ItäMaito. E-luokan maitoa. kannattaa tuottaa 2/2011. ItäMaidon toiminnot palvelevat maitoa s. 12. Pekka Silanen on maitoritari s.

Transkriptio

1 ItäMaito 2/2011 ItäMaidon toiminnot palvelevat maitoa s. 12 Pekka Silanen on maitoritari s. 16 E-luokan maitoa Perhe antaa voimia arkeen s. 22 kannattaa tuottaa

2 2/2011 Laatuasiat huomioon jokaisella tilalla... 3 Syksy toi uusia tuulia myymälöihin...4 Hyvillä rutiineilla E-luokan maitoa...6 Kannattaako E-luokan maitoa tuottaa...8 Antibioottijäämistä syntyy turhia kustannuksia...10 Tekemisen meininkiä maidon puolesta ItäMaidon tuotantoneuvojat palveluksessanne Maitoritarin arkea Valio virittää viennin kannattavuutta Omat vahvuudet menestystekijöiksi...22 Työn ilo syntyy yhteisistä hetkistä Uutispaloja Maitosatu: Tuotekehitystä Kutsumusammatissa Myymälöiden henkilökunta koulunpenkillä Heinätyöt kasvattivat keihäsmiehen Lieksan ja Rantasalmen tuottajamyymälöissä vietettiin iloisia avajaisia. Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka Kansi Marjo Peltola tuottaa laatumaitoa Puolangalla. Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka Voin myynti kasvaa voimakkaasti Venäjällä. Pitkän uran osuuskunnan taloushallinnossa tehnyt Maili Puustinen nauttii nyt eläkepäivistä. Kuva: Kirsi Hartikainen Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Toimituskunta Päätoimittaja Ilpo Lukkarinen, toimituksen sihteeri Eevakaisa Parviainen, Jarno Kämäräinen, Riitta Pasanen, Kari Piironen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, raila.aaltonen@alkukirjain.fi Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, päivi.liikamaa@phnet.fi Paino Suomen Painotuote Oy, Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy toukokuun alussa ItäMaito 2 ItäMaito 2/ 2011

3 Pääkirjoitus Laatuasiat huomioon jokaisella tilalla Meidän on joka päivä lunastettava oikeutuksemme kaupan hyllyllä. Tulevaisuuteen näkeminen on vaikeaa. Neljä vuotta sitten Promilkin Paimentorvi-lehden pääkirjoituksessa ennustin maidonhinnan laskevan Arlan saavuttua toimijaksi Suomeen runsas puoli vuotta siitä tuottajahinta nousikin raketin lailla ylös. Sittemmin hinta putosi nopeasti lähes kymmenen senttiä näkyen voimakkaasti tilojen taloudessa. Pitkällä ajanjaksolla maapallon väestönkasvun ja viljelysmaan vähenemisen takia ruoan kysyntä kasvaa. Keskipitkän aikavälin näkymät ovat taas erittäin epävarmat. Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kriisi näyttää johtavan talouden kasvun pysähtymiseen ja siten taantumaan, mikä ei voi olla vaikuttamatta myös elintarvikemarkkinoihin. Lisäksi mahdollinen maitokiintiöiden poistuminen vuosikymmenen puolivälissä lisää tuotantoa Keski-Euroopassa, mikä tulee kasvattamaan kilpailua Valiolle tärkeillä kotimarkkinoilla. Valion strategia on tuottaa laadukkaita, kuluttajalle lisäarvoa tuovia tuotteita, joista saadaan korkea maitotuotto*. Tämä edellyttää jatkuvaa tuotekehitystä ja uudistumista sekä pyrkimystä paremman hinnan tuotevalikoimaan. Viime vuosina on onnistuttu kääntämään maidonkäyttöä alhaisen maitotuoton tuotteista korkeamman lisäarvon tuotteisiin, ja saavutettu viennissä onnistumisen rinnalla hyvä tuottajahintataso. Tämä kokonaisuus on tuonut valiolaisille merkittävää kilpailuetua. Valion brändi on arvostettu yhdeksi Suomen arvokkaimmista yhdessä Fazerin sinisen ja Nokian kanssa. Kuluttajat ovat voineet luottaa, että tuotteet ovat laadukkaita ja maistuvia ja niiden takana on eettinen tuotantoketju alkaen pienen vasikan hoidosta. Lisäksi tuottajamaidon laatu on ollut Euroopan huipputasoa, jolloin esimerkiksi juustosaanto on ollut korkeampi maitolitraa kohden. Nämä ovat keskeiset syyt suomalaisen maidontuottajan saamaan parempaan tuottajahintaan tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Valitettavasti tuottajahinnan nousu on kuittaantunut ostopanosten kallistumisen myötä. Tilat kuitenkin kykenevät itse vaikuttamaan siihen, mitä lopulta jää viivan alle. Parhailla tiloilla korkea liikevaihto saavutetaan alhaisilla yksikkökustannuksilla. Viime vuosien aikana on huomattu joidenkin tilojen lipsuvan maidon laadussa E-luokasta 1-luokkaan. On ehkä ajateltu olevan taloudellisesti kannattavampaa tuottaa yli kaksi senttiä halvempaa 1-luokan maitoa kuin ylläpitää karjassa hyvää utareterveyttä. On unohdettu, että soluttava lehmä on sairas eikä tuota yhtä paljon kuin terve. Lisäksi piilevätkin utaresairaudet heikentävät tiinehtymistä. Kaiken kaikkiaan tämä johtaa lehmän tuotantouran ennenaikaiseen päättymiseen ja uuden hiehon hankintaan tilalle. Tilatasolla heikon utareterveyden taloudelliset vaikutukset saattavat olla yllättävänkin suuret. Eikä tietenkään voida unohtaa vaikutusta Valion brändiin ja kuluttajan luottamukseen koko tuotantoketjuun. Meidän on joka päivä lunastettava oikeutuksemme kaupan hyllyllä. *) maitotuotto = hinta, joka voidaan tilittää kestävästi maidontuottajille Jarno Kämäräinen Osuuskunta ItäMaito Hallituksen varapuheenjohtaja Kiuruvesi ItäMaito 2 /

4 Syksy toi uusia tuulia myymälöihin Lieksan ja Rantasalmen myymälöissä vietettiin avajaisia uusissa ja uudistetuissa tiloissa. Lieksassa vaihtui osoite, Rantasalmella laajeni valikoima. Yrittäjävetoisissa myymälöissä kauppaa käydään samoilla periaatteilla kuin osuuskunnan itsensä pyörittämissä myymälöissä. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka Merja Mitrunen tutkailee Lieksan myymälän tarjontaa. Teija Hulkkonen sai näpytellä kassaa tiuhaan tahtiin. Rautakauppaa ei oltu paikkakunnalla odotettu vain puheissa. Lieksan myymälä muutti syyskuussa uusiin tiloihin Timitrantielle. Rajavartiolaitokselta vapautuneissa tiloissa on nyt enemmän tilaa käydä kauppaa. Pian vuoden Lieksan myymälässä yrittäjänä toiminut Antero Vesa on tyytyväinen uuteen kauppapaikkaan ja toivoo oven käyvän tiuhaan. Maidontuottajien kannattaa keskittää omaan myymälään myös isompia ostoksia, kuten rehuja, lannoitteita ja polttoöljyä, jotta tämä säilyy, Vesa toivoo. Lieksassa meijerin myymälän säilyminen on tärkeää, sillä kilpailijoita on vain yksi. Vesa arvelee hintatason paikkakunnalla nousevan, jos kilpailua ei ole ollenkaan. Työ on haastavaa, mutta tykkään tästä, Vesa vakuuttaa. Hän hyppäsi yrittäjän saappaisiin työskenneltyään 35 vuotta Honkarakenteella. Päivätyön ohella Vesa on myös maanviljelijä, joten asiantun- 4 ItäMaito 2 / 2011

5 temusta alalta on, vaikka mies ei ennen tätä ole kauppaa tehnytkään. Vesalla on apunaan Heikki Rapa, jolla on kokemusta tuottajamyymälästä jo aiemmin. Alan liikettä tarvitaan Ilmari Martiskainen kertoo hankkivansa liki kaikki tuotantotarvikkeensa meijerin myymälästä. Rehut, polttoaineet, muovit. Täällä on mukava käydä, palvelu toimii, hän kehuu. Martiskainen pitää meijerin myymälää hyvin tarpeellisena, koska muita maatalousalan liikkeitä on Lieksassa vain yksi. Samaa mieltä on maidontuottaja Merja Mitrunen, joka kertoo käyvänsä myymälässä kerran viikossa. Tuotantotarvikkeiden lisäksi ostoskoriin päätyvät Valion omat tuotteet. Mitrunen kiittelee uutta myymälää entistä selkeämmäksi ja hyväksi asioida. Myymälä palvelee myös muita kuin maidontuottajia. Avajaispäivä oli houkutellut paikalle Tuulikki Eskelisen. Valitettavasti tämä on ensimmäinen kerta, vaikka aina on ollut mielessä meijerin myymälässä käydä. Nyt tulin tuttua kauppiasta katsomaan, hän kertoo. Asiointi myymälässä ei Eskeliseltä jää viimeiseksi. Varmasti tulee käytyä, kun huomasin, mitä kaikkea täällä on. Yllätyin valikoimasta, kun ajattelin täällä olevan enimmäkseen tuottajien tarvikkeita, hän sanoo. Varmasti tulee käytyä, kun huomasin, mitä kaikkea täällä on. Keihäänheittäjä Antti Ruuskasen paistamat makkarat maistuivat Rantasalmen myymälän avajaisissa. Ruuveja, maitoa ja muttereita Rantasalmi jäi pari vuotta sitten outoon tilanteeseen, kun Agrimarket lopetti paikkakunnalla liikkeensä. Yhtäkkiä lähin rautakauppa oli 50 kilometrin päässä, Savonlinnan toisella laidalla. Vireän maitopitäjän lisäksi rautakauppaa kaipasivat tuhannet mökkiläiset. Tuottajamyymälää Rantasalmella vetävät Jorma ja Erna Pylkkänen alkoivat heti työstää mahdollisuutta laajentaa myymälän valikoimaa. Kunnassa kiersi myös kansalaisadressi rautakaupan puolesta. Yrittäjien innostus ja kunnan tuki hankkeelle saivat ItäMaidon ryhtymään rautakauppamyyntiin. Pylkkäset toimivat Vesan tavoin yrittäjinä, ja yhteistyökumppaneina ovat Starkki ja Isojoen konehalli. Kesän aikana myymälää on remontoitu ja laajennettu, mutta kauppa on käynyt siitä huolimatta. Rantasalmen lisäksi myymälä palvelee Sulkavaa ja Joroista sekä lähellä asuvia Tuottajain Maidon tuottajia. Puolet asiakkaista on pitäjän mökkiläisiä ja muita rantasalmelaisia. Muutkin kauppiaat hyötyvät Kauppa on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka ensimmäisen kerran mainostettiin vasta avajaisia, Jorma Pylkkänen kertoo tyytyväisenä avajaispäivänä. Ensi kesänä voimme myydä täysillä, syksy ja talvi ajetaan sisään mahdollisimman laajaa valikoimaa, Erna Pylkkänen kertoo. Monet asiakkaat ovat tykänneet pienemmästä kaupasta, josta saa maitoa ja rautaa. Myymälän hoito on pääasiassa Erna Pylkkäsen käsissä, sillä Jormaa työllistää myös oma maitoauto. Palkattuna työntekijänä myymälässä on Teija Hulkkonen. Kyllä tätä on kaivattu!, kiittää rantasalmelainen entinen maanviljelijä Pertti Kuvaja. Kyllä Savonlinnan reissut lisääntyivät heti, kun rautakauppa lopetti. Siihen tuhlautui paljon aikaa ja kustannuksia tuli lisää. Tämähän on parempi kuin hyvä, kommentoi maitotilan isäntä ja MTK-Rantasalmen puheenjohtaja Mikko Tolvanen. Kun ruuvit ja mutterit piti mennä ostamaan Savonlinnasta, niin samalla moni teki ruokaostoksetkin siellä, hän sanoo. Tuottajamyymälän rautakaupasta voi siis olla hyötyä myös Rantasalmen muille kauppiaille. Lieksan myymälän avajaisissa maistui hernekeitto ja samalla tuottajat saivat vaihtaa kuulumisia toimitusjohtaja Ilpo Lukkarisen kanssa. ItäMaito 2 /

6 Puolangan Suolijärvellä lypsykarjaa hoitava Marjo Peltola uskaltaa reilun kahdenkymmenen lypsyvuoden jälkeen sanoa olevansa sen verran konkari, ettei maidon laadun suhteen tarvitse koko ajan varpaillaan olla. Kun perusrutiinit ovat kunnossa, pärjää sillä jo aika pitkälle. Ajatus maidon laadusta ei Peltolan mielessä ole koskaan pysähtynyt maidosta mitattaviin ja tililapussa näkyviin numeroihin. Eläinten hyvinvointi on aina ollut minulle tärkeää. Kun siitä huolehtii, vaikuttaa se mitattaviin arvoihin. Hopeinen W.E. -mitali on jo olohuoneen kirjahyllyssä, eikä kultainenkaan enää ole kaukana. Toki tunsin ammattiylpeyttä sen saadessani, vaikka päällimmäisenä oli ajatus, että onpa aika mennyt nopsaan, Peltola naurahtaa. Maidon laadusta huolehtiminen on jo selkärangassa. Tila on Marjo Peltolan kotitila, jota hän viljelee miehensä Harrin kanssa. Navetta on enimmäkseen emännän valtakuntaa, sillä luottamustoimet vievät isäntää useana päivänä viikossa. Tilalla on yksi työntekijä, joka kesäisin tekee pääosin peltotöitä ja talvisin navettatöitä. Tarkkailu pitää opetella Parsinavetasta tutut rutiinit muuttuivat täysin, kun pihattonavetta lypsyrobotteineen valmistui vajaa kuusi vuotta sitten. Robottinavetassa tarkkailua pitää oikeasti tehdä. Siihen voi olla aluksi vaikea asennoitua, kun siinä ei hiki tule, Peltola sanoo. Vei aikansa ennen kuin tarkkailuun tuli rutiini, siihen oli tietoisesti opeteltava. Peltoloiden robotti mittaa maidon johtoluvun, mutta ei soluja, joten lettupannutesti on pistämätön keino utareterveyden seurannassa. Silmäilen ja kokeilen utareita kulkiessani. Lettupannutestejä teen muutaman päivässä, Peltola kertoo rutiineistaan. Tekniikkaan on luotettava paljon, mutta pieneenkin häiriöön on puututtava heti. Ei voi ajatella, että minäpä huomenna katon, Peltola varoittaa. Viivyttely ei koskaan vie hyvään suuntaan ja on myös eläimelle hyväksi, että ratkaisu tehdään heti, viat korjataan ja tarvittavat hoidot aloitetaan. Peltola ei ole asettanut itselleen tiukempia rajoja solujen tai bakteerin suhteen, kuin mitä meijeri vaatii. Sillä en itseäni stressaa. Utareterveys oli parsinavetassa isompi haaste ja vedinpolkemia oli enemmän kuin nyt, Peltola muistelee. Tilanteen pa- Laatumaitoa on ilo kaataa omaankin lasiin. Marjo Peltolan laatumaidon tuottaminen lähtee lehmien hyvinvoinnista. Evira -lehmä antaa emännälle kiitokset. Hyvillä rutiineilla E-luokan maitoa E-luokan maidon tuottaminen ei vaadi poppakonsteja, vaan hyvin hoidettuja perusrutiineja, sanoo puolankalainen maitotilan emäntä Marjo Peltola. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka 6 ItäMaito 2 / 2011

7 Maidon laatu rantumiseen on väljempien tilojen ohella vaikuttanut myös jalostus. Tottakai laatumaidon tuottaminen on aika ajoin työlästä. Jos tankin solut nousevat, niin toki menee aikaa etsiä soluttajat 60 lehmän joukosta, Peltola myöntää. Mutta jatkuva tarkkailu auttaa. Alussa soluttajaa joutui enemmän hakemaan, nyt on parempi käsitys, mikä lehmä se voisi olla. Poikimisen jälkeen soluja seurataan pari viikkoa enemmän, sillä se on yleensä herkkää aikaa, Peltola kertoo. Pihattonavetta vaatii hyvää karjasilmää, joskus vain lehmän silmäterän asento kertoo ongelmista. Puolentoista kuukauden työllä siitä selvittiiin. Apua, jos omat opit eivät riitä Peltola painottaa, ettei hän luokittele tuottajia sen mukaan, minkä luokan maitoa he tuottavat. Hän ei usko kenenkään tuottavan huonoa tahallaan. E-luokkaan kannattaa silti ponnistella. Terveet lehmät hyvissä olosuhteissa tuottavat hyvin ja hyvää maitoa, Peltola kannustaa. Kahden sentin hintaero E-luokan ja I-luokan välillä on merkittävä, kun sen kertoo vuosittaisella maitomäärällä. Laadun parantaminen voi vaatia ponnisteluja muutamia viikkoja tai kuukausia, mutta tilanteen parantuminen ja rauhoittuminen palkitsevat ponnistelut, Peltola painottaa. Hän puhuu kokemuksesta, sillä robotin käyttöönotto ei sujunut ongelmitta. Se on ollut haastavin kohta uralla. Entiset opit ja keinot eivät riittäneet, kun utaretulehdusbuumi iski, Peltola sanoo. Robotin vääristä asetuksista johtuneeseen tilanteeseen oli vaikea saada apua, kun lypsyrobotit olivat uusi asia niin tiloille, asentajille kuin neuvojillekin. Puolentoista kuukauden työllä siitä selvittiin. Peltola kannustaa käyttämään neuvojien apua, jos maidonlaadussa on ongelmia. Siksihän he ovat olemassa, että apua tarjoavat. Erityisesti apu on tarpeen, jos laadun eteen joutuu koko ajan ponnistelemaan. Ulkopuolinen silmä näkee ongelmat usein paremmin, siinä voi joutua tarkastelemaan omia käytäntöjään, Peltola sanoo. Koska laatu on moninainen asia, voivat syyt olla myös muualla kuin navetassa, esimerkiksi pellolla. Omat kokemukset saivat Peltolan hakemaan oppia myös itselleen. Hän opiskeli agrologiksi ja valmistui vuonna Opinnäytetyönsä hän teki robottinavetan siirtymävaiheesta. ItäMaito 2 /

8 Kun erikseen lypsettävät lehmät on merkitty selvästi, vähenee virheiden mahdollisuus. Tankkimaidon solut ovat tavanomaisin syy miksi maidon laatuluokkaa putoaa I- tai II-luokkaan. Sadan lehmän karjassa E-luokkaan pääsy lisäisi maidon myyntituloja kymmeniä tuhansia euroja joka vuosi. Laura Kulkas Eläinlääkäri, Valio Oy Kuva: Jaana Kiljunen Kannattaako E-luokan maitoa tuottaa? T ankkimaidon soluhinnoittelu aloitettiin vuonna 1989, kun lehmien sairastuvuusprosentti utaretulehdukseen oli 48. Sairastuvuus oli noussut yli prosenttiyksikön vuosivauhtia edeltävät 15 vuotta. Katsottiin, että jotain oli tehtävä, kun joka päivä puolet lehmistä oli utareiltaan sairaana. Soluhinnoittelu onkin ollut tehokas tapa vähentää sairastuvuutta. Vuonna 2001 tehdyn viimeisimmän kartoituksen mukaan sairastuvuus oli 31 prosenttia. Uskon, että tänä päivänä tilanne on jonkin verran parempi. Tarkkailumaitonäyteanalyysien perusteella 19 prosentilla lehmistä on maidossaan yli solua millilitrassa, mitä pidetään terveen ja sairaan utareen rajana. Kansainvälisen sopimuksen mukaan alle solua/ml erittävä utare on terve solua/ml on rajatapaus, josta ei voida varmasti sanoa, onko utare terve vai sairas. Näin ollen E-luokan ja I- luokan rajaksi asetettua solua/ml voi pitää melko kohtuullisena. Sairaus aiheuttaa kärsimystä Utareterveydellä on sekä eettistä että taloudellista merkitystä. Taloudellisesti ajatellen utaretulehdukset kannattaa pitää niin vähäisinä, että kaikki tai lähes kaikki maito voidaan lypsää meijeriin ja solupitoisuus Soluhinnoittelu on ollut tehokas tapa vähentää sairastavuutta. pysyy ainakin alle :ssa ja mielellään alle solussa/ml. Asian eettistä puolta tulee tarkastella sekä tuotantoeläinten että kuluttajan kannalta. Eläinten kärsimys ei tietenkään ole oikeutettua, joten meille lankeaa velvollisuus pitää eläimet mahdollisimman terveinä. Kuluttajaa taas kiinnostaa maidon laatu. Tuskin voidaan pitää eettisesti oikeutettuna juottaa tai syöttää kuluttajille utareen puolustusmekanismin tuottamaa mätää sitähän maidon valkosolut tavallaan ovat. Kaikki kustannukset eivät näy Tuottajat yleensä mieltävät utaretulehdusten kustannuksiksi hoitokulut ja pois heitetyn maidon arvon. Nämä muodostavat vain prosenttia utaretulehdusten kustannuksista. Suurin menetys muodostuu lehmien uusimisen kustannuksista, joita tuottaja ei yleensä laske kustannuksiin mukaan. 8 ItäMaito 2 / 2011

9 Maidon laatu Kohonneet eläinten poistokulut muodostavat noin 40 prosenttia utaretulehdusten kaikista kustannuksista. Toiseksi tärkein taloudellinen tekijä on tulehdusten vaurioittamien utareneljännesten vähäisempi maidon tuotanto. Noin kolmasosa taloudellisesta tappiosta muodostuu tuottamatta jäävästä maidosta. Tämä ns. näkymätön tappio jää tuottajilta usein kokonaan tiedostamatta. Tutkija Anna-Maija Heikkilän (MTT) selvitysten perusteella utaretulehdukset aiheuttavat sadan lehmän ayrshire-karjoissa keskimäärin euron ja holsteinkarjoissa euron tappiot vuodessa. Kohonneista poistokuluista tulee tappiota noin euroa ja tuottamatta jäävästä maidosta noin euroa vuodessa. Tällöin tilanne on vielä keskimääräinen eli tankkimaidon soluluku on hieman alle solua/ml ja soluttavien lehmien määrä 19 prosenttia. Jos utareterveystilanne pahenee, nousevat myös tappiot. Parin tonnin tappio kuussa Jos sadan lehmän karja lypsää meijeriin litraa I-luokan maitoa kuukaudessa ja joka litrasta tilitetään 2,5 senttiä vähemmän kuin E-luokan maidosta, on tappio euroa kuukaudessa. Vuositasolla tappiota kertyy euroa. Tällaisessa karjassa on monasti noin 40 prosenttia lehmistä sairaana, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin keskimääräisellä karjalla. Kokonaistappioiksi voidaan arvioida noin euroa vuodessa. Sillä hinnalla kannattaisi varmaan jo tehdä asialle jotain! Ota utareterveys hallintaan Jos haluat saada maidosta parempaa hintaa, ota käyttöön seuraavat toimenpiteet: ztankkimaidon lettupannutus joka päivä, jotta solut eivät pääse lipsahtamaan yli rajan zlehmätason karjatarkkailutulokset joka kuukausi tai solulaskurit käyttöön zyksittäisten lehmien lettupannuttaminen (poikineet, paranemisen seuranta) zsairaat pois terveiden joukosta. Robotteihin kaksoiskierto zolosuhteiden jatkuva parantaminen (lypsy, lypsykone, ilmanvaihto, parsien siivous ja kuivitus) ItäMaito 2 /

10 Antibioottivahinko ei voi syntyä muutoin kuin lypsyn yhteydessä. Huolellisuus omissa rutiineissa ja lomittajan kunnollinen ohjeistaminen auttavat välttämään kalliita vahinkoja. Antibioottijäämistä syntyy turhia kustannuksia Antibioottijäämiä sisältäviä maitoeriä tulee valiolaisiin tuotantolaitoksiin keskimäärin 30 erää joka vuosi. Jokaisesta erästä aiheutuu kustannuksia, jotka syntyvät menetetyn maidon arvosta sekä maidon kuljetus- ja hävittämiskustannuksista. Hanna Laitinen Kehityspäällikkö, Valio Oy Jos antibioottimaito saadaan rajatuksi maitoauton yhteen säiliöön, ovat kustannukset noin euroa. Jos maito etenee siiloon saakka, kustannukset nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin. Litraa kohti laskettuna keskimääräinen kustannus on noin 50 senttiä. Antibioottijäämiä sisältävä maito tulee meijeriin aina joltakin tilalta, mistään muualta niitä ei voi maitoon tulla. Tilan toiminta vahinkojen estämiseksi on siis äärimmäisen tärkeää. Litroja, kustannuksia ja korvauksia Viime vuonna antibioottimaitotapausten saldo koko Valiossa oli 31 kappaletta. Kuluvana vuonna tapauksia oli elokuun loppuun mennessä 23. Litroja pilaantui viime vuonna lähes ja tänä vuonna on tuhlattu jo yli litraa maitoa antibioottijäämien takia. Suuret litramäärät johtuvat siitä, että jäämiä sisältäviä maitoeriä ei havaittu ennen siiloon purkua, eli kuljettajan tekemä pikatesti (SNAP-testi) oli negatiivinen. Jää- mä havaittiin vasta maidon vastaanoton tekemässä T101-testissä ja silloin koko siilon maito on jouduttu hävittämään bioenergialaitoksella. Antibioottimaidon arvo sekä kuljetus- ja hävittämiskustannukset olivat viime vuonna euroa. Tänä vuonna kustannuksia on kertynyt jo lähes saman verran, vaikka vuosi ei ole vielä lopussa. Osuuskuntaa laskutetaan antibioottimaitotapauksista autossa pilalle menneen maidon osalta. Siilossa pilaantuneen maidon ja autossa olleen maidon erotuksen kustannukset jäävät Valion tappioksi. Osuuskunta laskuttaa edelleen antibioottimaitotapauksen aiheuttanutta tahoa. Keräilyautossa (nuppi) pilalle menneen maidon arvoon lisätään maidon kuljetuksesta ja hävittämisestä aiheutuneet kustannukset, lisäksi maidon laatuluokka putoaa I-luokkaan. Tuottajalta perittävä korvaus voi olla enintään maidosta maksetun keskimääräisen kuukausitilityksen suuruinen. 10 ItäMaito 2 / 2011

11 Maidon laatu Mitä tilalla tapahtui? ItäMaidon osuus vuosina 2010 ja 2011 tapahtuneista antibioottimaitotapauksista on noin kolmannes. Viime vuonna tapauksia oli kymmenen ja tänä vuonna elokuun loppuun mennessä niitä on ollut kahdeksan. Kustannuksista osuus on ollut pienempi. Vuonna 2010 yksi siilotapaus aiheutti noin euron kustannukset. Tänä vuonna ei siilotapauksia ole toistaiseksi ollut, ja kustannukset ovat noin euroa. Tapausten määrään suhteutettuna ItäMaidon antibioottimaidot on siis saatu melko hyvin rajatuksi auton säiliöihin. Tapausten syitä on kerätty yhteen useampana vuonna. Huolimattomuusvirheet olivat syynä lähes puoleen viime vuoden tapauksista. Tyypillinen virhe on, että hoidossa oleva lehmä lypsetään vahingossa tankkiin syynä on useimmiten lehmän huono tai puuttuva merkintä. Lomittajan tai muun tilapäisen työntekijän tekemät virheet tai informaatiokatkos lypsäjien välillä selittävät kolmanneksen tapauksista. Lypsyrobottivirheitä tapahtuu muutamia joka vuosi, muut syyt ovat yksittäisiä. Tilan toiminta ja ohjeet hoidossa ja varoajalla olevien lehmien tunnistamiseksi ja maidon erilleen lypsämiseksi ovat tapausten ennaltaehkäisyn tärkein vaihe, hyvää informaation kulkua unohtamatta. Maitoauton kuljettaja ja maidon vastaanotto pystyvät vain rajaamaan vahinkoa ja kustannuksia. Kun rajaaminen ei onnistu, maito päätyy siiloon saakka. Antibioottijäämien testimenetelmä vaihtuu Maidon lääkejäämättömyys varmistetaan testaamalla hoidossa olleen lehmän maito varoajan jälkeen. Testauksessa on käytetty yli 20 vuotta T101-testiä, joka jää historiaan vuodenvaihteessa, kun testin valmistus päättyy. T101-testin korvaa Delvotest SP NT. Uusi lämpöhaude jaetaan testin haluaville tuottajille marraskuun 2011 lopussa maitoautojakeluna. Testiampullit jaetaan joulukuun lopussa ja uuden testin käyttö aloitetaan tammikuun alussa Delvotest on helppo tehdä ja tulos saadaan nopeammin kuin T101-testillä. Testi toimii periaatteessa hyvin samalla tavalla kuin T101-testi: zmaitoa laitetaan ampulliin (Huom! Maitonäytettä ei tarvitse kuumentaa). zampullia pidetään kolme tuntia lämpöhauteessa (+64 C) zkasvatuksen jälkeen todetaan ampullin värin muutos. Violetti väri paljastaa antibioottijäämän. Ampulleja kasvatetaan Delvotesthauteessa. Ampullit luetaan kasvatuksen jälkeen. Keltainen väri kertoo, että tulos negatiivinen, eli maidossa ei ole antibioottijäämiä. Antibioottitapausten syitä vuosina (kpl) Huolimattomuus lypsyn/ hoidon aikana 2. Tilalla lomittaja /puutteelliset ohjeet /Informaatiokatkos 3. Kirjausvirhe/muu virhe robotilla 4. Lypsylaitevika 5. Keräilykuljettajan virhe 6. Tuottajaa ei saatu selville 7. Lääke poistui lehmästä epänormaalisti 8. Testausvirhe 9. Syy ei selvinnyt tilalla ItäMaito 2 /

12 Tekemisen meininkiä maidon puolesta ItäMaito on saavuttanut lyhyessä ajassa parhaiden sulautuneiden osuuskuntien tason kustannuksissa maitolitraa kohti. Teksti ja kuva Eeva-Kaisa Pulkka ItäMaito on päässyt varsin hyvin ja nopeasti vauhtiin. Kustannukset ovat alentuneet ja henkilöstöllä on hyvä tekemisen meininki, Ilpo Lukkarinen kertoo. Viiden osuuskunnan yhdistyminen on tarkoittanut kaikkien toimintojen tarkastelua sen suhteen, palvelevatko ne yhä maidontuottamista. Miksi toiminto on olemassa, miten se palvelee omistajia, mitä toiminto on nyt, mitä sen halutaan olevan tulevaisuudessa ja miten tavoite saavutetaan. Tätä strategista suunnittelua on ollut paljon, mutta se on tärkeää. Nyt eletään ItäMaidon aikaa ja asiat on mietittävä sen näkökulmasta, Lukkarinen sanoo. Kaikki ei ole vielä valmista, mutta vauhtiin on päästy. Omistajien, hallituksen ja edustajiston palautteeseen perustuen alamme tietää, mitä ItäMaidolta halutaan, Lukkarinen jatkaa. Omistusten palveltava maitoa ItäMaito omistaa paljon kiinteistöjä ja hehtaaria metsää. Johtoajatuksena niiden suhteen on, että omistukset palvelevat maidon tuottamista nyt ja tulevaisuudessa. Kiinteistöliiketoiminta ei ole ItäMaidon ydinliiketoimintaa. Vaikka meiltä lähtee liki sata vuokralaskua kuukaudessa, kiinteistöyrittäjiksi emme ala, Lukkarinen kertoo. Omistusten on palveltava maidontuotantoa nyt ja tulevaisuudessa. Jos kiinteistöä tarvitaan omaan käyttöön, sitä kehitetään sen mukaan. Ellei omaa käyttöä ole nyt tai näkyvissä, voidaan kiinteistöstä luopua. Kiinteistöt vaativat kuitenkin joka vuosi kunnossapitoa enemmän tai vähemmän, vuokratuotot ovat melko pieniä ja hupenevat nopeasti isompaan remonttiin. Myymällä kulut loppuvat, Lukkarinen perustelee. Yksittäisiä kiinteistöjä lukuunottamatta kaikissa on tällä hetkellä vuokralainen ja toiminta on selkeästi plussalla, mutta ne sitovat silti työtä. Pesämunaksi kiinteistöistä tai metsäomaisuudesta ei tämän kokoisessa osuuskunnassa ole, Lukkarinen huomauttaa. Metsässä raha on tallessa Vuotuiset puukaupat tuovat maidon tuottajahintaan sentin sadasosia litraa kohti ja koko metsäomaisuuden myynnin arvokin jäisi alle senttiin maitolitraa kohden yhtenä vuotena eikä kiinteistöjen kaupan vaikutus olisi juuri suurempi, Lukkarinen laskee. Vertailun vuoksi vuoden 2008 Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun devalvoituminen heilautti hetkessä Valioryhmän maidonhintaa viidellä sentillä alaspäin. Hinnalla millä hyvänsä emme ole myymässä mitään. Varsinkaan metsien osalta ei ole kiirettä, sillä metsässä ei ole raha hukassa. Tulevina aikoina maidontuottajat hallituksessa ja edustajistossa linjaavat, omistaako ItäMaito metsää vai ei, Lukkarinen painottaa. Hinta pysyy kaikille samana Yhtä asiaa ItäMaidossa ei kyseenalaisteta. Osuustoiminnan perusajatus, sama hinta kaikille, on ja pysyy sekä maidonhinnassa että kauppatoiminnassa. Maidon hinnoittelun muuttaminen tilan sijainnin tai tuottaman maitomäärän perusteella voisi Lukkarisen mielestä olla itäsuomalaisille maitotiloille vaarallista. Kun olemme Itä-Suomessa, olemme kaukana suurista keskuksista meistä tulisi häviäjiä, jos Valio alkaisi eriyttää maidon hintaa, Lukkarinen ennustaa. Jos se tie avattaisiin, niin missä se loppuisi. Iso tila täällä ja iso tila etelässä olisi eri asia, Lukkarinen huomauttaa. Eikä jaettava potti kasvaisi, se vain jaettaisiin eri tavalla. Varmasti kustannuspuolella on eroja sen suhteen, missä maito on, mutta on eri asia, onko sillä merkitystä kokonaisuuden kannalta, Lukkarinen lisää. Iso tila tarvitsee pienempiä ja päinvastoin. Yksikään tila ei yksin työllistä maitoautoa ympäri vuorokauden tai vuoden. 12 ItäMaito 2 / 2011

13 ItäMaito tutuksi Tuottajatapahtumissa Ilpo Lukkarinen (oik.) löytää juttuseuraa helposti, kuten tässä Jarno Kämäräisen, Hilkka Kämäräisen ja Markku Nissisen. Isollekin tilalle maidonkeräily tulee osuuskunnan toimesta yhdessä hoidettuna edullisimmaksi. Myymälät omistajien käsissä Osuustoiminnallinen ajatus on kantavana myös meijerin kauppatoiminnassa, sama hinta kaikille. Toki eräkoko ja rahti siellä vaikuttavat, koska me ostamme tarvikkeet ja hinnat tulevat sikäli annettuina, Lukkarinen perustelee. Muissa maatalousalan liikkeissä on usein asiakaskohtaista tinkimisen varaa kauppiaan harkinnan mukaan. Mutta miten osuuskunnassa voisi olla. Asiakkaat ovat osuuskunnan omistajia ja me henkilöstö renkipoikia ja piikatyttöjä. Olisiko oikein meidän jaotella alennusten saajat? Hintatason voi hyvällä syyllä olettaa nousevan, jos ItäMaidon myymälä lopettaa. Äkkiä ajatellen sama hinta kaikille voi olla taakka, jota kilpailijat voivat käyttää hyväkseen. Mutta meijeriosuuskunta on aina ollut kärkisijalla edullisimpana kauppapaikkana MTK:n kustannusseurannassa, Lukkarinen huomauttaa. ItäMaidossa kauppatoiminnasta otetaan katetta vain kulujen verran, voittoa ei tavoitella. Yksittäisen meijerin myymälän säilymisen ratkaisee se, kuinka tiuhaan omistajat ovenkahvaan tarttuvat. Lähtökohtaisesti myymälän vaikutusalueen tuottajien kanssa pyritään yhteistyöhön ja antamaan mahdollisuus näyttää ostokäyttäytymisellään, halutaanko myymälän säilyvän, Lukkarinen sanoo. Meijerin myymälöillä on hintoja tasoittava vaikutus. Monilla paikkakunnilla on vain yksi muu maataloustarvikemyyjä ja hintatason voi hyvällä syyllä olettaa nousevan, jos ItäMaidon myymälä lopettaa. Tätä asiaa kannattaa vakavasti miettiä kauppapaikkaa valittaessa. ItäMaito 2 /

14 Tapani Ylisiurua tutustumassa Maatalousyhtymä Suvisen navettarakennukseen Keijon opastuksella. Kuva:Arja Rissanen ItäMaidon tuotantoneuvojat palveluksessanne Neuvonnassa tehdään töitä viiden henkilön voimin. Työmme on monipuolista, jokainen päivä ja jokainen asiakaskontakti niin tilakäynnillä kuin puhelimessakin on erilainen. Ihmisten kohtaaminen on työmme rikkaus. Arja Rissanen Tuotantoneuvoja, ItäMaito Porukan veturin Tapani Ylisiuruan neuvonta-alue on lähinnä Joensuun ympäristössä, mutta tilojen kehittämisasioissa rinki on hiukan laajempi. Varsinaiset tuotantoneuvojat ovat Eero Jokisaari Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Ylä- Savon alueella, Timo Mikkola Kainuun ja Ylä-Karjalan alueella, Arja Rissanen Etelä- ja Pohjois-Savon alueella sekä Liperissä ja Tuomo Rytkönen Pohjois-Savossa. Jokaisen neuvojan tehtäviin kuuluu peruslaatuneuvonta puhelimitse ja tilakäynnein sekä maitonäytetulosten seuraaminen tietojärjestelmistä. Normaalirutiinien lisäksi tehtäviimme kuuluu tuottajayhteydet myös muissa kuin laatuasioissa, keräilyn poikkeamien, palautteiden ja muiden yllättävien asioiden selvittelyjä. Aikaa kuluu myös palavereissa, tilaisuuksien ja koulutuksien järjestelyissä ja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien kanssa toimiminen laajentaa ja syventää asioiden kokonaisuuden hallintaa, jota kukin meistä työssämme tarvitsee. Erikoisosaamista eri aloilta Kullakin neuvojalla on peruslaatuneuvonnan lisäksi oma erikoistumisalueensa. Ta- panin työajasta suurin osa menee maitotilojen investointiasioiden edistämiseen ja yleensäkin tilojen kehittämisasioihin. Yhdessä Valion kehitystiimin kanssa näillä toimilla autetaan tiloja toimimaan tehokkaammin ja saavuttamaan parempi taloudellinen tulos. Tapani paneutuu vetäjän roolissaan myös neuvonnan tavoitteiden seurantaan, tuottajaviestintään ja toimintaan osuuskunnan ohjausryhmässä. Eero on neuvojista eniten perehtynyt lypsykoneisiin. Hänen työkuvaansa kuuluu myös hyvälaatuisen säilörehun valmistamiseen ja tilan kehittämiseen liittyvät asiat, myös navettainvestoinnit. Tavoitteena on löytää yhdessä maitotilayrittäjien kanssa kullekin tilalle sopivia ratkaisuja tukemaan maidontuotannon kannattavuutta. Timon erikoisalueena ovat säilörehuasiat. Korkeat hehtaarisadot oikeaan aikaan ja oikealla korjuutekniikalla ja hyvin säilynyt säilörehu ovat kannattavan maidontuo- 14 ItäMaito 2 / 2011

15 ItäMaito tutuksi Mikä työssä saa iloiseksi? Tapani: Hyvä työporukka keventää mieltä ja se, että toisinaan tuottajien asioita vatvoessamme asiat onnistutaan vääntämään toimivalle mallille. Eero: On mukavaa, jos töissä onnistuu ja saa siitä vielä palautetta. ItäMaidon hyvä yhteishenki ja neuvontatiimin reilut ja energiset työkaverit saavat myös ilostumaan. Timo: Työssäni tulen hyvälle tuulelle mukavassa työyhteisössä, kun hommat loksahtelevat kohdilleen. Vapaa-aikana urheilu ja musiikki ovat minulle ilon antajia. Arja: Tulen iloiseksi, kun tilanväen kanssa onnistutaan löytämään yhdessä hyvät ratkaisut niin ongelmiin kuin muihinkin asioihin. Avoin ja luottamuksellinen asioiden puhuminen edesauttaa ja parantaa lopputulemaa. ItäMaitolainen tekemisen meininki on kullanarvoinen asia ja neuvontatiimin jätkien kanssa tannon perusedellytys. Timo auttaa mielellään myös tuotantorakennusten suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Timo kuuluu valtakunnalliseen Valion tuotantotiimiin, jonka tehtäväalueina ovat maidon määrän ja laadun varmistaminen ja säilörehuun liittyvät asiat. Arjalle kuuluu toimintajärjestelmään liittyvät asiat, mm. keräilykuljettajien kouluttaminen neuvonnan näkökulmasta. Arja on neuvonnan edustajana itäsuomalaisessa kuljetustyöryhmässä, jossa käsitellään keräilyyn, kuljetukseen ja korjaamotoimintaan liittyviä asioita. Tuomo edustaa osuuskuntaa Valion alkutuotannon laatutiimissä. Tiimi etsii yhteisiä toimintamalleja tukemaan taloudellista työskentelyä tiloilla sekä laadukkaan raaka-aineen tuottamista teollisuudelle. Joka päivä tavoitettavissa Arkisin meidät saa parhaiten kiinni puhelimitse. Jos neuvoja on tilakäynnillä tai ei muusta syystä voi vastata puheluun, jätä viesti niin soittelemme heti, kun se on mahdollista. Loman aikana puhelinvastaaja kertoo tuuraajan nimen puhelinnumeroineen. Voit toki myös laittaa meille tekstiviestin tai sähköpostia. Viikonloppuisin neuvojan tavoittaa päivystysnumeron ( ) takaa. Ottakaa rohkeasti yhteyttä kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa! Me olemme teitä maidontuottajia varten. voimme avoimesti miettiä asioita tuottajien parhaaksi ja välillä huumorikin lentää. Tuomo: Parasta on se, että koen yhdessä tilanväen kanssa onnistuneeni niin ongelmien kuin muidenkin asioiden ratkaisuissa unohtamatta kahvipöytäkeskusteluja, joissa välillä jopa parannetaan maailmaa pienellä huumorilla höystettynä. Iloinen ja innostava me-henkinen työyhteisö on arvokas ja arvostettava asia. Eero Jokisaari (vas.), Tapani Ylisiurua (takana), Arja Rissanen, Tuomo Rytkönen ja Timo Mikkola neuvojien tiimipalaverissa Lapinlahdella. Kuva: EevaKaisa Parviainen Maitotilan menestymisen keinot zneuvojat kokosivat luetteloksi maitotilan menestymisen keinot. Niistä kaikilla oli samansuuntaiset mielipiteet. Kiinnostus Maitotilayrittäjän pitää olla aidosti kiinnostunut maataloudesta, se ei saa olla pakkopullaa. Eläinten hoitoa täytyy rakastaa eli omata lehmänhoitohimoa ja hyvä karjasilmä. Eläinten käyttäytymistä on osattava lukea. Käytäntö Monenlaiset käytännön työt täytyy hallita, vaikka kaikkea ei tarvitse eikä ole järkevääkään aina tehdä itse. Pitää esimerkiksi osata tehdä tai teettää lehmille huippuluokan säilörehua korkeilla hehtaarisadoilla ja hiehoille taas riittävän kortista rehua. Lypsy täytyy hallita, lypsää sopivan, vaan ei liian tyhjäksi. Koneita ja laitteita pitää osata käyttää, huoltaa ja tarvittaessa korjailla. Maitotuotos Luontaisesti järkevällä korkealla keskituotoksella saadaan aikaan hyvää tulosta, kun myös elinikäistuotos on korkea eli kestävät lehmät. Olosuhteet Kun eläimillä on hyvät olosuhteet, ne voivat hyvin, pysyvät terveempinä ja lypsävät paljon. Hoitajien työolosuhteita ei sovi myöskään unohtaa, mukavassa ympäristössä työkavereiden kanssa toimiminen eläinten parhaaksi on mielekästä. Matematiikka Täytyy laskelmoida, seurata ja sen perusteella tehdä päätöksiä mahdollisimman taloudellisiin ja järkeviin ratkaisuihin aina rehuntuottamisesta lopputuotteeseen, laatumaitoon saakka. Työ ja vapaa-aika Omasta jaksamisesta on huolehdittava, jotta motivaatio työn tekemiseen säilyy. Työaikaa pitää osata mitata ja hallita, ettei väsy liikaa. Vapaa-aikaa pitää olla ja siitä on osattava nauttia ja irtautua arjen askareista. ItäMaito 2 /

16 Välipurku alkamassa. Juvan tuottajamyymälän edessä seisoo Kuljetusliike Juhani Haikaraisen maitoauto. Sen puikkoihin hyppää aamuseitsemältä nuori, positiivisen elämänasenteen omaava kuljettaja Pekka Silanen. Lähden kyytiin tutustumaan keräilyn rutiineihin. Ennen kuin auto starttaa matkaan, Pekka tarkistaa öljyt, renkaat, polttoainemäärän, hanojen oikeat asennot ja muut tärkeät asiat. Silti matkan varrella joutuu joskus tekemään pikahuoltoja niin auton kuin imukalustonkin kanssa. Onneksi olemme saaneet vinkkejä ja opastusta korjauksiin, joilla matkanteko etenee keskeytymättä. Työkaverit neuvovat myös tiukan paikan tullen, kertoo Pekka. Keräilyauton kuljettajan ensimmäinen tehtävä tilalla on tilasäiliön sekoittajan päälle laittaminen ja aistinvaraisen arvioinnin tekeminen maitoerästä. Vielä katse lämpömittariin, ja jos kaikki on kunnossa, imu päälle ja maito kyytiin. Näillä vastaanottotarkistuksilla pyritään ehkäisemään mahdollisten huonojen maitoerien aiheuttamat isommat laatuvahingot. Jokaisen vastaanoton yhteydessä Pekka ottaa näytteen maidosta. Tänään koko reitillä on hinnoittelunäytteenotto. Muulloin imaistaan näytettä pipettiin antibioottiseurantaa varten ja otetaan tarvittaessa lisänäytteitä joko tilan tai neuvojan pyynnöstä. Imun päätyttyä kuljettaja laittaa tilasäiliön automaattipesurin päälle, jos tilan väki sitä kirjallisesti pyytää. Kiire on omassa päässä Toimitamme tilalle myös elintarvikkeita ja hygieniatuotteita, jos emäntä tai isäntä on tilannut niitä tuottajamyymälästä. Pos- maitoritar Pekka Silasella on nuoresta iästään huolimatta takana reilun kymmenen vuoden kokemus maidon ajosta. Syyskuisena aamuna tuli todistettua, että Pekassa on selvästi ainesta maitoritariksi. Teksti ja kuvat: Arja Rissanen Tuotantoneuvoja Liukkaalla kelillä jännitystä on enemmänkin, kun kyydissä oleva maito antaa liikkeellään oman vivahduksensa maitoauton ohjaamiseen. 16 ItäMaito 2 / 2011

17 ItäMaito tutuksi Matti Paavilainen jututtaa kuljettajaa usein, sillä maidon hakuaikaan navettatyöt ovat jo loppusuoralla. in arkea Maito menee minne pitääkin, kun Pekka säätää tottuneesti auton takaosan putkia ja hanoja ohjaavat vivut. Tänään reitillä otetuista maitonäytteistä määritetään rasva, valkuainen, solut ja bakteerit hinnoittelua varten. tiakin välillä jaamme, osuuskunnan tiedotteita ja myymälän tarjouskirjeitä, Pekka kertoo muista tehtävistään. Hän on ollut jo pienenä poikana maitoauton kyydissä ja kavereina on ollut samanhenkisiä ihmisiä. Maatalouskin on tuttua: hän on tehnyt peltotöitä, ajanut metsäkonetta, työskennellyt mehiläistarhalla ja myös lypsänyt lehmiä. Kun osareitti on kerätty, maito puretaan joko omaan tai toisen liikennöitsijän perävaunuun. Koko reitin keräilyn jälkeen on aika lähteä siirrolle. Pekka vie kuorman pääsääntöisesti Jyväskylään, joskus piipahdetaan Lapinlahdella tai Joensuussa. Työ on monisäikeistä ja vaatii vastuuta monessakin suhteessa. Pekka ei koe olevansa matkalla yksin. Juttutuokiot tiloilla piristävät päivää. Muiden kuljettajien kanssa vaihdellaan kuulumisia puhelimessa ja tarpeen mukaan kysellään neuvoja. 12-tuntinen päivä ei todellakaan tunnu pitkältä. Työajan voi rytmittää itse, vaikka aikatauluista on pidettävä kiinni. Pekka on sitä mieltä, että normaalitilanteessa kiirettä ei reitin varrella ole. Usein kiire on omassa päässä tehtyä. Tien päällä joka säällä Maitoautonkuljettaja joutuu olemaan tien päällä öin ja päivin oli pyhä tai arki. Pekkaa vuorotyö ei ole pahemmin stressannut. Kun on sopivasti porukkaa töissä, niin ei tule ylitöitä ja homma pelaa, hän kertoo. Pimeän ja sateisen syksyn Pekka kokee ikävimmäksi vuodenajaksi. Mieluiten hän keräisi maitoa kesällä, silloin meno on rentoa, valoisuus antaa voimia ja piristää mieltä. Talvet menevät, jos ongelmakelejä ei ole kovin paljon. Auratut ja hiekoitetut tiet ja pihat ovat aina plussaa tiloille päin. Joskus kohdalle sattuu ikäviä yllätyksiä. Pekka kertoo joutuneensa muutaman kerran tilanteeseen, missä tien reuna on pettänyt ja auto luisunut ojaan. Koskaan auto ei ole kaatunut, vaan apuvoimilla ojasta on pystytty nousemaan ylös. Yhden kerran on henkilöauto tullut keulaan lukkojarrutuksen seurauksena, mutta onneksi ihmisvahingoilta siinäkin vältyttiin. Pekka vakuuttaa, ettei traumoja ole jäänyt. Juttutuokioita tilasäiliöillä Ensimmäiselle tilalle saavumme kiellettynä aikana, ennen kello kahdeksaa. Leh- ItäMaito 2 /

18 mät on kuitenkin lypsetty jo varhain aamulla ja maito on kylmää. Kuljettaja tietää reittinsä talot, joista maidon voi hakea hyvällä omallatunnolla jo aiemmin. Reitin varrelle mahtuu Haikaraisen reittien ainoa pystötilakin. Täällä tilan väki on aina apuna keräilyajasta riippumatta, kertoo Pekka. Ja näin on nytkin. Juha ja Irmeli Puranen nostavat pystöt allasjäähdyttäjästä, sekoittavat maidon ja Pekka ottaa sen vastaan. Matka jatkuu kohti Vuorenmaata. Paavilaisen Matti tulee navetan puolelta, kun kuulee maitoauton tulon. Kuljettaja muistaa kysellä, joko isännän syysleskeys on päättynyt. Matti kertoo hymyillen, että Senni-emäntä on saatu pohjoisen reissulta takaisin kotiin. Hännisen tilalla on Suhosen Rauni lomittamassa ja ehtii hetkeksi juttusille. Seuraavalla tilalla Karjalaisen Eija kertoo, että juttutuokio iloisen kuljettajan, kuten Pekan kanssa joka toinen aamu on oikea päivän piristys. Hän toivoo keräilyajan pysyvän jatkossa samana. Muutoin menetetään paljon näitä ilon aiheita, hän sanoo. Osareitin lähennellessä loppuaan jututamme vielä Rouhiaisen Jaakkoa ja Tarkiaisen Marjaa. Molemmat kertoivat olevansa lehmien kodin syyssiivouspuuhissa eli navetan pesussa. Saavuttuamme takaisin Juvalle Pekka purkaa kuorman perävaunuun. Purun aikana käymme juomassa kahvit tuottajamyymälässä. Yhteinen keräilytaipaleemme päättyy tältä päivältä. Pekka lähtee keräämään vielä yhden osareitin ja jatkaa sen jälkeen kohti tuotantolaitosta. Vastapainoa työlle Mitäpä kuljettaja ajattelee valiolaisuudesta? Se on minulle tärkeä asia. Kun itse kerään ja kuljetan suomalaista, valiolaista ja hyvälaatuista maitoa, niin totta ihmeessä tästä raaka-aineesta valmistettuja tuotteita löytyy meidän ruoka- ja kahvipöydästä. Pekka on valistanut myös sisaruksiaan ja kavereitaan siitä, mitä tuotteita jääkaapista pitää löytyä. Toiminnan ihmisenä Pekka kertoo kaipaavansa vastapainoa maidonkeräilylle, joka ei ole kovinkaan fyysistä työtä. Syksyllä hänen vapaa-aikansa on mennyt uuden kodin remontoinnissa. Viihdyn myös raivaushommissa ja polttopuiden teossa. Lenkilläkin tulee käytyä ja talvella hiihtämässä. Lisäksi ystävien kanssa parannetaan maailmaa. Tämän lehden ilmestymisen aikaan Pekalla on aivan toisenlaiset askareet: hän vaihtanee vaippoja ja työntelee lastenvaunuja. Perheen esikoinen syntyi lokakuussa. 18 ItäMaito 2 / 2011

19 Valio virittää viennin kannattavuutta Osuusmeijerien yhteisenä voinvientiosuuskuntana aloittaneelle Valiolle meijerituotteiden vienti on yhtä luonnollista kuin meille ihmisille hengittäminen. Ylijäämien viennistä on siirrytty tarkkuustyöhön, jossa markkinat valitaan huolella ja jokaisen maasta viedyn litran maitotuotto tunnetaan. Teksti Raila Aaltonen Kuvat Valio Oy Juustot, rasvat ja teollisuustuotteet, joita valtaosa Valion viemistä maitotuotteista on, muodostavat yhtiössä oman liiketoimintaalueensa. Liiketoiminta-alueen johtajana on pitkän linjan valiolainen, Lapinlahden tehdastakin vuosina johtanut Arto Tikkanen. Tikkasen yksikköön, JRT:en, kuuluvat kotimaan toimintojen lisäksi Valion tytäryhtiöt Venäjällä, USA:ssa, Belgiassa ja Kiinassa. Vientikohteista Venäjä on vankalla ykköstilalla. Sieltä kertyy puolet ulkomaan liikevaihdosta, 315 miljoonaa euroa. Seuraavaksi suurimmat ovat Ruotsi ja Baltia, kumpikin 80 miljoonan euron liikevaihdolla. USA ja Belgia tuovat kumpikin noin 60 miljoonaa euroa ja Kiina 25 miljoonaa. Kaikkiaan viennin osuus on noin kolmannes Valion 1,9 miljardin euron liikevaihdosta. Valio on niin iso toimija Suomen markkinoilla, että se ei saisi koko vastaanottamaansa maitomäärää myytyä kannattavasti kotimaassa. Aikaisemmin ylijäämämaito vietiin ulkomaille teollisuustuotteina, Tikkanen kertoo. Nyt olemme oppineet viennissäkin kehittämään markkinalähtöisesti kuluttajatuotteita. Tavoitteena on päästä samanlaiseen maitotuottoon kuin kotimaassa. Venäjä on tuttu ja lähellä. Venäjän osuus puolet Valiolla on vuosikymmenien saatossa ollut enemmänkin vientikohteita, mutta nyt toiminta on selkeytynyt ja lähialueiden merkitys nähdään yhä suurempana. Valio luottaa omiin tytäryhtiöihinsä kuudessa asemamaassa, eikä retkeile juustokaupoilla esimerkiksi Lähi-Idässä takavuosien tapaan. Baltiassa Valiolla on laajin tuotesortimentti. Ruotsiin viedään erityisesti laktoosittomia tuoretuotteita ja jugurtteja. Yhdysvaltoihin Valio vie yksinomaan juustoja, Belgiaan juustojen ohella myös lak- ItäMaito 2 /

20 toosittomia tuoretuotteita. Kiinaan menee hera- ja maitojauheita. Venäjällä yhtiöllä on neljä tasavahvaa jalkaa: Oltermanni, Viola, Valio voi ja tuoretuotteet. Venäjä on tuttu ja lähellä. Valio on tehnyt kauppaa Venäjällä jo sata vuotta. Siellä kulutus, ja erityisesti arvokkaiden tuotteiden kysyntä kasvaa, ja yrityksellä on siellä vahvat brändit. Koska kasvunäkymät idässä ovat niin hyvät, Valion hallitus päätti jo 2000-luvun alussa oman jakelukeskuksen rakentamisesta Moskovan lähelle. Oditsovossa hoidetaan nyt tuotteiden keräily ja lähetys asiakkaille. Siellä valmistetaan myös vajaa neljännes Venäjällä myytävästä 17 miljoonasta sulatejuustokilosta. Ensi vuonna siellä aloitetaan juustoviipaleiden pakkaaminen. Parhaiten kannattavaa on vienti Ruotsiin, mutta viennin volyymi on maitolitroiksi laskettuna miljoonaa litraa, kun taas Venäjälle menee eri tuotteina karkeasti arvioiden 400 miljoonaa litraa, Tikkanen availee vientilukuja. Mittarina maitotuotto Maitoraaka-aineen ohjaaminen tuotantoon on hyvin sujuvaa yhteispeliä Valion ja osuuskuntien kesken. Pääperiaatteena on, että tuoretuotteet saavat maitoa niin paljon kuin tilaukset osoittavat valmistukseen tarvittavan. Tuoretuotteita ei tehdä varastoon. Kuluttajia palvelevat merkkituotteet valmistetaan markkinalähtöisesti. Kiinteillä teollisuustuotteilla, siis rasvoilla ja mai- Päätökset Valion viennistä ovat maidontuottajien käsissä, sanoo Arto Tikkanen. Ei me täällä tehdä mitään omia juttuja, vaan kaikki strategiset linjaukset niin kotimaan kuin ulkomaan toiminnoista tekee Valion hallitus. Tuoretuotteet saavat maitoa niin paljon kuin tarvitaan. tojauheella tasataan kausivaihtelun vaikutus raaka-aineen määrässä. Valion päätehtävä, maidon arvon kasvattaminen, pidetään Tikkasen mukaan koko ajan kirkkaana mielessä. Työkalut ovat nyt hyvässä terässä, kun vientituotteissakin on siirrytty seuraamaan maitotuottoa kotimaan myynnin tapaan. Maitotuotto-termi tarkoittaa kestävää tilityshintaa kotimaisesta maidosta. Sitä seurataan tuotteittain kullakin alueella. Paras maitotuotto saadaan edelleen kotimaasta. Vientituotteiden osalta maitotuottoa pyritään kampeamaan ylöspäin markkinoinnin keinoin. Tulojen kasvattamiseksi on välttämätöntä kirkastaa Valion tuotteiden kuluttajalle tuomaa etua ja kehittää tuotteita ja brändejä. Siihen tarvitaan tehokasta viestintää. Tämä on se meidän konsepti, ja siksi JRT:en palkattiin syksyllä markkinointijohtaja, Tikkanen kertoo. Markkinointijohtaja johtaa tuotteiston ja brändin kehittämistä ja niiden markkinointiviestintää. Vientimaissa työtä tehdään yhdessä paikallisen myyntiyhtiön markkinoinnin kanssa. Erityisesti USA:ssa keskitytään nyt juuston Finlandia-brändin ja konseptin jatkokehittämiseen. Kun maksimoidaan maitotuottoa, suomalaisesta maidosta pyritään tekemään mahdollisimman korkean lisäarvon antavia tuotteita. Ja jos myynnissä onnistutaan, maito ohjautuu enemmän brändituotteisiin. Tämä määrittää myös sen, miten suuri osa Venäjällä valmistettavan Viola-sulatejuuston raaka-aineesta on lähtöisin Suomesta. Paikallinen sulatejuuston valmistus Oditsovossa tulee kasvamaan, koska kotimaan laitoksissa sulatteen määrä ei kasva. Näin optimoidaan kotimaista maidon hintaa, Tikkanen selvittää. Ei uusia aluevaltauksia Arto Tikkanen pohtii, mikä merkitys vientitoiminnoilla on maidon tilityshintaan. Kysymys on vaikea, ja sanavalmis savolainen hiljenee hetkeksi. Maidon ja maitotuotteiden tuonti Suomeen vastaa 500 miljoonaa maitolitraa. Itse asiassa, ilman tuontia kulutus vastaisi aika tarkalleen omaa tuotantomääräämme, joten vientitarvetta syntyy tuontituotteisiin käytetyn maitomäärän verran. Jos Valio ei olisi kehittänyt vientitoimintojaan, ulkomaan kannattavuus olisi oleellisesti nykyistä huonompi. 20 ItäMaito 2 / 2011