OSSI-MIKKO NIEMELÄ BETONIRAKENTEISTEN JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KORJAAMINEN TALVIOLOSUHTEISSA Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSSI-MIKKO NIEMELÄ BETONIRAKENTEISTEN JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KORJAAMINEN TALVIOLOSUHTEISSA Diplomityö"

Transkriptio

1 OSSI-MIKKO NIEMELÄ BETONIRAKENTEISTEN JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KORJAAMINEN TALVIOLOSUHTEISSA Diplomityö Ohjaaja: Prof. Matti Pentti Tampere

2 II TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan koulutusohjelma NIEMELÄ, OSSI-MIKKO: Betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa Diplomityö s. 99, 12 liitesivua Toukokuu 2008 Pääaine: Rakennustuotanto Tarkastajat: Professori Matti Pentti, TkT, Tutkija Jussi Mattila, TkT, Aluejohtaja Ari Mielty, RI Rahoittajat: Julkisivuyhdistys Ry, Oka Oy Avainsanat: talvitoteutus, olosuhteidenhallinta, 2-ketainen suojaus, lämpöenergia TIIVISTELMÄ Korjausrakentaminen on tilanteessa, jossa vaippakorjausten tarve kasvaa jatkuvasti. Resurssipula ei ole enää ainoastaan pääkaupunkiseudun ongelma, sillä suurten asukaskeskittymien urakoitsijat, vuokralaite-, teline- ja materiaalitoimittajat eivät kykene vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Ajoittamalla lähes kaikki korjaushankkeet toukokuusta lokakuulle on yksinkertaisesti mahdotonta vastata seuraavien vuosikymmenten korjaustarpeen kasvuun. Tutkimuksen päätavoite oli löytää syyt julkisivukorjauksen talvitoteutuksen vähäisyyteen ja etsiä keinot talvitoteutushankkeiden määrän lisäämiseen sekä selvittää talviolosuhteiden vaikutukset betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin. Tutkimusmenetelmiksi valittiin henkilöhaastattelu ja havainnointi. Haastattelut suoritettiin Turussa, Tampereella ja Pääkaupunkiseudulle Henkilöhaastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina ja haastattelulajina käytettiin teemahaastattelua. Havainnointi tutkimus suoritettiin Oka Oy:n Tapiola Garden Hotel kohteella. Tutkimuksen teoriaosuus nojaa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen julkaisemiin tutkimuksiin Julkisivukorjauksen talvitoteutuksen kehittäminen ja Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella sekä Tampereen teknillisen yliopiston Rakennetekniikan laitoksen ja Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteistyössä toteuttamaan teokseen JUKO- ohjeistokansio julkisivukorjausten läpivientiä varten. Tutkimuksessa havaittiin, että tilaajat ja muut rakennushankkeiden osapuolet voivat kiinnostua talvelle ajoitetuista hankkeista, vain jos urakoitsijat tekevät laadullisesti ja kustannuksellisesti onnistuneita talvelle ajoitettuja urakoita. Tutkimus osoitti, että talvitoteutusta kohtaan on ennakkoluuloja. Niiden poistamiseksi taloyhtiö on saatava motivoitua hankkeen ajoituksen muuttamiseen totutusta, jolloin urakoitsijat voivat osoittaa hallitsevansa myös talviolosuhteissa rakentamisen. Telineurakoitsijoiden menetelmien ja välineiden kehittyminen ovat mahdollistaneet julkisivu- ja parveketelineiden tiiviin suojauksen. Lämmittimet ovat kehittyneet ja vaihtoehtoisten menetelmien määrä on kasvanut. Tutkimuksen perusteella kuitenkin havaittiin, että urakoitsijoiden lämmityksen suunnittelussa on vielä kehitettävää. Talvella suoritettavan korjaustyön havaittiin nykyisillä menetelmillä aiheuttavan urakoitsijalle kustannuslisän suorien kustannusten osalta, mutta vähentävän asukkaille korjaustyöstä aiheutuvia haittavaikutuksia ja parantavan korjaustyön laatua.

3 III TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Program in Construction Technology NIEMELÄ, OSSI-MIKKO: Renovation of concrete structured facades and balconies in winter conditions Master of Science Thesis, 99 pages April 2008 Major: Construction Industry Examiners: Professor Matti Pentti, PhD, Research Jussi Mattila, PhD, Area Manager Ari Mielty, C.E Financier: Julkisivuyhdistys Ry, Oka Oy Keywords: winter implementation, control over conditions, a double protection, heat energy ABSTRACT Renovation is on the situation, where the need of cover repair is constantly growing. A lack of resource is not a problem only in metropolitan area but also in well populated cities, where constructors, appliance, scaffold or material supplier can not respond to call. Time almost every renovation project from May to August is simply impossible to respond to next decade s call of repair. The main object of this research was: Find reasons to the exiguity of facade repair s winter implementation, search expedients to increase the amount of winter implementation projects and define how winter conditions effect on different repair modes. Interview study and observation was chosen for research methods. Interview was held in Turku, Tampere and Metropolitan area. Personal interview was held in private interview and theme interview was used on interview type. Observation study was made in OKA s Tapiola Garden Hotel construction site. The theory part of the research is based on research publication of Technical Research Centre of Finland Julkisivukorjauksen talvitoteutuksen kehittäminen ja Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella and Tampere University of Technology and Technical Research Centre of Finland in concert implement research JUKO- ohjeistokansio julkisivukorjausten läpivientiä varten. There was detected in research that other party of repair project could only be interested in winter timed project if constructors make qualitative and economically succeeded projects in winter. Research was also observed that there is prejudice against winter implementation. Housing organization must be motivated to change the project timing from accustomary otherwise contractors are not able to prove to handle winter time construction. Developments of scaffold contractors method and equipments have been enabled dense shielding of facade and balcony scaffolds. Warmer have been developed and the amount of alternative methods have increased. There are still development requirements in contractors heating planning showed by research. Repair work was observed on research to cause ancillary charges to contractor, but decreasing the injurious effect on inhabitants and proving the quality of repairwork.

4 IV ALKUSANAT Betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa diplomityö tehtiin Tampereen teknisen yliopiston rakennetekniikan laitoksen ohjauksessa. Tutkimusraportin on laatinut tekniikan ylioppilas Ossi-Mikko Niemelä. Tutkimuksen rahoittivat Julkisivuyhdistys Ry ja Oka Oy. Tutkimukseen tehtiin haastattelututkimus, jossa haastateltiin korjausrakentamisen tehtäväkentässä toimivia ammattilaisia Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Tutkimukseen liittyi seurantakohde Tapiola Garden Hotell, jossa seurattiin kohteen julkisivu- ja parvekekorjausta. Kohteen toteuttamisesta vastaa Oka Oy:n Espoon yksikkö. Tutkimusta ohjasivat Tampereen teknillisen yliopiston professori Matti Pentti ja tutkija tekniikan tohtori Jussi Mattila sekä Oka Oy:n Tampereen ja Lahden yksikön aluejohtaja insinööri Ari Mielty. Seurantakohteen yhteyshenkilönä toimi julkisivukorjaustyön projektipäällikkö Arto Unga ja työnjohtaja Matti Rekola. Haluan kiittää Oka Oy:tä saamastani ohjauksesta ja tuesta. Erityiskiitoksen haluan osoittaa Oka Oy:n Ari Miellylle, Arto Ungalle ja Matti Rekolalle. Julkisivuyhdistys Ry:tä haluan kiittää tutkimuksen rahallisesta tuesta ja tutkimustavoitteiden suuntaamisesta. Julkisivuyhdistys Ry:n puheenjohtaja ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Jussi Mattilaa haluan kiittää tutkimukseni ammattitaitoisesta ja rehellisestä ohjaustyöstä. Suuren kiitoksen ansaitsevat myös haastattelututkimukseen osallistuneet alansa ammattilaiset, jotka ottivat erityisen hyvin vastaan haastattelupyyntöni sekä olivat innostuneita ja motivoituneita jakamaan vuosien kokemuksen mukanaan tuomaa tietotaitoa tutkimusaiheeseen liittyen. Lisäksi haluan kiittää vanhempiani ja avovaimoani heidän antamastaan tuesta ja ymmärryksestä. Toivon työni muuttavan käsityksiä talvikorjaamista kohtaan ja ohjaavan urakoitsijoiden kehityspanoksia oikeaan suuntaan Ossi-Mikko Niemelä

5 V SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rajaus Tutkimuksen suoritus Raportin rakenne JULKISIVUKORJAAMINEN Julkisivukorjaaminen Suomessa Julkisivujen korjaustavat Pinnoitus- ja paikkauskorjaus Verhouskorjaus Muuraus TALVITOTEUTUS Talvikorjaamisen kehittämistarpeet Sääolosuhteet Suomessa Talvitoteutuksen vaatima erityisosaaminen TUTKIMUSMENETELMÄT Tieteellinen tutkimus Kvalitatiivinen tutkimus Henkilökohtaiset haastattelut Havainnointi TUTKIMUKSEN SUORITUS Kysymysten laatiminen Haastatteluprofiili Havainnointitutkimus HAASTATTELUTUTKIMUSTULOKSET Syyt julkisivukorjausten talvitoteutuksen vähäisyyteen Keinot julkisivukorjausten talvitoteutuksen lisäämiseen Talvikorjaamisen kehittyminen Korjausrakentamisen tahojen motivointi Talvikorjaushankkeen toteutus osapuolten silmin Urakoitsijan näkökulma Talvitoteutuksen vaikutukset suunnittelijan ja valvojan työtehtäviin Talvitoteutus vaikutukset rakennuttajan työtehtäviin Talvitoteuttaminen materiaalitoimittajien näkökulmasta Talvitoteuttaminen tilaajan näkökulmasta Talvitoteutuksen ajoitusvaihtoehdot Oikeanlaisten projektien ajoittaminen talvikuukausille TALVIOLOSUHTEIDEN HALLINTA Työtilan suojaaminen Työtilan lämmittäminen Lämmitinvaihtoehdot... 47

6 7.2.2 Lämmittimien soveltuvuus Lämmittimien kustannusvertailu Olosuhteiden hallinta Lämpötilanhallinta ja -tarkkailu Työtilan osastointi Kosteudenhallinta ja tarkkailu Valaistus Talviolosuhteiden vaikutus korjaushankkeen kustannuksiin SÄÄOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS KORJAUSTAPOIHIN Pinnoitus- ja paikkauskorjaus Verhouskorjaus Eristerappaus Levyverhous Muuraus Ulkokuorenpurkaminen ja uudelleenverhous Ikkunoiden uusiminen Parvekekorjaukset Parvekkeen säilyttävä korjaaminen Parvekkeiden uusiminen Parvekelasitukset ja -kaiteet KOKEMUKSIA TALVIKORJAUSKOHTEESTA Kohde Lämmitys ja lämmöntarkkailu Kosteudenhallinta ja valaistus SEURANTAKOHDE Rakennushanke ja toteuttajat Julkisivukorjauksen toteutus Kohteen kustannusseuranta Teline- ja suojaustyökustannukset Lämmityskustannukset JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulokset Yhteenveto keinoista talvikorjaamisen lisäämiseen Yhteenveto talvitoteutuksen kustannuksista Tutkimuksen tarkastelu Tutkimuksen onnistuminen Tutkimuksen rahoitus ja asetetun tavoiteaikataulun noudattaminen Tutkimuksen arvo Tulosten käyttökelpoisuus Jatkotutkimus- ja kehitystyötarpeet...97 LÄHTEET...98 LIITTEET VI

7 VII KÄSITTEITÄ Volyymi Asuinrakennus Asunto-osakeyhtiö Korjausrakentaminen Talviolosuhde Tiivis suojaus Korjausvelka Hellepäivä Volyymi kuvaa talouden kehitystä. Kehitystä kuvaa tuotannon määrän ja hintojen kehitys. Asumiseen käytetty rakennus, jossa asuinalaa on vähintään puolet kerrosalasta (Rakennusluokitus). [32] Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joissa olevien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi ja jonka jokainen osake yksin tai toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä. [32] Korjausrakentamisella tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkea sitä toimintaa, jolla pyritään parantamaan tai ylläpitämään olemassa olevan rakennuksen tai sen osien kuntoa. [32] Talviolosuhteiden katsotaan alkavan kun vuorokauden keskilämpötila on alle 0 ºC. [33] Julkisivusuoja, jossa ei esiinny ulkopuolelta tulevia hallitsemattomia ilmavirtauksia. Näköhavaintoihin perustuvassa tarkastelussa ei tiiviissä suojauksessa saa näkyä reikiä tai rakoja suojan liittyessä rajapintoihin. [6 s.88] Korjausvelka eli korjausvaje on se rahamäärä, mikä rakennettuun omaisuuteen tulisi investoida, jotta olemassa oleva rakennuskanta voitaisiin säilyttää. Kesäpäivä luokitellaan Pohjoismaissa hellepäiväksi, jos päivän ylin lämpötila on yli 25 C. [26] Talvikuukaudet Kuukaudet, jolloin vuorokauden keskilämpötila on alle 0 ºC ainakin yhtenä päivänä kuukaudessa. Käytännössä lokakuun ja huhtikuun välinen aika SWOT analyysi Engl. strengths, weaknesses, opportunities, threats. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. SWOT analyysi on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian

8 VIII laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. SWOT - analyysi on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä. Kaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion alapuoliskoon kuvataan organisaation ulkoiset ja yläpuoliskoon sisäiset asiat. [30] Hankkeen osapuoli Rakennushanke sitoo suuren joukon rakennusalanammattilaisia, joiden tehtävät hankkeen aikana on määritelty. Esimerkiksi hankkeen tilaaja, rakennuttaja, suunnittelija, urakoitsija tai valvoja. Konstruoida Hahmotella, suunnitella. Tässä tutkimuksessa käytetään tarkoituksessa muodostaa.

9 1 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Korjausrakentamisen volyymin kasvu tulee 2000-luvun aikana olemaan 2,5-3 prosenttia vuodessa, jolloin vuoteen 2010 mennessä volyymi tulee kasvamaan prosenttia. [3 s. 3] Volyymin kasvuun ei voida vastata ajoittamalla lähes kaikki korjaukset huhtikuulta lokakuulle. Ajoittamalla julkisivukorjaukset ainoastaan kesäajalle aiheutetaan urakoitsijoille huomattava resurssipula, joka aiheuttaa välillisiä kustannuksia kaikille hankkeen osapuolille. Urakoitsijoillakin on toistaiseksi vain vähän kokemuksia talvelle ajoitetuista julkisivu- ja parvekekorjauksista, joten lämmityksen, valaistuksen, telineiden ja suojauksen kehitystyölle on tarvetta. Jotta tilaajat ja muut rakennushankkeiden osapuolet voisivat kiinnostua talvelle ajoitetuista hankkeista, pitää urakoitsijoiden tehdä laadullisesti ja kustannuksellisesti onnistuneita talvelle ajoitettuja urakoita. Jos urakoitsijat näyttävät osaamattomuutensa talviolosuhteissa suoritettavissa korjaushankkeissa, ei tarvittavaa kulttuurin muutosta voida saavuttaa. VTT on julkaissut vuonna 2000 tämän tutkimuksen aiheeseen liittyen teoksen Julkisivukorjauksen talvitoteutuksen kehittäminen. Teoksen päätavoitteena oli kehittää julkisivukorjausten taloudellisen talvitoteuttamisen kalusto- ja materiaaliratkaisuja sekä työtapoja. Tutkimus oli rajattu käsittelemään asuinkerrostalojen parvekkeiden betonipintojen korjauksia, julkisivujen ulkokuoren purkamista sekä julkisivun lisälämmöneristämistä ja muurausta. VTT julkaisi vuonna 2003 aiheeseen liittyen tutkimuksen Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella. Tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena oli parantaa muuraus- ja rappaustöiden toteutettavuutta talviolosuhteissa sekä poistaa töiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyvää epävarmuutta. Pientalorakentamisen Koulutuskeskus Oy on tuottanut DVD:n Parvekkeiden peruskorjaus talvella. Siinä seurataan talvella toteutetun parvekekorjauksen etenemistä. Petri Silvennoinen Tremco Illbruck Oy:stä on pitänyt julkisivuyhdistyksen seminaarin julkisivu 2007 messuilla aiheesta julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaaminen. Diplomityön aiheena on betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa. Tutkimuksessa käsitellään talviolosuhteiden vaikutukset kaikkiin yleisimpiin betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin. Tarkoitus on tutkia, mitkä tekijät pitävät julkisivukorjausten talvitoteuttamisen volyymin alhaisena verrattuna kesätoteuttamiseen ja millä keinoin volyymia voidaan lisätä. Talvitoteutukseen kiinteästi liittyvässä olosuhteiden hallinnassa on vielä kehitettävää, joten teline-, suojaus- ja lämmitystyön menetelmien, laitteiden ja järjestelmien selvittäminen nähtiin olevan oleellinen osa tätä tutkimusta. Olosuhteiden hallintaan ja

10 2 laadunvarmistukseen liittyvien yksittäisten ohjeiden luominen ja kokoaminen katsottiin olevan edellytys urakoitsijoiden talvitoteutuksen kehittymiselle. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Työni päätavoitteena on tutkia talviolosuhteiden vaikutukset betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin löytää syyt julkisivukorjauksen talvitoteutuksen vähäisyyteen sekä etsiä keinot talvitoteuttamisen lisäämiseen. Alatavoitteena on saada tilaajille ja rakennuttajille lisätietoa talvella suoritettavien julkisivukorjaushankkeen eroavaisuuksista kesällä toteutettavaan korjaushankkeeseen. Toisena alatavoitteena on rohkaista rakennuttajia ajoittamaan korjaushankkeita myös talvelle, kartoittamalla talvella toteutettujen julkisivukorjaushankkeiden osapuolten kokemuksia. Työn sivutavoitteena on etsiä uusia ratkaisumalleja julkisivu- ja parvekesuojauksen sekä lämmityksen toteuttamiseen. 1.3 Tutkimuksen rajaus Tutkimuksen tarkoitus on käsitellä talvikorjaamista siinä laajuudessa, että korjaushankkeiden osapuolet saavat kokonaiskuvan talviolosuhteiden vaikutuksista korjaushankkeen kustannuksiin, laatuun ja toteuttamiseen. Tutkimus talviolosuhteiden vaikutuksista korjaustyöhön on rajattu käsittelemään ainoastaan betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaamista. Tutkimuksen kustannustekniikka keskittyy lämmitys-, teline ja suojaustyön kustannuksiin vaikuttaviin yksittäisiin tekijöihin. Haastattelututkimus on rajattu Etelä-Suomen väkiluvultaan suurimpien kaupunkien korjausrakentamisen parissa työskentelevien ammattilaisten sekä talvikorjaamisen puolestapuhujien tietojen ja kokemusten kartoittamiseen. Havainnointi tutkimus rajattiin Oka Oy:n Espoon yksikön Tapiola Garden Hotel kohteen julkisivukorjauksen seuraamiseen ja analysointiin. 1.4 Tutkimuksen suoritus Tutkimus alussa tehtiin tutkimussuunnitelma, joka toimi samalla diplomityöstipendihakemuksena julkisivuyhdistys Ry:lle. Stipendihakemuksen myöntävän päätöksen jälkeen kartoitettiin rahoittajien julkisivuyhdistys Ry:n ja Oka Oy:n Tampereen yksikön toiveita ja tavoitteita diplomityön sisällön suhteen. Rahoittajien esittämät tavoitteet yhdistettiin tutkimussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimusta jatkettiin selvittämällä aiheeseen liittyvä aikaisempi suomalaisen ja ulkomainen tutkimusmateriaali. Tutkimusaineiston kartoittamiseen käytettiin Tampereen Teknillisen Yliopiston kirjaston tarjoamia tiedonhankinta

11 3 palveluja. Tämän lisäksi etsittiin esimerkiksi Valtion Teknisen Tutkimuskeskuksen diplomityön tutkimuskenttään liittyviä julkaisuja. Kirjallisuustutkimuksen rinnalla hahmoteltiin haastattelututkimuksenmuoto ja sisältö, sekä tehtiin yhtenäinen kysymyspatteri. Tutkija suunnitteli kysymykset aihepiiriin liittyvän kirjallisuuden antaman teoriapohjan sekä aiheeseen liittyvän työmaakokemuksen pohjalta. Kysymyspatteria kehitetään tutkimuksen aikana, koska aihetta on toistaiseksi käsitelty vain muutamassa tutkimuksessa ja seminaarissa. Tästä johtuen tutkijan tiedon karttuminen haastattelujen edetessä oli erittäin todennäköistä, jolloin kysymysten kehittymiselle oli syytä jättää mahdollisuus. Haastattelututkimuksella etsitään suurimmat yksittäiset tekijät, jotka hidastavat julkisivukorjausten talvitoteuttamisen yleistymistä sekä mahdollisuudet talviolosuhteiden hyödyntämisestä korjausvajeen kasvun hidastamiseen. Korjausrakentamisen asiantuntijoilta pyritään löytämään ideoita talvikorjaamisen volyymin kasvattamiseen. Tämän lisäksi haastattelemalla erikoisurakoitsijoita sekä tuotetoimittajia selvitetään miten talviolosuhteet vaikuttavat betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin. Haastatteluista saatava kokemusperäinen tieto analysoidaan ja verrataan aikaisempaan aiheesta tehtyyn tutkimusaineistoon. Talvella toteutettujen kohteiden toteuttamiseen osallistuneiden henkilöiden kokemukset viestittävät talvitoteuttamisen tämän hetken tilan. Kokemukset esitetään ja analysoidaan tutkimuksessa. Tutkimuksessa seurataan Oka Oy:n Espoon yksikön Tapiola Garden Hotel kohteen teline- ja kalustosuunnittelua, työtilan lämmittämistä, olosuhteidenhallintaa, työvaiheen edellyttämien lämpötilojen saavuttamista sekä työnjohdon tehtäviä. Kohteeseen tehdään vierailuja haastattelututkimuksen yhteydessä, jonka lisäksi kohteen kustannuksia seurataan. Havainnointitutkimuksessa kerätty tieto esitetään, analysoidaan sekä yhdistetään ja vertaillaan muihin tutkimustuloksiin. Lopuksi tutkimustulokset tuodaan yhteen, tehdään johtopäätökset ja arvioidaan tutkimuksen tieteellisyyttä ja onnistumista. 1.5 Raportin rakenne Raportti muodostuu 11 kappaleesta, jotka muodostavat raportin kuusi osaa. Ensimmäinen osa on johdanto, jossa selvitetään työn taustat, tavoitteet sekä rajataan tutkimuksen sisältö ja kuvaillaan työn suoritus. Toinen osa, luvut 2 ja 3, ovat tutkimuksen teoriaosuus. Kolmas osa, luvut 4-5, käsittelevät tutkimusmenetelmiä ja tutkimuksen suorittamista. Neljäs osa, luvut 6-8, on tutkimuksen empiriaosuus, joka analysoi tutkimustuloksia ja selvittää talviolosuhteiden vaikutuksesta betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaamiseen. Viides osa, luvut 9-10, käsittelee kokemuksia todellisista talvella toteutetuista kohteista. Kuudennessa osassa, luku 11, tehdään johtopäätökset sekä esitetään ja analysoidaan tulokset.

12 4 2. JULKISIVUKORJAAMINEN 2.1 Julkisivukorjaaminen Suomessa Suomi on siirtymässä muun Euroopan tavoin tilanteeseen, jossa korjausrakentamisen volyymi ohittaa uudisrakentamisen. Ympäristöministeriö laati heinäkuussa 2007 vuoteen 2017 ulottuvan korjausrakentamisen strategian. Strategiallaan ympäristöministeriö haluaa varmistaa, että korjausrakentamisen haasteisiin pystytään vastaamaan. [2 s.13] Korjausrakentamisen tahot ovat mahdottoman haasteen edessä, jos rakentamisen kausivaihtelut pysyvät nykyisellään. Suurin osa korjaushankkeista ajoittuu tällä hetkellä huhtikuusta ja syyskuulle. Joulu- ja helmikuun välisenä aikana käynnissä olevien korjaushankkeiden määrä laskee dramaattisesti. Mikäli vuodesta jätetään neljäsosa hyödyntämättä, on haasteisiin mahdotonta vastata luvulla tullaan korjaamaan rakennusten julkisivuja noin 20 miljoonaa asuntoneliömetriä, kun 2000 luvulla vaippakorjausten määrä on noin 12 miljoonaa asunto m 2 (KUVA2.1). Julkisivukorjausten suuri määrä selittyy suurimpien asuinkerrostalorakentamisen vuosikymmenten lukujen rakennusten julkisivujen korjausajankohdalla. [2, s. 13] Korjausrakentamisen volyymin kasvutahti on hidastunut ja tulee hidastumaan vuosien välisenä aikana. Vuotuinen kasvu tulee olemaan noin 2,5 3,5 prosenttia vuodessa, kun se edellisen vuosikymmenen aikana on ollut 3-4 % vuodessa. Asuinrakennusten korjausrakentamisen volyymi lisääntyy toimitilakorjauksia enemmän asuinrakennusten ikärakenteen ja korjausaktiivisuuden takia. [3 s. 3] Kuva 2.1. Korjausrakentamisen markkinoiden kehittyminen Suomessa [25 s. 11]

13 5 Talonrakentamistoiminnassa korjausrakentaminen on jo lähes saavuttanut uudisrakentamisen. Korjausrakentamisen arvo vuonna 2006 oli 7 miljardia euroa. Tästä huolimatta korjausrakentamisen osuudet tutkimuksesta, kehityksestä ja koulutuksesta ovat hälyttävän pieniä. [2 s.13]. Panostamalla korjausrakentamisen laadun kasvuun, voidaan korjausten pitkäaikaiskestävyyttä parantaa. Kehitystoiminnalla voidaan parantaa korjausten tuotantoteknistä toteutusta, jolloin korjaaminen sujuvuuden ansiosta saadaan kustannuksellista ja laadullista etua. Tutkimalla, kehittymällä ja kouluttamalla on mahdollisuus vastata jossain määrin korjaustarpeen kasvuun. Hyödyntämällä ainoastaan ¾ käytössä olevasta korjausajasta, ei pelkästään kehittämällä nopeampia tuotantoteknisiä ratkaisuja, voida vastata kysyntään. Talvitoteuttamisen tutkimista, kehittämistä ja kouluttamista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin, jotta korjausrakentamisen resurssit saadaan ympärivuotiseen käyttöön. Asuinkerrostalo ja toimitilakorjaamishankkeet voidaan jakaa korjaustyön laajuuden ja kustannusten perusteella alle 50 /m² osakorjauksista aina superraskaiden yli 1200 /m² korjauksiin luvun, kiintein hinnoin mitattuna, edellisen vuosikymmenen aikana osa- ja kevytkorjaukset kasvattivat markkinoitaan, muiden pysyessä ennallaan. [3 s.44] Osakorjauksilla saadaan siirrettyä rakennusten peruskorjaustarvetta ja jaettua osakorjausten aiheuttamia kustannuksia tasaisesti vuosikymmenten ajalle. Raskaiden korjausten yleistyminen olisi toivottavaa ja hyödyllistä niin tilaajan kuin urakoitsijankin kannalta. Kun mahdollisimman monta vauriotekijää poistetaan tai niiden haittavaikutusta hidastetaan samassa korjaushankkeessa, vältytään lähes jatkuvan tuntuiselta korjaamiselta ja monen erillisen hankkeen läpiviemisen aiheuttamilta kustannuksilta. Vesikatto-, julkisivu-, ikkuna- ja parvekekorjausten tarve tulee kasvamaan kaksinkertaisesti 2000-luvulla ja nelinkertaiseksi 2010-luvulla verrattuna 1990-luvun korjauksiin. Resurssipulan vuoksi osa 2000-luvulle kaavaillusta korjaushankkeiden kokonaismäärästä tulee siirtymään seuraavalle vuosikymmenelle. Tämän lisäksi seuraavaa vuosikymmentä tulee kuormittamaan 1990-luvulla osakorjattujen julkisivujen seuraava korjaussykli. [22 s.11]. Huoltomaalausten korjaussykli on vuotta, joten 1995 vuodesta eteenpäin huoltomaalattujen julkisivujen ja parvekkeiden korjausajankohta ajoittuu jo 2010-luvun alkupuolelle. Julkisivuja tulisi korjata siis nelinkertaisesti verrattuna 1990-lukuun, jotta korjausvajetta saataisiin pienennettyä ennen lukua, jolloin edessä on 1990-luvulla korjattujen julkisivujen uudelleen korjaaminen. Korjausten siirtyminen 2010-luvulle resurssipulasta johtuen on vaikea mieltää, kun talvella korjausrakentamisen ammattilaisia samanaikaisesti lomautetaan. Lisäämällä talvitoteutusta on mahdollisuus nostaa julkisivukorjaamisen määrää nykyisestä lähes 1,25-kertaiseksi.

14 6 2.2 Julkisivujen korjaustavat Pinnoitus- ja paikkauskorjaus Pinnoitus- ja paikkauskorjaus on korjaustapa, jossa laastipaikkaustekniikkaa käyttämällä uusitaan rakenteen vaurioitunut kohta. Laastipaikkaustyön jälkeen korjattu pinta voidaan pinnoittaa. Pinnoitus- ja paikkauskorjauksen työvaiheita ovat hiekkapuhallus, laastipaikkaus, ylitasoitus. Pinnoitus- ja paikkauskorjaus voi olla myös huoltomaalaustyyppinen korjaus. Pinnoitus- ja paikkauskorjauksen yhteydessä rakenteen kosteusrasitusta voidaan alentaa uusimalla elementtien saumat. [1] Huoltomaalauksessa vanhan pinnoitteen päälle tehdään uusi pinnoitus, mutta tällöin vanhan ja uuden pinnoitteen yhteensopivuus on varmistettava. Pinnoitettavassa alustassa ei saa olla irtonaista maalia tai pölyä. Huoltomaalaukseen liittyy usein korkeapainepesu. Vanha pinnoite voidaan vaihtoehtoisesti poistaa hiekkapuhaltamalla. Kosteusrasituksen alentamiseksi betonielementtirakenteisissa julkisivuissa uusitaan elementtien saumat. Korroosiovaurioisten terästen laastipaikkauksella ja korroosiosuojauksella lisätään julkisivujen pitkäaikaiskestävyyttä. Mikäli betonirakenne oletetaan hiekkapuhalluskäsittelyn jälkeen epätasaiseksi, tulee korjausselosteeseen kirjata hiekkapuhallettujen pintojen ylitasoitus yhdeksi urakkaan kuuluvaksi työvaiheeksi. [1] Pinnoitus- ja paikkauskorjausten onnistuminen riippuu voimakkaasti työnaikaisista olosuhteista. Sääolosuhteet on huomioitava sekä asennuksen aikana että sen jälkeen jälkihoitoajan puitteissa. Erityisesti sementtipohjaisilla tuotteilla myös asennuksen jälkeisillä olosuhteilla on suuri vaikutus korjauksen onnistumiseen. Pinnoitus- ja paikkauskorjaukset tulisi aina tehdä suojatuilta telineiltä, jotta vältyttäisiin sateen, tuulen ja suoran auringonpaisteen työstövaiheessa olevaan materiaaliin aiheuttamilta vaurioilta Mikäli korjaukset tehdään ilman sääsuojausta, on olosuhteiden hallita erittäin vaikeaa. Jos julkisivuun tehdään ainoastaan saumauskorjaus, eivät kiintotelineet ole kustannustehokas ratkaisu. [1] Alhainen lämpötila hidastaa materiaalien sitoutumista. Vettä sisältävät tuotteet on lisäksi suojattava jäätymiseltä. Korkeissa lämpötiloissa kosteuden haihtuminen on nopeaa, mikä voi aiheuttaa halkeilua ja lujuuden heikkenemistä. Kosteus vaikuttaa sementtipohjaisten korjaustuotteiden lujuuden kehitykseen ja materiaalien tartuntaominaisuuksiin. Pinnoitteilla kosteus ja erityisesti alustan kosteusvaihtelut vaikuttavat myös lopullisiin värisävyihin. [1] Saumauskorjauksella käsitetään julkisivuelementtien välisen saumojen korjaamista tai uusimista. Tyypillisin saumarakenne on elastisella saumausmassalla tiivistetty sauma.

15 7 Muut vaihtoehdot ovat paisuvat saumanauhat tai profiilitiivistenauhat. Saumaukseen elastisella saumausmassalla sisältyy kolme keskeistä tuotetta: pohjatäytenauha, pohjusteaine ja saumausmassa. Nykyisin käytettävät saumausmassat ovat polyuretaanipohjaisia. Ne ovat joko yksi- tai kaksikomponenttisia. Yksikomponenttiset massat ovat valmiiksi värjättyjä saumausmassoja. Kaksikomponenttisiin massoihin sekoitetaan ennen asennusta kovetin sekä väriainepasta. Saumaukset on suoritettava sateettomalla ilmalla. Sateen jälkeen pintojen on annettava kuivua ennen saumaustyön aloittamista. [1] Verhouskorjaus Verhouskorjauksessa ulkoseinä verhoillaan uudella pintarakenteella, jolloin vanha, vaurioitunut ulkokuori jää sellaisiin olosuhteisiin, joissa vauriot eivät enää etene. Vaurioiden pysähtyminen perustuu käytännössä kosteusrasituksen alentumiseen sekä lisälämmöneristyksen ja verhousrakenteen aikaansaamaan vanhojen rakenteiden lämpötilan nousuun. Vanhan rakenteen lämpötilan nousu nopeuttaa myös rakenteen kuivumista, ja rakenteen kuivuttua myös muiden vaurioiden eteneminen käytännössä pysähtyy. Rakenteen kuivuttua myös olemassa olevien rakenteiden lämmöneristävyys paranee. Lisälämmöneristeen ensisijainen tarkoitus on vanhan rakenteen suojaaminen lisävaurioilta. Lisälämmöneristys parantaa myös rakennuksen energiataloutta ja asumisviihtyvyyttä tiiviyden parantuessa. Verhouskorjauksia voidaan tehdä joko tuulettuvina rakenteina tai tuulettumattomina rakenteina. [1] Eristerappaus Eristerappauksessa vanhan ulkokuoren päälle asennetaan uusi lämmöneristekerros, joka toimii rappausalustana. Eristerappaus tehdään joko kolmikerros- tai ohutrappauksena. Kolmikerrosrappaus koostuu kolmesta eri rappauskerroksesta: pohjarappauksesta, täyttörappauksesta ja pintarappauksesta. Kolmikerrosrappauksen alimmassa kerroksessa, lämmöneristeen ulkopinnassa on metalliverkko, joka on kiinnitetty lisälämmöneristeen läpi menevin kiinnikkein vanhaan ulkokuoreen. Kolmikerrosrappausjärjestelmä kuuluvia yksittäisiä tuotteita ovat kalkkisementtipohjaiset rappauslaastit, pinnoitteet, lämmöneriste, rappausverkko ja kiinnikkeet. Ohutrappauksessa rappauskerroksia on kaksi. Pohjarappaukseen asennetaan muovipinnoitettu lasikuituverkko. Lasikuituverkkoa ei yleensä kiinnitetä erikseen mekaanisesti, paitsi korkeiden rakennuksien yläosissa, jossa on suositeltavaa käyttää myös verkon läpi meneviä kiinnikkeitä. Lämmöneristeenä ohutrappauksissa voidaan käyttää joko kivivillaa tai EPS -levyjä, jotka kiinnitetään liimalaasteilla tai mekaanisin

16 8 kiinnikkein. Käytettävää lämmöneristetuotetta ei voida valita vapaasti, vaan se kuuluu olennaisena osana eristerappaustuoteperheeseen. Ohutrappausmenetelmän haltijan /materiaalitoimittajan tulee antaa ohjeet lämmöneristetuotteen valinnasta. Kiinnikkeiden määrä määräytyy käytettävän kiinnikkeen ominaisuuksien sekä vanhan betonin lujuuden mukaan. Ohutrappausjärjestelmätoimittajan tulee antaa tarkemmat ohjeet kiinnikkeiden sijoittelusta ja määrän laskemisesta. Ohutrappauksessa tiettyyn järjestelmään kuuluvia yksittäisiä tuotteita ovat rappauslaastit, liimalaastit, pinnoitteet, lämmöneriste, primeri, rappausverkko, kiinnikkeet. [1] Ulkokuorien purku ja uudelleen verhous Ulkokuorien purussa ja uudelleen verhouksessa vaurioitunut ulkoseinäelementti tai ulkokuorielementti puretaan ja uusitaan joko uudella elementillä tai jollakin muulla verhouskorjaustavalla. Rakennusten ulkokuoret puretaan yleensä piikkaamalla tai murskaamalla paikanpäällä, kun kannatusrakenteina on käytetty ansasteräksiä tai vastaavia kannatusrakenteita. Jos kyseessä on kuorielementit, joiden kiinnitys on tehty pistemäisesti rakenteen yläreunoista, voi kokonaisena purkaminenkin tulla kyseeseen. Urakoitsija ehdottaa suunnittelijalle kyseessä olevaan kohteeseen parhaiten soveltuvaa purkuperiaatetta, jonka suunnittelija hyväksyy. Urakoitsija valitsee varsinaisen kaluston sekä tarkemmat purkumenetelmät. [1] Betonisandwich-elementtien ulkokuori voidaan purkaa koneellisesti piikkaamalla. Piikkaamalla purettaessa käytetään käsityökaluja tai purkukoneeseen kiinnitettyä iskuvasaraa. Piikkaus soveltuu käytettäväksi parhaiten kohteissa, joissa betonisisäkuori on ohut, sillä piikkaus ei mainittavasti rasita sisäkuorta. Murskauksessa betoniulkokuori rikotaan taivuttamalla betonista palasia irti voimakkailla hydraulisilla tarraimilla tai murskaamalla betoni tarraimen leuoilla. Jos betonia murretaan taivuttamalla, on jäljelle jäävä sisäkuoren oltava riittävän luja ottamaan vastaan taivutuksesta syntyvät rasitukset. Ohut betoninen sisäkuori ei välttämättä kestä betonin taivutuksesta syntyviä rasituksia. Ulkokuorien kannatusrakenteesta riippuen rakenne voidaan purkaa myös kokonaisina. Kokonaisena purkaminen onnistuu lähinnä sellaisten kuori- tai sandwich-elementtien yhteydessä, joissa ulkokuoret on ripustettu pistemäisesti elementtien yläreunoista. Nostotyynymenetelmä on ulkokuorien purkamiseen kehitetty erikoismenetelmä, jossa betoninen ulkokuori puretaan pienissä osissa ulkokuoren ja sisäkuoren väliin asennettavien pienien nostotyynyjen avulla. [1] Levyverhous Yksi verhouskorjausvaihtoehto on vuorata julkisivu rankajärjestelmään kiinnitettävällä levyllä. Markkinoilla julkisivulevytyyppivaihtoehdot ovat kuitusementti-,

17 9 polymeeribetoni-, kalsiumsilikaatti-, korkeapainelaminaatti- ja sementtilastulevyt, tietyt metallilevyt sekä eräät laattamaiset tuotteet. Rankarakenne voidaan tehdä kyllästämättömästä puutavarasta, alumiinista, sinkitystä teräksestä tai edellisten yhdistelmästä. Betoniset ulkokuoret lisäkiinnitetään levyverhoustyön yhteydessä, millä verhouslevyjen aiheuttama lisäkuorma siirretään rakennuksen kantavaan sisäkuoreen. Lisäkiinnitys tehdään ulkokuoren läpi sisäkuoreen kiila-, lyönti- tai kemiallisilla ankkureilla. Alustan mittapoikkeamat tasataan rankarakennejärjestelmään liittyvillä säätökiinnikkeillä, jotka ovat alumiinista tai sinkitystä teräksestä valmistettuja L- kulmarautoja. [1] Levyverhouskorjaukseen suositellaan aina liitettäväksi lisälämmöneristystä, jolla nostetaan rakennuksen energiatehokkuutta ja estetään lähes täysin vanhan ulkokuoren vaurioiden eteneminen. Kuitusementti-, komposiitti-, korkeapainelaminaatti-, kalsiumsilikaatti- sekä sementtilastulevyissä on kustannustehokasta käyttää valmistajakohtaisia vakiomittoja. Valmistajien vakioleveydet ovat luokkaa mm ja käytetyin korkeus on kerroskorkeus 2790mm. Levyverhous kiinnitetään yleisimmin ruuvikiinnityksin Muuraus Kuorimuureissa käytetään yleisesti poltettuja tai kalkkihiekkatiiliä. Julkisivumuurauksessa käytetään vähintään 85 mm leveitä tiiliä ja korkeissa rakennuksissa tai muulla tapaa viistosateelle alttiissa julkisivussa suositellaan käytettävän 130 mm leveää tiiltä. Kuorimuuri voidaan kiinnittää olemassa olevan rakennuksen kantavaan ulkoseinään kolmella eri menetelmällä. Kuorimuuri voidaan kiinnittää rakennuksen sisäkuoreen levyverhouskiinnitystä vastaavilla ankkureilla ja L- kulmaraudoilla, joihin tiiliverhouksen muuraussiteet kiinnitetään. Kuorimuuria varten voidaan myös rakentaa oma perustus. Kolmas vaihtoehto on siirtää kuorimuurin aiheuttamat kuormat kantavaan rakenteeseen sokkeliin kiinnitetyllä kannatuskonsolilla. Mikäli kuorimuuri tehdään puretun ulkokuoren tilalle, voidaan tiilimuuri tukea olemassa olevaan sokkeliin. Muuratuissa julkisivuissa käytetään lämmöneristeenä mineraalivillaa Lämmöneristeet ja tuulensuojapinnat kiinnitetään mekaanisin kiinnikkein alustaan [1]. Tiilien muurauslaastina käytetään yleisesti tehdasvalmisteisia värjättyjä kuivalaasteja, jolloin saadaan sekä lujuuden että värisävyjen suhteen tasaisin lopputulos. Käytetyin laastityyppi on M100/600. Muurauslaasti valmistetaan työmaalla sekoittamalla tehdasvalmisteiseen kuivalaastiin vettä. Laastit ja tiilet tulee varastoida työmaalla kosteudelta, lialta ja pölyltä suojattuna. Laastit voidaan varastoida suoraan laastisiiloihin. [1]

18 10 3 TALVITOTEUTUS 3.1 Talvikorjaamisen kehittämistarpeet Ajoittamalla julkisivukorjaukset ainoastaan kesäajalle aiheutetaan urakoitsijoille huomattava resurssipula, joka aiheuttaa välillisiä kustannuksia kaikille hankkeen osapuolille. Resurssipulaa on lisännyt uudisrakentamisen suuri volyymi. Urakoitsijoiden on vaikea saada tarpeeksi ammattitaitoisia työntekijöitä, jolloin joudutaan turvautumaan aliurakoitsijoihin tai vuokratyöntekijöihin. Urakoitsijoiden aliurakoidessa työsuorituksiaan, syntyy tilanne, jossa aliurakoitsijatkin ylikuormittuvat. Ylikuormituksen seurauksena tulee aikatauluviivästyksiä, laatu heikkenee ja syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Resurssipula ei koske ainoastaan urakoitsijoita, sillä materiaali ja vuokrakonetoimittajilla on jo nyt vaikeuksia vastata lisääntyneeseen kysyntään. Toimitusajat pitenevät ja joudutaan kieltäytymään toimituksista resurssipulaan vedoten. Ympäristöministeriön korjausrakentamisen strategian pääpaino on asukas- ja käyttäjälähtöisyys [17 s. 13]. Tämän korostaa asukastyytyväisyyden merkitystä toteutettavissa korjaushankkeissa. Talvitoteutuksessa on asukkaiden kannalta runsaasti hyötynäkökohtia. Parvekkeita käyttöaste on talvella huomattavasti pienempi kuin kesällä, jolloin käyttökiellot eivät rasita asukkaita samalla tapaa. Hiekkapuhallus ja muut pölyttävät työvaiheet rajoittavat asuinhuoneistojen tuuletettavuutta, jolloin lämpötilan nousu ja ilmanvaihdon hidastuminen aiheuttavat asukkaille epäedulliset olosuhteet, jotka korostuvat kesän kuumuudessa. Työtilan suojaaminen rajoittaa auringon valon kulkeutumista asuntoihin, mitä pidetään haittaavana tekijänä eritoten kesäaikana. Ainoastaan osalla korjausrakentamiseen erikoistuneilla urakoitsijalla on kokemuksia talvelle ajoitetuista julkisivu- ja parvekekorjauksista, joten lämmityksen, valaistuksen, telineiden ja suojauksen kehitystyölle on tarvetta. Peräkkäiset korjausten tekniikka tulee nykyisellä matalahkolla korkotasolla kalliimmaksi kuin kerralla tehtävät korjaukset [17, s. 13]. Kustannusten lisäksi betonijulkisivujen pitkäaikaiskestävyyteen voidaan vaikuttaa myös minimoimalla mahdollisimman monta vauriokohtaa ja tyyppiä yhdellä kertaa. Julkisivukorjausten yhteydessä voidaan esimerkiksi jatkaa räystästä, uusia parvekkeet, lisälämmöneristää julkisivu sekä uusia ikkunat ja ovet. Hyödyntämällä vaipan lisälämmöneristämisen energiataloudellisuus vaurioituneiden rakenteiden korjaamisen yhteydessä, saadaan myönteinen vaikutus myös vaurioprosessien hidastumiseen [17, s. 13]. Kun korjaukset sisältävät paljon työvaiheita, korjaushankkeiden ajoittaminen pelkästään kesä- tai talviaikaan on mahdotonta, sillä urakka-ajat ovat jopa yli 12 kuukauden mittaisia. Tämän lisäksi 1970 luvulla

19 11 rakennettujen kerrostalojen hankekoot ovat suurempia kuin esimerkiksi luvulla rakennetuissa, jolloin hankkeiden kestot ovat entistä pidempiä [3 s. 18]. Tästä johtuen jokaisella urakoitsijalla tulee olla taito suorittaa julkisivukorjauksia myös talviolosuhteissa. Jotta tilaajat ja muut rakennushankkeiden osapuolet voisivat kiinnostua talvelle ajoitetuista hankkeista, pitää urakoitsijoiden tehdä laadullisesti ja kustannuksellisesti onnistuneita talvelle ajoitettuja urakoita. Mikäli urakoitsijat eivät näytä osaamistaan talviolosuhteissa suoritettavissa korjaushankkeissa, ei tarvittavaa kulttuurin muutosta voida saavuttaa. Talvella korjataan julkisivuja jatkuvasti muun muassa pääkaupunkiseudulla, missä resurssipula on ajanut rakennuttajat ja tilaajat tilanteeseen, jossa ainoa mahdollisuus on hyödyntää korjaustyössä myös talvikuukaudet. Miksi julkisivuja sitten korjataan talvella ainoastaan pakon edessä, vaikka tekniset edellytykset talvella korjaamiseen on olemassa. Syytä talvella toteutettujen julkisivukorjaushankkeiden määrän vähyyteen ei ole aikaisemmin tutkittu. Tässä tutkimuksessa vaikuttimien selvittäminen nähtiin olevan edellytys, julkisivujen talvitoteutus hankkeiden määrän kasvattamiseen. 3.2 Sääolosuhteet Suomessa 2000 luvulla mitatuista vuorokauden alimmista lämpötiloista voidaan päätellä (TAULUKKO 2.2), että lokakuun ja toukokuun alun välinen aikajakso estää osan betonijulkisivujen korjaustapojen käytön ilman julkisivusuojausta ja työtilan lämmittämistä. Tämän lisäksi välisenä aikana vuorokauden alin lämpötila on keskimäärin laskenut alle -20 ºC, 10 vuorokautena vuodessa. Kuva 2.2. Hellepäivien määrä. [13]

20 12 Kesäkuukausina hellepäivien määrä 1990-luvulta lähtien on ollut keskimäärin 38 hellepäivää vuodessa (KUVA 2.1). Kun julkisivu on suojattu 1-kertaisella julkisivusuojalla, saattaa 20 ºC ja 25 ºC ulkolämpötilassa aiheutua suojattuun tilaan yli 30 ºC lämpötila [6 s. 44]. Taulukko2.1. Vuorokauden alimpien lämpötilojen keskiarvot vuorokautta kuukaudessa vuosina Mitattu Helsinki-Vantaan lentoasemalla. [12] Lämpötilaväli syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko >+5 C C +0 C C...-5 C C -10 C C -15 C C -20 C <-20 C 3 1 Vuosikeskilämpötilat ovat nousseet 150 vuoden aikana asteen verran, kun tulkitaan tasaista muutosta. Kevään lämpötilat ovat kohonneet voimakkaimmin. Maalis-, huhti-, ja toukokuun lämpötilat ovat nousseet noin 2 astetta samalla, kun talven lämpötilat ovat kohonneet asteen. Kesän ja syksyn lämpötilat ovat muuttuneet noin 0,5 astetta. Suomen lämpötilat (KUVA 2.3) kuvastavat koko maapallon keskilämpötilan muutosta, jotka ovat kohonneet selvästi 1970-luvun puolivälistä lähtien. [28] Kuva 2.3. Suomen vuosikeskilämpötilan poikkeamat jakson keskiarvosta [ºC], Musta tasoitettu käyrä vastaa suunnilleen 10-vuoden liukuvaa keskiarvoa. Suomen keskilämpötila oli noin 1,5 ºC jaksolla [28]

JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002

JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002 JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 YLEISTÄ KYSELYSTÄ... 5 2.1 Kysymyksenasettelu... 5 2.2 Kohderyhmät... 5 3 JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT... 7 3.1 Rakennusten ikäjakauma... 7 3.2

Lisätiedot

JULKISIVUYHDISTYKSEN SEMINAARI JULKISIVU 2007 MESSUT, WANHA SATAMA, Petri Silvennoinen, Tremco illbruck OY

JULKISIVUYHDISTYKSEN SEMINAARI JULKISIVU 2007 MESSUT, WANHA SATAMA, Petri Silvennoinen, Tremco illbruck OY 1 JULKISIVUYHDISTYKSEN SEMINAARI JULKISIVU 2007 MESSUT, WANHA SATAMA, Petri Silvennoinen, Tremco illbruck OY ESITELMÄ AIHEESTA: JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN TALVIKORJAAMINEN 2 JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN

Lisätiedot

Vanhan seinärakenteen lisäkiinnitystarve julkisivun verhouskorjauksissa. Tutkimussuunnitelma 18.1.2014 Päivitetty 19.3.2014

Vanhan seinärakenteen lisäkiinnitystarve julkisivun verhouskorjauksissa. Tutkimussuunnitelma 18.1.2014 Päivitetty 19.3.2014 Tutkimussuunnitelma 18.1.2014 Päivitetty 19.3.2014 1 (7) 1 Johdanto Peittävä verhouskorjaus yhdistettynä lisälämmöneristämiseen on yleisesti käytetty menetelmä, jota sovelletaan pitkälle vaurioituneen

Lisätiedot

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa.

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa. LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa. Järjestelmän rakenne sisältäpäin on seuraava: 1. Sisäseinärakenne

Lisätiedot

ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA

ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA Julkisivuyhdistys 15-vuotisjuhlaseminaari Kalastajatorppa, Hki 18.11.2010 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA Esimakua Eristerappauskirjasta

Lisätiedot

JULKISIVUYHDISTYS R.Y.

JULKISIVUYHDISTYS R.Y. JULKISIVUYHDISTYS R.Y. JULKISIVUJEN KORJAUSOPAS Julkisivujen korjausopas Päätoimittaja: Eero Jukkola Julkaisija: Julkisivuyhdistys r.y. Kustantaja: Suomen Media-Kamari Oy Ulkoasu ja taitto: Riina Takala

Lisätiedot

Aktiivisen korroosioajan. hyödyntäminen betonijulkisivujen käyttöiässä

Aktiivisen korroosioajan. hyödyntäminen betonijulkisivujen käyttöiässä Aktiivisen korroosioajan 02.11.2016 hyödyntäminen betonijulkisivujen käyttöiässä TkT Arto Köliö Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä Tutkimusalueet:

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

1.3.3 Rappausverkot, kiinnikkeet ja muut tarvikkeet... 16

1.3.3 Rappausverkot, kiinnikkeet ja muut tarvikkeet... 16 Sisällysluettelo 1 ERISTERAPPAUSJÄRJESTELMÄT.... 9 1.1 Ohjeen tarkoitus ja käyttöala.... 9 1.1.1 Eriste- ja levyrappausten tekniset vaatimukset... 9 1.2 Ohutrappaus-eristejärjestelmä... 10 1.2.1 Laastit....

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen Rakennustekniset uudistukset rakennusten terveellisyyden turvaamiseksi 19.10.2016 Jani Kemppainen Kosteus haastaa rakentamisen alusta loppuun, kaikki ketjun lenkit tärkeitä Tilaaja kertoo omat vaatimuksensa

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari)

Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari) Rakennusmestari (AMK) koulutus sisältää vastaavalta työnjohtajalta vaadittavat opinnot kaikissa rakentamisen työnjohtotehtävien

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Kim Johansson Eityisasiantuntija, DI Kirja on päivitetty ja siinä on että ohjeet ovat ajantasaisia ja vastaavat nykyistä käsitystä hyvästä korjaustavasta ja että ne

Lisätiedot

Fescopanel levyrappausjärjestelmä suunnitteluohje 3.4.2013

Fescopanel levyrappausjärjestelmä suunnitteluohje 3.4.2013 Fescopanel levyrappausjärjestelmä suunnitteluohje 3.4.2013 Fescopanel levyrappausjärjestelmä 21.12.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄRJESTELMÄKUVAUS 3 2. YLEISTÄ 4 2.1 Tavoite 4 2.2 Laadunvarmistus 4 2.4 Terveydelle

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Sakret rappausjärjestelmät

Sakret rappausjärjestelmät Sakret rappausjärjestelmät PARAS VALINTA OHUTRAPPAUS Kuituvahvistettu 2-kerrosrappausjärjestelmä Sakret kuitulaastirappausjärjestelmä sisältää Suomen sääolosuhteisiin erittäin hyvin soveltuvan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA Timo Seppälä, projektijohtaja 11.11.2016 Tyksin T3-sairaalan rakennushanke Tyksin T3-sairaalaan sijoitetaan nykyisin U-sairaalassa

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN TRENDIT -korjaustoiminnan muutokset lähitulevaisuudessa

JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN TRENDIT -korjaustoiminnan muutokset lähitulevaisuudessa Julkisivukorjaamisen nykytila ja tulevat trendit Julkisivuyhdistyksen kevätseminaari Helsinki 9.5.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA 18.5.2016 Petri Lönnblad RI, RTA (VTT 003/04) Onko tiivistäminen korjaamista? Huono maine menetelmänä, miksi? Kokemuksia noin 15 vuodelta Käyttöikä? Vahvat näkemykset puolesta

Lisätiedot

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen Toimivuutta ja turvaa katolle Katse kattoon REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki 6.4.2016 Jari Suuronen Nordic Waterproofing Group Liikevaihto n. 200 M Henkilöstöä n. 650 Valmistusta Suomessa, Ruotsissa

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA Diplomityön tutkimussuunnitelma LUONNOS 11.6.2014 Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Tarkastaja ja aihe

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Korroosiomallinnuksen Hyödyntäminen Betonijulkisivujen Kunnossapidossa

Korroosiomallinnuksen Hyödyntäminen Betonijulkisivujen Kunnossapidossa INNOVAATIO 2016 SEMINAARI 12.13.5.2016 Korroosiomallinnuksen Hyödyntäminen Betonijulkisivujen Kunnossapidossa Arto Köliö Tohtorikoulutettava Tampereen teknillinen yliopisto arto.kolio@tut.fi Korroosiomallinnuksen

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,

Lisätiedot

VESIKATTO- JA JULKISIVUKORJAUS 2015

VESIKATTO- JA JULKISIVUKORJAUS 2015 KIINTEISTÖ OY AURORANLINNA RATAVALLINTIE 16 00720 HELSINKI VESIKATTO- JA JULKISIVUKORJAUS 2015 RAKENNUTTAJAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 + 4 SIVUA 30.01.2015 Insinööritoimisto Konstru Oy Ahventie 4 B 02170

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

tavoitteet, osapuolet, painopisteet

tavoitteet, osapuolet, painopisteet Aalto PRO Aalto University Continuing Education ENEF-hanke: Värikoodi tähän päälle tavoitteet, osapuolet, painopisteet Central Baltic Cooperation in Energy Efficiency and Feasibility in Urban Planning

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ.

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. Juvan teollisuuskatu 21 B Puh. 09-774 2720 www.kivira.fi 02920 Espoo Fax. 09-774 27211 info@kivira.fi

Lisätiedot

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. 28.10.2004 HUONEISTOJEN VÄLISEN ACO-SEINÄN ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. YHTEISTYÖSSÄ: Rakennusbetoni- ja Elementti Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KATMI Consulting Oy 28.10.2004 ESIPUHE Huoneistojen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rappausohje

BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rappausohje BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Simolinintie 1 06100 PORVOO (019) 5244 922 www.laastikulma.fi 2 RAPPAUSOHJE BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rapattava alusta Betoniharkko

Lisätiedot

Lisä- ja muutostyöt 6.5.2014. Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Paavo Mattila

Lisä- ja muutostyöt 6.5.2014. Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Paavo Mattila Lisä- ja muutostyöt Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Lisä- ja muutostyöt Keskeisin riidanaihe rakennusurakassa Suorittamistarve aiheuttavat suunnitelmien muutokset virheelliset, ristiriitaiset tai puutteelliset

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6 1. K & H Korroosiosuoja- ja tartuntalaasti Korroosiosuojaus ja tartuntalaasti samassa, raekoko < 0,5 mm Soveltuu myös tiesuolan vaikutuksille alttiisiin

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGINMUSEO 2 1 YHTEENVETO 1.1

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

Asbestilakiuudistus 2016

Asbestilakiuudistus 2016 1 Asbestilakiuudistus 2016 Vaikutukset taloyhtiön toimintaan ja ohje taloyhtiölle Yleistä asbestilainmuutoksesta Asbestilainsäädäntö muuttui vuoden 2016 alusta Nykyinen asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

Kuntoarviot ja muut selvitykset

Kuntoarviot ja muut selvitykset Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

SERTIFIKAATTI Nro 143/00 Myöntämispäivä 15.12.2000 Päivitetty 25.10.2007 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA/EDUSTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY

SERTIFIKAATTI Nro 143/00 Myöntämispäivä 15.12.2000 Päivitetty 25.10.2007 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA/EDUSTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY SERTIFIKAATTI Nro 143/00 Myöntämispäivä 15.12.2000 Päivitetty 25.10.2007 TUOTTEEN NIMI MORDAX horminkorjausmassa VALMISTAJA/EDUSTAJA EsKon Oy Finnoonniitty 3 FIN 02270 ESPOO TUOTEKUVAUS MORDAX horminkorjausmassa

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan

Lisätiedot

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA 5.10.2016 Hankesuunnittelulla haetaan suuntaa, johon hanketta lähdetään viemään. Reunaehdot ja lähtötiedot as.oy:ltä Tehdyt / tehtävät kuntotutkimukset Osakas-

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

Taloyhtiön toimintastrategia Oulu 27.helmikuuta 2017

Taloyhtiön toimintastrategia Oulu 27.helmikuuta 2017 Taloyhtiön toimintastrategia Oulu 27.helmikuuta 217 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Mitä on strategia? Mistä strategiassa on kysymys? Alun perin sotilastermi Miten armeijaa johdetaan, jotta sota voitetaan?

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Topparilaudat Asennetaan topparilaudat oven aukeamispuolelle oviaukon pieliin. Mikäli lattian päällyste halutaan tehdä myöhemmin yhtenäiseksi oven kohdalla, asennetaan

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos

Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Julkisivuyhdistyksen Innovaatio 2016 seminaari 12-13.05.2016 Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Sisältö 2 v v v v v Julkisivun yleisimmät vauriomekanismit

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

Rakennushankkeen oikeudelliset roolit

Rakennushankkeen oikeudelliset roolit Rakennushankkeen oikeudelliset roolit Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys 15.10.2014 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy 2 Mitkä ovat rakennushankkeen keskeiset osapuolet? Mitkä

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI 16.3.2016, HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN TAUSTAA JA TAVOITTEET Kosteusteknisen toimivuuden ja kosteudenhallinnan kannalta

Lisätiedot