ItäMaito. E-luokan maitoa. kannattaa tuottaa 2/2011. ItäMaidon toiminnot palvelevat maitoa s. 12. Pekka Silanen on maitoritari s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ItäMaito. E-luokan maitoa. kannattaa tuottaa 2/2011. ItäMaidon toiminnot palvelevat maitoa s. 12. Pekka Silanen on maitoritari s."

Transkriptio

1 ItäMaito 2/2011 ItäMaidon toiminnot palvelevat maitoa s. 12 Pekka Silanen on maitoritari s. 16 E-luokan maitoa Perhe antaa voimia arkeen s. 22 kannattaa tuottaa

2 2/2011 Laatuasiat huomioon jokaisella tilalla... 3 Syksy toi uusia tuulia myymälöihin...4 Hyvillä rutiineilla E-luokan maitoa...6 Kannattaako E-luokan maitoa tuottaa...8 Antibioottijäämistä syntyy turhia kustannuksia...10 Tekemisen meininkiä maidon puolesta ItäMaidon tuotantoneuvojat palveluksessanne Maitoritarin arkea Valio virittää viennin kannattavuutta Omat vahvuudet menestystekijöiksi...22 Työn ilo syntyy yhteisistä hetkistä Uutispaloja Maitosatu: Tuotekehitystä Kutsumusammatissa Myymälöiden henkilökunta koulunpenkillä Heinätyöt kasvattivat keihäsmiehen Lieksan ja Rantasalmen tuottajamyymälöissä vietettiin iloisia avajaisia. Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka Kansi Marjo Peltola tuottaa laatumaitoa Puolangalla. Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka Voin myynti kasvaa voimakkaasti Venäjällä. Pitkän uran osuuskunnan taloushallinnossa tehnyt Maili Puustinen nauttii nyt eläkepäivistä. Kuva: Kirsi Hartikainen Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Toimituskunta Päätoimittaja Ilpo Lukkarinen, toimituksen sihteeri Eevakaisa Parviainen, Jarno Kämäräinen, Riitta Pasanen, Kari Piironen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, Paino Suomen Painotuote Oy, Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy toukokuun alussa ItäMaito 2 ItäMaito 2/ 2011

3 Pääkirjoitus Laatuasiat huomioon jokaisella tilalla Meidän on joka päivä lunastettava oikeutuksemme kaupan hyllyllä. Tulevaisuuteen näkeminen on vaikeaa. Neljä vuotta sitten Promilkin Paimentorvi-lehden pääkirjoituksessa ennustin maidonhinnan laskevan Arlan saavuttua toimijaksi Suomeen runsas puoli vuotta siitä tuottajahinta nousikin raketin lailla ylös. Sittemmin hinta putosi nopeasti lähes kymmenen senttiä näkyen voimakkaasti tilojen taloudessa. Pitkällä ajanjaksolla maapallon väestönkasvun ja viljelysmaan vähenemisen takia ruoan kysyntä kasvaa. Keskipitkän aikavälin näkymät ovat taas erittäin epävarmat. Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kriisi näyttää johtavan talouden kasvun pysähtymiseen ja siten taantumaan, mikä ei voi olla vaikuttamatta myös elintarvikemarkkinoihin. Lisäksi mahdollinen maitokiintiöiden poistuminen vuosikymmenen puolivälissä lisää tuotantoa Keski-Euroopassa, mikä tulee kasvattamaan kilpailua Valiolle tärkeillä kotimarkkinoilla. Valion strategia on tuottaa laadukkaita, kuluttajalle lisäarvoa tuovia tuotteita, joista saadaan korkea maitotuotto*. Tämä edellyttää jatkuvaa tuotekehitystä ja uudistumista sekä pyrkimystä paremman hinnan tuotevalikoimaan. Viime vuosina on onnistuttu kääntämään maidonkäyttöä alhaisen maitotuoton tuotteista korkeamman lisäarvon tuotteisiin, ja saavutettu viennissä onnistumisen rinnalla hyvä tuottajahintataso. Tämä kokonaisuus on tuonut valiolaisille merkittävää kilpailuetua. Valion brändi on arvostettu yhdeksi Suomen arvokkaimmista yhdessä Fazerin sinisen ja Nokian kanssa. Kuluttajat ovat voineet luottaa, että tuotteet ovat laadukkaita ja maistuvia ja niiden takana on eettinen tuotantoketju alkaen pienen vasikan hoidosta. Lisäksi tuottajamaidon laatu on ollut Euroopan huipputasoa, jolloin esimerkiksi juustosaanto on ollut korkeampi maitolitraa kohden. Nämä ovat keskeiset syyt suomalaisen maidontuottajan saamaan parempaan tuottajahintaan tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Valitettavasti tuottajahinnan nousu on kuittaantunut ostopanosten kallistumisen myötä. Tilat kuitenkin kykenevät itse vaikuttamaan siihen, mitä lopulta jää viivan alle. Parhailla tiloilla korkea liikevaihto saavutetaan alhaisilla yksikkökustannuksilla. Viime vuosien aikana on huomattu joidenkin tilojen lipsuvan maidon laadussa E-luokasta 1-luokkaan. On ehkä ajateltu olevan taloudellisesti kannattavampaa tuottaa yli kaksi senttiä halvempaa 1-luokan maitoa kuin ylläpitää karjassa hyvää utareterveyttä. On unohdettu, että soluttava lehmä on sairas eikä tuota yhtä paljon kuin terve. Lisäksi piilevätkin utaresairaudet heikentävät tiinehtymistä. Kaiken kaikkiaan tämä johtaa lehmän tuotantouran ennenaikaiseen päättymiseen ja uuden hiehon hankintaan tilalle. Tilatasolla heikon utareterveyden taloudelliset vaikutukset saattavat olla yllättävänkin suuret. Eikä tietenkään voida unohtaa vaikutusta Valion brändiin ja kuluttajan luottamukseen koko tuotantoketjuun. Meidän on joka päivä lunastettava oikeutuksemme kaupan hyllyllä. *) maitotuotto = hinta, joka voidaan tilittää kestävästi maidontuottajille Jarno Kämäräinen Osuuskunta ItäMaito Hallituksen varapuheenjohtaja Kiuruvesi ItäMaito 2 /

4 Syksy toi uusia tuulia myymälöihin Lieksan ja Rantasalmen myymälöissä vietettiin avajaisia uusissa ja uudistetuissa tiloissa. Lieksassa vaihtui osoite, Rantasalmella laajeni valikoima. Yrittäjävetoisissa myymälöissä kauppaa käydään samoilla periaatteilla kuin osuuskunnan itsensä pyörittämissä myymälöissä. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka Merja Mitrunen tutkailee Lieksan myymälän tarjontaa. Teija Hulkkonen sai näpytellä kassaa tiuhaan tahtiin. Rautakauppaa ei oltu paikkakunnalla odotettu vain puheissa. Lieksan myymälä muutti syyskuussa uusiin tiloihin Timitrantielle. Rajavartiolaitokselta vapautuneissa tiloissa on nyt enemmän tilaa käydä kauppaa. Pian vuoden Lieksan myymälässä yrittäjänä toiminut Antero Vesa on tyytyväinen uuteen kauppapaikkaan ja toivoo oven käyvän tiuhaan. Maidontuottajien kannattaa keskittää omaan myymälään myös isompia ostoksia, kuten rehuja, lannoitteita ja polttoöljyä, jotta tämä säilyy, Vesa toivoo. Lieksassa meijerin myymälän säilyminen on tärkeää, sillä kilpailijoita on vain yksi. Vesa arvelee hintatason paikkakunnalla nousevan, jos kilpailua ei ole ollenkaan. Työ on haastavaa, mutta tykkään tästä, Vesa vakuuttaa. Hän hyppäsi yrittäjän saappaisiin työskenneltyään 35 vuotta Honkarakenteella. Päivätyön ohella Vesa on myös maanviljelijä, joten asiantun- 4 ItäMaito 2 / 2011

5 temusta alalta on, vaikka mies ei ennen tätä ole kauppaa tehnytkään. Vesalla on apunaan Heikki Rapa, jolla on kokemusta tuottajamyymälästä jo aiemmin. Alan liikettä tarvitaan Ilmari Martiskainen kertoo hankkivansa liki kaikki tuotantotarvikkeensa meijerin myymälästä. Rehut, polttoaineet, muovit. Täällä on mukava käydä, palvelu toimii, hän kehuu. Martiskainen pitää meijerin myymälää hyvin tarpeellisena, koska muita maatalousalan liikkeitä on Lieksassa vain yksi. Samaa mieltä on maidontuottaja Merja Mitrunen, joka kertoo käyvänsä myymälässä kerran viikossa. Tuotantotarvikkeiden lisäksi ostoskoriin päätyvät Valion omat tuotteet. Mitrunen kiittelee uutta myymälää entistä selkeämmäksi ja hyväksi asioida. Myymälä palvelee myös muita kuin maidontuottajia. Avajaispäivä oli houkutellut paikalle Tuulikki Eskelisen. Valitettavasti tämä on ensimmäinen kerta, vaikka aina on ollut mielessä meijerin myymälässä käydä. Nyt tulin tuttua kauppiasta katsomaan, hän kertoo. Asiointi myymälässä ei Eskeliseltä jää viimeiseksi. Varmasti tulee käytyä, kun huomasin, mitä kaikkea täällä on. Yllätyin valikoimasta, kun ajattelin täällä olevan enimmäkseen tuottajien tarvikkeita, hän sanoo. Varmasti tulee käytyä, kun huomasin, mitä kaikkea täällä on. Keihäänheittäjä Antti Ruuskasen paistamat makkarat maistuivat Rantasalmen myymälän avajaisissa. Ruuveja, maitoa ja muttereita Rantasalmi jäi pari vuotta sitten outoon tilanteeseen, kun Agrimarket lopetti paikkakunnalla liikkeensä. Yhtäkkiä lähin rautakauppa oli 50 kilometrin päässä, Savonlinnan toisella laidalla. Vireän maitopitäjän lisäksi rautakauppaa kaipasivat tuhannet mökkiläiset. Tuottajamyymälää Rantasalmella vetävät Jorma ja Erna Pylkkänen alkoivat heti työstää mahdollisuutta laajentaa myymälän valikoimaa. Kunnassa kiersi myös kansalaisadressi rautakaupan puolesta. Yrittäjien innostus ja kunnan tuki hankkeelle saivat ItäMaidon ryhtymään rautakauppamyyntiin. Pylkkäset toimivat Vesan tavoin yrittäjinä, ja yhteistyökumppaneina ovat Starkki ja Isojoen konehalli. Kesän aikana myymälää on remontoitu ja laajennettu, mutta kauppa on käynyt siitä huolimatta. Rantasalmen lisäksi myymälä palvelee Sulkavaa ja Joroista sekä lähellä asuvia Tuottajain Maidon tuottajia. Puolet asiakkaista on pitäjän mökkiläisiä ja muita rantasalmelaisia. Muutkin kauppiaat hyötyvät Kauppa on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka ensimmäisen kerran mainostettiin vasta avajaisia, Jorma Pylkkänen kertoo tyytyväisenä avajaispäivänä. Ensi kesänä voimme myydä täysillä, syksy ja talvi ajetaan sisään mahdollisimman laajaa valikoimaa, Erna Pylkkänen kertoo. Monet asiakkaat ovat tykänneet pienemmästä kaupasta, josta saa maitoa ja rautaa. Myymälän hoito on pääasiassa Erna Pylkkäsen käsissä, sillä Jormaa työllistää myös oma maitoauto. Palkattuna työntekijänä myymälässä on Teija Hulkkonen. Kyllä tätä on kaivattu!, kiittää rantasalmelainen entinen maanviljelijä Pertti Kuvaja. Kyllä Savonlinnan reissut lisääntyivät heti, kun rautakauppa lopetti. Siihen tuhlautui paljon aikaa ja kustannuksia tuli lisää. Tämähän on parempi kuin hyvä, kommentoi maitotilan isäntä ja MTK-Rantasalmen puheenjohtaja Mikko Tolvanen. Kun ruuvit ja mutterit piti mennä ostamaan Savonlinnasta, niin samalla moni teki ruokaostoksetkin siellä, hän sanoo. Tuottajamyymälän rautakaupasta voi siis olla hyötyä myös Rantasalmen muille kauppiaille. Lieksan myymälän avajaisissa maistui hernekeitto ja samalla tuottajat saivat vaihtaa kuulumisia toimitusjohtaja Ilpo Lukkarisen kanssa. ItäMaito 2 /

6 Puolangan Suolijärvellä lypsykarjaa hoitava Marjo Peltola uskaltaa reilun kahdenkymmenen lypsyvuoden jälkeen sanoa olevansa sen verran konkari, ettei maidon laadun suhteen tarvitse koko ajan varpaillaan olla. Kun perusrutiinit ovat kunnossa, pärjää sillä jo aika pitkälle. Ajatus maidon laadusta ei Peltolan mielessä ole koskaan pysähtynyt maidosta mitattaviin ja tililapussa näkyviin numeroihin. Eläinten hyvinvointi on aina ollut minulle tärkeää. Kun siitä huolehtii, vaikuttaa se mitattaviin arvoihin. Hopeinen W.E. -mitali on jo olohuoneen kirjahyllyssä, eikä kultainenkaan enää ole kaukana. Toki tunsin ammattiylpeyttä sen saadessani, vaikka päällimmäisenä oli ajatus, että onpa aika mennyt nopsaan, Peltola naurahtaa. Maidon laadusta huolehtiminen on jo selkärangassa. Tila on Marjo Peltolan kotitila, jota hän viljelee miehensä Harrin kanssa. Navetta on enimmäkseen emännän valtakuntaa, sillä luottamustoimet vievät isäntää useana päivänä viikossa. Tilalla on yksi työntekijä, joka kesäisin tekee pääosin peltotöitä ja talvisin navettatöitä. Tarkkailu pitää opetella Parsinavetasta tutut rutiinit muuttuivat täysin, kun pihattonavetta lypsyrobotteineen valmistui vajaa kuusi vuotta sitten. Robottinavetassa tarkkailua pitää oikeasti tehdä. Siihen voi olla aluksi vaikea asennoitua, kun siinä ei hiki tule, Peltola sanoo. Vei aikansa ennen kuin tarkkailuun tuli rutiini, siihen oli tietoisesti opeteltava. Peltoloiden robotti mittaa maidon johtoluvun, mutta ei soluja, joten lettupannutesti on pistämätön keino utareterveyden seurannassa. Silmäilen ja kokeilen utareita kulkiessani. Lettupannutestejä teen muutaman päivässä, Peltola kertoo rutiineistaan. Tekniikkaan on luotettava paljon, mutta pieneenkin häiriöön on puututtava heti. Ei voi ajatella, että minäpä huomenna katon, Peltola varoittaa. Viivyttely ei koskaan vie hyvään suuntaan ja on myös eläimelle hyväksi, että ratkaisu tehdään heti, viat korjataan ja tarvittavat hoidot aloitetaan. Peltola ei ole asettanut itselleen tiukempia rajoja solujen tai bakteerin suhteen, kuin mitä meijeri vaatii. Sillä en itseäni stressaa. Utareterveys oli parsinavetassa isompi haaste ja vedinpolkemia oli enemmän kuin nyt, Peltola muistelee. Tilanteen pa- Laatumaitoa on ilo kaataa omaankin lasiin. Marjo Peltolan laatumaidon tuottaminen lähtee lehmien hyvinvoinnista. Evira -lehmä antaa emännälle kiitokset. Hyvillä rutiineilla E-luokan maitoa E-luokan maidon tuottaminen ei vaadi poppakonsteja, vaan hyvin hoidettuja perusrutiineja, sanoo puolankalainen maitotilan emäntä Marjo Peltola. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka 6 ItäMaito 2 / 2011

7 Maidon laatu rantumiseen on väljempien tilojen ohella vaikuttanut myös jalostus. Tottakai laatumaidon tuottaminen on aika ajoin työlästä. Jos tankin solut nousevat, niin toki menee aikaa etsiä soluttajat 60 lehmän joukosta, Peltola myöntää. Mutta jatkuva tarkkailu auttaa. Alussa soluttajaa joutui enemmän hakemaan, nyt on parempi käsitys, mikä lehmä se voisi olla. Poikimisen jälkeen soluja seurataan pari viikkoa enemmän, sillä se on yleensä herkkää aikaa, Peltola kertoo. Pihattonavetta vaatii hyvää karjasilmää, joskus vain lehmän silmäterän asento kertoo ongelmista. Puolentoista kuukauden työllä siitä selvittiiin. Apua, jos omat opit eivät riitä Peltola painottaa, ettei hän luokittele tuottajia sen mukaan, minkä luokan maitoa he tuottavat. Hän ei usko kenenkään tuottavan huonoa tahallaan. E-luokkaan kannattaa silti ponnistella. Terveet lehmät hyvissä olosuhteissa tuottavat hyvin ja hyvää maitoa, Peltola kannustaa. Kahden sentin hintaero E-luokan ja I-luokan välillä on merkittävä, kun sen kertoo vuosittaisella maitomäärällä. Laadun parantaminen voi vaatia ponnisteluja muutamia viikkoja tai kuukausia, mutta tilanteen parantuminen ja rauhoittuminen palkitsevat ponnistelut, Peltola painottaa. Hän puhuu kokemuksesta, sillä robotin käyttöönotto ei sujunut ongelmitta. Se on ollut haastavin kohta uralla. Entiset opit ja keinot eivät riittäneet, kun utaretulehdusbuumi iski, Peltola sanoo. Robotin vääristä asetuksista johtuneeseen tilanteeseen oli vaikea saada apua, kun lypsyrobotit olivat uusi asia niin tiloille, asentajille kuin neuvojillekin. Puolentoista kuukauden työllä siitä selvittiin. Peltola kannustaa käyttämään neuvojien apua, jos maidonlaadussa on ongelmia. Siksihän he ovat olemassa, että apua tarjoavat. Erityisesti apu on tarpeen, jos laadun eteen joutuu koko ajan ponnistelemaan. Ulkopuolinen silmä näkee ongelmat usein paremmin, siinä voi joutua tarkastelemaan omia käytäntöjään, Peltola sanoo. Koska laatu on moninainen asia, voivat syyt olla myös muualla kuin navetassa, esimerkiksi pellolla. Omat kokemukset saivat Peltolan hakemaan oppia myös itselleen. Hän opiskeli agrologiksi ja valmistui vuonna Opinnäytetyönsä hän teki robottinavetan siirtymävaiheesta. ItäMaito 2 /

8 Kun erikseen lypsettävät lehmät on merkitty selvästi, vähenee virheiden mahdollisuus. Tankkimaidon solut ovat tavanomaisin syy miksi maidon laatuluokkaa putoaa I- tai II-luokkaan. Sadan lehmän karjassa E-luokkaan pääsy lisäisi maidon myyntituloja kymmeniä tuhansia euroja joka vuosi. Laura Kulkas Eläinlääkäri, Valio Oy Kuva: Jaana Kiljunen Kannattaako E-luokan maitoa tuottaa? T ankkimaidon soluhinnoittelu aloitettiin vuonna 1989, kun lehmien sairastuvuusprosentti utaretulehdukseen oli 48. Sairastuvuus oli noussut yli prosenttiyksikön vuosivauhtia edeltävät 15 vuotta. Katsottiin, että jotain oli tehtävä, kun joka päivä puolet lehmistä oli utareiltaan sairaana. Soluhinnoittelu onkin ollut tehokas tapa vähentää sairastuvuutta. Vuonna 2001 tehdyn viimeisimmän kartoituksen mukaan sairastuvuus oli 31 prosenttia. Uskon, että tänä päivänä tilanne on jonkin verran parempi. Tarkkailumaitonäyteanalyysien perusteella 19 prosentilla lehmistä on maidossaan yli solua millilitrassa, mitä pidetään terveen ja sairaan utareen rajana. Kansainvälisen sopimuksen mukaan alle solua/ml erittävä utare on terve solua/ml on rajatapaus, josta ei voida varmasti sanoa, onko utare terve vai sairas. Näin ollen E-luokan ja I- luokan rajaksi asetettua solua/ml voi pitää melko kohtuullisena. Sairaus aiheuttaa kärsimystä Utareterveydellä on sekä eettistä että taloudellista merkitystä. Taloudellisesti ajatellen utaretulehdukset kannattaa pitää niin vähäisinä, että kaikki tai lähes kaikki maito voidaan lypsää meijeriin ja solupitoisuus Soluhinnoittelu on ollut tehokas tapa vähentää sairastavuutta. pysyy ainakin alle :ssa ja mielellään alle solussa/ml. Asian eettistä puolta tulee tarkastella sekä tuotantoeläinten että kuluttajan kannalta. Eläinten kärsimys ei tietenkään ole oikeutettua, joten meille lankeaa velvollisuus pitää eläimet mahdollisimman terveinä. Kuluttajaa taas kiinnostaa maidon laatu. Tuskin voidaan pitää eettisesti oikeutettuna juottaa tai syöttää kuluttajille utareen puolustusmekanismin tuottamaa mätää sitähän maidon valkosolut tavallaan ovat. Kaikki kustannukset eivät näy Tuottajat yleensä mieltävät utaretulehdusten kustannuksiksi hoitokulut ja pois heitetyn maidon arvon. Nämä muodostavat vain prosenttia utaretulehdusten kustannuksista. Suurin menetys muodostuu lehmien uusimisen kustannuksista, joita tuottaja ei yleensä laske kustannuksiin mukaan. 8 ItäMaito 2 / 2011

9 Maidon laatu Kohonneet eläinten poistokulut muodostavat noin 40 prosenttia utaretulehdusten kaikista kustannuksista. Toiseksi tärkein taloudellinen tekijä on tulehdusten vaurioittamien utareneljännesten vähäisempi maidon tuotanto. Noin kolmasosa taloudellisesta tappiosta muodostuu tuottamatta jäävästä maidosta. Tämä ns. näkymätön tappio jää tuottajilta usein kokonaan tiedostamatta. Tutkija Anna-Maija Heikkilän (MTT) selvitysten perusteella utaretulehdukset aiheuttavat sadan lehmän ayrshire-karjoissa keskimäärin euron ja holsteinkarjoissa euron tappiot vuodessa. Kohonneista poistokuluista tulee tappiota noin euroa ja tuottamatta jäävästä maidosta noin euroa vuodessa. Tällöin tilanne on vielä keskimääräinen eli tankkimaidon soluluku on hieman alle solua/ml ja soluttavien lehmien määrä 19 prosenttia. Jos utareterveystilanne pahenee, nousevat myös tappiot. Parin tonnin tappio kuussa Jos sadan lehmän karja lypsää meijeriin litraa I-luokan maitoa kuukaudessa ja joka litrasta tilitetään 2,5 senttiä vähemmän kuin E-luokan maidosta, on tappio euroa kuukaudessa. Vuositasolla tappiota kertyy euroa. Tällaisessa karjassa on monasti noin 40 prosenttia lehmistä sairaana, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin keskimääräisellä karjalla. Kokonaistappioiksi voidaan arvioida noin euroa vuodessa. Sillä hinnalla kannattaisi varmaan jo tehdä asialle jotain! Ota utareterveys hallintaan Jos haluat saada maidosta parempaa hintaa, ota käyttöön seuraavat toimenpiteet: ztankkimaidon lettupannutus joka päivä, jotta solut eivät pääse lipsahtamaan yli rajan zlehmätason karjatarkkailutulokset joka kuukausi tai solulaskurit käyttöön zyksittäisten lehmien lettupannuttaminen (poikineet, paranemisen seuranta) zsairaat pois terveiden joukosta. Robotteihin kaksoiskierto zolosuhteiden jatkuva parantaminen (lypsy, lypsykone, ilmanvaihto, parsien siivous ja kuivitus) ItäMaito 2 /

10 Antibioottivahinko ei voi syntyä muutoin kuin lypsyn yhteydessä. Huolellisuus omissa rutiineissa ja lomittajan kunnollinen ohjeistaminen auttavat välttämään kalliita vahinkoja. Antibioottijäämistä syntyy turhia kustannuksia Antibioottijäämiä sisältäviä maitoeriä tulee valiolaisiin tuotantolaitoksiin keskimäärin 30 erää joka vuosi. Jokaisesta erästä aiheutuu kustannuksia, jotka syntyvät menetetyn maidon arvosta sekä maidon kuljetus- ja hävittämiskustannuksista. Hanna Laitinen Kehityspäällikkö, Valio Oy Jos antibioottimaito saadaan rajatuksi maitoauton yhteen säiliöön, ovat kustannukset noin euroa. Jos maito etenee siiloon saakka, kustannukset nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin. Litraa kohti laskettuna keskimääräinen kustannus on noin 50 senttiä. Antibioottijäämiä sisältävä maito tulee meijeriin aina joltakin tilalta, mistään muualta niitä ei voi maitoon tulla. Tilan toiminta vahinkojen estämiseksi on siis äärimmäisen tärkeää. Litroja, kustannuksia ja korvauksia Viime vuonna antibioottimaitotapausten saldo koko Valiossa oli 31 kappaletta. Kuluvana vuonna tapauksia oli elokuun loppuun mennessä 23. Litroja pilaantui viime vuonna lähes ja tänä vuonna on tuhlattu jo yli litraa maitoa antibioottijäämien takia. Suuret litramäärät johtuvat siitä, että jäämiä sisältäviä maitoeriä ei havaittu ennen siiloon purkua, eli kuljettajan tekemä pikatesti (SNAP-testi) oli negatiivinen. Jää- mä havaittiin vasta maidon vastaanoton tekemässä T101-testissä ja silloin koko siilon maito on jouduttu hävittämään bioenergialaitoksella. Antibioottimaidon arvo sekä kuljetus- ja hävittämiskustannukset olivat viime vuonna euroa. Tänä vuonna kustannuksia on kertynyt jo lähes saman verran, vaikka vuosi ei ole vielä lopussa. Osuuskuntaa laskutetaan antibioottimaitotapauksista autossa pilalle menneen maidon osalta. Siilossa pilaantuneen maidon ja autossa olleen maidon erotuksen kustannukset jäävät Valion tappioksi. Osuuskunta laskuttaa edelleen antibioottimaitotapauksen aiheuttanutta tahoa. Keräilyautossa (nuppi) pilalle menneen maidon arvoon lisätään maidon kuljetuksesta ja hävittämisestä aiheutuneet kustannukset, lisäksi maidon laatuluokka putoaa I-luokkaan. Tuottajalta perittävä korvaus voi olla enintään maidosta maksetun keskimääräisen kuukausitilityksen suuruinen. 10 ItäMaito 2 / 2011

11 Maidon laatu Mitä tilalla tapahtui? ItäMaidon osuus vuosina 2010 ja 2011 tapahtuneista antibioottimaitotapauksista on noin kolmannes. Viime vuonna tapauksia oli kymmenen ja tänä vuonna elokuun loppuun mennessä niitä on ollut kahdeksan. Kustannuksista osuus on ollut pienempi. Vuonna 2010 yksi siilotapaus aiheutti noin euron kustannukset. Tänä vuonna ei siilotapauksia ole toistaiseksi ollut, ja kustannukset ovat noin euroa. Tapausten määrään suhteutettuna ItäMaidon antibioottimaidot on siis saatu melko hyvin rajatuksi auton säiliöihin. Tapausten syitä on kerätty yhteen useampana vuonna. Huolimattomuusvirheet olivat syynä lähes puoleen viime vuoden tapauksista. Tyypillinen virhe on, että hoidossa oleva lehmä lypsetään vahingossa tankkiin syynä on useimmiten lehmän huono tai puuttuva merkintä. Lomittajan tai muun tilapäisen työntekijän tekemät virheet tai informaatiokatkos lypsäjien välillä selittävät kolmanneksen tapauksista. Lypsyrobottivirheitä tapahtuu muutamia joka vuosi, muut syyt ovat yksittäisiä. Tilan toiminta ja ohjeet hoidossa ja varoajalla olevien lehmien tunnistamiseksi ja maidon erilleen lypsämiseksi ovat tapausten ennaltaehkäisyn tärkein vaihe, hyvää informaation kulkua unohtamatta. Maitoauton kuljettaja ja maidon vastaanotto pystyvät vain rajaamaan vahinkoa ja kustannuksia. Kun rajaaminen ei onnistu, maito päätyy siiloon saakka. Antibioottijäämien testimenetelmä vaihtuu Maidon lääkejäämättömyys varmistetaan testaamalla hoidossa olleen lehmän maito varoajan jälkeen. Testauksessa on käytetty yli 20 vuotta T101-testiä, joka jää historiaan vuodenvaihteessa, kun testin valmistus päättyy. T101-testin korvaa Delvotest SP NT. Uusi lämpöhaude jaetaan testin haluaville tuottajille marraskuun 2011 lopussa maitoautojakeluna. Testiampullit jaetaan joulukuun lopussa ja uuden testin käyttö aloitetaan tammikuun alussa Delvotest on helppo tehdä ja tulos saadaan nopeammin kuin T101-testillä. Testi toimii periaatteessa hyvin samalla tavalla kuin T101-testi: zmaitoa laitetaan ampulliin (Huom! Maitonäytettä ei tarvitse kuumentaa). zampullia pidetään kolme tuntia lämpöhauteessa (+64 C) zkasvatuksen jälkeen todetaan ampullin värin muutos. Violetti väri paljastaa antibioottijäämän. Ampulleja kasvatetaan Delvotesthauteessa. Ampullit luetaan kasvatuksen jälkeen. Keltainen väri kertoo, että tulos negatiivinen, eli maidossa ei ole antibioottijäämiä. Antibioottitapausten syitä vuosina (kpl) Huolimattomuus lypsyn/ hoidon aikana 2. Tilalla lomittaja /puutteelliset ohjeet /Informaatiokatkos 3. Kirjausvirhe/muu virhe robotilla 4. Lypsylaitevika 5. Keräilykuljettajan virhe 6. Tuottajaa ei saatu selville 7. Lääke poistui lehmästä epänormaalisti 8. Testausvirhe 9. Syy ei selvinnyt tilalla ItäMaito 2 /

12 Tekemisen meininkiä maidon puolesta ItäMaito on saavuttanut lyhyessä ajassa parhaiden sulautuneiden osuuskuntien tason kustannuksissa maitolitraa kohti. Teksti ja kuva Eeva-Kaisa Pulkka ItäMaito on päässyt varsin hyvin ja nopeasti vauhtiin. Kustannukset ovat alentuneet ja henkilöstöllä on hyvä tekemisen meininki, Ilpo Lukkarinen kertoo. Viiden osuuskunnan yhdistyminen on tarkoittanut kaikkien toimintojen tarkastelua sen suhteen, palvelevatko ne yhä maidontuottamista. Miksi toiminto on olemassa, miten se palvelee omistajia, mitä toiminto on nyt, mitä sen halutaan olevan tulevaisuudessa ja miten tavoite saavutetaan. Tätä strategista suunnittelua on ollut paljon, mutta se on tärkeää. Nyt eletään ItäMaidon aikaa ja asiat on mietittävä sen näkökulmasta, Lukkarinen sanoo. Kaikki ei ole vielä valmista, mutta vauhtiin on päästy. Omistajien, hallituksen ja edustajiston palautteeseen perustuen alamme tietää, mitä ItäMaidolta halutaan, Lukkarinen jatkaa. Omistusten palveltava maitoa ItäMaito omistaa paljon kiinteistöjä ja hehtaaria metsää. Johtoajatuksena niiden suhteen on, että omistukset palvelevat maidon tuottamista nyt ja tulevaisuudessa. Kiinteistöliiketoiminta ei ole ItäMaidon ydinliiketoimintaa. Vaikka meiltä lähtee liki sata vuokralaskua kuukaudessa, kiinteistöyrittäjiksi emme ala, Lukkarinen kertoo. Omistusten on palveltava maidontuotantoa nyt ja tulevaisuudessa. Jos kiinteistöä tarvitaan omaan käyttöön, sitä kehitetään sen mukaan. Ellei omaa käyttöä ole nyt tai näkyvissä, voidaan kiinteistöstä luopua. Kiinteistöt vaativat kuitenkin joka vuosi kunnossapitoa enemmän tai vähemmän, vuokratuotot ovat melko pieniä ja hupenevat nopeasti isompaan remonttiin. Myymällä kulut loppuvat, Lukkarinen perustelee. Yksittäisiä kiinteistöjä lukuunottamatta kaikissa on tällä hetkellä vuokralainen ja toiminta on selkeästi plussalla, mutta ne sitovat silti työtä. Pesämunaksi kiinteistöistä tai metsäomaisuudesta ei tämän kokoisessa osuuskunnassa ole, Lukkarinen huomauttaa. Metsässä raha on tallessa Vuotuiset puukaupat tuovat maidon tuottajahintaan sentin sadasosia litraa kohti ja koko metsäomaisuuden myynnin arvokin jäisi alle senttiin maitolitraa kohden yhtenä vuotena eikä kiinteistöjen kaupan vaikutus olisi juuri suurempi, Lukkarinen laskee. Vertailun vuoksi vuoden 2008 Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun devalvoituminen heilautti hetkessä Valioryhmän maidonhintaa viidellä sentillä alaspäin. Hinnalla millä hyvänsä emme ole myymässä mitään. Varsinkaan metsien osalta ei ole kiirettä, sillä metsässä ei ole raha hukassa. Tulevina aikoina maidontuottajat hallituksessa ja edustajistossa linjaavat, omistaako ItäMaito metsää vai ei, Lukkarinen painottaa. Hinta pysyy kaikille samana Yhtä asiaa ItäMaidossa ei kyseenalaisteta. Osuustoiminnan perusajatus, sama hinta kaikille, on ja pysyy sekä maidonhinnassa että kauppatoiminnassa. Maidon hinnoittelun muuttaminen tilan sijainnin tai tuottaman maitomäärän perusteella voisi Lukkarisen mielestä olla itäsuomalaisille maitotiloille vaarallista. Kun olemme Itä-Suomessa, olemme kaukana suurista keskuksista meistä tulisi häviäjiä, jos Valio alkaisi eriyttää maidon hintaa, Lukkarinen ennustaa. Jos se tie avattaisiin, niin missä se loppuisi. Iso tila täällä ja iso tila etelässä olisi eri asia, Lukkarinen huomauttaa. Eikä jaettava potti kasvaisi, se vain jaettaisiin eri tavalla. Varmasti kustannuspuolella on eroja sen suhteen, missä maito on, mutta on eri asia, onko sillä merkitystä kokonaisuuden kannalta, Lukkarinen lisää. Iso tila tarvitsee pienempiä ja päinvastoin. Yksikään tila ei yksin työllistä maitoautoa ympäri vuorokauden tai vuoden. 12 ItäMaito 2 / 2011

13 ItäMaito tutuksi Tuottajatapahtumissa Ilpo Lukkarinen (oik.) löytää juttuseuraa helposti, kuten tässä Jarno Kämäräisen, Hilkka Kämäräisen ja Markku Nissisen. Isollekin tilalle maidonkeräily tulee osuuskunnan toimesta yhdessä hoidettuna edullisimmaksi. Myymälät omistajien käsissä Osuustoiminnallinen ajatus on kantavana myös meijerin kauppatoiminnassa, sama hinta kaikille. Toki eräkoko ja rahti siellä vaikuttavat, koska me ostamme tarvikkeet ja hinnat tulevat sikäli annettuina, Lukkarinen perustelee. Muissa maatalousalan liikkeissä on usein asiakaskohtaista tinkimisen varaa kauppiaan harkinnan mukaan. Mutta miten osuuskunnassa voisi olla. Asiakkaat ovat osuuskunnan omistajia ja me henkilöstö renkipoikia ja piikatyttöjä. Olisiko oikein meidän jaotella alennusten saajat? Hintatason voi hyvällä syyllä olettaa nousevan, jos ItäMaidon myymälä lopettaa. Äkkiä ajatellen sama hinta kaikille voi olla taakka, jota kilpailijat voivat käyttää hyväkseen. Mutta meijeriosuuskunta on aina ollut kärkisijalla edullisimpana kauppapaikkana MTK:n kustannusseurannassa, Lukkarinen huomauttaa. ItäMaidossa kauppatoiminnasta otetaan katetta vain kulujen verran, voittoa ei tavoitella. Yksittäisen meijerin myymälän säilymisen ratkaisee se, kuinka tiuhaan omistajat ovenkahvaan tarttuvat. Lähtökohtaisesti myymälän vaikutusalueen tuottajien kanssa pyritään yhteistyöhön ja antamaan mahdollisuus näyttää ostokäyttäytymisellään, halutaanko myymälän säilyvän, Lukkarinen sanoo. Meijerin myymälöillä on hintoja tasoittava vaikutus. Monilla paikkakunnilla on vain yksi muu maataloustarvikemyyjä ja hintatason voi hyvällä syyllä olettaa nousevan, jos ItäMaidon myymälä lopettaa. Tätä asiaa kannattaa vakavasti miettiä kauppapaikkaa valittaessa. ItäMaito 2 /

14 Tapani Ylisiurua tutustumassa Maatalousyhtymä Suvisen navettarakennukseen Keijon opastuksella. Kuva:Arja Rissanen ItäMaidon tuotantoneuvojat palveluksessanne Neuvonnassa tehdään töitä viiden henkilön voimin. Työmme on monipuolista, jokainen päivä ja jokainen asiakaskontakti niin tilakäynnillä kuin puhelimessakin on erilainen. Ihmisten kohtaaminen on työmme rikkaus. Arja Rissanen Tuotantoneuvoja, ItäMaito Porukan veturin Tapani Ylisiuruan neuvonta-alue on lähinnä Joensuun ympäristössä, mutta tilojen kehittämisasioissa rinki on hiukan laajempi. Varsinaiset tuotantoneuvojat ovat Eero Jokisaari Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Ylä- Savon alueella, Timo Mikkola Kainuun ja Ylä-Karjalan alueella, Arja Rissanen Etelä- ja Pohjois-Savon alueella sekä Liperissä ja Tuomo Rytkönen Pohjois-Savossa. Jokaisen neuvojan tehtäviin kuuluu peruslaatuneuvonta puhelimitse ja tilakäynnein sekä maitonäytetulosten seuraaminen tietojärjestelmistä. Normaalirutiinien lisäksi tehtäviimme kuuluu tuottajayhteydet myös muissa kuin laatuasioissa, keräilyn poikkeamien, palautteiden ja muiden yllättävien asioiden selvittelyjä. Aikaa kuluu myös palavereissa, tilaisuuksien ja koulutuksien järjestelyissä ja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien kanssa toimiminen laajentaa ja syventää asioiden kokonaisuuden hallintaa, jota kukin meistä työssämme tarvitsee. Erikoisosaamista eri aloilta Kullakin neuvojalla on peruslaatuneuvonnan lisäksi oma erikoistumisalueensa. Ta- panin työajasta suurin osa menee maitotilojen investointiasioiden edistämiseen ja yleensäkin tilojen kehittämisasioihin. Yhdessä Valion kehitystiimin kanssa näillä toimilla autetaan tiloja toimimaan tehokkaammin ja saavuttamaan parempi taloudellinen tulos. Tapani paneutuu vetäjän roolissaan myös neuvonnan tavoitteiden seurantaan, tuottajaviestintään ja toimintaan osuuskunnan ohjausryhmässä. Eero on neuvojista eniten perehtynyt lypsykoneisiin. Hänen työkuvaansa kuuluu myös hyvälaatuisen säilörehun valmistamiseen ja tilan kehittämiseen liittyvät asiat, myös navettainvestoinnit. Tavoitteena on löytää yhdessä maitotilayrittäjien kanssa kullekin tilalle sopivia ratkaisuja tukemaan maidontuotannon kannattavuutta. Timon erikoisalueena ovat säilörehuasiat. Korkeat hehtaarisadot oikeaan aikaan ja oikealla korjuutekniikalla ja hyvin säilynyt säilörehu ovat kannattavan maidontuo- 14 ItäMaito 2 / 2011

15 ItäMaito tutuksi Mikä työssä saa iloiseksi? Tapani: Hyvä työporukka keventää mieltä ja se, että toisinaan tuottajien asioita vatvoessamme asiat onnistutaan vääntämään toimivalle mallille. Eero: On mukavaa, jos töissä onnistuu ja saa siitä vielä palautetta. ItäMaidon hyvä yhteishenki ja neuvontatiimin reilut ja energiset työkaverit saavat myös ilostumaan. Timo: Työssäni tulen hyvälle tuulelle mukavassa työyhteisössä, kun hommat loksahtelevat kohdilleen. Vapaa-aikana urheilu ja musiikki ovat minulle ilon antajia. Arja: Tulen iloiseksi, kun tilanväen kanssa onnistutaan löytämään yhdessä hyvät ratkaisut niin ongelmiin kuin muihinkin asioihin. Avoin ja luottamuksellinen asioiden puhuminen edesauttaa ja parantaa lopputulemaa. ItäMaitolainen tekemisen meininki on kullanarvoinen asia ja neuvontatiimin jätkien kanssa tannon perusedellytys. Timo auttaa mielellään myös tuotantorakennusten suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Timo kuuluu valtakunnalliseen Valion tuotantotiimiin, jonka tehtäväalueina ovat maidon määrän ja laadun varmistaminen ja säilörehuun liittyvät asiat. Arjalle kuuluu toimintajärjestelmään liittyvät asiat, mm. keräilykuljettajien kouluttaminen neuvonnan näkökulmasta. Arja on neuvonnan edustajana itäsuomalaisessa kuljetustyöryhmässä, jossa käsitellään keräilyyn, kuljetukseen ja korjaamotoimintaan liittyviä asioita. Tuomo edustaa osuuskuntaa Valion alkutuotannon laatutiimissä. Tiimi etsii yhteisiä toimintamalleja tukemaan taloudellista työskentelyä tiloilla sekä laadukkaan raaka-aineen tuottamista teollisuudelle. Joka päivä tavoitettavissa Arkisin meidät saa parhaiten kiinni puhelimitse. Jos neuvoja on tilakäynnillä tai ei muusta syystä voi vastata puheluun, jätä viesti niin soittelemme heti, kun se on mahdollista. Loman aikana puhelinvastaaja kertoo tuuraajan nimen puhelinnumeroineen. Voit toki myös laittaa meille tekstiviestin tai sähköpostia. Viikonloppuisin neuvojan tavoittaa päivystysnumeron ( ) takaa. Ottakaa rohkeasti yhteyttä kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa! Me olemme teitä maidontuottajia varten. voimme avoimesti miettiä asioita tuottajien parhaaksi ja välillä huumorikin lentää. Tuomo: Parasta on se, että koen yhdessä tilanväen kanssa onnistuneeni niin ongelmien kuin muidenkin asioiden ratkaisuissa unohtamatta kahvipöytäkeskusteluja, joissa välillä jopa parannetaan maailmaa pienellä huumorilla höystettynä. Iloinen ja innostava me-henkinen työyhteisö on arvokas ja arvostettava asia. Eero Jokisaari (vas.), Tapani Ylisiurua (takana), Arja Rissanen, Tuomo Rytkönen ja Timo Mikkola neuvojien tiimipalaverissa Lapinlahdella. Kuva: EevaKaisa Parviainen Maitotilan menestymisen keinot zneuvojat kokosivat luetteloksi maitotilan menestymisen keinot. Niistä kaikilla oli samansuuntaiset mielipiteet. Kiinnostus Maitotilayrittäjän pitää olla aidosti kiinnostunut maataloudesta, se ei saa olla pakkopullaa. Eläinten hoitoa täytyy rakastaa eli omata lehmänhoitohimoa ja hyvä karjasilmä. Eläinten käyttäytymistä on osattava lukea. Käytäntö Monenlaiset käytännön työt täytyy hallita, vaikka kaikkea ei tarvitse eikä ole järkevääkään aina tehdä itse. Pitää esimerkiksi osata tehdä tai teettää lehmille huippuluokan säilörehua korkeilla hehtaarisadoilla ja hiehoille taas riittävän kortista rehua. Lypsy täytyy hallita, lypsää sopivan, vaan ei liian tyhjäksi. Koneita ja laitteita pitää osata käyttää, huoltaa ja tarvittaessa korjailla. Maitotuotos Luontaisesti järkevällä korkealla keskituotoksella saadaan aikaan hyvää tulosta, kun myös elinikäistuotos on korkea eli kestävät lehmät. Olosuhteet Kun eläimillä on hyvät olosuhteet, ne voivat hyvin, pysyvät terveempinä ja lypsävät paljon. Hoitajien työolosuhteita ei sovi myöskään unohtaa, mukavassa ympäristössä työkavereiden kanssa toimiminen eläinten parhaaksi on mielekästä. Matematiikka Täytyy laskelmoida, seurata ja sen perusteella tehdä päätöksiä mahdollisimman taloudellisiin ja järkeviin ratkaisuihin aina rehuntuottamisesta lopputuotteeseen, laatumaitoon saakka. Työ ja vapaa-aika Omasta jaksamisesta on huolehdittava, jotta motivaatio työn tekemiseen säilyy. Työaikaa pitää osata mitata ja hallita, ettei väsy liikaa. Vapaa-aikaa pitää olla ja siitä on osattava nauttia ja irtautua arjen askareista. ItäMaito 2 /

16 Välipurku alkamassa. Juvan tuottajamyymälän edessä seisoo Kuljetusliike Juhani Haikaraisen maitoauto. Sen puikkoihin hyppää aamuseitsemältä nuori, positiivisen elämänasenteen omaava kuljettaja Pekka Silanen. Lähden kyytiin tutustumaan keräilyn rutiineihin. Ennen kuin auto starttaa matkaan, Pekka tarkistaa öljyt, renkaat, polttoainemäärän, hanojen oikeat asennot ja muut tärkeät asiat. Silti matkan varrella joutuu joskus tekemään pikahuoltoja niin auton kuin imukalustonkin kanssa. Onneksi olemme saaneet vinkkejä ja opastusta korjauksiin, joilla matkanteko etenee keskeytymättä. Työkaverit neuvovat myös tiukan paikan tullen, kertoo Pekka. Keräilyauton kuljettajan ensimmäinen tehtävä tilalla on tilasäiliön sekoittajan päälle laittaminen ja aistinvaraisen arvioinnin tekeminen maitoerästä. Vielä katse lämpömittariin, ja jos kaikki on kunnossa, imu päälle ja maito kyytiin. Näillä vastaanottotarkistuksilla pyritään ehkäisemään mahdollisten huonojen maitoerien aiheuttamat isommat laatuvahingot. Jokaisen vastaanoton yhteydessä Pekka ottaa näytteen maidosta. Tänään koko reitillä on hinnoittelunäytteenotto. Muulloin imaistaan näytettä pipettiin antibioottiseurantaa varten ja otetaan tarvittaessa lisänäytteitä joko tilan tai neuvojan pyynnöstä. Imun päätyttyä kuljettaja laittaa tilasäiliön automaattipesurin päälle, jos tilan väki sitä kirjallisesti pyytää. Kiire on omassa päässä Toimitamme tilalle myös elintarvikkeita ja hygieniatuotteita, jos emäntä tai isäntä on tilannut niitä tuottajamyymälästä. Pos- maitoritar Pekka Silasella on nuoresta iästään huolimatta takana reilun kymmenen vuoden kokemus maidon ajosta. Syyskuisena aamuna tuli todistettua, että Pekassa on selvästi ainesta maitoritariksi. Teksti ja kuvat: Arja Rissanen Tuotantoneuvoja Liukkaalla kelillä jännitystä on enemmänkin, kun kyydissä oleva maito antaa liikkeellään oman vivahduksensa maitoauton ohjaamiseen. 16 ItäMaito 2 / 2011

17 ItäMaito tutuksi Matti Paavilainen jututtaa kuljettajaa usein, sillä maidon hakuaikaan navettatyöt ovat jo loppusuoralla. in arkea Maito menee minne pitääkin, kun Pekka säätää tottuneesti auton takaosan putkia ja hanoja ohjaavat vivut. Tänään reitillä otetuista maitonäytteistä määritetään rasva, valkuainen, solut ja bakteerit hinnoittelua varten. tiakin välillä jaamme, osuuskunnan tiedotteita ja myymälän tarjouskirjeitä, Pekka kertoo muista tehtävistään. Hän on ollut jo pienenä poikana maitoauton kyydissä ja kavereina on ollut samanhenkisiä ihmisiä. Maatalouskin on tuttua: hän on tehnyt peltotöitä, ajanut metsäkonetta, työskennellyt mehiläistarhalla ja myös lypsänyt lehmiä. Kun osareitti on kerätty, maito puretaan joko omaan tai toisen liikennöitsijän perävaunuun. Koko reitin keräilyn jälkeen on aika lähteä siirrolle. Pekka vie kuorman pääsääntöisesti Jyväskylään, joskus piipahdetaan Lapinlahdella tai Joensuussa. Työ on monisäikeistä ja vaatii vastuuta monessakin suhteessa. Pekka ei koe olevansa matkalla yksin. Juttutuokiot tiloilla piristävät päivää. Muiden kuljettajien kanssa vaihdellaan kuulumisia puhelimessa ja tarpeen mukaan kysellään neuvoja. 12-tuntinen päivä ei todellakaan tunnu pitkältä. Työajan voi rytmittää itse, vaikka aikatauluista on pidettävä kiinni. Pekka on sitä mieltä, että normaalitilanteessa kiirettä ei reitin varrella ole. Usein kiire on omassa päässä tehtyä. Tien päällä joka säällä Maitoautonkuljettaja joutuu olemaan tien päällä öin ja päivin oli pyhä tai arki. Pekkaa vuorotyö ei ole pahemmin stressannut. Kun on sopivasti porukkaa töissä, niin ei tule ylitöitä ja homma pelaa, hän kertoo. Pimeän ja sateisen syksyn Pekka kokee ikävimmäksi vuodenajaksi. Mieluiten hän keräisi maitoa kesällä, silloin meno on rentoa, valoisuus antaa voimia ja piristää mieltä. Talvet menevät, jos ongelmakelejä ei ole kovin paljon. Auratut ja hiekoitetut tiet ja pihat ovat aina plussaa tiloille päin. Joskus kohdalle sattuu ikäviä yllätyksiä. Pekka kertoo joutuneensa muutaman kerran tilanteeseen, missä tien reuna on pettänyt ja auto luisunut ojaan. Koskaan auto ei ole kaatunut, vaan apuvoimilla ojasta on pystytty nousemaan ylös. Yhden kerran on henkilöauto tullut keulaan lukkojarrutuksen seurauksena, mutta onneksi ihmisvahingoilta siinäkin vältyttiin. Pekka vakuuttaa, ettei traumoja ole jäänyt. Juttutuokioita tilasäiliöillä Ensimmäiselle tilalle saavumme kiellettynä aikana, ennen kello kahdeksaa. Leh- ItäMaito 2 /

18 mät on kuitenkin lypsetty jo varhain aamulla ja maito on kylmää. Kuljettaja tietää reittinsä talot, joista maidon voi hakea hyvällä omallatunnolla jo aiemmin. Reitin varrelle mahtuu Haikaraisen reittien ainoa pystötilakin. Täällä tilan väki on aina apuna keräilyajasta riippumatta, kertoo Pekka. Ja näin on nytkin. Juha ja Irmeli Puranen nostavat pystöt allasjäähdyttäjästä, sekoittavat maidon ja Pekka ottaa sen vastaan. Matka jatkuu kohti Vuorenmaata. Paavilaisen Matti tulee navetan puolelta, kun kuulee maitoauton tulon. Kuljettaja muistaa kysellä, joko isännän syysleskeys on päättynyt. Matti kertoo hymyillen, että Senni-emäntä on saatu pohjoisen reissulta takaisin kotiin. Hännisen tilalla on Suhosen Rauni lomittamassa ja ehtii hetkeksi juttusille. Seuraavalla tilalla Karjalaisen Eija kertoo, että juttutuokio iloisen kuljettajan, kuten Pekan kanssa joka toinen aamu on oikea päivän piristys. Hän toivoo keräilyajan pysyvän jatkossa samana. Muutoin menetetään paljon näitä ilon aiheita, hän sanoo. Osareitin lähennellessä loppuaan jututamme vielä Rouhiaisen Jaakkoa ja Tarkiaisen Marjaa. Molemmat kertoivat olevansa lehmien kodin syyssiivouspuuhissa eli navetan pesussa. Saavuttuamme takaisin Juvalle Pekka purkaa kuorman perävaunuun. Purun aikana käymme juomassa kahvit tuottajamyymälässä. Yhteinen keräilytaipaleemme päättyy tältä päivältä. Pekka lähtee keräämään vielä yhden osareitin ja jatkaa sen jälkeen kohti tuotantolaitosta. Vastapainoa työlle Mitäpä kuljettaja ajattelee valiolaisuudesta? Se on minulle tärkeä asia. Kun itse kerään ja kuljetan suomalaista, valiolaista ja hyvälaatuista maitoa, niin totta ihmeessä tästä raaka-aineesta valmistettuja tuotteita löytyy meidän ruoka- ja kahvipöydästä. Pekka on valistanut myös sisaruksiaan ja kavereitaan siitä, mitä tuotteita jääkaapista pitää löytyä. Toiminnan ihmisenä Pekka kertoo kaipaavansa vastapainoa maidonkeräilylle, joka ei ole kovinkaan fyysistä työtä. Syksyllä hänen vapaa-aikansa on mennyt uuden kodin remontoinnissa. Viihdyn myös raivaushommissa ja polttopuiden teossa. Lenkilläkin tulee käytyä ja talvella hiihtämässä. Lisäksi ystävien kanssa parannetaan maailmaa. Tämän lehden ilmestymisen aikaan Pekalla on aivan toisenlaiset askareet: hän vaihtanee vaippoja ja työntelee lastenvaunuja. Perheen esikoinen syntyi lokakuussa. 18 ItäMaito 2 / 2011

19 Valio virittää viennin kannattavuutta Osuusmeijerien yhteisenä voinvientiosuuskuntana aloittaneelle Valiolle meijerituotteiden vienti on yhtä luonnollista kuin meille ihmisille hengittäminen. Ylijäämien viennistä on siirrytty tarkkuustyöhön, jossa markkinat valitaan huolella ja jokaisen maasta viedyn litran maitotuotto tunnetaan. Teksti Raila Aaltonen Kuvat Valio Oy Juustot, rasvat ja teollisuustuotteet, joita valtaosa Valion viemistä maitotuotteista on, muodostavat yhtiössä oman liiketoimintaalueensa. Liiketoiminta-alueen johtajana on pitkän linjan valiolainen, Lapinlahden tehdastakin vuosina johtanut Arto Tikkanen. Tikkasen yksikköön, JRT:en, kuuluvat kotimaan toimintojen lisäksi Valion tytäryhtiöt Venäjällä, USA:ssa, Belgiassa ja Kiinassa. Vientikohteista Venäjä on vankalla ykköstilalla. Sieltä kertyy puolet ulkomaan liikevaihdosta, 315 miljoonaa euroa. Seuraavaksi suurimmat ovat Ruotsi ja Baltia, kumpikin 80 miljoonan euron liikevaihdolla. USA ja Belgia tuovat kumpikin noin 60 miljoonaa euroa ja Kiina 25 miljoonaa. Kaikkiaan viennin osuus on noin kolmannes Valion 1,9 miljardin euron liikevaihdosta. Valio on niin iso toimija Suomen markkinoilla, että se ei saisi koko vastaanottamaansa maitomäärää myytyä kannattavasti kotimaassa. Aikaisemmin ylijäämämaito vietiin ulkomaille teollisuustuotteina, Tikkanen kertoo. Nyt olemme oppineet viennissäkin kehittämään markkinalähtöisesti kuluttajatuotteita. Tavoitteena on päästä samanlaiseen maitotuottoon kuin kotimaassa. Venäjä on tuttu ja lähellä. Venäjän osuus puolet Valiolla on vuosikymmenien saatossa ollut enemmänkin vientikohteita, mutta nyt toiminta on selkeytynyt ja lähialueiden merkitys nähdään yhä suurempana. Valio luottaa omiin tytäryhtiöihinsä kuudessa asemamaassa, eikä retkeile juustokaupoilla esimerkiksi Lähi-Idässä takavuosien tapaan. Baltiassa Valiolla on laajin tuotesortimentti. Ruotsiin viedään erityisesti laktoosittomia tuoretuotteita ja jugurtteja. Yhdysvaltoihin Valio vie yksinomaan juustoja, Belgiaan juustojen ohella myös lak- ItäMaito 2 /

20 toosittomia tuoretuotteita. Kiinaan menee hera- ja maitojauheita. Venäjällä yhtiöllä on neljä tasavahvaa jalkaa: Oltermanni, Viola, Valio voi ja tuoretuotteet. Venäjä on tuttu ja lähellä. Valio on tehnyt kauppaa Venäjällä jo sata vuotta. Siellä kulutus, ja erityisesti arvokkaiden tuotteiden kysyntä kasvaa, ja yrityksellä on siellä vahvat brändit. Koska kasvunäkymät idässä ovat niin hyvät, Valion hallitus päätti jo 2000-luvun alussa oman jakelukeskuksen rakentamisesta Moskovan lähelle. Oditsovossa hoidetaan nyt tuotteiden keräily ja lähetys asiakkaille. Siellä valmistetaan myös vajaa neljännes Venäjällä myytävästä 17 miljoonasta sulatejuustokilosta. Ensi vuonna siellä aloitetaan juustoviipaleiden pakkaaminen. Parhaiten kannattavaa on vienti Ruotsiin, mutta viennin volyymi on maitolitroiksi laskettuna miljoonaa litraa, kun taas Venäjälle menee eri tuotteina karkeasti arvioiden 400 miljoonaa litraa, Tikkanen availee vientilukuja. Mittarina maitotuotto Maitoraaka-aineen ohjaaminen tuotantoon on hyvin sujuvaa yhteispeliä Valion ja osuuskuntien kesken. Pääperiaatteena on, että tuoretuotteet saavat maitoa niin paljon kuin tilaukset osoittavat valmistukseen tarvittavan. Tuoretuotteita ei tehdä varastoon. Kuluttajia palvelevat merkkituotteet valmistetaan markkinalähtöisesti. Kiinteillä teollisuustuotteilla, siis rasvoilla ja mai- Päätökset Valion viennistä ovat maidontuottajien käsissä, sanoo Arto Tikkanen. Ei me täällä tehdä mitään omia juttuja, vaan kaikki strategiset linjaukset niin kotimaan kuin ulkomaan toiminnoista tekee Valion hallitus. Tuoretuotteet saavat maitoa niin paljon kuin tarvitaan. tojauheella tasataan kausivaihtelun vaikutus raaka-aineen määrässä. Valion päätehtävä, maidon arvon kasvattaminen, pidetään Tikkasen mukaan koko ajan kirkkaana mielessä. Työkalut ovat nyt hyvässä terässä, kun vientituotteissakin on siirrytty seuraamaan maitotuottoa kotimaan myynnin tapaan. Maitotuotto-termi tarkoittaa kestävää tilityshintaa kotimaisesta maidosta. Sitä seurataan tuotteittain kullakin alueella. Paras maitotuotto saadaan edelleen kotimaasta. Vientituotteiden osalta maitotuottoa pyritään kampeamaan ylöspäin markkinoinnin keinoin. Tulojen kasvattamiseksi on välttämätöntä kirkastaa Valion tuotteiden kuluttajalle tuomaa etua ja kehittää tuotteita ja brändejä. Siihen tarvitaan tehokasta viestintää. Tämä on se meidän konsepti, ja siksi JRT:en palkattiin syksyllä markkinointijohtaja, Tikkanen kertoo. Markkinointijohtaja johtaa tuotteiston ja brändin kehittämistä ja niiden markkinointiviestintää. Vientimaissa työtä tehdään yhdessä paikallisen myyntiyhtiön markkinoinnin kanssa. Erityisesti USA:ssa keskitytään nyt juuston Finlandia-brändin ja konseptin jatkokehittämiseen. Kun maksimoidaan maitotuottoa, suomalaisesta maidosta pyritään tekemään mahdollisimman korkean lisäarvon antavia tuotteita. Ja jos myynnissä onnistutaan, maito ohjautuu enemmän brändituotteisiin. Tämä määrittää myös sen, miten suuri osa Venäjällä valmistettavan Viola-sulatejuuston raaka-aineesta on lähtöisin Suomesta. Paikallinen sulatejuuston valmistus Oditsovossa tulee kasvamaan, koska kotimaan laitoksissa sulatteen määrä ei kasva. Näin optimoidaan kotimaista maidon hintaa, Tikkanen selvittää. Ei uusia aluevaltauksia Arto Tikkanen pohtii, mikä merkitys vientitoiminnoilla on maidon tilityshintaan. Kysymys on vaikea, ja sanavalmis savolainen hiljenee hetkeksi. Maidon ja maitotuotteiden tuonti Suomeen vastaa 500 miljoonaa maitolitraa. Itse asiassa, ilman tuontia kulutus vastaisi aika tarkalleen omaa tuotantomääräämme, joten vientitarvetta syntyy tuontituotteisiin käytetyn maitomäärän verran. Jos Valio ei olisi kehittänyt vientitoimintojaan, ulkomaan kannattavuus olisi oleellisesti nykyistä huonompi. 20 ItäMaito 2 / 2011

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Navettaseminaari Reima Luomala

Navettaseminaari Reima Luomala Navettaseminaari 8.2.2012 Reima Luomala Visio 2020 Valion merkkituotteet ovat markkinajohtajia Suomessa, Venäjällä ja Ruotsissa Muut liiketoiminnat tuottavat yli 10 % Valion maitotuotosta Valio Oy 30.9.2010

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi p. 09 5259 0050 info@wulff.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus ja ihanuus on kiinni ennenkaikkea tekijänsä asenteesta!

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-9/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-9/2013 1.11.2013 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Veroilmoitus_tehty Tarjouspyyntö_hyväksytty Eläkkeet_maksettu Asiakaspalaute vastaanotettu Työvuoro_vastaanotettu Asiakaspalaute_lähetetty

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Häiriöttömyyden ja riskienhallinnan merkitys toimitusvarmuudelle, rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta.

Häiriöttömyyden ja riskienhallinnan merkitys toimitusvarmuudelle, rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta. Häiriöttömyyden ja riskienhallinnan merkitys toimitusvarmuudelle, rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta. Ari Kammonen 10/2/2007 1 Ari Kammonen Rakennusmestari Noin 15v työmaiden johdossa Noin 8v ESRL:n

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MAIDON TIE -PROJEKTI Valitsimme maidon tie projektin, jossa tutustutaan muun

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

NAHKAMARKKINOIDEN SUHDANTEET JA NIIDEN ENNUSTAMINEN. TAPIO HERNESNIEMI Turkistuotannon lehtori Evijärvi

NAHKAMARKKINOIDEN SUHDANTEET JA NIIDEN ENNUSTAMINEN. TAPIO HERNESNIEMI Turkistuotannon lehtori Evijärvi NAHKAMARKKINOIDEN SUHDANTEET JA NIIDEN ENNUSTAMINEN TAPIO HERNESNIEMI Turkistuotannon lehtori Evijärvi 19.2.2016 Nahkamarkkinoiden historiaa Nahkamarkkinat ovat kautta historian seilanneet nousu- ja laskusuhdanteissa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot