OSSI-MIKKO NIEMELÄ BETONIRAKENTEISTEN JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KORJAAMINEN TALVIOLOSUHTEISSA Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSSI-MIKKO NIEMELÄ BETONIRAKENTEISTEN JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KORJAAMINEN TALVIOLOSUHTEISSA Diplomityö"

Transkriptio

1 OSSI-MIKKO NIEMELÄ BETONIRAKENTEISTEN JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KORJAAMINEN TALVIOLOSUHTEISSA Diplomityö Ohjaaja: Prof. Matti Pentti Tampere

2 II TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan koulutusohjelma NIEMELÄ, OSSI-MIKKO: Betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa Diplomityö s. 99, 12 liitesivua Toukokuu 2008 Pääaine: Rakennustuotanto Tarkastajat: Professori Matti Pentti, TkT, Tutkija Jussi Mattila, TkT, Aluejohtaja Ari Mielty, RI Rahoittajat: Julkisivuyhdistys Ry, Oka Oy Avainsanat: talvitoteutus, olosuhteidenhallinta, 2-ketainen suojaus, lämpöenergia TIIVISTELMÄ Korjausrakentaminen on tilanteessa, jossa vaippakorjausten tarve kasvaa jatkuvasti. Resurssipula ei ole enää ainoastaan pääkaupunkiseudun ongelma, sillä suurten asukaskeskittymien urakoitsijat, vuokralaite-, teline- ja materiaalitoimittajat eivät kykene vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Ajoittamalla lähes kaikki korjaushankkeet toukokuusta lokakuulle on yksinkertaisesti mahdotonta vastata seuraavien vuosikymmenten korjaustarpeen kasvuun. Tutkimuksen päätavoite oli löytää syyt julkisivukorjauksen talvitoteutuksen vähäisyyteen ja etsiä keinot talvitoteutushankkeiden määrän lisäämiseen sekä selvittää talviolosuhteiden vaikutukset betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin. Tutkimusmenetelmiksi valittiin henkilöhaastattelu ja havainnointi. Haastattelut suoritettiin Turussa, Tampereella ja Pääkaupunkiseudulle Henkilöhaastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina ja haastattelulajina käytettiin teemahaastattelua. Havainnointi tutkimus suoritettiin Oka Oy:n Tapiola Garden Hotel kohteella. Tutkimuksen teoriaosuus nojaa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen julkaisemiin tutkimuksiin Julkisivukorjauksen talvitoteutuksen kehittäminen ja Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella sekä Tampereen teknillisen yliopiston Rakennetekniikan laitoksen ja Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteistyössä toteuttamaan teokseen JUKO- ohjeistokansio julkisivukorjausten läpivientiä varten. Tutkimuksessa havaittiin, että tilaajat ja muut rakennushankkeiden osapuolet voivat kiinnostua talvelle ajoitetuista hankkeista, vain jos urakoitsijat tekevät laadullisesti ja kustannuksellisesti onnistuneita talvelle ajoitettuja urakoita. Tutkimus osoitti, että talvitoteutusta kohtaan on ennakkoluuloja. Niiden poistamiseksi taloyhtiö on saatava motivoitua hankkeen ajoituksen muuttamiseen totutusta, jolloin urakoitsijat voivat osoittaa hallitsevansa myös talviolosuhteissa rakentamisen. Telineurakoitsijoiden menetelmien ja välineiden kehittyminen ovat mahdollistaneet julkisivu- ja parveketelineiden tiiviin suojauksen. Lämmittimet ovat kehittyneet ja vaihtoehtoisten menetelmien määrä on kasvanut. Tutkimuksen perusteella kuitenkin havaittiin, että urakoitsijoiden lämmityksen suunnittelussa on vielä kehitettävää. Talvella suoritettavan korjaustyön havaittiin nykyisillä menetelmillä aiheuttavan urakoitsijalle kustannuslisän suorien kustannusten osalta, mutta vähentävän asukkaille korjaustyöstä aiheutuvia haittavaikutuksia ja parantavan korjaustyön laatua.

3 III TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Program in Construction Technology NIEMELÄ, OSSI-MIKKO: Renovation of concrete structured facades and balconies in winter conditions Master of Science Thesis, 99 pages April 2008 Major: Construction Industry Examiners: Professor Matti Pentti, PhD, Research Jussi Mattila, PhD, Area Manager Ari Mielty, C.E Financier: Julkisivuyhdistys Ry, Oka Oy Keywords: winter implementation, control over conditions, a double protection, heat energy ABSTRACT Renovation is on the situation, where the need of cover repair is constantly growing. A lack of resource is not a problem only in metropolitan area but also in well populated cities, where constructors, appliance, scaffold or material supplier can not respond to call. Time almost every renovation project from May to August is simply impossible to respond to next decade s call of repair. The main object of this research was: Find reasons to the exiguity of facade repair s winter implementation, search expedients to increase the amount of winter implementation projects and define how winter conditions effect on different repair modes. Interview study and observation was chosen for research methods. Interview was held in Turku, Tampere and Metropolitan area. Personal interview was held in private interview and theme interview was used on interview type. Observation study was made in OKA s Tapiola Garden Hotel construction site. The theory part of the research is based on research publication of Technical Research Centre of Finland Julkisivukorjauksen talvitoteutuksen kehittäminen ja Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella and Tampere University of Technology and Technical Research Centre of Finland in concert implement research JUKO- ohjeistokansio julkisivukorjausten läpivientiä varten. There was detected in research that other party of repair project could only be interested in winter timed project if constructors make qualitative and economically succeeded projects in winter. Research was also observed that there is prejudice against winter implementation. Housing organization must be motivated to change the project timing from accustomary otherwise contractors are not able to prove to handle winter time construction. Developments of scaffold contractors method and equipments have been enabled dense shielding of facade and balcony scaffolds. Warmer have been developed and the amount of alternative methods have increased. There are still development requirements in contractors heating planning showed by research. Repair work was observed on research to cause ancillary charges to contractor, but decreasing the injurious effect on inhabitants and proving the quality of repairwork.

4 IV ALKUSANAT Betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa diplomityö tehtiin Tampereen teknisen yliopiston rakennetekniikan laitoksen ohjauksessa. Tutkimusraportin on laatinut tekniikan ylioppilas Ossi-Mikko Niemelä. Tutkimuksen rahoittivat Julkisivuyhdistys Ry ja Oka Oy. Tutkimukseen tehtiin haastattelututkimus, jossa haastateltiin korjausrakentamisen tehtäväkentässä toimivia ammattilaisia Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Tutkimukseen liittyi seurantakohde Tapiola Garden Hotell, jossa seurattiin kohteen julkisivu- ja parvekekorjausta. Kohteen toteuttamisesta vastaa Oka Oy:n Espoon yksikkö. Tutkimusta ohjasivat Tampereen teknillisen yliopiston professori Matti Pentti ja tutkija tekniikan tohtori Jussi Mattila sekä Oka Oy:n Tampereen ja Lahden yksikön aluejohtaja insinööri Ari Mielty. Seurantakohteen yhteyshenkilönä toimi julkisivukorjaustyön projektipäällikkö Arto Unga ja työnjohtaja Matti Rekola. Haluan kiittää Oka Oy:tä saamastani ohjauksesta ja tuesta. Erityiskiitoksen haluan osoittaa Oka Oy:n Ari Miellylle, Arto Ungalle ja Matti Rekolalle. Julkisivuyhdistys Ry:tä haluan kiittää tutkimuksen rahallisesta tuesta ja tutkimustavoitteiden suuntaamisesta. Julkisivuyhdistys Ry:n puheenjohtaja ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Jussi Mattilaa haluan kiittää tutkimukseni ammattitaitoisesta ja rehellisestä ohjaustyöstä. Suuren kiitoksen ansaitsevat myös haastattelututkimukseen osallistuneet alansa ammattilaiset, jotka ottivat erityisen hyvin vastaan haastattelupyyntöni sekä olivat innostuneita ja motivoituneita jakamaan vuosien kokemuksen mukanaan tuomaa tietotaitoa tutkimusaiheeseen liittyen. Lisäksi haluan kiittää vanhempiani ja avovaimoani heidän antamastaan tuesta ja ymmärryksestä. Toivon työni muuttavan käsityksiä talvikorjaamista kohtaan ja ohjaavan urakoitsijoiden kehityspanoksia oikeaan suuntaan Ossi-Mikko Niemelä

5 V SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rajaus Tutkimuksen suoritus Raportin rakenne JULKISIVUKORJAAMINEN Julkisivukorjaaminen Suomessa Julkisivujen korjaustavat Pinnoitus- ja paikkauskorjaus Verhouskorjaus Muuraus TALVITOTEUTUS Talvikorjaamisen kehittämistarpeet Sääolosuhteet Suomessa Talvitoteutuksen vaatima erityisosaaminen TUTKIMUSMENETELMÄT Tieteellinen tutkimus Kvalitatiivinen tutkimus Henkilökohtaiset haastattelut Havainnointi TUTKIMUKSEN SUORITUS Kysymysten laatiminen Haastatteluprofiili Havainnointitutkimus HAASTATTELUTUTKIMUSTULOKSET Syyt julkisivukorjausten talvitoteutuksen vähäisyyteen Keinot julkisivukorjausten talvitoteutuksen lisäämiseen Talvikorjaamisen kehittyminen Korjausrakentamisen tahojen motivointi Talvikorjaushankkeen toteutus osapuolten silmin Urakoitsijan näkökulma Talvitoteutuksen vaikutukset suunnittelijan ja valvojan työtehtäviin Talvitoteutus vaikutukset rakennuttajan työtehtäviin Talvitoteuttaminen materiaalitoimittajien näkökulmasta Talvitoteuttaminen tilaajan näkökulmasta Talvitoteutuksen ajoitusvaihtoehdot Oikeanlaisten projektien ajoittaminen talvikuukausille TALVIOLOSUHTEIDEN HALLINTA Työtilan suojaaminen Työtilan lämmittäminen Lämmitinvaihtoehdot... 47

6 7.2.2 Lämmittimien soveltuvuus Lämmittimien kustannusvertailu Olosuhteiden hallinta Lämpötilanhallinta ja -tarkkailu Työtilan osastointi Kosteudenhallinta ja tarkkailu Valaistus Talviolosuhteiden vaikutus korjaushankkeen kustannuksiin SÄÄOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS KORJAUSTAPOIHIN Pinnoitus- ja paikkauskorjaus Verhouskorjaus Eristerappaus Levyverhous Muuraus Ulkokuorenpurkaminen ja uudelleenverhous Ikkunoiden uusiminen Parvekekorjaukset Parvekkeen säilyttävä korjaaminen Parvekkeiden uusiminen Parvekelasitukset ja -kaiteet KOKEMUKSIA TALVIKORJAUSKOHTEESTA Kohde Lämmitys ja lämmöntarkkailu Kosteudenhallinta ja valaistus SEURANTAKOHDE Rakennushanke ja toteuttajat Julkisivukorjauksen toteutus Kohteen kustannusseuranta Teline- ja suojaustyökustannukset Lämmityskustannukset JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulokset Yhteenveto keinoista talvikorjaamisen lisäämiseen Yhteenveto talvitoteutuksen kustannuksista Tutkimuksen tarkastelu Tutkimuksen onnistuminen Tutkimuksen rahoitus ja asetetun tavoiteaikataulun noudattaminen Tutkimuksen arvo Tulosten käyttökelpoisuus Jatkotutkimus- ja kehitystyötarpeet...97 LÄHTEET...98 LIITTEET VI

7 VII KÄSITTEITÄ Volyymi Asuinrakennus Asunto-osakeyhtiö Korjausrakentaminen Talviolosuhde Tiivis suojaus Korjausvelka Hellepäivä Volyymi kuvaa talouden kehitystä. Kehitystä kuvaa tuotannon määrän ja hintojen kehitys. Asumiseen käytetty rakennus, jossa asuinalaa on vähintään puolet kerrosalasta (Rakennusluokitus). [32] Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joissa olevien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi ja jonka jokainen osake yksin tai toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä. [32] Korjausrakentamisella tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkea sitä toimintaa, jolla pyritään parantamaan tai ylläpitämään olemassa olevan rakennuksen tai sen osien kuntoa. [32] Talviolosuhteiden katsotaan alkavan kun vuorokauden keskilämpötila on alle 0 ºC. [33] Julkisivusuoja, jossa ei esiinny ulkopuolelta tulevia hallitsemattomia ilmavirtauksia. Näköhavaintoihin perustuvassa tarkastelussa ei tiiviissä suojauksessa saa näkyä reikiä tai rakoja suojan liittyessä rajapintoihin. [6 s.88] Korjausvelka eli korjausvaje on se rahamäärä, mikä rakennettuun omaisuuteen tulisi investoida, jotta olemassa oleva rakennuskanta voitaisiin säilyttää. Kesäpäivä luokitellaan Pohjoismaissa hellepäiväksi, jos päivän ylin lämpötila on yli 25 C. [26] Talvikuukaudet Kuukaudet, jolloin vuorokauden keskilämpötila on alle 0 ºC ainakin yhtenä päivänä kuukaudessa. Käytännössä lokakuun ja huhtikuun välinen aika SWOT analyysi Engl. strengths, weaknesses, opportunities, threats. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. SWOT analyysi on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian

8 VIII laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. SWOT - analyysi on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä. Kaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion alapuoliskoon kuvataan organisaation ulkoiset ja yläpuoliskoon sisäiset asiat. [30] Hankkeen osapuoli Rakennushanke sitoo suuren joukon rakennusalanammattilaisia, joiden tehtävät hankkeen aikana on määritelty. Esimerkiksi hankkeen tilaaja, rakennuttaja, suunnittelija, urakoitsija tai valvoja. Konstruoida Hahmotella, suunnitella. Tässä tutkimuksessa käytetään tarkoituksessa muodostaa.

9 1 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Korjausrakentamisen volyymin kasvu tulee 2000-luvun aikana olemaan 2,5-3 prosenttia vuodessa, jolloin vuoteen 2010 mennessä volyymi tulee kasvamaan prosenttia. [3 s. 3] Volyymin kasvuun ei voida vastata ajoittamalla lähes kaikki korjaukset huhtikuulta lokakuulle. Ajoittamalla julkisivukorjaukset ainoastaan kesäajalle aiheutetaan urakoitsijoille huomattava resurssipula, joka aiheuttaa välillisiä kustannuksia kaikille hankkeen osapuolille. Urakoitsijoillakin on toistaiseksi vain vähän kokemuksia talvelle ajoitetuista julkisivu- ja parvekekorjauksista, joten lämmityksen, valaistuksen, telineiden ja suojauksen kehitystyölle on tarvetta. Jotta tilaajat ja muut rakennushankkeiden osapuolet voisivat kiinnostua talvelle ajoitetuista hankkeista, pitää urakoitsijoiden tehdä laadullisesti ja kustannuksellisesti onnistuneita talvelle ajoitettuja urakoita. Jos urakoitsijat näyttävät osaamattomuutensa talviolosuhteissa suoritettavissa korjaushankkeissa, ei tarvittavaa kulttuurin muutosta voida saavuttaa. VTT on julkaissut vuonna 2000 tämän tutkimuksen aiheeseen liittyen teoksen Julkisivukorjauksen talvitoteutuksen kehittäminen. Teoksen päätavoitteena oli kehittää julkisivukorjausten taloudellisen talvitoteuttamisen kalusto- ja materiaaliratkaisuja sekä työtapoja. Tutkimus oli rajattu käsittelemään asuinkerrostalojen parvekkeiden betonipintojen korjauksia, julkisivujen ulkokuoren purkamista sekä julkisivun lisälämmöneristämistä ja muurausta. VTT julkaisi vuonna 2003 aiheeseen liittyen tutkimuksen Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella. Tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena oli parantaa muuraus- ja rappaustöiden toteutettavuutta talviolosuhteissa sekä poistaa töiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyvää epävarmuutta. Pientalorakentamisen Koulutuskeskus Oy on tuottanut DVD:n Parvekkeiden peruskorjaus talvella. Siinä seurataan talvella toteutetun parvekekorjauksen etenemistä. Petri Silvennoinen Tremco Illbruck Oy:stä on pitänyt julkisivuyhdistyksen seminaarin julkisivu 2007 messuilla aiheesta julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaaminen. Diplomityön aiheena on betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa. Tutkimuksessa käsitellään talviolosuhteiden vaikutukset kaikkiin yleisimpiin betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin. Tarkoitus on tutkia, mitkä tekijät pitävät julkisivukorjausten talvitoteuttamisen volyymin alhaisena verrattuna kesätoteuttamiseen ja millä keinoin volyymia voidaan lisätä. Talvitoteutukseen kiinteästi liittyvässä olosuhteiden hallinnassa on vielä kehitettävää, joten teline-, suojaus- ja lämmitystyön menetelmien, laitteiden ja järjestelmien selvittäminen nähtiin olevan oleellinen osa tätä tutkimusta. Olosuhteiden hallintaan ja

10 2 laadunvarmistukseen liittyvien yksittäisten ohjeiden luominen ja kokoaminen katsottiin olevan edellytys urakoitsijoiden talvitoteutuksen kehittymiselle. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Työni päätavoitteena on tutkia talviolosuhteiden vaikutukset betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin löytää syyt julkisivukorjauksen talvitoteutuksen vähäisyyteen sekä etsiä keinot talvitoteuttamisen lisäämiseen. Alatavoitteena on saada tilaajille ja rakennuttajille lisätietoa talvella suoritettavien julkisivukorjaushankkeen eroavaisuuksista kesällä toteutettavaan korjaushankkeeseen. Toisena alatavoitteena on rohkaista rakennuttajia ajoittamaan korjaushankkeita myös talvelle, kartoittamalla talvella toteutettujen julkisivukorjaushankkeiden osapuolten kokemuksia. Työn sivutavoitteena on etsiä uusia ratkaisumalleja julkisivu- ja parvekesuojauksen sekä lämmityksen toteuttamiseen. 1.3 Tutkimuksen rajaus Tutkimuksen tarkoitus on käsitellä talvikorjaamista siinä laajuudessa, että korjaushankkeiden osapuolet saavat kokonaiskuvan talviolosuhteiden vaikutuksista korjaushankkeen kustannuksiin, laatuun ja toteuttamiseen. Tutkimus talviolosuhteiden vaikutuksista korjaustyöhön on rajattu käsittelemään ainoastaan betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaamista. Tutkimuksen kustannustekniikka keskittyy lämmitys-, teline ja suojaustyön kustannuksiin vaikuttaviin yksittäisiin tekijöihin. Haastattelututkimus on rajattu Etelä-Suomen väkiluvultaan suurimpien kaupunkien korjausrakentamisen parissa työskentelevien ammattilaisten sekä talvikorjaamisen puolestapuhujien tietojen ja kokemusten kartoittamiseen. Havainnointi tutkimus rajattiin Oka Oy:n Espoon yksikön Tapiola Garden Hotel kohteen julkisivukorjauksen seuraamiseen ja analysointiin. 1.4 Tutkimuksen suoritus Tutkimus alussa tehtiin tutkimussuunnitelma, joka toimi samalla diplomityöstipendihakemuksena julkisivuyhdistys Ry:lle. Stipendihakemuksen myöntävän päätöksen jälkeen kartoitettiin rahoittajien julkisivuyhdistys Ry:n ja Oka Oy:n Tampereen yksikön toiveita ja tavoitteita diplomityön sisällön suhteen. Rahoittajien esittämät tavoitteet yhdistettiin tutkimussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimusta jatkettiin selvittämällä aiheeseen liittyvä aikaisempi suomalaisen ja ulkomainen tutkimusmateriaali. Tutkimusaineiston kartoittamiseen käytettiin Tampereen Teknillisen Yliopiston kirjaston tarjoamia tiedonhankinta

11 3 palveluja. Tämän lisäksi etsittiin esimerkiksi Valtion Teknisen Tutkimuskeskuksen diplomityön tutkimuskenttään liittyviä julkaisuja. Kirjallisuustutkimuksen rinnalla hahmoteltiin haastattelututkimuksenmuoto ja sisältö, sekä tehtiin yhtenäinen kysymyspatteri. Tutkija suunnitteli kysymykset aihepiiriin liittyvän kirjallisuuden antaman teoriapohjan sekä aiheeseen liittyvän työmaakokemuksen pohjalta. Kysymyspatteria kehitetään tutkimuksen aikana, koska aihetta on toistaiseksi käsitelty vain muutamassa tutkimuksessa ja seminaarissa. Tästä johtuen tutkijan tiedon karttuminen haastattelujen edetessä oli erittäin todennäköistä, jolloin kysymysten kehittymiselle oli syytä jättää mahdollisuus. Haastattelututkimuksella etsitään suurimmat yksittäiset tekijät, jotka hidastavat julkisivukorjausten talvitoteuttamisen yleistymistä sekä mahdollisuudet talviolosuhteiden hyödyntämisestä korjausvajeen kasvun hidastamiseen. Korjausrakentamisen asiantuntijoilta pyritään löytämään ideoita talvikorjaamisen volyymin kasvattamiseen. Tämän lisäksi haastattelemalla erikoisurakoitsijoita sekä tuotetoimittajia selvitetään miten talviolosuhteet vaikuttavat betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin. Haastatteluista saatava kokemusperäinen tieto analysoidaan ja verrataan aikaisempaan aiheesta tehtyyn tutkimusaineistoon. Talvella toteutettujen kohteiden toteuttamiseen osallistuneiden henkilöiden kokemukset viestittävät talvitoteuttamisen tämän hetken tilan. Kokemukset esitetään ja analysoidaan tutkimuksessa. Tutkimuksessa seurataan Oka Oy:n Espoon yksikön Tapiola Garden Hotel kohteen teline- ja kalustosuunnittelua, työtilan lämmittämistä, olosuhteidenhallintaa, työvaiheen edellyttämien lämpötilojen saavuttamista sekä työnjohdon tehtäviä. Kohteeseen tehdään vierailuja haastattelututkimuksen yhteydessä, jonka lisäksi kohteen kustannuksia seurataan. Havainnointitutkimuksessa kerätty tieto esitetään, analysoidaan sekä yhdistetään ja vertaillaan muihin tutkimustuloksiin. Lopuksi tutkimustulokset tuodaan yhteen, tehdään johtopäätökset ja arvioidaan tutkimuksen tieteellisyyttä ja onnistumista. 1.5 Raportin rakenne Raportti muodostuu 11 kappaleesta, jotka muodostavat raportin kuusi osaa. Ensimmäinen osa on johdanto, jossa selvitetään työn taustat, tavoitteet sekä rajataan tutkimuksen sisältö ja kuvaillaan työn suoritus. Toinen osa, luvut 2 ja 3, ovat tutkimuksen teoriaosuus. Kolmas osa, luvut 4-5, käsittelevät tutkimusmenetelmiä ja tutkimuksen suorittamista. Neljäs osa, luvut 6-8, on tutkimuksen empiriaosuus, joka analysoi tutkimustuloksia ja selvittää talviolosuhteiden vaikutuksesta betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaamiseen. Viides osa, luvut 9-10, käsittelee kokemuksia todellisista talvella toteutetuista kohteista. Kuudennessa osassa, luku 11, tehdään johtopäätökset sekä esitetään ja analysoidaan tulokset.

12 4 2. JULKISIVUKORJAAMINEN 2.1 Julkisivukorjaaminen Suomessa Suomi on siirtymässä muun Euroopan tavoin tilanteeseen, jossa korjausrakentamisen volyymi ohittaa uudisrakentamisen. Ympäristöministeriö laati heinäkuussa 2007 vuoteen 2017 ulottuvan korjausrakentamisen strategian. Strategiallaan ympäristöministeriö haluaa varmistaa, että korjausrakentamisen haasteisiin pystytään vastaamaan. [2 s.13] Korjausrakentamisen tahot ovat mahdottoman haasteen edessä, jos rakentamisen kausivaihtelut pysyvät nykyisellään. Suurin osa korjaushankkeista ajoittuu tällä hetkellä huhtikuusta ja syyskuulle. Joulu- ja helmikuun välisenä aikana käynnissä olevien korjaushankkeiden määrä laskee dramaattisesti. Mikäli vuodesta jätetään neljäsosa hyödyntämättä, on haasteisiin mahdotonta vastata luvulla tullaan korjaamaan rakennusten julkisivuja noin 20 miljoonaa asuntoneliömetriä, kun 2000 luvulla vaippakorjausten määrä on noin 12 miljoonaa asunto m 2 (KUVA2.1). Julkisivukorjausten suuri määrä selittyy suurimpien asuinkerrostalorakentamisen vuosikymmenten lukujen rakennusten julkisivujen korjausajankohdalla. [2, s. 13] Korjausrakentamisen volyymin kasvutahti on hidastunut ja tulee hidastumaan vuosien välisenä aikana. Vuotuinen kasvu tulee olemaan noin 2,5 3,5 prosenttia vuodessa, kun se edellisen vuosikymmenen aikana on ollut 3-4 % vuodessa. Asuinrakennusten korjausrakentamisen volyymi lisääntyy toimitilakorjauksia enemmän asuinrakennusten ikärakenteen ja korjausaktiivisuuden takia. [3 s. 3] Kuva 2.1. Korjausrakentamisen markkinoiden kehittyminen Suomessa [25 s. 11]

13 5 Talonrakentamistoiminnassa korjausrakentaminen on jo lähes saavuttanut uudisrakentamisen. Korjausrakentamisen arvo vuonna 2006 oli 7 miljardia euroa. Tästä huolimatta korjausrakentamisen osuudet tutkimuksesta, kehityksestä ja koulutuksesta ovat hälyttävän pieniä. [2 s.13]. Panostamalla korjausrakentamisen laadun kasvuun, voidaan korjausten pitkäaikaiskestävyyttä parantaa. Kehitystoiminnalla voidaan parantaa korjausten tuotantoteknistä toteutusta, jolloin korjaaminen sujuvuuden ansiosta saadaan kustannuksellista ja laadullista etua. Tutkimalla, kehittymällä ja kouluttamalla on mahdollisuus vastata jossain määrin korjaustarpeen kasvuun. Hyödyntämällä ainoastaan ¾ käytössä olevasta korjausajasta, ei pelkästään kehittämällä nopeampia tuotantoteknisiä ratkaisuja, voida vastata kysyntään. Talvitoteuttamisen tutkimista, kehittämistä ja kouluttamista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin, jotta korjausrakentamisen resurssit saadaan ympärivuotiseen käyttöön. Asuinkerrostalo ja toimitilakorjaamishankkeet voidaan jakaa korjaustyön laajuuden ja kustannusten perusteella alle 50 /m² osakorjauksista aina superraskaiden yli 1200 /m² korjauksiin luvun, kiintein hinnoin mitattuna, edellisen vuosikymmenen aikana osa- ja kevytkorjaukset kasvattivat markkinoitaan, muiden pysyessä ennallaan. [3 s.44] Osakorjauksilla saadaan siirrettyä rakennusten peruskorjaustarvetta ja jaettua osakorjausten aiheuttamia kustannuksia tasaisesti vuosikymmenten ajalle. Raskaiden korjausten yleistyminen olisi toivottavaa ja hyödyllistä niin tilaajan kuin urakoitsijankin kannalta. Kun mahdollisimman monta vauriotekijää poistetaan tai niiden haittavaikutusta hidastetaan samassa korjaushankkeessa, vältytään lähes jatkuvan tuntuiselta korjaamiselta ja monen erillisen hankkeen läpiviemisen aiheuttamilta kustannuksilta. Vesikatto-, julkisivu-, ikkuna- ja parvekekorjausten tarve tulee kasvamaan kaksinkertaisesti 2000-luvulla ja nelinkertaiseksi 2010-luvulla verrattuna 1990-luvun korjauksiin. Resurssipulan vuoksi osa 2000-luvulle kaavaillusta korjaushankkeiden kokonaismäärästä tulee siirtymään seuraavalle vuosikymmenelle. Tämän lisäksi seuraavaa vuosikymmentä tulee kuormittamaan 1990-luvulla osakorjattujen julkisivujen seuraava korjaussykli. [22 s.11]. Huoltomaalausten korjaussykli on vuotta, joten 1995 vuodesta eteenpäin huoltomaalattujen julkisivujen ja parvekkeiden korjausajankohta ajoittuu jo 2010-luvun alkupuolelle. Julkisivuja tulisi korjata siis nelinkertaisesti verrattuna 1990-lukuun, jotta korjausvajetta saataisiin pienennettyä ennen lukua, jolloin edessä on 1990-luvulla korjattujen julkisivujen uudelleen korjaaminen. Korjausten siirtyminen 2010-luvulle resurssipulasta johtuen on vaikea mieltää, kun talvella korjausrakentamisen ammattilaisia samanaikaisesti lomautetaan. Lisäämällä talvitoteutusta on mahdollisuus nostaa julkisivukorjaamisen määrää nykyisestä lähes 1,25-kertaiseksi.

14 6 2.2 Julkisivujen korjaustavat Pinnoitus- ja paikkauskorjaus Pinnoitus- ja paikkauskorjaus on korjaustapa, jossa laastipaikkaustekniikkaa käyttämällä uusitaan rakenteen vaurioitunut kohta. Laastipaikkaustyön jälkeen korjattu pinta voidaan pinnoittaa. Pinnoitus- ja paikkauskorjauksen työvaiheita ovat hiekkapuhallus, laastipaikkaus, ylitasoitus. Pinnoitus- ja paikkauskorjaus voi olla myös huoltomaalaustyyppinen korjaus. Pinnoitus- ja paikkauskorjauksen yhteydessä rakenteen kosteusrasitusta voidaan alentaa uusimalla elementtien saumat. [1] Huoltomaalauksessa vanhan pinnoitteen päälle tehdään uusi pinnoitus, mutta tällöin vanhan ja uuden pinnoitteen yhteensopivuus on varmistettava. Pinnoitettavassa alustassa ei saa olla irtonaista maalia tai pölyä. Huoltomaalaukseen liittyy usein korkeapainepesu. Vanha pinnoite voidaan vaihtoehtoisesti poistaa hiekkapuhaltamalla. Kosteusrasituksen alentamiseksi betonielementtirakenteisissa julkisivuissa uusitaan elementtien saumat. Korroosiovaurioisten terästen laastipaikkauksella ja korroosiosuojauksella lisätään julkisivujen pitkäaikaiskestävyyttä. Mikäli betonirakenne oletetaan hiekkapuhalluskäsittelyn jälkeen epätasaiseksi, tulee korjausselosteeseen kirjata hiekkapuhallettujen pintojen ylitasoitus yhdeksi urakkaan kuuluvaksi työvaiheeksi. [1] Pinnoitus- ja paikkauskorjausten onnistuminen riippuu voimakkaasti työnaikaisista olosuhteista. Sääolosuhteet on huomioitava sekä asennuksen aikana että sen jälkeen jälkihoitoajan puitteissa. Erityisesti sementtipohjaisilla tuotteilla myös asennuksen jälkeisillä olosuhteilla on suuri vaikutus korjauksen onnistumiseen. Pinnoitus- ja paikkauskorjaukset tulisi aina tehdä suojatuilta telineiltä, jotta vältyttäisiin sateen, tuulen ja suoran auringonpaisteen työstövaiheessa olevaan materiaaliin aiheuttamilta vaurioilta Mikäli korjaukset tehdään ilman sääsuojausta, on olosuhteiden hallita erittäin vaikeaa. Jos julkisivuun tehdään ainoastaan saumauskorjaus, eivät kiintotelineet ole kustannustehokas ratkaisu. [1] Alhainen lämpötila hidastaa materiaalien sitoutumista. Vettä sisältävät tuotteet on lisäksi suojattava jäätymiseltä. Korkeissa lämpötiloissa kosteuden haihtuminen on nopeaa, mikä voi aiheuttaa halkeilua ja lujuuden heikkenemistä. Kosteus vaikuttaa sementtipohjaisten korjaustuotteiden lujuuden kehitykseen ja materiaalien tartuntaominaisuuksiin. Pinnoitteilla kosteus ja erityisesti alustan kosteusvaihtelut vaikuttavat myös lopullisiin värisävyihin. [1] Saumauskorjauksella käsitetään julkisivuelementtien välisen saumojen korjaamista tai uusimista. Tyypillisin saumarakenne on elastisella saumausmassalla tiivistetty sauma.

15 7 Muut vaihtoehdot ovat paisuvat saumanauhat tai profiilitiivistenauhat. Saumaukseen elastisella saumausmassalla sisältyy kolme keskeistä tuotetta: pohjatäytenauha, pohjusteaine ja saumausmassa. Nykyisin käytettävät saumausmassat ovat polyuretaanipohjaisia. Ne ovat joko yksi- tai kaksikomponenttisia. Yksikomponenttiset massat ovat valmiiksi värjättyjä saumausmassoja. Kaksikomponenttisiin massoihin sekoitetaan ennen asennusta kovetin sekä väriainepasta. Saumaukset on suoritettava sateettomalla ilmalla. Sateen jälkeen pintojen on annettava kuivua ennen saumaustyön aloittamista. [1] Verhouskorjaus Verhouskorjauksessa ulkoseinä verhoillaan uudella pintarakenteella, jolloin vanha, vaurioitunut ulkokuori jää sellaisiin olosuhteisiin, joissa vauriot eivät enää etene. Vaurioiden pysähtyminen perustuu käytännössä kosteusrasituksen alentumiseen sekä lisälämmöneristyksen ja verhousrakenteen aikaansaamaan vanhojen rakenteiden lämpötilan nousuun. Vanhan rakenteen lämpötilan nousu nopeuttaa myös rakenteen kuivumista, ja rakenteen kuivuttua myös muiden vaurioiden eteneminen käytännössä pysähtyy. Rakenteen kuivuttua myös olemassa olevien rakenteiden lämmöneristävyys paranee. Lisälämmöneristeen ensisijainen tarkoitus on vanhan rakenteen suojaaminen lisävaurioilta. Lisälämmöneristys parantaa myös rakennuksen energiataloutta ja asumisviihtyvyyttä tiiviyden parantuessa. Verhouskorjauksia voidaan tehdä joko tuulettuvina rakenteina tai tuulettumattomina rakenteina. [1] Eristerappaus Eristerappauksessa vanhan ulkokuoren päälle asennetaan uusi lämmöneristekerros, joka toimii rappausalustana. Eristerappaus tehdään joko kolmikerros- tai ohutrappauksena. Kolmikerrosrappaus koostuu kolmesta eri rappauskerroksesta: pohjarappauksesta, täyttörappauksesta ja pintarappauksesta. Kolmikerrosrappauksen alimmassa kerroksessa, lämmöneristeen ulkopinnassa on metalliverkko, joka on kiinnitetty lisälämmöneristeen läpi menevin kiinnikkein vanhaan ulkokuoreen. Kolmikerrosrappausjärjestelmä kuuluvia yksittäisiä tuotteita ovat kalkkisementtipohjaiset rappauslaastit, pinnoitteet, lämmöneriste, rappausverkko ja kiinnikkeet. Ohutrappauksessa rappauskerroksia on kaksi. Pohjarappaukseen asennetaan muovipinnoitettu lasikuituverkko. Lasikuituverkkoa ei yleensä kiinnitetä erikseen mekaanisesti, paitsi korkeiden rakennuksien yläosissa, jossa on suositeltavaa käyttää myös verkon läpi meneviä kiinnikkeitä. Lämmöneristeenä ohutrappauksissa voidaan käyttää joko kivivillaa tai EPS -levyjä, jotka kiinnitetään liimalaasteilla tai mekaanisin

16 8 kiinnikkein. Käytettävää lämmöneristetuotetta ei voida valita vapaasti, vaan se kuuluu olennaisena osana eristerappaustuoteperheeseen. Ohutrappausmenetelmän haltijan /materiaalitoimittajan tulee antaa ohjeet lämmöneristetuotteen valinnasta. Kiinnikkeiden määrä määräytyy käytettävän kiinnikkeen ominaisuuksien sekä vanhan betonin lujuuden mukaan. Ohutrappausjärjestelmätoimittajan tulee antaa tarkemmat ohjeet kiinnikkeiden sijoittelusta ja määrän laskemisesta. Ohutrappauksessa tiettyyn järjestelmään kuuluvia yksittäisiä tuotteita ovat rappauslaastit, liimalaastit, pinnoitteet, lämmöneriste, primeri, rappausverkko, kiinnikkeet. [1] Ulkokuorien purku ja uudelleen verhous Ulkokuorien purussa ja uudelleen verhouksessa vaurioitunut ulkoseinäelementti tai ulkokuorielementti puretaan ja uusitaan joko uudella elementillä tai jollakin muulla verhouskorjaustavalla. Rakennusten ulkokuoret puretaan yleensä piikkaamalla tai murskaamalla paikanpäällä, kun kannatusrakenteina on käytetty ansasteräksiä tai vastaavia kannatusrakenteita. Jos kyseessä on kuorielementit, joiden kiinnitys on tehty pistemäisesti rakenteen yläreunoista, voi kokonaisena purkaminenkin tulla kyseeseen. Urakoitsija ehdottaa suunnittelijalle kyseessä olevaan kohteeseen parhaiten soveltuvaa purkuperiaatetta, jonka suunnittelija hyväksyy. Urakoitsija valitsee varsinaisen kaluston sekä tarkemmat purkumenetelmät. [1] Betonisandwich-elementtien ulkokuori voidaan purkaa koneellisesti piikkaamalla. Piikkaamalla purettaessa käytetään käsityökaluja tai purkukoneeseen kiinnitettyä iskuvasaraa. Piikkaus soveltuu käytettäväksi parhaiten kohteissa, joissa betonisisäkuori on ohut, sillä piikkaus ei mainittavasti rasita sisäkuorta. Murskauksessa betoniulkokuori rikotaan taivuttamalla betonista palasia irti voimakkailla hydraulisilla tarraimilla tai murskaamalla betoni tarraimen leuoilla. Jos betonia murretaan taivuttamalla, on jäljelle jäävä sisäkuoren oltava riittävän luja ottamaan vastaan taivutuksesta syntyvät rasitukset. Ohut betoninen sisäkuori ei välttämättä kestä betonin taivutuksesta syntyviä rasituksia. Ulkokuorien kannatusrakenteesta riippuen rakenne voidaan purkaa myös kokonaisina. Kokonaisena purkaminen onnistuu lähinnä sellaisten kuori- tai sandwich-elementtien yhteydessä, joissa ulkokuoret on ripustettu pistemäisesti elementtien yläreunoista. Nostotyynymenetelmä on ulkokuorien purkamiseen kehitetty erikoismenetelmä, jossa betoninen ulkokuori puretaan pienissä osissa ulkokuoren ja sisäkuoren väliin asennettavien pienien nostotyynyjen avulla. [1] Levyverhous Yksi verhouskorjausvaihtoehto on vuorata julkisivu rankajärjestelmään kiinnitettävällä levyllä. Markkinoilla julkisivulevytyyppivaihtoehdot ovat kuitusementti-,

17 9 polymeeribetoni-, kalsiumsilikaatti-, korkeapainelaminaatti- ja sementtilastulevyt, tietyt metallilevyt sekä eräät laattamaiset tuotteet. Rankarakenne voidaan tehdä kyllästämättömästä puutavarasta, alumiinista, sinkitystä teräksestä tai edellisten yhdistelmästä. Betoniset ulkokuoret lisäkiinnitetään levyverhoustyön yhteydessä, millä verhouslevyjen aiheuttama lisäkuorma siirretään rakennuksen kantavaan sisäkuoreen. Lisäkiinnitys tehdään ulkokuoren läpi sisäkuoreen kiila-, lyönti- tai kemiallisilla ankkureilla. Alustan mittapoikkeamat tasataan rankarakennejärjestelmään liittyvillä säätökiinnikkeillä, jotka ovat alumiinista tai sinkitystä teräksestä valmistettuja L- kulmarautoja. [1] Levyverhouskorjaukseen suositellaan aina liitettäväksi lisälämmöneristystä, jolla nostetaan rakennuksen energiatehokkuutta ja estetään lähes täysin vanhan ulkokuoren vaurioiden eteneminen. Kuitusementti-, komposiitti-, korkeapainelaminaatti-, kalsiumsilikaatti- sekä sementtilastulevyissä on kustannustehokasta käyttää valmistajakohtaisia vakiomittoja. Valmistajien vakioleveydet ovat luokkaa mm ja käytetyin korkeus on kerroskorkeus 2790mm. Levyverhous kiinnitetään yleisimmin ruuvikiinnityksin Muuraus Kuorimuureissa käytetään yleisesti poltettuja tai kalkkihiekkatiiliä. Julkisivumuurauksessa käytetään vähintään 85 mm leveitä tiiliä ja korkeissa rakennuksissa tai muulla tapaa viistosateelle alttiissa julkisivussa suositellaan käytettävän 130 mm leveää tiiltä. Kuorimuuri voidaan kiinnittää olemassa olevan rakennuksen kantavaan ulkoseinään kolmella eri menetelmällä. Kuorimuuri voidaan kiinnittää rakennuksen sisäkuoreen levyverhouskiinnitystä vastaavilla ankkureilla ja L- kulmaraudoilla, joihin tiiliverhouksen muuraussiteet kiinnitetään. Kuorimuuria varten voidaan myös rakentaa oma perustus. Kolmas vaihtoehto on siirtää kuorimuurin aiheuttamat kuormat kantavaan rakenteeseen sokkeliin kiinnitetyllä kannatuskonsolilla. Mikäli kuorimuuri tehdään puretun ulkokuoren tilalle, voidaan tiilimuuri tukea olemassa olevaan sokkeliin. Muuratuissa julkisivuissa käytetään lämmöneristeenä mineraalivillaa Lämmöneristeet ja tuulensuojapinnat kiinnitetään mekaanisin kiinnikkein alustaan [1]. Tiilien muurauslaastina käytetään yleisesti tehdasvalmisteisia värjättyjä kuivalaasteja, jolloin saadaan sekä lujuuden että värisävyjen suhteen tasaisin lopputulos. Käytetyin laastityyppi on M100/600. Muurauslaasti valmistetaan työmaalla sekoittamalla tehdasvalmisteiseen kuivalaastiin vettä. Laastit ja tiilet tulee varastoida työmaalla kosteudelta, lialta ja pölyltä suojattuna. Laastit voidaan varastoida suoraan laastisiiloihin. [1]

18 10 3 TALVITOTEUTUS 3.1 Talvikorjaamisen kehittämistarpeet Ajoittamalla julkisivukorjaukset ainoastaan kesäajalle aiheutetaan urakoitsijoille huomattava resurssipula, joka aiheuttaa välillisiä kustannuksia kaikille hankkeen osapuolille. Resurssipulaa on lisännyt uudisrakentamisen suuri volyymi. Urakoitsijoiden on vaikea saada tarpeeksi ammattitaitoisia työntekijöitä, jolloin joudutaan turvautumaan aliurakoitsijoihin tai vuokratyöntekijöihin. Urakoitsijoiden aliurakoidessa työsuorituksiaan, syntyy tilanne, jossa aliurakoitsijatkin ylikuormittuvat. Ylikuormituksen seurauksena tulee aikatauluviivästyksiä, laatu heikkenee ja syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Resurssipula ei koske ainoastaan urakoitsijoita, sillä materiaali ja vuokrakonetoimittajilla on jo nyt vaikeuksia vastata lisääntyneeseen kysyntään. Toimitusajat pitenevät ja joudutaan kieltäytymään toimituksista resurssipulaan vedoten. Ympäristöministeriön korjausrakentamisen strategian pääpaino on asukas- ja käyttäjälähtöisyys [17 s. 13]. Tämän korostaa asukastyytyväisyyden merkitystä toteutettavissa korjaushankkeissa. Talvitoteutuksessa on asukkaiden kannalta runsaasti hyötynäkökohtia. Parvekkeita käyttöaste on talvella huomattavasti pienempi kuin kesällä, jolloin käyttökiellot eivät rasita asukkaita samalla tapaa. Hiekkapuhallus ja muut pölyttävät työvaiheet rajoittavat asuinhuoneistojen tuuletettavuutta, jolloin lämpötilan nousu ja ilmanvaihdon hidastuminen aiheuttavat asukkaille epäedulliset olosuhteet, jotka korostuvat kesän kuumuudessa. Työtilan suojaaminen rajoittaa auringon valon kulkeutumista asuntoihin, mitä pidetään haittaavana tekijänä eritoten kesäaikana. Ainoastaan osalla korjausrakentamiseen erikoistuneilla urakoitsijalla on kokemuksia talvelle ajoitetuista julkisivu- ja parvekekorjauksista, joten lämmityksen, valaistuksen, telineiden ja suojauksen kehitystyölle on tarvetta. Peräkkäiset korjausten tekniikka tulee nykyisellä matalahkolla korkotasolla kalliimmaksi kuin kerralla tehtävät korjaukset [17, s. 13]. Kustannusten lisäksi betonijulkisivujen pitkäaikaiskestävyyteen voidaan vaikuttaa myös minimoimalla mahdollisimman monta vauriokohtaa ja tyyppiä yhdellä kertaa. Julkisivukorjausten yhteydessä voidaan esimerkiksi jatkaa räystästä, uusia parvekkeet, lisälämmöneristää julkisivu sekä uusia ikkunat ja ovet. Hyödyntämällä vaipan lisälämmöneristämisen energiataloudellisuus vaurioituneiden rakenteiden korjaamisen yhteydessä, saadaan myönteinen vaikutus myös vaurioprosessien hidastumiseen [17, s. 13]. Kun korjaukset sisältävät paljon työvaiheita, korjaushankkeiden ajoittaminen pelkästään kesä- tai talviaikaan on mahdotonta, sillä urakka-ajat ovat jopa yli 12 kuukauden mittaisia. Tämän lisäksi 1970 luvulla

19 11 rakennettujen kerrostalojen hankekoot ovat suurempia kuin esimerkiksi luvulla rakennetuissa, jolloin hankkeiden kestot ovat entistä pidempiä [3 s. 18]. Tästä johtuen jokaisella urakoitsijalla tulee olla taito suorittaa julkisivukorjauksia myös talviolosuhteissa. Jotta tilaajat ja muut rakennushankkeiden osapuolet voisivat kiinnostua talvelle ajoitetuista hankkeista, pitää urakoitsijoiden tehdä laadullisesti ja kustannuksellisesti onnistuneita talvelle ajoitettuja urakoita. Mikäli urakoitsijat eivät näytä osaamistaan talviolosuhteissa suoritettavissa korjaushankkeissa, ei tarvittavaa kulttuurin muutosta voida saavuttaa. Talvella korjataan julkisivuja jatkuvasti muun muassa pääkaupunkiseudulla, missä resurssipula on ajanut rakennuttajat ja tilaajat tilanteeseen, jossa ainoa mahdollisuus on hyödyntää korjaustyössä myös talvikuukaudet. Miksi julkisivuja sitten korjataan talvella ainoastaan pakon edessä, vaikka tekniset edellytykset talvella korjaamiseen on olemassa. Syytä talvella toteutettujen julkisivukorjaushankkeiden määrän vähyyteen ei ole aikaisemmin tutkittu. Tässä tutkimuksessa vaikuttimien selvittäminen nähtiin olevan edellytys, julkisivujen talvitoteutus hankkeiden määrän kasvattamiseen. 3.2 Sääolosuhteet Suomessa 2000 luvulla mitatuista vuorokauden alimmista lämpötiloista voidaan päätellä (TAULUKKO 2.2), että lokakuun ja toukokuun alun välinen aikajakso estää osan betonijulkisivujen korjaustapojen käytön ilman julkisivusuojausta ja työtilan lämmittämistä. Tämän lisäksi välisenä aikana vuorokauden alin lämpötila on keskimäärin laskenut alle -20 ºC, 10 vuorokautena vuodessa. Kuva 2.2. Hellepäivien määrä. [13]

20 12 Kesäkuukausina hellepäivien määrä 1990-luvulta lähtien on ollut keskimäärin 38 hellepäivää vuodessa (KUVA 2.1). Kun julkisivu on suojattu 1-kertaisella julkisivusuojalla, saattaa 20 ºC ja 25 ºC ulkolämpötilassa aiheutua suojattuun tilaan yli 30 ºC lämpötila [6 s. 44]. Taulukko2.1. Vuorokauden alimpien lämpötilojen keskiarvot vuorokautta kuukaudessa vuosina Mitattu Helsinki-Vantaan lentoasemalla. [12] Lämpötilaväli syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko >+5 C C +0 C C...-5 C C -10 C C -15 C C -20 C <-20 C 3 1 Vuosikeskilämpötilat ovat nousseet 150 vuoden aikana asteen verran, kun tulkitaan tasaista muutosta. Kevään lämpötilat ovat kohonneet voimakkaimmin. Maalis-, huhti-, ja toukokuun lämpötilat ovat nousseet noin 2 astetta samalla, kun talven lämpötilat ovat kohonneet asteen. Kesän ja syksyn lämpötilat ovat muuttuneet noin 0,5 astetta. Suomen lämpötilat (KUVA 2.3) kuvastavat koko maapallon keskilämpötilan muutosta, jotka ovat kohonneet selvästi 1970-luvun puolivälistä lähtien. [28] Kuva 2.3. Suomen vuosikeskilämpötilan poikkeamat jakson keskiarvosta [ºC], Musta tasoitettu käyrä vastaa suunnilleen 10-vuoden liukuvaa keskiarvoa. Suomen keskilämpötila oli noin 1,5 ºC jaksolla [28]

Näkökulmia julkisivujen talvikorjaamiseen. Ossi-Mikko Niemelä Diplomi-insinööri Julkisivuyhdistys ry Oka Oy

Näkökulmia julkisivujen talvikorjaamiseen. Ossi-Mikko Niemelä Diplomi-insinööri Julkisivuyhdistys ry Oka Oy Näkökulmia julkisivujen talvikorjaamiseen Ossi-Mikko Niemelä Diplomi-insinööri Julkisivuyhdistys ry Oka Oy Tutkimustyöt seminaariesityksen taustalla Diplomityö: Betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002

JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002 JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 YLEISTÄ KYSELYSTÄ... 5 2.1 Kysymyksenasettelu... 5 2.2 Kohderyhmät... 5 3 JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT... 7 3.1 Rakennusten ikäjakauma... 7 3.2

Lisätiedot

Näytesivut. 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa. 4.1 Ulkoseinärakenteet

Näytesivut. 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa. 4.1 Ulkoseinärakenteet 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa Kiinteistön rakenteita ja teknisiä järjestelmiä ei juuri koskaan korjata pelkästään energiatehokkuuden vuoksi, vaan taustalla on lähes aina muu pakottava

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit

Lisätiedot

Julkisivujen korjaussuunnittelu ja korjausten hintatietous

Julkisivujen korjaussuunnittelu ja korjausten hintatietous KIMU työpaja VTT, 25.5.2010 Jussi Mattila, Julkisivuyhdistys Toimitusjohtaja, tekn. toht. Julkisivujen korjaussuunnittelu ja korjausten hintatietous Jussi Mattila 1(13) Korjausprosessi 1. Korjaustarpeen

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa.

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa. LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa. Järjestelmän rakenne sisältäpäin on seuraava: 1. Sisäseinärakenne

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

Vanhan seinärakenteen lisäkiinnitystarve julkisivun verhouskorjauksissa. Tutkimussuunnitelma 18.1.2014 Päivitetty 19.3.2014

Vanhan seinärakenteen lisäkiinnitystarve julkisivun verhouskorjauksissa. Tutkimussuunnitelma 18.1.2014 Päivitetty 19.3.2014 Tutkimussuunnitelma 18.1.2014 Päivitetty 19.3.2014 1 (7) 1 Johdanto Peittävä verhouskorjaus yhdistettynä lisälämmöneristämiseen on yleisesti käytetty menetelmä, jota sovelletaan pitkälle vaurioituneen

Lisätiedot

Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit

Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit Tutkija, dipl.ins. Saija Varjonen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennetekniikan laitos Julkisivuyhdistyksen seminaari JULKISIVU 2007 1. Julkisivukorjausten

Lisätiedot

MINERAALIVILLA ERISTERAPPAUKSISSA

MINERAALIVILLA ERISTERAPPAUKSISSA MINERAALIVILLA ERISTERAPPAUKSISSA Jukka Sevón JULKISIVU 2007 / Wanha Satama HELSINKI 2007 ERISTERAPPAUSRAKENNE A KOLMIKERROSRAPPAUS n. 25 mm rappaus, laastit kalkkisementtipohjaisia, kolmessa eri työvaiheessa

Lisätiedot

Paksurappaus-eristejärjestelmä elementtiin KUITUVAHVISTETTU 8.6.2015

Paksurappaus-eristejärjestelmä elementtiin KUITUVAHVISTETTU 8.6.2015 Paksurappaus-eristejärjestelmä elementtiin KUITUVAHVISTETTU 8.6.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 RAKENNE... 3 1.2 MATERIAALIT... 3 1.2.1 Eriste... 3 1.2.2 Laastit... 3 1.2.3 Muut materiaalit

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus päivittyy kuntotutkimus Miia Pitkäranta FT [mikrobiologi],

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Julkisivukorjaus voi vaikuttaa myös rakennusakustiikkaan. TkK Jaakko Koskinen

Julkisivukorjaus voi vaikuttaa myös rakennusakustiikkaan. TkK Jaakko Koskinen Julkisivukorjaus voi vaikuttaa myös rakennusakustiikkaan TkK Jaakko Koskinen Taustalla Tampereen teknillisessä yliopistossa vuosina 2010-2011 tehty diplomityö tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raskaan

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje

KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje Simolinintie 1 06100 PORVOO (019) 5244 922 www.laastikulma.fi 2 KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje Rapattava alusta Kevytbetoni (Siporex), kevytsorabetoni (Leca-harkko), betoni,

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Rakennustyömaan energiakatselmus

Rakennustyömaan energiakatselmus 1 Rakennustyömaan energiakatselmus Osa-alue Tulos Organisointi ja tiedonhallinta 64,3 % Aukkojen sulkeminen 83,3 % Kuivatus ja tuuletus 75,6 % Lämmityslaiteet ja lämpötila 89,6 % Kalusto 25,0 % Yhteensä

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI

JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJATUN RAKENTEEN YLLÄPITO Julkisivukorjauksen käyttö- ja huolto-ohje päivitetty 9/2005 TkL Martti Hekkanen VTT JUKO-ohjeistokansio

Lisätiedot

JULKISIVUYHDISTYKSEN ROADSHOW feat CONSTI

JULKISIVUYHDISTYKSEN ROADSHOW feat CONSTI JULKISIVUYHDISTYKSEN ROADSHOW feat CONSTI Radisson Blue Hotel 8.10.2015 Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Consti yrityksenä / Jan Viitala 2 Julkisivukorjaus constikkaasti

Lisätiedot

Tuulettuvat keraamiset. julkisivut

Tuulettuvat keraamiset. julkisivut Tuulettuvat keraamiset julkisivut Tuulettuva keraaminen julkisivu kestää aikaa Tuulettuvia keraamisia julkisivuja käytetään Suomessa tänä päivänä niin suurten kauppakeskusten kuin kerrostalojenkin julkisivuissa.

Lisätiedot

Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset

Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset Liite 2 Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset Opintojakson nimi: Orientaatio opinnäytetyöhön Opintojakson laajuus: 2 op Toteutusajankohta: syksy

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, uusitut ikkunat TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(11) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT... 3

Lisätiedot

alsecco eristerapattu saumaton betonielementtijärjestelmä

alsecco eristerapattu saumaton betonielementtijärjestelmä alsecco eristerapattu saumaton betonielementtijärjestelmä EDISTYKSELLISTÄ JULKISIVUTEKNIIKKAA NARMAPINNOITUS OY Paattistentie 947, 21330 Paattinen 040-7646648 / 040-7646649 www.alseccofinland.fi Eristerappausjärjestelmät

Lisätiedot

JUKO ON APUVÄLINE ONNISTUNEEN JULKISIVUKORJAUKSEN LÄPIVIEMISEEN

JUKO ON APUVÄLINE ONNISTUNEEN JULKISIVUKORJAUKSEN LÄPIVIEMISEEN JUKO ON APUVÄLINE ONNISTUNEEN JULKISIVUKORJAUKSEN LÄPIVIEMISEEN Betonin toimitus Oppaassa on esitelty myös erilaiset julkisivu- ja parvekerakenteet sekä niiden korjauksiin käytettävät menetelmät valintaedellytyksineen.

Lisätiedot

Julkisivujen uudis- ja korjausrakentaminen. Terttu Vainio Erkki Lehtinen Harri Nuuttila VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

Julkisivujen uudis- ja korjausrakentaminen. Terttu Vainio Erkki Lehtinen Harri Nuuttila VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Julkisivujen uudis- ja korjausrakentaminen Terttu Vainio Erkki Lehtinen Harri Nuuttila VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TAMPERE 25 14 3. Julkisivumarkkinat Julkisivut uusiin rakennuksiin - koko maa

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN TRENDIT -korjaustoiminnan muutokset lähitulevaisuudessa

JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN TRENDIT -korjaustoiminnan muutokset lähitulevaisuudessa Julkisivukorjaamisen nykytila ja tulevat trendit Julkisivuyhdistyksen kevätseminaari Helsinki 9.5.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI

JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI Rakennetekniikan laitos JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Muuratut julkisivut korjaustavat - yleiskuvaus päivitetty 8/2006 TkL Jukka Lahdensivu Tampereen

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA PUTUSA-hanke Yleistietoa hankkeesta Hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos Professori Pertti Pasanen, tutkija

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita

Lisätiedot

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään?

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään? Outoja oireita ja mitä sitten tehdään? Vaurioituneen rakennuksen tutkimisen ja korjaamisen periaatteet Heidi-Johanna Jokelainen, RI, rakennusterveysasiantuntija Rakennusterveystiimin päällikkö FCG Suunnittelu

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

LAKKA OHUTRAPPAUS ERISTEJÄRJESTELMÄ TYÖOHJE 22.10.2014

LAKKA OHUTRAPPAUS ERISTEJÄRJESTELMÄ TYÖOHJE 22.10.2014 LAKKA OHUTRAPPAUS ERISTEJÄRJESTELMÄ TYÖOHJE 22.10.2014 Työohje Esi- ja pohjatyöt Julkisivuvarusteet kuten valaisimet, anturit, johdot, kilvet tai muut vastaavat irroitetaan työn ajaksi. Julkisivurakenteisiin

Lisätiedot

Fescopanel levyrappausjärjestelmä suunnitteluohje 3.4.2013

Fescopanel levyrappausjärjestelmä suunnitteluohje 3.4.2013 Fescopanel levyrappausjärjestelmä suunnitteluohje 3.4.2013 Fescopanel levyrappausjärjestelmä 21.12.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄRJESTELMÄKUVAUS 3 2. YLEISTÄ 4 2.1 Tavoite 4 2.2 Laadunvarmistus 4 2.4 Terveydelle

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari)

Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari) Rakennusmestari (AMK) koulutus sisältää vastaavalta työnjohtajalta vaadittavat opinnot kaikissa rakentamisen työnjohtotehtävien

Lisätiedot

JULKISIVU-, PARVEKE- ja VESIKATTO- KUNNOSTUS. Asunto Oy Ristikukkula Yhtiökokous 22.9.2014

JULKISIVU-, PARVEKE- ja VESIKATTO- KUNNOSTUS. Asunto Oy Ristikukkula Yhtiökokous 22.9.2014 JULKISIVU-, PARVEKE- ja VESIKATTO- KUNNOSTUS Asunto Oy Ristikukkula Yhtiökokous 22.9.2014 As Oy Ristikukkula, julkisivut ja parvekkeet Tässä yhteenvedossa on esitetty julkisivu- ja parvekekorjaushankkeen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013 Juha Järvenpää 27.2.2013 Lähtötilanteen selvitys ja arvon määritys palkataan hankkeelle korjausrakentamiseen pätevöitynyt ammattilainen/pääsuunnittelija toimii rakennuttajan luottohenkilönä huolehtii tarvittavista

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Korjausneuvoja Rakennusterveysasiantuntija Tapio Rokkonen Hengitysliiton korjausneuvontapalvelut/itä-suomi 1 Hengitysliiton korjausneuvojat

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Rappaustyypin valinta alustan mukaan

Rappaustyypin valinta alustan mukaan Poltettutiili, kevytsoraherkko, betoniharkko, betoni tai vastaava Rappaus: yleensä Bayosan LL 66, SL 67, RK 39. Rappauslaastin valintaan vaikuttaa tuleva pinnoite, ympäristö jne. Yleisesti rappauspaksuuden

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

1. Viranomaisohjeet talvimuurauksesta RakMK osan B 8 mukaan

1. Viranomaisohjeet talvimuurauksesta RakMK osan B 8 mukaan Wienerberger Oy Ab Arto Ruokonen TALVIMUURAUS Aluemyyntipäällikkö 27.02.2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Viranomaisohjeet talvimuurauksesta RakMK osan B 8 mukaan 1.1 Talviolosuhteet ja sen aiheuttamat toimenpiteet

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ

KORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ KORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Isännöinti Ilkka Saarinen Oy, hallitusjäsenten koulutusilta Suomalainen klubi, Tampere 30.1.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy KORJAUSHANKKEEN

Lisätiedot

JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI

JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI HANKESUUNNITTELU Viranomaisohjaus julkisivukorjaushankkeessa päivitetty 9/2005 TkL Martti Hekkanen VTT JUKO-ohjeistokansio

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

URAKKAKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN TURVALLISUUSASIAT HUOMIOIDEN

URAKKAKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN TURVALLISUUSASIAT HUOMIOIDEN Talonrakennustekniikka URAKKAKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN TURVALLISUUSASIAT HUOMIOIDEN JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS -tutkimushanke OHJEVIHKO NRO 5 URAKKAKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN TURVALLISUUSASIAT HUOMIOIDEN

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Kokonaisvaltaisuus sisäilmaongelmien ratkaisemisessa Mitä se on? Espoon kaupungin Tilakeskus ja Sisäilmayhdistys ry 14.5.2014 Hotelli Kuninkaantie

Lisätiedot

Profiilijärjestelmä. Ikkunoiden energiatehokkaaseen. asennukseen

Profiilijärjestelmä. Ikkunoiden energiatehokkaaseen. asennukseen Profiilijärjestelmä Ikkunoiden energiatehokkaaseen asennukseen Making it perfect illbruck tuotemerkki tarjoaa tehokkaita julkisivujen ja ikkuna-asennusten tiivistysmenetelmiä. illbruck tuotesarjastamme

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Roofing Sikan referenssikortti: Sikaplan VGWT vesikate vanhan

Roofing Sikan referenssikortti: Sikaplan VGWT vesikate vanhan Roofing Sikan referenssikortti: Sikaplan VGWT vesikate vanhan bitumikermivesikatteen päällä Sikaplan -12 VGWT ja Sikaplan -15 VGWT vesikatteet Sikaplan Sarnafil Sikaplan VGWT vesikate vanhan bitumikermikaton

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

NORMAALI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

NORMAALI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan asentaa suoralle seinälle tai nurkkaan!

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

Energian kulutuksen jakauma Suomessa. Energiankulutuksen jakauma tyypillisessä kerrostalossa

Energian kulutuksen jakauma Suomessa. Energiankulutuksen jakauma tyypillisessä kerrostalossa Energian kulutuksen jakauma Suomessa Energiankulutuksen jakauma tyypillisessä kerrostalossa Energiatodistuksen tarkoitus Kysynnän painetta vähän energiaa kuluttaviin rakennuksiin = markkinavoimat Luo painetta

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

UUSI ILME & PAREMPI ENERGIATEHOKKUUS. Peltosaaren asuinalue Riihimäellä

UUSI ILME & PAREMPI ENERGIATEHOKKUUS. Peltosaaren asuinalue Riihimäellä UUSI ILME & PAREMPI ENERGIATEHOKKUUS Peltosaaren asuinalue Riihimäellä Energiatehokkuus Peltosaaren asuinalue Riihimäellä on malliesimerkki korjausrakentamisesta, jossa yhdistetään uusi edustava ilme ja

Lisätiedot

VESIKATTO- JA JULKISIVUKORJAUS 2015

VESIKATTO- JA JULKISIVUKORJAUS 2015 KIINTEISTÖ OY AURORANLINNA RATAVALLINTIE 16 00720 HELSINKI VESIKATTO- JA JULKISIVUKORJAUS 2015 RAKENNUTTAJAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 + 4 SIVUA 30.01.2015 Insinööritoimisto Konstru Oy Ahventie 4 B 02170

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA. 20.01.2015 Sivu 1/7. Tilaaja: Sastamalan vesi Tampereentie 7 B 38200 Sastamala. Hanke: Nuupalan vesitorni, Sastamala

PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA. 20.01.2015 Sivu 1/7. Tilaaja: Sastamalan vesi Tampereentie 7 B 38200 Sastamala. Hanke: Nuupalan vesitorni, Sastamala 20.01.2015 Sivu 1/7 Tilaaja: Sastamalan vesi Tampereentie 7 B 38200 Sastamala Hanke: Nuupalan vesitorni, Sastamala PERUSKORJAUS HS-Tec Oy Nallekarhuntie 13, 36100 Kangasala puh. 0500-624808, faksi (Fax.nro)

Lisätiedot

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen.

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Jukka-Pekka Kärki Rakennusterveysasiantuntija Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilmaongelmiin liittyvissä korjaushankkeissa

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät. Korjausrakentamisen seminaari 17.9.2013 Pekka Pajakkala, VTT

Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät. Korjausrakentamisen seminaari 17.9.2013 Pekka Pajakkala, VTT Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät Korjausrakentamisen seminaari 17.9.2013 Pekka Pajakkala, VTT 2 Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät - esityksen sisältö 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Betonoinnin valmistelu

Betonoinnin valmistelu Betonoinnin valmistelu Betonointisuunnitelma Levitä muottiöljy tasaisesti ja ohuena kerroksena Puhdista muotit magneetin ja veden avulla. Betonointisuunnitelma Poista muoteista roskat. Noudata betonointisuunnitelmaa.

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot