien tekemien selvitysten mukaan suuri osa kotisairaanhoitajan työajasta kotikäynneillä on käytetty lääkkeiden jakamiseen

15 ESKO SEPPÄNEN emeritusmeppi Hyvää vointia kaikille Suomi tarvitsee toimivan julkisen kansanterveysjärjestelmän, jossa kansalaisille turvataan perusterveyspalvelut ilmaiseksi tai halpaan hintaan ja joka on edes EU:n keskimääräistä tasoa ilman kohtuuttomia odotusaikoja ja pitkiä jonoja. Yksityiset palvelut olkoot julkisten palvelujen täydentäjiä, mutta eivät ne saa niitä korvata. Yksityispalvelujen eettis-moraalinen perusta ei saa olla kermankuorinta ja veronkierto vaan potilaan asianmukainen ja kiireetön hoito. Julkisten palvelujen byrokratia vaatii tilanteen uusarvioinnin. Potilas tarvitsee osaavaa hoitoa ja inhimillistä lämpöä, eikä hän saa olla palvelun tarjoajalle mikään teuraseläin, jonka identiteetti on pelkkä numerolappu korvassa. Potilas tarvitsee osaavaa hoitoa ja inhimillistä lämpöä, eikä hän saa olla palvelun tarjoajalle mikään teuraseläin, jonka identiteetti on pelkkä numerolappu korvassa. Jokaisella potilaalla tulee olla mahdollisuus ns. omalääkäriin, joka on lähellä, tuttu ja turvallinen. Palvelut on toisin kuin tänään aina tarjottava potilaan omalla kielellä suomeksi tai ruotsiksi. Potilaalla on oltava oikeus saada tilastaan selkokielistä tietoa lääkärilatinan sijasta. Suomessa on lääkäripula. Lääkärikunnan privatisoitumisen johdosta kunnat pakotetaan usein hoitamaan terveyspalvelut yksityisillä keikkalääkäreillä, jotka eivät aina ehdi perehtyä potilaan tilaan, vaan kirjoittavat vain turhan reseptin tai kalliin erikoislääkärilähetteen. Suomessa on vastoin Lääkäriliiton kantaa koulutettava enemmän lääkäreitä, joilta vaadittakoon uran alussa pakollinen, mutta määräaikainen terveyskeskuspalvelu lääkäripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Potilaan oikeuksia ei kunnioiteta silloin, kun potilaan tutkineen lääkärin tai useamman lääkärin mielipide sairauden laadusta kumotaan potilasta tutkimatta Kelassa tai vakuutusoikeudessa. Kelan korvaukset yksityisten palvelujen ostamisesta on lopetettava ja säästyneet varat on käytettävä julkisten potilaspalvelujen kehittämiseen. Kustannuksia pitää säästää siirtämällä järjestelmän rahoitus Kelalta kunnille. EU:n terveyspalveludirektiivi lisää potilaan valintaoikeuksia, mutta on pidettävä huoli siitä, että se ei syö oman maan sairaanhoidon resursseja. Sairaalalääkäreille pitää antaa mahdollisuus yksityispraktiikkaan omassa sairaalassa varsinaisen työajan ulkopuolella. Se lisää palvelutarjontaa ja lyhentää jonoja. Potilaalla tulee olla oikeus tehokkaaseen kivuntorjuntaan, ja sen takia on pakko parantaa lääkäreiden kipuosaamista. Lääkäri, joka ei osaa torjua kipuja ammattitaitoisesti, on kiduttajalääkäri. Potilaalla tulee olla oikeus asianmukaiseen saattohoitoon palliatiivisen hoidon alkaessa. Siinä tarkoituksessa on lisättävä lääkäreiden koulutusta potilaan valmistamisessa kuolemaan ja lisättävä saattohoitosairaaloita ja niiden kotipalveluja. Jos potilas on joka tapauksessa pian kuolemassa ja kärsii sietämättömiä kipuja, joita lääketieteellisesti ei osata torjua, hänellä pitää olla oikeus kuolinapuun. Eutanasian pitää olla hänen oma tahtonsa. Ennen eutanasian laillistamista meiltä löytyy toivottavasti lääkäreitä, jotka jättävät kipuihinsa kuolemassa olevan potilaan saataville poispääsylääkkeitä. Avustettu itsemurha ei ole rikos vaan potilaan oikeus. Potilaan oikeuksia ei kunnioiteta silloin, kun potilaan tutkineen läääkärin mielipide sairauden laadusta kumotaan Kelassa tai vakuutusoikeudessa potilasta tutkimatta

16 IRMA VIRJO professori (emerita), puheenjohtaja, Tampereen Parkinson yhdistys ry Omaisia pitää kuulla Potilaan vaimo soitti minulle kysyen neuvoa Parkinson-yhdistyksen puheenjohtajalta. Mies oli päätynyt sairaalaan tutkittavaksi. Vaimo meni katsomaan seuraavana päivänä. Mies oli aivan sekava. Vaimo halusi tietää, mitä lääkkeitä miehelle on annettu. Sairaanhoitaja totesi: Asia ei kuulu teille. Vaimo halusi tietää, mitä lääkkeitä miehelle oli annettu. Sairaanhoitaja totesi: Asia ei kuulu teille. Seuraavana päivänä oli sama tilanne: mies oli sekava, tietoa lääkkeistä ei annettu. Vaimo tiedusteli, eikö mitään voi tehdä. Laissa potilaan oikeuksista (6 ) todetaan, että lähiomaista on kuultava, jos potilas ei pysty päättämään hoidostaan ja tätä varten omaiselle on annettava tarpeelliset tiedot (9 ). Jos tämä ei auta, pitää kääntyä potilasasiamiehen puoleen. Vaimolle näytettiin lääkelista. Siellä oli lääke, josta mies oli aikaisemmin mennyt sekaisin. Kun se lopetettiin, miehen tilanne korjautui. Parkinson-potilas oli sairaalassa huonokuntoisuuden vuoksi. Vaimo ja tytär korostivat henkilökunnalle, että lääkkeet pitää antaa tarkasti ajallaan. Potilas pitää auttaa riittävän usein liikkeelle ja myös vessaan. Potilas tarvitsee aikaa ja apua ruokailuun. Tilanne vierailutunnilla: Potilas makasi jäykkänä sängyn pohjalla. Hänellä oli märät vaipat. Hän oli nälkäinen. Ruuat oli korjattu pois, kun ei kerran kiinnostanut. Parkinson-potilas, alle 50-vuotias nainen, oli pyörtyilyn ja huonokuntoisuuden vuoksi ensiavussa. Hänet otettiin tarkkailuun. Hän ei pystynyt itse nousemaan istumaan eikä pitämään esimerkiksi vesilasia kädessä. Hän kysyi, voisiko saada juotavaa ja syötävää, kun aikaa oli kulunut paljon (yli neljä tuntia ). Ei me mitään tarjoilijoita olla, ilmoittivat hoitajat. Eivätkä tuoneet mitään. 70-vuotias mies vietiin ensiapuun päivätoiminnoista, koska hän oli pyörtynyt. Hänet otettiin tarkkailuun. Potilaan vaimo tiesi, ettei tarkkailuun saa mennä mukaan. Hän soitti ensiapuun ja selitti, että miehelle pitää antaa Parkinson-lääkkeitä tiettyinä kellonaikoina, lääkkeet ovat miehen taskussa. Myöhemmin ensiavusta ilmoitettiin, että miehen voi hakea kotiin. Mies oli aivan jäykkä. Hän oli laskenut alleen, kun kukaan ei ollut auttanut vessaan. Lääkkeet löytyivät taskusta, pyörtymisen syy ei selvinnyt. Tutkimusta ja hoitoa koskeva suunnitelma tulisi laatia yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen omaisensa kanssa (Laki potilaan oikeuksista 4 ). Kun omaisia ei kuulla, päätyy moni potilas huonoon kuntoon turhan takia. Ainakin yhden omaisen pitäisi olla mukana, kun potilas on tarkkailussa kiireisellä Omainen voi antaa potilaalle juotavaa ja syötävää, kun hoitohenkilökunta katsoo, ettei tällainen huolenpito kuulu heidän toimenkuvaansa. ensiapuasemalla. Omainen voi kertoa alati vaihtuvalle henkilökunnalle, mistä on kyse. Omainen voi antaa potilaalle juotavaa ja syötävää, kun hoitohenkilökunta katsoo, ettei tällainen huolenpito kuulu heidän toimenkuvaansa. Hyviäkin esimerkkejä henkilökunnan, potilaan ja omaisten kohtaamisesta löytyy, mutta huonoja kokemuksia on omaisilla ja potilailla aivan liikaa. Mielestäni potilaan oikeuksiin kuuluu, että myös omaista kuullaan. Hän on potilaan voinnin ja elämäntilanteen asiantuntija. Suomen terveydenhuollolla ei ole varaa jättää omaisten asiantuntemusta huomiotta

17 TARJA HONKALAMPI yhteiskuntasuhdepäällikkö, Pfizer Oy Tieto on valtaa vai onko? Valinnanvapaudella tarkoitetaan tällä hetkellä ainoastaan hoitopaikan tai lääkärin valintaa, mutta sairauksien hoitoon liittyy monia muitakin valintoja. Tieto eri muodoissaan voi vaikuttaa ihmiseen monin tavoin. Siitä kai ainakin osittain tulee väittämä Tieto on valtaa. Potilaan oikeuksiin liittyy oleellisesti itsemääräämisoikeus, jonka toteuttamisesta pyritään terveydenhuollossa huolehtimaan monin tavoin. Yksi osa tämän oikeuden toteutumista on tiedon saanti. Ihmisellä on rajallinen kyky omaksua tietoa ja erityisesti soveltaa sitä käytäntöön. Yksilöiden väliset erot tiedon omaksumisessa ja sen soveltamisessa ovat huimat. Tiedon saantia ja valinnanvapautta ei voida rajoittaa sillä perusteella, että valintoja tehdään vaillinaisilla tiedoilla. Asiantuntijoiden rooli tiedon välittämisessä ja muokkaamisessa potilaiden käyttöön on terveydenhuollossa merkittävä. Tieto ja osaaminen hoitovaihtoehdoista lisääntyvät tutkimuksen myötä, mikä osaltaan monimutkaistaa ja yksi- löllistää hoitoja. Yksilöltä edellytetään omaan hoitoonsa sitoutumista. Tämän lisäksi taloudellisten pakon sanelemana julkinen sektori keskittyy yhä enemmän välittömään toimintakyvyn palauttamiseen sekä päivystystoimintaan, jolloin vastuu hoidon saatavuudesta ja sen toteutumisesta jää yhä enemmän yksilön omalle vastuulle. Onko potilaan hankkimilla tiedoilla merkitystä? Perehtyminen omaan sairauteen voidaan ajatella oppimisena, joka ei tapahdu hetkessä vaan vaatii toistoja ja erilaisia oppimismenetelmiä. Onnistuneen hoidon kannalta on tärkeää, että potilas on sitoutunut omaan hoitoonsa. Valinnanvapaudella ja siihen liittyvällä tiedon saannilla on merkittävä rooli hoitoon sitoutumisessa. Varsinainen kysymys on se, mikä on oikeaa tietoa ja mikä mielikuvia. Myytti siitä, että yksityinen hoito on parem- paa kuin julkinen, on kumottu jo monta kertaa. Hoidon saatavuus ja laatu riippuvat hyvin paljon henkilöstön ammattitaidosta, johtamisesta ja resursseista. Potilaan paremmat valinnanmahdollisuudet ja tiedon saanti vahvistavat potilaan käsitystä, minkälaista hoitoa hän voi odottaa. Parhaassa tapauksessa potilas myös ymmärtää, että hänen omaakin panostaan tarvitaan. Miten potilas löytää oikean tiedon valinnan perusteeksi? Tässä asiassa uskon, että tiedon saanti helpottuu ajan mittaan. Potilasjärjestöt ovat toivottavasti tämän asian edistämisen pioneereja. Valinnanvapaudella tarkoitetaan tällä hetkellä ainoastaan hoitopaikan tai lääkärin valintaa, mutta monien sairauksien hoitoon liittyy monia muitakin valintoja. Potilaalla on oikeus keskustella lääkärin kanssa oman sairautensa hoitovaihtoehdoista. Lääketieteellisessä hoidossa hoidon hinnan ei pitäisi olla ensisijainen valintakriteeri. Erityisesti lääkehoitoja arvioidaan ja testataan perusteellisesti, jolloin osak- si hoitoa päätyy nykyisin vain sellaisia valmisteita, joiden hyöty-/haittasuhde on riittävän hyvä. Lääkäri pystyy arvioimaan osaamisensa perusteella, mikä hoito sopii kenellekin. Uusien lääkkeiden kehittäminen on riskialtista ja kehittämiskustannukset ovat korkeat. Uudet hoidot ovatkin usein päiväkustannuksiltaan vanhoja hoitoja kalliimpia, mutta kaikki uudetkaan hoidot eivät ole kalliita, kun huomioidaan niiden tuottama terveyshyöty ja esimerkiksi mahdollisuus hoitoon kotona laitoksen sijaan. Tiedonhankinta, -vertailu ja testaus on potilaallekin mahdollisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä. Tästä hyötyvät myös ammattihenkilöt, jotka saavat tätä kautta lisää kliinistä kokemusta ja voivat hoitaa potilaita entistä paremmin. Ehkä enemmän totta onkin sanonta: Tieto lisää tuskaa! 30 31

18 3. Potilaiden yhdenvertaisuutta ja varojen riittävyyttä varmistetaan priorisoinnilla. Hoitosuositusten tarkoitus on parantaa terveydenhuollon laatua ja vähentää tarpeetonta vaihtelua. VESA KANNIAINEN MINNA KAILA RIITTA LUOSUJÄRVI KARI PUOLAKKA 32 33

19 VESA KANNIAINEN professori, Helsingin yliopisto Potilaiden oikeudet ja priorisointi elämää suurempi kysymys sia vain vähän haittaa aiheuttavia tiloja pois julkisen hoidon piiristä (esimerkiksi suonikohjut, peräpukamat, kosmeettinen kirurgia, lapsettomuushoidot)? Entä sairautta edistävä oma käytös (kuten tupakointi) ja siihen suhtautuminen? Normatiivisen terveystaloustieteen meriittinä on ollut pyrkimys löytää hyväksyttävät kriteerit. Tehokkuuskriteerissä heijastuu kansalaisten terveystilojen summan maksimointi; tasa-arvokriteereistä on eri versioita, joista ei yksimielisyyttä ole voitu saavuttaa. Tutkimusalueen käynnistäjän Alan Williamsin ehdotus oli, että jokaisella tulisi olla oikeus odottaa sama määrä hyvää elämää, laatupainotteisina elinvuosina mitattuna. Hänet kuitenkin haastoi Erik Nord esittäen, että yhteiskunnan tulisi painottaa potilaan lisäterveyttä sitä enemmän, mitä vakavampi hänen Terveydenhuollon kyky vastata väestön tarpeisiin on kustannussyistä ajautumassa kestämättömälle uralle. Väestö vanhenee, lääketieteen teknologia on yhä kalliimpaa ja samalla myös ihmisten toiveet kasvavat. Kun hoitojen priorisointi on nähty välttämättömäksi, hoitohenkilökunnalla on hirvittävä tehtävä ottaa siitä vastuu. Tästä syystä on tervehdittävä tyydytyksellä niitä alan tutkijoita, jotka ovat pyrkineet etsimään priorisointiongelmaan ratkaisuja. Kysymys on yhtäältä varojen riittävyydestä, toisaalta potilaiden yhdenvertaisuudesta. Tällöin joudutaan kuitenkin ottamaan kantaa vaativiin eettisiin kysymyksiin. Olisiko oikein hoitaa vakavissa sairauksissa esimerkiksi ensisijaisesti nuoria ihmisiä (koska näillä on enemmän odotettavia elinvuosia) vai listata hoidettavat sairaudet ja karterveydentilansa on. Magnus Johannesson puolestaan näki, että tämä taas saattaisi sitoa liikaa voimavaroja eliniän pidentämiseen elämisen laadun kustannuksella. Amartya Sen on kannattanut ihmisen toimintamahdollisuuksien periaatetta. Koska potilaan tila, sairaudet ja näiden epidemiologinen ulottuvuus vaikuttavat terveydentilaan, ne olisi otettava huomioon. Kun kaikki mainitut tutkijat ovat alansa huippua ja näkemysten kirjo on merkittävä, on ymmärrettävää, että normatiivinen teoria ei ole kysymystä ratkaissut. Keskustelussa on usein esillä amerikkalaisen moraalifilosofin John Rawlsin näkemys siitä, että yhteiskuntia on arvioitava sen perusteella, miten ne kohtelevat heikoimmassa asemassa oleva yhteisön jäsentä. Tämä vastaa ilmeisesti niitä moraalitunteita, jotka evoluutio meihin ihmisiin on valintapaineessa istuttanut. Talous kuitenkin pysäyttää miettimään. On selvää, että kustannuksia arvioitaessa ei voi sivuuttaa budjettirajoitetta eikä vaihtoehtoiskustannusta eli sitä, mitä suljetaan pois, kun jokin kriteeri valitaan. Budjettirajoitetta voidaan kuitenkin järkevällä politiikalla höllentää. Tiettävästi missään muussa maassa kuin Suomessa terveydenhuoltoa ei ole delegoitu niin pienelle yksikölle kuin kunnalle. Muutama kallis hoitomuoto voi saattaa kunnan talouden kestämättömään tilaan. Terveysriskien poolaaminen väestöpohjaltaan suuremman kokonaisuuden pohjalta suojaisi ko. katastrofilta paremmin kuin kuntaperusteinen terveydenhuolto. Tämä näkökohta ei ole riittävästi noussut esiin esimerkiksi kuntauudistusta Suomeen toteutettaessa. Oikealla tasolla toteutettu terveydenhuoltojärjestelmä samalla kykenisi paremmin tuottamaan tasavertaista terveydenhuoltoa ja alentamaan priorisointipaineita. Kun kaikki mainitut tutkijat ovat alansa huippua ja näkemysten kirjo on merkittävä, on ymmärrettävää, ettei normatiivinen teoria ole ratkaissut kysymystä

20 MINNA KAILA professori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti Hoitosuositukset auttavat tekemään hoitopäätöksiä Hoitosuositus on asiantuntijoiden laatima kannanotto sairauksien ennaltaehkäisystä, diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Hoitosuositusten tarkoitus on parantaa terveydenhuollon laatua ja vähentää tarpeetonta vaihtelua. Viime kädessä suosituksia tehdään siis potilaiden hyvän hoidon takaamiseksi. Perinteisesti hoitosuosituksia on tehty kokoamalla sopiva joukko aiheen kliinisiä asiantuntijoita kirjoittamaan suositus. Suomessa on lähes 20 vuoden ajan tehty tieteelliseen näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Näiden Käypä hoito -suositusten kotipesä on Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Kun suositusaihe on harkinnan jälkeen päätetty, kootaan työryhmä, jossa on aina mukana hoitosuositusten tekemisen asiantuntijoita. Työryhmä kootaan huomioiden kliininen asiantuntemus, monipuolisuus ja edustavuus. Kirjallisuushaut tekee systemaattisesti informaatikko. Ryhmä keskustelee sidonnaisuuksista, ja kukin jäsen ilmoittaa sidonnaisuutensa julkaistavaksi verkossa. Käypä hoito -suositusten tekijöistä suuri osa on ollut lääkäreitä. Suomessa terveyspalvelujärjestelmä on kunnallinen eikä kansallinen, mikä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että Käypä hoito -suosituksia ei tehdä viranomaistyönä vaan ammattilaisten verkostossa. Vuosien saatossa ryhmissä on ollut mukana muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia; voisi arvella, että lisääntyvästi. Tämä vastaa kansainvälistä kehitystä. Suomalaiset Käypä hoito -suositusten tekijät ovat olleet alusta asti aktiivisesti mukana verkostoitumassa ja tekemässä pohjoismaista, eurooppalaista ja maailmanlaajuista yhteistyötä. Vertaisarviointia haittaa eniten kieli, Jokainen valmistuva Käypä hoito -suositus käy läpi lausuntokierroksen. Potilasjärjestöiltä lausuntoa on pyydetty alusta pitäen. sillä Käypä hoito -suosituksia tehdään vain suomeksi. Jokainen valmistuva Käypä hoito -suositus käy läpi lausuntokierroksen. Potilasjärjestöiltä lausuntoa on pyydetty alusta pitäen ja aina, kun aihealueella toimiva potilasjärjestö on ollut tunnistettavissa. Suosituksia Käyvän hoidon tapaan sarjoissa tekevät organisaatiot kuten Iso-Britannian NICE ja Skotlannin SIGN ovat ottaneet suositustyöhön mukaan myös potilaita. Kokemukset kertovat, että tämä vaatii paljon työtä, sinnikkyyttä ja resursseja. Tavoitteena on tuottaa sellaisia suosituksia, jotka auttavat ammattilaisen ja potilaan yhteistä päätöksentekoa hoidoista päätettäessä. Sama tavoite on suomalaisillakin suosituksilla. Ensisijaisen kielen valinta on siis selvä: suomeksi ja jos on mahdollista, ruotsiksi ja sitten englanniksi. Suositusten pohjalta tehtyjä potilasversioita julkaistaan ruotsiksi. Käypä hoito -suositukset julkaistaan internetissä, ja ne ovat vapaasti saatavilla ja luettavissa. Suositusten käytettävyyden parantamiseksi tehdään kaiken aikaa töitä. Ammattilaista auttamaan Duodecimissa on kehitetty päätöksenteon tukijärjestelmä, joka toimii sähköiseen potilaskertomukseen integroituna (www.ebmeds.org). Jo olemassa oleva kansalaisen päätöksenteon tukijärjestelmä tuo toivottavasti hoitosuositukset entistä paremmin auttamaan terveyttä koskevien päätösten tekemistä. Nytkin Käypä hoito -suositukset ovat luotettava terveystiedon lähde. Tietoa ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta ollaan paraikaa lisäämässä suosituksiin

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Onko terveys oikeus? Ja minkälainen oikeus se on, kun potilaat muuttuvat asiakkaiksi?

Onko terveys oikeus? Ja minkälainen oikeus se on, kun potilaat muuttuvat asiakkaiksi? Onko terveys oikeus? Ja minkälainen oikeus se on, kun potilaat muuttuvat asiakkaiksi? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Potilaan oikeudet 1900-luvulla 1900-luvun

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lotta Heikari proviisori, Keljon apteekki Vanhustyön avopalveluohjaajat Jyväskylä 17.3.2006 (Suomen Apteekkariliiton aineiston pohjalta) Sisältö Lääkkeiden koneellinen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Esimerkkejä nykyisestä EU-terveydenhuollosta Kuntien ostopalvelut esim. kaksosraskauksien verisuoniongelmat (Ruotsi) Sosiaaliturvan

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013 Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen Heikki Aaltonen 31.10.2013 31.10.2013 Synlab Euroopan suurin laboratoriotoimija Eurooppa Noin miljoona analyysia päivässä Noin 7 000 työntekijää

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä?

Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Päivä potilaalle KYSissä 8.4.2011 Google? tehokas ja nopea löytää paljon ja pian MUTTA vastuu on kokonaan lukijalla hakukone löytää mitä tahansa sivustoja,

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Itsehoitolääkintä Suomessa nykytila ja kehittäminen / Itsehoitolääkeohjelman julkistaminen 26.1.2015 Marjo-Riitta Helle Yksikön

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot